@M880 kirjoitti:
Se mistä sinä puhut itsekkyytenä on minun mielestäni varovaisuutta. Minä näen näissä(kin) yhteyksissä itsekkyytenä sen että ottaa tilaa (kuvainnollisesti tai kirjaimellisesti) joka ei itselle etuoikeutetusti kuuluisi, mutta sen saa koska muut väistävät ja siten luopuvat omasta tilastaan.
Miten voi "ottaa tilan", joka ei itselle kuuluisi riskeeraamatta merkittävää rahallista ja terveydellistä haittaa itselleen?
Koronakriisissä se voi tarkoittaa rynnimistä pakastealtaalle kun vuorossa olevat seisovat kahden metrin päässä odottamassa vuoroaan. Liikenteessä, no, sama juttuhan se siellä on.
Niin onkin. Ja aivan samalla tavoin tässäkin on kyse piittaamattomuudesta ja röyhkeydestä jopa itselle aiheutetun riskinkin uhalla.
En osaa nähdä itsetuhoista toimintaa itsekkyytenä, mutta ei jäädä säätämään tätä koska itse asiasta olemme samaa mieltä.
@HybridRules kirjoitti:
On aika kulunut fraasi, että valtaosa kuljettajista kokee olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia. Ja sehän on täysin mahdollistakin.
Sen sijaan on lähes varmaa, että hyvin suurelle osalle keskiarvosta ja keskiverrosta puhuville eivät keskiarvon, keskiverron ja mediaanin käsitteet ole selvillä.
@TeeCee kirjoitti:
minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat, vaan se, minkälaisten periaatteitten mukaan kuskien pitäisi päättää ajamisestaan.
Olen vastannut jo monta kertaa, että motiiveilla ei ole mitään väliä, kunhan vain toimii oikein. Sinua kiinnostaa vain tämä filosofinen puoli ja olet kertonut, että ajaminen on vähemmällä huomiolla.
Koska olet kertonut pitäväsi itsekästä ajotapaa sinulle tavoittelemisen arvoisena, niin halusin tietää, pidätkö sitä tavoittelemisen arvoisena koko liikenteelle.
Totta kai pidän. Itsekäs ajotapa pitää minut terveenä, vähentää kulutustani, pitää autoni paitsi suorakylkisenä, myös keulan naarmuttomana, valot kirkkaina ja tuulilasin ehjänä. Jos sen sivuvaikutuksena joku muukin ympärilläni pysyy terveenä, ei se ole minulle mikään ongelma.
Sitä minä paheksun.
Minä paheksun tapaasi teeskennellä olemalla mukamas huolissasi liikenneturvallisuudesta vuosikausia aiheesta netissä väittelemällä, vaikka asialla ei sinulle oikeasti ole sen vertaa merkitystä, että viitsisit hankkia yhtään lisäkoulutusta autokoulun jälkeen.
Takaisin asiaan: olet tosiaan kertonut monta kertaa yksityiskohtaisesti, mitä itsekäs ajotapasi tarkoittaa käytännön tasolla, mutta en muista nähneeni sinun kertaakaan vastanneen kysymykseen, mitä arvelet esittämiesi itsekkäiden mielipiteiden vaikuttavan koko LIIKENTEEN mittakaavassa.
Minun arvelullani koko liikenteen mittakaavasta ei ole mitään merkitystä. Silti minun autoni ympärillä minun lisäkseni muilla on turvallisempaa siksi, että ajan itsekkäästi osumia vältellen.
Koko liikennettä en jaksa kouluttaa, koska olen nähnyt sen tehottomaksi. Siksi sopeudun itse muihin, puhtaasti itsekkäistä syistä.
miten arvelet liikenteessä tapahtuvan, jos kuskit ajattelisivat nykyista itsekkäämmin?
Onnettomuudet vähenisivät merkittävästi ja kulutus ja päästöt vähenisivät hieman.
Kysymys on hyvin selkeä: lisääkö vai vähentääkö itsekkäästi ajatteleminen liikenteessä niiden ihmisten määrää, jotka pääsevät ehjänä kotiin.
Otin itsekkyyden esimerkkinä sinulle siitä, että asenne ei ratkaise, vaan teot. Ehjänä kotiin haluamisella ei ole mitään merkitystä, ellei tiedä kuinka kannattaa toimia päästäkseen ehjänä kotiin.
Sen sijaan ehjänä kotiin pyrkiminen JA TUON PYRKIMYKSEN OIKEA TOTEUTTAMINEN parantaa mahdollisuuksia päästä ehjänä kotiin. Oikein toteutettuna tuo pyrkimys parantaa ehjänä kotiin pääsemisen todennäköisyyttä myös sivullisten osalta.
Ja vaikka kolaritilaisuutta ei kukaan tarjoaisikaan juuri tänään, niin ainakin se vähentää kaikkien polttoaineenkulutusta.
Ilmeisesti triggeri (edellisen sivun kommentointiin) tähän oli sanavalintani "keli" mistä seurasi mielikuva talvesta.
No ei... Vain sinun sekava alkukommenttisi, jossa sotkit ohittajat, vinkkivilkut, rajoitusnopeudet, kelit, hirvet ja mitä vielä niin iloisesti sekaisin, ettet näköjään itsekään enää muista, vaan tartut lillukanvarsiin...
Onnettomuudet vähenisivät merkittävästi ja kulutus ja päästöt vähenisivät hieman.
Olet hyvin itsekkäistä ja omahyväisistä syistä kehittänyt oman synonyymisi termisi itsekkyys.
Kuvitteletko itsekkään omahyväisesti että se on yleispätevä määritys vain siksi, että kuvittelet keksineesi termille liikennekäytössä jonkun ainoan oikean merkityksen?
Edelleen! Olitko laittanut vielä guuglen hakusanoiksi "itsekäs ajotapa", kuten joku jo vihjaisi....
@Karrette kirjoitti:
Olemmeko samaa mieltä että takana tuleva vastaa oikeasta etäisyydestä?
Onhan tuo edes hyvä alku. Itsekkäästä syystä minä vastaan kyllä etäisyydestä kumpaankin suuntaan.
Melko usein näkee että vaikka ihmiset mieltävät itsensä hyviksi kuljettajiksi, niin tätä ei vaan osata.
Totta. On aivan yleistä, että liikenteen lähestyessä tien teoreettista maksimikapasiteettia, ensin tingitään turvaväleistä. Nopeus alkaa pudota vasta sitten kuin tien kapasiteetti on jo ylitetty, eikä enää oikeasti mahdu ajamaan lujempaa kun jonossa on minimietäisyydet jo puolitettu tai jopa alle sen.
Tämä oli yksi MP-EAK:n elintilan varmistamistilanteista, jotka kääntyivät itsellenikin vähän yllättäen kulutuksen pienenemiseen autoa ajaessa. (MP:lla en tätä erottanut, koska en seuraa pyörän kulutusta).
Ja sehän näkyy liiikennevahinkotilastossa, eli se ei silloin ole varsinaisesti juupa-eipäs -aihe, vaan euromääräisiin korvauksiin johtaneista kolareista koottu tilasto.
Selkeiden peräänajojen lisäksi tutkijalautakuntakin arvioi useissa tapauksissa ulosajot ja päin vastaantulijaa törmäämiset epäonnistuneiksi peräänajoiksi. Eli totuus on vielä rumempi kuin pelkistä peräänajotilaistoista voisi kuvitella.
Ohituspaikan näyttäminen on vapaaehtoista. Itse näytän mieluusti koska siitä on minulle etua, en odota kiitosta, vaan saavutan sillä itselleni matalamman törmäysriskin.
Aika usein sieltä tulee kiitoskin, etenkin silloin kun ajoitus osuu nappiin niin, että takaa lähestyvä voi mennä "heittämällä" ohitse hidastamatta. Ilmeisesti nykyajan saksalaisautojen hassut kaistanvaihtovilkut ovat vähentäneet aiemmin vielä yleisempää tapaa.
Varsinkin silloin jos keli on sellainen että tunnistan tilanteen missä hirvikolarin riski on niin korkea etten halua ajaa 100 km/h, vaan tyydyn talvinopeusrajoituksen mukaiseen vauhtiin.
Kolaritilastojen mukaan kuolemaan johtavat hirvikolarit ajetaan lähes poikkeuksetta yli 80 km/h nopeudella, joten sekä periaate, että mitoituksesi ovat hyvin perusteltavissa käytännön tilastomateriaalin pohjalta.
Joku tuostakin tilanteesta pyrkii ohitse ja se on hänen valintansa. Tunnetaan useita keinoja vähentää omaa ja muiden samasta asiasta kiinnostuneiden osumariskiä ja polttoaineenkulutusta. On myös tapoja välttää piittaamattomien kuljettajien tarjoamia kolarointimahdollisuuksia.
Mutta sitä en ole vielä keksinyt, miten heidän kohelluksensa voisi estää? Ei toisaalta isommin kiinnostakaan, kunhan vain onnistuu itse pysyttelemään ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella.
Toisten, tuntemattomien ihmisten koheltamista ei voi estää. Sen minkä voi tehdä on näyttää hyvää esimerkkiä, ja toivoa että sen pohjalta joku muukin kehtaa ajaa ilman näyttämisen tai pätemisen tarvetta.
Itse ainakin tunnistan sen mikä on koheltamista, ja sen ajotavan missä kuljettaja oikeasti ymmärtää mitä tekee. Enkä tarkoita sitä että ymmärtää jarruttaa kun huomaa kameratolpan.
@HybridRules kirjoitti:
On aika kulunut fraasi, että valtaosa kuljettajista kokee olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia. Ja sehän on täysin mahdollistakin.
Sen sijaan on lähes varmaa, että hyvin suurelle osalle keskiarvosta ja keskiverrosta puhuville eivät keskiarvon, keskiverron ja mediaanin käsitteet ole selvillä.
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Tuota fraasia käytetään tarkoituksena kyseenalaistaan kaikkien kuljettajien arvostelukyky. TeeCeen kamaa. Yhteiskunta on se, joka parhaiten autoa osaa kuljettaa, sanoo TeeCee.
@HybridRules kirjoitti:
On aika kulunut fraasi, että valtaosa kuljettajista kokee olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia. Ja sehän on täysin mahdollistakin.
Sen sijaan on lähes varmaa, että hyvin suurelle osalle keskiarvosta ja keskiverrosta puhuville eivät keskiarvon, keskiverron ja mediaanin käsitteet ole selvillä.
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Tuota fraasia käytetään tarkoituksena kyseenalaistaan kaikkien kuljettajien arvostelukyky. TeeCeen kamaa. Yhteiskunta on se, joka parhaiten autoa osaa kuljettaa, sanoo TeeCee.
Ei välttämättä. Kyse on enemmänkin siitä kokeeko että oma liikennekäyttäytyminen (tai esim. ammattitaito) on sillä tasolla että on paljon parempi kuin muut, vai voisiko esimerkiksi oma suuntamerkin käyttö olla entistäkin parempaa.
Onko se verrokkina oleva kuvitteellinen keskiarvokuljettaja hyvä, huono, vai riippuuko se päivästä? Nopea, turvallinen, jännittävä, on valinnut itselleen hienon auton, niin, miten se määritellään?
Tai voisiko turvaetäisyys olla sen sekunnin -tai jopa kaksi- pidempi, ettei pelkääjän (etupenkillä matkustavan) tarvitse polkea lattiaa tai tarttua "kauhukahvaan".
Moottoriradalla saatan itse olla keskimääräinen tai jopa sitä hitaampi, mutta polttoaineen kulutus lienee matalampi. Eikä toisten peltiä ole tarvinnut korjata kolarointien vuoksi (tosin vasta 30 vuotta on tarkastelujakso). Enkä silti ole myöhästynyt lennoilta tai laivoilta.
@Karrette kirjoitti:
Toisten, tuntemattomien ihmisten koheltamista ei voi estää. Sen minkä voi tehdä on näyttää hyvää esimerkkiä, ja toivoa että sen pohjalta joku muukin kehtaa ajaa ilman näyttämisen tai pätemisen tarvetta.
Itse ainakin tunnistan sen mikä on koheltamista, ja sen ajotavan missä kuljettaja oikeasti ymmärtää mitä tekee. Enkä tarkoita sitä että ymmärtää jarruttaa kun huomaa kameratolpan.
Ajonvakautusjärjestelmä havaitsee koheltamisen jos kuljettaja ei sitä itse ymmärrä, silloin kun puuttumiskynnys ylittyy ajetaan keliin nähden liian suurella nopeudella. Taitava kuljettaja ei testaa järjestelmää vaan ymmärtää jo lähtiessä kelin haastavuuden ja sovittaa nopeutensa kuloiseenkin keliin sopivaksi.
@Karrette kirjoitti:
Toisten, tuntemattomien ihmisten koheltamista ei voi estää. Sen minkä voi tehdä on näyttää hyvää esimerkkiä, ja toivoa että sen pohjalta joku muukin kehtaa ajaa ilman näyttämisen tai pätemisen tarvetta.
Itse ainakin tunnistan sen mikä on koheltamista, ja sen ajotavan missä kuljettaja oikeasti ymmärtää mitä tekee. Enkä tarkoita sitä että ymmärtää jarruttaa kun huomaa kameratolpan.
Edelleen samaa mieltä. Ääritapauksissa kuljettajan käsialan näkee jo kaukaa.
Mutta siihen en usko, että esimerkki muuttaisi näitä koheltajiksi jo kaukaa tunnistettavia yhtään minnekään. En siis väistä pois edestä opettaakseni liian lähellä ajavaa, vaan poistuakseni hänen aiheuttamalta vaara-alueelta.
@HybridRules kirjoitti:
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Ehkä olen erilainen nuori, mutta tässäkin asiassa on vähintään kaksi merkittävää näkökulmaa.
Se kaikkein ilmeisin on mainitsemasi, että omat taidot ja valmiudet yliarvioidaan usein, sekä yleisellä tasolla että yksittäisten päästösten osalta.
Mutta tämän lisäksi on olemassa myös tuo esiin nostamani tilastollinen näkökulma. On täysin mahdotonta, että 80% kuljettajista olisi mediaania parempia. Mutta pidän jopa todennäköisenä, että suurin osa kuljettajista on keskiarvoa parempia, koska kaikkein toivottomimmat tapaukset vetävät keskiarvon kohtuuttoman alas.
Tämä kertoo mielestäni jotain tilastollisen tarkastelun mielekkyydestä tässä asiassa. Keskiarvoilla ei ole suurtakaan merkitystä, koska reilusti keskiarvoa paremmillakin on jokaisella vielä jotain parannettavaa. Se voi olla kulunut tuulilasi, vähän jo pielessä olevat silmälasit tai jokin muuten puhtaan ja siistin ajotavan yksittäinen virhe, joka toistetaan riskialttiilla tavalla monta kertaa päivässä. Olennaista eivät ole hyvät prosentit, vaan omien suurimpien riskien tunnistaminen ja harjoittelu niiden tietoiseksi eliminoimiseksi.
@tracktest kirjoitti:
Ajonvakautusjärjestelmä havaitsee koheltamisen jos kuljettaja ei sitä itse ymmärrä, silloin kun puuttumiskynnys ylittyy ajetaan keliin nähden liian suurella nopeudella. Taitava kuljettaja ei testaa järjestelmää vaan ymmärtää jo lähtiessä kelin haastavuuden ja sovittaa nopeutensa kuloiseenkin keliin sopivaksi.
Selviytymisstrategioita on useita ja toimiviakin enemmän kuin yksi, mutta talven ajokoulutustapahtumassa oli mielenkiintoista ajaa samalla vapaalla radalla kolmea saman valmistajan eri sukupolven autoa vuosilta 2007, 2012 ja 2020.
Kehitys on ollut valtava. 2007 auton Suojelusenkeli on niin tohelo, että sen voittaa vaikka yhdellä kädellä samalla eväitä syöden. Siis ei vain Kimi-näppäimen turvin, vaan myös ilman sitä. ESP reagoi niin hitaasti, että mutkarataa pystyy ajamaan ESP päällä tietoisesti luiston rajan ylittäen ja luistot ennen ESP:n havahtumista itse korjaten. Sillä säästää myös aikaa, koska oma korjaus käy nopeammin ja tarkemmin kuin menoa tahmaavaa ESP, jos kuljettaja antaisi tilanteen eskaloitua nuokkuvan Suojelusenkelin havahtumiseen saakka. Koko ajan on tunne, että pitää itse tehdä selkeä iso ja menoa selvästi hidastava virhe, että ESP herää.
2012 alkaa olla minun käsieni tasolla, toki automaattivaihteisto vaikeuttaa ajamista luiston rajoilla. Yllätyin itsekin, kuinka hyvin autoni ajaa liukkaalla aivot narikassa maksimi kaarrenopeuksia etsien. Oma motiivini liikenteessä on vain varmistaa takuuvarma kääntyminen, joten en ole 6 vuoden aikana havainnut tätä maksiminopeuden rajaa vielä koskaan aiemmin. En katsonut sekuntikellosta, mutta arvioisin ajavani ympyrärataa tälläkin omin käsin suunnilleen yhtä nopeasti kuin ESP kaasu lattiassa automatiikan hoitaessa loput? Mutta nyt on haaste jo sellaisella tasolla, että ESP:tä ei enää voitakaan vasemmalla kädellä, vaan joudun ajamaan koko ajan omalla limitilläni pysyäkseni rytmissä. Meno tuntuu kuin veitsenterällä tasapainoilulta. Ei siksi, että olisi mitään suistumisen vaaraa, koska hyvien nastarenkaiden ja tasapainoisen takavetoisen luiston raja on niin helppo, että luistot saa kiinni ajoissa 100 kertaa 100:sta. Mutta Suojelusenkelin heittämä nopeushaaste on minun ajotaidolleni niin kova, että yhdelläkin ylimääräisellä lipsahduksella häviän sen kierroksen konemaisen tarkasti luiston rajalla maksimipidolla koko ajan veto päällä ajavalle Suojelusenkelille. Tästä tuli samanlainen turhauttava olo kuin carving suksista. Tuntuu että oma vuosikymmenien harjoittelu on mennyt hukkaan, kun nykynuoret voivat tänään ostaa kaupasta vehkeet, jotka vetävät lumella ja jäällä kauniin leikkaavan käännöksen ihan itsestään.
2020 on sitten myös mekaanisella takapainoisella nelivedolla, joten se menee muuten kuten 2012, mutta nopeammin ja lisää menemiseen äärimmäisen eleettömyyden. Hyvä nykyaikainen ESP ja neliveto hävittävät liukkauden tunnun niin täysin, että on helppo ymmärtää että nelivetoisen kuljettajalla on mahdollisuus ajaa itsensä liukkaalla kelillä mahdottomaan tilanteeseen koska mikään keli ei enää tunnu miltään.
Ajonvakautusjärjestelmä säästää ihmishenkiä, täällä pohjolan vaikeissa keleissä ja kaikkialla missä olosuhteet ovat haastavat. Taitava kuljettaja ajaa liikenteessä niin ettei ajonvakautusjärjestelmä reagoi ajotapahtumiin. On nautinto ajaa ilman ajonvakautusjärjestelmää kun haluaa pitää ajotaidon tasolla josta voi itse olla tyytyväinen ja sen huomaavat muutkin siitähän rattimiehet tunnistaa. Hyvän ajotaidon ylläpitämiseen harjoittelu ilman ajonvakautusjärjestelmää on aina hyvä juttu, siksi tämä harjoittelu siihen tarkoitetulla radalla on suositeltavaa. Hyvä ajotaito on yksi ratkaiseva turvallisuustekijä koska uusistakin autoista "vain" 85% on varustettu ajonvakautusjärjestelmällä puhumattakaan vanhoista autoista. Mielenkiintoista olisi tietää mitä nuo uudet autot ovat joita ei saa tuolla ominaisuudella vielä tänäkään päivänä vaikka turvallisuuteen panostetaan vuosittain yhä enemmän.
@Kumppani kirjoitti:
Olet hyvin itsekkäistä ja omahyväisistä syistä kehittänyt oman synonyymisi termisi itsekkyys.
Lakkaapa nimittelemästä, koska taas kerran kommentoit asiaa, jota et tunne. Kyseinen termi on ajalta ennen Kumppania, joten taustoitus on paikallaan.
Kuten olen tässäkin keskustelussa sanonut, asenteella tai motiivilla ei ole merkitystä, vaan tekemisellä on. On ihan yksi lysti, onko huolellisen ja turvallisen ajotavan motiivina kiire kotiin, halu säästää polttoainetta, asiaan syvällisemmin perehtymättä pakotettu automatisoitu toiminta vai pyrkimys pitää auton keulapellit kiiltävinä ilman kiveniskemiä. Pääasia on se miten ajaa eikä miksi ajaa kuten ajaa.
Tätä demonstroidakseni esitin tietoisen provokatorisen väitteen itsekkään ajotavan eduista (joskus vuosia sitten). Itsekkyyttä eivät useimmat pidä eettisesti kestävänä motiivina, mutta JOS itsekkyydestä seuraa pyrkimys tulla mahdollisimman varmasti perille pienellä polttoaineenkulutuksella ja ei vain suorapeltisellä, vaan myös naarmuttomalla autolla, silloin epäilyttävästä motiivista huolimatta lopputulos on oikean toiminnan vuoksi mitä mainioin. Mutta vain, mikäli näin ajatteleva kuljettaja osaa myös toteuttaa tavoitteensa oikein.
Olen käyttänyt aiemmin myös ohittamisen tarpeellisuuteen tai ohittamisen oikeutukseen liittyvää esimerkkiä. Ohittaminen ihan pelkästä kiihdyttämisen ilosta on mitä mainioin tapa välttää törmäämästä hitaamman perään kunhan se ohitus vain tehdään täysin oikein ja ketään vaarantamatta ja muita häiritsemättä. Kiireellisessä tehtävässä strobot ja sirrat päällä hälytysajoneuvolla ohittaminen on useimipien mielestä hyväksyttävää, eli siis tarpeellinen ohitus. Ja sietämätön aivopieru, jos se ohitus päättyy päin vastaantulijaa tai hätäväistöön metsään.
Ohittamisen tarpeella tai oikeutuksella ei siis ole mitään merkitystä minkään asian kanssa. Ainoastaan elegantti toteutus merkitsee eikä millään muulla ole väliä.
Motiivit ohjaavat ihmisiä, mutta tämä on niin epämääräinen psykologian esterata, että liikenteen kannalta on tärkeämpää keskittyä ajamiseen. Tämän kaiken tietoisen outona esimerkkinä brändäsin itsekkään ajamisen tavoiteltavana asiana korostaakseni sitä miten yhden ihmisen mielestä hyvällä tarkoituksella voi toisen mielestä olla täysin päinvastainen vaikutus.
Mutta sen itsekkyyden pitää olla TODELLISTA oman edun tavoittelua aikuiseen tapaan eikä teinilippis väärin päin pyrkimistä vaihtamaan paikkaa ahtaassa jonossa suuremman riskin ja suuremman kulutuksen kustannuksella.
Kuvitteletko itsekkään omahyväisesti että se on yleispätevä määritys vain siksi, että kuvittelet keksineesi termille liikennekäytössä jonkun ainoan oikean merkityksen?
En. En ole omahyväinen, vaan pyrin vain kuvaamaan ehkä noin 10 vuotta sitten miksi motiiveilla ja tavoitteilla on vähemmän merkitystä kuin sillä mitä oikeasti kuljettajana teemme. Mikään hyvä tarkoitus ei pyhitä huonolla osaamisella aiheutettua tuhoa.
Edelleen! Olitko laittanut vielä guuglen hakusanoiksi "itsekäs ajotapa", kuten joku jo vihjaisi....
En ollut, koska se ei ollut tarpeen. Ymmärsin jo muutenkin, että yleiskielessä itsekkäällä ajotavalla ymmärretään piittaamattomuutta ja riskinottovalmiutta itsetuhoisuuteen saakka, eikä minulla ollut tarvetta muuttaa sitä tulkintaa.
P.S. ulotan saman logiikan myös auton ostamiseen. Päättelyketjun lopputuloksen näkee parkkipaikalla, mutta valintamotiiveja ei. Samaan lopputulokseen voi tässäkin valinnassa päätyä hyvin erilaisin motiivein.
Itsensä ilmaisu ei ole aina niitä helpoimpia tehtäviä, näissä keskusteluissa väärinymmärtäminen näyttää olevan melkeinpä enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
@Karrette kirjoitti:
Toisten, tuntemattomien ihmisten koheltamista ei voi estää. Sen minkä voi tehdä on näyttää hyvää esimerkkiä, ja toivoa että sen pohjalta joku muukin kehtaa ajaa ilman näyttämisen tai pätemisen tarvetta.
Itse ainakin tunnistan sen mikä on koheltamista, ja sen ajotavan missä kuljettaja oikeasti ymmärtää mitä tekee. Enkä tarkoita sitä että ymmärtää jarruttaa kun huomaa kameratolpan.
Ajonvakautusjärjestelmä havaitsee koheltamisen jos kuljettaja ei sitä itse ymmärrä, silloin kun puuttumiskynnys ylittyy ajetaan keliin nähden liian suurella nopeudella. Taitava kuljettaja ei testaa järjestelmää vaan ymmärtää jo lähtiessä kelin haastavuuden ja sovittaa nopeutensa kuloiseenkin keliin sopivaksi.
Sulan maan aikana voi koheltamisen kynnyksen ylittää hyvin helposti ennenkuin ajonvakaus on lähelläkään aktivoitumista.
@tracktest kirjoitti:
Hyvä ajotaito on yksi ratkaiseva turvallisuustekijä koska uusistakin autoista "vain" 85% on varustettu ajonvakautusjärjestelmällä puhumattakaan vanhoista autoista. Mielenkiintoista olisi tietää mitä nuo uudet autot ovat joita ei saa tuolla ominaisuudella vielä tänäkään päivänä vaikka turvallisuuteen panostetaan vuosittain yhä enemmän.
No todellakin on mielenkiintoista tietää mitä nuo uudet autot ovat koska vuonna 2014 EU määräsi ajonvakautuksen pakolliseksi.
Tämä on itsestäänselvyys "Sulan maan aikana voi koheltamisen kynnyksen ylittää hyvin helposti ennenkuin ajonvakaus on lähelläkään aktivoitumista" mutta koheltaminen on käsitteenä sellainen missä auto lähtee kuljettajan käsistä milloin vain. Järjettömillä nopeuksilla ajavat eivät miellä nopeuttaan vaaralliseksi, alkoholia veressä, hieman kosteutta asfaltilla ja siihen vielä päälle huonot renkaat on tappava luoti laukaisua vaille valmis.
Boschin mukaan maailmanlaajuisesti jo 82 prosenttia uusista autoista varustetaan ajonvakautusjärjestelmällä.
EU:ssa ajonvakautusjärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain. Se tuli pakolliseksi vuonna 2014 kaikkiin uusina rekisteröityihin henkilöautoihin ja kuorma-autoihin.
EU:ssa ajonvakautusjärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain. Se tuli pakolliseksi vuonna 2014 kaikkiin uusina rekisteröityihin henkilöautoihin ja kuorma-autoihin.
Kuorma-autoihin ei, mutta pakettiautoihin kyllä.
@tracktest kirjoitti:
En tiedä oletko pilvessä mutta maailma on hieman laajempi kuin mainitsemasi EU.
Mitä sönkötät, puhuin alunperin ajonvakautusjärjestelmän yleisyydestä, sinä aloit selittämään EU:sta. Minun maailmani on laajempi käsite kuin EU. En aio tuhlata aikaani typerään keskusteluun kun et näy käsittävän edes keskustelun alkeita. Voit sönköttää keskenäsi mistä tykkäät. Olen asiani sanonut tämä riittää tästä aiheesta.
Pieni lisäys edelliseen! Vuonna 2014 koko maailmassa myydyistä uusista autoista 59 prosentissa oli ajonvakautusjärjestelmä ja nyt siis 82 prosenttia uusista autoista varustetaan ajonvakautusjärjestelmällä.
@tracktest kirjoitti:
Mitä sönkötät, puhuin alunperin ajonvakautusjärjestelmän yleisyydestä, sinä aloit selittämään EU:sta. Minun maailmani on laajempi käsite kuin EU. En aio tuhlata aikaani typerään keskusteluun kun et näy käsittävän edes keskustelun alkeita. Voit sönköttää keskenäsi mistä tykkäät. Olen asiani sanonut tämä riittää tästä aiheesta.
Esimerkillinen suoritus taas maailmankansalaiselta nimim. tracktest. Kiihtyvyys kunnossa.
Maalailit tuossa muutama viesti sitten kuvaa ajovakauden mahtavuudesta pohjolan vaikeissa alati muuttuvissa olosuhteissa. Siitä minun olisi pitänyt vetää suora viiva koko telluksen automarkkinoihin.
Mutta jos nyt vielä ihmettelet niitä turvattomimpia uusia auton nimikkeellä myytäviä laitteita, niin Tata motors esim. tarjoaa autoja johon ei saa tänä päivänä turvatyynyjäkään.
Eikä tarvitse yrittää vastata mitään tähän viestiin, mulle riitti.
En ole kiittämätön joten vastaan kuitenkin. Kiitos edellisestä eipä tarvitse mietiskellä missä näitä turvattomia autoja valmistetaan.Tata Motors Limited Intian suurin henkilöautojen valmistaja.
@HybridRules kirjoitti:
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Ehkä olen erilainen nuori, mutta tässäkin asiassa on vähintään kaksi merkittävää näkökulmaa.
Se kaikkein ilmeisin on mainitsemasi, että omat taidot ja valmiudet yliarvioidaan usein, sekä yleisellä tasolla että yksittäisten päästösten osalta.
Mutta tämän lisäksi on olemassa myös tuo esiin nostamani tilastollinen näkökulma. On täysin mahdotonta, että 80% kuljettajista olisi mediaania parempia. Mutta pidän jopa todennäköisenä, että suurin osa kuljettajista on keskiarvoa parempia, koska kaikkein toivottomimmat tapaukset vetävät keskiarvon kohtuuttoman alas.
Tämä kertoo mielestäni jotain tilastollisen tarkastelun mielekkyydestä tässä asiassa. Keskiarvoilla ei ole suurtakaan merkitystä, koska reilusti keskiarvoa paremmillakin on jokaisella vielä jotain parannettavaa. Se voi olla kulunut tuulilasi, vähän jo pielessä olevat silmälasit tai jokin muuten puhtaan ja siistin ajotavan yksittäinen virhe, joka toistetaan riskialttiilla tavalla monta kertaa päivässä. Olennaista eivät ole hyvät prosentit, vaan omien suurimpien riskien tunnistaminen ja harjoittelu niiden tietoiseksi eliminoimiseksi.
Otin oman haasteeni vastaan ja vanhan virheeni korjaamisen harjoittelu alkoi taas kerran.
Pyöräytitkö rulettia vain kerran ja heti tuli vanha virhe kohdalle? Vai koetko, että kaikki kohdat ruletissa ovat harjoittelua vaativia? Minä painelin joitakin kertoja nappia ja samat kolme kohtaa tulivat vuorotellen, liekö pyörässä tasapaino hukassa. Kännykkä äänettömälle, viisi minsaa aikaisemmin liikkeelle ja älä aja liian lähellä. En aio hiljentää kännykkää, koska on hands-free ja känny telineessä kojelaudassa.
Kauanko aiot harjoitella vanhan virheen korjaamista? Olitko unohtanut virheen välillä, kun se on aikaisemmin jäänyt korjaamatta ja nyt taas löytyy edestä, minkä taakse olit jättänyt?
Minulla kävi tuuri. Ei ole tarvis lähteä 5min aikaisemmin, koska lähitulevaisuudessa voi olla perillä 5min myöhemmin (ei ole aikataulutettuja palavereita kuin Teamsissä).
Etäisyys edelläajavaan voisi olla huomion kohteena tässä lähipäivinä. Auton vakkariin valittavissa oleva lyhin väli tuntuu minusta liian lyhyeltä ja pidän asetuksen maksimivälillä. Mutta välit silloin, kun ei vakkari ole päällä, niitä voisi zoomailla vähän tarkemmin.
@HybridRules kirjoitti:
On aika kulunut fraasi, että valtaosa kuljettajista kokee olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia. Ja sehän on täysin mahdollistakin.
Sen sijaan on lähes varmaa, että hyvin suurelle osalle keskiarvosta ja keskiverrosta puhuville eivät keskiarvon, keskiverron ja mediaanin käsitteet ole selvillä.
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Tuota fraasia käytetään tarkoituksena kyseenalaistaan kaikkien kuljettajien arvostelukyky. TeeCeen kamaa. Yhteiskunta on se, joka parhaiten autoa osaa kuljettaa, sanoo TeeCee.
Ei välttämättä. Kyse on enemmänkin siitä kokeeko että oma liikennekäyttäytyminen (tai esim. ammattitaito) on sillä tasolla että on paljon parempi kuin muut, vai voisiko esimerkiksi oma suuntamerkin käyttö olla entistäkin parempaa.
Onko se verrokkina oleva kuvitteellinen keskiarvokuljettaja hyvä, huono, vai riippuuko se päivästä? Nopea, turvallinen, jännittävä, on valinnut itselleen hienon auton, niin, miten se määritellään?
Tai voisiko turvaetäisyys olla sen sekunnin -tai jopa kaksi- pidempi, ettei pelkääjän (etupenkillä matkustavan) tarvitse polkea lattiaa tai tarttua "kauhukahvaan".
Moottoriradalla saatan itse olla keskimääräinen tai jopa sitä hitaampi, mutta polttoaineen kulutus lienee matalampi. Eikä toisten peltiä ole tarvinnut korjata kolarointien vuoksi (tosin vasta 30 vuotta on tarkastelujakso). Enkä silti ole myöhästynyt lennoilta tai laivoilta.
Minä en ole koskaan edes miettinyt olenko liikenteessä parempi vai huonompi kuski kuin muut. Miten sitä pystyisi arvioimaan? Jossain radalla voisi nopeutta arvioida kellottamalla kierroksia, mutta miten ihmeessä liikenteessä suhteessa toisiin, joita tapaa jonkun ohikiitävän hetken ajan.
Radalla en ole koskaan käynyt, arvelluttaa liikaa auton riskeeraaminen. Ei taida vakuutuksetkaan välttämättä olla voimassa siellä?
Joku voi tupeloida valoissa, ympyrässä, kaistanvaihdossa jne., mutta satunnaisia virheitä tai väärinymmärryksiä voi tulla kenelle vain. Lähes kaikki menevät liikenteessä aiheuttamatta päänvaivaa toisille. Miten asettaa heitä järjestykseen akselilla parempi-huonompi.
Turvallisuus liikenteessä on jokaisen yksilön toiminnan takana joka tapauksessa.
@HybridRules kirjoitti:
Pyöräytitkö rulettia vain kerran ja heti tuli vanha virhe kohdalle? Vai koetko, että kaikki kohdat ruletissa ovat harjoittelua vaativia?
Ei siellä tuntunut olevan kuin muutama vaihtoehto, joista koin yhden koskevan itseäni.
En aio hiljentää kännykkää, koska on hands-free ja känny telineessä kojelaudassa.
Laitoin jo palautetta Liikenneturvalle, että keskusteleminen vie huomiota, mutta puheohjattu autoon integroitu HF ei häiritse sen enempää kuin matkustajan kanssa keskustelu ja on sitäpaitsi sallittua, joten puhelinta en hiljennä. Sen sijaan uudelle matkustajalleni mainitsen, etten ole epäkohtelias vaikka en vilkaisekaan häneen päin puhuessamme, koska olen opetellut tietoisen katsetekniikan käytön ajaessani ja tarvitsen näköhavaintoni ajamiseen.
Kauanko aiot harjoitella vanhan virheen korjaamista? Olitko unohtanut virheen välillä, kun se on aikaisemmin jäänyt korjaamatta
Vanha virhe, jonka joudun myöntämään palanneen taas. Muistan millä autolla ajoin kun vaimoni huomautti asiasta ja lupasin parantaa tapani ja minä olen myynyt sen auton 38 vuotta sitten.
Sen jälkeen olen myös tietoisesti opetellut "kostamaan" kaikki törkeydet parhaalla osaamallani EAK käsittelyllä varmistaakseni, että mahdollisesti ajamistamme tarkkaileva ulkopuolinen näkee varmasti, kuka on tarinan konna ja kuka on sankari. Kaikki kiilaamiset triggaavat minun defensiivisen ajotapani äärimmilleen varomaan holtittomuutensa jo osoittanutta.
Mutta taannoin Rouva esitti uuden kysymyksen: "näen kyllä, että reagoit kiilareihin väistämällä heitä, mutta mitä arvelet saavuttavasi kiroilemalla niin tehdessäsi?".
Seuraava askel on välttää nostamasta omaa verenpainetta ihan turhaan, koska se ei ole toiminnan olennainen osa. Väistäminen riittää.
TeeCee: ”minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat, vaan se, minkälaisten periaatteitten mukaan kuskien pitäisi päättää ajamisestaan.”
740 GLE: ”Olen vastannut jo monta kertaa, että motiiveilla ei ole mitään väliä, kunhan vain toimii oikein. Sinua kiinnostaa vain tämä filosofinen puoli ja olet kertonut, että ajaminen on vähemmällä huomiolla.”
En ole puhunut filosofisesta puolesta, vaan psykologisesta. Psykologien mukaan motiivi on syy siihen, miksi ihminen haluaa jotain, pyrkii johonkin, tekee jotain ja niin edelleen. Jos sinulla ei ole antaa syytä olla uskomatta tuota, niin pidän edelleen parhaana tapana purkaa tätä kysymystä ottaa myös tekojen syyt eli motiivit mukaan tarkasteluun.
Minusta sinä itse lähestyt asiaa aika filosofisesti. Syillä ei ole mitään väliä, kunhan toimii oikein, mutta mikä on ”oikeaa toimintaa”? Sinäkö sen määrittelet? Vai määritteleekö sen yhteiskunta? Vai joku muu, mikä? Kuka sen sitten määritteleekin, niin määrittely tapahtuu motiivien perusteella, joten pidän kiinnostustani oikeutettuna.
Haluan näyttää käytännön esimerkillä, mitä tarkoitan puheillani motiivien merkityksestä. Sanoit paheksuvasi tapaani teeskennellä olevani mukamas huolissani liikenneturvallisuudesta ja väittelen aiheesta vuosikausia netissä, vaikka asialla ei ole minulle oikeasti sen vertaa merkitystä, että viitsisin hankkia lisäkoulutusta autokoulun jälkeen. Oma muistikuvani on, että en ole koskaan sanonut olevani huolissani liikenneturvallisuudesta. Eli toinen meistä paheksuu asiaa, jonka toinen ei tiedosta olevan edes olemassa. Minulle liikenneturvallisuus vain seuraus siitä, miten me ihmiset osaamme käsitellä niitä psykologisia prosesseja, jotka ohjaavat mielipiteitämme ja asenteitamme.
Minä aion nyt tehdä saman kuin aiemmillakin kerroilla, kun olet pistänyt suuhuni sanoja tai päähäni mielipiteitä, joiden olemassaolosta en ole tiennyt: aion etsiä omia virheitäni lukemalla mitä olen puhunut. Pidän tätä hirmuista työmäärää turhana, koska olen täysin varma, etten ole teeskennellyt olevani huolissani liikenneturvallisuudesta. Mutta jos minulla tosiaan on tiedostamaton motiivi, joka on paljastunut sinulle jonkun kommenttini kautta, ei minun kuulukaan olla siitä tietoinen. Eli en saa antaa mitään painoarvoa sille, että olen varma asiastani. Miten sinä aiot käsitellä tätä?
Mitä sinä aiot tehdä?
En seurannut muutamaan kuukauteen palstaa, joten keskeytin taukoni lukemalla mitä täällä oli sillä välin keskusteltu. Huomasin että vuodenvaihteen tienoilla olit ollut edelleen siinä uskossa, että en ”vieläkään suostu ajamaan alle rajoituksen edes lyhyttä hetkeä”. Kun olit toistellut tuota viitisen vuotta vastaväitteistä välittämättä, keräsin n. 30 kommenttiani nippuun, että näkisit minun olevan tuosta asiasta päinvastaista mieltä kuin luulit, ja että olin ollut sitä mieltä jo pitkään.
Olen näyttänyt sen listan sinulle neljä kertaa, viimeksi syyskuussa 2019. Se on nyt viisi vuotta vanha, sen jälkeen olen toistellut samaa mielipidettä varmaan toiset 30 kertaa, mutta joulukuussa olit edelleen oman luulosi lumoissa. Ja tuolla tavalla asioihin suhtautuu siis nimimerkki, jolla omasta mielestään ”havaintojen lähdekritiikki on osa formaattia aina”, ja joka kyselee muilta, että ”Onko nettikeskustelussa mielestäsi sopimatonta tai lapsellista muokata myös OMAA mielipidettään saamansa tiedon pohjalta?”
Tuollainen puolustusmekanismi ei käynnisty ja pysy päällä omin päin, se vaatii perustakseen vahvan motivaation. Joko sinulla on pitävä näyttö siitä että en ole sitä mieltä alle rajoituksen ajamisesta kuin olen sanonut tai sitten sinulla on päähänpinttymä, johon ei faktat pure.
tracktestin mukaan itsensä ilmaisu ei ole aina niitä helpoimpia tehtäviä, missä oli oikeassa. Kommentoin, että olit hyvin omahyväisistä syistä kehittänyt oman synonyymisi termille itsekkyys ja kuvittelet että se olisi tiedossa, tai yksiselitteisesti vain oikea termi liikenteessä paremmin suoriutumiseen. No ei ole, eikä siitä vaan päästä.
Lakkaapa nimittelemästä, koska taas kerran kommentoit asiaa, jota et tunne. Kyseinen termi on ajalta ennen Kumppania, joten taustoitus on paikallaan.
Kyllä, sana itsekkyys on ollut kielessämme jopa kauan ennen sinuakin vielä. Kyllä minä termin tunnen. Mutta miksi edes oletat että kukaan tuntisi, jos minäkään, sitä "740oikeaa" määritelmää? Miksi pitäisi, koska kielessä on vakiintuneitakin sanoja ja määritelmiä samalle asialle kuin itte-keksin-sillon.
Kuten olen tässäkin keskustelussa sanonut, asenteella tai motiivilla ei ole merkitystä, vaan tekemisellä on.
Kyllä. Tekeminen on se, mikä näkyy, mutta miksei asenteella ja motivoinnilla vaikutettaisi tekemiseen toisaalta.
Ja miksi silti yrität vääntää suomenkielen termille itsekkyys jotakin muuta kuin mitä sillä kielessämme tarkoitetaan? Olkoot sitten liikenteessä, tai missä hyvänsä?
Tätä demonstroidakseni esitin tietoisen provokatorisen väitteen itsekkään ajotavan eduista (joskus vuosia sitten). Itsekkyyttä eivät useimmat pidä eettisesti kestävänä motiivina
No koska sillä on eri merkitys kielessämme kuin miksi sinä sitä yrität vääntää.
JOS itsekkyydestä seuraa pyrkimys tulla mahdollisimman varmasti perille pienellä polttoaineenkulutuksella ja ei vain suorapeltisellä....
Jos ja jos. Teecee kysyi, miten arvelet liikenteessä tapahtuvan, jos kuskit ajattelisivat nykyistä itsekkäämmin. Sinulla on oltava silloin vaihtoehtoisia jossiteltavia, vaikka kuinka kuvittelisit kehittäväsi omaa ajatushäkkyrääsi.
Vastaus ei vain voi olla tällainen: "onnettomuudet vähenisivät merkittävästi ja kulutus ja päästöt vähenisivät hieman". Eihän?
kaiken tietoisen outona esimerkkinä brändäsin itsekkään ajamisen tavoiteltavana asiana korostaakseni sitä miten yhden ihmisen mielestä hyvällä tarkoituksella voi toisen mielestä olla täysin päinvastainen vaikutus.
No voithan sinä nyt selitellä. Mitä vikaa on epäitsekkäässä ajamisessa ja lopputulos on sama? Ei tarvitsisi kuvitella, että vuosien takaiset kirjoitukset olisivat kaikilla kallossa juurtuneena, niin kuin nyt omahyväisesti kuvittelit. Ja ihan varmasti ällisi kertoi, että Teecee ei odottanut sinun viisastelevan vastauksellasi.
Yhtä hyvin voisi väittää, että vuosia sitten kerroit että musta on oikeasti valkoinen, koska sen mielestäsi nokkelasti silloin "brändäsit".
Mutta sen itsekkyyden pitää olla TODELLISTA oman edun tavoittelua aikuiseen tapaan eikä teinilippis väärin päin pyrkimistä vaihtamaan paikkaa ahtaassa jonossa suuremman riskin ja suuremman kulutuksen kustannuksella.
No niinpä! Oman edun tavoittelu on oman edun tavoittelua suomeksi sanottuna ja sille on termi itsekkyys. Jos ajattelee muidenkin etua, niin se epäitsekkyyttä.
Ei tuo suomenkieli nyt ihan sinun "brändäyksiisi" taivu, vaikka nokkelaa ollaan olevinaan.
pyrin vain kuvaamaan ehkä noin 10 vuotta sitten miksi motiiveilla ja tavoitteilla on vähemmän merkitystä kuin sillä mitä oikeasti kuljettajana teemme. Mikään hyvä tarkoitus ei pyhitä huonolla osaamisella aiheutettua tuhoa.
Joten keksit 10 vuotta sitten, että itsekäs on uusi epäitsekäs?
Kysyin, olitko laittanut vielä guuglen hakusanoiksi "itsekäs ajotapa", kuten joku jo vihjaisi....
En ollut, koska se ei ollut tarpeen. Ymmärsin jo muutenkin, että yleiskielessä itsekkäällä ajotavalla ymmärretään piittaamattomuutta ja riskinottovalmiutta itsetuhoisuuteen saakka, eikä minulla ollut tarvetta muuttaa sitä tulkintaa
En ole omahyväinen
Öööö? Yleiskieli on kuitenkin se, millä keskustelupalstoillakin mennään. Ja nyt kuvittelet että kaikki ostivat 10 vuotta sitten jonkun ajatuksesi ja se jäi elämään. Tuot sen keskelle keskustelua, jota lukee ties kuka ja luulet että menee heti jakeluun? Kyllä, se on omahyväistä.
tulla mahdollisimman varmasti perille pienellä polttoaineenkulutuksella ja ei vain suorapeltisellä, vaan myös naarmuttomalla autolla
Kyllä tuo minusta vaikuttaa saavuttamisen arvoiselta ja voitaneen sanoa omaksi tavoitteekseni myös. Jos sen on toteuttanut, niin pidätkö sinä minua itsekkäänä kuskina? Ja kun tuo onnistuu nyt kuitenkin todella todella isolla prosentilla kuskeista päivittäisellä tasolla, niin sama juttu? Eikö pitäisi ainakin, koska logiikka ei toimi muuten, vaan vaatii aikamoista sanaselittelyä, joka syö itseään jo sellaisenaan.
Jotenkin minusta tuntuu ettei kuitenkaan, vaikka ei tuon simppelimmästä asiasta ole kyse... Saako edes käyttää termiä simppeli?
@TeeCee kirjoitti:
En ole puhunut filosofisesta puolesta, vaan psykologisesta. Psykologien mukaan motiivi on syy siihen, miksi ihminen haluaa jotain, pyrkii johonkin, tekee jotain ja niin edelleen.
Kiitos korjauksesta, psykologia on oikea termi tässä yhteydessä ja käytin sitä itsekin tuossa ylempänä. Motiivi on syy tehdä JOTAIN, mutta se ei takaa yhtään mitään toiminnan järkevyydestä tavoitteen saavuttamisessa. Jos haluaminen riittäisi, ei turvallisuushakuinen kuljettaja joutuisi ikinä onnettomuuteen.
Jos sinulla ei ole antaa syytä olla uskomatta tuota
Pelkkä hyvä tahto ei riitä turvalliseen liikenteeseen. Jos hyväksytään oletus, että valtaosa kolareista tapahtuu vahingossa, joudutaan myöntämään, ettei hyvä tahto ja pyrkiminen riitä turvallisuustavoitteen saavuttamiseen. Psykologina ymmärrät että tieto motivoi heikosti ja motiiveja on niin monia, että niiden välille syntyy ristiriitoja.
Juuri siksi tähänkin sopii sanonta "The road to hell is paved with good intentions"
Minusta sinä itse lähestyt asiaa aika filosofisesti. Syillä ei ole mitään väliä, kunhan toimii oikein, mutta mikä on ”oikeaa toimintaa”? Sinäkö sen määrittelet? Vai määritteleekö sen yhteiskunta? Vai joku muu, mikä? Kuka sen sitten määritteleekin, niin määrittely tapahtuu motiivien perusteella, joten pidän kiinnostustani oikeutettuna.
Totta kai motiivi on siinä mielessä tärkeä, että JOKU motiivi pitää olla saadakseen aikaan ihmisessä minkäänlaista konkreettista toimintaa, tai oikeasti jo käynnissä olevan toiminnan jatkuvaa parantamista. Jo hyvin pienellä motiivilla pystyy rastittamaan mielipidekyselyyn oikeaksi arvaamansa ruudun oman motiivikonfliktinsa välttämiseksi. Konkreettisen muutoksen aikaansaaminen omassa toiminnassa vaatii paljon kovemman motivoinnin.
Mutta se on edelleen ihan yksi lysti motivoiko kuljettajaa kulutuksen minimointi, ajovalojen puhtaana pysyminen kurakelissä, tuulilasin ja auton keulan naarmujen välttäminen, sakon välttäminen vai kolarin välttäminen. Jos mikä tahansa näistä tai jokin niiden yhdistelmä pistää opettelemaan ajamaan turvallisemmin, lopputulos on kolarien väheneminen.
Oikean ajotavan ympäriltä voit ottaa lainausmerkit pois, koska se tarkoittaa turvallista liikkumista eikä jonkun mielikuvaa siitä. Siihen on käytettävissä yleisimmin toistuvien kolarien tapahtumaketjuista tunnistettuja valmiita toimintamalleja, joilla voi katkaista huonosti alkaneen tapahtumaketjun.
Haluan näyttää käytännön esimerkillä, mitä tarkoitan puheillani motiivien merkityksestä. Sanoit paheksuvasi tapaani teeskennellä olevani mukamas huolissani liikenneturvallisuudesta ja väittelen aiheesta vuosikausia netissä, vaikka asialla ei ole minulle oikeasti sen vertaa merkitystä, että viitsisin hankkia lisäkoulutusta autokoulun jälkeen. Oma muistikuvani on, että en ole koskaan sanonut olevani huolissani liikenneturvallisuudesta.
Tämä selittää paljon. Oletin näköjään perusteetta sinun olevan kiinnostunut liikenneturvallisuudesta.
Minulle liikenneturvallisuus vain seuraus siitä, miten me ihmiset osaamme käsitellä niitä psykologisia prosesseja, jotka ohjaavat mielipiteitämme ja asenteitamme.
Voit yrittää ohjata lentokonetta psykologiallasi ja asenteillasi, mutta minä en uskalla yrittää tuolla pohjalla edes polkupyörää, autosta tai moottoripyörästä puhumattakaan.
Sinä mallinnat liikennettä psykologisilla prosesseilla. Minä ajan verellä kirjoitetulla tilannemallikirjastolla.
Miten voi "ottaa tilan", joka ei itselle kuuluisi riskeeraamatta merkittävää rahallista ja terveydellistä haittaa itselleen?
Niin onkin. Ja aivan samalla tavoin tässäkin on kyse piittaamattomuudesta ja röyhkeydestä jopa itselle aiheutetun riskinkin uhalla.
En osaa nähdä itsetuhoista toimintaa itsekkyytenä, mutta ei jäädä säätämään tätä koska itse asiasta olemme samaa mieltä.
Sen sijaan on lähes varmaa, että hyvin suurelle osalle keskiarvosta ja keskiverrosta puhuville eivät keskiarvon, keskiverron ja mediaanin käsitteet ole selvillä.
Olen vastannut jo monta kertaa, että motiiveilla ei ole mitään väliä, kunhan vain toimii oikein. Sinua kiinnostaa vain tämä filosofinen puoli ja olet kertonut, että ajaminen on vähemmällä huomiolla.
Totta kai pidän. Itsekäs ajotapa pitää minut terveenä, vähentää kulutustani, pitää autoni paitsi suorakylkisenä, myös keulan naarmuttomana, valot kirkkaina ja tuulilasin ehjänä. Jos sen sivuvaikutuksena joku muukin ympärilläni pysyy terveenä, ei se ole minulle mikään ongelma.
Minä paheksun tapaasi teeskennellä olemalla mukamas huolissasi liikenneturvallisuudesta vuosikausia aiheesta netissä väittelemällä, vaikka asialla ei sinulle oikeasti ole sen vertaa merkitystä, että viitsisit hankkia yhtään lisäkoulutusta autokoulun jälkeen.
Minun arvelullani koko liikenteen mittakaavasta ei ole mitään merkitystä. Silti minun autoni ympärillä minun lisäkseni muilla on turvallisempaa siksi, että ajan itsekkäästi osumia vältellen.
Koko liikennettä en jaksa kouluttaa, koska olen nähnyt sen tehottomaksi. Siksi sopeudun itse muihin, puhtaasti itsekkäistä syistä.
Onnettomuudet vähenisivät merkittävästi ja kulutus ja päästöt vähenisivät hieman.
Otin itsekkyyden esimerkkinä sinulle siitä, että asenne ei ratkaise, vaan teot. Ehjänä kotiin haluamisella ei ole mitään merkitystä, ellei tiedä kuinka kannattaa toimia päästäkseen ehjänä kotiin.
Sen sijaan ehjänä kotiin pyrkiminen JA TUON PYRKIMYKSEN OIKEA TOTEUTTAMINEN parantaa mahdollisuuksia päästä ehjänä kotiin. Oikein toteutettuna tuo pyrkimys parantaa ehjänä kotiin pääsemisen todennäköisyyttä myös sivullisten osalta.
Ja vaikka kolaritilaisuutta ei kukaan tarjoaisikaan juuri tänään, niin ainakin se vähentää kaikkien polttoaineenkulutusta.
@Karrette
No ei... Vain sinun sekava alkukommenttisi, jossa sotkit ohittajat, vinkkivilkut, rajoitusnopeudet, kelit, hirvet ja mitä vielä niin iloisesti sekaisin, ettet näköjään itsekään enää muista, vaan tartut lillukanvarsiin...
Teecee kyseli sinulta että miten arvelet liikenteessä tapahtuvan, jos kuskit ajattelisivat nykyistä itsekkäämmin?
@740 GLE
Olet hyvin itsekkäistä ja omahyväisistä syistä kehittänyt oman synonyymisi termisi itsekkyys.
Kuvitteletko itsekkään omahyväisesti että se on yleispätevä määritys vain siksi, että kuvittelet keksineesi termille liikennekäytössä jonkun ainoan oikean merkityksen?
Edelleen! Olitko laittanut vielä guuglen hakusanoiksi "itsekäs ajotapa", kuten joku jo vihjaisi....
Onhan tuo edes hyvä alku. Itsekkäästä syystä minä vastaan kyllä etäisyydestä kumpaankin suuntaan.
Totta. On aivan yleistä, että liikenteen lähestyessä tien teoreettista maksimikapasiteettia, ensin tingitään turvaväleistä. Nopeus alkaa pudota vasta sitten kuin tien kapasiteetti on jo ylitetty, eikä enää oikeasti mahdu ajamaan lujempaa kun jonossa on minimietäisyydet jo puolitettu tai jopa alle sen.
Tämä oli yksi MP-EAK:n elintilan varmistamistilanteista, jotka kääntyivät itsellenikin vähän yllättäen kulutuksen pienenemiseen autoa ajaessa. (MP:lla en tätä erottanut, koska en seuraa pyörän kulutusta).
Selkeiden peräänajojen lisäksi tutkijalautakuntakin arvioi useissa tapauksissa ulosajot ja päin vastaantulijaa törmäämiset epäonnistuneiksi peräänajoiksi. Eli totuus on vielä rumempi kuin pelkistä peräänajotilaistoista voisi kuvitella.
Aika usein sieltä tulee kiitoskin, etenkin silloin kun ajoitus osuu nappiin niin, että takaa lähestyvä voi mennä "heittämällä" ohitse hidastamatta. Ilmeisesti nykyajan saksalaisautojen hassut kaistanvaihtovilkut ovat vähentäneet aiemmin vielä yleisempää tapaa.
Kolaritilastojen mukaan kuolemaan johtavat hirvikolarit ajetaan lähes poikkeuksetta yli 80 km/h nopeudella, joten sekä periaate, että mitoituksesi ovat hyvin perusteltavissa käytännön tilastomateriaalin pohjalta.
Joku tuostakin tilanteesta pyrkii ohitse ja se on hänen valintansa. Tunnetaan useita keinoja vähentää omaa ja muiden samasta asiasta kiinnostuneiden osumariskiä ja polttoaineenkulutusta. On myös tapoja välttää piittaamattomien kuljettajien tarjoamia kolarointimahdollisuuksia.
Mutta sitä en ole vielä keksinyt, miten heidän kohelluksensa voisi estää? Ei toisaalta isommin kiinnostakaan, kunhan vain onnistuu itse pysyttelemään ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella.
Toisten, tuntemattomien ihmisten koheltamista ei voi estää. Sen minkä voi tehdä on näyttää hyvää esimerkkiä, ja toivoa että sen pohjalta joku muukin kehtaa ajaa ilman näyttämisen tai pätemisen tarvetta.
Itse ainakin tunnistan sen mikä on koheltamista, ja sen ajotavan missä kuljettaja oikeasti ymmärtää mitä tekee. Enkä tarkoita sitä että ymmärtää jarruttaa kun huomaa kameratolpan.
Eihän se ollutkaan tuossa minun tekstissä oleellista, miten asia matemaattisesti on. Tuolla fraasilla oikeastaan yritetään sanoa, että ihmiset yliarvioivat oman osaamisensa kuljettajina. Oikeastaan vain osa kuljettajista yliarvio, jos kerran on olemassa myös keskiarvoinen tai mediaanikuljettaja.
Tuota fraasia käytetään tarkoituksena kyseenalaistaan kaikkien kuljettajien arvostelukyky. TeeCeen kamaa. Yhteiskunta on se, joka parhaiten autoa osaa kuljettaa, sanoo TeeCee.
Ei välttämättä. Kyse on enemmänkin siitä kokeeko että oma liikennekäyttäytyminen (tai esim. ammattitaito) on sillä tasolla että on paljon parempi kuin muut, vai voisiko esimerkiksi oma suuntamerkin käyttö olla entistäkin parempaa.
Onko se verrokkina oleva kuvitteellinen keskiarvokuljettaja hyvä, huono, vai riippuuko se päivästä? Nopea, turvallinen, jännittävä, on valinnut itselleen hienon auton, niin, miten se määritellään?
Tai voisiko turvaetäisyys olla sen sekunnin -tai jopa kaksi- pidempi, ettei pelkääjän (etupenkillä matkustavan) tarvitse polkea lattiaa tai tarttua "kauhukahvaan".
Moottoriradalla saatan itse olla keskimääräinen tai jopa sitä hitaampi, mutta polttoaineen kulutus lienee matalampi. Eikä toisten peltiä ole tarvinnut korjata kolarointien vuoksi (tosin vasta 30 vuotta on tarkastelujakso). Enkä silti ole myöhästynyt lennoilta tai laivoilta.
Ajonvakautusjärjestelmä havaitsee koheltamisen jos kuljettaja ei sitä itse ymmärrä, silloin kun puuttumiskynnys ylittyy ajetaan keliin nähden liian suurella nopeudella. Taitava kuljettaja ei testaa järjestelmää vaan ymmärtää jo lähtiessä kelin haastavuuden ja sovittaa nopeutensa kuloiseenkin keliin sopivaksi.
Edelleen samaa mieltä. Ääritapauksissa kuljettajan käsialan näkee jo kaukaa.
Mutta siihen en usko, että esimerkki muuttaisi näitä koheltajiksi jo kaukaa tunnistettavia yhtään minnekään. En siis väistä pois edestä opettaakseni liian lähellä ajavaa, vaan poistuakseni hänen aiheuttamalta vaara-alueelta.
Ehkä olen erilainen nuori, mutta tässäkin asiassa on vähintään kaksi merkittävää näkökulmaa.
Se kaikkein ilmeisin on mainitsemasi, että omat taidot ja valmiudet yliarvioidaan usein, sekä yleisellä tasolla että yksittäisten päästösten osalta.
Mutta tämän lisäksi on olemassa myös tuo esiin nostamani tilastollinen näkökulma. On täysin mahdotonta, että 80% kuljettajista olisi mediaania parempia. Mutta pidän jopa todennäköisenä, että suurin osa kuljettajista on keskiarvoa parempia, koska kaikkein toivottomimmat tapaukset vetävät keskiarvon kohtuuttoman alas.
Tämä kertoo mielestäni jotain tilastollisen tarkastelun mielekkyydestä tässä asiassa. Keskiarvoilla ei ole suurtakaan merkitystä, koska reilusti keskiarvoa paremmillakin on jokaisella vielä jotain parannettavaa. Se voi olla kulunut tuulilasi, vähän jo pielessä olevat silmälasit tai jokin muuten puhtaan ja siistin ajotavan yksittäinen virhe, joka toistetaan riskialttiilla tavalla monta kertaa päivässä. Olennaista eivät ole hyvät prosentit, vaan omien suurimpien riskien tunnistaminen ja harjoittelu niiden tietoiseksi eliminoimiseksi.
Liikenneturvalta pätkähti tapahaaste:
https://www.liikenneturva.fi/fi/tapahaaste#6d4f37f4
Otin oman haasteeni vastaan ja vanhan virheeni korjaamisen harjoittelu alkoi taas kerran.
Selviytymisstrategioita on useita ja toimiviakin enemmän kuin yksi, mutta talven ajokoulutustapahtumassa oli mielenkiintoista ajaa samalla vapaalla radalla kolmea saman valmistajan eri sukupolven autoa vuosilta 2007, 2012 ja 2020.
Kehitys on ollut valtava. 2007 auton Suojelusenkeli on niin tohelo, että sen voittaa vaikka yhdellä kädellä samalla eväitä syöden. Siis ei vain Kimi-näppäimen turvin, vaan myös ilman sitä. ESP reagoi niin hitaasti, että mutkarataa pystyy ajamaan ESP päällä tietoisesti luiston rajan ylittäen ja luistot ennen ESP:n havahtumista itse korjaten. Sillä säästää myös aikaa, koska oma korjaus käy nopeammin ja tarkemmin kuin menoa tahmaavaa ESP, jos kuljettaja antaisi tilanteen eskaloitua nuokkuvan Suojelusenkelin havahtumiseen saakka. Koko ajan on tunne, että pitää itse tehdä selkeä iso ja menoa selvästi hidastava virhe, että ESP herää.
2012 alkaa olla minun käsieni tasolla, toki automaattivaihteisto vaikeuttaa ajamista luiston rajoilla. Yllätyin itsekin, kuinka hyvin autoni ajaa liukkaalla aivot narikassa maksimi kaarrenopeuksia etsien. Oma motiivini liikenteessä on vain varmistaa takuuvarma kääntyminen, joten en ole 6 vuoden aikana havainnut tätä maksiminopeuden rajaa vielä koskaan aiemmin. En katsonut sekuntikellosta, mutta arvioisin ajavani ympyrärataa tälläkin omin käsin suunnilleen yhtä nopeasti kuin ESP kaasu lattiassa automatiikan hoitaessa loput? Mutta nyt on haaste jo sellaisella tasolla, että ESP:tä ei enää voitakaan vasemmalla kädellä, vaan joudun ajamaan koko ajan omalla limitilläni pysyäkseni rytmissä. Meno tuntuu kuin veitsenterällä tasapainoilulta. Ei siksi, että olisi mitään suistumisen vaaraa, koska hyvien nastarenkaiden ja tasapainoisen takavetoisen luiston raja on niin helppo, että luistot saa kiinni ajoissa 100 kertaa 100:sta. Mutta Suojelusenkelin heittämä nopeushaaste on minun ajotaidolleni niin kova, että yhdelläkin ylimääräisellä lipsahduksella häviän sen kierroksen konemaisen tarkasti luiston rajalla maksimipidolla koko ajan veto päällä ajavalle Suojelusenkelille. Tästä tuli samanlainen turhauttava olo kuin carving suksista. Tuntuu että oma vuosikymmenien harjoittelu on mennyt hukkaan, kun nykynuoret voivat tänään ostaa kaupasta vehkeet, jotka vetävät lumella ja jäällä kauniin leikkaavan käännöksen ihan itsestään.
2020 on sitten myös mekaanisella takapainoisella nelivedolla, joten se menee muuten kuten 2012, mutta nopeammin ja lisää menemiseen äärimmäisen eleettömyyden. Hyvä nykyaikainen ESP ja neliveto hävittävät liukkauden tunnun niin täysin, että on helppo ymmärtää että nelivetoisen kuljettajalla on mahdollisuus ajaa itsensä liukkaalla kelillä mahdottomaan tilanteeseen koska mikään keli ei enää tunnu miltään.
Ajonvakautusjärjestelmä säästää ihmishenkiä, täällä pohjolan vaikeissa keleissä ja kaikkialla missä olosuhteet ovat haastavat. Taitava kuljettaja ajaa liikenteessä niin ettei ajonvakautusjärjestelmä reagoi ajotapahtumiin. On nautinto ajaa ilman ajonvakautusjärjestelmää kun haluaa pitää ajotaidon tasolla josta voi itse olla tyytyväinen ja sen huomaavat muutkin siitähän rattimiehet tunnistaa. Hyvän ajotaidon ylläpitämiseen harjoittelu ilman ajonvakautusjärjestelmää on aina hyvä juttu, siksi tämä harjoittelu siihen tarkoitetulla radalla on suositeltavaa. Hyvä ajotaito on yksi ratkaiseva turvallisuustekijä koska uusistakin autoista "vain" 85% on varustettu ajonvakautusjärjestelmällä puhumattakaan vanhoista autoista. Mielenkiintoista olisi tietää mitä nuo uudet autot ovat joita ei saa tuolla ominaisuudella vielä tänäkään päivänä vaikka turvallisuuteen panostetaan vuosittain yhä enemmän.
Lakkaapa nimittelemästä, koska taas kerran kommentoit asiaa, jota et tunne. Kyseinen termi on ajalta ennen Kumppania, joten taustoitus on paikallaan.
Kuten olen tässäkin keskustelussa sanonut, asenteella tai motiivilla ei ole merkitystä, vaan tekemisellä on. On ihan yksi lysti, onko huolellisen ja turvallisen ajotavan motiivina kiire kotiin, halu säästää polttoainetta, asiaan syvällisemmin perehtymättä pakotettu automatisoitu toiminta vai pyrkimys pitää auton keulapellit kiiltävinä ilman kiveniskemiä. Pääasia on se miten ajaa eikä miksi ajaa kuten ajaa.
Tätä demonstroidakseni esitin tietoisen provokatorisen väitteen itsekkään ajotavan eduista (joskus vuosia sitten). Itsekkyyttä eivät useimmat pidä eettisesti kestävänä motiivina, mutta JOS itsekkyydestä seuraa pyrkimys tulla mahdollisimman varmasti perille pienellä polttoaineenkulutuksella ja ei vain suorapeltisellä, vaan myös naarmuttomalla autolla, silloin epäilyttävästä motiivista huolimatta lopputulos on oikean toiminnan vuoksi mitä mainioin. Mutta vain, mikäli näin ajatteleva kuljettaja osaa myös toteuttaa tavoitteensa oikein.
Olen käyttänyt aiemmin myös ohittamisen tarpeellisuuteen tai ohittamisen oikeutukseen liittyvää esimerkkiä. Ohittaminen ihan pelkästä kiihdyttämisen ilosta on mitä mainioin tapa välttää törmäämästä hitaamman perään kunhan se ohitus vain tehdään täysin oikein ja ketään vaarantamatta ja muita häiritsemättä. Kiireellisessä tehtävässä strobot ja sirrat päällä hälytysajoneuvolla ohittaminen on useimipien mielestä hyväksyttävää, eli siis tarpeellinen ohitus. Ja sietämätön aivopieru, jos se ohitus päättyy päin vastaantulijaa tai hätäväistöön metsään.
Ohittamisen tarpeella tai oikeutuksella ei siis ole mitään merkitystä minkään asian kanssa. Ainoastaan elegantti toteutus merkitsee eikä millään muulla ole väliä.
Motiivit ohjaavat ihmisiä, mutta tämä on niin epämääräinen psykologian esterata, että liikenteen kannalta on tärkeämpää keskittyä ajamiseen. Tämän kaiken tietoisen outona esimerkkinä brändäsin itsekkään ajamisen tavoiteltavana asiana korostaakseni sitä miten yhden ihmisen mielestä hyvällä tarkoituksella voi toisen mielestä olla täysin päinvastainen vaikutus.
Mutta sen itsekkyyden pitää olla TODELLISTA oman edun tavoittelua aikuiseen tapaan eikä teinilippis väärin päin pyrkimistä vaihtamaan paikkaa ahtaassa jonossa suuremman riskin ja suuremman kulutuksen kustannuksella.
En. En ole omahyväinen, vaan pyrin vain kuvaamaan ehkä noin 10 vuotta sitten miksi motiiveilla ja tavoitteilla on vähemmän merkitystä kuin sillä mitä oikeasti kuljettajana teemme. Mikään hyvä tarkoitus ei pyhitä huonolla osaamisella aiheutettua tuhoa.
En ollut, koska se ei ollut tarpeen. Ymmärsin jo muutenkin, että yleiskielessä itsekkäällä ajotavalla ymmärretään piittaamattomuutta ja riskinottovalmiutta itsetuhoisuuteen saakka, eikä minulla ollut tarvetta muuttaa sitä tulkintaa.
P.S. ulotan saman logiikan myös auton ostamiseen. Päättelyketjun lopputuloksen näkee parkkipaikalla, mutta valintamotiiveja ei. Samaan lopputulokseen voi tässäkin valinnassa päätyä hyvin erilaisin motiivein.
Itsensä ilmaisu ei ole aina niitä helpoimpia tehtäviä, näissä keskusteluissa väärinymmärtäminen näyttää olevan melkeinpä enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Sulan maan aikana voi koheltamisen kynnyksen ylittää hyvin helposti ennenkuin ajonvakaus on lähelläkään aktivoitumista.
No todellakin on mielenkiintoista tietää mitä nuo uudet autot ovat koska vuonna 2014 EU määräsi ajonvakautuksen pakolliseksi.
https://tekniikanmaailma.fi/ajonvakautus-on-ollut-111-alkaen-pakollinen-varuste-uusissa-henkilo-ja-pakettiautoissa/
Linkki siis vuodelta 2014.
Tämä on itsestäänselvyys "Sulan maan aikana voi koheltamisen kynnyksen ylittää hyvin helposti ennenkuin ajonvakaus on lähelläkään aktivoitumista" mutta koheltaminen on käsitteenä sellainen missä auto lähtee kuljettajan käsistä milloin vain. Järjettömillä nopeuksilla ajavat eivät miellä nopeuttaan vaaralliseksi, alkoholia veressä, hieman kosteutta asfaltilla ja siihen vielä päälle huonot renkaat on tappava luoti laukaisua vaille valmis.
Boschin mukaan maailmanlaajuisesti jo 82 prosenttia uusista autoista varustetaan ajonvakautusjärjestelmällä.
EU:ssa ajonvakautusjärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain. Se tuli pakolliseksi vuonna 2014 kaikkiin uusina rekisteröityihin henkilöautoihin ja kuorma-autoihin.
En tiedä oletko pilvessä mutta maailma on hieman laajempi kuin mainitsemasi EU.
Kuorma-autoihin ei, mutta pakettiautoihin kyllä.
Keskustellaan nyt EU:n asiat ensin.
Mitä sönkötät, puhuin alunperin ajonvakautusjärjestelmän yleisyydestä, sinä aloit selittämään EU:sta. Minun maailmani on laajempi käsite kuin EU. En aio tuhlata aikaani typerään keskusteluun kun et näy käsittävän edes keskustelun alkeita. Voit sönköttää keskenäsi mistä tykkäät. Olen asiani sanonut tämä riittää tästä aiheesta.
Pieni lisäys edelliseen! Vuonna 2014 koko maailmassa myydyistä uusista autoista 59 prosentissa oli ajonvakautusjärjestelmä ja nyt siis 82 prosenttia uusista autoista varustetaan ajonvakautusjärjestelmällä.
Esimerkillinen suoritus taas maailmankansalaiselta nimim. tracktest. Kiihtyvyys kunnossa.
Maalailit tuossa muutama viesti sitten kuvaa ajovakauden mahtavuudesta pohjolan vaikeissa alati muuttuvissa olosuhteissa. Siitä minun olisi pitänyt vetää suora viiva koko telluksen automarkkinoihin.
Mutta jos nyt vielä ihmettelet niitä turvattomimpia uusia auton nimikkeellä myytäviä laitteita, niin Tata motors esim. tarjoaa autoja johon ei saa tänä päivänä turvatyynyjäkään.
Eikä tarvitse yrittää vastata mitään tähän viestiin, mulle riitti.
En ole kiittämätön joten vastaan kuitenkin. Kiitos edellisestä eipä tarvitse mietiskellä missä näitä turvattomia autoja valmistetaan.Tata Motors Limited Intian suurin henkilöautojen valmistaja.
Pyöräytitkö rulettia vain kerran ja heti tuli vanha virhe kohdalle? Vai koetko, että kaikki kohdat ruletissa ovat harjoittelua vaativia? Minä painelin joitakin kertoja nappia ja samat kolme kohtaa tulivat vuorotellen, liekö pyörässä tasapaino hukassa. Kännykkä äänettömälle, viisi minsaa aikaisemmin liikkeelle ja älä aja liian lähellä. En aio hiljentää kännykkää, koska on hands-free ja känny telineessä kojelaudassa.
Kauanko aiot harjoitella vanhan virheen korjaamista? Olitko unohtanut virheen välillä, kun se on aikaisemmin jäänyt korjaamatta ja nyt taas löytyy edestä, minkä taakse olit jättänyt?
Minulla kävi tuuri. Ei ole tarvis lähteä 5min aikaisemmin, koska lähitulevaisuudessa voi olla perillä 5min myöhemmin (ei ole aikataulutettuja palavereita kuin Teamsissä).
Etäisyys edelläajavaan voisi olla huomion kohteena tässä lähipäivinä. Auton vakkariin valittavissa oleva lyhin väli tuntuu minusta liian lyhyeltä ja pidän asetuksen maksimivälillä. Mutta välit silloin, kun ei vakkari ole päällä, niitä voisi zoomailla vähän tarkemmin.
Minä en ole koskaan edes miettinyt olenko liikenteessä parempi vai huonompi kuski kuin muut. Miten sitä pystyisi arvioimaan? Jossain radalla voisi nopeutta arvioida kellottamalla kierroksia, mutta miten ihmeessä liikenteessä suhteessa toisiin, joita tapaa jonkun ohikiitävän hetken ajan.
Radalla en ole koskaan käynyt, arvelluttaa liikaa auton riskeeraaminen. Ei taida vakuutuksetkaan välttämättä olla voimassa siellä?
Joku voi tupeloida valoissa, ympyrässä, kaistanvaihdossa jne., mutta satunnaisia virheitä tai väärinymmärryksiä voi tulla kenelle vain. Lähes kaikki menevät liikenteessä aiheuttamatta päänvaivaa toisille. Miten asettaa heitä järjestykseen akselilla parempi-huonompi.
Turvallisuus liikenteessä on jokaisen yksilön toiminnan takana joka tapauksessa.
Ei siellä tuntunut olevan kuin muutama vaihtoehto, joista koin yhden koskevan itseäni.
Laitoin jo palautetta Liikenneturvalle, että keskusteleminen vie huomiota, mutta puheohjattu autoon integroitu HF ei häiritse sen enempää kuin matkustajan kanssa keskustelu ja on sitäpaitsi sallittua, joten puhelinta en hiljennä. Sen sijaan uudelle matkustajalleni mainitsen, etten ole epäkohtelias vaikka en vilkaisekaan häneen päin puhuessamme, koska olen opetellut tietoisen katsetekniikan käytön ajaessani ja tarvitsen näköhavaintoni ajamiseen.
Vanha virhe, jonka joudun myöntämään palanneen taas. Muistan millä autolla ajoin kun vaimoni huomautti asiasta ja lupasin parantaa tapani ja minä olen myynyt sen auton 38 vuotta sitten.
Sen jälkeen olen myös tietoisesti opetellut "kostamaan" kaikki törkeydet parhaalla osaamallani EAK käsittelyllä varmistaakseni, että mahdollisesti ajamistamme tarkkaileva ulkopuolinen näkee varmasti, kuka on tarinan konna ja kuka on sankari. Kaikki kiilaamiset triggaavat minun defensiivisen ajotapani äärimmilleen varomaan holtittomuutensa jo osoittanutta.
Mutta taannoin Rouva esitti uuden kysymyksen: "näen kyllä, että reagoit kiilareihin väistämällä heitä, mutta mitä arvelet saavuttavasi kiroilemalla niin tehdessäsi?".
Seuraava askel on välttää nostamasta omaa verenpainetta ihan turhaan, koska se ei ole toiminnan olennainen osa. Väistäminen riittää.
TeeCee: ”minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat, vaan se, minkälaisten periaatteitten mukaan kuskien pitäisi päättää ajamisestaan.”
740 GLE: ”Olen vastannut jo monta kertaa, että motiiveilla ei ole mitään väliä, kunhan vain toimii oikein. Sinua kiinnostaa vain tämä filosofinen puoli ja olet kertonut, että ajaminen on vähemmällä huomiolla.”
En ole puhunut filosofisesta puolesta, vaan psykologisesta. Psykologien mukaan motiivi on syy siihen, miksi ihminen haluaa jotain, pyrkii johonkin, tekee jotain ja niin edelleen. Jos sinulla ei ole antaa syytä olla uskomatta tuota, niin pidän edelleen parhaana tapana purkaa tätä kysymystä ottaa myös tekojen syyt eli motiivit mukaan tarkasteluun.
Minusta sinä itse lähestyt asiaa aika filosofisesti. Syillä ei ole mitään väliä, kunhan toimii oikein, mutta mikä on ”oikeaa toimintaa”? Sinäkö sen määrittelet? Vai määritteleekö sen yhteiskunta? Vai joku muu, mikä? Kuka sen sitten määritteleekin, niin määrittely tapahtuu motiivien perusteella, joten pidän kiinnostustani oikeutettuna.
Haluan näyttää käytännön esimerkillä, mitä tarkoitan puheillani motiivien merkityksestä. Sanoit paheksuvasi tapaani teeskennellä olevani mukamas huolissani liikenneturvallisuudesta ja väittelen aiheesta vuosikausia netissä, vaikka asialla ei ole minulle oikeasti sen vertaa merkitystä, että viitsisin hankkia lisäkoulutusta autokoulun jälkeen. Oma muistikuvani on, että en ole koskaan sanonut olevani huolissani liikenneturvallisuudesta. Eli toinen meistä paheksuu asiaa, jonka toinen ei tiedosta olevan edes olemassa. Minulle liikenneturvallisuus vain seuraus siitä, miten me ihmiset osaamme käsitellä niitä psykologisia prosesseja, jotka ohjaavat mielipiteitämme ja asenteitamme.
Minä aion nyt tehdä saman kuin aiemmillakin kerroilla, kun olet pistänyt suuhuni sanoja tai päähäni mielipiteitä, joiden olemassaolosta en ole tiennyt: aion etsiä omia virheitäni lukemalla mitä olen puhunut. Pidän tätä hirmuista työmäärää turhana, koska olen täysin varma, etten ole teeskennellyt olevani huolissani liikenneturvallisuudesta. Mutta jos minulla tosiaan on tiedostamaton motiivi, joka on paljastunut sinulle jonkun kommenttini kautta, ei minun kuulukaan olla siitä tietoinen. Eli en saa antaa mitään painoarvoa sille, että olen varma asiastani. Miten sinä aiot käsitellä tätä?
Mitä sinä aiot tehdä?
En seurannut muutamaan kuukauteen palstaa, joten keskeytin taukoni lukemalla mitä täällä oli sillä välin keskusteltu. Huomasin että vuodenvaihteen tienoilla olit ollut edelleen siinä uskossa, että en ”vieläkään suostu ajamaan alle rajoituksen edes lyhyttä hetkeä”. Kun olit toistellut tuota viitisen vuotta vastaväitteistä välittämättä, keräsin n. 30 kommenttiani nippuun, että näkisit minun olevan tuosta asiasta päinvastaista mieltä kuin luulit, ja että olin ollut sitä mieltä jo pitkään.
Olen näyttänyt sen listan sinulle neljä kertaa, viimeksi syyskuussa 2019. Se on nyt viisi vuotta vanha, sen jälkeen olen toistellut samaa mielipidettä varmaan toiset 30 kertaa, mutta joulukuussa olit edelleen oman luulosi lumoissa. Ja tuolla tavalla asioihin suhtautuu siis nimimerkki, jolla omasta mielestään ”havaintojen lähdekritiikki on osa formaattia aina”, ja joka kyselee muilta, että ”Onko nettikeskustelussa mielestäsi sopimatonta tai lapsellista muokata myös OMAA mielipidettään saamansa tiedon pohjalta?”
Tuollainen puolustusmekanismi ei käynnisty ja pysy päällä omin päin, se vaatii perustakseen vahvan motivaation. Joko sinulla on pitävä näyttö siitä että en ole sitä mieltä alle rajoituksen ajamisesta kuin olen sanonut tai sitten sinulla on päähänpinttymä, johon ei faktat pure.
tracktestin mukaan itsensä ilmaisu ei ole aina niitä helpoimpia tehtäviä, missä oli oikeassa. Kommentoin, että olit hyvin omahyväisistä syistä kehittänyt oman synonyymisi termille itsekkyys ja kuvittelet että se olisi tiedossa, tai yksiselitteisesti vain oikea termi liikenteessä paremmin suoriutumiseen. No ei ole, eikä siitä vaan päästä.
@740 GLE:
Kyllä, sana itsekkyys on ollut kielessämme jopa kauan ennen sinuakin vielä. Kyllä minä termin tunnen. Mutta miksi edes oletat että kukaan tuntisi, jos minäkään, sitä "740oikeaa" määritelmää? Miksi pitäisi, koska kielessä on vakiintuneitakin sanoja ja määritelmiä samalle asialle kuin itte-keksin-sillon.
Kyllä. Tekeminen on se, mikä näkyy, mutta miksei asenteella ja motivoinnilla vaikutettaisi tekemiseen toisaalta.
Ja miksi silti yrität vääntää suomenkielen termille itsekkyys jotakin muuta kuin mitä sillä kielessämme tarkoitetaan? Olkoot sitten liikenteessä, tai missä hyvänsä?
No koska sillä on eri merkitys kielessämme kuin miksi sinä sitä yrität vääntää.
Jos ja jos. Teecee kysyi, miten arvelet liikenteessä tapahtuvan, jos kuskit ajattelisivat nykyistä itsekkäämmin. Sinulla on oltava silloin vaihtoehtoisia jossiteltavia, vaikka kuinka kuvittelisit kehittäväsi omaa ajatushäkkyrääsi.
Vastaus ei vain voi olla tällainen: "onnettomuudet vähenisivät merkittävästi ja kulutus ja päästöt vähenisivät hieman". Eihän?
No voithan sinä nyt selitellä. Mitä vikaa on epäitsekkäässä ajamisessa ja lopputulos on sama? Ei tarvitsisi kuvitella, että vuosien takaiset kirjoitukset olisivat kaikilla kallossa juurtuneena, niin kuin nyt omahyväisesti kuvittelit. Ja ihan varmasti ällisi kertoi, että Teecee ei odottanut sinun viisastelevan vastauksellasi.
Yhtä hyvin voisi väittää, että vuosia sitten kerroit että musta on oikeasti valkoinen, koska sen mielestäsi nokkelasti silloin "brändäsit".
No niinpä! Oman edun tavoittelu on oman edun tavoittelua suomeksi sanottuna ja sille on termi itsekkyys. Jos ajattelee muidenkin etua, niin se epäitsekkyyttä.
Ei tuo suomenkieli nyt ihan sinun "brändäyksiisi" taivu, vaikka nokkelaa ollaan olevinaan.
Joten keksit 10 vuotta sitten, että itsekäs on uusi epäitsekäs?
Kysyin, olitko laittanut vielä guuglen hakusanoiksi "itsekäs ajotapa", kuten joku jo vihjaisi....
Öööö? Yleiskieli on kuitenkin se, millä keskustelupalstoillakin mennään. Ja nyt kuvittelet että kaikki ostivat 10 vuotta sitten jonkun ajatuksesi ja se jäi elämään. Tuot sen keskelle keskustelua, jota lukee ties kuka ja luulet että menee heti jakeluun? Kyllä, se on omahyväistä.
Kyllä tuo minusta vaikuttaa saavuttamisen arvoiselta ja voitaneen sanoa omaksi tavoitteekseni myös. Jos sen on toteuttanut, niin pidätkö sinä minua itsekkäänä kuskina? Ja kun tuo onnistuu nyt kuitenkin todella todella isolla prosentilla kuskeista päivittäisellä tasolla, niin sama juttu? Eikö pitäisi ainakin, koska logiikka ei toimi muuten, vaan vaatii aikamoista sanaselittelyä, joka syö itseään jo sellaisenaan.
Jotenkin minusta tuntuu ettei kuitenkaan, vaikka ei tuon simppelimmästä asiasta ole kyse... Saako edes käyttää termiä simppeli?
Kiitos korjauksesta, psykologia on oikea termi tässä yhteydessä ja käytin sitä itsekin tuossa ylempänä. Motiivi on syy tehdä JOTAIN, mutta se ei takaa yhtään mitään toiminnan järkevyydestä tavoitteen saavuttamisessa. Jos haluaminen riittäisi, ei turvallisuushakuinen kuljettaja joutuisi ikinä onnettomuuteen.
Pelkkä hyvä tahto ei riitä turvalliseen liikenteeseen. Jos hyväksytään oletus, että valtaosa kolareista tapahtuu vahingossa, joudutaan myöntämään, ettei hyvä tahto ja pyrkiminen riitä turvallisuustavoitteen saavuttamiseen. Psykologina ymmärrät että tieto motivoi heikosti ja motiiveja on niin monia, että niiden välille syntyy ristiriitoja.
Juuri siksi tähänkin sopii sanonta "The road to hell is paved with good intentions"
Totta kai motiivi on siinä mielessä tärkeä, että JOKU motiivi pitää olla saadakseen aikaan ihmisessä minkäänlaista konkreettista toimintaa, tai oikeasti jo käynnissä olevan toiminnan jatkuvaa parantamista. Jo hyvin pienellä motiivilla pystyy rastittamaan mielipidekyselyyn oikeaksi arvaamansa ruudun oman motiivikonfliktinsa välttämiseksi. Konkreettisen muutoksen aikaansaaminen omassa toiminnassa vaatii paljon kovemman motivoinnin.
Mutta se on edelleen ihan yksi lysti motivoiko kuljettajaa kulutuksen minimointi, ajovalojen puhtaana pysyminen kurakelissä, tuulilasin ja auton keulan naarmujen välttäminen, sakon välttäminen vai kolarin välttäminen. Jos mikä tahansa näistä tai jokin niiden yhdistelmä pistää opettelemaan ajamaan turvallisemmin, lopputulos on kolarien väheneminen.
Oikean ajotavan ympäriltä voit ottaa lainausmerkit pois, koska se tarkoittaa turvallista liikkumista eikä jonkun mielikuvaa siitä. Siihen on käytettävissä yleisimmin toistuvien kolarien tapahtumaketjuista tunnistettuja valmiita toimintamalleja, joilla voi katkaista huonosti alkaneen tapahtumaketjun.
Tämä selittää paljon. Oletin näköjään perusteetta sinun olevan kiinnostunut liikenneturvallisuudesta.
Voit yrittää ohjata lentokonetta psykologiallasi ja asenteillasi, mutta minä en uskalla yrittää tuolla pohjalla edes polkupyörää, autosta tai moottoripyörästä puhumattakaan.
Sinä mallinnat liikennettä psykologisilla prosesseilla. Minä ajan verellä kirjoitetulla tilannemallikirjastolla.