Hyvä kirjoitus HS 25.11.2021, Volvolla Nordkappiin ja takaisin
Siis itsellä on vastaava mutta hybridi, Koko ajan miettinyt, pitäisikö siirtyä täyssähköön joskus. Nyt jos tekisin päätöksen niin valinta olisi varmasti joko VW- konsernin tai korealainen auto.
Miksi:
-Siis jos auto maksaa n. 63000€ ja ajat sillä parhaimmillaan noin 300 km, niin korttelin kiertoon löytyy halvempia
- sähkönkulutus Volvossa paljon suurempi kuin muissa
- ihmetellyt myös kuka tarvitsee 400 hv:n tehoa
Tietysti, harvoin tulee ajettua tuollaisia matkoja mitä HS kokeili mutta kalliiksi se tuli. On tietysti toinen asia, jos lataa kotona, eikä tarvitse käyttää noita kaupallisia latauspisteitä.
Volvon uudet hybridit, nuo long-ranget taitavat olla oikeasti järkevämpiä, samoin MB:n uudet lataushybridit.
Sähköautoa mitataan aina rangella ja teholla, miksi? itse ajan päivässä 25km... laiskuuttani 4-pyöräisellä.
Miksi kantaa akustoa, jos polttomoottori tai toisinpäin? Kaikki alle 30t€ sähköautot (tukien jälkeen) riittää ihan kaikille perus sinkuista perheellisiin. minulle ja perheelleni itseasiassa riittäisi halvin n.5t€ sähköauto 16kw akustolla jos ihan rehellisiä ollaan.
Sähköauton valinnassa kannattaa miettiä, mikä on itselle tarpeellinen range. Toistuvat matkat, kuten töissä käynti, on syytä saada katettua kertalatauksella hyvin. Jos on tarpeen ajella usein Nordkappiin ja takaisin lähes nonstoppina, niin kannattaa ottaa isommalla rangella oleva auto kuin XC40P8.
Volvon range on 400km, kun valitsee ajonopeuden ja -tyylin sopivasti. Jo 300km range on toisaalta aivan riittävä valtaosalle autoilijoita.
Katsoin, mitä Model X arvioi Nordkapin reissusta täältä sinne. Minulle tulisi matkaa 1500+km ja aikaa menisi 21 tuntia sisältäen latausajat. Yhden yöpymisen taktiikalla voisin siis mennä.
Koko matkan voisi ajaa supercharger-latausasemien tuella eli nopean ja käyttövarman latausverkon varassa. Se on yksi hyvä puoli Teslan latausasemissa, että niitä hallinnoi sama taho eli Tesla jokaisessa maassa. Eikä tarvitse olla puhelisovellusta eikä tagiä, vaan laturi tunnistaa siihen kytkeytyvän Teslan ja jos ei ole ilmaista latausta, niin veloitus menee Tesla-tilin kautta. Laturilla tarvitsee vain tökätä töpseli autoon, antaa akun latautua ja töpseli irti ja menoksi.
Sähköautoja on moneksi ja Volvon XC40P8 on yksi kärkipään autoista. Jatkuva neliveto ja ohituskiihtyvyyttä löytyy. Ja auto on laadukkaasti tehty. Ja Volvossa on etukontti, joka ei kyllä ole kovin tilava, mutta mahtuu sinne latauskaapeleiden lisäksi muutakin. Kulutuksessa ei pääse kovin alas. Minun kokemuksen mukaan 20-24kWh/100km on toteutuma. En tosin ole ajanut Volvolla nolla-asteen tai alle keleillä. Mutta olen käyttänyt Volvoa muutaman päivän puolen vuoden aikana eli en puhu minkään lyhyen koeajon pohjalta.
Kuka tarvitsee 400hv:n tehoa? Ainakin hän, joka arvostaa autolla ajamisessa myös hauskuutta. Ei tarvitse hurjastella, mutta on se ilahduttavaa ja saa hyvälle mielelle, kun auto todella reagoi kaasupolkimen painamiseen. Neliveto antaa hyvän ajon hallinnan ja hauskuuden lisäksi teho tuo turvallisuutta ohituksiin. Kyllä se on hienoa, kun sähköautossa annetaan kuskin myös nauttia sähkömoottorin välittömästä ja voimakkaasta vasteesta kaasupolkimen painamiseen. Saksalaisissa sähkäreissä joutuu monessa tapauksessa tottumaan varsin vaatimattomaan esitykseen siinä suhteessa.
Naapurilla on XC90D5 (melko tuore, 2L diesel) ja hänen kaverillaan on XC90T8. Lähtivät yhtäaikaa mökille, noin 200km per sivu, puolet matkasta mootoritietä, mutta kärryt rajoittivat nopeutta. Kummallakin vesikootteria yms. kärryssä. D5 kulutus matkan jälkeen 7.2L/100km, T8 kulutus 15,5L/100km.
Ja?
Minä olen joskus päässyt 150 hp 2,0 l TDI-DSG-farkulla noin 13 litran kulutukseen satasella, kun vain ajoin ison, raskaan ja kulmikkaan kärryn kanssa 110 lasissa. Tuo kärry nosti kulutusta noin 150 % tuossa nopeudessa, kun virtaviivaisempi suuri kuomukärry nostaa vastaavassa vauhdissa vain noin 50 %. Samaten nopeuden pudotus 90 mittarinopeuteen pudottaa tuon kulmikkaan kärryn kulutusta hirmuisesti, eli nuo em. lukemat ei sano meille mitään. Silloin kun autojen kulutuksia verrataan pitäisi olla täysin vakioidut mittaukset.
Onhan tuokin mielenkiintoinen tieto että dieselfarkku kykenee noin kovaan kulutukseen ilman että kuljettaja tuntee luontaista tarvetta vähentää ajonopeutta.
Vaikkei sitä verrattaisi mihinkään muuhun, niin suhteessa tuohon Volvo-esimerkkiin oli VAGissa korkeampi kulutus (diesel vs. bensa ja korityyppi).
Ison auton kulutus pikkuautossa on ollut Volvolle ominaista jo aika pitkään.
Käsi ylös, joko löytyi ensimmäinen kuljettaja, joka myöntää muuttuvansa vaarallisemmaksi ajaessaan heikkotehoisempaa autoa?
Ellei, sitten joudumme päättelemään, että turvallisuutta ohituksiin ei tuo teho, vaan se osa käytettävissä olevasta tehosta, jonka kuljettaja jättää reserviin oman arviointivirheensä varalle.
Tätä en kiistä vaikka ikää on jo yli 60. HAUSKAAHAN se on kun rakkine lähtee kun hauki peltikatolta. Mutta turvallisuus on silti aivan muiden tekijöiden tulos.
Tsadi - Nordkapp - Tsadi ajetaan helpommin tuhannen mailin turbodieselillä, joka menee tuon reissun yhdellä välitankkauksella varsin vaivatta ja keskikulutus jää jokseenkin väkisin alle 4.5 sadalle.
Vastasit minun kommenttiin, jonka kirjoitin tuohon plugarin ja dieselin vertailujuttuun.
Kaikille on varmaan tullut jo selväksi, että polttonesteen tankkaaminen käy nopeammin kuin akun lataaminen ja että polttomoottoriautoilla on vielä nykyään pidempi toimintasäde yhdellä tankkauksella kuin sähkärillä.
Plugari vs dieseli vertailussa dieselin vahvuus on pitkien matkojen ajossa ja plugarin taas siinä, että voi ajaa oikeasti ilman polttoaineen kulutusta lyhyet matkat. Näin se on, ei siinä sen kummempaa.
Sähkäri taas on kaikessa muussa parempi paitsi, että tankkaaminen kestää kauemmin kuin polttonesteen lorottaminen ja tankillisella polttonestettä pääsee (autoista riippuen) pidemmälle kuin sähkärillä kertalatauksella.
Ehkä tuo Nordcap-reissu pitää ajatella niin, että taas kerran on todistettu sähkärin pärjäävän ihan hyvin käyttöautona. Minä olen kerran käynyt hörppäämässä pikarin kuohuviiniä Nordcapissa jonkun panoraamaikkunan edessä, josta oli näkymä merelle. Siitä on niin kauan, etten oikein muista, mikä paikka se oli. Siihen aikaan ei sähköautoista ollut tietoakaan. Taisi olla Mazda 626, millä kurvailin silloin.
Nordcapiin mennään huvin tai harrastuksen vuoksi eikä silloin tarvitse mennä niin kireällä aikataululla kuin hesarin jutussa mentiin.
Hyvä kiihtyvyys ohitustilanteessa lisää minun mielestäni turvallisuutta ja yksi pointti on juuri tuo arviointivirheen korjausmahdollisuus. Toinen on se, ettei tarvitse "vauhdin ottoa" vaan voi lähteä "paikaltaan". Ja mitä parempi kiihtyvyys, sitä lyhyemmäksi jää rinnakkaiselo ohitettavan kanssa, joka useimmiten on joku raskas ajoneuvo esim. pitkä rekka (vai mikä se oikea nimitys olikaan sellaiselle rahtiautolle). Jos laiskalla autolla tarkkailee ohitustilannetta kauempana ohitettavasta ja sitten lähtee hivuttamaan nopeutta ylös, niin tilanne saattaa jo muuttua ennen kuin pääsee ohitettavan rinnallekaan.
Plugarin heikkous on bensamoottori. Eihän 200km mökkimatkalla kukaan käy plugaria lataamassa matkalla. Toisen tuttavan Insignian 1.5L bensiiniturbon (automaatti) kulutus nousee tyhjän kuomuttoman kärryn vedossa vajaasta kuudesta reiluun kymppiin ilman moottoritietä. Joku noissa bensiinikoneissa kaihertaa kun ilmanvastus nousee. Oman, ikivanhan dieselin kulutus nousee kärryn kanssa (täyskorkea kuomu) noin 5,5 litrasta reiluun 7 L/100km
Ei käy plugaria lataamassa paitsi, ehkä näitä uusimpia, joissa on 80-90km ajosäde ja CCS lataus.
Täyssähkö on kyllä parempi vaihtoehto kuin plugari tai polttis, mutta täytyy sitten valita varmaankin Model X. Tai ainakaan minä en tiedä, mikä toinen täyssähkö pärjäisi yhtä hyvin pitkällä matkalla kärry perässä. 200km sivu ei olisi ollenkaan ongelma, mutta jos matka olisi niin pitkä, ettei lähtiessä täysi akku riitä, niin pitäisi löytyä matkalta pikalataus tai ainakin vähintään 50kW laturi, muuten menee aikaa turhan paljon. Mutta kulutus olisi 0 litraa sekä bensaa että dieseliä.
"rekka" on se lyhyempi puoliperävaunu (vähän kuten esimerkiksi muulissa ei ole ohjaavaa etuakselia) + vetoauto (nuppi), ja sitten se missä on pyörät edessäkin on täysperävaunu. Eli täysperävaunuyhdistelmä, tosin sanana se on vähän pitkä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelmä
https://en.wikipedia.org/wiki/Semi-trailer_truck
https://en.wikipedia.org/wiki/Road_train
"Ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus tieliikenteessä nousi 34,50 metriin. Suurin sallittu massa 76 tonnia säilyy ennallaan." (lvm)
Teholla pääsee helposti tuollaisen pitkän yhdistelmän ohi, mutta huonolla tuurilla joku viranomainen voi kuvitella (tai ns. kotipoliisi saattaa kadehtia) että pelkkä nopea ohitus täyttää törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen (eli hyvin vakavan riskitilanteen) määritelmän.
No useinhan on suo siellä ja vetelä täällä. Siinä sitä sitten pitää taiteilla, miten parhaiten voi.....
No nyt kun me kaikki tiedämme tämän jo, niin mitä sinun pitikään Jormalta kysyä postissasi, johon vastasin?
OK. Hayabusa Volvon turbolla on sitten kaikkein turvallisin. Jatketulla haarukallakin lähtee keulien vielä 200 km/h lähtönopeudestakin.
Eli huonommalla näkemällä.
Ajatko todella Model X:ää ohitusmatkat minimoiden, siis lappu lattiaan jokaisessa ohituksessa?
Jos ajat, eikö kannattaisi hankkia se turbobusa, joka menisi ohitse vieläkin nopeammin? Etenkin vaaralliseksi kokemasi pitkän yhdistelmän ohituksessa erot hitaisiin autoihin tulevat jo selvästi esiin, kun omalle kaistalle palataan pitkästi kolmatta sataa km/h taulussa.
Olen tätä kysynyt vuosien varrella jo aika monelta, mutta sinä olet ensimmäinen joka on myöntänyt ettei pysty ajamaan hitaampaa rakkinetta turvallisesti. Jos pidät tämän vastauksen, suosittelen edelleen turbobusan hankintaa, että voit ohittaa turvallisesti.
Vaihtoehtoisesti voit myöntää ohituskiihtyvyyden olevan mukavuuskysymys sen tehdessä turvallisen ohituspaikan sinnekin, missä sitä ei hitaammalla rakkineella ole.
Ihan vaan, että mikä olisi johtopäätös plugarin ja dieselin vertailusta kärry perässä 200km ajosta.
Se on kaiketi joku keskustelupalstojen luonnon laki, että väitellä pitää ja tehdä oletuksia muista. Tosin en tiedä, kun en ole muille palstoille kirjoittanut kuin tänne.
Niin sitähän sanotaan, että pitäisi kytätä ohitustilannetta kaukana ohitettavasta, jotta näkee paremmin vastaantulevien puolelle. Jos laiskalla autolla on kaukana ohitettavasta, niin on tietysti se etu, että voi kiihdyttää vauhdin ollessaan turvallisesti ohitettavan takana ja omalla kaistalla, mutta sitten, kun ohitus pitäisi aloittaa, onkin liikennetilanne voinut muuttua. Jos taas vaihtaa vastaantulevien puolelle jo kauempana ohitettavasta, täytyy kenties palatakin omalle kaistalle, kun piiiiitkän kiihdytyksen jälkeen ilmaantuukin vastaantulija tai muu este, kuten vaikka risteys, josta ei tiennyt tarpeeksi ajoissa , kun ei tuntenut reittiä.
Kyllä minä laiskallakin autolla osaan ajaa yhtä turvallisesti kuin ylipäätään osaan, mutta monesti silloin turvallisen ohituksen saa vain jättämällä ohittamatta. Tässä kohtaa tietysti konstaapeli taputtaa pieniä karvaisia käsiään ja nyökyttelee, että juuri noin. Vaan kun on liikkeellä vaikka XC40P8:lla, niin voi ohittaa turvallisemmin kuin sillä laiskalla menopelillä. Luulisin, että sen voisi perustella ihan laskennolla, jos sellaista tarpeeksi osaisi. Kiihdytysmatka, nopeusero, etäisyys mahdollisesti vastaantuleviin yms parametrit huomioiden.
Minä en haluaisi mennä GLE-TeeCee -tyyppiseen väittelyyn, missä yritetään saada toinen hyväksymään lähinnä itse käyttämä sana ja varsinaisesta asiasta ollaan suunnilleen samaa mieltä. Ja kyllä, onhan se nimenomaan mukavuuskysymys, että voi ajaa turvallisesti hyvin kiihtyvällä autolla. Kuskin ei silloin tarvitse kiihtyä ja voi vaikka rauhassa kuunnella Erja Lyytisen versiota Kuopio tanssii ja soi -rokkipläjäyksestä.
Niin... Se tehon tuoma turvallisuus näkyy hyvin vakuutusmaksuissa. Hyvin tehokkaissa autoissa on aina minimaaliset vakuutusmaksut - vai oliko se toisinpäin?
Tehoa voi käyttää ripeisiin kiihdytyksiin matkanopeuteen, ja reippaisiin ohituksiin siten ettei tarvitse abortoida ohitustaan toisen keulan kohdalle. Vääntö jaksaa kuljettaa täyttä kuormaa mukavasti.
Tehoa voi myös käyttää siihen että ajaa aivan liian kovia tilannenopeuksia. Ei minulla ollut koskaan vaaratilanteita vaikka maksimikiihtyvyys oli 11 sekuntia 0-200 km/h.
Nykyään downsizeaikana se ei edes tarkoita suurempaa kulutusta kun ilma/polttoaineseosta syötetään vasta turbon avulla enemmän silloin kun tehoa käytetään. Ennen iso moottori oli pieneen verrattuna janoinen aina kun kuormitus oli vähäinen.
"Paikaltaan lähtemisellä" tarkoitin sitä, että esim. XC40P8 lähtee heti, kun kuski käskee. Kun zoomailee ohitusmahdollisuuksia kauempana ohitettavasta, ei tarvitse hukata aikaa ja matkaa ohituskiihdytykseen. Siis matkaa voi olla, mutta pedaalin painaminen syö sen nopeasti.
Miksi ohituksissa saa ylittää nopeusrajoituksen, kun se ylinopeus on muuten kiellettyä?
Virallisesti ei saakaan ylittää ja jos konstaapeli näkee, niin sakottaa. Mutta koskapa maailma ei ole mustavalkoinen eikä on/off-systeemi, niin ohituksissa ei kaiketi kovin usein tule ylinopeussakkoa.
Mutta huonolla tuurilla, jos sattuu ohittamaan ylinopeutta ajaen ja konstaapeleilla on puskatutka viritettynä, voi saada palkinnoksi kupongin.
Ohitustilanne on sitä turvallisempi, mitä nopeammin ohituksen tekee.
Ensi vuonna liikenteeseen tulevilla volkkareilla lienee helppo ohittaa toisia uusia volkkareita. Niissä on kuulemma parviäly, joten oletettavaa on, että edessä oleva volkkariparven edustaja saa takaa tulevalta parvikollegalta vinkin ohitusaikeista ja jos nokkimisjärjestys on oikea, niin edellä oleva parvikas hidastaa, jotta takana tuleva pääsee ohittamaan. Parvekkaat saattavat tehdä sovinto-ohituksen kertomatta kyytiin otetuille kuskeille mitään. Jos iso volkkariparvi etenee maantiellä, niin sieltä saattaa kuulua jotain ääntelyä kuin kurkiparvissa ikään parvekkaiden huudellessa viestejä toisilleen ja vaihtaessa parven etenemisessä vetovastuussa olevaa. Takana tulevathan hyötyvät, kun edessä menevä halkoo tuulta ja kuluttaa enemmän kilowattitunteja kuin takana tulevat, joten on oikeus ja kohtuus, ettei sama volkkari koko ajan joudu olemaan parven etummaisena.
Sitä vaan, että ylinopeus on saatanasta seuraava, paitsi ohitustilanteessa.
Miksi ohitustilanteessa oleva ylinopeus on sallitumpi ja vähemmän paha kuin ilman ohitusta oleva ylinopeus.
No, ajonopeuden pitäisi olla tarkoituksen mukainen, turvallisuutta edistävä ja tilanteeseen sopiva. Nopeusrajoitukset ovat jonkun valtaapitävän näkemys ja mielipide siitä, millä nopeudella korkeintaan saa ajaa jollakin tiellä.
Nopeusrajoitus on muutamaa moottoritiereittiä lukuun ottamatta kategorinen liikennemerkki tienposkessa. Liikennetilanteeseen ja keliolosuhteisiin nähden merkki on oikeassa vain satunnaisesti vähän kuten pysähtynyt kello on oikeassa kaksi kertaa vuorokaudessa. Liikennerajoitus on perustellusti oikeassa sattumanvaraisesti.
Kun ajaa turvallisesti ja liikennetilanteeseen sekä keliolosuhteisiin nähden sopivalla nopeudella ja lisäksi tarkoituksenmukaisella nopeudella, on ylinopeus ihan yhtä kielletty sekä ohitettaessa että muuten. Saman voi ajatella myös käänteisesti.
Laki on kuitenkin sokea. Siksi nopeusrajoitusta suuremmalla nopeudella ajaminen on tehtävä omalla vastuulla ja hyväksyen, että kyseessä on jonkinlainen länkkäri vs inkkari tai Bonnie&Clyde vs virallinen totuus tai poliisi ja rosvo -leikki.
Ihminen haluaisi ajaa tarkoituksen mukaisella nopeudella. Ohitustilanteessa kiusaus siihen on erityisen suuri, koska itsesuojeluvaisto kannustaa tarkoituksen mukaiseen nopeuteen eli mahdollisimman lyhytkestoiseen ohitukseen.
Minun henkilökohtainen mielipide on, että oikea tilannenopeus on tärkein enkä pidä ylinopeutta ollenkaan syntinä silloin, kun kuljettaja toimii turvallisuutta edistävästi. Ymmärrän, että laki ei salli omatoimista ajattelua, joten pitääkseen yllä yleistä lainkuuliaisuutta poliisi maanittelee, keksii perusteluja, pelottelee ja rankaisee kuljettajia, jotka se saa kiinni ylinopeudesta. Mutta se on pieni uhka verrattuna vaikka uiguurien ongelmiin Kiinassa.
HybridRules on näköjään alvariinsa leikkimässä rosvo ja poliisi -leikkiä. Muuten tuollaista naiivia tilannemaalailua ei oikein ymmärrä. Säännöistä olisi kiva poiketa oman halun mukaan tietenkin ja niinhän HR tekeekin "kun silmä välttää" -pohjalta. Niitä on kiva tulkitakin ettei omaa toimintaa tarvitse niinkään tarkastella.
Vaihtoehto kaikelle tuollaiselle "miten MINÄ perustelen ITSELLENI sääntöjen kiertämisen" -tarpeelle olisi oikeasti miettiä, mitä niillä säännöillä oikeasti haetaan: ennakoitavuutta, liikenteen tasaantumista ja turvallisuutta yhteispelillä. Ja miten poikkeamat vaikuttavat ja aiheuttavat.
HR:n onneksi emme vielä aja autonomisilla autoilla, joiden kyydissä ei tarvitse miettiä moisia. Auto hoitaa miettimiset yhdessä muiden autojen kanssa, huomioiden monta asiaa samalla kertaa. Ja ylläripylläri: sääntöihin pohjaten. Siihen menee kyllä aikaa että länsimaissa on tuohon päästy, mutta monet autonvalmistajat ovat miettimässä ratkaisuja ja jotkut tehneet jopa testejäkin.
Sitten, kun/jos autot tosiaan kommunikoivat keskenään ja toimivat ympäristönsä ymmärtäen, ei nykyisen kaltaisia kategorisia nopeusrajoituksia enää tarvitakaan. silloin voidaan ajaa sopivilla tilannenopeuksilla ja tiekohtaisesti perustelluilla maksiminopeuksilla. Silloin pimeänajanrajoitukset voivat olla voimassa vain pimeällä ja talvinopeusrajoitukset vain, kun keli on talvinen jne.
Tietenkin poliisivaltiossa voitaisiin sitten rajata nopeudet vaikka 5km/h. Automaatiossa on ongelmana, että administraattori voi tehdä asetuksia, joita palvelun käyttäjä ei pysty kiertämään.
Toistaiseksi on mentävä nykyisellä systeemillä, jossa herran pelkoa kokevat toimivat kuten "paremmat ihmiset" valtaa pitävinä määräävät ja toiset ajattelevat itse, aatteleppa itte sitä.
Tottahan toki se 75 km/h köröttelevä kannattaa ohittaa 250 km/h lasissa.
@HybridRules kirjoitti:
Onneksi emme sellaisessa eläkään.
Niin, se on aika lailla ehtona autonimiselle ajamiselle kaikkein autojen kesken. Vai mitä ihmettä kuvittelit?
Herran pelkoa se on tolppien välissä itsensä kurissa pitäminenkin. Ja valitettavasti ei ole olemassa yhteisiä kriteereitä sille, miten kaikista näistä "aattelen ite" -tyypeistä valikoituisi aidosti kelvolliset ja liikoja kuvittelevat tippuvat pois. Sen takia säännöt ovat monella tavalla kompromisseja, joita ovat olleet tavallaan määrittämässä niin yli- kuin alisuorittajat, usein liikoja kuvittelevat.
Aatteleppa itte sitä.
Ohitustarve syntyy siitä, jos edellä ajava ajaa hitaammin kuin nopeusrajoituksessa edellytetään. Tosin hitaammin ajamisen syy voi olla myös talvisissa olosuhteissa haasteelliseksi muuttuneet keliolosuhteet. Ennen jokaista ohitusta tulee varmistaa ohituksen turvallisuus. Varaamalla riittävästi aikaa voi ajella liikennevirran mukaan ilman kiirettä. Nämä kuljettajat jotka mieltävät oman nopeuden turvalliseksi, vaikka ajavat poikkeavasti muihin nähden. Eivät nähtävästi tiedosta tai ymmärrä omaa ajokäyttäytymistään vaaralliseksi, koska ajavat kaikesta huolimatta ylinopeutta. Liikenneturvallisuutta törkeästi vaarantava ajokäyttäytyminen on aina tuomittavaa ja siitä pitää tehdä ilmoitus poliisille. Poikkeavasti ajavat kuljettajat pitää saada pois liikenteestä, se on turvallisuuden kannalta toimivin tapa edistää liikenneturvallisuutta.