Noista kulutuksista ajattelin aloittaa. "Wolfsburgin insinöörien on syytä taputtaa itseään olalle onnistuneesta työstä polttomoottorin suhteen", eikä pelkästään siitä, mutta myös maahantuojaa on kiittäminen, että toimittavat vertailuihin sen perusmallin, normaalirengastuksella ilman mitään "ratapaketteja".
Toimitukselle kysymys, että onko "Tekniikkaa" taulukon toimintamatka/kulutus/päästöt tiedot kyseisen varustelutason perusversiosta vaiko juuri vertaillun auton lisävarusteilla olevat? Jotenkin en jaksa uskoa että esim. Bemarin kohdalla tuo päästö ja kulutus arvo pitää paikkansa tuolla vertailuautossa olleella 19" rengastuksella (taulukossa toki puhutaankin kyllä bemarin kohdalla 18" rengastuksesta, joka on perus M-Sport paketissa). Lisäksi "Ääritilanne" taulukossa oli menneet MB ja BMW arvosanat ristiin.
Olen kyllä vertailun tehneiden kanssa samaa mieltä BMW laser valoista. Ei niitä saa syttymään oikein millään ts. vaatii äärimmäistä pimeyttä. Jos on vähänkin kuulas taivas tai on kuutamo tai jos edellä menevän auton perävalot näkyvät vaikka kilometrin päässä, niin ei toivoakaan. Vaativat myös nopeutta turhan paljon syttyäkseen. Sitten kun ne laserledit vihdoin syttyvät "normaalipitkien" rinnalle, niin se ylimääräinen "laser"valokeila on todella kapea, putkimainen, mutta kantaa todella kauas.
Olettaisin, että tuossa vertailun valokuviossa ei tätä laser toiminnallisuutta ole päästy mittaamaan. Toki valomittauksen tekeminen siten että ajoneuvolla on tarpeeksi nopeutta asettaa haasteita (tai sitten on käytettävä diagnostiikaohjelmistoa jolla nuo laserledit voidaan sytyttää valomittauksen ajaksi).
TM julisti hyvien valojen olevan katoavaa kansanperinnettä. Mersun valot kantoivat 280 metriin ja V-alkuisten 195 metriin. Bemarinkaan valot eivät nekään näyttämän mittauksissa kovin heikot olleet, vaikka laser-valot saivatkin aika ikävän kuuloista kritiikkiä. Tässä vertailussa on varmasti TM:n historian parhaat valot, puhuttiinpa sitten pisimmästä näyttämästä tai keskiarvoista.
Kiihtyvyys pelkällä sähköllä jäi kokonaan mittaamatta. Kun käytetään sähköä ja polttoainetta, niin näissä kaikissa riittää kyllä kiihtyvyyttä, mutta kun ajellaan pelkällä sähköllä, kiihtyvyyden rajat alkavat olemaan merkityksellisempiä. Kiihtyvyyden tyhjällä akulla voisi korvata kiihyvyydellä tyhjällä tankilla.
Sähkön kulutukset olivat varsin korkeita kautta linjan. Mahtoikohan Volvo polttaa Webastolla bensaa sähköajon aikana lämmitykseen? Jotenkin Volvon hybridi- ja sähköajon kulutukset ovat eri paria. Näiden ladattavien hybridien kulutusten mittaamiset ovat kyllä haastavia. Hiljattain katselin AMS:ssän mittauksia, joissa samassa lehdessä mitatut sähkönkulutukset heittelivät valtavasti. Polttoaineen kulutuksen mittaaminen akku tyhjänä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta vähän hölmöä, koska fiksu kuljettaja ei autoaan noin käytä. Kulutus lataus päälle pakotettuna on vähän sivuseikka, mutta ei kai sillä tiedolla tee yhtään mitään ilman, että mittaukset suhteutetaan ladattuun sähköön tavalla tai toisella.
Suorituskyvyssä on melko suuria eroja. Mersu on omassa luokassaan, vaikka Volvon ilmoitettu teho on suurempi. Jopa selvästi ilmoitetulta teholtaan heikompi Bemari kiihyy Volvoa paremmin.
Taitaa olla niin, että ei se vaihteisto ole niin huono idea hybridin sähkömoottorinkaan takana.
"Polttoaineen kulutuksen mittaaminen akku tyhjänä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta vähän hölmöä, koska fiksu kuljettaja ei autoaan noin käytä."
Tämähän on merkittävä mittaus, koska ilmeisesti plug-in ei välttämättä ole yhtä hyvä valinta kuin "itselataava" (regeneroiva) jos ei latausmahdollisuutta ole kuin satunnaisesti. Plug-in on koeajojen perusteella kuluttanut enemmän kuin perinteinen hybridi jos ajaa paljon saman päivän aikana, eikä ole aikaa tai mahdollisuutta laittaa autoa piuhan päähän. Verottaja kuitenkin suosittelee plug-iniä ihan kenen tahansa käyttöön, vaikka sitten parkkeeraisi kadun varteen "koska CO2". Aina kyse ei ole siitä onko fiksu, vaan joskus kyse on siitä että ei asu omakotitalossa, eikä myöskään ole latauspaikkaa työpaikalla/-paikoilla.
Ioniqin kohdalla hintaero hybrid / Plug-in on 6000 euroa, joten ilman latausmahdollisuutta valinta voi olla helppo. Mutta kalliimmassa hintaluokassa CO2-ero 102 g/km vs. 26 g/km voi autovero tasoittaa eri versiot yhtä kalliiksi ostaa. Tarkistin että tuo oli WLTP-lukema, kun se 102 g/km vaikutti niin korkealta.
"Polttoaineen kulutuksen mittaaminen akku tyhjänä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta vähän hölmöä, koska fiksu kuljettaja ei autoaan noin käytä."
Tämähän on merkittävä mittaus, koska ilmeisesti plug-in ei välttämättä ole yhtä hyvä valinta kuin "itselataava" (regeneroiva) jos ei latausmahdollisuutta ole kuin satunnaisesti. Plug-in on koeajojen perusteella kuluttanut enemmän kuin perinteinen hybridi jos ajaa paljon saman päivän aikana, eikä ole aikaa tai mahdollisuutta laittaa autoa piuhan päähän. Verottaja kuitenkin suosittelee plug-iniä ihan kenen tahansa käyttöön, vaikka sitten parkkeeraisi kadun varteen "koska CO2". Aina kyse ei ole siitä onko fiksu, vaan joskus kyse on siitä että ei asu omakotitalossa, eikä myöskään ole latauspaikkaa työpaikalla/-paikoilla.
Ioniqin kohdalla hintaero hybrid / Plug-in on 6000 euroa, joten ilman latausmahdollisuutta valinta voi olla helppo. Mutta kalliimmassa hintaluokassa CO2-ero 102 g/km vs. 26 g/km voi autovero tasoittaa eri versiot yhtä kalliiksi ostaa. Tarkistin että tuo oli WLTP-lukema, kun se 102 g/km vaikutti niin korkealta.
Jos CO2-päästöjen vähentäminen kiinnostaa, niin ladattavalla hybridillä ei nimenomaan kannata ajaa akku tyhjänä edes silloin, kun latausmahdollisuutta ei ole. Toinen juttu on tietenkin akun nopeampi vanheneminen tyhjänä. Jos ei ole latausmahdollisuutta, niin ei silloin tietenkäännkannata maksaa hybridin ladattavuudesta.
Kuvatekstissä Volvosta maininta "Miinus tulee siitä, ettei latausjohdolle ole selkeää säilytystilaa".
Loppuarvostelussa taas:"..ja latausjohdolle on asianmukainen säilytystila".
Mielestäni tavaratilan pohjan alla oleva latausjohdon paikka ei ole optimaalinen, ainakaan silloin, kun tavaratilassa on tavaraa. F30 330e:n helposti avattava "salkku" tavaratilan sivussa olevassa poterossa pystyssä toimii aina. Jos G20:ssä on luovuttu tästä, ei kehitys ole aina positiivista.
Vertailuun sinänsä liittymättä yleinen huomio lataushybrideistä: äkillinen kiihdytys pitkän sähköajon jälkeen merkitsee kylmän polttomoottorin kierrättämistä tappiin asti. Pitääkö omistajan olla huolissaan?
Kommentteja lukiessa tulee mieleen hupaisa ajatus siitä tehdäänkö testejä selvin päin vai umpihumalassa. "Miinus tulee siitä, ettei latausjohdolle ole selkeää säilytystilaa".
Loppuarvostelussa:"..ja latausjohdolle on asianmukainen säilytystila".
Laservaloja kritisoidaan mutta eikös valokuvio yllä BMW Laserlight -teknologian avulla jopa 530 metriin. Vaikea käsittää että tuosta saa väännettyä kritiikkiä. Testi kuin testi on tekijänsä näköistä.
BMW: Ei ole yllätys, että sedanissa tavaratila on joukon pienin. Tavaratilan arvosanan olemme kuitenkin antaneet tulevaan farmarimalliin perustuen. Sedanissa akku supistaa tilaa jonkin verran, ja muotoilu on muutenkin turhan moninainen. Latausjohdolle on kuitenkin hyvä tila lattian alla.
BMW:n mukaan laserkaukovalojen kantama on 600 metriä. Todellinen käytännön kantama, jonka päässä voi tehdä havaintoja, on hieman lyhyempi kuin Mercedeksen Ultra Range -ledien mitattu 280 metriä. Kaukovalojen peruskeila on aluksi leveä, mutta sen jatkeeksi 60 km/h:n nopeudessa syttyvien laserpitkien keila on ilkeän kapea ja vilkasliikkeinen.
KÄYTTÖ: Hybriditoiminnan käyttö on joukon helpointa. Viihde-elektroniikka on hyvin modernilla tasolla. Prosessorit ovat nopeita ja kuvan terävyys on tätä päivää. Eleohjauskin on mainio ratkaisu, joskin se toimii välillä vähän viiveellä. Akun lataustilan näyttö ei ole selkein mahdollinen, mutta riittävä.
BMW on urheilullinen ajettavuudeltaan, olemukseltaan ja mieleltään. Joillekin se on hyvä asia, joillekin ei niinkään.
Onhan tuo jokseenkin käsittämätöntä että tässä testissä laservalojen kantama puolittuu. Tämä on taas niitä musta tuntuu päätelmiä, järjestystä saadaan haluttuun malliin toteamalla "Kaukovalojen peruskeila on aluksi leveä, mutta sen jatkeeksi 60 km/h:n nopeudessa syttyvien laserpitkien keila on ilkeän kapea ja vilkasliikkeinen." Jos muissa mittauksissa todetaan kantamaksi 530-600 metriä on omituista että tässä testissä jäädään alle 280 metriin. Kysymys voiko testissä tehdä päätelmän joka kyseenalaistaa koko BMW:n Laserlight -teknologian?
Näin todetaan BMW:n laservaloista toisaalla" Kapeat laservalot valaisevat juuri tien alueen melkeinpä niin pitkälle kuin vain tarkka näkö kantaa. Mainospuheissa puhutaan 600 metristä, mikä voi ihan hyvin pitää paikkaansa. Satasen vauhdissa ajaessakin tuntui vielä näkevän jopa pidemmälle kuin on tarvis." Kuljettajan näkökyvyllä on merkitystä tässäkin asiassa. Miten mahtaa olla tämän TM:n testin tehneen näkökyvyn kanssa sitä sopii pohtia
En ota kantaa mittausmenetelmiin, mutta olen melko varma tuon testissä olevan valokuvion perusteella, että laserit eivät tuossa pala, vaan valokuvio perustuu ihan pelkkiin kaukovaloihin ilman noita rinnalle yli 70km/h ajettaessa syttyviä laserledejä. Itse en ole saanut niitä syttymään vielä 60km/h ja todellakin pitää olla pilkkopimeää ja sen oikeasti huomaa kun ne syttyvät.
Mulla on sen verran vanha versio ISTA-D:stä (bemarin diagnostiikkaohjelma) ettei se tunnista vielä G20, joten en pysty ohjelmallisesti niitä koemielessä sytyttämään.
Googlella löytyy hyviä videoita jossa näkyy noiden toiminta. Joka tapauksessa pieni pettymys nuo ovat, tosin tulivat varustepaketin mukana. En olisi vajaata paria tonnia erikseen noista maksanut.
Saatika silloin kun ne i8 hybridiin vuonna 2014 tulivat, niin lisävarustehintaa oli yli 8000€.
@tracktest kirjoitti:
Laservaloja kritisoidaan mutta eikös valokuvio yllä BMW Laserlight -teknologian avulla jopa 530 metriin. Vaikea käsittää että tuosta saa väännettyä kritiikkiä.
Aika helppoa tuo on mittaustuloksista nähdä. Tarvikelisävalojen kauppiaiden kilometrin päästä mittaamilla 0.25 luksin lukemilla ei vaan oikeasti ole mitään merkitystä. Mittausten mukaan juuri näin BMW näyttäisi tekevän ilmoittaessaan tuon 1 luksin 600 metrissä.
Valovertailussa on tällä kertaa yllättävän monta asiaa oikein. Thorin vasaroihin on saatu Volvon mittaiset valot. Nämä eivät enää edeltäjiensä tavoin häviä 15-vuotiaan S80:n bi-xenoneille. VW:n valot ovat VAG perinteisiin nähden poikkeuksellisen hyvät. Kaikilla on adaptoituvat LEDit. Mersun valot eliminoivat lisävalojen tarpeen myös sarvipäiden maassa.
BMW:n valot ovat aiempia Bemareita paremmat, mutta kuten mitatuista valokuvioistakin selvästi näkee, se ei vaan tässä seurassa riitä.
Eikö niitä Bemun täysiä valoja oikeasti saa päälle kuskin paikalta? Jos ei saa, niin miksi ei saa? Kyllähän kaukovalojen kytkeminen pakkovaloasennossa pitää sytyttää kaikki valot mitä nokalta löytyy.
Pikaisella googlauksella ei löydy mitattuja luximääriä mistään testistä. 20kV sähkölinjan takaa tuskin saa mitään arvoa, nimittäin keila on todella kapea eikä hajavaloa tai sirontaa juurikaan esiinny.
Ranskalaiset väittivät jossain i8 testissä, että valoteho 600m:ssä riittää helposti sanomalehden lukemiseen. Jenkkimarkkinoilla tekniikka on käsittääkseni vieläkin pannassa, koska ylittää kolminkertaisesti sinne asetetut maksimit.
Käytössä olen huomannut samanlaista keilojen "heiluttaa" mistä vertailussakin mainittiin, mutta mainosten mukaan nuo on jotenkin yhdistetty gps järjestelmään ja IR kamerat ohjaa ne spottaamaan lämmönlähteisiin 100m saakka. Toistaiseksi ei ole hirvet olleet niin lähellä tuon kanssa, että olisi kokemuksia toiminnasta.
"Polttoaineen kulutuksen mittaaminen akku tyhjänä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta vähän hölmöä, koska fiksu kuljettaja ei autoaan noin käytä."
Tämähän on merkittävä mittaus, koska ilmeisesti plug-in ei välttämättä ole yhtä hyvä valinta kuin "itselataava" (regeneroiva) jos ei latausmahdollisuutta ole kuin satunnaisesti. Plug-in on koeajojen perusteella kuluttanut enemmän kuin perinteinen hybridi jos ajaa paljon saman päivän aikana, eikä ole aikaa tai mahdollisuutta laittaa autoa piuhan päähän. Verottaja kuitenkin suosittelee plug-iniä ihan kenen tahansa käyttöön, vaikka sitten parkkeeraisi kadun varteen "koska CO2". Aina kyse ei ole siitä onko fiksu, vaan joskus kyse on siitä että ei asu omakotitalossa, eikä myöskään ole latauspaikkaa työpaikalla/-paikoilla.
Ioniqin kohdalla hintaero hybrid / Plug-in on 6000 euroa, joten ilman latausmahdollisuutta valinta voi olla helppo. Mutta kalliimmassa hintaluokassa CO2-ero 102 g/km vs. 26 g/km voi autovero tasoittaa eri versiot yhtä kalliiksi ostaa. Tarkistin että tuo oli WLTP-lukema, kun se 102 g/km vaikutti niin korkealta.
(Luen testin vasta illalla)
Plug-in auto olisi syytä saada ladattua ainakin kerran päivässä akku täyteen samalla kun auto seisoo jossain parkissa. Nyt löytyy jo isolla akulla ja nopealla latauksella olevia malleja, mutta olisi silti työlästä, jos joutui aina lataamaan jossain marketilla tai liikenneasemalla.
Regenerointi ei taida olla sen suuremmassa osassa itselataavissa kuin plug-in hybrideissäkään vaan itslataaminen tehdään lähinnä autossa olevalla polttomottorilla. Plug-in hybridin lataa akkua jossain määrin polttomoottorilla, ainakin minusta vaikuttaa siltä. Kaupunkiliikenteessä pääsen aika pitkiä matkoja sähköllä vaikka ajoakku on tyhjä. Selvästi pidempään kuin pelkillä jarrutuksilla voisi regeneroitua sähköä.
Plug-in hybridillä moni joutuu ajamaan paljon polttomoottorilla, jos sähkösäde on vain 40-50km. On ihan relevanttia sinänsä mitata polttoaineen kulutusta, kun akku on tyhjä. Se on sitten toinen asia, millaisella ajotavalla mennään, kun akku on tyhjä. Pistokehybridillä mahdollisuus taloudelliseen ajoon on paljon suurempi kuin perinteisellä polttomoottoriautolla., koska sähkö avittaa koko ajan tyhjänkin ajoakun tapauksessa.
740 GLE: "Eikö niitä BMW:n täysiä valoja oikeasti saa päälle kuskin paikalta? Jos ei saa, niin miksi ei saa? Kyllähän kaukovalojen kytkeminen pakkovaloasennossa pitää sytyttää kaikki valot mitä nokalta löytyy."
Tuossa edellä ZeiMZei koitti ansiokkaasti vääntää asiaa ymmärrettävään malliin miten laservalot kytkeytyy päälle. Nopeutta yli 70 km/h. Satasen vauhdissa pimeässä valokeila valaisee tien leveydeltä tuonne 500-600 metriin jos kuljettajan näkökyky sen sallii.
740 GLE perseilyt sikseen.
ZeiMZei: "Ranskalaiset väittivät jossain i8 testissä, että valoteho 600m:ssä riittää helposti sanomalehden lukemiseen. Jenkkimarkkinoilla tekniikka on käsittääkseni vieläkin pannassa, koska ylittää kolminkertaisesti sinne asetetut maksimit."
BMW:n 7-sarjan kohdalla uudesta tekniikasta on puhuttu aina kiitettävään sävyyn. Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen. Joskus kauan sitten samanlaista vähättelyä oli havaittavissa 5-sarjan kohdalla ei tosin enää koska lapsellinen ja asiaton kritiikki saa toimittajan näyttämään fanipojalta joka sokeasti fanittaa omaa suosikkimerkkiä.
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
@tracktest kirjoitti:
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
@tracktest kirjoitti:
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
Ei oo, ei tuu.
Ei tässä mihinkään piilouduta tosi asia on vain se että BMW tekee aivan muita asioita kuin näitä laservaloja, tätä ei muuta mikään eikä kukaan. Kommenttisi liippaa jo hyvin läheltä puhdasta trollausta. Tämäkin innovaatio on jonkin alihankkijan keksintö ja toteutus on sen mukainen kuin on. Ei noissa ole montaa variaatiota. Voidaan toki irvailla ja kyseenalaistaa merkki mutta tämä tapa on lapsellinen ja asiaton. Laservalot toimivat kuten ne on tarkoitettu toimimaan, jonkun toimittajan on täysin turha väittää että valot eivät toimi kuten pitää. BMW:n laservalot toimivat tietyn nopeuden jälkeen pimeässä ja valokeila yltää maksimissaan 600m:iin. Jos jonkun toimittajan näkökyky sumenee noissa metreissä ei se ole merkin vika. Lähivalot ovat kuitenkin se tärkein valo koska lähivaloilla ajetaan kaupungissa kaikki ajot ja ruuhkaisessa liikenteessä maanteillä ajetaan suurimmaksi osaksi lähivaloilla. Oli valot sitten kuinka hyvät tahansa metsän valaisuun ei kykene mitkään valot sieltä tielle säntäävä eläin tulee aina yllätyksenä mutta jos sen havaitsee vaikka 600 metrin päässä on aikaa reagoida huomattavasti enemmän kun 150 metrin päästä.
@tracktest kirjoitti:
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
Ei oo, ei tuu.
Ei tässä mihinkään piilouduta tosi asia on vain se että BMW tekee aivan muita asioita kuin näitä laservaloja, tätä ei muuta mikään eikä kukaan. Kommenttisi liippaa jo hyvin läheltä puhdasta trollausta. Tämäkin innovaatio on jonkin alihankkijan keksintö ja toteutus on sen mukainen kuin on. Ei noissa ole montaa variaatiota. Voidaan toki irvailla ja kyseenalaistaa merkki mutta tämä tapa on lapsellinen ja asiaton. Laservalot toimivat kuten ne on tarkoitettu toimimaan, jonkun toimittajan on täysin turha väittää että valot eivät toimi kuten pitää. BMW:n laservalot toimivat tietyn nopeuden jälkeen pimeässä ja valokeila yltää maksimissaan 600m:iin. Jos jonkun toimittajan näkökyky sumenee noissa metreissä ei se ole merkin vika. Lähivalot ovat kuitenkin se tärkein valo koska lähivaloilla ajetaan kaupungissa kaikki ajot ja ruuhkaisessa liikenteessä maanteillä ajetaan suurimmaksi osaksi lähivaloilla. Oli valot sitten kuinka hyvät tahansa metsän valaisuun ei kykene mitkään valot sieltä tielle säntäävä eläin tulee aina yllätyksenä mutta jos sen havaitsee vaikka 600 metrin päässä on aikaa reagoida huomattavasti enemmän kun 150 metrin päästä.
Kommenttisi perusteella sinulla ei ole hajuakaan siitä mitä on trollaus.
@tracktest kirjoitti:
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
Ei oo, ei tuu.
Ei tässä mihinkään piilouduta tosi asia on vain se että BMW tekee aivan muita asioita kuin näitä laservaloja, tätä ei muuta mikään eikä kukaan. Kommenttisi liippaa jo hyvin läheltä puhdasta trollausta. Tämäkin innovaatio on jonkin alihankkijan keksintö ja toteutus on sen mukainen kuin on. Ei noissa ole montaa variaatiota. Voidaan toki irvailla ja kyseenalaistaa merkki mutta tämä tapa on lapsellinen ja asiaton. Laservalot toimivat kuten ne on tarkoitettu toimimaan, jonkun toimittajan on täysin turha väittää että valot eivät toimi kuten pitää. BMW:n laservalot toimivat tietyn nopeuden jälkeen pimeässä ja valokeila yltää maksimissaan 600m:iin. Jos jonkun toimittajan näkökyky sumenee noissa metreissä ei se ole merkin vika. Lähivalot ovat kuitenkin se tärkein valo koska lähivaloilla ajetaan kaupungissa kaikki ajot ja ruuhkaisessa liikenteessä maanteillä ajetaan suurimmaksi osaksi lähivaloilla. Oli valot sitten kuinka hyvät tahansa metsän valaisuun ei kykene mitkään valot sieltä tielle säntäävä eläin tulee aina yllätyksenä mutta jos sen havaitsee vaikka 600 metrin päässä on aikaa reagoida huomattavasti enemmän kun 150 metrin päästä.
Kommenttisi perusteella sinulla ei ole hajuakaan siitä mitä on trollaus.
Annoin sinulle vain vihjeen ettet alennu näiden vähälahjaisten trollien tasolle. Pari trollia tuossa edellä aukoo päätään asioista mistä ei ole vähääkään tietoa eikä järki anna myöden edes ymmärtää näistä mitään. Jos trolli aukaisee tynnyrin kannen silloin tällöin ei siihen kannata kiinnittää mitään huomiota. Kenenkään pisteet ei nouse siitä että trolli heilauttaa peukkua kuin ymmärtäisi jotain, noiden pään sisältö ei riitä kuin kuin hyvin vähäiseen puserrukseen.
@tracktest kirjoitti:
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
Ei oo, ei tuu.
Ei tässä mihinkään piilouduta tosi asia on vain se että BMW tekee aivan muita asioita kuin näitä laservaloja, tätä ei muuta mikään eikä kukaan. Kommenttisi liippaa jo hyvin läheltä puhdasta trollausta. Tämäkin innovaatio on jonkin alihankkijan keksintö ja toteutus on sen mukainen kuin on. Ei noissa ole montaa variaatiota. Voidaan toki irvailla ja kyseenalaistaa merkki mutta tämä tapa on lapsellinen ja asiaton. Laservalot toimivat kuten ne on tarkoitettu toimimaan, jonkun toimittajan on täysin turha väittää että valot eivät toimi kuten pitää. BMW:n laservalot toimivat tietyn nopeuden jälkeen pimeässä ja valokeila yltää maksimissaan 600m:iin. Jos jonkun toimittajan näkökyky sumenee noissa metreissä ei se ole merkin vika. Lähivalot ovat kuitenkin se tärkein valo koska lähivaloilla ajetaan kaupungissa kaikki ajot ja ruuhkaisessa liikenteessä maanteillä ajetaan suurimmaksi osaksi lähivaloilla. Oli valot sitten kuinka hyvät tahansa metsän valaisuun ei kykene mitkään valot sieltä tielle säntäävä eläin tulee aina yllätyksenä mutta jos sen havaitsee vaikka 600 metrin päässä on aikaa reagoida huomattavasti enemmän kun 150 metrin päästä.
Kommenttisi perusteella sinulla ei ole hajuakaan siitä mitä on trollaus.
Annoin sinulle vain vihjeen ettet alennu näiden vähälahjaisten trollien tasolle. Pari trollia tuossa edellä aukoo päätään asioista mistä ei ole vähääkään tietoa eikä järki anna myöden edes ymmärtää näistä mitään. Jos trolli aukaisee tynnyrin kannen silloin tällöin ei siihen kannata kiinnittää mitään huomiota. Kenenkään pisteet ei nouse siitä että trolli heilauttaa peukkua kuin ymmärtäisi jotain, noiden pään sisältö ei riitä kuin kuin hyvin vähäiseen puserrukseen.
Kaikella rakkaudella, tällä palstalla on näkynyt lähinnä yksi rääväsuinen sähköautovastustaja jonka voinee luokitella trolliksi. Kukaan muu ei ole lähelläkään, vaikka jotkut herkkänahkaisuuksissaan eri mieltä olevia sellaisiksi väittävätkin.
Se että on kanssasi eri mieltä, kyseenalaistaa sinun tai Bemarin markkinointipuheet, tai tuo esiin jotain puutteita fanittamassasi merkistä ei ole missään muodossa trollaamista. Jokainen on tässä kirjoittanut hyvinkin asiallisesti, ja jos katsotaan skaalaa asiallinen-asiaton, niin sinun puheesihan tässä on kohti asiatonta liukunut. Puheet fanipojista, vähälahjaisista trolleista ja hämärtyneistä näkökyvyistä eivät ole mitään asiallisuuden riemuvoittoja.
Lienee varsin todennäköistä että et ole henkilökohtaisesti tehnyt laservalomittauksia, tuskin edes kokeillut kyseisiä valoja oikeissa/sopivissa olosuhteissa. Kyse on silloin vain siitä kenen sanaan luottaa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voi olettaa että riippumaton testi antaa luotettavamman lausunnon kuin myyjän markkinointikoneisto. Toki testeissäkin voidaan tehdä virheitä, mutta ne pitää sitten pystyä osoittamaan virheiksi.
Ja mitä itse asiaan tulee, niin kyllä sinä yritit nyt piilottaa baijerilaiset alihankkijan selän taakse. Auto ostetaan nimenomaan jonkun merkkisenä, ei kokoelmana Hellan, Boschin, Continentalin ja Valeon osia. Ei sitä (suomea lukuunottamatta) osteta edes alihankintaa tekevän kokoonpanotehtaan mukaan.
Tässä nimenomaisessa asiassa on vieläpä kyse suunnittelun onnistumisesta, ja se tehdään aivan varmasti yhdessä, tai ainakin autonvalmistaja toimittaa omat specsinsä esimerkiksi muotoilun osalta. Jonkun osan tarkoitettua heikompi tekninen kestävyys on helpommin ymmärrettävissä alihankkijan mokasi, mutta kyllä se automerkki niistäkin kuluttajan suuntaan kantaa vastuun, oli se vastuu sitten rahallista korvausta korjauskulujen muodossa, tai aineetonta vastuuta ja vahinkoa mahdollisen imagohaitan mukaan.
Missä muuten ovat nyt ne kaikki, jotka tietävät aina ennen vertailun julkaisua, kuinka TM keinotekoisesti tekee Volkkaristi voittaja painotuksilla ja milloin milläkin?
Täytyy sanoa vaikka itsehillintä pelaa melko hyvin en silti kuuntele lapsellista irvailua tai solvausta edes netissä. Livenä ei kukaan ole asiaa testannut. Voit vapaasti puolustella kyseisiä tapauksia sinulla on varmasti siihen syysi, minua ei silti kiinnosta pätkääkään mitä ne ovat.
![[ZeiMZei]](https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/applications/dashboard/design/images/defaulticon.png)
Noista kulutuksista ajattelin aloittaa. "Wolfsburgin insinöörien on syytä taputtaa itseään olalle onnistuneesta työstä polttomoottorin suhteen", eikä pelkästään siitä, mutta myös maahantuojaa on kiittäminen, että toimittavat vertailuihin sen perusmallin, normaalirengastuksella ilman mitään "ratapaketteja".
Toimitukselle kysymys, että onko "Tekniikkaa" taulukon toimintamatka/kulutus/päästöt tiedot kyseisen varustelutason perusversiosta vaiko juuri vertaillun auton lisävarusteilla olevat? Jotenkin en jaksa uskoa että esim. Bemarin kohdalla tuo päästö ja kulutus arvo pitää paikkansa tuolla vertailuautossa olleella 19" rengastuksella (taulukossa toki puhutaankin kyllä bemarin kohdalla 18" rengastuksesta, joka on perus M-Sport paketissa). Lisäksi "Ääritilanne" taulukossa oli menneet MB ja BMW arvosanat ristiin.
Volvo voitti, hyvä tulos lähes 3v vanhalla hybriditekniikalla(xc90 T8, 2017)
Olen kyllä vertailun tehneiden kanssa samaa mieltä BMW laser valoista. Ei niitä saa syttymään oikein millään ts. vaatii äärimmäistä pimeyttä. Jos on vähänkin kuulas taivas tai on kuutamo tai jos edellä menevän auton perävalot näkyvät vaikka kilometrin päässä, niin ei toivoakaan. Vaativat myös nopeutta turhan paljon syttyäkseen. Sitten kun ne laserledit vihdoin syttyvät "normaalipitkien" rinnalle, niin se ylimääräinen "laser"valokeila on todella kapea, putkimainen, mutta kantaa todella kauas.
Olettaisin, että tuossa vertailun valokuviossa ei tätä laser toiminnallisuutta ole päästy mittaamaan. Toki valomittauksen tekeminen siten että ajoneuvolla on tarpeeksi nopeutta asettaa haasteita (tai sitten on käytettävä diagnostiikaohjelmistoa jolla nuo laserledit voidaan sytyttää valomittauksen ajaksi).
TM julisti hyvien valojen olevan katoavaa kansanperinnettä. Mersun valot kantoivat 280 metriin ja V-alkuisten 195 metriin. Bemarinkaan valot eivät nekään näyttämän mittauksissa kovin heikot olleet, vaikka laser-valot saivatkin aika ikävän kuuloista kritiikkiä. Tässä vertailussa on varmasti TM:n historian parhaat valot, puhuttiinpa sitten pisimmästä näyttämästä tai keskiarvoista.
Kiihtyvyys pelkällä sähköllä jäi kokonaan mittaamatta. Kun käytetään sähköä ja polttoainetta, niin näissä kaikissa riittää kyllä kiihtyvyyttä, mutta kun ajellaan pelkällä sähköllä, kiihtyvyyden rajat alkavat olemaan merkityksellisempiä. Kiihtyvyyden tyhjällä akulla voisi korvata kiihyvyydellä tyhjällä tankilla.
Sähkön kulutukset olivat varsin korkeita kautta linjan. Mahtoikohan Volvo polttaa Webastolla bensaa sähköajon aikana lämmitykseen? Jotenkin Volvon hybridi- ja sähköajon kulutukset ovat eri paria. Näiden ladattavien hybridien kulutusten mittaamiset ovat kyllä haastavia. Hiljattain katselin AMS:ssän mittauksia, joissa samassa lehdessä mitatut sähkönkulutukset heittelivät valtavasti. Polttoaineen kulutuksen mittaaminen akku tyhjänä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta vähän hölmöä, koska fiksu kuljettaja ei autoaan noin käytä. Kulutus lataus päälle pakotettuna on vähän sivuseikka, mutta ei kai sillä tiedolla tee yhtään mitään ilman, että mittaukset suhteutetaan ladattuun sähköön tavalla tai toisella.
Suorituskyvyssä on melko suuria eroja. Mersu on omassa luokassaan, vaikka Volvon ilmoitettu teho on suurempi. Jopa selvästi ilmoitetulta teholtaan heikompi Bemari kiihyy Volvoa paremmin.
Taitaa olla niin, että ei se vaihteisto ole niin huono idea hybridin sähkömoottorinkaan takana.
Tämähän on merkittävä mittaus, koska ilmeisesti plug-in ei välttämättä ole yhtä hyvä valinta kuin "itselataava" (regeneroiva) jos ei latausmahdollisuutta ole kuin satunnaisesti. Plug-in on koeajojen perusteella kuluttanut enemmän kuin perinteinen hybridi jos ajaa paljon saman päivän aikana, eikä ole aikaa tai mahdollisuutta laittaa autoa piuhan päähän. Verottaja kuitenkin suosittelee plug-iniä ihan kenen tahansa käyttöön, vaikka sitten parkkeeraisi kadun varteen "koska CO2". Aina kyse ei ole siitä onko fiksu, vaan joskus kyse on siitä että ei asu omakotitalossa, eikä myöskään ole latauspaikkaa työpaikalla/-paikoilla.
Ioniqin kohdalla hintaero hybrid / Plug-in on 6000 euroa, joten ilman latausmahdollisuutta valinta voi olla helppo. Mutta kalliimmassa hintaluokassa CO2-ero 102 g/km vs. 26 g/km voi autovero tasoittaa eri versiot yhtä kalliiksi ostaa. Tarkistin että tuo oli WLTP-lukema, kun se 102 g/km vaikutti niin korkealta.
(Luen testin vasta illalla)
Jos CO2-päästöjen vähentäminen kiinnostaa, niin ladattavalla hybridillä ei nimenomaan kannata ajaa akku tyhjänä edes silloin, kun latausmahdollisuutta ei ole. Toinen juttu on tietenkin akun nopeampi vanheneminen tyhjänä. Jos ei ole latausmahdollisuutta, niin ei silloin tietenkäännkannata maksaa hybridin ladattavuudesta.
Kuvatekstissä Volvosta maininta "Miinus tulee siitä, ettei latausjohdolle ole selkeää säilytystilaa".
Loppuarvostelussa taas:"..ja latausjohdolle on asianmukainen säilytystila".
Ilmeisesti asianmukainen ei ole selkeä?
Mielestäni tavaratilan pohjan alla oleva latausjohdon paikka ei ole optimaalinen, ainakaan silloin, kun tavaratilassa on tavaraa. F30 330e:n helposti avattava "salkku" tavaratilan sivussa olevassa poterossa pystyssä toimii aina. Jos G20:ssä on luovuttu tästä, ei kehitys ole aina positiivista.
Vertailuun sinänsä liittymättä yleinen huomio lataushybrideistä: äkillinen kiihdytys pitkän sähköajon jälkeen merkitsee kylmän polttomoottorin kierrättämistä tappiin asti. Pitääkö omistajan olla huolissaan?
Kommentteja lukiessa tulee mieleen hupaisa ajatus siitä tehdäänkö testejä selvin päin vai umpihumalassa. "Miinus tulee siitä, ettei latausjohdolle ole selkeää säilytystilaa".
Loppuarvostelussa:"..ja latausjohdolle on asianmukainen säilytystila".
Laservaloja kritisoidaan mutta eikös valokuvio yllä BMW Laserlight -teknologian avulla jopa 530 metriin. Vaikea käsittää että tuosta saa väännettyä kritiikkiä. Testi kuin testi on tekijänsä näköistä.
BMW: Ei ole yllätys, että sedanissa tavaratila on joukon pienin. Tavaratilan arvosanan olemme kuitenkin antaneet tulevaan farmarimalliin perustuen. Sedanissa akku supistaa tilaa jonkin verran, ja muotoilu on muutenkin turhan moninainen. Latausjohdolle on kuitenkin hyvä tila lattian alla.
BMW:n mukaan laserkaukovalojen kantama on 600 metriä. Todellinen käytännön kantama, jonka päässä voi tehdä havaintoja, on hieman lyhyempi kuin Mercedeksen Ultra Range -ledien mitattu 280 metriä. Kaukovalojen peruskeila on aluksi leveä, mutta sen jatkeeksi 60 km/h:n nopeudessa syttyvien laserpitkien keila on ilkeän kapea ja vilkasliikkeinen.
KÄYTTÖ: Hybriditoiminnan käyttö on joukon helpointa. Viihde-elektroniikka on hyvin modernilla tasolla. Prosessorit ovat nopeita ja kuvan terävyys on tätä päivää. Eleohjauskin on mainio ratkaisu, joskin se toimii välillä vähän viiveellä. Akun lataustilan näyttö ei ole selkein mahdollinen, mutta riittävä.
BMW on urheilullinen ajettavuudeltaan, olemukseltaan ja mieleltään. Joillekin se on hyvä asia, joillekin ei niinkään.
Onhan tuo jokseenkin käsittämätöntä että tässä testissä laservalojen kantama puolittuu. Tämä on taas niitä musta tuntuu päätelmiä, järjestystä saadaan haluttuun malliin toteamalla "Kaukovalojen peruskeila on aluksi leveä, mutta sen jatkeeksi 60 km/h:n nopeudessa syttyvien laserpitkien keila on ilkeän kapea ja vilkasliikkeinen." Jos muissa mittauksissa todetaan kantamaksi 530-600 metriä on omituista että tässä testissä jäädään alle 280 metriin. Kysymys voiko testissä tehdä päätelmän joka kyseenalaistaa koko BMW:n Laserlight -teknologian?
Näin todetaan BMW:n laservaloista toisaalla" Kapeat laservalot valaisevat juuri tien alueen melkeinpä niin pitkälle kuin vain tarkka näkö kantaa. Mainospuheissa puhutaan 600 metristä, mikä voi ihan hyvin pitää paikkaansa. Satasen vauhdissa ajaessakin tuntui vielä näkevän jopa pidemmälle kuin on tarvis." Kuljettajan näkökyvyllä on merkitystä tässäkin asiassa. Miten mahtaa olla tämän TM:n testin tehneen näkökyvyn kanssa sitä sopii pohtia
Näin mittasi Vi Bilägare. 3-sarja. Laservalo.
Halvljus, längd: 122 m.
Halvljus, bredd: 27 m.
Halvljus, betyg: 5/5
Helljus, längd: 196 m.
Helljus, bredd: 41 m.
Helljus, betyg: 4/5
Koko testi, BMW:ssä kehuttiin lähivaloja.
https://www.vibilagare.se/test/ljus/ljustest-bmw-3-serie-tesla-model-3-volvo-s60-2019
Muitakin testejä löytyy mutta niihin ei ole lukuoikeutta.
En ota kantaa mittausmenetelmiin, mutta olen melko varma tuon testissä olevan valokuvion perusteella, että laserit eivät tuossa pala, vaan valokuvio perustuu ihan pelkkiin kaukovaloihin ilman noita rinnalle yli 70km/h ajettaessa syttyviä laserledejä. Itse en ole saanut niitä syttymään vielä 60km/h ja todellakin pitää olla pilkkopimeää ja sen oikeasti huomaa kun ne syttyvät.
Mulla on sen verran vanha versio ISTA-D:stä (bemarin diagnostiikkaohjelma) ettei se tunnista vielä G20, joten en pysty ohjelmallisesti niitä koemielessä sytyttämään.
Googlella löytyy hyviä videoita jossa näkyy noiden toiminta. Joka tapauksessa pieni pettymys nuo ovat, tosin tulivat varustepaketin mukana. En olisi vajaata paria tonnia erikseen noista maksanut.
Saatika silloin kun ne i8 hybridiin vuonna 2014 tulivat, niin lisävarustehintaa oli yli 8000€.
Aika helppoa tuo on mittaustuloksista nähdä. Tarvikelisävalojen kauppiaiden kilometrin päästä mittaamilla 0.25 luksin lukemilla ei vaan oikeasti ole mitään merkitystä. Mittausten mukaan juuri näin BMW näyttäisi tekevän ilmoittaessaan tuon 1 luksin 600 metrissä.
Valovertailussa on tällä kertaa yllättävän monta asiaa oikein. Thorin vasaroihin on saatu Volvon mittaiset valot. Nämä eivät enää edeltäjiensä tavoin häviä 15-vuotiaan S80:n bi-xenoneille. VW:n valot ovat VAG perinteisiin nähden poikkeuksellisen hyvät. Kaikilla on adaptoituvat LEDit. Mersun valot eliminoivat lisävalojen tarpeen myös sarvipäiden maassa.
BMW:n valot ovat aiempia Bemareita paremmat, mutta kuten mitatuista valokuvioistakin selvästi näkee, se ei vaan tässä seurassa riitä.
Eikö niitä Bemun täysiä valoja oikeasti saa päälle kuskin paikalta? Jos ei saa, niin miksi ei saa? Kyllähän kaukovalojen kytkeminen pakkovaloasennossa pitää sytyttää kaikki valot mitä nokalta löytyy.
Pikaisella googlauksella ei löydy mitattuja luximääriä mistään testistä. 20kV sähkölinjan takaa tuskin saa mitään arvoa, nimittäin keila on todella kapea eikä hajavaloa tai sirontaa juurikaan esiinny.
Ranskalaiset väittivät jossain i8 testissä, että valoteho 600m:ssä riittää helposti sanomalehden lukemiseen. Jenkkimarkkinoilla tekniikka on käsittääkseni vieläkin pannassa, koska ylittää kolminkertaisesti sinne asetetut maksimit.
Käytössä olen huomannut samanlaista keilojen "heiluttaa" mistä vertailussakin mainittiin, mutta mainosten mukaan nuo on jotenkin yhdistetty gps järjestelmään ja IR kamerat ohjaa ne spottaamaan lämmönlähteisiin 100m saakka. Toistaiseksi ei ole hirvet olleet niin lähellä tuon kanssa, että olisi kokemuksia toiminnasta.
Plug-in auto olisi syytä saada ladattua ainakin kerran päivässä akku täyteen samalla kun auto seisoo jossain parkissa. Nyt löytyy jo isolla akulla ja nopealla latauksella olevia malleja, mutta olisi silti työlästä, jos joutui aina lataamaan jossain marketilla tai liikenneasemalla.
Regenerointi ei taida olla sen suuremmassa osassa itselataavissa kuin plug-in hybrideissäkään vaan itslataaminen tehdään lähinnä autossa olevalla polttomottorilla. Plug-in hybridin lataa akkua jossain määrin polttomoottorilla, ainakin minusta vaikuttaa siltä. Kaupunkiliikenteessä pääsen aika pitkiä matkoja sähköllä vaikka ajoakku on tyhjä. Selvästi pidempään kuin pelkillä jarrutuksilla voisi regeneroitua sähköä.
Plug-in hybridillä moni joutuu ajamaan paljon polttomoottorilla, jos sähkösäde on vain 40-50km. On ihan relevanttia sinänsä mitata polttoaineen kulutusta, kun akku on tyhjä. Se on sitten toinen asia, millaisella ajotavalla mennään, kun akku on tyhjä. Pistokehybridillä mahdollisuus taloudelliseen ajoon on paljon suurempi kuin perinteisellä polttomoottoriautolla., koska sähkö avittaa koko ajan tyhjänkin ajoakun tapauksessa.
Jahas, sitä on tietämättään ajanut 30tkm testivoittajalla. Ilmankos ei löytynyt parempaa ja uuden lähes samanlaisen tilauspaperit lähtivät matkaan 😊
740 GLE: "Eikö niitä BMW:n täysiä valoja oikeasti saa päälle kuskin paikalta? Jos ei saa, niin miksi ei saa? Kyllähän kaukovalojen kytkeminen pakkovaloasennossa pitää sytyttää kaikki valot mitä nokalta löytyy."
Tuossa edellä ZeiMZei koitti ansiokkaasti vääntää asiaa ymmärrettävään malliin miten laservalot kytkeytyy päälle. Nopeutta yli 70 km/h. Satasen vauhdissa pimeässä valokeila valaisee tien leveydeltä tuonne 500-600 metriin jos kuljettajan näkökyky sen sallii.
740 GLE perseilyt sikseen.
ZeiMZei: "Ranskalaiset väittivät jossain i8 testissä, että valoteho 600m:ssä riittää helposti sanomalehden lukemiseen. Jenkkimarkkinoilla tekniikka on käsittääkseni vieläkin pannassa, koska ylittää kolminkertaisesti sinne asetetut maksimit."
BMW:n 7-sarjan kohdalla uudesta tekniikasta on puhuttu aina kiitettävään sävyyn. Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen. Joskus kauan sitten samanlaista vähättelyä oli havaittavissa 5-sarjan kohdalla ei tosin enää koska lapsellinen ja asiaton kritiikki saa toimittajan näyttämään fanipojalta joka sokeasti fanittaa omaa suosikkimerkkiä.
Lapsellinen kritiikki koeajoihin, saa tracktestin näyttämään fanipojalta joka sokeasti fanittaa omaa suosikkimerkkiä.
Matalamielisille trolleille voisi tässä vaiheessa suositella viilentävää suihkua ennen kuin intoudutte avautumaan enemmän. Laserlight -teknologia on alihankkijan keksintöä ja toteutus on sen mukaista. Merkkiin kohdistuvat perseilyt voitte unohtaa jokainen näitä ominaisuuksia tarjoava on samassa veneessä alihankkijan kanssa.
Valmistaja vastaa tuotteesta suhteessa asiakkaisiin. Alihankkijan taakse ei voi piiloutua. Tämäntyyppiset osat suunniteltaneen yhdessä alihankkijan kanssa eikä osteta suoraan hyllystä. Yleisemmällä tasolla on toki niin että alihankkijalta saattaa joskus tulla virheellistä osaa auton merkistä riippumatta, mutta silloinkin auton valmistaja kantaa vastuun takaisinkutsuissa, imagossa ja vaikkapa katsastustilastoissa.
"Onko siis niin että 3-sarjan kohdalla koko Laserlight -teknologian toiminta kyseenalaistetaan ihan vaan sen takia että kyseessä on halvemman hintaluokan BMW. Tämä tulee väkisin mieleen."
Ei oo, ei tuu.
Kyllä se taas ottaa NIIN koville!
Ei tässä mihinkään piilouduta tosi asia on vain se että BMW tekee aivan muita asioita kuin näitä laservaloja, tätä ei muuta mikään eikä kukaan. Kommenttisi liippaa jo hyvin läheltä puhdasta trollausta. Tämäkin innovaatio on jonkin alihankkijan keksintö ja toteutus on sen mukainen kuin on. Ei noissa ole montaa variaatiota. Voidaan toki irvailla ja kyseenalaistaa merkki mutta tämä tapa on lapsellinen ja asiaton. Laservalot toimivat kuten ne on tarkoitettu toimimaan, jonkun toimittajan on täysin turha väittää että valot eivät toimi kuten pitää. BMW:n laservalot toimivat tietyn nopeuden jälkeen pimeässä ja valokeila yltää maksimissaan 600m:iin. Jos jonkun toimittajan näkökyky sumenee noissa metreissä ei se ole merkin vika. Lähivalot ovat kuitenkin se tärkein valo koska lähivaloilla ajetaan kaupungissa kaikki ajot ja ruuhkaisessa liikenteessä maanteillä ajetaan suurimmaksi osaksi lähivaloilla. Oli valot sitten kuinka hyvät tahansa metsän valaisuun ei kykene mitkään valot sieltä tielle säntäävä eläin tulee aina yllätyksenä mutta jos sen havaitsee vaikka 600 metrin päässä on aikaa reagoida huomattavasti enemmän kun 150 metrin päästä.
Kommenttisi perusteella sinulla ei ole hajuakaan siitä mitä on trollaus.
Annoin sinulle vain vihjeen ettet alennu näiden vähälahjaisten trollien tasolle. Pari trollia tuossa edellä aukoo päätään asioista mistä ei ole vähääkään tietoa eikä järki anna myöden edes ymmärtää näistä mitään. Jos trolli aukaisee tynnyrin kannen silloin tällöin ei siihen kannata kiinnittää mitään huomiota. Kenenkään pisteet ei nouse siitä että trolli heilauttaa peukkua kuin ymmärtäisi jotain, noiden pään sisältö ei riitä kuin kuin hyvin vähäiseen puserrukseen.
Kaikella rakkaudella, tällä palstalla on näkynyt lähinnä yksi rääväsuinen sähköautovastustaja jonka voinee luokitella trolliksi. Kukaan muu ei ole lähelläkään, vaikka jotkut herkkänahkaisuuksissaan eri mieltä olevia sellaisiksi väittävätkin.
Se että on kanssasi eri mieltä, kyseenalaistaa sinun tai Bemarin markkinointipuheet, tai tuo esiin jotain puutteita fanittamassasi merkistä ei ole missään muodossa trollaamista. Jokainen on tässä kirjoittanut hyvinkin asiallisesti, ja jos katsotaan skaalaa asiallinen-asiaton, niin sinun puheesihan tässä on kohti asiatonta liukunut. Puheet fanipojista, vähälahjaisista trolleista ja hämärtyneistä näkökyvyistä eivät ole mitään asiallisuuden riemuvoittoja.
Lienee varsin todennäköistä että et ole henkilökohtaisesti tehnyt laservalomittauksia, tuskin edes kokeillut kyseisiä valoja oikeissa/sopivissa olosuhteissa. Kyse on silloin vain siitä kenen sanaan luottaa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voi olettaa että riippumaton testi antaa luotettavamman lausunnon kuin myyjän markkinointikoneisto. Toki testeissäkin voidaan tehdä virheitä, mutta ne pitää sitten pystyä osoittamaan virheiksi.
Ja mitä itse asiaan tulee, niin kyllä sinä yritit nyt piilottaa baijerilaiset alihankkijan selän taakse. Auto ostetaan nimenomaan jonkun merkkisenä, ei kokoelmana Hellan, Boschin, Continentalin ja Valeon osia. Ei sitä (suomea lukuunottamatta) osteta edes alihankintaa tekevän kokoonpanotehtaan mukaan.
Tässä nimenomaisessa asiassa on vieläpä kyse suunnittelun onnistumisesta, ja se tehdään aivan varmasti yhdessä, tai ainakin autonvalmistaja toimittaa omat specsinsä esimerkiksi muotoilun osalta. Jonkun osan tarkoitettua heikompi tekninen kestävyys on helpommin ymmärrettävissä alihankkijan mokasi, mutta kyllä se automerkki niistäkin kuluttajan suuntaan kantaa vastuun, oli se vastuu sitten rahallista korvausta korjauskulujen muodossa, tai aineetonta vastuuta ja vahinkoa mahdollisen imagohaitan mukaan.
Missä muuten ovat nyt ne kaikki, jotka tietävät aina ennen vertailun julkaisua, kuinka TM keinotekoisesti tekee Volkkaristi voittaja painotuksilla ja milloin milläkin?
Täytyy sanoa vaikka itsehillintä pelaa melko hyvin en silti kuuntele lapsellista irvailua tai solvausta edes netissä. Livenä ei kukaan ole asiaa testannut. Voit vapaasti puolustella kyseisiä tapauksia sinulla on varmasti siihen syysi, minua ei silti kiinnosta pätkääkään mitä ne ovat.