Mielikuva laiskasti lataavasta hybridiautoilijasta on väärä, vai onko?
Siirsin kysymyksen uutisen alta myös tälle puolelle, kun kiinnostaisi tietää onko uutinen täyttä humpuukia, vai mitä.
"Ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus on kyselyn mukaan keskimäärin 53 prosenttia.”
Onko tuo nyt sitten paljon vai vähän ja mitä sillä tarkoitetaan?
Ajetaanko siis verkkosähköllä 53% vai ajetaanko verkkosähköllä + ajossa ladatulla sähköllä 53% vai mennäänkö 53% ilman polttomoottorin vetoa, jolloin tuohon äskeiseen pitää lisätä vielä hidastamisetkin ja alamäet?
(Voi verrata tähän)
https://www.autotalli.com/artikkeli/tata-tuskin-arvaisit---nain-paljon-toyota-hybrideilla-ajetaan-suomessa-sahkoisia-kilometreja
Ps. Tottahan tuossa on myös kyse kyselystä, johon ehkä vastataan "hieman" optimistisesti, mutta ei nyt puututa siihen. Siihen kyllä voi puuttua, paljonko keskimäärin voisi mennä polttoainetta sataa kilometriä kohdin noilla lukemilla.
Se on paljon koska ladattavia autoja ladataan tyon kyselyn mukaan koko ajan. Tuo loppu on sitten sitä pakollista polttoaineella ajoa, kun sähkö ei riitä kaikeen. Siinä se.
Usein väitetään, että plug-in-hybridejä ei ladata – Suomen Volvolla on nyt tutkittua tietoa sähköllä ajamisen todellisesta määrästä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usein-vaitetaan-etta-plug-in-hybrideja-ei-ladata-suomen-volvolla-on-nyt-tutkittua-tietoa-sahkolla-ajamisen-todellisesta-maarasta/02712ecf-c458-40a6-9e77-ac4752f90927
Edelleen.... Jos Volvon ladattavalla hybridillä mennään 42 % sähköllä ja Toyotan ei-ladattavalla 25 % niin verkkosähköä on Volvon kilometreistä vain noin 17 %. Noilla esitetyillä luvuilla siis voi halutessaan huijata meitä yksinkertaisia lukijoita kuinka paljon tahansa, valehtelematta silti yhtään.
Ajetaanko siis noilla Volvoilla verkkosähköllä keskimäärin 42% vai ajetaanko verkkosähköllä + ajossa ladatulla sähköllä 42% vai mennäänkö 42% ilman polttomoottorin vetoa, jolloin tuohon äskeiseen pitää lisätä vielä hidastamisetkin ja alamäet?
(42%-25%=17% olettaen, että molemmat voivat tallettaa ja käyttää ajossa sähköä suunnilleen samalla tavalla ja hyötysuhteella. Teoriassa Volvon pitäisi pystyä käyttämään ajossa ladattua sähköä paljon paremin, johtuen järeämmästä akusta ja suuremmasta sähkötehosta, mikä entisestään laskee tuota seitsemäätoista prosenttia pienemmäksi.)
Eipä tuohon vastausta näytä keneltäkään tulevan, mutta voitaneen sanoa, että sähköautolla ajetaan sataprosenttisesti verkkosähköllä vaikka auto latautu välillä ajossakin. "Itselataavilla" hybrideillä ajetaan sataprosenttisesti bensiinillä (tai dieselillä tms.), vaikka auto kulkeekin osan matkasta pelkällä sähköllä. Ladattavasta hybridistä jokainen taas voi esittää valehtelematta lähes minkälaisia prosentteja tahansa, tarkoituksensa mukaan. Lopulta siis vain se on tärkeää paljonko sähköä tai polttoainetta kuluu ja sitä ei kyllä noista prosenttiosuuksista saa näkyviin.
Minulla ajotietokone kertoo montako kilometriä on ajettu nollakulutuksella, ja ihan kivalta lukema näyttää.
Periaatteessa tärkeää on se että jos lataa autoaan niin paljonko kuluu polttoainetta sillä 40 km päivittäisellä matkalla, vai kuluuko ollenkaan muuta kuin sähköä. Riittääkö sähkömottorin teho jokaisessa kiihdytystilanteessa jne. Se että sähköauto pystyy ottamaan talteen hidastuksessa sähköä ei saa olla haitta edes laskennallisesti, koska tuo sähkö voidaan käyttää ajamiseen. Nollakulutuksella moottorijarrutus säästää, mutta se ei ota talteen mitään minkä voisi hyödyntää taas kiihdytykseen.
Hybridit on hyvä valinta kaupunkiajoon missä perinteisen tekniikan on vaikea olla taloudellinen.
"Minulla ajotietokone kertoo montako kilometriä on ajettu nollakulutuksella"
Ihan joka ikinen auto kulkee osan matkasta nollakulutuksella. Jos liikenne ei estäisi, niin voisin ajaa aivan hyvin vaikka 90-luvun bensarohmulla yli puolet ajomatkasta nollakulutuksella. Ensin kaasu pohjassa pari sataa metriä ja sitten kaasu ylhäällä 300 metriä ja jatkaa tätä kilometri toisensa perään. Ei juuri mitään järkeä, mutta 60% nollakulutuksella kuullostaisi hienolta.
Hybridit on (tai voi olla) hyvä valinta, mutta prosentit ei oikein kerro mitään ilman hyvää tarkentavaa lisätietoa.
Niin, tarkoitit Pulse and Glide -ajoa. Se on aika työlään oloista. Minä tarkoitin sitä määrää kilometrejä jotka voi ajaa ilman kaasunkäyttöä, esimerkiksi ennakoimalla risteykset. Silloin olisi hyvä jos voisi ladata akkuja samalla, ja sen jälkeen kiihdytys olisi paljon taloudellisempi.
Moni lämmittää jarrulevyjään mieluummin kuin ennakoi edes vähän mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan.
Hesarissa julkaistulla tutkimuksella pyrittiin minun käsittääkseni ennen kaikkea selvittämään, missä määrin latauspiuhat on käytössä. Ja tulos oli hyvin positiivinen: lataushybridejä ladataan paljon eikä siis kyse ole verokikkailusta.
Minä lataan akun aina, kun mahdollista, enkä siltikään pääse lähellekään 50% kilometreistä sähköllä kertamatkojen pituudesta johtuen. Lataushybridillä kuitenkin pääsee sinne ja takaisin ilman stressiä ja eiköhän plugareiden akkukapasiteetit kasva, kun sähköistymisessä kunnolla vauhtiin päästään.
Oletko lukenut tutkimuksen vai hihitteletkö kotona ajattelevasi kiusata sähköautoilijoita.
Tuosta omasta linkistäsi
https://tekniikanmaailma.fi/mielikuva-laiskasti-lataavasta-hybridiautoilijasta-on-vaara-kyselun-mukaan-yli-puolet-lataushybridien-kilometreista-ajetaan-sahkolla/?_ga=2.258343823.428060406.1580002178-1304185061.1580002178
kun alleviivatun sanan kyselytutkimuksessa linkin avaa pääsee sivulle
http://www.aut.fi/tieliikenne/polttoaineet_ja_kayttovoimat/ladattavien_autojen_tutkimus
josta linkit
http://www.aut.fi/files/2117/Ladattavien_autojen_tutkimus_tiivistelma.pdf
ja
http://www.aut.fi/files/2116/Ladattavien_autojen_tutkimusraportti_liitteineen.pdf
lukee niin saa monenlaiseen vuotuiseen ajotilanteeseen varsin yksityiskohtaista tietoa, jotkut ryhmät ajavat jopa yli 60% vuoden ajoista sähköllä.
Itseäni kiinnosti kohta sähköautoilla ajetaan pitempiä matkoja kuin vastaavilla bensa autoilla. Sähköautoilla 23 000 km, PHEV:llä 19 000 km ja vastaavassa ajossa olevilla bensa autoilla 16 000km johtuuko tuo halvemmasta ajosuoritteen hinnasta eli ajettaisiin halpuuden takia enemmän hupia tai pieniä asiointeja , jotka jätettäisiin ajamatta bensa autoilla vai ostaako tietty ryhmä enemmän sähköautoja pidemmillä ajosuoritteilla jo alkujaan.
Tutkimuksessa käsiteltiin monipuolisesti kaikkia ongelmia ja hyviä puolia ja selkeä tarve ilmenee latauspaikoista, joihin tuo Brittien valaisinpylväisiin sijoitettu sähköautojen latauslaite 1100 euron hintaan kannattaisi ottaa käyttöön myös Suomessa nopeaan. Hintahan on suorastaan halpa valaistusta latauspaikasta ja kaupungeissa ja taajamissa valaisinpylväitä katujen varsilla riittää.
Yllättävän iso osa latauksista tehtiin Sukon avulla.
"hihitteletkö kotona ajattelevasi kiusata sähköautoilijoita." Mikähän älynväläys tuo oli? Haluan tietää mikä lasketaan sähköajon osuudeksi. Sitä tietoa tuolta ei nopeasti luettuna löydy. Toyota arvioi hybridiensä kulkevan 25% (ja toimittaja >50%) ajomatkasta sähköllä, vaikka kaikki energia on peräisin bensiinistä. Miten lataushybridien sähköajon osuus lasketaan? Sitä ei kerrota missään ja sillä on erittäin suuri merkitys tuloksia tulkittaessa.
Sähköautoilla ajetaan eniten siksi, koska uudet kalliit autot ostetaan ajoa varten. Meilläkin kotona siihen vanhinpaan bensa-autoon tulee vuodessa vähiten kilometrejä.
Sähköautoja on tullut esim. takseihin paljon ja minäkin olin puolisen vuotta sitten Teslan Model 3:n kyydissä. Kyselin hieman autosta kuljettajalta kuinka sähköauto käy taksikäyttöön, mutta oikein selkeästi hän ei siihen vastannut (ei ilmeisesti ollut auton omistaja). Itse kuvittelisin tuollaisen suuriakkuisen sähköauton soveltuvan mitä parhaiten juuri kaupunkitaksiksi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tesla-taksi-lopettaa-kun-latauskulut-kavivat-ylivoimaisiksi-berliinissa-omistaja-sahkoauto-ei-kannata/7641a994-b0b8-4aff-b373-3aa918a87b2d
Kuinka paljon sähköautoja on tullut takseihin ja mihin päin Suomea?
Uutinen on totta, mutta taas pitää miettiä, miksi. Miksi Berliiniläinen taksikuski tarvitsee niin paljon julkisia latauspaikkoja - eikö auto ehdi latautua kodin tai varikon pistorasiassa tarpeeksi vai eikö niitä ole hänellä käytettävissä. Mikä on sähkön hinta Berliinissä jne jne...
Tässä sitä taas ollaan - mikä on sähköajoa, mikä ei:
https://www.hs.fi/autot/art-2000006405827.html
Minä ihmettelen, mikä motivoi toimittajia kirjoittamaan ladattavien hybridien vastaisia juttuja?
Tuossakin jutussa myönnetään ladattavien hybridien mahdollistavan pienet päästöt, mutta kuitenkin halutaan osoitella, että päästöarvot voivat olla suuremmat kuin "luvatut".
Liikenteen päästöjen vähentäminen on tavoitteena ja siihen suuntaan mennään nopeimmin, kun normaaliautoista tehdään ladattavia hybridimalleja.
Kummallista, että toimittajat eivät vastaavalla tavalla hyökkää ns. itselataavia hybridejä vastaan. Nehän eivät kulje sähköllä juuri ollenkaan.
Autotehtaat eivät välitä pätkääkään Suomen verolainsäädännöstä vaan pyrkivät vähentämään myymiensä autojen keskimääräisiä päästöjä. Suomen verottaja tukee tavoitetta tekemällä ladattavien autojen verokohtelun kuluttajille edullisemmaksi kuin muiden autojen verotus.
Vaihtoehtona ei (vielä) voi olla, että pakotettaisiin ihmiset hankkimaan sähköauto, siihen ei ole taloudellisia eikä teknisiä mahdollisuuksia.
Tällä hetkellä ladattava hybridi on vaihtoehto yleiskäyttöiselle polttisautolla ja täyssähköauto niille, joiden ajoprofiiliin se sopii.
"Tuossakin jutussa myönnetään ladattavien hybridien mahdollistavan pienet päästöt, mutta kuitenkin halutaan osoitella, että päästöarvot voivat olla suuremmat kuin "luvatut"."
Lenkkarit kaapissa mahdollistaa hyvän kunnon.
(TM-talvitestien historiassa on ollut 2 ladattavaa hybridiä ja molemmille kerroilla juuri ne ovat lyöneet tiskiin koko vertailun suurimman kulutuslukeman.)
Olennaista on varmaankin ymmärtää ja hyväksyä se, että plugareilla on mahdollista päästä merkittävä määrä ajoista ilman polttoaineen käryyttelyä. Se on sitten asia erikseen, että miten ihmiset autonsa valinnassa onnistuvat ja miten sitä käyttävät. Nostetaan polttoaineveroa viidellä eurolla per litra, niin alkaa lataaminen kiinnostamaan.
Tsekkasin huvikseni oman polttikseni (ilman mitään hybridiominaisuuksia) testatut kulutukset. Eihän noihin ole mitään toivoa päästä, ei lähellekään. Kaupunkikulutus on alhaisempi, kuin todellinen maantiekulutus. Todellisuudessa kaupungissa menee yli tuplat testattuun nähden. Spritmonitorin tulokset vahvistavat omat havaintoni.
@HybridRules kirjoitti:
No niinhän se onkin, sitten kun pelkällä sähköllä ajaminen loppuu.
He ovatkin paremmin sinua selvillä siitä mitä eroa on eri hybridiversioilla, mitä luulet?
Sinusta on kuitenkin omituista, että siksi(kin) ajellaan vielä välimallin sähköistyksillä, joksi lasken kaikki sähköistys/polttomoottoriyhdistelmät. Sinä pidät niitä osin vanhanaikaisinakin. Et ihmettele sellaisia laukoessasi yhtään sitä, että kaikki versiot - muutkin kuin plugarit - ovat useimpien autonvalmistajien kohdalla vasta tosi lyhyen ajan tuotekehityksen tulos vuosissa. Siitä huolimatta, että ensimmäinen hybridi tuli jo 20 vuotta sitten, niin monet heräävät vasta nyt, koska on pakko. Ja kuinkas ollakaan, repertuaarissa on mukana myös tuota "vanhanaikaisia" versioitakin. Mallistossa täyssähkö voi toki olla vaihtoehto, mutta montako automerkkiä valmistaa vain sellaisia?
Niin, myös kevythybridit ja itselataavat hybridit ovat vaihtoehtoja yleiskäyttöisille polttisautoille, halusit tai et, ajatuksellisesti. Ne sopivat monien profiileille yhtä lailla. Et pääse siitä mihinkään, että ihan hiljattain autonvalmistajat ovat historiallisessa katsannossa vasta lähteneet valmistamaan erilaisilla profiileilla olevia autojen sähköistyksiä. Viime vuosikymmenen lopulla asti pelissä ei montaa automerkkiä ollut mukana, mutta sitten oli tultava kentälle. Dieseleissä paloi rahaa kun huijaukset paljastuivat.
On siis ollut edelläkävijöitä,vaikka 20 vuoden takaa, mutta ne unohdat sujuvasti koko ajan. Ja sen, mitä tekniikassa on pitänyt tapahtua kehitystä, että vasta nyt alkaa autojen sähköistysrintamalla tapahtua laajoja kuluttajamassoja ajatellen. Eikä vähäisimpänä vaikuttajana ole valtiotasoiset vaatimukset kiristää päästöjä. Päinvastoin, se on pakottanut valmistajat tuomaan vaihtoehtoisia sähköistysratkaisuja markkinoille. Kunkin ostajan profiilille, oli se sitten käyttötarpeeseen, tai ihan raadollisesti kukkarolle osuva profiili. Yleensä kait molemmat tulee ostajana huomioiduksi.
Toimittajat tietää että hybridi kulkee sähköllä kun polttomoottori on sammunut.
Mistä auto ottaa katkottoman liike energian polttomoottorin ollessa sammuneena HybridRulesin teorialla.
Minun käytössäni V60 hybridin sähköajo säästää 3,5-4 litraa satasella. Lukema ei tietenkään ole ihan tieteellisesti vertailukelpoinen, mutta pitkän aikavälin kulutus on ollut 5,5-6 litraa satasella. Tänään ajelin vastaavalla bensa-autolla eli V60 T5llä, jonka ajotietokone näyttää 9,5 litraa satasella. Se on toki vuokra-auto millä on voitu ajaa mitä tahansa matkaa, mutta kai tuo jotain indikoi.
Mulla itselataava BMW 330e on kulkenut viime tankkauksen jälkeen reilut 720 km, josta sähköllä n. 500 km. Bensaa on kulunut n. 10 litraa. (Auto lataa itsekseen parkissa: riittää, kun johdon liittää autoon eikä tarvi käyttää moottoria tyhjäkäynnillä.) Pitkän aikavälin kulutus on kuitenkin huomattavasti enemmän: 2,8 litraa + 9,8 kWh / 100 km, johtuen paljosta maantieajosta (esim. mökkimatkan pituus on lähes 500 km edestakaisin). Tänä vuonna ei ole tosin vielä tullut mökillä käytyä.
Minä en todellakaan ole Toyotaa vastaan sinänsä, en vain pidä Toyotan tavasta markkinoida harhaanjohtavasti autojaan.
20 vuotta sitten ei ilmastonmuutosasiat olleet autonvalmistuksessa mitenkään tapetilla ja kun muut kehittivät polttomoottoritekniikkaa, niin Toyota lähti tekemään autoistaan taloudellisempia hybriditekniikalla ja jäivät kovasti jälkeen polttomoottoritekniikassa ilmeisesti, koska hybridiensä kulutus ei ole mitenkään järisyttävän paljon alempi kuin vastaavan kokoisten&painoisten polttisautojen kulutus. Ja jos noiden Toyotan sivuilta löytyvien "läpinäkyvien" koeajojen läpi katsoo, niin polttomoottorien kulutus on suuri, pienellä autolla jopa yli 10 litraa sadalla. Minusta hybridin hyöty on lähellä nollaa, koska pitää polttaa puolet matkasta yli 10 litraa sadalla, jotta pääsee toisen puolikkaan sähkömoottorilla. Näennäistä sähköajoa se on.
Tottakai kevythybridit ja itselataavat hybridit ovat vaihtoehtoja yleiskäyttöisille autoille. Paljon pitkiä matkoja ajaville ja varsinkin esim. karavaanarikäyttöön dieselmoottori on ainakin tällä hetkellä polttoainekustannuksiltaan edullisempi kuin hybridi.
Mutta sähköajoa tarjoavista autoista PHEV on vaihtoehto täyssähköautolle silloin, kun halutaan yleiskäyttöinen auto ilman tarvetta tutkia etukäteen latausmahdollisuuksia, kun lähtee liikenteeseen.
Minunkin ajot menisivät pienemmällä keskimääräisellä polttoainekululla, jos ajaisin diesel-kevythybridillä. Mutta silloin en pääsisi sähköajolla ollenkaan.
2 L v60 volvo kuluttaa 8,5 Litraa/100 km
2,5 L hybridi camry 5 Litraa/100 km ei kannata jättää matkaa puoleenväliin.
@HybridRules kirjoitti:
Ainiin, jäi vain sinulta mainitsematta siinä kommentissasi, jossa kerroit ettei vaihtoehtona voi olla autonostajien pakotettaminen hankkimaan sähköauto, siihen ei ole taloudellisia eikä teknisiä mahdollisuuksia.
Juuri siksi autonvalmistajat tarjoavat erilaisia variaatioita auton sähköistykselle. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän, mutta kaikki eivät mitään vieläkään. Tai hyvin rajattuun mallivalikoimaan.
Tökkää nyt sitä levynneulaasi, kiitos!
Esimerkiksi Fordilla, tai toimittajilla ei ole mitään tuota itselataava-termiä vastaan. Se alkaa olla vakiintunut termi. Sinun mielipiteestäsi täysin riippumatta.
Minkä tahansa bensa-auton kulutus hipoo hetkellisesti isoja lukemia, jos valitaan ns. sopiva tilanne: kova kiihdytys, kylmänä liikkeelle, liikennevaloissa seisten (jos moottori käy) jne. Niin, mitä sitte?
Seuraapas oman autosi ns. hetkellistä kulutus eri tilanteissa jonkun päivän ajan. Pysyvätkö ne nyt ihan varmasti samassa arvossa koko ajan ja mainostetussa vieläpä korkeintaan? Voin vastata, etteivät pysy.
Jatketaan sitten seuraavalla kysymyksellä: kuinka usein kulutusarvot ylittivät mainoksessa luvatun ja kuinka paljon, silloin kun et enää pysty täysin sähköllä ajamaan?
Eihän tuo nyt pidä paikkansa. Kaikkien testiajojen keskikulutus on 5l/100km. Se keskikulutus kuitenkin on se lukema, mitä kulutukseksi ilmoitetaan. Jostakin syystä sinusta Toyota-mainoksissa pitäisi ilmoittaakin suurin havaittu arvo. Ja vain sinun autollasi laboratoriossa mitattu nolla, koska sähköä sattui riittämään. Testi ei ollut tarpeeksi pitkäkestoinen, tai jotakin.
Otetaan esimerkiksi vaikka tämä testiajo Toyotan sivulta:
https://www.toyota.fi/hybrid/koeajo/katso-reittisi.json?id=26923cbd60fc9afe000f2345d62aba96cf1be04a&embed=1
Ensinnäkään tuolta et löydä mitenkään kulutuslitroja, vaan ajoajan, matkan keston, sähköajon osuuden, sähköajon osuuden, kierrosluvut ja keskinopeuden. Jos siis painat testissä play-nappia, jolloin näet ajonaikaiset tapahtumat.
Kysymys kuuluu, mikä grammamäärä vastaa sinusta 10 litraa? Minä en nähnyt 130g/km suurempaa lukemaa. Eikö sen pitäisi olla jossakin reilusti yli 200g/km. Hmmm.....?
Miten muuten selititkään sen, ettei mainostettu plugareiden keskikulutus, vaikkapa 1,3l/100km pidä paikkansa? Eikö se ole sinusta kuluttajia harhaanjohtavaa sitten mukamas? En tainnut nähdä vielä selitystäsi?
Ensinnäkin sinun pitää määritellä, mitä sinä tarkoitat "järisyttävällä". Erot on selvät jo hybridin ja ei-hybridin välillä Toyotan mallin kesken.
Toisekseen, heitäpä nyt jotakin esimerkkiä noista muista "vastaavan kokoisista".
Kolmanneksi, mistä Toyota on jäänyt jälkeen? Mikä automerkki olisi jotenkin teknisesti mukamas edellä hybrideissä ja millä tavalla? Sillähän on plugareita mallistossa myös. Täyssähköistä ei vielä ole, mutta on vaikkapa vetyauto. Ja lienee vain taktikointia, milloin täyssähköinen versio tulee?
Minusta tuollaiset on populistin tyhjiä heittoja muuten. Vähän samaa kuin poliitiikkopopulisti sanoisi, että maahanmuuttajamiehet vie kantasuomalaisilta miehiltä kaikki naiset Suomessa.
Toyota ilmoittaa tuossa sähköajon osuudeksi yli kaksi kolmasosaa ajosta ja bensan kulutukseksi keskimäärin 4,2 l/100km. Jos asia on noin, niin voi ajatella, että polttomoottorin pyöriessä bensan kulutus on yli kolme kertaa tuon keskimääräisen eli vähintään 12,6 l/100km. CO2-mittari näyttää keskiarvoa matkan alusta lähtien, jolloin siitä ei näe hetkellistä CO2-päästöä eikä arvo tipu myöskään nollaan polttomoottorin sammuessa.
Tuo on siis EU:n hallinnon määrittelemä ja vaatima mittaustulos. Ei hallinnon vaatimien teknisten tietojen ilmoittaminen ole harhaanjohtavaa mainostamista, vaan se on lain vaatimusten toteuttamista.
Toyota Prius Plug-in yhdistetty 1,5 Litraa/100 km virallinen mittaus on asiakkaan huijausta, ei mene pysähtymättä 100 km
Volvo S60 T8 yhdistetty 2,2 Litraa/100 km asiakas ajaa Helsingistä Jyväskylään ja huijaus paljastuu.
Toyota Camry 2,5 Hybrid yhdistetty 5,5 Litraa/100 km tämä virallinen luku pitää lupauksen vaikka ajaisit koko tankillisen yhtäjaksoisesti.Toyota Camryn 2,0-litraisella 110 kW:n tehoisella moottorilla ja yhdistetty kulutus on 8,3 l/100 km.
2,5 litrainen hybridi 5,5 l/100 km ja kulutuksessa on tietysti myös lataukseen käytetty L/100 km? Määrä.
Volvo S60 T5 virallinen mittaustapa yhdistetty 8,6 litraa/100 km
Toyota markkinoin pitäisi olla, aprilliä hybridikuski, oikeasti polttomoottorisi kuluttaa 11 l/100 km
@NHB:
Siis laskennallisesti.
Tuon ajatttelumallinhan tulee päteä silloin myös plugareissa, joista sähkö on loppunut. Niistä väitetään, että "nehän toimivat ihan samalla tavalla kuin itselataavatkin". Silti niiden keskikulutuksista jaksetaan ihastella vain hallinnon vaatimia teknisten tietojen ilmoituksia, tai nollakulutusta murto-osan sähköllä ajosta niissäkin pitkillä matkoilla. Ei käytännön kulutuksen keskiarvoja kun bensaa alkaa kulua, jotka ovat moninkertaisia mainospuheisiin.
Eikö keskikulutus kuitenkin ole se määräävää hyvyyden mittari, joten missä on eri tekniikoiden tasavertainen arviointi. Jos itselataava hybridi vie 5 litraa sadalla säännöllisesti ja kaikessa ajossa, toisaalta plugari kaikkea 0:n ja 9 litran välillä keskikulutuksena, niin mitä tässä ihmetellään? Tuo 9l/100km on poimintana keskusteluista.