Tässäkin ylinopeus aiheutti vakavan onnettomuuden.
No ei aihettanut ylinopeus onnettomuutta, vaan täydellinen typeryys ja nuorten ihmisten harhaluulo kuolemattomuudesta + alkoholi. Tuossa ei ole nopeusrajoituksessa (50kmh) eikä sen ylittämisellä mitä tekemistä asian kanssa, syyt on muualla. Ko. onnettomuustyyppi ei poistu nyhräämäällä nopeusrajoitusten kanssa, vaikka röpellipäät hín väittävöät. Ihan sama kuin tuohon toiseen aiheeseen linkattu 'onnettomuus' Kotkassa 30kmh alueella. Molemmissa tapauksissa toki suuri nopeus tuo tapahtumaan energiaa niin paljon, että pelkällä vuotavalla nenällä tai mustelmalla ei noissa ei selviä.
Ylinopeus oli varmasti yksi monista riskeistä, niin onnettomuuden aiheuttajana kuin seurausten vakavuuden suhteen.
Ole hyvä! Estradi on sinun, linkaa tänne kuolemaan johtanut onnettomuus esim kahdelta viime vuodelta (ruumihita on tullut kuitenkin vajaat 400 kpl, joten löytynee kun on niin vaarallista), joka on johtunut nimen omaan ylinopeudesta. Kännissä ajelut, itsemurhat ja nuorison full send kaahukset ei kuitenkaan kelpaa tähän kategoriaan. Erityisesti moottoriet ja 120km/h nopeusalue kiinostaa erityisesti, koska jo tlastojen mukaan ko. tiellä keskinopeus on sitä luokkaa henkilöautoisa että ylinopeutta esiintyy erittäin yleisesti, joten kun niin vaarallista niin esimerkkejä postattavaksi on lienee useampi rivi....
En ala penkoa uutisia tämän takia. Tutkijalautakunnan mukaan kuolemaan johtaneissa kolareissa on mukana useita riskitekijöitä, joista yhdenkin poistaminen voisi estää kolarin. Uutisen tapauksessa ilman muuta ylinopeus on niistä yksi.
Tässäkin ylinopeus aiheutti vakavan onnettomuuden.
No ei aihettanut ylinopeus onnettomuutta, vaan täydellinen typeryys ja nuorten ihmisten harhaluulo kuolemattomuudesta + alkoholi. Tuossa ei ole nopeusrajoituksessa (50kmh) eikä sen ylittämisellä mitä tekemistä asian kanssa, syyt on muualla. Ko. onnettomuustyyppi ei poistu nyhräämäällä nopeusrajoitusten kanssa, vaikka röpellipäät hín väittävöät. Ihan sama kuin tuohon toiseen aiheeseen linkattu 'onnettomuus' Kotkassa 30kmh alueella. Molemmissa tapauksissa toki suuri nopeus tuo tapahtumaan energiaa niin paljon, että pelkällä vuotavalla nenällä tai mustelmalla ei noissa ei selviä.
Ylinopeus oli varmasti yksi monista riskeistä, niin onnettomuuden aiheuttajana kuin seurausten vakavuuden suhteen.
Ole hyvä! Estradi on sinun, linkaa tänne kuolemaan johtanut onnettomuus esim kahdelta viime vuodelta (ruumihita on tullut kuitenkin vajaat 400 kpl, joten löytynee kun on niin vaarallista), joka on johtunut nimen omaan ylinopeudesta. Kännissä ajelut, itsemurhat ja nuorison full send kaahukset ei kuitenkaan kelpaa tähän kategoriaan. Erityisesti moottoriet ja 120km/h nopeusalue kiinostaa erityisesti, koska jo tlastojen mukaan ko. tiellä keskinopeus on sitä luokkaa henkilöautoisa että ylinopeutta esiintyy erittäin yleisesti, joten kun niin vaarallista niin esimerkkejä postattavaksi on lienee useampi rivi....
Kaivatko sinä sitten esimerkiksi kännissä ajelut esiin. Humalassakin ajellaan melko paljon ilman kuolemia, aina siihenkin liittyy jokin muu syy, kuten ylinopeus. Siinä voi sitten ihmetellä kumpi oli se pahempi syy. Selvänä olisi voinut hallita autonsa ylinopeudesta huolimatta paremmin ja ilman kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Mutta ylinopeutta ei olisi ollut ilman humalatilaa.
Jos mietitään nopeusrajoitusten tason vaikutusta onnettomuusriskiin, pitää tietysti tarkastella vain selvinpäin ja terveinä ajaneiden kuskien aiheuttamia kolareita nopeuksilla, jotka ylittävät rajoituksen korkeintaan 10-20km/h.
Nopeusrajoitusten tasoa ei pidä määrittää yksilöiden typerien tekojen perusteella vaan koko liikenteen keskimääräisen onnettomuusmäärän kautta ja niin, että yksittäiset näytteiden piikit (=raju ylinopeus, rattijuopot, sairauskohtaus, itsemurha) on suodatettu pois ennen kuin tilastoa tehdään.
Jos liian suuri tilannenopeus on määräävä tekijä onnettomuuteen, ei ole väliä sillä, mikä nopeusrajoitus siinä kohtaa oli. Ellei rajoitus ole niin korkea, että sitä noudattava altistuu liian suurelle tilannenopeudelle esim. jyrkässä mutkassa tms., jolloin tiellä pitäisi olla riskikohdalle lyhyen vaikutusalueen alempi rajoitus.
@Herbert kirjoitti:
Onko sinulla tiedossa, että yksittäiset typerät teot määrittäisivät nopeusrajoitusten tasoa?
En tiedä, miten ammattinsa puolesta asioita miettivät suhtautuvat yksittäistapauksiin, mutta näissä keskusteluissa aina otetaan esimerkeiksi erikoistapaukset. Sinäkään et suostunut tuossa muutama kommentti aikaisemmin toteamaan, ettei ylinopeudella eli siis nopeusrajoituksen ylittämisellä ollut siinä mielessä merkitystä, että nopeusrajoituksen taso olisi jotenkin vaikuttanut. Suuri nopeus vaikutti, mutta oli ihan sama, mikä nopeusrajoitus oli.
"Rajoituksiin vaikuttavat asiat
Tieluokka on ensimmäinen nopeusrajoituksiin vaikuttava asia. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan käyttää vain moottoriteillä. 100 km/h nopeusrajoituksen voidaan sanoa olevan muilla pääteillä jonkinlainen tavoite, joka pyritään saavuttamaan, jos kaikki asiaan liittyvät seikat sen mahdollistavat. Seutu- ja yhdysteillä 80 km/h on yleensä suurin käytettävä nopeusrajoitus.
Myös tien kaarteisuus ja leveys vaikuttavat, kuten myös kuinka paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä tien varressa on, kuinka paljon meluhaittoja tien varren asukkaille syntyy, miten tiheässä liittymiä on ja minkälaisia ne ovat.
Tien kunto on yhä useammin asia, joka vaikuttaa suoraan nopeusrajoituksiin. Jos tie on kovin urautunut tai kuoppainen, nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan, kunnes tie on saatu parempaan kuntoon. Nämä päätökset tehdään ELYissä.
Kulloisenkin tien liikennemäärät vaikuttavat myös nopeusrajoituksiin. Mitä enemmän jollakin tiellä on liikennettä suhteessa tien ajokaistoihin, sitä varmemmin nopeusrajoituksia lasketaan. Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.
Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä."
@Lukija209751 kirjoitti:
Kaivatko sinä sitten esimerkiksi kännissä ajelut esiin. Humalassakin ajellaan melko paljon ilman kuolemia, aina siihenkin liittyy jokin muu syy, kuten ylinopeus. Siinä voi sitten ihmetellä kumpi oli se pahempi syy. Selvänä olisi voinut hallita autonsa ylinopeudesta huolimatta paremmin ja ilman kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Mutta ylinopeutta ei olisi ollut ilman humalatilaa.
Aika pihalla olet jos vertaat pieniä ylinopeuksia (<35kmh) kännissä ajamiseen.
Toki rattijouppotilastossa on kaikki yli 0.2 promillen hönössä ajaneet. On maita jossa on lallista ajaa <0.5 promillen. Aikanaan promillerajan lasku tehtiin perusteluna että tuo korkeampi raja kannustaa kovassa kännissä ajamiseen. Näin varmaan olikin tuohon aikaa, suomalaisen alkoholin käyttö oli perin humalahakuista. Nykyään on suositumpaa sekoittaa pää muilla kemikaaleilla. Kenelläkään ei kuitenkaan ”sokka irtoa” vielä 0.5 promilleissa ja reaktioaikakin on normaali.
Kovassa kännissä tai huumeissa tuo teoriasi noperajoituksista ei vaan toimi alkuunkaan. Känniäinen/piripää ei rattiin mennessä välitä enää mistään säännöistä. Ensimmäinen sääntö lienee edelleen että ei saisi ajaa tuossa tilassa. Lisäksi jos ollaan vielä ns. nousukiidossa agre ja riskihakuisuus kasvaa merkittävästi. Useimmiten tällänen kuski kasautaakin auton ulos tieltä, koska reaktiot on hidastuneet ja vauhtipojinta on painettu pohjaan. Saas nähdä kun (käytety) sähköautot halpenee ja tämä joukko pääsee niihin kiinni. Löytyykö kännisen sähkis jo lähtöruudusta talon seinästä, aidasta, pylvästä, naapurin auton sisältä…..
@Lukija209751 kirjoitti:
Kaivatko sinä sitten esimerkiksi kännissä ajelut esiin. Humalassakin ajellaan melko paljon ilman kuolemia, aina siihenkin liittyy jokin muu syy, kuten ylinopeus. Siinä voi sitten ihmetellä kumpi oli se pahempi syy. Selvänä olisi voinut hallita autonsa ylinopeudesta huolimatta paremmin ja ilman kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Mutta ylinopeutta ei olisi ollut ilman humalatilaa.
Aika pihalla olet jos vertaat pieniä ylinopeuksia (<35kmh) kännissä ajamiseen.
Toki rattijouppotilastossa on kaikki yli 0.2 promillen hönössä ajaneet. On maita jossa on lallista ajaa <0.5 promillen. Aikanaan promillerajan lasku tehtiin perusteluna että tuo korkeampi raja kannustaa kovassa kännissä ajamiseen. Näin varmaan olikin tuohon aikaa, suomalaisen alkoholin käyttö oli perin humalahakuista. Nykyään on suositumpaa sekoittaa pää muilla kemikaaleilla. Kenelläkään ei kuitenkaan ”sokka irtoa” vielä 0.5 promilleissa ja reaktioaikakin on normaali.
Kovassa kännissä tai huumeissa tuo teoriasi noperajoituksista ei vaan toimi alkuunkaan. Känniäinen/piripää ei rattiin mennessä välitä enää mistään säännöistä. Ensimmäinen sääntö lienee edelleen että ei saisi ajaa tuossa tilassa. Lisäksi jos ollaan vielä ns. nousukiidossa agre ja riskihakuisuus kasvaa merkittävästi. Useimmiten tällänen kuski kasautaakin auton ulos tieltä, koska reaktiot on hidastuneet ja vauhtipojinta on painettu pohjaan. Saas nähdä kun (käytety) sähköautot halpenee ja tämä joukko pääsee niihin kiinni. Löytyykö kännisen sähkis jo lähtöruudusta talon seinästä, aidasta, pylvästä, naapurin auton sisältä…..
Missä vertaan? Aika pihalla olet, jos noin luit. Sinulle kelpasi vain luettelo onnettomuuksista, joissa ylinopeus on ainoa tekijä. Pyysin luetteloa, jossa juopumus on ainoa tekijä.
Usein humalarattijuopot välittävät liikaakin säännöistä ja jäävät kiinni sitä kautta, vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen.
Suomessa raja on 0,5 promillea eli 0,22 mg.
Mistä tulee tuollainen raja pienelle ylinopeudelle?
Aika pihalla olet jos vertaat pieniä ylinopeuksia (<35kmh) kännissä ajamiseen.
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta!
Mutta kuten ollaan huomattu, niin joillekin se on "makuasia". Ja kun heille ei itselle ole sattunut mitään, niin miksi kellekään muullekaan.
Nykyään on suositumpaa sekoittaa pää muilla kemikaaleilla. Kenelläkään ei kuitenkaan ”sokka irtoa” vielä 0.5 promilleissa ja reaktioaikakin on normaali.
Taitaa olla kokemusta kokeiluista?
Kaikki riippuu tietysti siitä, milloin on aloitettu juomaan, montako annosta on otettu, painosta jne. Täältähän promillea voisi laskea:
Parin tuntia sitten juotu 1 alkoholiannos näyttää minulla nollaa tietysti. Se on kuinenkin eri asia kuin 0,5! Sivulla mainitaankin näin: on hyvä muistaa että pienikin alkoholimäärä voi alentaa suorituskykyä, tarkkaavaisuutta ja tapaturmariskiä
Känniläinen/piripää ei rattiin mennessä välitä enää mistään säännöistä.
Jos nyt spekuloidaan kerran, niin entäs jos väitän että piripää on noista sitten pahempi kun on mahd. harhojakin. 0,5 promillen reippaasti ylittänyt saattaa sentään olla mielestään kovinkin fiksu, että ymmärtää olevansa humalassa ja yrittää sitten ajaa korostuneen varovaisesti. Onhan niitä tapauksia, joissa juuri sen takia on jäänyt kiinnikin sitten, kun ei ole vauhtia riittänyt ajossa ja pistänyt silmään just siksi.
Missä vertaan? Aika pihalla olet, jos noin luit. Sinulle kelpasi vain luettelo onnettomuuksista, joissa ylinopeus on ainoa tekijä. Pyysin luetteloa, jossa juopumus on ainoa tekijä.
Usein humalarattijuopot välittävät liikaakin säännöistä ja jäävät kiinni sitä kautta, vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen.
Suomessa raja on 0,5 promillea eli 0,22 mg.
Mistä tulee tuollainen raja pienelle ylinopeudelle?
Ei tarvitse ylinopeuden olla ainoa tekijä, harvemmin onkaan, sillä onnettomuuteen tarvitaan yleensä useampi tekijä, mukana on väärä ohitus, ajautuminen väärälle kaistalle, perään ajaminen, jne. Tarkoitin, että jätetään hetkeksi vähemmälle nuo selkeät onnettomuudet ja kuolonkolarit, joissa on selkeä syy, jota ei voi nopeurajoituksin tai niitä alentamalla poistaa. Jos rattijuoppo ylitää rajoituksen (ja tilannenopeuden) 50-100km/h ei siinä nopeusrajoituksen hinkaaminen auta yhtään. Sama jos itsemurhaa hautova päätää ajaa riittävällä nopeudella päin vastaan tulevaa/kallioon, järveen jne, ei nopeusrajoitus asiaa pelasta tai nuori reikäpää kaahaa täysin vastuuttomasti samoilla nopeuksilla. Ei se siinä auta on onko kylän keskuskadulla 50 vai 30km/h rajoitus, kun auto ajetaan valotolpaan, talonseinään tai puun ympärille pitkälle toista sataa.
Suomessa rattijuoppuden raja on 0,2 promillea eli 0,1mg
Yli 35 km/h on törkeä liikenteen vaarantaminen, ja sakon lisäksi seurauksena on ajokielto. Toki tilanteen mukaan nopeus voi olla myös alempi ja hyvin hyvin harvoin liikentilanne on sellainen, että ylinopeus tulkitaan lievemmin. Itselle näin on käynyt historiassa (+40km/h), mutta luulenpa, että ohjeistus on kiristynyt viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana.
Aika pihalla olet jos vertaat pieniä ylinopeuksia (<35kmh) kännissä ajamiseen.
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta!
Mutta kuten ollaan huomattu, niin joillekin se on "makuasia". Ja kun heille ei itselle ole sattunut mitään, niin miksi kellekään muullekaan.
Nykyään on suositumpaa sekoittaa pää muilla kemikaaleilla. Kenelläkään ei kuitenkaan ”sokka irtoa” vielä 0.5 promilleissa ja reaktioaikakin on normaali.
Taitaa olla kokemusta kokeiluista?
Kaikki riippuu tietysti siitä, milloin on aloitettu juomaan, montako annosta on otettu, painosta jne. Täältähän promillea voisi laskea:
Parin tuntia sitten juotu 1 alkoholiannos näyttää minulla nollaa tietysti. Se on kuinenkin eri asia kuin 0,5! Sivulla mainitaankin näin: on hyvä muistaa että pienikin alkoholimäärä voi alentaa suorituskykyä, tarkkaavaisuutta ja tapaturmariskiä
Känniläinen/piripää ei rattiin mennessä välitä enää mistään säännöistä.
Jos nyt spekuloidaan kerran, niin entäs jos väitän että piripää on noista sitten pahempi kun on mahd. harhojakin. 0,5 promillen reippaasti ylittänyt saattaa sentään olla mielestään kovinkin fiksu, että ymmärtää olevansa humalassa ja yrittää sitten ajaa korostuneen varovaisesti. Onhan niitä tapauksia, joissa juuri sen takia on jäänyt kiinnikin sitten, kun ei ole vauhtia riittänyt ajossa ja pistänyt silmään just siksi.
Hyvä jatka samaan malliin vaan, malttaisit olla olettamatta ja puhuisit vaan omasta puolestasi mutta ei onnistu.
Missä vertaan? Aika pihalla olet, jos noin luit. Sinulle kelpasi vain luettelo onnettomuuksista, joissa ylinopeus on ainoa tekijä. Pyysin luetteloa, jossa juopumus on ainoa tekijä.
Usein humalarattijuopot välittävät liikaakin säännöistä ja jäävät kiinni sitä kautta, vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen.
Suomessa raja on 0,5 promillea eli 0,22 mg.
Mistä tulee tuollainen raja pienelle ylinopeudelle?
Ei tarvitse ylinopeuden olla ainoa tekijä, harvemmin onkaan, sillä onnettomuuteen tarvitaan yleensä useampi tekijä, mukana on väärä ohitus, ajautuminen väärälle kaistalle, perään ajaminen, jne. Tarkoitin, että jätetään hetkeksi vähemmälle nuo selkeät onnettomuudet ja kuolonkolarit, joissa on selkeä syy, jota ei voi nopeurajoituksin tai niitä alentamalla poistaa. Jos rattijuoppo ylitää rajoituksen (ja tilannenopeuden) 50-100km/h ei siinä nopeusrajoituksen hinkaaminen auta yhtään. Sama jos itsemurhaa hautova päätää ajaa riittävällä nopeudella päin vastaan tulevaa/kallioon, järveen jne, ei nopeusrajoitus asiaa pelasta tai nuori reikäpää kaahaa täysin vastuuttomasti samoilla nopeuksilla. Ei se siinä auta on onko kylän keskuskadulla 50 vai 30km/h rajoitus, kun auto ajetaan valotolpaan, talonseinään tai puun ympärille pitkälle toista sataa.
Suomessa rattijuoppuden raja on 0,2 promillea eli 0,1mg
Yli 35 km/h on törkeä liikenteen vaarantaminen, ja sakon lisäksi seurauksena on ajokielto. Toki tilanteen mukaan nopeus voi olla myös alempi ja hyvin hyvin harvoin liikentilanne on sellainen, että ylinopeus tulkitaan lievemmin. Itselle näin on käynyt historiassa (+40km/h), mutta luulenpa, että ohjeistus on kiristynyt viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana.
"Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos
hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia."
Tuo onnettomuussyyn määrittely alkaa muistuttaa hallituksen vanhaa metsää, mikään onnettomuus ei mahdu vaatimuksiin. Jos selvä kuski ajaa ylinopeutta, ei siihen rajoituksen muutos auta paitsi periaatteessa ylöspäin. Suuri nopeus tappaa onnettomuuden sattuessa.
"Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos
hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia."
Kiitos korjauksesta, olen mennyt vuosia tuolla 0,2 promilella tieliikenteessä eli virhe. Mistä lie olen tuon alemman rajan päähäni saanut.
@Herbert kirjoitti:
Onko sinulla tiedossa, että yksittäiset typerät teot määrittäisivät nopeusrajoitusten tasoa?
En tiedä, miten ammattinsa puolesta asioita miettivät suhtautuvat yksittäistapauksiin,
Silloin on paha kritisoida ammattilaisia.
Sinäkään et suostunut tuossa muutama kommentti aikaisemmin toteamaan, ettei ylinopeudella eli siis nopeusrajoituksen ylittämisellä ollut siinä mielessä merkitystä, että nopeusrajoituksen taso olisi jotenkin vaikuttanut. Suuri nopeus vaikutti, mutta oli ihan sama, mikä nopeusrajoitus oli.
Rajoitus oli varmaan suhteessa muuhun liikenneympäristöön ja rajoituksen ylittäminen kasvattaa riskiä. Mitä enemmän ylittää, sitä kovempi riski.
malttaisit olla olettamatta ja puhuisit vaan omasta puolestasi mutta ei onnistu
Kiitos itsellesi täysin tyhjästä vastauksesta. Noin sitä väistellään hankalia aiheita.
Yli 35 km/h on törkeä liikenteen vaarantaminen, ja sakon lisäksi seurauksena on ajokielto.
Eli kaikki max. 34km/h ylinopeutta rajoituksen päälle on sinulle "pientä", koska ei ole törkeää? Huhuh...
Kertauksena vielä (kaikki kohdat "jopa"):
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta! Tolppa olisi välähtänyt paljon aiemminkin jo.
Kuten jo aiemmassa mainitsin, niin joidenkin mielestä ylinopeus on "makuasia", mutta sinä vaikutat lyövän laudalta jopa nimimerkki HybridRulesin!
olen mennyt vuosia tuolla 0,2 promillella tieliikenteessä eli virhe. Mistä lie olen tuon alemman rajan päähäni saanut
Ehkä ulkomailta sitten?
Tuon kirjoituksesi voi taas tosiaan tulkita niinkin, että ajelet useinkin ainakin 0,2 promillessa, tai sitten vain tsägällä olet vahtinut tuota arvoa ja kun 0,5 on oikea, siirryt mahdollisesti siihen? Käytännössä "otan vaan yhen tai pari" kun tarkoittaa silloin sitä, ettei edes aio jättää haihtumisaikaa, jonka jälkeen lähtee vasta ajamaan.
En kirjoita omasta puolestani, vaan olet varmaan kuullut (myös Suomessa) yleisesti kirjoitettavan, että sekä ylinopeus ja promillet vain lisäävät riskiä liikenteessä, sitä enemmän mitä arvoa löytyy? Yhdessä niillä voisi ajatella olevan jopa kerrointa - molemmat toteutuu siis - vaan ehkä siitä löytyy tietoutta kanssa.
malttaisit olla olettamatta ja puhuisit vaan omasta puolestasi mutta ei onnistu
Kiitos itsellesi täysin tyhjästä vastauksesta. Noin sitä väistellään hankalia aiheita.
Yli 35 km/h on törkeä liikenteen vaarantaminen, ja sakon lisäksi seurauksena on ajokielto.
Eli kaikki max. 34km/h ylinopeutta rajoituksen päälle on sinulle "pientä", koska ei ole törkeää? Huhuh...
Kertauksena vielä (kaikki kohdat "jopa"):
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta! Tolppa olisi välähtänyt paljon aiemminkin jo.
Kuten jo aiemmassa mainitsin, niin joidenkin mielestä ylinopeus on "makuasia", mutta sinä vaikutat lyövän laudalta jopa nimimerkki HybridRulesin!
olen mennyt vuosia tuolla 0,2 promillella tieliikenteessä eli virhe. Mistä lie olen tuon alemman rajan päähäni saanut
Ehkä ulkomailta sitten?
Tuon kirjoituksesi voi taas tosiaan tulkita niinkin, että ajelet useinkin ainakin 0,2 promillessa, tai sitten vain tsägällä olet vahtinut tuota arvoa ja kun 0,5 on oikea, siirryt mahdollisesti siihen? Käytännössä "otan vaan yhen tai pari" kun tarkoittaa silloin sitä, ettei edes aio jättää haihtumisaikaa, jonka jälkeen lähtee vasta ajamaan.
En kirjoita omasta puolestani, vaan olet varmaan kuullut (myös Suomessa) yleisesti kirjoitettavan, että sekä ylinopeus ja promillet vain lisäävät riskiä liikenteessä, sitä enemmän mitä arvoa löytyy? Yhdessä niillä voisi ajatella olevan jopa kerrointa - molemmat toteutuu siis - vaan ehkä siitä löytyy tietoutta kanssa.
Jatkaa vaan ja mene vielä syvemälle metsään. Mitä oikein haet näillä mielikuvitusjutuillasi?
Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä."
Niin ja uutinen liittyi rajoitustenlaskusta liittyi leväkaistateihin Kouvolasta Loviisan, Lappeenrannan ja Lahden suuntaan. Tiet on leveitä, suoria, näkyvyys hyvä, pääteitä ja onnettomuuksia keskimääräistä vähemmän, vaikka rajoitus on ollut kesällä ja tavella 10km/h.. Eli hienoja sanaja Vävirastossa ja sitten toimenpiteet on muuta.
Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä."
Niin ja uutinen liittyi rajoitustenlaskusta liittyi leväkaistateihin Kouvolasta Loviisan, Lappeenrannan ja Lahden suuntaan. Tiet on leveitä, suoria, näkyvyys hyvä, pääteitä ja onnettomuuksia keskimääräistä vähemmän, vaikka rajoitus on ollut kesällä ja tavella 10km/h.. Eli hienoja sanaja Vävirastossa ja sitten toimenpiteet on muuta.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
@Lukija209751 kirjoitti:
Eikö nykyautot aja rajoitusnopeutta ihan itse (acc)
Mikä auto osaa tuon?
Meillä ainakin rajoituksia seuraava auto ajaa satasen rajoituksella 96 km/h, mikä on hyvissä olosuhteissa tarpeetonta muiden kiusaamista.
--740 GLE
Paljonko se luulee kulkevansa, jos olet vaikka väylältä katsonut? Luulisi, että auto saisi kulkea oikeaa nopeutta, vaikka mittari näyttäisi silloin yli.
92-96 lienee tosiaan kaikista huonoin nopeus sataselle. Kymppi pois niin toiset pääsee ohi tai vähän lisää, niin voivat ajaa perässä.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Ajan ko. teillä useita satoja kilometrejä viikossa, en ole havainnut kuvaamiasi jatkuvia ongelmia. Minusta liikenne on leväkaistateillä siistiytynyt paljon vuosien aikana, harvemmin sielä en tapaa näitä jotka ajavat koko ajan keskellä tietä puoliksi vastaantulijoiden puolella.
Ohittajien pelko on ihan tervettä, sillä ohitusonnittemuudessa energiat on isoja ja kuolemanriski siten merkittävä, jos onnettomuuteen joutuu. Toisaalta ohitusonnettomuus on aika harvinainen. Esim tietyypillä ja liiknennetiheydellä (KLV-luokka 3000-6000), johon nämä puheena olevat leväkaistatiet kuuluvat, ohitusonettomuuksissa kuoli Suomessa v 2013-2017 seitsemän ihmistä,( vrt kohtaamisonnettomuuksissa 75 ihimistä samoilla teillä.)
Valitettavasti tutkimus perustuu aika vanhaan aineistoon 2013-2017. Viime vuosina kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet selvässä laskussa. Veikkasin, että luiston- ja ajaovakuvuudenhallintojen ollessa jo hyvin yleisiä, ne ovat vähentäneet kohtaamisonnettomuuksia ja niissä menehtyneitä.
Mielenkiintoinen taulukko löytyy sivulta 53, jossa kuolemaan johtaneet onnettomuudet on luokiteltu välittömän riskin mukaan,
50,4% kuljettajan tekemiin virheisiin tai ajotoimintaan
Virheellinen ohjausliike 15.3% ( tähän auttanee ajovakavuudenallinta järjestelmä)
Ei havainnut toista osapuolta tai tilannetta 5,3%
Virheellinen arviointi omista kulkumahdollisuuksista 5,1% (tähän sisältyy mm kovat (yli)nopeudet)
13,1% Osallisen toimintakyvyn muutokseen eli nukahtamiseen, vireystilan laskuun tai tajunnan menetykseen
5,3% Välitön riski epäselvä (ei ole pystytty selvittämään kuuluuko kohtaa 2 vai 3)
2,2% muut osalliseen liityvät riskit
1,2% eläin (hirvi)
1,0% Ajoneuvon hallittavuuteen äkkilisesti vaikuttavat tekijät (jarrut, renkaat, kuormaus)
Näiden perusteella edelleen on vaikea tehdä johtopäätös että nopeusrajoituksia hienosäätämällä saavutetaan mitään merkittävää parannusta, Tällä hekellä kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat selvässä laskussa. Koska rajoituksille ja varsinkaan tiestölle ei ole tehty mitään, syyn täytyy olla autojen kehityksessä (ajovakavuudenhallinta). Uskon, että jatkossa kaistalapysymisen varoittimet ja ajoavustimet tuovat tähän vielä lisää parannusta yleistyessään autokannassa (tosin tällä menolla siihen menee paljon aikaa)
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Onhan se näkökulma tuokin, samahan pätee rattijuoppo tilaston siivoamiseen nostetaan promillerajaa.
Tosin onnettomuusluvut arvaten nousee, mutta mitä väliä jos ylinopeutta ajavat ja rattijuopot vähenee.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Miten rajoitusten lasku lisää ylinopeuksia? Jos joku ajaa ylinopeutta, hän ajaa ylinopeutta rajoituksesta riippumatta. Ja sinähän olet kirjoittanut koko kesän ylinopeuksien lisäämisen puolesta.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Miten rajoitusten lasku lisää ylinopeuksia? Jos joku ajaa ylinopeutta, hän ajaa ylinopeutta rajoituksesta riippumatta. Ja sinähän olet kirjoittanut koko kesän ylinopeuksien lisäämisen puolesta.
Rajoitusten laseminen lisää ylinopeuksia, se on nähtävissä tilastoista ja ollut "aina" tiedossa. Muuten HR:n ajatus kertoo sen, ettei ymmärrys riitä asian suhteen. Tarkoitushan on alentaa ajonopeuksia ja sillä parantaa turvallisuutta.
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Onhan se näkökulma tuokin, samahan pätee rattijuoppo tilaston siivoamiseen nostetaan promillerajaa.
Tosin onnettomuusluvut arvaten nousee, mutta mitä väliä jos ylinopeutta ajavat ja rattijuopot vähenee.
En lähtisi laajentamaan ideaa rattijuoppoihin, mutta ylinopeuksiin se soveltuu hyvin. Onnettomuuksiin ei vaikuta ylinopeus vaan väärä tilannenopeus. Focus saataisiin paremmin kohdistumaan vaarallisiin nopeuksiin, kun alettaisiin puhua niistä eikä ylinopeuksista. Nopeusrajoituksia sopivasti korottamalla rajoitukset vastaisivat paremmin tiestön luonnollisia nopeuksia, joita kuskit haluaisivat ajaa ja sitä kautta ylinopeudet vähenisivät ja turvallisuus paranisi.
👍
En ala penkoa uutisia tämän takia. Tutkijalautakunnan mukaan kuolemaan johtaneissa kolareissa on mukana useita riskitekijöitä, joista yhdenkin poistaminen voisi estää kolarin. Uutisen tapauksessa ilman muuta ylinopeus on niistä yksi.
Kaivatko sinä sitten esimerkiksi kännissä ajelut esiin. Humalassakin ajellaan melko paljon ilman kuolemia, aina siihenkin liittyy jokin muu syy, kuten ylinopeus. Siinä voi sitten ihmetellä kumpi oli se pahempi syy. Selvänä olisi voinut hallita autonsa ylinopeudesta huolimatta paremmin ja ilman kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Mutta ylinopeutta ei olisi ollut ilman humalatilaa.
Jos mietitään nopeusrajoitusten tason vaikutusta onnettomuusriskiin, pitää tietysti tarkastella vain selvinpäin ja terveinä ajaneiden kuskien aiheuttamia kolareita nopeuksilla, jotka ylittävät rajoituksen korkeintaan 10-20km/h.
Nopeusrajoitusten tasoa ei pidä määrittää yksilöiden typerien tekojen perusteella vaan koko liikenteen keskimääräisen onnettomuusmäärän kautta ja niin, että yksittäiset näytteiden piikit (=raju ylinopeus, rattijuopot, sairauskohtaus, itsemurha) on suodatettu pois ennen kuin tilastoa tehdään.
Jos liian suuri tilannenopeus on määräävä tekijä onnettomuuteen, ei ole väliä sillä, mikä nopeusrajoitus siinä kohtaa oli. Ellei rajoitus ole niin korkea, että sitä noudattava altistuu liian suurelle tilannenopeudelle esim. jyrkässä mutkassa tms., jolloin tiellä pitäisi olla riskikohdalle lyhyen vaikutusalueen alempi rajoitus.
Onko sinulla tiedossa, että yksittäiset typerät teot määrittäisivät nopeusrajoitusten tasoa?
En tiedä, miten ammattinsa puolesta asioita miettivät suhtautuvat yksittäistapauksiin, mutta näissä keskusteluissa aina otetaan esimerkeiksi erikoistapaukset. Sinäkään et suostunut tuossa muutama kommentti aikaisemmin toteamaan, ettei ylinopeudella eli siis nopeusrajoituksen ylittämisellä ollut siinä mielessä merkitystä, että nopeusrajoituksen taso olisi jotenkin vaikuttanut. Suuri nopeus vaikutti, mutta oli ihan sama, mikä nopeusrajoitus oli.
Väyläviraston sivuilta:
"Rajoituksiin vaikuttavat asiat
Tieluokka on ensimmäinen nopeusrajoituksiin vaikuttava asia. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan käyttää vain moottoriteillä. 100 km/h nopeusrajoituksen voidaan sanoa olevan muilla pääteillä jonkinlainen tavoite, joka pyritään saavuttamaan, jos kaikki asiaan liittyvät seikat sen mahdollistavat. Seutu- ja yhdysteillä 80 km/h on yleensä suurin käytettävä nopeusrajoitus.
Myös tien kaarteisuus ja leveys vaikuttavat, kuten myös kuinka paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä tien varressa on, kuinka paljon meluhaittoja tien varren asukkaille syntyy, miten tiheässä liittymiä on ja minkälaisia ne ovat.
Tien kunto on yhä useammin asia, joka vaikuttaa suoraan nopeusrajoituksiin. Jos tie on kovin urautunut tai kuoppainen, nopeusrajoituksia joudutaan alentamaan, kunnes tie on saatu parempaan kuntoon. Nämä päätökset tehdään ELYissä.
Kulloisenkin tien liikennemäärät vaikuttavat myös nopeusrajoituksiin. Mitä enemmän jollakin tiellä on liikennettä suhteessa tien ajokaistoihin, sitä varmemmin nopeusrajoituksia lasketaan. Esimerkkinä Espoossa Länsiväylä, jonka nopeusrajoitus on jouduttu laskemaan 80 kilometriin tunnissa, jolloin sen välityskyky toimii ruuhka-aikoina parhaiten. Samalla väylän meluhaittoja saatiin pienennettyä.
Rajoituksia pohtiessaan ELYt katsovat aina myös tien turvallisuushistorian. Tilastojen pohjalta tiedetään keskittymät, joissa tulee paljon onnettomuuksia. Muita huomioon otettavia asioita ovat mahdolliset tasoristeykset, lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut, tienvarren palvelut ja niin edelleen. Kaikki edellä mainittu otetaan huomioon nopeusrajoituksista päätettäessä."
Aika pihalla olet jos vertaat pieniä ylinopeuksia (<35kmh) kännissä ajamiseen.
Toki rattijouppotilastossa on kaikki yli 0.2 promillen hönössä ajaneet. On maita jossa on lallista ajaa <0.5 promillen. Aikanaan promillerajan lasku tehtiin perusteluna että tuo korkeampi raja kannustaa kovassa kännissä ajamiseen. Näin varmaan olikin tuohon aikaa, suomalaisen alkoholin käyttö oli perin humalahakuista. Nykyään on suositumpaa sekoittaa pää muilla kemikaaleilla. Kenelläkään ei kuitenkaan ”sokka irtoa” vielä 0.5 promilleissa ja reaktioaikakin on normaali.
Kovassa kännissä tai huumeissa tuo teoriasi noperajoituksista ei vaan toimi alkuunkaan. Känniäinen/piripää ei rattiin mennessä välitä enää mistään säännöistä. Ensimmäinen sääntö lienee edelleen että ei saisi ajaa tuossa tilassa. Lisäksi jos ollaan vielä ns. nousukiidossa agre ja riskihakuisuus kasvaa merkittävästi. Useimmiten tällänen kuski kasautaakin auton ulos tieltä, koska reaktiot on hidastuneet ja vauhtipojinta on painettu pohjaan. Saas nähdä kun (käytety) sähköautot halpenee ja tämä joukko pääsee niihin kiinni. Löytyykö kännisen sähkis jo lähtöruudusta talon seinästä, aidasta, pylvästä, naapurin auton sisältä…..
Missä vertaan? Aika pihalla olet, jos noin luit. Sinulle kelpasi vain luettelo onnettomuuksista, joissa ylinopeus on ainoa tekijä. Pyysin luetteloa, jossa juopumus on ainoa tekijä.
Usein humalarattijuopot välittävät liikaakin säännöistä ja jäävät kiinni sitä kautta, vaikka tarkoitus on juuri päinvastainen.
Suomessa raja on 0,5 promillea eli 0,22 mg.
Mistä tulee tuollainen raja pienelle ylinopeudelle?
@Lukija33539 kirjoitti Lukija209751:lle
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta!
Mutta kuten ollaan huomattu, niin joillekin se on "makuasia". Ja kun heille ei itselle ole sattunut mitään, niin miksi kellekään muullekaan.
Taitaa olla kokemusta kokeiluista?
Kaikki riippuu tietysti siitä, milloin on aloitettu juomaan, montako annosta on otettu, painosta jne. Täältähän promillea voisi laskea:
https://m.promille.fi/
Parin tuntia sitten juotu 1 alkoholiannos näyttää minulla nollaa tietysti. Se on kuinenkin eri asia kuin 0,5! Sivulla mainitaankin näin: on hyvä muistaa että pienikin alkoholimäärä voi alentaa suorituskykyä, tarkkaavaisuutta ja tapaturmariskiä
Ovat vissiin väärässä sitten sinun mielestä.
Samoin kuin tässä jutussa mainitut asiat:
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/9538e3a2-5f52-42af-a723-5250a2e74422
Jos nyt spekuloidaan kerran, niin entäs jos väitän että piripää on noista sitten pahempi kun on mahd. harhojakin. 0,5 promillen reippaasti ylittänyt saattaa sentään olla mielestään kovinkin fiksu, että ymmärtää olevansa humalassa ja yrittää sitten ajaa korostuneen varovaisesti. Onhan niitä tapauksia, joissa juuri sen takia on jäänyt kiinnikin sitten, kun ei ole vauhtia riittänyt ajossa ja pistänyt silmään just siksi.
Ei tarvitse ylinopeuden olla ainoa tekijä, harvemmin onkaan, sillä onnettomuuteen tarvitaan yleensä useampi tekijä, mukana on väärä ohitus, ajautuminen väärälle kaistalle, perään ajaminen, jne. Tarkoitin, että jätetään hetkeksi vähemmälle nuo selkeät onnettomuudet ja kuolonkolarit, joissa on selkeä syy, jota ei voi nopeurajoituksin tai niitä alentamalla poistaa. Jos rattijuoppo ylitää rajoituksen (ja tilannenopeuden) 50-100km/h ei siinä nopeusrajoituksen hinkaaminen auta yhtään. Sama jos itsemurhaa hautova päätää ajaa riittävällä nopeudella päin vastaan tulevaa/kallioon, järveen jne, ei nopeusrajoitus asiaa pelasta tai nuori reikäpää kaahaa täysin vastuuttomasti samoilla nopeuksilla. Ei se siinä auta on onko kylän keskuskadulla 50 vai 30km/h rajoitus, kun auto ajetaan valotolpaan, talonseinään tai puun ympärille pitkälle toista sataa.
Suomessa rattijuoppuden raja on 0,2 promillea eli 0,1mg
Yli 35 km/h on törkeä liikenteen vaarantaminen, ja sakon lisäksi seurauksena on ajokielto. Toki tilanteen mukaan nopeus voi olla myös alempi ja hyvin hyvin harvoin liikentilanne on sellainen, että ylinopeus tulkitaan lievemmin. Itselle näin on käynyt historiassa (+40km/h), mutta luulenpa, että ohjeistus on kiristynyt viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana.
Hyvä jatka samaan malliin vaan, malttaisit olla olettamatta ja puhuisit vaan omasta puolestasi mutta ei onnistu.
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/rattijuopumus/
"Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos
Tuo onnettomuussyyn määrittely alkaa muistuttaa hallituksen vanhaa metsää, mikään onnettomuus ei mahdu vaatimuksiin. Jos selvä kuski ajaa ylinopeutta, ei siihen rajoituksen muutos auta paitsi periaatteessa ylöspäin. Suuri nopeus tappaa onnettomuuden sattuessa.
Kiitos korjauksesta, olen mennyt vuosia tuolla 0,2 promilella tieliikenteessä eli virhe. Mistä lie olen tuon alemman rajan päähäni saanut.
Silloin on paha kritisoida ammattilaisia.
Rajoitus oli varmaan suhteessa muuhun liikenneympäristöön ja rajoituksen ylittäminen kasvattaa riskiä. Mitä enemmän ylittää, sitä kovempi riski.
@Lukija33539 kirjoitti:
Kiitos itsellesi täysin tyhjästä vastauksesta. Noin sitä väistellään hankalia aiheita.
Eli kaikki max. 34km/h ylinopeutta rajoituksen päälle on sinulle "pientä", koska ei ole törkeää? Huhuh...
Kertauksena vielä (kaikki kohdat "jopa"):
50-alueella se tekisi 84km/h, 60:n 94km/h, 80:n 114km/h, 100:lla 134km/h ja viimein 120:ssä 154km/h. Ei noi nyt ihan pieniltä ylinopeuksilta kuulosta! Tolppa olisi välähtänyt paljon aiemminkin jo.
Kuten jo aiemmassa mainitsin, niin joidenkin mielestä ylinopeus on "makuasia", mutta sinä vaikutat lyövän laudalta jopa nimimerkki HybridRulesin!
Ehkä ulkomailta sitten?
Tuon kirjoituksesi voi taas tosiaan tulkita niinkin, että ajelet useinkin ainakin 0,2 promillessa, tai sitten vain tsägällä olet vahtinut tuota arvoa ja kun 0,5 on oikea, siirryt mahdollisesti siihen? Käytännössä "otan vaan yhen tai pari" kun tarkoittaa silloin sitä, ettei edes aio jättää haihtumisaikaa, jonka jälkeen lähtee vasta ajamaan.
En kirjoita omasta puolestani, vaan olet varmaan kuullut (myös Suomessa) yleisesti kirjoitettavan, että sekä ylinopeus ja promillet vain lisäävät riskiä liikenteessä, sitä enemmän mitä arvoa löytyy? Yhdessä niillä voisi ajatella olevan jopa kerrointa - molemmat toteutuu siis - vaan ehkä siitä löytyy tietoutta kanssa.
Jatkaa vaan ja mene vielä syvemälle metsään. Mitä oikein haet näillä mielikuvitusjutuillasi?
Niin ja uutinen liittyi rajoitustenlaskusta liittyi leväkaistateihin Kouvolasta Loviisan, Lappeenrannan ja Lahden suuntaan. Tiet on leveitä, suoria, näkyvyys hyvä, pääteitä ja onnettomuuksia keskimääräistä vähemmän, vaikka rajoitus on ollut kesällä ja tavella 10km/h.. Eli hienoja sanaja Vävirastossa ja sitten toimenpiteet on muuta.
Leveäkaistateillä ohitellaan päättömästi liki neljä rinnan. Ne tuntuvat turvattomilta, mutta onneksi mitään ei ole sattunut. Jos sattuu, alhaisempi rajoitus lieventää seurauksia ja ehkä se antaa juuri sopivasti varaa jopa onnettomuuden välttämiseen.
@Lukija33539 kirjoitti:
Kerro mikä on mielestäsi "mielikuvitusta"? Aloitetaan vaikka siitä.
Noin muuten, kommentoin ihan omia kirjoituksiasi (alkaen 17.07.2024 11:49), onko se jotenkin epäselvää?
Mikä auto osaa tuon?
Meillä ainakin rajoituksia seuraava auto ajaa satasen rajoituksella 96 km/h, mikä on hyvissä olosuhteissa tarpeetonta muiden kiusaamista.
--740 GLE
Paljonko se luulee kulkevansa, jos olet vaikka väylältä katsonut? Luulisi, että auto saisi kulkea oikeaa nopeutta, vaikka mittari näyttäisi silloin yli.
92-96 lienee tosiaan kaikista huonoin nopeus sataselle. Kymppi pois niin toiset pääsee ohi tai vähän lisää, niin voivat ajaa perässä.
Kirjoitat niin kuin tuon tyyppinen ohituksia tapahtuisi jatkuvasti, mikä ei pidä paikkaansa. Se on myönnettävä, että ko. teillä pitää valpaana olla, mutta missäs ei? Tilaa on paljon, joten vaaralliseen tilanteeseen ei joudu, vaikka vastaantulevan ohitus ei aina olekaan harkittu loppuun asti. Paljon auttaa jo pelkästään kun ajaa aivan reunaviivan vieressä, tällöin hätänen/kokematon ohittaja ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
Ei rajoituksen lasku ohituksia vähennä, veikkaanpa noilla tiellä tapahtuu päinvastoin. Osa alkaa ajamaan reippaammin yli rajoituksen ja varovaiset ajaa sitten alle rajoituksen, kuten tälläkin hetkellä, joten nopeus jakauma leviää. Hitaasti ajavat ajavat sitten jopa rekkojen vauhdin alle, joten rekatkin alkaa ohittmaan, koska tilaa on. Se on noista puolaisista, latvialaisita yms on jo tullut selväksi että ohitus tpahtuu sitten vastaantulijoista huolimatta.
Aina, kun ajaa leveäkaistatietä, tilanteita näkee. Jos molemmista suunnista ajetaan samalla tavalla, on vain tuurista kiinni kuinka usein on neljä rinnan. Ongelma on juuri tila, neljä sopivan kokoista mahtuu rinnan ilman riittäviä sivumarginaaleja. Heti kun ajoneuvot levenevät, tila loppuu, tai kovalla tuulella ja urien takia autot vähän liikkuvat sivusuunnassa ylimääräistä. Ohittaja laskee aina sen varaan, että kaikki muut ovat mukana. Se taitaa olla tapana juuri Puolassa, Baltiassa ja Ruotsissa.
Rajoituksen lasku vakauttaa menoa ja tarvitaan pienemmät sivumarginaalit. Jää myös se kriittinen sekunti aikaa enemmän reagoida rinnakkain vastaantuleviin.
Rajoitusten lasku toisaalta lisää ylinopeuksia ja ylinopeuksiahan pitäisi päinvastoin saada vähennettyä eli rajoituksia pitäisi nostaa.
Ajan ko. teillä useita satoja kilometrejä viikossa, en ole havainnut kuvaamiasi jatkuvia ongelmia. Minusta liikenne on leväkaistateillä siistiytynyt paljon vuosien aikana, harvemmin sielä en tapaa näitä jotka ajavat koko ajan keskellä tietä puoliksi vastaantulijoiden puolella.
Ohittajien pelko on ihan tervettä, sillä ohitusonnittemuudessa energiat on isoja ja kuolemanriski siten merkittävä, jos onnettomuuteen joutuu. Toisaalta ohitusonnettomuus on aika harvinainen. Esim tietyypillä ja liiknennetiheydellä (KLV-luokka 3000-6000), johon nämä puheena olevat leväkaistatiet kuuluvat, ohitusonettomuuksissa kuoli Suomessa v 2013-2017 seitsemän ihmistä,( vrt kohtaamisonnettomuuksissa 75 ihimistä samoilla teillä.)
Tutkimus Suomen tiestöllä tapahtuvista onnettomuuksista ja tieliikennekuolemista. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Liikenneympariston_riskit_paateiden_henkilovahinko-onnettomuuksissa_21.10.2019.pdf
Valitettavasti tutkimus perustuu aika vanhaan aineistoon 2013-2017. Viime vuosina kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet selvässä laskussa. Veikkasin, että luiston- ja ajaovakuvuudenhallintojen ollessa jo hyvin yleisiä, ne ovat vähentäneet kohtaamisonnettomuuksia ja niissä menehtyneitä.
Mielenkiintoinen taulukko löytyy sivulta 53, jossa kuolemaan johtaneet onnettomuudet on luokiteltu välittömän riskin mukaan,
Näiden perusteella edelleen on vaikea tehdä johtopäätös että nopeusrajoituksia hienosäätämällä saavutetaan mitään merkittävää parannusta, Tällä hekellä kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat selvässä laskussa. Koska rajoituksille ja varsinkaan tiestölle ei ole tehty mitään, syyn täytyy olla autojen kehityksessä (ajovakavuudenhallinta). Uskon, että jatkossa kaistalapysymisen varoittimet ja ajoavustimet tuovat tähän vielä lisää parannusta yleistyessään autokannassa (tosin tällä menolla siihen menee paljon aikaa)
Onhan se näkökulma tuokin, samahan pätee rattijuoppo tilaston siivoamiseen nostetaan promillerajaa.
Tosin onnettomuusluvut arvaten nousee, mutta mitä väliä jos ylinopeutta ajavat ja rattijuopot vähenee.
Miten rajoitusten lasku lisää ylinopeuksia? Jos joku ajaa ylinopeutta, hän ajaa ylinopeutta rajoituksesta riippumatta. Ja sinähän olet kirjoittanut koko kesän ylinopeuksien lisäämisen puolesta.
Rajoitusten laseminen lisää ylinopeuksia, se on nähtävissä tilastoista ja ollut "aina" tiedossa. Muuten HR:n ajatus kertoo sen, ettei ymmärrys riitä asian suhteen. Tarkoitushan on alentaa ajonopeuksia ja sillä parantaa turvallisuutta.
En lähtisi laajentamaan ideaa rattijuoppoihin, mutta ylinopeuksiin se soveltuu hyvin. Onnettomuuksiin ei vaikuta ylinopeus vaan väärä tilannenopeus. Focus saataisiin paremmin kohdistumaan vaarallisiin nopeuksiin, kun alettaisiin puhua niistä eikä ylinopeuksista. Nopeusrajoituksia sopivasti korottamalla rajoitukset vastaisivat paremmin tiestön luonnollisia nopeuksia, joita kuskit haluaisivat ajaa ja sitä kautta ylinopeudet vähenisivät ja turvallisuus paranisi.