Potenssimalli ja sen tulkinta

944 kommenttia
191012141532
  • Jorma L:

    Toin tämän mallin esille yksinkertaistamaan systeemiä, jotta ei olisi syytä kytätä omaa mittaria 5km/h tarkkuudella, monethan ajaa jo mittarin mukaan vähän alle nopeusrajoitusten, ettei vaan aja liian kovaa.




    Ajaisit kuitenkin suurinta sallittua, on ikkunan yläreuna sitten 100 tai 110 km/h. Tarve nopeusmittarin kyttäämiselle ei siis poistuisi mihinkään.



    Sitten körötellään jonossa 65km/h kahdeksankympin alueella.
    20 vuotta sitten Japanissa oli kirjoittamaton sääntö, älä aja kovempaa kuin nopeusrajoitus +20km/h.




    Meilläkin oli joskus aika, jolloin oli tieosuuksia jopa ilman nopeusrajoitusta. Vaan ei ole enää.

      
  • Kumppani:

    Tuo vaikuttaisi hyvältä mallilta sille, miten mielikuvia luomalla saadaan ”ongelmatilanne” näissä kirjoituksissa:

    Jorma L:
    Toin tämän mallin esille yksinkertaistamaan systeemiä, jotta ei olisi syytä kytätä omaa mittaria 5km/h tarkkuudella, monethan ajaa jo mittarin mukaan vähän alle nopeusrajoitusten, ettei vaan aja liian kovaa. Sitten körötellään jonossa 65km/h kahdeksankympin alueella.


    Niin, mikä on kenellekin vähän tai paljon? Tuosta kommentistasi sitä ei voi päätellä, joten mitä sinä nyt tuolla kovin ristiriitaisella lausunnolla yrität kertoa:

    Tuo 65km/h on sinustakin varmaan ihan liian pieni nopeus 80km/h –alueella? Tai onko sinusta -15km/h se, mitä tarkoitit ”vähän alle nopeusrajoitusten” –ajamisella sittenkin? Siksi toisekseen, minä ymmärrän 5km/h –tarkkuudeksi sen, että 80km/h –alueella ajetaan jotakin välillä 75-85 km/h. Sekin heittää siis 10-20km/h:ssa ylöspäin tuosta "65 km:n köröttelystäsi"! Eli mistä se niinku tulee?

    Mutta varmaan oli tarkoitus kuulosta siltä, että "monet ajajat” ovat tientukkoja, tai jotakin?




    Enpä tätä sinun kirjoitustasi ihan helposti ymmärrä. Jos teen siitä omastani vähän helpommin ymmärrettävän ja kommentoit sitten sitä.

    - jos joku ajaa (ja luultavasti vetää jonoa perässään, monesti rekkoja, jotka eivät pääse ohi) 65 km/h todellista nopeutta 80-alueella niin liian hiljaa menee, ellei ole mitään erityistä syytä köröttelyyn. Syitä voi olla esim. huono keli. Liikenteen sujumista ajatellen pitäisi ajaa ajaa liikennevirran mukana, ei selvästi hitaammin tai nopeammin. Esim. motarilla Suomessa yli 200km/h (vaikka olisi sallittua)ajavat aiheuttaisivat vaaratilanteita.

    - vähän alle rajoituksen: siis mittarin mukaan vähän alle, esim. mittari näyttää 75km/h 80-alueella. Tästä kun mitataan todellinen nopeus, lähes kaikissa autoissa ollaan jo alle 70km/h, monissa 65km/h todellista nopeutta. Tämä kaikki ettei vaan ajeta ylinopeutta.

    - ei ole monet tientukkona. Tilanne nyt vaan on sellainen, että yksi köröttelijä ja siihen perään venäläinen autorekka niin jumitat tien kymmenien kilometrien matkalla. Joku uhkarohkea varmaan vetää ohi vaikka sadasta autosta mutta mitä pidemmäksi jono köröttelijän takana muodostuu, sitä useampiin vaikuttaa. Tämä kuullostaa minusta ihan päivänselvältä, vain yksi auto ja jumittaa valtatien sadoilta muilta. Jos ajat mitä hyvänsä 2-kaistaista valtatietä GPS mukaan tasan suurinta sallittua nopeutta, ei mene kauaa niin olet jonkun jonon perässä. Mistä johtunee, voiko olla että koko tie on tukossa päätepisteeseen saakka? Epäilen ettei normaalisti.

      
  • Herbert:

    Jorma L:
    Toin tämän mallin esille yksinkertaistamaan systeemiä, jotta ei olisi syytä kytätä omaa mittaria 5km/h tarkkuudella, monethan ajaa jo mittarin mukaan vähän alle nopeusrajoitusten, ettei vaan aja liian kovaa.


    Ajaisit kuitenkin suurinta sallittua, on ikkunan yläreuna sitten 100 tai 110 km/h. Tarve nopeusmittarin kyttäämiselle ei siis poistuisi mihinkään.

    Sitten körötellään jonossa 65km/h kahdeksankympin alueella.
    20 vuotta sitten Japanissa oli kirjoittamaton sääntö, älä aja kovempaa kuin nopeusrajoitus +20km/h.


    Meilläkin oli joskus aika, jolloin oli tieosuuksia jopa ilman nopeusrajoitusta. Vaan ei ole enää.




    Väitän, että ajaisin suoralla ja hyvällä näkyväisyydellä noin 120 km/h ja mutkissa, mäen nyppylöissä jne. alle 100km/h. Korostan edelleen kuljettajan vastuuta oikeasta tilannenopeudesta. Tällä ohjenuoralla olen ajanut autolla yli 30v eikä edes pientä peltikolaria ole sattunut. Olen jo pitkään ajanut yli 30tkm vuodessa.

    Jos mopo (auto) lähtee käsistä tai kolaroi, selitykseksi ei käy että on noudattanut kaikkia liikennesääntöjä joka olisi jonkinlainen todistus että kuljettaja olisi toiminut oikein.

    Taisin jo aiemmin tätä selittää, mutta mielestäni näihin tiekohtaisiin max nopeuksiin on laitettu nopeus jota keskimääräinen kuski voi ajaa tien päästä päähän nopeutta muuttamatta. On valittu eräänlainen kompromissi koska käytännössä on koettu vaikeaksi määritellä muuta kuin tiekohtaiset maksiminopeudet, olosuhteista ja tienkunnosta välittämättä. Moottoritiellä ajetaan 120 kesällä ja valtateillä 100km/h. Minusta 1-tie Kehä III jälkeen Turkuun päin ennen Lohjaa on niin mutkainen ja kapea, että nopeutta pitäisi pudottaa 100km/h kesälläkin kun taas 3-tie on suora ja hyväkuntoinen Nurmijärveltä pohjoiseen, että yli 120km/h olisi mahdollinen. Tämähän ei käy kun tiekohtaiset nopeusrajoitukset on määritelty 1970-luvulla ja sen aikaiselle autokannalle. Johan tuossa olisi tiemestaripiirit napit vastakkain, jos toisen tiellä saisi ajaa kovempaa.

      
  • Keli on aika harvoin sellainen, että allekirjoittaneella olisi tarvetta joustaa nopeusrajoituksen edellyttämästä maksiminopeudesta alaspäin. Joskus harvoin näinkin tapahtuu. Kerran 1990-luvulla ajoin aamuyöllä Kangasniemen ja Joutsan välistä tietä. Yön aikana oli satanut lunta niin paljon, että Peugeot 205 ei kulkenut kuin 40 kilometrin tuntinopeudella, vaikka kuinka olisi yrittänyt ajaa kovempaa. Joskus aivan superliukkaalla kelillä – tai ainakin superliukkaissa paikoissa – tulee ajettua hitaammin kuin mitä tien varren lätkässä lukee. Normaalit ns. huonot kelit säätelevät lähinnä sitä, kuinka paljon maksiminopeudesta joustetaan ylöspäin.



    Maantiellä ihmetyttää joskus se, miksi ihmiset haluavat ajaa peräkanaa kuin pienet porsaat jonossa niin, että edellä ajavan kurat lentävät tuulilasiin. Jos jono on loputon, silloin muuta vaihtoehtoa ei juuri ole, mutta miksi jo muutama autoilija saa aikaan tiiviin jonon silloinkin kun he ovat ainoat tiellä liikkujat kilometrien säteellä. Jopa äärimmäisen hiljaisessa liikenteessä näkee kaksi tai kolme autoa ajamassa peräperää kuin koirat juoksuaikaan.



    http://kuvaton.com/k/Yqej.jpg



    En halua ajaa tuollaisessa jonossa. Jos en aio ohittaa autoja, jään kauemmaksi ajamaan. Silloin ei lennä kuraa tuulilasiin. Jos taas päätän ohittaa autot, yritän ohittaa mahdollisimman monta kerralla, jos olosuhteet sallivat. Kovin tiivistä ”pakettia” on vaikea ohittaa, koska autojen väliin pitää tunkeutua, jos ei pysty ohittamaan kaikkia kerralla.



    Kuvan esittämää neljän auton tiivistä jonoa en yleensä lähde ohittamaan, jos matkani määränpää tai muu vastaava paikka, jossa tilanne voi muuttua, ei ole kaukana. Jos sen sijaan olen pitkän matkan alussa, ja jos liikenne yleisesti ottaen on vähäistä, ajelen lähemmäksi tarkkailemaan, olisiko ohittaminen mahdollista. En kuitenkaan aja heti viidenneksi autoksi jonon perään vaan tarkkailen ainakin aluksi tilannetta kauempaa. Sekin on mahdollista, että joku jonossa lähtee ohittamaan. Kun ohittamiseen saa vähän alkuvauhtia, se on ohi nopeasti. Joskus tuollaisen jonon ohitettuaan saa ajaa tyhjällä tiellä jopa kymmeniä kilometrejä ennen kuin saavuttaa seuraavan auton. Jononvetäjä on tehnyt maantielle tulpan, minkä edeltä muut autot ovat menneet menojaan.

      
  • Herbert:

    Opelixi:
    Tilannenopeuksien huomioinen ei todellakaan ole samanlainen kaikilla ja kuten on tullut lukuisia kertoja todettua, niin joillakin se turvallinen tilannenopeus on suurempi, kuin toisilla. Joillekin oikea nopeus on 0km/h.


    Tietenkään kaikki eivät huomioi tilanteita samalla tavalla. Mutta kun keskustellaan aiheesta, pitää tilanteiden huomioiminen pitää vakiona arvioitaessa ylinopeuden merkitystä. Muuten ylinopeuden merkityksestä keskustelu on mahdotonta




    Nyt keskusteltiin siitä, kun ihmettelit, että miksi minä voin kritisoida muita ylinopeutta ajavia, vaikka itsekin ajan ylinopeudella ja siitä miksi sinun ja muutaman muun kritisointi tuntuu kummalta samasta syystä.



    Ylinopeuden merkityksestä keskustelu on mahdotonta ellei tiedetä tilannetta. Autoa ei kuljeta mikään keskiarvo, vaan yksilö ja kuten hyvin tiedämme, että esim. kuolonkolareista valtaosan aiheuttaa kaikenlaiset sekopäät ja seniilit, niin keskiarvoista jauhaminen on pelkkää jeesustelua.



    Herbert:


    Minusta ei ole mielekästä keskustella ylinopeudesta ellei tiedä tilannetta.


    Niin, mahdatko vieläkään olla ymmärtänyt, mitä ylinopeudella ajaminen vaikuttaa moottoritiellä rajoitusta noudattavan ajamiseen.




    Sinulle on kaikki ajaminen ollut niin vaikeaa, että alkaa se ymmärtäminen olla tosiaan aika vaikeaa.



    Herbert:


    Ilmeisesti kuitenkin nyt ymmärsit miksi hyväksyn/en hyväksy joidenkin käyttämiä ylinopeuksia ja miksi voin kritisioida esim. tiettyjen lippalakkipäiden ajamia ylinopeuksia.


    Toivottavasti ritsakin ymmärtää, jotta loppuu harrastamanne jankuttaminen siitä, miksi joku puolustaa rajoitusten noudattamista, vaikkei itsekään pilkulleen noudata.




    Valitettavasti kävi vain niin, että se olet sinä joka ei ymmärtänyt, mitä tarkoitin. Minä EN kritisoi ylinopeuksia, vaan liian suuria tilannenopeuksia. Sinä kritisoit pelkästään ylinopeuksia välittämättä tilannenopeuksista.



    Herbert:


    Oletko muuten pohtinut sitä, millaisen haasteen mielipiteesi asettaa nopeusvalvonnalle?




    Kyllä! Valvontaresursseja säästyisi tärkeämpiin tehtäviin, jos ehdotukseni menisivät läpi, niin ne vaikuttaisivat ylinopeuksia vähentävästi.

      
  • SO2001:

    Maantiellä ihmetyttää joskus se, miksi ihmiset haluavat ajaa peräkanaa kuin pienet porsaat jonossa niin, että edellä ajavan kurat lentävät tuulilasiin. Jos jono on loputon, silloin muuta vaihtoehtoa ei juuri ole, mutta miksi jo muutama autoilija saa aikaan tiiviin jonon silloinkin kun he ovat ainoat tiellä liikkujat kilometrien säteellä. Jopa äärimmäisen hiljaisessa liikenteessä näkee kaksi tai kolme autoa ajamassa peräperää kuin koirat juoksuaikaan.


    Mahdollinen selitys on se, että osa autoilijoista provosoituu ohittamisesta kiihdyttämällä vauhtiaan. Toinen arvailu on se, että jonoon keräytyjät eivät ehkä halua ylittää rajoitusta edes ohituksen aikana. Miksi sitten pitää ajaa lähelle? Jatkan arvailua, etteivät halua menettää paikkaansa jonossa. Tuollaiseen väliin mennessä saa helposti niskaan valojen vilkuttelua. Sitten kun ohitat loput, vilkuttelijakin on provosoiduttuaan löytänyt rohkeuden ohittaa.

      
  • Jorma L:

    Minusta 1-tie Kehä III jälkeen Turkuun päin ennen Lohjaa on niin mutkainen ja kapea, että nopeutta pitäisi pudottaa 100km/h kesälläkin kun taas 3-tie on suora ja hyväkuntoinen Nurmijärveltä pohjoiseen, että yli 120km/h olisi mahdollinen.




    Ajatko itse tieosuudella Lohja-Kehä III enintään 100 km/h?



    Miksi muut ajaa siellä kesällä 120 km/h tai jopa lujempaa?

      
  • Opelixi:

    Sinulle on kaikki ajaminen ollut niin vaikeaa, että alkaa se ymmärtäminen olla tosiaan aika vaikeaa.




    Miten tilannetta voisi mielestäsi parantaa?



    Herbert:

    Oletko muuten pohtinut sitä, millaisen haasteen mielipiteesi asettaa nopeusvalvonnalle?


    Kyllä! Valvontaresursseja säästyisi tärkeämpiin tehtäviin, jos ehdotukseni menisivät läpi, niin ne vaikuttaisivat ylinopeuksia vähentävästi.




    Korostit tilannenopeuksien hallintaa. Ajatukseesi sisältyi, että sopivissa tilanteissa täysipäisten kuskien ylinopeus ei ole ongelma. Menikö oikein?



    Olen tuosta samaa mieltä, mutta eroa löytyy varmaan siitä, millaiset tapaukset katsotaan ongelmattomiksi. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten ylinopeudet vähenisivät, jos sopivissa tilanteissa ne hyväksyttäisiin. Tuolla systeemillä ajauduttaisiin vain tilanteeseen, jossa jokainen ylinopeutta ajava voisi perustella oikeutuksen käyttämäänsä ylinopeuteen toisin kuin tällä hetkellä.



      
  • Jorma L:

    Toin tämän mallin esille yksinkertaistamaan systeemiä, jotta ei olisi syytä kytätä omaa mittaria 5km/h tarkkuudella, monethan ajaa jo mittarin mukaan vähän alle nopeusrajoitusten, ettei vaan aja liian kovaa. Sitten körötellään jonossa 65km/h kahdeksankympin alueella.




    Siis tuo mikä näytti niputetulta ja lisäksi toistensa seurauksilta, olikin monta eri tilannetta, vai? Minusta se näytti vain päätelmältäsi johtopäätöksineen.



    Jorma L:

    Jos teen siitä omastani vähän helpommin ymmärrettävän ja kommentoit sitten sitä




    Jep



    Jorma L:

    - jos joku ajaa 65 km/h todellista nopeutta 80-alueella niin liian hiljaa menee, ellei ole mitään erityistä syytä köröttelyyn.




    Näin on.



    Jorma L:

    - mittarin mukaan vähän alle, esim. mittari näyttää 75km/h 80-alueella. Tästä kun mitataan todellinen nopeus, lähes kaikissa autoissa ollaan jo alle 70km/h, monissa 65km/h todellista nopeutta. Tämä kaikki ettei vaan ajeta ylinopeutta.




    Kai tuollaisiakin löytyy liikenteestä, jossa on monennäköistä ja –tasoista kuskia, kyllä. Aika harvoin kyllä tapaa käytännössä.



    Jorma L:

    - ei ole monet tientukkona. Tilanne nyt vaan on sellainen, että yksi köröttelijä ja siihen perään venäläinen autorekka niin jumitat tien kymmenien kilometrien matkalla.




    Varmaan saattaa jumittaa, joskus on tilanteita. Mutta missä on muka noin surkea tie, että jumia riittäisi peräti ”kymmeniksi kilometreiksi”? Tai niin paljon vastaantulijoita? Vai puhutko jostakin juhlapyhäliikenteestä?



    Jorma L:

    Joku uhkarohkea varmaan vetää ohi vaikka sadasta autosta




    Maalailua taas…



    Jorma L:

    mutta mitä pidemmäksi jono köröttelijän takana muodostuu, sitä useampiin vaikuttaa. Tämä kuulostaa minusta ihan päivänselvältä, vain yksi auto ja jumittaa valtatien sadoilta muilta.




    Teoriassa kaikki on mahdollista.



    Jorma L:

    Jos ajat mitä hyvänsä 2-kaistaista valtatietä GPS mukaan tasan suurinta sallittua nopeutta, ei mene kauaa niin olet jonkun jonon perässä. Mistä johtunee, voiko olla että koko tie on tukossa päätepisteeseen saakka? Epäilen ettei normaalisti.




    Niin minäkin epäilen ja hyvä kun mainitsit vielä tuon "normaalisti". Kaikki muuhan on poikkeuksellista, eli harvinaista eli..



    Tuollainen tilannehan tulee esimerkiksi siitä, että ajat GPS-nopeutta 100 rajoitusalueella 100km/h ja tulet tilapäiseen jonoon, jonka keulassa on mikä tahansa ajoneuvo, jonka max. rajoitusnopeus on 80km/h. Minusta ihan normaali liikennetilanne kuitenkin. Voihan siellä olla joku, joka ns. ajaa autonsa mittarinopeuttakin, toki, mutta en ole heti olettamassa, että nyt on "satojen autojen matka jumissa kymmenien kilometrien matkalla".



    Mikä olikaan siis varsinainen ongelmasi? Vai oliko se ratkaisu sitten...

      
  • Ne lääkkeet auttaa ainoastaan jos ne muistaa ottaa, Kumppani.

      
  • Taasko alkaa lipsumaan, ritsa. Ihan objektiivisesti ja vaikka subjektiivisesti ajateltuna.

      
  • Jorma L:

    Moottoritiellä ajetaan 120 kesällä ja valtateillä 100km/h. Minusta 1-tie Kehä III jälkeen Turkuun päin ennen Lohjaa on niin mutkainen ja kapea, että nopeutta pitäisi pudottaa 100km/h kesälläkin kun taas 3-tie on suora ja hyväkuntoinen Nurmijärveltä pohjoiseen, että yli 120km/h olisi mahdollinen.


    En muista onko ykköstien vanhalla osuudella nykyään muuttuvat rajoitukset, mutta ainakin ruuhka-aikaan 100km/h voisi olla ok. No eipä se ohituskaista rajoituksesta huolimatta varmaankaan vedä kuin sen 100km/h. Hiljaiseen aikaan 120km/h ei ole mikään ongelma, paitsi sateella mutkaisuus olisi peruste 100km/h rajoitukselle. Kolmas peruste 100km/h rajoitukselle voisi olla hirviaitauksen puutteellisuus. Muutaman kerran olen tuolla hirveä joutunut itsekin väistämään ja nähnyt kauempaa niiden loikkivan tien yli. Aika poikkeuksellista moottoritiellä.



    Ilta/pimeään aikaan moni todellakin tyytyy ajamaan alle rajoituksen. Eli ei rajoitus ole kaikille sellainen että sitä pitää pakosti vähintään ajaa, jos olosuhteet ovat jotain muuta.

      
  • just drive:

    En muista onko ykköstien vanhalla osuudella nykyään muuttuvat rajoitukset, mutta ainakin ruuhka-aikaan 100km/h voisi olla ok.




    Voisiko olla mahdollista, että nopeusrajoitus muuttuu, kun kello käy. Säädelläänhän pysäköintiaikojakin näin.



    http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/images/851.gif









      
  • Herbert:

    Opelixi:
    Sinulle on kaikki ajaminen ollut niin vaikeaa, että alkaa se ymmärtäminen olla tosiaan aika vaikeaa.


    Miten tilannetta voisi mielestäsi parantaa?




    En tiedä. Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?



    Herbert:


    Korostit tilannenopeuksien hallintaa. Ajatukseesi sisältyi, että sopivissa tilanteissa täysipäisten kuskien ylinopeus ei ole ongelma. Menikö oikein?




    Sinne päin.



    Herbert:


    Olen tuosta samaa mieltä, mutta eroa löytyy varmaan siitä, millaiset tapaukset katsotaan ongelmattomiksi. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten ylinopeudet vähenisivät, jos sopivissa tilanteissa ne hyväksyttäisiin.




    Olenko minä jossain kohtaa sanonut, että ylinopeudet pitäisi hyväksyä tai väittänyt niiden vähenevän, jos ne hyväksytään? Tietääkseni väitin vain, että mikäli mielipiteeni toteutettaisiin eli rajoituksia nostettaisiin ja lisäkilpiä lisättäisiin, niin ylinopeudet vähenesivät, kun rajoitukset koettaisiin mielekkäimmiksi.



    Herbert:


    Tuolla systeemillä ajauduttaisiin vain tilanteeseen, jossa jokainen ylinopeutta ajava voisi perustella oikeutuksen käyttämäänsä ylinopeuteen toisin kuin tällä hetkellä.




    Toivon, että et sorru tuohon Kumppanin harrastamaan kuvitteluun koskien toisten kirjoituksia.

      
  • SO2001:



    Voisiko olla mahdollista, että nopeusrajoitus muuttuu, kun kello käy. Säädelläänhän pysäköintiaikojakin näin.

    http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/images/851.gif




    Mikäpä siinä.



    Otetaas nyt aluksi perusteita nopeusrajoituksille (Tiehallinto):

    "Ajonopeuksia tieliikenteessa rajoitetaan ensisijaisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Nopeuksia säätelemalla voidaan vaikuttaa myös liikenteen sujuvuuteen ja liikenteenvälityskykyyn, liikennekustannuksiin seka liikenteen aiheuttamiin ymparistohaittoihin. Ohjeiden tarkoitus on ohjata nopeusrajoitusten tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen kayttoon koko maan alueella."



    Ruuhka-aikoina voisi todellakin olla tietyillä erittäin vilkkailla osuuksilla matalammat nopeusrajoitukset erityisesti välityskyvyn parantamiseksi. Muutamia vuosia sitten Britanniassa alennettiin, eräällä motariosuudella rajoitus ruuhka-aikana 40 mph:iin (64 km/h). Tämän tarkoitus oli vähentää ruuhkien syntyä ja parantaa sujuvuutta. Toki tällaisilla teillä homma tulisi hoitaa mulla kuin pienillä lisäkilvillä.



    Näitä lisäkilvillä hoidettavia on mielestäni vaikea löytää. Voisi sen tarkemmin ajattelematta sanoa, että esim. koulujen läheisyydessä alempi rajoitus olisi voimassa vain silloin, kun koululaiset kulkevat. Tarkemmin ajatellen huomaa, että myös ilalla alempi voi olla paikallaan. Monilla koululla on nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa on iltaisin. Ja illalla ja yöllä ei ole pahitteeksi se, että ajetaan rauhallisemmin ja vähemmällä melulla.

      
  • Eki:

    Muutamia vuosia sitten Britanniassa alennettiin, eräällä motariosuudella rajoitus ruuhka-aikana 40 mph:iin (64 km/h). Tämän tarkoitus oli vähentää ruuhkien syntyä ja parantaa sujuvuutta.


    Missä se oli ja kuinka vaikutti?

      
  • FARwd:

    Missä se oli ja kuinka vaikutti?




    Tuo moottoritienopeuden alentaminen ruuhka-aikoina 40 mph:iin (64 km/h) tapahtui Britanniassa M42:lla.



    Sen vaikutuksista en ole huomannut uutisointia. Päätös nopeuden alentamisesta tapahtui pilottikokeilun perusteella. Siitä näkyi uutisissa. Pilottikokeilussa matka-ajat lyhenivät jopa 25% ja onnettomuudet vähenivät selvästi.



    Nopeusrajoitukset vaihtuivat liikennemäärien mukaan. Ruuhka-aikoina nopeutta alennettiin, jotta liikenteen välityskyky paranisi. Tukena käytettiin nopeusvalvointaa.



    Tässä kerrottiin nopeusvalvonnasta tällä tiellä:

    "A mandatory 40MPH sign greeted me as I joined the M42 motorway on my daily commute to work this morning. It’s part of an £100M advanced scheme to improve the flow of traffic on a congested stretch of motorway, with the possibility of it being rolled out to other areas if successful. This is the first day of the Active Traffic Management operation." http://www.watkissonline.co.uk/wordpress/?p=110



      
  • Edellisessä kirjoituksessa sanoin, etten ole huomannut mitä nuo M42:n vaihtuvat nopeudet ovat vaikuttaneet. Seuraavassa kerrotaan vähän enemmän vaikutuksista ja vähän muustakin. Vastaavanlaisia on Britanniassa nyt muuallakin. Alunperin uutisoinnissa otettiin esiin, että uusi moottoritienopeus ruuhka-aikana on 40 mph (64 km/h. Tarvittaessa niinkin, jotta välityskyky olisi mahdollisimman hyvä.



    M42:n vaihtuvien nopeuksien vaikutuksista kerrottiin lähinnä liikenneturvallisuuden kannalta: " In 2011 we pub­lished a three year safety report which showed since the instal­la­tion of man­aged motorways:

    •Per­sonal injury acci­dents have reduced by more than half (55.7%)

    •There have been zero fatalities

    •Casu­al­ties per bil­lion vehi­cle miles trav­elled have reduced by just under two thirds (61%) since the intro­duc­tion of man­aged motorways."

    http://www.highways.gov.uk/our-road-network/managing-our-roads/managed-motorways/

      
  • Opelixi:

    Herbert:


    Miten tilannetta voisi mielestäsi parantaa?


    En tiedä. Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?




    Minä olen miettinyt ja tiedän vaihtoehdot. Nykyiseen ajotapaan olen päätynyt vähitellen ja harkitusti.



    Ihmeellistä on, että sinä puhut tilannenopeuksien hallinnasta, vaikket keksi ratkaisua noinkaan yksinkertaiseen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parantavaan asiaan.



    Näin kuljettajanuraani taaksepäin katsoen ajatuksesi muistuttavat minun ajatuksiani tuoreen ajokortin omistajana. Vaikka allani oli 70-luvun takavetoinen japanilainen auto, jossa oli jäykkä lehtijousitettu taka-akseli, simpukkaohjaus ja painava moottori edessä muiden tuon ajan ominaisuuksien lisäksi, moni asia tuntui täysin ongelmattomalta. Nyt, kun auton ominaisuudet ovat ihan eri luokkaa kuin tuolloin, järkeviltä tuntuvat ajonopeuteni ovat vain pudonneet. Siitä huolimatta, että edelleen katson olleeni tuolloin ikäryhmääni suhtetettuna vastuullinen kuljettaja.



    Joskus palstalla tätä pohdittiin, kun jollain muullakin oli samanlaisia ajatuksia. Päädyimme siihen, että kyse ei ole vajaan neljännesvuosisadan mittaisen ajouran aikana tapahtuneesta kuljettajan rapistumisesta. Arvaatko, mistä on kyse?



    Olenko minä jossain kohtaa sanonut, että ylinopeudet pitäisi hyväksyä tai väittänyt niiden vähenevän, jos ne hyväksytään? Tietääkseni väitin vain, että mikäli mielipiteeni toteutettaisiin eli rajoituksia nostettaisiin ja lisäkilpiä lisättäisiin, niin ylinopeudet vähenesivät, kun rajoitukset koettaisiin mielekkäimmiksi.




    Oletin, että viittasit ehdotuksellasi kommenttiisi ylinopeuksien harmittomuudesta mainitsemillasi reunaehdoilla. Viittasitkin sillä aiempiisi kommentteihisi. Silloin asia on helpompi ymmärtää. Ongelmaksi jäisi kuitenkin se, että tilannenopeudet nousisivat kaikilla, myös niillä, jotka eivät tilannetta osaa arvioida. Ylinopeudet kyllä vähenisivät, mutta kuten tiedämme, potenssimalli ei ylinopeuksia noteeraa.

      
  • TM 36:



    Näitä lisäkilvillä hoidettavia on mielestäni vaikea löytää. Voisi sen tarkemmin ajattelematta sanoa, että esim. koulujen läheisyydessä alempi rajoitus olisi voimassa vain silloin, kun koululaiset kulkevat. Tarkemmin ajatellen huomaa, että myös ilalla alempi voi olla paikallaan. Monilla koululla on nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa on iltaisin. Ja illalla ja yöllä ei ole pahitteeksi se, että ajetaan rauhallisemmin ja vähemmällä melulla.




    Ainakin Ruotsissa lisäkivet ovat käytössä ja ainakin mitä minä noita muistan, koulujen yms. paikkojen yhteydessä. Illalla kouluissa järjestettävä toiminta on osallistujamääriltään niin vähäistä, ettei se ole este lisäkilven käytölle.



    Samaa mieltä olen siinä, että mitään kertaluokkaa olevaa rajoitusten muuttamista ei lisäkilvillä voi tehdä. Näin ei tehdä edes Ruotsissa.

      
  • Herbert:

    Opelixi:
    Herbert:


    Miten tilannetta voisi mielestäsi parantaa?


    En tiedä. Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?


    Minä olen miettinyt ja tiedän vaihtoehdot. Nykyiseen ajotapaan olen päätynyt vähitellen ja harkitusti.




    Nyt alkoi sen verran kiinnostaa että on pakko kysyä, miten olet muuttanut ajotapaasi että olet mahdollisimman näkymätön ja sopeutunut liikennevirtaan?



      
  • TM 36:


    Tuo moottoritienopeuden alentaminen ruuhka-aikoina 40 mph:iin (64 km/h) tapahtui Britanniassa M42:lla.

    Sen vaikutuksista en ole huomannut uutisointia. Päätös nopeuden alentamisesta tapahtui pilottikokeilun perusteella. Siitä näkyi uutisissa. Pilottikokeilussa matka-ajat lyhenivät jopa 25% ja onnettomuudet vähenivät selvästi.




    Hyvä idea! Lyhentäkää matka-aikoja Suomessakin tuhansien järvien välissä metsiä halkovilla teillänne asettamalla 64 km/h kattonopeudeksi. Nyt kun isommilla teillä sadan kilometrin matkaan kuluu noin tunti, niin 64 km/h rajoituksella kuluisi vain 45 minuuttia. Moottoriteillä päästäisiin jo varsin hyviin matkanopeuksiin, muutos 100 kilometrille olisi 50 -> 37,5 minuuttia...



    Taisin tuossa aikaisemminkin ihmetellä, että mitähän isojen kaupunkien ruuhkat tekevät suomalaiseen linkeeteeseen liittyvässä keskustelussa. Vieläkin ihmettelen Ekin intoa lihavoida näitä asioita.

      
  • NHB:

    TM 36:

    Tuo moottoritienopeuden alentaminen ruuhka-aikoina 40 mph:iin (64 km/h) tapahtui Britanniassa M42:lla.

    Sen vaikutuksista en ole huomannut uutisointia. Päätös nopeuden alentamisesta tapahtui pilottikokeilun perusteella. Siitä näkyi uutisissa. Pilottikokeilussa matka-ajat lyhenivät jopa 25% ja onnettomuudet vähenivät selvästi.


    Hyvä idea! Lyhentäkää matka-aikoja Suomessakin tuhansien järvien välissä metsiä halkovilla teillänne asettamalla 64 km/h kattonopeudeksi. ...

    Taisin tuossa aikaisemminkin ihmetellä, että mitähän isojen kaupunkien ruuhkat tekevät suomalaiseen linkeeteeseen liittyvässä keskustelussa. ...




    Eipä kannata ihmetellä. Juttuhan lähti alkuun siitä, että vastasin S02001:n "kellon mukaisiin " nopeusrajoituksiin mainiten ohimennen myös tämän brittijutun.

    FARwd kyseli lisää: "Missä se oli ja kuinka vaikutti?" Toki vastasin.



    Ei kukaan niin hullu ole, että tollasta ehdottaisi Suomen maanteiden kattonopeudeksi. Tietenkin nopeuksien rajaaminen kaikkein vilkkaimmilla teillä (esim. Kehä 1 ja 3) aika alhaisiksi voisi jouduttaa matkantekoa ja lisätä turvallisuutta.

      
  • Opelixi:

    (Herbertille) Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?




    ritsa:

    Ne lääkkeet auttaa ainoastaan jos ne muistaa ottaa




    Toivon, että ette toistuvasti sortuisi tuohon harrastamaanne kuvitteluun koskien toisten kirjoituksia.

      
  • Lisäkilpiä on käytössä esimerkiksi Helsingissä.





      
  • Jawa63:

    Kumppani:
    Opelixi:
    (Herbertille) Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?


    ritsa:
    Ne lääkkeet auttaa ainoastaan jos ne muistaa ottaa


    Toivon, että ette toistuvasti sortuisi tuohon harrastamaanne kuvitteluun koskien toisten kirjoituksia.

    Hänhän on "pääasiantuntija" joka antaa diagnoosin määrä välein.


    En kuitenkaan valehtele.

      
  • Lipsuu lipsuu, ritsa

      
  • Herbert:

    Opelixi:
    Herbert:


    Miten tilannetta voisi mielestäsi parantaa?


    En tiedä. Pitäisiköhän sinun miettiä myös itseksesi miksi et ilman itkua pääse hitaammasta ohitse, vaikka olet ensimmäisenä vuorossa, edes moottoritiellä?


    Minä olen miettinyt ja tiedän vaihtoehdot. Nykyiseen ajotapaan olen päätynyt vähitellen ja harkitusti.

    Ihmeellistä on, että sinä puhut tilannenopeuksien hallinnasta, vaikket keksi ratkaisua noinkaan yksinkertaiseen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parantavaan asiaan.




    Mihin minun pitäisi ratkaisu keksiä? Eikös kyse ollut vain siitä, että minä en ymmärrä sinun ongelmiksi kokemia asioita.



    Herbert:


    Oletin, että viittasit ehdotuksellasi kommenttiisi ylinopeuksien harmittomuudesta mainitsemillasi reunaehdoilla.




    Varo nyt ettet sairastu samaan tautiin, mitä Kumppanilla jo on.



    Herbert:


    Viittasitkin sillä aiempiisi kommentteihisi. Silloin asia on helpompi ymmärtää. Ongelmaksi jäisi kuitenkin se, että tilannenopeudet nousisivat kaikilla, myös niillä, jotka eivät tilannetta osaa arvioida. Ylinopeudet kyllä vähenisivät, mutta kuten tiedämme, potenssimalli ei ylinopeuksia noteeraa.




    Minkä kukin nyt sitten ongelmaksi kokee, ainakin se vähentäisi monta muuta ongelmaa ja ehkä tilannenopeuksien huomioiminenkin parantuisi, kun jatkuvan ylinopeuspropagandan sijaan alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota tilannenopeuksiin.

      
  • Opelixi:


    Mihin minun pitäisi ratkaisu keksiä? Eikös kyse ollut vain siitä, että minä en ymmärrä sinun ongelmiksi kokemia asioita.




    Juuri niin. Miten voit edes kuvitella osaavasi arvioida sopivat tilanteet ylinopeuksille, kun et edes ymmärrä ylinopeuden aiheuttamaa seurausta? Tarkastelet asiaa vain sinun vinkkelistäsi, et liikenteen näkökulmasta.

      
  • Eki:

    Tuo moottoritienopeuden alentaminen ruuhka-aikoina 40 mph:iin (64 km/h) tapahtui Britanniassa M42:lla.


    Englannissa on jo vuosikausia alennettu rajoitusnopeuksia ruuhka-aikoina muuttuvanopeuksisilla moottoriteillä. Jos liikennemäärät on sitä luokkaa, kuin brittien suurimpien kaupunkien ympäristössä ruuhka-aikoina, tuo nopeusrajoitus on varmaan ihan hyvä. Siellä ei nimittäin päästä lähellekään tuollaisia keskinopeuksia, kun jonot käytännössä seisoo vähän väliä. Mutta mitä tekemistä tuolla on Suomen liikenteen tai edes potenssimallin tulkinnan kanssa?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit