Perinteisessä mielessä autojen muotoilulla yritetään tehdä ihmisiin vaikutus. Sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee, mutta osa autonvalmistajista pitänee muotoilun perinteitä tärkeänä.
@tracktest kirjoitti:
Perinteisessä mielessä autojen muotoilulla yritetään tehdä ihmisiin vaikutus. Sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee, mutta osa autonvalmistajista pitänee muotoilun perinteitä tärkeänä.
Aika näkyvä puolustuspuhe, bmw:n vanhoilliselle muotoilulle.
Perinteisessä mielessä autojen muotoilulla yritetään tehdä ihmisiin vaikutus.
Kyllä vaan. Lisäksi matkan varrella muotoiluun on saattanut vaikuttaa mm. tilankäyttö, ilmanvastus ja vaikka mitä muita tekijöitä, ajanmukaisista muotivirtauksista alkaen. Vähän autosta riippuen ja ihan yhtä "perinteisesti". Oma lukunsa on "tulevaisuutta ennustavat" prototyyppiautot messuille tuotuina.
Sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee
Mihin perustat tuon väitteesi?
osa autonvalmistajista pitänee muotoilun perinteitä tärkeänä
Jaa.... Keitä tarkoitat, vai ylipäätään ketään erityisesti? Mitä tarkoitat "muotoilun perinteellä" ylipäätään? Millä autonvalmistajalla ei muka olisi muotoilussaan omanlaisiaan perinteitä? Mikä siinä olisi ns. riittävä aikajana?
Vai olisi autojen muotoilu murroksessa. Kuinka pitkään tässä mentiin mielestäsi siitä edellisestä murroksesta sitten?
@Kumppani kirjoitti: Millä autonvalmistajalla ei muka olisi muotoilussaan omanlaisiaan perinteitä? Mikä siinä olisi ns. riittävä aikajana?
Onhan niitä valmistajia jotka eivät tee vuodesta toiseen saman näköisiä autoja vuosimallista ja kokoluokasta riippumatta. Bon Jovista on sanottu että pitää olla fani erottaakseen kappaleet toisistaan, joidenkin autojen osalta on sama homma.
Toyota on ehkä viime vuosina lähtenyt rikkomaan muotoiluperinteitään, siellä on malleja jotka minun mielestäni ovat erilaisia sekä keskenään että aiempiin nähden.
Peugeot on minusta myöskin onnistunut uusiutumaan aika ajoin. En tiedä sitten onko se perinteiden kunnioittamista vai rikkomista.
Se on sitten makuasia mistä tykkää.
Sitä en ymmärtänyt miten tämä liittyy sähköautoihin.
Koska huippunopeus ei ole tärkeä, niin sitä kautta viimeinen aerodynaaminen silaus on myös aika lailla tarpeeton.
Joten haluammeko jatkossa autojen näyttävän häiriintyneiltä leivänpaahtimilta (vrt. Toyota C-HR) vai olisko jollain autonvalmistajaa, esim. Fiatilla munaa tehdä sähköinen 2020-luvun kopio Lancia Fulvia hf:stä.
@Josef kirjoitti:
Koska huippunopeus ei ole tärkeä, niin sitä kautta viimeinen aerodynaaminen silaus on myös aika lailla tarpeeton.
Koska polttisten CO2-päästöt ja sähkisten maantie-moottoritieajon range ovay hyvin tärkeitä, niin autojen aerodynaamiikka on arvossaan tänä päivänä. Tämän päivän parhaista muotokertoimista osattiin korkeintaan unelmoida 20 vuotta sitten.
@Josef kirjoitti:
Koska huippunopeus ei ole tärkeä, niin sitä kautta viimeinen aerodynaaminen silaus on myös aika lailla tarpeeton.
Koska polttisten CO2-päästöt ja sähkisten maantie-moottoritieajon range ovay hyvin tärkeitä, niin autojen aerodynaamiikka on arvossaan tänä päivänä. Tämän päivän parhaista muotokertoimista osattiin korkeintaan unelmoida 20 vuotta sitten.
Etkös huomannut juttua lehdessä, en vain nyt muista, mikä lehti se oli. 1920 oli jo tehty auto, jonka ilmanvastuskerroin oli pienempi kuin Modes S:n. Tietysti kyseisen auton muoto muistutti pisaraa. Pisarallahan pääsee pisimmälle. Muistaakseni se auto oli joku sitikka.
Konservatiivisen muotoilun perinteitä vaalien BMW 5-sarjan G30 ilmanvastuskerroin on saatu painettua alas 0,22. Haukuista huolimatta voidaan siis todeta sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskertoimen olevan hyvin alhainen. Turvallisuuden ja aerodynamiikan puolella tehdään hyviä asioita. BMW 5-sarja kunnioittaa perinteitä hyvällä tavalla!
Minun mielestäni auton sisäpuoli on moninverroin tärkeämpi kuin ulkonäkö. Itsehän ei edes näe autonsa ulkonäköä, kun sillä ajaa. Auton tulee olla tilava ja käytännöllisesti muotoiltu. Energiatehokkuus on toissijaista varsinkin sähköautoilla.
@HybridRules kirjoitti:
Minun mielestäni auton sisäpuoli on moninverroin tärkeämpi kuin ulkonäkö. Itsehän ei edes näe autonsa ulkonäköä, kun sillä ajaa. Auton tulee olla tilava ja käytännöllisesti muotoiltu. Energiatehokkuus on toissijaista varsinkin sähköautoilla.
Voihan auto olla kaikkea tätä, miksi tinkiä jostakin jos tarjolla on autoja kaikilla ominaisuuksilla. Pidän konservatiivisesta muotoilusta, siksi ajan yhdellä ja samalla mallilla edelleen. Tilavia käytännöllisesti muotoiltuja autoja on ja jos siinä on vielä ulkonäkö kohdallaan niin sehän sopii.
@HybridRules kirjoitti:
Minun mielestäni auton sisäpuoli on moninverroin tärkeämpi kuin ulkonäkö. Itsehän ei edes näe autonsa ulkonäköä, kun sillä ajaa. Auton tulee olla tilava ja käytännöllisesti muotoiltu. Energiatehokkuus on toissijaista varsinkin sähköautoilla.
Voihan auto olla kaikkea tätä, miksi tinkiä jostakin jos tarjolla on autoja kaikilla ominaisuuksilla. Pidän konservatiivisesta muotoilusta, siksi ajan yhdellä ja samalla mallilla edelleen. Tilavia käytännöllisesti muotoiltuja autoja on ja jos siinä on vielä ulkonäkö kohdallaan niin sehän sopii.
Jo vain, ainahan se on etu, jos myös auton ulkonäkö on itseä erityisesti miellyttävä.
@Josef kirjoitti:
Koska huippunopeus ei ole tärkeä, niin sitä kautta viimeinen aerodynaaminen silaus on myös aika lailla tarpeeton.
Koska polttisten CO2-päästöt ja sähkisten maantie-moottoritieajon range ovay hyvin tärkeitä, niin autojen aerodynaamiikka on arvossaan tänä päivänä. Tämän päivän parhaista muotokertoimista osattiin korkeintaan unelmoida 20 vuotta sitten.
Etkös huomannut juttua lehdessä, en vain nyt muista, mikä lehti se oli. 1920 oli jo tehty auto, jonka ilmanvastuskerroin oli pienempi kuin Modes S:n. Tietysti kyseisen auton muoto muistutti pisaraa. Pisarallahan pääsee pisimmälle. Muistaakseni se auto oli joku sitikka.
En ole huomannut juttua lehdessä. Muistelet varmaan jotain konseptiautoa tai kokeilumallia, joiden vertaaminen tuotantoautoihin on aika turhaa tässä asiassa. Pisara on muodoltaan ylösalaisin käännetty hampurilainen, eikä pisaran muotokerroin ole siis pieni.
Ajonautinto, persoonallinen muotoilu, miellyttävät sisätilat ja turvallisuus ovat asioita jotka saavat aikaan miellyttäviä tunteita. Ajamisen iloa sitä on autoilu parhaimillaan!
Kaikkeen tottuu, sanovat, mutta eron huomaavasta kun siirtyy vw konsernin puikkoihin, kuinka huonoon ajettavuuteen on aikaisemmin esim. bmw:ssä tyytynyt. Puhun omasta kokemuksesta.
Pidän konservatiivisesta muotoilusta, siksi ajan yhdellä ja samalla mallilla edelleen. Tilavia käytännöllisesti muotoiltuja autoja on ja jos siinä on vielä ulkonäkö kohdallaan niin sehän sopii. Persoonallinen muotoilu, miellyttävät sisätilat ovat asioita jotka saavat aikaan miellyttäviä tunteita. BMW 5-sarjan G30 ilmanvastuskerroin on saatu painettua alas 0,22. Haukuista huolimatta voidaan siis todeta sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskertoimen olevan hyvin alhainen.
Mutta kun Bimmeristä tehdään sähköinen, niin kaikki menettää merkityksensä.
Sinähän ihan itse aloitit uuden säikeen, jossa otsikossa kerrot muotoilun olevan murroksessa ja sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee.
Mitä ihmettä sinä oikein tarkoitit. Et vastannut kysymykseen: mihin perustat väitteesi?
Mitä persoonallista muuten on konservatiivisessa muotoilussa? Nehän ovat käytännössä toistensa vastakohdat.
Olen nyt herkeämättä pohtinut tätä mysteeriä, ja tullut siihen tulokseen että olen aloituksen kanssa sekä samaa, että eri mieltä.
Muotoilu voi hyvinkin olla murroksessa. Sähköinen voimalinja antaa muotoilijoille huomattavasti entistä vapaammat kädet. Rullalaudan päälle voi asentaa melkein mitä vain.
Muotoilun merkityksestä olen eri mieltä, itse asiassa veikkaan asian olevan päinvastoin. Jo polttisten aikaan alkanut "pohjalevyjen", eli perusrakenteiden yhtenäistäminen kiihtyy. Hyvänä esimerkkinä Volkkarin MEB jota myyvät (vai lisensoivat?) muillekin. Esimerkiksi Fordin Euroopan malliston henkilöautot tulevat rakentumaan sen päälle. Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Tracktest, ilman mitään yritystä vastakkainasetteluun, minua kiinnostaisi kuulla miten olet päätynyt ihan toisenlaiseen päätelmään?
Taidetaan tarvita vähän rautalanka väänteistä tiedotetta.
Tämä auto on Kian ensimmäisiä täyssähköautoja. Eivät todellakaan ole miettineet konservatismin häiväkään tätä muotoillessaan - minun mielestäni - vaan ovat tehneet aidosti persoonallisen näköisen uuden auton: https://www.kia.com/fi/mallisto/ev6/tutustu/
Makuasioita tietysti, mutta munuaisten "uusi koko" ei oikein tee kesää kaikille sekään. Sähköistettynäkään. Siis esimerkinomaisesti vain mainittuna.
@_Quu kirjoitti:
Kaikkeen tottuu, sanovat, mutta eron huomaavasta kun siirtyy vw konsernin puikkoihin, kuinka huonoon ajettavuuteen on aikaisemmin esim. bmw:ssä tyytynyt. Puhun omasta kokemuksesta.
Kerros miten kommenttisi liittyy aiheeseen, ei mitenkään.
Mitä muotoiluun tulee se tosiaan näyttää olevan murroksessa, monet valmistajat (mutta toki kaikki) tekevät tarkoituksella sähköautoista selvästi erinäköisiä kuin polttomoottorimallit. Osin tämän mahdollistaa myös tekniikka, moottoritilaa ei tarvita samalla tavalla kuin ennen. Raju ulkonäkö- ja sisätilamuutokset tietysti muokkaa mielikuvia voimakaasti, ja perinteisen teknologian menopeli näyttää nopeasti vanhanaikaisela, mikä lienee tarkoituskin.
Mitä muotoiluun tulee se tosiaan näyttää olevan murroksessa
Jälkeen päin katsottuna aika monta murrosta on ollut autojen muotoiluvirtauksissa. Ei olisi ensimmäinen kerta kun jonkun aikakauden autoista on sanottu että "nehän näyttää ihan samanlaisilta" ja jopa niin että "ennen autot näytti autoilta" yms. Ja jos nyt sitten taas, sinänsä siinä ei ole mitään merkillistä.
monet valmistajat (mutta toki kaikki) tekevät tarkoituksella sähköautoista selvästi erinäköisiä kuin polttomoottorimallit
Helppona heittona vaikkapa Nissan Leaf ykkönen. Aika kauan sitten oikeastaan. Tulevatko muut nyt sitten perässä?
Muotoilun virtauksia näkee isoilla automessuilla. Jopa TM on raportoinut niistä tyyliin "ennustaako tämä prototyyppi seuraavan mallin tuotantoversiota". Ja sitten kun se tulee jonkun vuoden päästä niin ihmetellään minkä verran uusi malli näyttää koeajoon tullessaan siltä prototyypiltä. Ja seuraavaksi, matkivatko muut jotakin piirrettä, oli se sitten ulkokuorta tai sisätiloja.
Muodit tulee ja menee, olkoot sitten "murroksia". Ihan lähiaikojen muotoilun murroksia ovat olleet jo kaiken maailman crossoverit - ihan nimensä mukaisesti jopa. Oikeastaan tämä nykyinen "murros" olisi pitänyt olla näkyvissä jo ties kuinka kaukana takanapäin jollakin merkittävällä automessulla maailmalla.
Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Oletettavasti ensi vuonna Uudessakaupungissa alkaa napamoottorisen auton tuotanto. Tuohan erittäin merkittävä tekninen tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista.
Sähköautoissa energiavarasto erottaa jyvät akanoista. Siellä on kaikenlaisia suuria eroja valmistajien välillä. Osa vaikuttaa hyvin suoraan matkan tekoonkin. Hinta, latausnopeus, energiatiheys, integrointi koriin… Polttomoottoristen autojen energiavarastoista ei tule oikein paljon mainostettavaa mieleen.
Polttomoottoriauton 1200 km:n range on aina mainoksen arvoinen, samoin mutamassa minuutissa tapahtuva polttoainetankin täyttö. Nämä pari mainittua asiaa ovat sähköautolle ylitsepääsemätön vuori kiivettäväksi. Sähköauton latausta odotellessa saa juodan paketin kahvia ja soitella suvun ja ystävät läpi, päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Tästä ei oikein kelvollista mainosta voine vääntää muuta kuin huumorimielessä.
Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Oletettavasti ensi vuonna Uudessakaupungissa alkaa napamoottorisen auton tuotanto. Tuohan erittäin merkittävä tekninen tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista.
Sähköautoissa energiavarasto erottaa jyvät akanoista. Siellä on kaikenlaisia suuria eroja valmistajien välillä. Osa vaikuttaa hyvin suoraan matkan tekoonkin. Hinta, latausnopeus, energiatiheys, integrointi koriin… Polttomoottoristen autojen energiavarastoista ei tule oikein paljon mainostettavaa mieleen.
Juu, sen aikaa kun tekniikka on vielä nykyisenkaltaisessa kehitysvaiheessa. Melko pian autot ovat "riittävän hyviä", jolloin noiden käytännön merkitys kuluttajalle pienenee.
@tracktest kirjoitti:
Polttomoottoriauton 1200 km:n range on aina mainoksen arvoinen, samoin mutamassa minuutissa tapahtuva polttoainetankin täyttö. Nämä pari mainittua asiaa ovat sähköautolle ylitsepääsemätön vuori kiivettäväksi. Sähköauton latausta odotellessa saa juodan paketin kahvia ja soitella suvun ja ystävät läpi, päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Tästä ei oikein kelvollista mainosta voine vääntää muuta kuin huumorimielessä.
Aina sama virsi.
Mikset jatka aloittamaasi keskustelua? Tässä on useampikin kysellyt siitä näkemyksestäsi että sähköautojen myötä muotoilun merkitys vähenee. Ainakin minä luulin että halusit jutella siitä kun kerran aloitit siitä keskustelun.
@tracktest kirjoitti:
Polttomoottoriauton 1200 km:n range on aina mainoksen arvoinen, samoin mutamassa minuutissa tapahtuva polttoainetankin täyttö. Nämä pari mainittua asiaa ovat sähköautolle ylitsepääsemätön vuori kiivettäväksi. Sähköauton latausta odotellessa saa juodan paketin kahvia ja soitella suvun ja ystävät läpi, päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Tästä ei oikein kelvollista mainosta voine vääntää muuta kuin huumorimielessä.
Aina sama virsi.
Mikset jatka aloittamaasi keskustelua? Tässä on useampikin kysellyt siitä näkemyksestäsi että sähköautojen myötä muotoilun merkitys vähenee. Ainakin minä luulin että halusit jutella siitä kun kerran aloitit siitä keskustelun.
Pidän tärkeänä autojen tunnistettavuutta myös sähköistettynä. Automerkit tunnistaa yhtä helposti kuin ennen, Toyota on Toyotan näköinen jne. Auton laatu pitää näkyä muotoilussa, näihin asioihin löytyy oma ostajakunta. Saksalaiset merkit näyttävät suuntaa mitä perinteillä tarkoitetaan.
@tracktest kirjoitti:
Polttomoottoriauton 1200 km:n range on aina mainoksen arvoinen, samoin mutamassa minuutissa tapahtuva polttoainetankin täyttö. Nämä pari mainittua asiaa ovat sähköautolle ylitsepääsemätön vuori kiivettäväksi. Sähköauton latausta odotellessa saa juodan paketin kahvia ja soitella suvun ja ystävät läpi, päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Tästä ei oikein kelvollista mainosta voine vääntää muuta kuin huumorimielessä.
Aina sama virsi.
Mikset jatka aloittamaasi keskustelua? Tässä on useampikin kysellyt siitä näkemyksestäsi että sähköautojen myötä muotoilun merkitys vähenee. Ainakin minä luulin että halusit jutella siitä kun kerran aloitit siitä keskustelun.
Pidän tärkeänä autojen tunnistettavuutta myös sähköistettynä. Automerkit tunnistaa yhtä helposti kuin ennen, Toyota on Toyotan näköinen jne. Auton laatu pitää näkyä muotoilussa, näihin asioihin löytyy oma ostajakunta. Saksalaiset merkit näyttävät suuntaa mitä perinteillä tarkoitetaan.
Okei. Taidammekin siis olla samaa mieltä siitä ettei muotoilun merkitys ole mihinkään häviämässä.
Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Oletettavasti ensi vuonna Uudessakaupungissa alkaa napamoottorisen auton tuotanto. Tuohan erittäin merkittävä tekninen tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista.
Sähköautoissa energiavarasto erottaa jyvät akanoista. Siellä on kaikenlaisia suuria eroja valmistajien välillä. Osa vaikuttaa hyvin suoraan matkan tekoonkin. Hinta, latausnopeus, energiatiheys, integrointi koriin… Polttomoottoristen autojen energiavarastoista ei tule oikein paljon mainostettavaa mieleen.
Juu, sen aikaa kun tekniikka on vielä nykyisenkaltaisessa kehitysvaiheessa. Melko pian autot ovat "riittävän hyviä", jolloin noiden käytännön merkitys kuluttajalle pienenee.
Kyllä siihenkin, kun akkujen hinta ja ominaisuudet eivät näy kuluttajalle, kuluu vielä pitkään. Sen jälkeen katsellaan itseohjautuvuuden pisteitä TM:n talvitesteissä. Jos pidät sähköisiä voimalijoja lähiaikoina jo niin hyvinä, ettei kuluttaja osaa toivoa parempaa, niin eivätkö toista sataa vuotta kehitetyt polttomoottorit sitten ole olleet samaa?
Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Oletettavasti ensi vuonna Uudessakaupungissa alkaa napamoottorisen auton tuotanto. Tuohan erittäin merkittävä tekninen tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista.
Sähköautoissa energiavarasto erottaa jyvät akanoista. Siellä on kaikenlaisia suuria eroja valmistajien välillä. Osa vaikuttaa hyvin suoraan matkan tekoonkin. Hinta, latausnopeus, energiatiheys, integrointi koriin… Polttomoottoristen autojen energiavarastoista ei tule oikein paljon mainostettavaa mieleen.
Juu, sen aikaa kun tekniikka on vielä nykyisenkaltaisessa kehitysvaiheessa. Melko pian autot ovat "riittävän hyviä", jolloin noiden käytännön merkitys kuluttajalle pienenee.
Kyllä siihenkin, kun akkujen hinta ja ominaisuudet eivät näy kuluttajalle, kuluu vielä pitkään. Sen jälkeen katsellaan itseohjautuvuuden pisteitä TM:n talvitesteissä. Jos pidät sähköisiä voimalijoja lähiaikoina jo niin hyvinä, ettei kuluttaja osaa toivoa parempaa, niin eivätkö toista sataa vuotta kehitetyt polttomoottorit sitten ole olleet samaa?
Sehän siinä onkin, eivät ne olleet yhtä paljon samaa, kun huomioidaan moottori + voimansiirto. Hyppy sähköiseen voimalinjaan on/tulee olemaan iso askel parempaan.
Tietysti sähköautoissakin tulee olemaan halpista ja high endiä, mutta uskon että ison keskitason massan olevan teknisesti niin lähellä toisiaan, että ne erot tehdään muilla keinoin.
Toki se on sitä polttistenkin osalta, mutta uskon trendin korostuvan entisestään sähköautoissa. Vähemmän perusrakenteita, vähemmän fyysisesti erilaisia komponentteja. Enemmän muotoilua ja käyttöliittymäsuunnittelua.
Auton laatu pitää näkyä muotoilussa, näihin asioihin löytyy oma ostajakunta.
Se onko auto hyvän näköinen (muotoiltu katsojan silmää miellyttävästi) vai ei, on täysin katsojan silmässä. Myös se, millaista laatua se muotoilu ilmentää, tai on ilmentämättä. Auto voi siis käytännössä olla minkä merkkinen vain, tai olla alkujaan mistä vain. Ostajakuntaa löytyy monenlaiseen katsantoon ja makuun. Kai muistit?
Olit varmaan kauhusta sekaisin kun BMW julkisti i3:n, hui!
Saksalaiset merkit näyttävät suuntaa mitä perinteillä tarkoitetaan.
No kerrohan sinä mitä niillä saksalaisilla perinteillä sitten tarkoitetaan?
Jotkut tulkitsevat muuten saksalaisen muotoilun tylsyydeksi - jos se maa pelkästään jotakin määrittelee, onhan siellä aika monta merkkiä edustettuna. Toiset joksikin muuksi. Jotkut tykkää, kaikki ei.
Ei tässä ole olemassa sinun totuuttasi, eli "oikeaa vastausta".
Ai niin, et ole vieläkään vastannut oikeastaan siihen, mihin perustat näkemyksesi että sähköistämisen mukana autojen muotoilun merkitys pienenee? Ei kai näkemyksesi voi olla niin suppean ahdaskatseinen, että katsot vain 5:n ulkonäön pysymistä ennallaan, vaikka siihen laitetaan akut polttiksen tilalle ja sitten yleistät sen kaikkiin automerkkeihin?
Eurooppalaisilla valmistajilla "sukunäkö" on yleensäkin ollut rasitteena aasialaisvalmistajia enemmän. Tietyissä kulminaatioissa, esim Escort takatuupparista etuvetoiseksi, sukunäön sai heittää romukoppaan.
Honda Civic olkoon esimerkki aina mallin uudistuessa melko täydellisestä muutoksesta.
Mitä tulee muotoiluun ja malleihin, sähköistyminen näyttää vauhdittavan entisestään perinteisen 4- ovisen sedanin poistumista mallivalikoimista. Itse kyllä pidän sedaneista, mutta suuri yleisö ilmeisesti ei enää vuosiin.
@Jokeri kirjoitti:
Eurooppalaisilla valmistajilla "sukunäkö" on yleensäkin ollut rasitteena aasialaisvalmistajia enemmän. Tietyissä kulminaatioissa, esim Escort takatuupparista etuvetoiseksi, sukunäön sai heittää romukoppaan.
Honda Civic olkoon esimerkki aina mallin uudistuessa melko täydellisestä muutoksesta.
Mitä tulee muotoiluun ja malleihin, sähköistyminen näyttää vauhdittavan entisestään perinteisen 4- ovisen sedanin poistumista mallivalikoimista. Itse kyllä pidän sedaneista, mutta suuri yleisö ilmeisesti ei enää vuosiin.
Aika näkyvä puolustuspuhe, bmw:n vanhoilliselle muotoilulle.
@tracktest:
Kyllä vaan. Lisäksi matkan varrella muotoiluun on saattanut vaikuttaa mm. tilankäyttö, ilmanvastus ja vaikka mitä muita tekijöitä, ajanmukaisista muotivirtauksista alkaen. Vähän autosta riippuen ja ihan yhtä "perinteisesti". Oma lukunsa on "tulevaisuutta ennustavat" prototyyppiautot messuille tuotuina.
Mihin perustat tuon väitteesi?
Jaa.... Keitä tarkoitat, vai ylipäätään ketään erityisesti? Mitä tarkoitat "muotoilun perinteellä" ylipäätään? Millä autonvalmistajalla ei muka olisi muotoilussaan omanlaisiaan perinteitä? Mikä siinä olisi ns. riittävä aikajana?
Vai olisi autojen muotoilu murroksessa. Kuinka pitkään tässä mentiin mielestäsi siitä edellisestä murroksesta sitten?
Onhan niitä valmistajia jotka eivät tee vuodesta toiseen saman näköisiä autoja vuosimallista ja kokoluokasta riippumatta. Bon Jovista on sanottu että pitää olla fani erottaakseen kappaleet toisistaan, joidenkin autojen osalta on sama homma.
Toyota on ehkä viime vuosina lähtenyt rikkomaan muotoiluperinteitään, siellä on malleja jotka minun mielestäni ovat erilaisia sekä keskenään että aiempiin nähden.
Peugeot on minusta myöskin onnistunut uusiutumaan aika ajoin. En tiedä sitten onko se perinteiden kunnioittamista vai rikkomista.
Se on sitten makuasia mistä tykkää.
Sitä en ymmärtänyt miten tämä liittyy sähköautoihin.
Koska huippunopeus ei ole tärkeä, niin sitä kautta viimeinen aerodynaaminen silaus on myös aika lailla tarpeeton.
Joten haluammeko jatkossa autojen näyttävän häiriintyneiltä leivänpaahtimilta (vrt. Toyota C-HR) vai olisko jollain autonvalmistajaa, esim. Fiatilla munaa tehdä sähköinen 2020-luvun kopio Lancia Fulvia hf:stä.
Koska polttisten CO2-päästöt ja sähkisten maantie-moottoritieajon range ovay hyvin tärkeitä, niin autojen aerodynaamiikka on arvossaan tänä päivänä. Tämän päivän parhaista muotokertoimista osattiin korkeintaan unelmoida 20 vuotta sitten.
Etkös huomannut juttua lehdessä, en vain nyt muista, mikä lehti se oli. 1920 oli jo tehty auto, jonka ilmanvastuskerroin oli pienempi kuin Modes S:n. Tietysti kyseisen auton muoto muistutti pisaraa. Pisarallahan pääsee pisimmälle. Muistaakseni se auto oli joku sitikka.
Konservatiivisen muotoilun perinteitä vaalien BMW 5-sarjan G30 ilmanvastuskerroin on saatu painettua alas 0,22. Haukuista huolimatta voidaan siis todeta sulavan muotoilun ansiosta ilmanvastuskertoimen olevan hyvin alhainen. Turvallisuuden ja aerodynamiikan puolella tehdään hyviä asioita. BMW 5-sarja kunnioittaa perinteitä hyvällä tavalla!
Minun mielestäni auton sisäpuoli on moninverroin tärkeämpi kuin ulkonäkö. Itsehän ei edes näe autonsa ulkonäköä, kun sillä ajaa. Auton tulee olla tilava ja käytännöllisesti muotoiltu. Energiatehokkuus on toissijaista varsinkin sähköautoilla.
Voihan auto olla kaikkea tätä, miksi tinkiä jostakin jos tarjolla on autoja kaikilla ominaisuuksilla. Pidän konservatiivisesta muotoilusta, siksi ajan yhdellä ja samalla mallilla edelleen. Tilavia käytännöllisesti muotoiltuja autoja on ja jos siinä on vielä ulkonäkö kohdallaan niin sehän sopii.
Jo vain, ainahan se on etu, jos myös auton ulkonäkö on itseä erityisesti miellyttävä.
En ole huomannut juttua lehdessä. Muistelet varmaan jotain konseptiautoa tai kokeilumallia, joiden vertaaminen tuotantoautoihin on aika turhaa tässä asiassa. Pisara on muodoltaan ylösalaisin käännetty hampurilainen, eikä pisaran muotokerroin ole siis pieni.
Ajonautinto, persoonallinen muotoilu, miellyttävät sisätilat ja turvallisuus ovat asioita jotka saavat aikaan miellyttäviä tunteita. Ajamisen iloa sitä on autoilu parhaimillaan!
Kaikkeen tottuu, sanovat, mutta eron huomaavasta kun siirtyy vw konsernin puikkoihin, kuinka huonoon ajettavuuteen on aikaisemmin esim. bmw:ssä tyytynyt. Puhun omasta kokemuksesta.
@tracktest kirjoitti:
Mutta kun Bimmeristä tehdään sähköinen, niin kaikki menettää merkityksensä.
Sinähän ihan itse aloitit uuden säikeen, jossa otsikossa kerrot muotoilun olevan murroksessa ja sähköautojen yleistyessä muotoilun merkitys vähenee.
Mitä ihmettä sinä oikein tarkoitit. Et vastannut kysymykseen: mihin perustat väitteesi?
Mitä persoonallista muuten on konservatiivisessa muotoilussa? Nehän ovat käytännössä toistensa vastakohdat.
@_Quu kirjoitti:
Taisit osua naulan kantaan.
Ilman sähköistymistä me kaikki olisimme autuaan tietämättömiä Kumppanin rautalanka väänteisistä tiedotteista.
Olen nyt herkeämättä pohtinut tätä mysteeriä, ja tullut siihen tulokseen että olen aloituksen kanssa sekä samaa, että eri mieltä.
Muotoilu voi hyvinkin olla murroksessa. Sähköinen voimalinja antaa muotoilijoille huomattavasti entistä vapaammat kädet. Rullalaudan päälle voi asentaa melkein mitä vain.
Muotoilun merkityksestä olen eri mieltä, itse asiassa veikkaan asian olevan päinvastoin. Jo polttisten aikaan alkanut "pohjalevyjen", eli perusrakenteiden yhtenäistäminen kiihtyy. Hyvänä esimerkkinä Volkkarin MEB jota myyvät (vai lisensoivat?) muillekin. Esimerkiksi Fordin Euroopan malliston henkilöautot tulevat rakentumaan sen päälle. Muotoilulla erottaudutaan, kun tekniikka tulee olemaan kaikilla pitkälti samanlaista. Sähkömoottori on bulkkituote polttiksiin nähden.
Tracktest, ilman mitään yritystä vastakkainasetteluun, minua kiinnostaisi kuulla miten olet päätynyt ihan toisenlaiseen päätelmään?
Taidetaan tarvita vähän rautalanka väänteistä tiedotetta.
Tämä auto on Kian ensimmäisiä täyssähköautoja. Eivät todellakaan ole miettineet konservatismin häiväkään tätä muotoillessaan - minun mielestäni - vaan ovat tehneet aidosti persoonallisen näköisen uuden auton: https://www.kia.com/fi/mallisto/ev6/tutustu/
Makuasioita tietysti, mutta munuaisten "uusi koko" ei oikein tee kesää kaikille sekään. Sähköistettynäkään. Siis esimerkinomaisesti vain mainittuna.
Kerros miten kommenttisi liittyy aiheeseen, ei mitenkään.
Mitä muotoiluun tulee se tosiaan näyttää olevan murroksessa, monet valmistajat (mutta toki kaikki) tekevät tarkoituksella sähköautoista selvästi erinäköisiä kuin polttomoottorimallit. Osin tämän mahdollistaa myös tekniikka, moottoritilaa ei tarvita samalla tavalla kuin ennen. Raju ulkonäkö- ja sisätilamuutokset tietysti muokkaa mielikuvia voimakaasti, ja perinteisen teknologian menopeli näyttää nopeasti vanhanaikaisela, mikä lienee tarkoituskin.
@Tiko kirjoitti:
Jälkeen päin katsottuna aika monta murrosta on ollut autojen muotoiluvirtauksissa. Ei olisi ensimmäinen kerta kun jonkun aikakauden autoista on sanottu että "nehän näyttää ihan samanlaisilta" ja jopa niin että "ennen autot näytti autoilta" yms. Ja jos nyt sitten taas, sinänsä siinä ei ole mitään merkillistä.
Helppona heittona vaikkapa Nissan Leaf ykkönen. Aika kauan sitten oikeastaan. Tulevatko muut nyt sitten perässä?
Muotoilun virtauksia näkee isoilla automessuilla. Jopa TM on raportoinut niistä tyyliin "ennustaako tämä prototyyppi seuraavan mallin tuotantoversiota". Ja sitten kun se tulee jonkun vuoden päästä niin ihmetellään minkä verran uusi malli näyttää koeajoon tullessaan siltä prototyypiltä. Ja seuraavaksi, matkivatko muut jotakin piirrettä, oli se sitten ulkokuorta tai sisätiloja.
Muodit tulee ja menee, olkoot sitten "murroksia". Ihan lähiaikojen muotoilun murroksia ovat olleet jo kaiken maailman crossoverit - ihan nimensä mukaisesti jopa. Oikeastaan tämä nykyinen "murros" olisi pitänyt olla näkyvissä jo ties kuinka kaukana takanapäin jollakin merkittävällä automessulla maailmalla.
Oletettavasti ensi vuonna Uudessakaupungissa alkaa napamoottorisen auton tuotanto. Tuohan erittäin merkittävä tekninen tekijä, jolla erotutaan kilpailijoista.
Sähköautoissa energiavarasto erottaa jyvät akanoista. Siellä on kaikenlaisia suuria eroja valmistajien välillä. Osa vaikuttaa hyvin suoraan matkan tekoonkin. Hinta, latausnopeus, energiatiheys, integrointi koriin… Polttomoottoristen autojen energiavarastoista ei tule oikein paljon mainostettavaa mieleen.
Polttomoottoriauton 1200 km:n range on aina mainoksen arvoinen, samoin mutamassa minuutissa tapahtuva polttoainetankin täyttö. Nämä pari mainittua asiaa ovat sähköautolle ylitsepääsemätön vuori kiivettäväksi. Sähköauton latausta odotellessa saa juodan paketin kahvia ja soitella suvun ja ystävät läpi, päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Tästä ei oikein kelvollista mainosta voine vääntää muuta kuin huumorimielessä.
Juu, sen aikaa kun tekniikka on vielä nykyisenkaltaisessa kehitysvaiheessa. Melko pian autot ovat "riittävän hyviä", jolloin noiden käytännön merkitys kuluttajalle pienenee.
Aina sama virsi.
Mikset jatka aloittamaasi keskustelua? Tässä on useampikin kysellyt siitä näkemyksestäsi että sähköautojen myötä muotoilun merkitys vähenee. Ainakin minä luulin että halusit jutella siitä kun kerran aloitit siitä keskustelun.
Pidän tärkeänä autojen tunnistettavuutta myös sähköistettynä. Automerkit tunnistaa yhtä helposti kuin ennen, Toyota on Toyotan näköinen jne. Auton laatu pitää näkyä muotoilussa, näihin asioihin löytyy oma ostajakunta. Saksalaiset merkit näyttävät suuntaa mitä perinteillä tarkoitetaan.
Okei. Taidammekin siis olla samaa mieltä siitä ettei muotoilun merkitys ole mihinkään häviämässä.
Muu onkin sitten makuasiaa.
Kyllä siihenkin, kun akkujen hinta ja ominaisuudet eivät näy kuluttajalle, kuluu vielä pitkään. Sen jälkeen katsellaan itseohjautuvuuden pisteitä TM:n talvitesteissä. Jos pidät sähköisiä voimalijoja lähiaikoina jo niin hyvinä, ettei kuluttaja osaa toivoa parempaa, niin eivätkö toista sataa vuotta kehitetyt polttomoottorit sitten ole olleet samaa?
Sehän siinä onkin, eivät ne olleet yhtä paljon samaa, kun huomioidaan moottori + voimansiirto. Hyppy sähköiseen voimalinjaan on/tulee olemaan iso askel parempaan.
Tietysti sähköautoissakin tulee olemaan halpista ja high endiä, mutta uskon että ison keskitason massan olevan teknisesti niin lähellä toisiaan, että ne erot tehdään muilla keinoin.
Toki se on sitä polttistenkin osalta, mutta uskon trendin korostuvan entisestään sähköautoissa. Vähemmän perusrakenteita, vähemmän fyysisesti erilaisia komponentteja. Enemmän muotoilua ja käyttöliittymäsuunnittelua.
@tracktest kirjoitti:
Se onko auto hyvän näköinen (muotoiltu katsojan silmää miellyttävästi) vai ei, on täysin katsojan silmässä. Myös se, millaista laatua se muotoilu ilmentää, tai on ilmentämättä. Auto voi siis käytännössä olla minkä merkkinen vain, tai olla alkujaan mistä vain. Ostajakuntaa löytyy monenlaiseen katsantoon ja makuun. Kai muistit?
Olit varmaan kauhusta sekaisin kun BMW julkisti i3:n, hui!
No kerrohan sinä mitä niillä saksalaisilla perinteillä sitten tarkoitetaan?
Jotkut tulkitsevat muuten saksalaisen muotoilun tylsyydeksi - jos se maa pelkästään jotakin määrittelee, onhan siellä aika monta merkkiä edustettuna. Toiset joksikin muuksi. Jotkut tykkää, kaikki ei.
Ei tässä ole olemassa sinun totuuttasi, eli "oikeaa vastausta".
Ai niin, et ole vieläkään vastannut oikeastaan siihen, mihin perustat näkemyksesi että sähköistämisen mukana autojen muotoilun merkitys pienenee? Ei kai näkemyksesi voi olla niin suppean ahdaskatseinen, että katsot vain 5:n ulkonäön pysymistä ennallaan, vaikka siihen laitetaan akut polttiksen tilalle ja sitten yleistät sen kaikkiin automerkkeihin?
Eurooppalaisilla valmistajilla "sukunäkö" on yleensäkin ollut rasitteena aasialaisvalmistajia enemmän. Tietyissä kulminaatioissa, esim Escort takatuupparista etuvetoiseksi, sukunäön sai heittää romukoppaan.
Honda Civic olkoon esimerkki aina mallin uudistuessa melko täydellisestä muutoksesta.
Muutama valmistaja sitten pitää yllä tätä konservatiivista linjaa.
https://www.ladakerho.fi/ladaboard/viewtopic.php?t=28717&start=15
Mitä tulee muotoiluun ja malleihin, sähköistyminen näyttää vauhdittavan entisestään perinteisen 4- ovisen sedanin poistumista mallivalikoimista. Itse kyllä pidän sedaneista, mutta suuri yleisö ilmeisesti ei enää vuosiin.
https://www.motorauthority.com/news/1132902_2024-bmw-5-series-spy-shots
Vielä ainakin yksi sukupolvi sedaneista on kaiketi tulossa.
Meinaatko? Minä pelkään enemmän farmareiden puolesta.
Korotetut farkut, Subaru Outbackin, Volkkarin Alltrackien ja Volvon Cross Countryjen tapaan ovat ehdottomasti suosikkimallejani.