Mietitään ensin, miten kuski tekee ratkaisunsa. Kaikkihan perustuu johonkin oletukseen. Kun tiedossa on auton kiihtyvyys, olettaa kuski ehtivänsä nopealla autolla ohi ahtaammassa paikassa ohi kuin hitaammalla. Ei kukaan meistä ohita vm. -89 Hiacella samalla tavalla kuin uudella Teslalla. Molemmissa tapauksissa ohitukseen pitää jättää pelivaraa. Teslalla nopeudet ovat kovempia ja aikaikkuna ratkaisuille pienempi, joten tämä kokonaisuus huomioiden ei ole ollenkaan selvää, että turvallisuuden suhteen parempi kiihtyvyys on parempi. Pitää vielä huomioida nämä ikuisten lasten kokemat wau-efektit, joissa ei turvallisuus ole ykköstavoite.
@tracktest kirjoitti:
Osa on matkassa periaatteella ohi on päästävä ja siinä ei aina mietitä miten tällä laitteella siinä onnistutaan.
Useilla ohittajilla on laitteet kunnossa, huippunopeudet luokkaa 250. Mutta taidot ovat tosiaan väkisin-luokkaa toisista välittämättä. Ja mitä lähemmäs ohitettua palaa omalle kaistalle, sitä parempi ohitus.
@Quu kirjoitti:
Kun rekka ajaa satasenalueella rajoitintavastaan, niin ohitusmatka on sama toyotalla ja teslalla ohitettaessa laillisella nopeudella.
Tuollainen ohitus kestää noin 30s ja vajaan kilometrin matkan. (arvion rekka 25m ja ohistus alkaa 35m ennen ja palautuu omalla kaisatalle 35m rekan edelle eli ~ 100m ja nopeus ero 12km/h)
Olin jo aiemmin kirjoittamassa, etten kyllä hevin Hiacella vm89 lähtisi rekkaa ohittamaan lainkaan ellei satu sopiva myötäle, muuten vaatii kilometrin suoran. Mutta kyllä samaan koriin menee laillisella nopeudella rekan ohitus. Enpä muista tehneeni sellaista, vaikka mahdollistahan se olisi toki.
Hyvin usein on kyllä tullut ohitettua rekka vakkari päällä ~ 9s ja 300m. Tuollasella kilometrin suoralla voi ohittaa helposti 3-4 peräkkäin ajavaa rekkaa. Myönnän , että tällöin 'tilausuus tekee varkaan' (tyhjä tie - rekat jonossa edellä), ohitusnopeus nousee. Nopeuden noustessa positiivista on, että matkaa tarvitaan vähemmän, mutta toki reagointiaika jollekin odottamattomalle lyhynee, esim rekkojen katveesta tielle juokseva hirvi on mahdollinen. Kerran on näin käynyt itselle, ja tilanteen pelasti rekassa ollut ammattimies, joka ehti jarruttessaan myös vilauttaa hätävilkkuja, jolloin myös itse ehdin jarruttamaan ja väistämään elukan ilman, että tuli edes kiire. Tuosta jäi myös tapa, että jos rekka/bussi jarruttaa ohituksen aikana, niin otan ohituksessa vauhdin heti pois ennenkuin tie näkyy taas avoimesti rekan keulan jälkeen.
@Herbert kirjoitti:
Ei ole. Toyotalla kestää pitkään, jotta saa kelattua vauhdin sataseen.
Se on suuri moka jos alkaa kelaamaan vauhtia vasta ohituksen alkaessa, sen verran on aina takamatkalla, että vauhti on tapissa ohituksen alkaessa.
Mistä ohitus sitten lasketaankaan alkavaksi. Kun ohituspaikka avautuu (esim. sulkuviiva loppuu), jos olet tuossa vaiheessa kelannut Hiaceen 100 km/h, on sinun pitänyt aloittaa kiihdytys todella kaukaa rekan perästä. Jos sulkuviivan päättyessä ei ohituspaikka olekaan auki, sitten tehdään melkoinen jarrutus rekan perään, kun ohitus perutaan. Jos taas vauhtia kelataan ohituspaikan aikana, silloin tähän on paremmat mahdollisuudet. Toivottavasti suoran pituus ei lopu kesken.
Paljon puhutaan vauhdin ottamisesta, mutta enemmän se on teoriaa kuin käytäntöä. Toki nykyisillä polttomoottoriautoilla ei siihen ole tarvetta, suorituskyky riittää muutenkin. Parin sekunnin iskuetäisyydeltä ehtii ihan rauhassa kiihdyttää.
Hiacella en ole ohittanut koskaan, kaikenlaisilla muilla kotteroilla mitä vaatii pidemmän tai lyhyemmän kiihdytyksen ennen ohitukseen siitymiseen. Se on pahavirhe kytätä rekanimussa ohituspaikkaa, eihän siitä näekään kokonaistiannetta onko edes tilaa ohitukselle.
Muistan tapauksen 90-luvun alkupuolelta, ajettiin perheen kanssa huonossa kelissä kohti määränpäättä. Keli oli todella huono, lunta satoi tuulen kera vaakasuorassa. Peileihin ilmestyi kaahari joka ohitteli solkenaan jonossa ajavia, muistan sanoneeni vaimolle tuossa ei tule käymään hyvin. Ohitukset olivat täpäriä kelin näkyvyyden takia, ei mennyt kauaa aikaa Saabin kadotessa näköpiiristä. Muutama kymmenen kilometriä eteenpäin tämä kaahari oli osunut lava-auton keulaan ja lentänyt siitä ojanpohjalle katolleen. Seuraavan päivän lehdessä luki uutiset kuolonkolarista, siihen päättyi järjetön ajo. Oli hyvin helppoa päätellä mikä on kaahailun lopputulos. liukkaalla jäisellä tiellä pito on niin huono, että ohituskiihtyvyys ei enää pelasta ketään. Opetus oli kaikille ohitetuiksi tulleille sama, näky oli karmeaa katsottavaa. Eikä sitä näkyä unohda koskaan, opetus oli kaikille ikimuistoinen.
@HybridRules kirjoitti:
Kannattaa kysyä kiihtyvyydestä myös wau-efektinä.
Minustakin kuulostaa, että sähköauton tärkein perustelu on tarjota wau-efekti niille, jotka eivät osaa ajaa moottoripyörää. Kokeilepa joskus nyppäistä kaksipyöräinen edes vaatimattomasti alle 5 sekunnin nollasta sataseen. Siinä on wau-efekti, etenkin, jos nopeusmittauksessa vaikkapa lentokentän kiitoradalla voi vetää vaihteet läpi ylös saakka läpät vaaterissa.
Vauhtikallolle se on erittäin hyvin tuottava investointi. Jatkossa nimittäin suorituskyvyn merkitys katoaa auton ostossa kokonaan.
Ja olen samaa mieltä, että marginaalisessa määrässä tilanteita hyvän kiihtyvyyden voi kuvitella olevan turvallisuustekijä.
Ei voi. Turvallisuustekijä on kuljettaja, joko hyvä tai huono.
Vaikkapa vain kerran elämässä voi tulla tilanne, että on arvioinut väärin pitkän rekan ohituksen eikä nopeusrajoituksen sisään mahtuva vauhti riitäkään ehtimään omalle kaistalle yllättäen ilmaantuvaa vastaantulijaa väistämään. Silloin on hyvä, kun reserviä löytyy.
Reservin jättäminen on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Joko löytyi ensimmäinen kuljettaja joka kehtaa tunnustaa olevansa niin huono ettei osaa ajaa 10 sekuntia 0 - 100 km/h kiihtyvää autoa turvallisesti?
@Quu kirjoitti:
Hiacella en ole ohittanut koskaan, kaikenlaisilla muilla kotteroilla mitä vaatii pidemmän tai lyhyemmän kiihdytyksen ennen ohitukseen siitymiseen. Se on pahavirhe kytätä rekanimussa ohituspaikkaa, eihän siitä näekään kokonaistiannetta onko edes tilaa ohitukselle.
Peesaan tässä asiassa Quuta. Jos valmiiksi kerätyn vauhdin jälkeen tilanne muuttuu ja tuleekin toinen vastaantulija, sitten tietenkin perutaan ohitusaikeet ja jäädään odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
@HybridRules kirjoitti:
Kannattaa kysyä kiihtyvyydestä myös wau-efektinä.
Minustakin kuulostaa, että sähköauton tärkein perustelu on tarjota wau-efekti niille, jotka eivät osaa ajaa moottoripyörää. Kokeilepa joskus nyppäistä kaksipyöräinen edes vaatimattomasti alle 5 sekunnin nollasta sataseen. Siinä on wau-efekti, etenkin, jos nopeusmittauksessa vaikkapa lentokentän kiitoradalla voi vetää vaihteet läpi ylös saakka läpät vaaterissa.
Vauhtikallolle se on erittäin hyvin tuottava investointi. Jatkossa nimittäin suorituskyvyn merkitys katoaa auton ostossa kokonaan.
Ja olen samaa mieltä, että marginaalisessa määrässä tilanteita hyvän kiihtyvyyden voi kuvitella olevan turvallisuustekijä.
Ei voi. Turvallisuustekijä on kuljettaja, joko hyvä tai huono.
Vaikkapa vain kerran elämässä voi tulla tilanne, että on arvioinut väärin pitkän rekan ohituksen eikä nopeusrajoituksen sisään mahtuva vauhti riitäkään ehtimään omalle kaistalle yllättäen ilmaantuvaa vastaantulijaa väistämään. Silloin on hyvä, kun reserviä löytyy.
Reservin jättäminen on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Joko löytyi ensimmäinen kuljettaja joka kehtaa tunnustaa olevansa niin huono ettei osaa ajaa 10 sekuntia 0 - 100 km/h kiihtyvää autoa turvallisesti?
Jos haluat kikkailla sanoilla, niin korvataan sitten sana "turvallisuustekijä" sanalla "turvallisuusväline", niin saat sinäkin hyvän mielen.
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
@Quu kirjoitti:
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
Minulla oli kauan sitten Citroen Visa pienimmällä koneella, jonka siihen sai. Neljä kyydissä ihan tavallisessa maantien ylämäessä auto ei jaksanut pitää 80km/h vauhtia yllä. Se oli muuten mukava ja persoonallinen auto. Ratin vasemmalla puolella oli varsinainen monitoimimokkula, johon oli ympätty kaikki ratin yhteydessä perinneautoissa olevat toiminnot.
@Quu kirjoitti:
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
Minulla oli kauan sitten Citroen Visa pienimmällä koneella, jonka siihen sai. Neljä kyydissä ihan tavallisessa maantien ylämäessä auto ei jaksanut pitää 80km/h vauhtia yllä. Se oli muuten mukava ja persoonallinen auto. Ratin vasemmalla puolella oli varsinainen monitoimimokkula, johon oli ympätty kaikki ratin yhteydessä perinneautoissa olevat toiminnot.
@Quu kirjoitti:
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
80-luvun puolivälin Mazda 323 1,3-litraisella koneella. Ohituskaista ylämäkeen, 4 henkilöä ja tavaraa kyydissä. Viereen päästiin, sitten mentiin tasatahtiin. En muista loiveniko mäki vai hyytyikö rekka, mutta lopulta päästiin ohi.
@Quu kirjoitti:
Hiacella en ole ohittanut koskaan, kaikenlaisilla muilla kotteroilla mitä vaatii pidemmän tai lyhyemmän kiihdytyksen ennen ohitukseen siitymiseen. Se on pahavirhe kytätä rekanimussa ohituspaikkaa, eihän siitä näekään kokonaistiannetta onko edes tilaa ohitukselle.
Peesaan tässä asiassa Quuta. Jos valmiiksi kerätyn vauhdin jälkeen tilanne muuttuu ja tuleekin toinen vastaantulija, sitten tietenkin perutaan ohitusaikeet ja jäädään odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
Tietysti perutaan. Mutta sellaista ohitusta en ole nähnyt muualla kuin TM:n keskustelupalstalla, jossa kiihdytys ei jatku ohituksen aikana.
@Quu kirjoitti:
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
80-luvun puolivälin Mazda 323 1,3-litraisella koneella. Ohituskaista ylämäkeen, 4 henkilöä ja tavaraa kyydissä. Viereen päästiin, sitten mentiin tasatahtiin. En muista loiveniko mäki vai hyytyikö rekka, mutta lopulta päästiin ohi.
Kaveri ajoi, en minä.
Miksi mainitset erikseen, että kaveri ajoi? Olisitko mielestäsi osannut kepittää Mazdaa paremmin ja ohitus olisi onnistunut sujuvammin?
@Quu kirjoitti:
Hiacella en ole ohittanut koskaan, kaikenlaisilla muilla kotteroilla mitä vaatii pidemmän tai lyhyemmän kiihdytyksen ennen ohitukseen siitymiseen. Se on pahavirhe kytätä rekanimussa ohituspaikkaa, eihän siitä näekään kokonaistiannetta onko edes tilaa ohitukselle.
Peesaan tässä asiassa Quuta. Jos valmiiksi kerätyn vauhdin jälkeen tilanne muuttuu ja tuleekin toinen vastaantulija, sitten tietenkin perutaan ohitusaikeet ja jäädään odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
Tietysti perutaan. Mutta sellaista ohitusta en ole nähnyt muualla kuin TM:n keskustelupalstalla, jossa kiihdytys ei jatku ohituksen aikana.
Täällä on niitä, jotka ei aja koskaan ylinopeutta joten kun mittarissa on 100, keskitytään siihen koko ohituksen ajan ettei lipsu yli.
@Jorma L2 kirjoitti:
Täällä on niitä, jotka ei aja koskaan ylinopeutta joten kun mittarissa on 100, keskitytään siihen koko ohituksen ajan ettei lipsu yli.
Mun laskujen mukaan taidat olla ensimmäinen ilmoittautunut. Onnittelut!
@Jorma L2 kirjoitti:
Täällä on niitä, jotka ei aja koskaan ylinopeutta joten kun mittarissa on 100, keskitytään siihen koko ohituksen ajan ettei lipsu yli.
Itse ajoin pitkään niin että pyrin noudattamaan nopeusrajoituksia melko tarkkaan, etuina taloudellisuus, turvallisuus, ympäristö jne. En noudata enää niin tarkasti, koska joskus se on turvallisuuden kannalta haitallista, eli naiivi ei pidä olla. Äskeittäin katsottiin kojelautakameravideota missä ylinopeutta ajava aiheutti temppuilullaan vaaratilanteen koska nopeusrajoitusta noudattanut ei ole poliisi - ja "Suomi on vapaa maa". Joskus on parempi väistyä, kuin pitää oikeuksistaan kiinni.
Kääntöpuolena on siis se että heidän takanaan on raivostunut joukko niitä jotka mieluiten ajavat rikesakkorajalla, tai sitten päiväsakkorajalla, jotkut jopa ajokieltorajalla, eivätkä nopeusrajoituksen rajalla, oli sitten mittarivirhe korjattuna tai ei.
Mieluummin reippaasti ohi, vaikka tulkinta siitä minkälainen ajotapa aiheuttaa vaaraa ja mikä ei, niin se on kovin vaikeaa. Onko ylinopeus ohitustilanteessa vaarallisempaa kuin ketjukolaririskin aiheuttaminen puuttuvien turvaetäisyyksien vuoksi? Eli sakotetaanko ohittajaa jolla nopeus nousee yli peltikyltin numeron, vai niitä jotka ajavat tiukassa letkassa lisäämässä peräänajoriskiä tai vaikeuttamassa toisten tekemiä ohituksia, eli jonoon palaamista?
@Quu kirjoitti:
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
80-luvun puolivälin Mazda 323 1,3-litraisella koneella. Ohituskaista ylämäkeen, 4 henkilöä ja tavaraa kyydissä. Viereen päästiin, sitten mentiin tasatahtiin. En muista loiveniko mäki vai hyytyikö rekka, mutta lopulta päästiin ohi.
Mietitään ensin, miten kuski tekee ratkaisunsa. Kaikkihan perustuu johonkin oletukseen. Kun tiedossa on auton kiihtyvyys, olettaa kuski ehtivänsä nopealla autolla ohi ahtaammassa paikassa ohi kuin hitaammalla. Ei kukaan meistä ohita vm. -89 Hiacella samalla tavalla kuin uudella Teslalla. Molemmissa tapauksissa ohitukseen pitää jättää pelivaraa. Teslalla nopeudet ovat kovempia ja aikaikkuna ratkaisuille pienempi, joten tämä kokonaisuus huomioiden ei ole ollenkaan selvää, että turvallisuuden suhteen parempi kiihtyvyys on parempi. Pitää vielä huomioida nämä ikuisten lasten kokemat wau-efektit, joissa ei turvallisuus ole ykköstavoite.
Tässä tuli wau-efektiä kerrakseen:
https://yle.fi/a/74-20072152
Osa on matkassa periaatteella ohi on päästävä ja siinä ei aina mietitä miten tällä laitteella siinä onnistutaan.
Useilla ohittajilla on laitteet kunnossa, huippunopeudet luokkaa 250. Mutta taidot ovat tosiaan väkisin-luokkaa toisista välittämättä. Ja mitä lähemmäs ohitettua palaa omalle kaistalle, sitä parempi ohitus.
Kun rekka ajaa satasenalueella rajoitintavastaan, niin ohitusmatka on sama toyotalla ja teslalla ohitettaessa laillisella nopeudella.
Ei ole. Toyotalla kestää pitkään, jotta saa kelattua vauhdin sataseen.
Se on suuri moka jos alkaa kelaamaan vauhtia vasta ohituksen alkaessa, sen verran on aina takamatkalla, että vauhti on tapissa ohituksen alkaessa.
Tuollainen ohitus kestää noin 30s ja vajaan kilometrin matkan. (arvion rekka 25m ja ohistus alkaa 35m ennen ja palautuu omalla kaisatalle 35m rekan edelle eli ~ 100m ja nopeus ero 12km/h)
Olin jo aiemmin kirjoittamassa, etten kyllä hevin Hiacella vm89 lähtisi rekkaa ohittamaan lainkaan ellei satu sopiva myötäle, muuten vaatii kilometrin suoran. Mutta kyllä samaan koriin menee laillisella nopeudella rekan ohitus. Enpä muista tehneeni sellaista, vaikka mahdollistahan se olisi toki.
Hyvin usein on kyllä tullut ohitettua rekka vakkari päällä ~ 9s ja 300m. Tuollasella kilometrin suoralla voi ohittaa helposti 3-4 peräkkäin ajavaa rekkaa. Myönnän , että tällöin 'tilausuus tekee varkaan' (tyhjä tie - rekat jonossa edellä), ohitusnopeus nousee. Nopeuden noustessa positiivista on, että matkaa tarvitaan vähemmän, mutta toki reagointiaika jollekin odottamattomalle lyhynee, esim rekkojen katveesta tielle juokseva hirvi on mahdollinen. Kerran on näin käynyt itselle, ja tilanteen pelasti rekassa ollut ammattimies, joka ehti jarruttessaan myös vilauttaa hätävilkkuja, jolloin myös itse ehdin jarruttamaan ja väistämään elukan ilman, että tuli edes kiire. Tuosta jäi myös tapa, että jos rekka/bussi jarruttaa ohituksen aikana, niin otan ohituksessa vauhdin heti pois ennenkuin tie näkyy taas avoimesti rekan keulan jälkeen.
Mistä ohitus sitten lasketaankaan alkavaksi. Kun ohituspaikka avautuu (esim. sulkuviiva loppuu), jos olet tuossa vaiheessa kelannut Hiaceen 100 km/h, on sinun pitänyt aloittaa kiihdytys todella kaukaa rekan perästä. Jos sulkuviivan päättyessä ei ohituspaikka olekaan auki, sitten tehdään melkoinen jarrutus rekan perään, kun ohitus perutaan. Jos taas vauhtia kelataan ohituspaikan aikana, silloin tähän on paremmat mahdollisuudet. Toivottavasti suoran pituus ei lopu kesken.
Paljon puhutaan vauhdin ottamisesta, mutta enemmän se on teoriaa kuin käytäntöä. Toki nykyisillä polttomoottoriautoilla ei siihen ole tarvetta, suorituskyky riittää muutenkin. Parin sekunnin iskuetäisyydeltä ehtii ihan rauhassa kiihdyttää.
Hiacella en ole ohittanut koskaan, kaikenlaisilla muilla kotteroilla mitä vaatii pidemmän tai lyhyemmän kiihdytyksen ennen ohitukseen siitymiseen. Se on pahavirhe kytätä rekanimussa ohituspaikkaa, eihän siitä näekään kokonaistiannetta onko edes tilaa ohitukselle.
Ei imussa pidä ajaa, mutta hitaan auton kiihtyvyyteen ei normaali parin sekunnin väli riitä.
Minkä tähden ohitusnatka on sama, kun rekka ajaa rajoitinta vastaan? Jos se muulloin on kerran erilainen, niin mistä se johtuu?
Muistan tapauksen 90-luvun alkupuolelta, ajettiin perheen kanssa huonossa kelissä kohti määränpäättä. Keli oli todella huono, lunta satoi tuulen kera vaakasuorassa. Peileihin ilmestyi kaahari joka ohitteli solkenaan jonossa ajavia, muistan sanoneeni vaimolle tuossa ei tule käymään hyvin. Ohitukset olivat täpäriä kelin näkyvyyden takia, ei mennyt kauaa aikaa Saabin kadotessa näköpiiristä. Muutama kymmenen kilometriä eteenpäin tämä kaahari oli osunut lava-auton keulaan ja lentänyt siitä ojanpohjalle katolleen. Seuraavan päivän lehdessä luki uutiset kuolonkolarista, siihen päättyi järjetön ajo. Oli hyvin helppoa päätellä mikä on kaahailun lopputulos. liukkaalla jäisellä tiellä pito on niin huono, että ohituskiihtyvyys ei enää pelasta ketään. Opetus oli kaikille ohitetuiksi tulleille sama, näky oli karmeaa katsottavaa. Eikä sitä näkyä unohda koskaan, opetus oli kaikille ikimuistoinen.
Se on vain esimerkki nopeuserosta ohitettavaan. Yhdistelmän nopeus <90> km/h ohittajan sallittu 100 km/h
Jos kuski ei ylitä rajoitusta ohituksessa, se tuskin lähtee ohitukseen kympin nopeuserolla.
Olet oikeassa, sellaiset paikat on harvassa missä matka ja aika riittää suoritukseen, sanon minä, kaksi sakkoa saaneena ohitusnopeudesta.
Ei niin, mutta oikea vilkku tuntuu estävän varsin hyvin. Saa käyttää, copyright granted.
Minustakin kuulostaa, että sähköauton tärkein perustelu on tarjota wau-efekti niille, jotka eivät osaa ajaa moottoripyörää. Kokeilepa joskus nyppäistä kaksipyöräinen edes vaatimattomasti alle 5 sekunnin nollasta sataseen. Siinä on wau-efekti, etenkin, jos nopeusmittauksessa vaikkapa lentokentän kiitoradalla voi vetää vaihteet läpi ylös saakka läpät vaaterissa.
Vauhtikallolle se on erittäin hyvin tuottava investointi. Jatkossa nimittäin suorituskyvyn merkitys katoaa auton ostossa kokonaan.
Ei voi. Turvallisuustekijä on kuljettaja, joko hyvä tai huono.
Reservin jättäminen on kuljettajan eikä auton ominaisuus.
Joko löytyi ensimmäinen kuljettaja joka kehtaa tunnustaa olevansa niin huono ettei osaa ajaa 10 sekuntia 0 - 100 km/h kiihtyvää autoa turvallisesti?
Peesaan tässä asiassa Quuta. Jos valmiiksi kerätyn vauhdin jälkeen tilanne muuttuu ja tuleekin toinen vastaantulija, sitten tietenkin perutaan ohitusaikeet ja jäädään odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
Jos haluat kikkailla sanoilla, niin korvataan sitten sana "turvallisuustekijä" sanalla "turvallisuusväline", niin saat sinäkin hyvän mielen.
On sitä käynyt toisinpäinkin, meillä oli fiat 600 autossa kolme aikuista ja kaksi lasta, pitkä loiva nousu, vauhti hyytyi niin paljon että kuorma auto meni ohi.
Minulla oli kauan sitten Citroen Visa pienimmällä koneella, jonka siihen sai. Neljä kyydissä ihan tavallisessa maantien ylämäessä auto ei jaksanut pitää 80km/h vauhtia yllä. Se oli muuten mukava ja persoonallinen auto. Ratin vasemmalla puolella oli varsinainen monitoimimokkula, johon oli ympätty kaikki ratin yhteydessä perinneautoissa olevat toiminnot.
Tässä pari vastakohtaa Citroen Visalle.
@tracktest kirjoitti:
Niinkö meinaat?
80-luvun puolivälin Mazda 323 1,3-litraisella koneella. Ohituskaista ylämäkeen, 4 henkilöä ja tavaraa kyydissä. Viereen päästiin, sitten mentiin tasatahtiin. En muista loiveniko mäki vai hyytyikö rekka, mutta lopulta päästiin ohi.
Kaveri ajoi, en minä.
Tietysti perutaan. Mutta sellaista ohitusta en ole nähnyt muualla kuin TM:n keskustelupalstalla, jossa kiihdytys ei jatku ohituksen aikana.
Miksi mainitset erikseen, että kaveri ajoi? Olisitko mielestäsi osannut kepittää Mazdaa paremmin ja ohitus olisi onnistunut sujuvammin?
Täällä on niitä, jotka ei aja koskaan ylinopeutta joten kun mittarissa on 100, keskitytään siihen koko ohituksen ajan ettei lipsu yli.
Mun laskujen mukaan taidat olla ensimmäinen ilmoittautunut. Onnittelut!
Itse ajoin pitkään niin että pyrin noudattamaan nopeusrajoituksia melko tarkkaan, etuina taloudellisuus, turvallisuus, ympäristö jne. En noudata enää niin tarkasti, koska joskus se on turvallisuuden kannalta haitallista, eli naiivi ei pidä olla. Äskeittäin katsottiin kojelautakameravideota missä ylinopeutta ajava aiheutti temppuilullaan vaaratilanteen koska nopeusrajoitusta noudattanut ei ole poliisi - ja "Suomi on vapaa maa". Joskus on parempi väistyä, kuin pitää oikeuksistaan kiinni.
Kääntöpuolena on siis se että heidän takanaan on raivostunut joukko niitä jotka mieluiten ajavat rikesakkorajalla, tai sitten päiväsakkorajalla, jotkut jopa ajokieltorajalla, eivätkä nopeusrajoituksen rajalla, oli sitten mittarivirhe korjattuna tai ei.
Mieluummin reippaasti ohi, vaikka tulkinta siitä minkälainen ajotapa aiheuttaa vaaraa ja mikä ei, niin se on kovin vaikeaa. Onko ylinopeus ohitustilanteessa vaarallisempaa kuin ketjukolaririskin aiheuttaminen puuttuvien turvaetäisyyksien vuoksi? Eli sakotetaanko ohittajaa jolla nopeus nousee yli peltikyltin numeron, vai niitä jotka ajavat tiukassa letkassa lisäämässä peräänajoriskiä tai vaikeuttamassa toisten tekemiä ohituksia, eli jonoon palaamista?
Ettei kukaan luulisi minun tekevän virheitä.