@_Quu kirjoitti:
Ajossa BMW 530e:n suurin murhe on BMW:n nykytyylin ohjaus: tunto puuttuu ja matka-ajossa vaivaa epämääräinen keskialue. Koeajoyksilön ohjauksen palautus ei myöskään ollut aivan loogista
Tämä ei ole BMW:n vaan Mersun vika. Tämän tyylilajin autoja verrataan E-sarjalaiseen, jonka missio ei ole olla the ultimate driving machine, vaan viedä kuljettaja ja matkustajat miellyttävästi perille ketään rasittamatta.
Siihen ideologiaan kuuluu, että jos kuljettaja haluaa istua ratin takana ihan rauhassa muutaman tunnin, häntä saa häiritä ainoastaan mission critical infolla. Siksi kerran kaarteeseen käännetty ohjaus ei saa vääntää kuljettajalle vastaan, vaan hyvän moottoripyörän tavoin kaartaminen jatkuu kunnes komentosillalta toisin määrätään. Ellei pidä tästä, kannattaa ostaa jotain muuta.
Tästä rauhallisuudesta pitävän on vaikea tykätä ohjauksesta, joka tappelee vastaan jokaisessa kaarteessa, joihin vastahakoinen auto pitää pakottaa koko kaarteen läpi mutkasta suoraan pyrkivää tangenttia läpi kaarteen väkisin vääntäen.
En edes yritä ehdottaa mikä on paras tai oikea tapa, mutta on hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
@740 GLE kirjoitti:
Lupasin antaa Rouvalle sen verran tasoitusta, että hän saa vetää maantiepyörällä asfalttia ja minä rymyän maasturilla huonoon kuntoon lahonneiden pitkospuiden ja luonnon rinteen kautta vieressä. Hävinnyt maksaa jäätelöt.
Ei tullut edes kisaa. Lahot pitkokset oli korjattu uusilla entistä leveämmillä lankuilla, joita plussakoon rengas kiitää vaikka silmät kiinni.
Herrasmiehenä maksoin silti jäätelöt ja tunnustin saaneeni metsähallitukselta merkittävän edun nousuuni.
@_Quu kirjoitti:
Ajossa BMW 530e:n suurin murhe on BMW:n nykytyylin ohjaus: tunto puuttuu ja matka-ajossa vaivaa epämääräinen keskialue. Koeajoyksilön ohjauksen palautus ei myöskään ollut aivan loogista
Tämä ei ole BMW:n vaan Mersun vika. Tämän tyylilajin autoja verrataan E-sarjalaiseen, jonka missio ei ole olla the ultimate driving machine, vaan viedä kuljettaja ja matkustajat miellyttävästi perille ketään rasittamatta.
Siihen ideologiaan kuuluu, että jos kuljettaja haluaa istua ratin takana ihan rauhassa muutaman tunnin, häntä saa häiritä ainoastaan mission critical infolla. Siksi kerran kaarteeseen käännetty ohjaus ei saa vääntää kuljettajalle vastaan, vaan hyvän moottoripyörän tavoin kaartaminen jatkuu kunnes komentosillalta toisin määrätään. Ellei pidä tästä, kannattaa ostaa jotain muuta.
Tästä rauhallisuudesta pitävän on vaikea tykätä ohjauksesta, joka tappelee vastaan jokaisessa kaarteessa, joihin vastahakoinen auto pitää pakottaa koko kaarteen läpi mutkasta suoraan pyrkivää tangenttia läpi kaarteen väkisin vääntäen.
En edes yritä ehdottaa mikä on paras tai oikea tapa, mutta on hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
En tiedä oletko samaa mieltä mutta mielestäni vaaka kallistuu molempien kohdalla ohjaustehostimeen ja siihen muutokseen kun hydrauliset ohjaustehostimet muuttuivat sähköisiksi ohjaustehostimiksi. BMW:n ja MB:n sähköiset ohjaustehostimet jättävät vähän tunnottoman tunteen vähänkään pidemmillä matkoilla mutta kuten sanoin kaikkeen tottuu. En ole muutoksesta kiusaantunut vaan miellän sen enemmän niin että aikansa kutakin näin tekniikat kehittyvät.
@NHB kirjoitti:
Yksi kulma pohtia tuota valokysymystä on euro. Volkkarin valot ovat vakiovarusteiset, mutta muissa niistä joutuu maksamaan ekstraa. Volvossa hinta on 400, Mersussa tonnin ja Bemarissa kaksi tonnia. Hinnat ovat ilman autoveroa.
Totta. Hinnat alkaen perusvaloiksi Volkkarin valot ovat hieno suoritus. Toisille ei vaan mikään riitä ja kun toisaalta tekniikan mahdollisuudet ovat tiedossa, on vaikea hyväksyä muuta kuin valaisintekniikan mahdollisuudet melko täysimääräisesti hyödyntävät suoritukset.
Volvoa olisi järjetöntä tilata ilman näitä volvomaisen tehokkaita Thorin vasaroita. Mersun ja Bemarin tilaajalla valojen tarve on enemmän priorisointikysymys, mutta kyllä niihinkin saa paljon ajovaloja turhempaakin varustetta.
Ensimmäisen oman autoni ostin pian 40 vuotta sitten eikä perheessä ole sen jälkeen ajettu yhtään autoa läpi koko talven vakiovaloin. Tämän testin mittaukset pistävät minut epäilemään, että saatan vielä joskus ajaa omaa autoani ihan tyytyväisenä ilman lisävalojakin?
Jätin ne tilauksesta pois kun en ole kaivannut lisätehoa, mutta ilmeisesti on syytä pirauttaa myyjälle?
@NHB kirjoitti:
Yksi kulma pohtia tuota valokysymystä on euro. Volkkarin valot ovat vakiovarusteiset, mutta muissa niistä joutuu maksamaan ekstraa. Volvossa hinta on 400, Mersussa tonnin ja Bemarissa kaksi tonnia. Hinnat ovat ilman autoveroa.
Totta. Hinnat alkaen perusvaloiksi Volkkarin valot ovat hieno suoritus. Toisille ei vaan mikään riitä ja kun toisaalta tekniikan mahdollisuudet ovat tiedossa, on vaikea hyväksyä muuta kuin valaisintekniikan mahdollisuudet melko täysimääräisesti hyödyntävät suoritukset.
Volvoa olisi järjetöntä tilata ilman näitä volvomaisen tehokkaita Thorin vasaroita. Mersun ja Bemarin tilaajalla valojen tarve on enemmän priorisointikysymys, mutta kyllä niihinkin saa paljon ajovaloja turhempaakin varustetta.
Ensimmäisen oman autoni ostin pian 40 vuotta sitten eikä perheessä ole sen jälkeen ajettu yhtään autoa läpi koko talven vakiovaloin. Tämän testin mittaukset pistävät minut epäilemään, että saatan vielä joskus ajaa omaa autoani ihan tyytyväisenä ilman lisävalojakin?
Jätin ne tilauksesta pois kun en ole kaivannut lisätehoa, mutta ilmeisesti on syytä pirauttaa myyjälle?
Minulla on tuollaiset valot, kuin testin Volvossa, en tosin tiedä, ovatko yhtä hyvät, koska minulla on MY2018 XC90T8, siis pari vuotta vanhempi malli. Mutta "harittavat ja suppuun menevät" ne on. Kaukovalot pitää aina erikseen ottaa päälle rattiviiksestä ja sen jälkeen automatiikka hoitaa valojen ohjauksen. 2,5 vuoden aikana 2-3 kertaa on vastaantuleva rekka väläyttävyt valoja, mutta muuten ei ole vaikuttanut vastaantulijoita häirinneet minun valot. Oli minulla edellisessäkin autossa kaukovaloautomatiikka, mutta se vaihtoi vain lyhyiden ja pitkien välillä ja nykyisessä valokuvio muuttuu. Minulla on siis se lisävaruste high beam LED (tai sinne päin). Kyllä se kannattaa ottaa, jos budjetti antaa myöten.
Tuo lataamisen hitaus on ainut asia, mikä minusta on huonoa omassa sekä testin plug-in hybrideissä. Lataushitaus ja sähkösäde on vähän saman asian eri sävyjä, mutta nykyinen (taas kesäkelillä 40+km) lyhyt sähkösädekään ei niin paljon häiritse kuin hidas lataus, jonka takia pidemmällä matkalla ei järkevästi saa pidettyä bensan kulutusta huippualhaalla.
Kovasti olen miettinyt MB GLE:n hankkimista latausnopeuden ja akkukapasiteetin takia. Oikeastaan hyvä, ettei niitä vielä ole saatavana, niin voi rauhassa miettiä asiaa. Jos asiaa ajattelee järjellä, niin ei kannattaisi vaihtaa siihen, mutta toisaalta sähköajoa haluaisi mieluusti enemmän. Painimaan se jaakoppikin joutui.
Testissä oli kerrottu myös huoltovälit. Olen itsekseni miettynyt jo aikaisemminkin, että miten lataushybridien huoltoväli tulisi määrittää. Pääasiassahan huoltotoimenpiteet autossa tehdään polttomoottorille eli öljyn- ja suodattimien vaihdot yms. Vaihteiston oljynvaihto tapahtuu tosi harvoin ja jakopään huolto vasta pitkästi 100.000km jälkeen ja kilometreissä saattaa olla valtaosa ajettuna sähkömoottorilla.
Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?
Lataushybridillä voi polttomoottorilla ajettuja kilometrejä olla kovin vähän kokonaiskilometreistä. Pitäisikö niillä olla selvästi erilainen huolto-ohjelma kuin saman auton polttisversiolla?
HR: "Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?"
Öljyn vanheneminen alkaa kun se otetaan moottorissa käyttöön. Esimerkiksi öljyn ominaisuuksia heikentävä hapettuminen etenee, vaikka autolla ei ajettaisi. Toistuva lyhyiden matkojen ajaminen kuormittaa moottoriöljyä enemmän kuin pitkän matkan ajo.
Lyhyiden matkojen haastavuus moottoriöljylle korostuu talviaikaan. Kun moottori vuoroin lämpenee hieman ja jäähtyy pian, ilman kosteus kondensoituu moottoriöljyn sekaan. Öljyn kannalta olisikin eduksi, että autolla ajettaisiin säännöllisesti myös pidempiä ajomatkoja, sillä silloin vesi pääsee haihtumaan. Lyhyiden matkojen ajaminen ja toistuvat kylmäkäynnistykset voivat aiheuttaa öljyyn polttoainelaimentumaa.
Joissain tilanteissa moottoriöljyn sekaan voi päästä polttoainetta. Tällöin puhutaan polttoainelaimentumasta, joka heikentää öljyn voitelukykyä. Polttoainelaimentumaa syntyy kun kaikki polttoaine ei pala. Tähän on tyypillisesti syynä runsas polttoaineen annostelu esimerkiksi kylmäkäynnistystilanteessa (rikastus). Hiukkassuodattimella varustetuissa dieselautoissa polttoainelaimentumaa voi aiheuttaa myös polttoaineen jälkiruiskutus, jolla pyritään saamaan aikaan hiukkassuodattimen puhdistuspoltto eli regenerointi. Jos autolla ajetaan vain lyhyitä matkoja, regenerointi ei pääse tapahtumaan kunnolla ja auton ohjainyksikkö yrittää käynnistää regenerointia ylimääräisellä polttoaineenruikutuksella yhä uudelleen. Näissä tilanteissa polttoainetta voi päästä öljyn sekaan.
@tracktest kirjoitti:
HR: "Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?"
Öljyn vanheneminen alkaa kun se otetaan moottorissa käyttöön. Esimerkiksi öljyn ominaisuuksia heikentävä hapettuminen etenee, vaikka autolla ei ajettaisi. Toistuva lyhyiden matkojen ajaminen kuormittaa moottoriöljyä enemmän kuin pitkän matkan ajo.
Lyhyiden matkojen haastavuus moottoriöljylle korostuu talviaikaan. Kun moottori vuoroin lämpenee hieman ja jäähtyy pian, ilman kosteus kondensoituu moottoriöljyn sekaan. Öljyn kannalta olisikin eduksi, että autolla ajettaisiin säännöllisesti myös pidempiä ajomatkoja, sillä silloin vesi pääsee haihtumaan. Lyhyiden matkojen ajaminen ja toistuvat kylmäkäynnistykset voivat aiheuttaa öljyyn polttoainelaimentumaa.
Joissain tilanteissa moottoriöljyn sekaan voi päästä polttoainetta. Tällöin puhutaan polttoainelaimentumasta, joka heikentää öljyn voitelukykyä. Polttoainelaimentumaa syntyy kun kaikki polttoaine ei pala. Tähän on tyypillisesti syynä runsas polttoaineen annostelu esimerkiksi kylmäkäynnistystilanteessa (rikastus). Hiukkassuodattimella varustetuissa dieselautoissa polttoainelaimentumaa voi aiheuttaa myös polttoaineen jälkiruiskutus, jolla pyritään saamaan aikaan hiukkassuodattimen puhdistuspoltto eli regenerointi. Jos autolla ajetaan vain lyhyitä matkoja, regenerointi ei pääse tapahtumaan kunnolla ja auton ohjainyksikkö yrittää käynnistää regenerointia ylimääräisellä polttoaineenruikutuksella yhä uudelleen. Näissä tilanteissa polttoainetta voi päästä öljyn sekaan.
No silloinhan minun ajoprofiili on autolle edullinen, koska ajan säännöllisen epäsäännöllisesti 200 - 300 km/sivu matkoja. Marraskuun alusta 2017 tähän päivään hiukan alle 85.000km. Ja sen matkan keskikulutus on tällä hetkellä 5,7litraa ja juuri tällä hetkellä 2880km matkalta 4,4litraa. Ajosäde polttoaineella auton näytössä on viime viikon keskiviikon jälkeen pysynyt 140km - 150km (jostain syystä auto arpoo noiden kahden lukeman välillä kun ajelen) ja samaan aikaan kilometrejä on kertynyt 230km eli sen verran on tullut yhteen putkeen sähköajoa ja tänään tulee vielä 84km lisää, kun lähden kohta mökille tekemään yhden rakennusteknisen operaation, matka 42km/sivu. Ensi keskiviikkona täytyy seuraavan kerran polttaa bensaa, jollei joku yllättävä pitkä matka tule sitä ennen.
Kyllä ihmettelen, jos joku vielä nykypäivänä ostaa uutena pelkällä pärinämoottorilla varustetun auton. PHEV-malleissa on valinnanvaraa monessa hintaluokassa ja autotyypissä esim. uusi Seat, Outlander, Volvot, Mersut, Bemarit, Volkkarit, Fordit. Käytettyjen markkina on eri asia vielä muutaman vuoden.
Kyllä ihmettelen, jos joku vielä nykypäivänä ostaa uutena pelkällä pärinämoottorilla varustetun auton.
Onhan meitä jolla latausjohto ei ylety töpseliin, tai viitsitä alistua johtosulkeisiin, onneksi vielä saa rahalla autoja missä ei tarvitse osallistua kyseisiin rituaaleihin.
Kyllä ihmettelen, jos joku vielä nykypäivänä ostaa uutena pelkällä pärinämoottorilla varustetun auton.
Omassa polttomoottorilla ja sähkömoottoreilla varustetussa autossa kyllä kaupunkinopeuksissa koko reissun kovin ääni moottoritilasta kuului sähkömoottorista, kun ollaan pysähtymässä liikennevaloihin. Polttomoottorista ei kuulu kaupunkinopeuksissa yhtään mitään, ellei se sattumalta käy pysähdyksissä ollessa.
Maantiellä polttomoottorin käyntiä ei kuule myöskään ollenkaan paitsi kiihdytyksissä ja ohituksissa. Mutta ei hätää, säädintä kiertämällä autoon saa koko ajaksi taustalle murinaa, joka vastaa perinteisellä momentinmuunninautomaatilla varustettua vee-kasia (Tyhjäkäynnillä kierrosnopeus hivenen laskee, kun laittaa "vaihteen" päälle ja ylämäissä se vaihtaa pienemmälle vaikka vakkarilla ajettaessa jne. jne.)
Pärinämoottori on hyvä silloin kun ei ole ylimääräistä rahaa autoon, ei ole omaa latauspaikkaa, ja ajaa pitkiä matkoja.
Autoverottomilla suurilla markkinoilla plug-in mallit ovat niitä kalleimpia versioita, ja niin taitavat olla täälläkin. Säästöä niillä ei taida saada aikaiseksi ellei kerää paljon verottomia kilometrikorvauksia.
Ja toisaalta liikenne on Suomessa hyvin merkittävä veronmaksaja, jolloin säästö on maksamatonta veroa yhteiskunnalle (mikä onkin sitten monimutkainen aihe). Vaikka väitetään että se olisi CO2-päästölähde.
Kyllä ihmettelen, jos joku vielä nykypäivänä ostaa uutena pelkällä pärinämoottorilla varustetun auton.
Onhan meitä jolla latausjohto ei ylety töpseliin, tai viitsitä alistua johtosulkeisiin, onneksi vielä saa rahalla autoja missä ei tarvitse osallistua kyseisiin rituaaleihin.
Voisiko kommentoinnin johtosulkeisista jättää niille jotka ovat sitä edes kokeilleet? Asennoituminen on tietysti henkilökohtaista, mutta se on joka tapauksessa helpompaa kuin lohkolämppärin kytkeminen, koska "pistorasia" on ergonomisemmassa paikassa.
Se on tietysti eri juttu jos sitä pistorasiaa ei ole saatavilla. En minäkään lataushybridiä olisi Töölööseen ottanut. Täyssähkön mahdollisesti kyllä.
Latausjohdon liitäntäpiste on ergonomisella korkeudella ja pistoke suurikokoinen ja helposti paikoilleen menevä. Juuri asensin mökillekin wall boxit ja matkoja varten piuha tavaratilan pohjan alla.
Minua ei kiinnosta mikä osuus hinnassa on autoveroa, en kuitenkaan lähtisi liki kymppitonnia maksamaan epäkäytännöllisemmästä autosta.
Sikäli se on kiinnostavaa että Suomen automarkkina on niin mitättömän pieni että vaikka täällä siirryttäisiin hevoskärryihin ei sillä olisi suurta merkitystä.
Eli mihin suuntaan EU ohjaa autotehtaita tuotteitaan kehittämään, ja jääkö edulliset mallit pois koska niiden kilometrikohtainen CO2 on korkeampi? Niillä edullisilla ajetaan vähemmän, joten vuosipäästö jää vähäiseksi, eli ajatus on kaunis, mutta vähän hölmö. Porsche Panamera on virallisesti ekoauto koska sen WLTP-päästö on alle 95 g/km. Skoda Fabia taas on auto jonka EU haluaisi kieltää, tai ainakin määrätä sakkoja valmistajalle (+Suomi lisää CO2 autoveron siihen lisäksi).
Suomessa polttoaineverotus ja ajoneuvovero ovat hyvin merkittäviä tulonlähteitä valtiolle, mutta autovero lähinnä sotkee kaupankäyntiä. Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
@Karrette kirjoitti:
Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
Volvo XC40 T2 Autoveroton hinta 30 900,00
Volvo XC40 T5 TwE Autoveroton hinta 46 500,00
@Karrette kirjoitti:
Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
Volvo XC40 T2 Autoveroton hinta 30 900,00
Volvo XC40 T5 TwE Autoveroton hinta 46 500,00
Missä mahtaa olla kannattavuusraja jos asiaa verrataan kuten dieseleissä? Ja dieselvero, sehän on suomalainen erikoisuus sekin.
@Karrette kirjoitti:
Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
Volvo XC40 T2 Autoveroton hinta 30 900,00
Volvo XC40 T5 TwE Autoveroton hinta 46 500,00
Kai tuon verran hintaeroa kuuluukin olla verrattaessa 98kw tehoerolla olevia?
T2 on 95kw ja T5 Twe 193kw. Outoa jos nämä olisivat samanhintaisia ilman autoveroa.
@Karrette kirjoitti:
Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
Volvo XC40 T2 Autoveroton hinta 30 900,00
Volvo XC40 T5 TwE Autoveroton hinta 46 500,00
Kai tuon verran hintaeroa kuuluukin olla verrattaessa 98kw tehoerolla olevia?
T2 on 95kw ja T5 Twe 193kw. Outoa jos nämä olisivat samanhintaisia ilman autoveroa.
Molemmissa on 1.5 litran 3-sylinterinen bensakone. Vaan onko tuo tehoeron arvo +50% ? Vai onko halvempi versio "riisuttu karvalakki-versio"?
Vaikka virallisesti kyse on siitä että se tehokkaampi on ympäristöystävällinen valinta joka huomioidaan mm. vuotuisessa ajoneuvoverossa, ja hankinnan yhteydessä peritään halvemmasta tuhansien eurojen CO2-rangaistusmaksu. Aiemmin autovero kannusti tyytymään halpaan jotta valuuttaa ei menisi liikaa ulkomaille.
Ns. verottomassa hinnassa on jo 24 % alv mikä pitäisi riittää, mutta suomen sosialistisessa markkinataloudessa pitää pelata niillä korteilla mitä me on vaaleissa valittu.
@_Quu kirjoitti:
Ns. verottomassa hinnassa on jo 24 % alv mikä pitäisi riittää, mutta suomen sosialistisessa markkinataloudessa pitää pelata niillä korteilla mitä me on vaaleissa valittu.
Ei tarvitse - voihan sitä muuttaa vaikka Jenkkeihin tai jos ei saa lupaa, niin vaikka johonkin EU-maahan.
Montako vuotta olet näitä esimerkkejä tänne postannut?
Kuitenkaan et vielä ole oppinut että vertailu on hyvä tehdä edes lähelle samaa teholuokkaa olevilla esimerkeillä.
Montako vuotta olet näitä esimerkkejä tänne postannut?
Kuitenkaan et vielä ole oppinut että vertailu on hyvä tehdä edes lähelle samaa teholuokkaa olevilla esimerkeillä.
Vertailuhan on vapaa, tuo saman teholuokan polttomoottori Volvo 40 ja ladattava Volvo verotus vertailuun.
Minun lähtökohta oli että verottaja Karreten mukaan suosii kalliita autoja.
Bentley Continental GT Convertible V8
Autoveroton hinta 240 502,65 €
Autovero 164 397,41 €
@_Quu kirjoitti:
Ns. verottomassa hinnassa on jo 24 % alv mikä pitäisi riittää, mutta suomen sosialistisessa markkinataloudessa pitää pelata niillä korteilla mitä me on vaaleissa valittu.
Suomen vaaleissa ei ole äänestäjän kannalta ollut yli 60 vuoteen muita kortteja kuin Musta Pekka.
Tämä ei ole BMW:n vaan Mersun vika. Tämän tyylilajin autoja verrataan E-sarjalaiseen, jonka missio ei ole olla the ultimate driving machine, vaan viedä kuljettaja ja matkustajat miellyttävästi perille ketään rasittamatta.
Siihen ideologiaan kuuluu, että jos kuljettaja haluaa istua ratin takana ihan rauhassa muutaman tunnin, häntä saa häiritä ainoastaan mission critical infolla. Siksi kerran kaarteeseen käännetty ohjaus ei saa vääntää kuljettajalle vastaan, vaan hyvän moottoripyörän tavoin kaartaminen jatkuu kunnes komentosillalta toisin määrätään. Ellei pidä tästä, kannattaa ostaa jotain muuta.
Tästä rauhallisuudesta pitävän on vaikea tykätä ohjauksesta, joka tappelee vastaan jokaisessa kaarteessa, joihin vastahakoinen auto pitää pakottaa koko kaarteen läpi mutkasta suoraan pyrkivää tangenttia läpi kaarteen väkisin vääntäen.
En edes yritä ehdottaa mikä on paras tai oikea tapa, mutta on hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
Sillä se taas oli pintakova jousitus jopa pehmeällä lumella, mihin sitä muuten verrattiin.
Ei tullut edes kisaa. Lahot pitkokset oli korjattu uusilla entistä leveämmillä lankuilla, joita plussakoon rengas kiitää vaikka silmät kiinni.
Herrasmiehenä maksoin silti jäätelöt ja tunnustin saaneeni metsähallitukselta merkittävän edun nousuuni.
En tiedä oletko samaa mieltä mutta mielestäni vaaka kallistuu molempien kohdalla ohjaustehostimeen ja siihen muutokseen kun hydrauliset ohjaustehostimet muuttuivat sähköisiksi ohjaustehostimiksi. BMW:n ja MB:n sähköiset ohjaustehostimet jättävät vähän tunnottoman tunteen vähänkään pidemmillä matkoilla mutta kuten sanoin kaikkeen tottuu. En ole muutoksesta kiusaantunut vaan miellän sen enemmän niin että aikansa kutakin näin tekniikat kehittyvät.
Audin kohdalla puhetta oli mutteriohjauksesta joka muljahtelee näin muistelisin asiaa.
Jätin ne tilauksesta pois kun en ole kaivannut lisätehoa, mutta ilmeisesti on syytä pirauttaa myyjälle?
Minulla on tuollaiset valot, kuin testin Volvossa, en tosin tiedä, ovatko yhtä hyvät, koska minulla on MY2018 XC90T8, siis pari vuotta vanhempi malli. Mutta "harittavat ja suppuun menevät" ne on. Kaukovalot pitää aina erikseen ottaa päälle rattiviiksestä ja sen jälkeen automatiikka hoitaa valojen ohjauksen. 2,5 vuoden aikana 2-3 kertaa on vastaantuleva rekka väläyttävyt valoja, mutta muuten ei ole vaikuttanut vastaantulijoita häirinneet minun valot. Oli minulla edellisessäkin autossa kaukovaloautomatiikka, mutta se vaihtoi vain lyhyiden ja pitkien välillä ja nykyisessä valokuvio muuttuu. Minulla on siis se lisävaruste high beam LED (tai sinne päin). Kyllä se kannattaa ottaa, jos budjetti antaa myöten.
Tuo lataamisen hitaus on ainut asia, mikä minusta on huonoa omassa sekä testin plug-in hybrideissä. Lataushitaus ja sähkösäde on vähän saman asian eri sävyjä, mutta nykyinen (taas kesäkelillä 40+km) lyhyt sähkösädekään ei niin paljon häiritse kuin hidas lataus, jonka takia pidemmällä matkalla ei järkevästi saa pidettyä bensan kulutusta huippualhaalla.
Kovasti olen miettinyt MB GLE:n hankkimista latausnopeuden ja akkukapasiteetin takia. Oikeastaan hyvä, ettei niitä vielä ole saatavana, niin voi rauhassa miettiä asiaa. Jos asiaa ajattelee järjellä, niin ei kannattaisi vaihtaa siihen, mutta toisaalta sähköajoa haluaisi mieluusti enemmän. Painimaan se jaakoppikin joutui.
Testissä oli kerrottu myös huoltovälit. Olen itsekseni miettynyt jo aikaisemminkin, että miten lataushybridien huoltoväli tulisi määrittää. Pääasiassahan huoltotoimenpiteet autossa tehdään polttomoottorille eli öljyn- ja suodattimien vaihdot yms. Vaihteiston oljynvaihto tapahtuu tosi harvoin ja jakopään huolto vasta pitkästi 100.000km jälkeen ja kilometreissä saattaa olla valtaosa ajettuna sähkömoottorilla.
Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?
Lataushybridillä voi polttomoottorilla ajettuja kilometrejä olla kovin vähän kokonaiskilometreistä. Pitäisikö niillä olla selvästi erilainen huolto-ohjelma kuin saman auton polttisversiolla?
HR: "Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?"
Öljyn vanheneminen alkaa kun se otetaan moottorissa käyttöön. Esimerkiksi öljyn ominaisuuksia heikentävä hapettuminen etenee, vaikka autolla ei ajettaisi. Toistuva lyhyiden matkojen ajaminen kuormittaa moottoriöljyä enemmän kuin pitkän matkan ajo.
Lyhyiden matkojen haastavuus moottoriöljylle korostuu talviaikaan. Kun moottori vuoroin lämpenee hieman ja jäähtyy pian, ilman kosteus kondensoituu moottoriöljyn sekaan. Öljyn kannalta olisikin eduksi, että autolla ajettaisiin säännöllisesti myös pidempiä ajomatkoja, sillä silloin vesi pääsee haihtumaan. Lyhyiden matkojen ajaminen ja toistuvat kylmäkäynnistykset voivat aiheuttaa öljyyn polttoainelaimentumaa.
Joissain tilanteissa moottoriöljyn sekaan voi päästä polttoainetta. Tällöin puhutaan polttoainelaimentumasta, joka heikentää öljyn voitelukykyä. Polttoainelaimentumaa syntyy kun kaikki polttoaine ei pala. Tähän on tyypillisesti syynä runsas polttoaineen annostelu esimerkiksi kylmäkäynnistystilanteessa (rikastus). Hiukkassuodattimella varustetuissa dieselautoissa polttoainelaimentumaa voi aiheuttaa myös polttoaineen jälkiruiskutus, jolla pyritään saamaan aikaan hiukkassuodattimen puhdistuspoltto eli regenerointi. Jos autolla ajetaan vain lyhyitä matkoja, regenerointi ei pääse tapahtumaan kunnolla ja auton ohjainyksikkö yrittää käynnistää regenerointia ylimääräisellä polttoaineenruikutuksella yhä uudelleen. Näissä tilanteissa polttoainetta voi päästä öljyn sekaan.
No silloinhan minun ajoprofiili on autolle edullinen, koska ajan säännöllisen epäsäännöllisesti 200 - 300 km/sivu matkoja. Marraskuun alusta 2017 tähän päivään hiukan alle 85.000km. Ja sen matkan keskikulutus on tällä hetkellä 5,7litraa ja juuri tällä hetkellä 2880km matkalta 4,4litraa. Ajosäde polttoaineella auton näytössä on viime viikon keskiviikon jälkeen pysynyt 140km - 150km (jostain syystä auto arpoo noiden kahden lukeman välillä kun ajelen) ja samaan aikaan kilometrejä on kertynyt 230km eli sen verran on tullut yhteen putkeen sähköajoa ja tänään tulee vielä 84km lisää, kun lähden kohta mökille tekemään yhden rakennusteknisen operaation, matka 42km/sivu. Ensi keskiviikkona täytyy seuraavan kerran polttaa bensaa, jollei joku yllättävä pitkä matka tule sitä ennen.
Kyllä ihmettelen, jos joku vielä nykypäivänä ostaa uutena pelkällä pärinämoottorilla varustetun auton. PHEV-malleissa on valinnanvaraa monessa hintaluokassa ja autotyypissä esim. uusi Seat, Outlander, Volvot, Mersut, Bemarit, Volkkarit, Fordit. Käytettyjen markkina on eri asia vielä muutaman vuoden.
Onhan meitä jolla latausjohto ei ylety töpseliin, tai viitsitä alistua johtosulkeisiin, onneksi vielä saa rahalla autoja missä ei tarvitse osallistua kyseisiin rituaaleihin.
Omassa polttomoottorilla ja sähkömoottoreilla varustetussa autossa kyllä kaupunkinopeuksissa koko reissun kovin ääni moottoritilasta kuului sähkömoottorista, kun ollaan pysähtymässä liikennevaloihin. Polttomoottorista ei kuulu kaupunkinopeuksissa yhtään mitään, ellei se sattumalta käy pysähdyksissä ollessa.
Maantiellä polttomoottorin käyntiä ei kuule myöskään ollenkaan paitsi kiihdytyksissä ja ohituksissa. Mutta ei hätää, säädintä kiertämällä autoon saa koko ajaksi taustalle murinaa, joka vastaa perinteisellä momentinmuunninautomaatilla varustettua vee-kasia (Tyhjäkäynnillä kierrosnopeus hivenen laskee, kun laittaa "vaihteen" päälle ja ylämäissä se vaihtaa pienemmälle vaikka vakkarilla ajettaessa jne. jne.)
Pärinämoottori on hyvä silloin kun ei ole ylimääräistä rahaa autoon, ei ole omaa latauspaikkaa, ja ajaa pitkiä matkoja.
Autoverottomilla suurilla markkinoilla plug-in mallit ovat niitä kalleimpia versioita, ja niin taitavat olla täälläkin. Säästöä niillä ei taida saada aikaiseksi ellei kerää paljon verottomia kilometrikorvauksia.
Ja toisaalta liikenne on Suomessa hyvin merkittävä veronmaksaja, jolloin säästö on maksamatonta veroa yhteiskunnalle (mikä onkin sitten monimutkainen aihe). Vaikka väitetään että se olisi CO2-päästölähde.
Volvo XC40 T2 Momentum aut Kokonaishinta 39 952,10
Volvo XC40 T5 TwE Kokonaishinta 48 178,71
Minua ei kiinnosta mikä osuus hinnassa on autoveroa, en kuitenkaan lähtisi liki kymppitonnia maksamaan epäkäytännöllisemmästä autosta.
Voisiko kommentoinnin johtosulkeisista jättää niille jotka ovat sitä edes kokeilleet? Asennoituminen on tietysti henkilökohtaista, mutta se on joka tapauksessa helpompaa kuin lohkolämppärin kytkeminen, koska "pistorasia" on ergonomisemmassa paikassa.
Se on tietysti eri juttu jos sitä pistorasiaa ei ole saatavilla. En minäkään lataushybridiä olisi Töölööseen ottanut. Täyssähkön mahdollisesti kyllä.
Pärinämoottori tuo vapautta ihmisen elämään.
Pelkällä pärinämoottorilla varustettua, sanoin.
Latausjohdon liitäntäpiste on ergonomisella korkeudella ja pistoke suurikokoinen ja helposti paikoilleen menevä. Juuri asensin mökillekin wall boxit ja matkoja varten piuha tavaratilan pohjan alla.
Ei johtosulkeisista puhettakaan.
Sikäli se on kiinnostavaa että Suomen automarkkina on niin mitättömän pieni että vaikka täällä siirryttäisiin hevoskärryihin ei sillä olisi suurta merkitystä.
Eli mihin suuntaan EU ohjaa autotehtaita tuotteitaan kehittämään, ja jääkö edulliset mallit pois koska niiden kilometrikohtainen CO2 on korkeampi? Niillä edullisilla ajetaan vähemmän, joten vuosipäästö jää vähäiseksi, eli ajatus on kaunis, mutta vähän hölmö. Porsche Panamera on virallisesti ekoauto koska sen WLTP-päästö on alle 95 g/km. Skoda Fabia taas on auto jonka EU haluaisi kieltää, tai ainakin määrätä sakkoja valmistajalle (+Suomi lisää CO2 autoveron siihen lisäksi).
Suomessa polttoaineverotus ja ajoneuvovero ovat hyvin merkittäviä tulonlähteitä valtiolle, mutta autovero lähinnä sotkee kaupankäyntiä. Ja koomista on se että autovero ohjaa nykyään ostamaan nimenomaan kalliita autoja, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli täsmälleen päinvastainen.
Volvo XC40 T2 Autoveroton hinta 30 900,00
Volvo XC40 T5 TwE Autoveroton hinta 46 500,00
Missä mahtaa olla kannattavuusraja jos asiaa verrataan kuten dieseleissä? Ja dieselvero, sehän on suomalainen erikoisuus sekin.
Kai tuon verran hintaeroa kuuluukin olla verrattaessa 98kw tehoerolla olevia?
T2 on 95kw ja T5 Twe 193kw. Outoa jos nämä olisivat samanhintaisia ilman autoveroa.
Volvo XC40 T5 TwE 132 kW Autovero 1 678,71 €
Volvo XC40 T2 95 kW Autovero 6 923,60 €
Mikä tässä on autoveron ohjaava vaikutus.
Molemmissa on 1.5 litran 3-sylinterinen bensakone. Vaan onko tuo tehoeron arvo +50% ? Vai onko halvempi versio "riisuttu karvalakki-versio"?
Vaikka virallisesti kyse on siitä että se tehokkaampi on ympäristöystävällinen valinta joka huomioidaan mm. vuotuisessa ajoneuvoverossa, ja hankinnan yhteydessä peritään halvemmasta tuhansien eurojen CO2-rangaistusmaksu. Aiemmin autovero kannusti tyytymään halpaan jotta valuuttaa ei menisi liikaa ulkomaille.
Ns. verottomassa hinnassa on jo 24 % alv mikä pitäisi riittää, mutta suomen sosialistisessa markkinataloudessa pitää pelata niillä korteilla mitä me on vaaleissa valittu.
Ei tarvitse - voihan sitä muuttaa vaikka Jenkkeihin tai jos ei saa lupaa, niin vaikka johonkin EU-maahan.
Montako vuotta olet näitä esimerkkejä tänne postannut?
Kuitenkaan et vielä ole oppinut että vertailu on hyvä tehdä edes lähelle samaa teholuokkaa olevilla esimerkeillä.
Varuste-eroja en edes yrittänyt katsoa, mutta onhan tuo T2 hinnat alkaen malli.
Vertailuhan on vapaa, tuo saman teholuokan polttomoottori Volvo 40 ja ladattava Volvo verotus vertailuun.
Minun lähtökohta oli että verottaja Karreten mukaan suosii kalliita autoja.
Bentley Continental GT Convertible V8
Autoveroton hinta 240 502,65 €
Autovero 164 397,41 €
Suomen vaaleissa ei ole äänestäjän kannalta ollut yli 60 vuoteen muita kortteja kuin Musta Pekka.
Kyllä, jos suorituskyky on valintakriteeri.
Jos valintaperuste on muualla, sitten verrataan sen mukaisesti.
Oli yksi jokeri, mutta petti lupauksen (en kyllä henkilökohtaisesti nostanut sitä)