@Quu kirjoitti:
On me käännyttiin Mäntsälässä takaisin, 4,5 pakkasta ja vesitihkusadetta, kitkarenkailla jos joutuu tekemään äkkinäisiä väistöjä, mikä on mahdollista, eräät ei ymmärrä ettei tie ole sula vaan jäässä.
Tänä talvena on jouduttu sellaisiin tilanteisiin, missä voi todeta kitkarenkaiden olevan Suomessa hanurista.
Sain ajaa joitain satoja kilometrejä Cinquecentolla (E500 4Matic) juuri noissa olosuhteissa hyvillä nastarenkailla mutkaisia jääpolanteisia pikkuteitä. Kuljettajan vaihdon jälkeen sain istua minua varmemmin samaa itselleen tuttua omaa autoaan ajaneen kyydissä.
Ei tullut mielen viereenkään kääntyä takaisin, vaikka välillä pysähdyttiinkin raapimaan tuulilasiin jäätyvää alijäähtynyttä vettä pois lasista.
Todennäköisyys sille, että ostan seuraavaksi vajaavetoisen auton pieneni merkittävästi.
@Yosemite J kirjoitti:
Mielenkiinnosta aiheeseen kävin mobile.de-sivustolla. Nuo 40 t€ käytetyt EQB:t ovat aika tavalla "hinnat alkaen" malleja. Valitsemillani varusteilla - paitsi tietenkin vetokoukku - ei löytynyt yhtään käytettyä. Samoin EQA. Halpa hintataso, mutta varustepuutteita.
Hyvä havainto. Valintaseulani on nyt tosiaan aivan muuta kuin omani. Etsin käytä-ja-vaihda-pois kertakäyttöautoa, joten ostohinta ratkaisee. Siksi minimoin hakuseulani pelkkään nelivetoon ja istuinlämmitykseen.
Vertailukohteena on silti puolta kalliimpi hinnat-alkaen AitoSuomiAuto nelivetoisena.
@Lukija31722 kirjoitti:
eikä nastatkaan silloin pitäneet yhtään.
Älä valehtele. Kävin yli 800 km reissun tuona vesisateisena päivänä. Kaustiselta Vimpeliin, siitä Alajärvelle ja Virtojen kautta Kurusta Tampesteriin oli todella miellyttävä menoa mutkaisella polannetiellä heti kun sade väheni sen verran että tuulilasi lakkasi jäätymästä.
Kelin tunsi hyvin yli 300 hevosen kiskoessa kahta kardaania, mutta siitä ei viimetalvisilla nastarenkailla aiheutunut mitään ongelmaa eikä hidastetta heti kun lasi alkoi pysyä sulana.
Renkaiden suorituskyvyn ero noissa olosuhteissa on täysin selvä eikä se poistu vaikka valehdeltaisiin lisääkin. Se on jokaisen oma asia kuinka tärkeäksi kokee omassa rengasvalinnassaan tämän kiistatta todellisen eron.
@Lukija31722 kirjoitti:
eikä nastatkaan silloin pitäneet yhtään.
Älä valehtele. Kävin yli 800 km reissun tuona vesisateisena päivänä. Kaustiselta Vimpeliin, siitä Alajärvelle ja Virtojen kautta Kurusta Tampesteriin oli todella miellyttävä menoa mutkaisella polannetiellä heti kun sade väheni sen verran että tuulilasi lakkasi jäätymästä.
Kelin tunsi hyvin yli 300 hevosen kiskoessa kahta kardaania, mutta siitä ei viimetalvisilla nastarenkailla aiheutunut mitään ongelmaa eikä hidastetta heti kun lasi alkoi pysyä sulana.
Renkaiden suorituskyvyn ero noissa olosuhteissa on täysin selvä eikä se poistu vaikka valehdeltaisiin lisääkin. Se on jokaisen oma asia kuinka tärkeäksi kokee omassa rengasvalinnassaan tämän kiistatta todellisen eron.
Mihin sinä 300 hevosta käytit, sillähän pääsisi kolmatta sataa autopaanalla? Taisi 30 riittää auton siirtämiseen ja toiset 30 voimansiirron lämmittämiseen.
Tuo Oulusta etelään -reitti olisi ollut itsellenikin lyhin, mutta se on surkea ajaa, kun pitää kääntyillä usein ja talvikunnossapito on heikkoa. Osan matkaa on aina pyykkilautaa ja osan on kolmiuraista tietä. Autoilijat oikovat kaikki mutkat ja aina saa pelätä kuinka paljon vastaantulija on väärällä puolella. Kuru-keskusta-väli on taas yksi Pirkanmaan vaarallisimmista teistä, kun paikalliset luulevat osaavansa ajaa, mutta eivät osa.
@Late1969 kirjoitti:
Mihin sinä 300 hevosta käytit, sillähän pääsisi kolmatta sataa autopaanalla? Taisi 30 riittää auton siirtämiseen ja toiset 30 voimansiirron lämmittämiseen.
Hyvä pointti mäntämoottorin tehokäyrästä, vaikka todennäköisesti joku 100 hv saattoi kulua myös maiseman lämmittämiseenkin
Tuo Oulusta etelään -reitti olisi ollut itsellenikin lyhin, mutta se on surkea ajaa, kun pitää kääntyillä usein ja talvikunnossapito on heikkoa. Osan matkaa on aina pyykkilautaa ja osan on kolmiuraista tietä. Autoilijat oikovat kaikki mutkat ja aina saa pelätä kuinka paljon vastaantulija on väärällä puolella.
Eikö tämä juuri todista näkökulmani ajamisen helppoudesta, kun huonoksi mainitsemasi reitti on minusta (hyvillä vehkeillä) mukavampi ajaa?
Minä todella ajan mieluummin tuota hieman pidempää reittiä myös pääkaupunkiin saakka, vaikka tällä kertaa en ollutkaan sinne menossa. Minusta tuo mutkainen ja pimeä reitti on mukavampi ajaa, myös talvella. Vähäisemmän liikenteen vuoksi näkyvyys on parempi valot päällä ja tiellä on vähemmän ajamista häiritsevää suolaa.
4Matic oli sinänsä vakuuttava auto ajaa tuo tieosuus liukkaalla kelillä, vaikka en sitä tunnekaan riittävän hyvin ajaakseni sitä yhtä rennosti kuin omaa takavetoistani samalla tieosuudella.
Kuru-keskusta-väli on taas yksi Pirkanmaan vaarallisimmista teistä, kun paikalliset luulevat osaavansa ajaa, mutta eivät osa
Kieltämättä vähän ikävä osuus koska hitaista ja epävarmoista on vaikea päästä ohitse.
@Lukija31722 kirjoitti:
eikä nastatkaan silloin pitäneet yhtään.
Älä valehtele.
Ok! Nastat piti hitusen ja kitkat olisivat varmaan pitäneet vielä vähemmän mutta ajoin silloin vain nastoilla ja takaisin palatessa muutaman tunnin päästä pito oli jo parempi.
Paikallisen "Esson baarin" pihassa oli tänä aamuna kolme sähköautoa ja kuskit juttelemassa sisällä kahvikuppien ääressä. Tämä jos mikä panee miettimään, kannattaakohan sittenkään ostaa ikinä sähkistä. Eikös Esson baarissa aina ne tyhmimmät... Vai miten se nyt olikaan?
Ai siksikö kun olen viitannut Esson baarin keskusteluihin tänne kommentoidessani. Tarinan mukaan sieltä kuulemma kuulee kaikenlaista viisasta pohdintaa ja maailmakin parantuu! Sen verran tiedät sinäkin.
Tännekin välillä joidenkin mukana kaikuvien tietojen - vai huhujen varassa - minäkin eli se siitä kattavuudesta.
Nyt, kun sääennuste lupailee pitkästä aikaa koko Suomeen oikeaa pakkasta, meillekin kireimmillään jopa 36 astetta ensi torstaiaamulle, niin olisi kiva kuulla viikon jälkeen sähköautokokemuksia.
@Lukija31722 kirjoitti:
Nyt, kun sääennuste lupailee pitkästä aikaa koko Suomeen oikeaa pakkasta, meillekin kireimmillään jopa 36 astetta ensi torstaiaamulle, niin olisi kiva kuulla viikon jälkeen sähköautokokemuksia.
Ne voi summata lyhyesti jo etukäteen: sähköautot ovat lähteneet ongelmitta käyntiin (jos 12V akku on ollut kunnossa), lämmenneet nopeasti, olleet heti valmiina moottoritielle kiihdytykseen ja toimintamatka on ollut n. puolet kesäisestä. Monilla polttomoottoriautoilijoilla on voinut olla ankeampaa.
@GeeTeeJ kirjoitti:
Ne voi summata lyhyesti jo etukäteen: sähköautot ovat lähteneet ongelmitta käyntiin (jos 12V akku on ollut kunnossa), lämmenneet nopeasti, olleet heti valmiina moottoritielle kiihdytykseen ja toimintamatka on ollut n. puolet kesäisestä. Monilla polttomoottoriautoilijoilla on voinut olla ankeampaa.
Ai niin, pikalataus on ollut tuskastuttavan hidasta, jollei autossa ole akun esilämmitystä.
Ne voi summata lyhyesti jo etukäteen: sähköautot ovat lähteneet ongelmitta käyntiin (jos 12V akku on ollut kunnossa), lämmenneet nopeasti, olleet heti valmiina moottoritielle kiihdytykseen ja toimintamatka on ollut n. puolet kesäisestä. Monilla polttomoottoriautoilijoilla on voinut olla ankeampaa.
Olen aika eri mieltä. Tuolla asenteella mekaaninen kestoikä lyhenee kyllä oleellisesti.
Välykset on myös sähkömoottorin laakereissa, ja öljyäkin löytyy vaihteistoista/vetopyörastöistä, akseleissa on stefat ja alustassa iskunvaimentimet, joten älä riko autoasi kovassa pakkasessa - maltti on valttia. Jotenkin en ymmärrä nykyajan porukoista, mekaanisia laitteita pidetään jonain ihmehärveleinä, jotka kestävät millaista (väärin)käyttöä tahansa. Toki jos auto on liisari niin voihan sitä käyttää välinpitämättömästi, kun ei ole latin latia autossa kiinni, kertakäyttökulutus on niin tätä päivää sekin.
Sekä polttomottori- että sähkömoottoriauto toimii alle -30 asteen lämpötilassa, vaikka sitä ei varsinaisesti ole ko. äärilämpötilaan suunniteltu. Käyttäjän pitäisi tällöin ymmärtää, mikä on järkevää käyttöä ja mikä ei. Sähköauton tapauksessa on toki haasteellisempaa, koska vastetta ei saa mistään mekaniikkaan yhditetystä lämpömittarista, mutta sama se on monissa nykyajan polttomoottriautoissakin. Polttomoottoti on kuitekin mekaaniikasta se, joka lämpenee alhaisessa lämpötilassa nopeiten ns. normikäyttöalueelle, vaihteisto, vetopyörastö ja iskarit ovat pidempään 'kohmeessa'. Valitettavasti ko. komponetteja ei saa lämpimäksi kuin ajamalla.
@Tiko kirjoitti:
Välykset on myös sähkömoottorin laakereissa, ja öljyäkin löytyy vaihteistoista/vetopyörastöistä, akseleissa on stefat ja alustassa iskunvaimentimet, joten älä riko autoasi kovassa pakkasessa - maltti on valttia. Jotenkin en ymmärrä nykyajan porukoista, mekaanisia laitteita pidetään jonain ihmehärveleinä, jotka kestävät millaista (väärin)käyttöä tahansa. Toki jos auto on liisari niin voihan sitä käyttää välinpitämättömästi, kun ei ole latin latia autossa kiinni, kertakäyttökulutus on niin tätä päivää sekin.
Totta puhut ja myönnän oikaisseeni mutkia lyhyessä summauksessani. Eritoten iskareita täytyy sääliä ääripakkasissa, mutta vetopyörästössä ja moottorissa on toki huomattavan paljon vähemmän itseensä ottavia osia kuin polttomoottori-vaihteistoyhdistelmässä.
@Tiko kirjoitti:
Välykset on myös sähkömoottorin laakereissa, ja öljyäkin löytyy vaihteistoista/vetopyörastöistä, akseleissa on stefat ja alustassa iskunvaimentimet, joten älä riko autoasi kovassa pakkasessa - maltti on valttia. Jotenkin en ymmärrä nykyajan porukoista, mekaanisia laitteita pidetään jonain ihmehärveleinä, jotka kestävät millaista (väärin)käyttöä tahansa. Toki jos auto on liisari niin voihan sitä käyttää välinpitämättömästi, kun ei ole latin latia autossa kiinni, kertakäyttökulutus on niin tätä päivää sekin.
Totta puhut ja myönnän oikaisseeni mutkia lyhyessä summauksessani. Eritoten iskareita täytyy sääliä ääripakkasissa, mutta vetopyörästössä ja moottorissa on toki huomattavan paljon vähemmän itseensä ottavia osia kuin polttomoottori-vaihteistoyhdistelmässä.
Polttiksessa nykyisin tuntuu kesäkeliltä jonnekin alle -15 saakka. -20:ssa alkaa kaikki jäykistyä ja korin ja matkustamon äänet kasvaa, kun käyttää vain moottorinlämmitintä. Onko sähkiksissä jotain samaa tunnetta?
@Late1969 kirjoitti:
Polttiksessa nykyisin tuntuu kesäkeliltä jonnekin alle -15 saakka. -20:ssa alkaa kaikki jäykistyä ja korin ja matkustamon äänet kasvaa, kun käyttää vain moottorinlämmitintä. Onko sähkiksissä jotain samaa tunnetta?
Tuokin on autokohtainen asia. Panzerwagen tuntuu Panzerwagenilta myös pakkasessa, mutta hammasvetoisen jakopään vuoksi moottorin raaka käyntiääni erottuu jo ensimmiäsiltä pakkasasteilta lähtien.
Alustan jäykkyyden tuntee kyllä selvästi kovalla pakkasella. Kulutusnormien kannalta olisikin hyvä parannus pakottaa vaikka erillinen kylmäkoe edes muutaman asteen pakkasen puolelta että valmistajat joutuisivat kiinnittämään huomiota koko voimalinjan lämpenemisen vaikutukseen. Tämän elementin puuttuessa etenkin mekaanisten nelivetojen kesäkelissä mitatut kulutuslukemat ovat tavoittamattoman pieniä talvikelissä.
@Quu kirjoitti:
atk:sta löytyy tuhansia käytettyjä sähköautoja, onkohan niistä akut hiipuneet.
On varmasti, kyllä ne hiipuvat. Minua kuitenkin kiinnostaisi tietää hiipuvatko ne tosiaan niin paljon että käytännössä kaikista sähköautoista pitää vaihtaa akku ennen muun auton elinkaaren päättymistä.
Ollaanko nyt tietoisia siitä muun elinkaaren kestosta? Tehoelektroniikkakaan ei kestä ikuisesti varsinkaan rankasti käytettynä, on kallista, luultavasti hankalasti korjattavaa ja saatavuudessakin voi tulla ongelmia 10 vuoden jälkeen. Erikoissähkömoottorit voivat olla vastaavanlaisia, auton ohjauselektroniikka ja näytöt pettävät ja silleen. Taidettiin MG:stä jo kirjoitella, ettei alusta toista talvea näe.
"luultavasti", "voi tulla ongelmia", "voivat olla". Näitä kun joku valmiiksi negatiivisesti suhtautuva lukee, niin niistä tulee kiveenhakattuja totuuksia.
Tässähän yritetään arvuutella sähköauton osien kestoa. Kun sinulla on vastaukset tiedossa, kerro ne. Muutoin joudutaan ihmettelemään asiaa ja joku voi ottaa kaiken tosissaan. Pitäisikö olla hiljaa ja odottaa, kunnes joku tuo täydellisen totuuden tänne luettavaksi?
Sepä se. Kun sitä vastausta ei toistaiseksi riittämättömän tiedon perusteella ole, niin arvailuksihan se menee. Ja osa sitten esittää arvailujaan totuutena ja toiset uskovat niihin.
Yksi vastaus kysymykseen akunkestosta.
Vuoden 2018 Tesla saavutti 600 000 kilometrin rajan – tässä kunnossa on auton ajoakku
Mitä tapahtuu, kun sähköautolla ajetaan paljon ja sitä ladataan lähes yksinomaan pikalatureilla?
SÄHKÖAUTOJEN akkukapasiteetin heikkeneminen ajan ja kilometrien myötä on asia, josta on tulossa käytettyjen autojen markkinoilla yhä kuumempi kysymys. Yhden tulokulman asiaan antaa australialainen Nigel, jonka vuonna 2018 ostamalla Tesla Model S 75D:llä on ajettu ensimmäisen neljän ja puolen vuoden aikana jo yli 600 000 kilometriä.
Kyseisen Teslan alkuperäinen ajoakku on heikentynyt IS:n näkemien mittausdokumenttien mukaan tässä ajassa 16 prosenttia, eli auton käytännön kantama täyteen ladatulla ajoakulla on nyt 318 kilometriä.
Vertailun vuoksi auton kantama eli ”range” uutena oli 379 kilometriä.
Merkittävää on, että kyseinen Tesla on ollut limusiinitaksikäytössä eli käytännössä lähes jatkuvassa ajossa, minkä vuoksi sitä on ladattu lähes yksinomaan pikalatureilla. Tällainen lataus rasittaa ajoakkua huomattavasti matalatehoisia kotilatureita enemmän.
Nigel kertoo Teslansa olleen muuten ongelmaton, mutta autosta on vaihdettu sen eliniän aikana vetonivelet, ilmastoinnin kompressori, kolme kameramoduulia sekä kolme ovenkahvaa. Lisäksi kuljettajan istuin alkaa olla jo hiljalleen vaihtokunnossa.
@Markku207 kirjoitti:
Ekonomille numerot ovat tuttuja !
Niin myös insinöörille, mutta ainakin telaketjuteknokraatti on sen verran epäluuloinen että haluaa laskea itse ennen kuin uskoo mitään. Numeroita olet esittänytkin aktiivisesti, mutta onko sinulla antaa niitä pyydettyjä lähdeviitteitä?
Uusi sähköauto maksaa esim. 60000€
Akuston vaihto maksaa noin 15000€. 25% auton hinnasta
Niin maksaa mutta me emme oikeasti tiedä milloin sitä uutta akkua tarvitaan. Vasta Nissan Leafia ja Teslaa on ehditty valmistaa riittävän kauan ja riittävän paljon tilastomatematiikan harrastamiseksi. Molempia automalleja valmistetaan edelleen, mutta alkuperäismallista poikkeavalla akulla.
Auton hinta viiden vuoden päästä ehkä 35000€
Ehkä on, ehkä ei. Oma veikkaukseni on "ei", koska uutena yli 60.000 € Mercedes EQB 300 4Maticin hinta parikymmentä tuhatta ajettuna viime vuoden mallisena on tänään 38.000 € (lähde: Mobile.de ja Mercedes-benz.de). Tuollaiselle saa tehtaan 2 vuoden vaihtoautotakuun ja akkutakuuta on voimassa vielä suurin osa.
Sitoutunutta/potentiaalista pääomaa on runsaasti, akuston vaihdon tiimoilta, erityisesti vanhemmiten
Millaista vuotuista keskituottoa olet saavuttanut autosta säästämällesi rahalle viimeisten 10 vuoden keskiarvona?
Emme tietenkään tarkkaan tiedä koska akuston vaihto tulee eteen, mutta se on edessä jollakin auton omistajalla, niin että hän joutuu arvioimaan uusitanko 15000€ hintaisen akuston autoon,jonka markkina-arvo on sama kuin akuston hinta !! Päätöstä vauhdittaa toimintamatkan pieneneminen !
Eli käytettyjen sähköautojen hinnoissa ei tämä asia vielä näy !
Vainoharhaiselle on helppo ratkaisu akkumurheisiin kun uuden akun saa n. 3 min. ja latauksen hinnalla niin ongelma on täysin harmaissa pienissä aivosoluissa niin kuin Poirotkin sanoisi.
Tässä sähköautossa on maailman nopein pikalataus
Kiinassa julkaistu Nio ET9 on merkkinsä kiistaton lippulaivatuote.
Nio ET9 on merkkinsä uusi lippulaiva. Täyssähköinen edustusauto julkistettiin merkin omassa vuotuisessa tapahtumassa (Nio Day 2023) Kiinassa joulukuun 23. päivä.
Se nostaa sähköautojen pikalatauksen aivan uuteen luokkaan luvatulla 600 kilowatin pikalataustehon huipullaan. Näin autoon voidaan ladata 255 kilometriä lisää toimintamatkaa vain 5 minuutin pysähdyksen aikana.
Joko riittäisi?
Hurjaa pikalatausta
Nion erottuvin ominaisuus on edellä mainittu suurteholataus.
Taustalla on 900 voltin sähköjärjestelmä, sillä suurimmasta osasta sähköautoja löytyvä 400 voltin järjestelmä ei tämänkaltaisiin pikalataustehoihin kykene. Esimerkiksi Porsche ja Hyundai sekä Kia hyödyntävät jo 800 voltin sähköjärjestelmää omissa autoissaan.
Nio ET9 kykenee parhaimmillaan tasan 600 kilowatin lataustehoon. Näin autoon saadaan ladattua 255 kilometriä lisää toimintamatkaa vain 5 minuutin pysähdyksen aikana.
Näistä nauttimiseksi on toki ensin löydettävä sopiva latausasema. Kiinaan Nio rakentaa jo tällaista 640 kilowatin laturiverkostoa (1000V, 765A), mutta Euroopassa on harvempaa.
Toisaalta Euroopassa alati yleistyvä 800 voltin latausasemien verkostokin tarjonnee tälle jo varsin mukavan pikalataustehon, vaikka aivan huippuihin ei ylletäkään.
Lisäksi auton koko akkupaketti on vaihdettavissa 3 minuutin aikana uuteen täyteen ladattuun, jolla matka jatkuu koko akun kapasiteetin verran
Aika pieni kulutus talviajossa: Lataamisen jälkeen eco-tilassa kokeiltuna keskikulutus Lahti–Kuopio-välillä putoaa vain 16,3 kilowattituntiin.
Pieni ilmanvastuskerroin vai 800 voltin pikalataus? Näin Hyundain premium-sähköauto kuluttaa ja latautuu Suomen talvessa
Hyundain sulavalinjainen Ioniq 6 on poikkeuksellisen pihi talvisähköauto.
Ihan kivan näköinen ainakin sivulta. Kiva värikin.
Kiinalainen älypuhelinvalmistaja hyökkää automarkkinalle – Huimat lupaukset voivat tarkoittaa kylmää kyytiä Teslalle
31.12.202316:36
AUTO
SÄHKÖAUTO
Xiaomi ei säästellyt lupauksissa kun lanseerasi ensimmäisen täyssähköautonsa. Nopeuden ja kantaman ohella autossa on muun muassa talvisiin oloihin tarkoitettuja ominaisuuksia.
Maailman seitsemän ihmettä antiikin ajan ylistettyä ihmettä aikansa suuria nähtävyyksiä ja nyt seitsemän syytä ostaa sähköauto.
Seitsemän syytä siirtyä sähköautoilijaksi
Julkaisija
CLAS VON BELL
29.12.2023
Ensi vuonna useilla aloilla tullaan näkemään edistysaskeleita, jotka tukevat sähköautoiluun siirtymistä. Ajoneuvojen latausratkaisujen kehittäjä CTEKin markkinointipäällikkö Daniel Forsberg kertoo seitsemän sähköautoilun trendiä vuodelle 2024.
Traficomin tilaston mukaan kuluneen kalenterivuoden aikana Suomeen on tullut yli 64 000 uutta sähköautoilijaa. Elo-syyskuun uusista autorekisteröinneistä täyssähkö oli kaikista käyttövoimista suosituin 38 prosentin osuudella, ja sähköautoilun suosio näyttää jatkuvan.
Lue myös: Uskaltaako polttomoottoriautoa enää ostaa?
Mitkä trendit parantavat sähköauton ajokokemusta ja edistävät siten autokannan jatkuvaa sähköistymistä vuonna 2024? Tässä ovat seitsemän Daniel Forsbergin listaamaa trendiä:
Lisää julkisia latausasemia. Käytettävissä olevien julkisten latausasemien määrä kasvaa jatkuvasti. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuoden 2022 maaliskuun lopussa Suomessa oli yhteensä lähes 1 700 julkista latauspaikkaa ja 7 000 julkista latauspistettä. Julkisia pikalatauspaikkoja oli noin 800. Julkiset latauspaikat yleistyvät vuonna 2024 erityisesti kaupungeissa ja kohdelatausten kautta kauppakeskuksissa, yrityksissä sekä hotelleissa.
Integrointi älykkäisiin koteihin ja sähköverkkoihin. Uusien palveluiden avulla sähköautot ja latauslaitteet voidaan jatkossa integroida saumattomasti älykkäisiin kotijärjestelmiin ja sähköverkkoihin. Tämä mahdollistaa tehokkaamman energiankäytön ja säästää kotitalouksien kustannuksia. Akkujen avulla voi jo nyt myydä energiaa ja auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa.
Yhä useammat kaupungit investoivat sähköautoihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tarjoaa sähköautoille 50 prosentin pysäköintialennuksen. Helsingin kaupungin mukaan tavoittena on, että vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta olisi sähkökäyttöistä. Myös sähköautojen latausverkkoja parannetaan useissa kaupungeissa vauhdilla.
Hallituksen ja viranomaisten tuki. Hallitus jatkaa sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea vuoden 2024 loppuun saakka. Sähköhenkilöautojen hankintatuki päättyi jo vuoden 2022 lopussa. Forsberg ennustaakin, että jokin uudenlainen bonus tai tuki sähköautoille otetaan käyttöön vuonna 2024.
Integrointi uusiutuvan energian kanssa. Sähköautojen ja uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulienergian, välistä yhteyttä voidaan vahvistaa kestävän liikenteen edistämiseksi. Tämä mahdollistaisi sähköautojen omistajille paremman sähkönkulutuksen hallinnan ja auttaisi myös sähköverkon tasapainottamisessa. Tutkimushankkeet aiheen tiimoilta ovat parhaillaan käynnissä, ja tuloksia voidaan nähdä jo vuonna 2024.
Tehokkaammat ja nopeammat laturit. Pikalataustekniikoiden ja -autojen kehitys voi lyhentää sähköauton latausaikaa merkittävästi, mikä tekee niistä houkuttelevia vaihtoehtoja kuluttajille. Tässä toimittajien välinen kilpailu on kovaa, ja uusia tuotteita tulee markkinoille vuonna 2024. Forsberg ei odota suurta muutosta akkujen kokoon, vaikkakin tasavirtalataustehoa ja latauskäyriä optimoidaan jatkuvasti.
Sähköauton vieminen ulkomaille on helpompaa. Muutama vuosi sitten sähköautolla matkustaminen Euroopassa oli haastavaa. Nyt kun toimintasäteet ovat pidempiä ja kohdelatausten maksujärjestelmät helpompia (plug-and-charge sekä latausverkkovierailu), yhä useammat sähköautoilijat uskaltautuvat myös Euroopan teille.
Lisäksi heinäkuussa hyväksytty uusi EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus (AFIR) helpottaa sähköautojen lataamista. AFIR-asetuksen mukaan latausinfrastruktuurin on taattava sähköteho, joka vastaa kussakin maassa rekisteröityjen ladattavien ajoneuvojen määrää. Samalla pyrkimyksenä on lisätä käyttäjäystävällisyyttä sekä useampia maksuvaihtoehtoja latausta varten.
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Tänään(kin) sähköautoilu oli mukavaa. Ei ollut karkeaa käyntiääntä, pitkää hehkutusta eikä käynnistysvaikeuksia. Toki pakkanen tuntui esimerkiksi kääntyvissä sivupeileissä jotka nitisivät autoa lukittaessa.
Olen nyt ajanut melko tarkkaan 3kk ja 7000km. Käytännössä pelkkää syys- ja talviajoa siis. Koko ajan kulutuskeskiarvo on 24kWh, ja päivän saldo karvan alle 29kWh, kun matkoja oli viitisen kappaletta, 10-25km per kerta, ja yksi edestakainen siirtymä 500m päähän ja takaisin, koska oli kylmä enkä halunnut kävellä.
Kulutus on minusta varsin maltillinen. Rahassa keskimäärin enintään 6€ / 100km, ja näiden nimenomaisten kilometrien lataushinnoilla alle 4,5€
Pakkassää on mukavampi kuin lumisateet nollan tietämillä. Pidän varttipeitettä, kun sääennuste uhkaa lumella, jotta tuulilasilta sulava vesi pysäköintilämmityksen aikana valu etupellin alle lasinpyyhkijöiden vipuihin jäätymään. Täällä oli aamulla n. 19 astetta pakkasta, vähän turhan paljon, mutta muuten pakkaskeli on mukava. Auton kanssa ei näin pienellä pakkasella oli mitään erityisiä ilmiöitä. -30 on jo melkoinen pakkanen. Parempi pysyä vaan täällä etelän lämmössä.
Mitäs minä sillä, osaan minä tarvittaessa haukkua itsekin.
Ok, hyvä perustelu koirattomuudelle🙂👍
Sain ajaa joitain satoja kilometrejä Cinquecentolla (E500 4Matic) juuri noissa olosuhteissa hyvillä nastarenkailla mutkaisia jääpolanteisia pikkuteitä. Kuljettajan vaihdon jälkeen sain istua minua varmemmin samaa itselleen tuttua omaa autoaan ajaneen kyydissä.
Ei tullut mielen viereenkään kääntyä takaisin, vaikka välillä pysähdyttiinkin raapimaan tuulilasiin jäätyvää alijäähtynyttä vettä pois lasista.
Todennäköisyys sille, että ostan seuraavaksi vajaavetoisen auton pieneni merkittävästi.
Hyvä havainto. Valintaseulani on nyt tosiaan aivan muuta kuin omani. Etsin käytä-ja-vaihda-pois kertakäyttöautoa, joten ostohinta ratkaisee. Siksi minimoin hakuseulani pelkkään nelivetoon ja istuinlämmitykseen.
Vertailukohteena on silti puolta kalliimpi hinnat-alkaen AitoSuomiAuto nelivetoisena.
Älä valehtele. Kävin yli 800 km reissun tuona vesisateisena päivänä. Kaustiselta Vimpeliin, siitä Alajärvelle ja Virtojen kautta Kurusta Tampesteriin oli todella miellyttävä menoa mutkaisella polannetiellä heti kun sade väheni sen verran että tuulilasi lakkasi jäätymästä.
Kelin tunsi hyvin yli 300 hevosen kiskoessa kahta kardaania, mutta siitä ei viimetalvisilla nastarenkailla aiheutunut mitään ongelmaa eikä hidastetta heti kun lasi alkoi pysyä sulana.
Renkaiden suorituskyvyn ero noissa olosuhteissa on täysin selvä eikä se poistu vaikka valehdeltaisiin lisääkin. Se on jokaisen oma asia kuinka tärkeäksi kokee omassa rengasvalinnassaan tämän kiistatta todellisen eron.
Mihin sinä 300 hevosta käytit, sillähän pääsisi kolmatta sataa autopaanalla? Taisi 30 riittää auton siirtämiseen ja toiset 30 voimansiirron lämmittämiseen.
Tuo Oulusta etelään -reitti olisi ollut itsellenikin lyhin, mutta se on surkea ajaa, kun pitää kääntyillä usein ja talvikunnossapito on heikkoa. Osan matkaa on aina pyykkilautaa ja osan on kolmiuraista tietä. Autoilijat oikovat kaikki mutkat ja aina saa pelätä kuinka paljon vastaantulija on väärällä puolella. Kuru-keskusta-väli on taas yksi Pirkanmaan vaarallisimmista teistä, kun paikalliset luulevat osaavansa ajaa, mutta eivät osa.
Hyvä pointti mäntämoottorin tehokäyrästä, vaikka todennäköisesti joku 100 hv saattoi kulua myös maiseman lämmittämiseenkin
Eikö tämä juuri todista näkökulmani ajamisen helppoudesta, kun huonoksi mainitsemasi reitti on minusta (hyvillä vehkeillä) mukavampi ajaa?
Minä todella ajan mieluummin tuota hieman pidempää reittiä myös pääkaupunkiin saakka, vaikka tällä kertaa en ollutkaan sinne menossa. Minusta tuo mutkainen ja pimeä reitti on mukavampi ajaa, myös talvella. Vähäisemmän liikenteen vuoksi näkyvyys on parempi valot päällä ja tiellä on vähemmän ajamista häiritsevää suolaa.
4Matic oli sinänsä vakuuttava auto ajaa tuo tieosuus liukkaalla kelillä, vaikka en sitä tunnekaan riittävän hyvin ajaakseni sitä yhtä rennosti kuin omaa takavetoistani samalla tieosuudella.
Kieltämättä vähän ikävä osuus koska hitaista ja epävarmoista on vaikea päästä ohitse.
Ok! Nastat piti hitusen ja kitkat olisivat varmaan pitäneet vielä vähemmän mutta ajoin silloin vain nastoilla ja takaisin palatessa muutaman tunnin päästä pito oli jo parempi.
Paikallisen "Esson baarin" pihassa oli tänä aamuna kolme sähköautoa ja kuskit juttelemassa sisällä kahvikuppien ääressä. Tämä jos mikä panee miettimään, kannattaakohan sittenkään ostaa ikinä sähkistä. Eikös Esson baarissa aina ne tyhmimmät... Vai miten se nyt olikaan?
Ps. Oikeasti se on SEO eikä Esso
Kumppanilla on kattavaa tietoa Esson baarin keskusteluista.
Ai siksikö kun olen viitannut Esson baarin keskusteluihin tänne kommentoidessani. Tarinan mukaan sieltä kuulemma kuulee kaikenlaista viisasta pohdintaa ja maailmakin parantuu! Sen verran tiedät sinäkin.
Tännekin välillä joidenkin mukana kaikuvien tietojen - vai huhujen varassa - minäkin eli se siitä kattavuudesta.
Nyt, kun sääennuste lupailee pitkästä aikaa koko Suomeen oikeaa pakkasta, meillekin kireimmillään jopa 36 astetta ensi torstaiaamulle, niin olisi kiva kuulla viikon jälkeen sähköautokokemuksia.
Mene nyt abc:n baariin jospa siellä kuulisit uusiatarinoita, kun sähköautojen lataajat joutuu siellä pakosta ajankuluksi tarinoimaan.
Ne voi summata lyhyesti jo etukäteen: sähköautot ovat lähteneet ongelmitta käyntiin (jos 12V akku on ollut kunnossa), lämmenneet nopeasti, olleet heti valmiina moottoritielle kiihdytykseen ja toimintamatka on ollut n. puolet kesäisestä. Monilla polttomoottoriautoilijoilla on voinut olla ankeampaa.
Ai niin, pikalataus on ollut tuskastuttavan hidasta, jollei autossa ole akun esilämmitystä.
Olen aika eri mieltä. Tuolla asenteella mekaaninen kestoikä lyhenee kyllä oleellisesti.
Välykset on myös sähkömoottorin laakereissa, ja öljyäkin löytyy vaihteistoista/vetopyörastöistä, akseleissa on stefat ja alustassa iskunvaimentimet, joten älä riko autoasi kovassa pakkasessa - maltti on valttia. Jotenkin en ymmärrä nykyajan porukoista, mekaanisia laitteita pidetään jonain ihmehärveleinä, jotka kestävät millaista (väärin)käyttöä tahansa. Toki jos auto on liisari niin voihan sitä käyttää välinpitämättömästi, kun ei ole latin latia autossa kiinni, kertakäyttökulutus on niin tätä päivää sekin.
Sekä polttomottori- että sähkömoottoriauto toimii alle -30 asteen lämpötilassa, vaikka sitä ei varsinaisesti ole ko. äärilämpötilaan suunniteltu. Käyttäjän pitäisi tällöin ymmärtää, mikä on järkevää käyttöä ja mikä ei. Sähköauton tapauksessa on toki haasteellisempaa, koska vastetta ei saa mistään mekaniikkaan yhditetystä lämpömittarista, mutta sama se on monissa nykyajan polttomoottriautoissakin. Polttomoottoti on kuitekin mekaaniikasta se, joka lämpenee alhaisessa lämpötilassa nopeiten ns. normikäyttöalueelle, vaihteisto, vetopyörastö ja iskarit ovat pidempään 'kohmeessa'. Valitettavasti ko. komponetteja ei saa lämpimäksi kuin ajamalla.
Totta puhut ja myönnän oikaisseeni mutkia lyhyessä summauksessani. Eritoten iskareita täytyy sääliä ääripakkasissa, mutta vetopyörästössä ja moottorissa on toki huomattavan paljon vähemmän itseensä ottavia osia kuin polttomoottori-vaihteistoyhdistelmässä.
Polttiksessa nykyisin tuntuu kesäkeliltä jonnekin alle -15 saakka. -20:ssa alkaa kaikki jäykistyä ja korin ja matkustamon äänet kasvaa, kun käyttää vain moottorinlämmitintä. Onko sähkiksissä jotain samaa tunnetta?
Tuokin on autokohtainen asia. Panzerwagen tuntuu Panzerwagenilta myös pakkasessa, mutta hammasvetoisen jakopään vuoksi moottorin raaka käyntiääni erottuu jo ensimmiäsiltä pakkasasteilta lähtien.
Alustan jäykkyyden tuntee kyllä selvästi kovalla pakkasella. Kulutusnormien kannalta olisikin hyvä parannus pakottaa vaikka erillinen kylmäkoe edes muutaman asteen pakkasen puolelta että valmistajat joutuisivat kiinnittämään huomiota koko voimalinjan lämpenemisen vaikutukseen. Tämän elementin puuttuessa etenkin mekaanisten nelivetojen kesäkelissä mitatut kulutuslukemat ovat tavoittamattoman pieniä talvikelissä.
Yksi vastaus kysymykseen akunkestosta.
Vuoden 2018 Tesla saavutti 600 000 kilometrin rajan – tässä kunnossa on auton ajoakku
Mitä tapahtuu, kun sähköautolla ajetaan paljon ja sitä ladataan lähes yksinomaan pikalatureilla?
SÄHKÖAUTOJEN akkukapasiteetin heikkeneminen ajan ja kilometrien myötä on asia, josta on tulossa käytettyjen autojen markkinoilla yhä kuumempi kysymys. Yhden tulokulman asiaan antaa australialainen Nigel, jonka vuonna 2018 ostamalla Tesla Model S 75D:llä on ajettu ensimmäisen neljän ja puolen vuoden aikana jo yli 600 000 kilometriä.
Kyseisen Teslan alkuperäinen ajoakku on heikentynyt IS:n näkemien mittausdokumenttien mukaan tässä ajassa 16 prosenttia, eli auton käytännön kantama täyteen ladatulla ajoakulla on nyt 318 kilometriä.
Vertailun vuoksi auton kantama eli ”range” uutena oli 379 kilometriä.
Merkittävää on, että kyseinen Tesla on ollut limusiinitaksikäytössä eli käytännössä lähes jatkuvassa ajossa, minkä vuoksi sitä on ladattu lähes yksinomaan pikalatureilla. Tällainen lataus rasittaa ajoakkua huomattavasti matalatehoisia kotilatureita enemmän.
Nigel kertoo Teslansa olleen muuten ongelmaton, mutta autosta on vaihdettu sen eliniän aikana vetonivelet, ilmastoinnin kompressori, kolme kameramoduulia sekä kolme ovenkahvaa. Lisäksi kuljettajan istuin alkaa olla jo hiljalleen vaihtokunnossa.
https://www.is.fi/autot/art-2000010071109.html
Vainoharhaiselle on helppo ratkaisu akkumurheisiin kun uuden akun saa n. 3 min. ja latauksen hinnalla niin ongelma on täysin harmaissa pienissä aivosoluissa niin kuin Poirotkin sanoisi.
Tässä sähköautossa on maailman nopein pikalataus
Kiinassa julkaistu Nio ET9 on merkkinsä kiistaton lippulaivatuote.
Nio ET9 on merkkinsä uusi lippulaiva. Täyssähköinen edustusauto julkistettiin merkin omassa vuotuisessa tapahtumassa (Nio Day 2023) Kiinassa joulukuun 23. päivä.
Se nostaa sähköautojen pikalatauksen aivan uuteen luokkaan luvatulla 600 kilowatin pikalataustehon huipullaan. Näin autoon voidaan ladata 255 kilometriä lisää toimintamatkaa vain 5 minuutin pysähdyksen aikana.
Joko riittäisi?
Hurjaa pikalatausta
Nion erottuvin ominaisuus on edellä mainittu suurteholataus.
Taustalla on 900 voltin sähköjärjestelmä, sillä suurimmasta osasta sähköautoja löytyvä 400 voltin järjestelmä ei tämänkaltaisiin pikalataustehoihin kykene. Esimerkiksi Porsche ja Hyundai sekä Kia hyödyntävät jo 800 voltin sähköjärjestelmää omissa autoissaan.
Nio ET9 kykenee parhaimmillaan tasan 600 kilowatin lataustehoon. Näin autoon saadaan ladattua 255 kilometriä lisää toimintamatkaa vain 5 minuutin pysähdyksen aikana.
Näistä nauttimiseksi on toki ensin löydettävä sopiva latausasema. Kiinaan Nio rakentaa jo tällaista 640 kilowatin laturiverkostoa (1000V, 765A), mutta Euroopassa on harvempaa.
Toisaalta Euroopassa alati yleistyvä 800 voltin latausasemien verkostokin tarjonnee tälle jo varsin mukavan pikalataustehon, vaikka aivan huippuihin ei ylletäkään.
Lisäksi auton koko akkupaketti on vaihdettavissa 3 minuutin aikana uuteen täyteen ladattuun, jolla matka jatkuu koko akun kapasiteetin verran
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/b88da325-f62a-4b80-b8c7-34dd4bee0628
Aika pieni kulutus talviajossa: Lataamisen jälkeen eco-tilassa kokeiltuna keskikulutus Lahti–Kuopio-välillä putoaa vain 16,3 kilowattituntiin.
Pieni ilmanvastuskerroin vai 800 voltin pikalataus? Näin Hyundain premium-sähköauto kuluttaa ja latautuu Suomen talvessa
Hyundain sulavalinjainen Ioniq 6 on poikkeuksellisen pihi talvisähköauto.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/7af119e5-f76d-4257-87ff-f4284c9d218b?ref=ampparit:4671
Ihan kivan näköinen ainakin sivulta. Kiva värikin.
Kiinalainen älypuhelinvalmistaja hyökkää automarkkinalle – Huimat lupaukset voivat tarkoittaa kylmää kyytiä Teslalle
31.12.202316:36
AUTO
SÄHKÖAUTO
Xiaomi ei säästellyt lupauksissa kun lanseerasi ensimmäisen täyssähköautonsa. Nopeuden ja kantaman ohella autossa on muun muassa talvisiin oloihin tarkoitettuja ominaisuuksia.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/cdc39571-8a1f-478f-a119-0892f83312ff?ref=ampparit:dc50
Maailman seitsemän ihmettä antiikin ajan ylistettyä ihmettä aikansa suuria nähtävyyksiä ja nyt seitsemän syytä ostaa sähköauto.
Seitsemän syytä siirtyä sähköautoilijaksi
Julkaisija
CLAS VON BELL
29.12.2023
Ensi vuonna useilla aloilla tullaan näkemään edistysaskeleita, jotka tukevat sähköautoiluun siirtymistä. Ajoneuvojen latausratkaisujen kehittäjä CTEKin markkinointipäällikkö Daniel Forsberg kertoo seitsemän sähköautoilun trendiä vuodelle 2024.
Traficomin tilaston mukaan kuluneen kalenterivuoden aikana Suomeen on tullut yli 64 000 uutta sähköautoilijaa. Elo-syyskuun uusista autorekisteröinneistä täyssähkö oli kaikista käyttövoimista suosituin 38 prosentin osuudella, ja sähköautoilun suosio näyttää jatkuvan.
Lue myös: Uskaltaako polttomoottoriautoa enää ostaa?
Mitkä trendit parantavat sähköauton ajokokemusta ja edistävät siten autokannan jatkuvaa sähköistymistä vuonna 2024? Tässä ovat seitsemän Daniel Forsbergin listaamaa trendiä:
Lisää julkisia latausasemia. Käytettävissä olevien julkisten latausasemien määrä kasvaa jatkuvasti. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuoden 2022 maaliskuun lopussa Suomessa oli yhteensä lähes 1 700 julkista latauspaikkaa ja 7 000 julkista latauspistettä. Julkisia pikalatauspaikkoja oli noin 800. Julkiset latauspaikat yleistyvät vuonna 2024 erityisesti kaupungeissa ja kohdelatausten kautta kauppakeskuksissa, yrityksissä sekä hotelleissa.
Integrointi älykkäisiin koteihin ja sähköverkkoihin. Uusien palveluiden avulla sähköautot ja latauslaitteet voidaan jatkossa integroida saumattomasti älykkäisiin kotijärjestelmiin ja sähköverkkoihin. Tämä mahdollistaa tehokkaamman energiankäytön ja säästää kotitalouksien kustannuksia. Akkujen avulla voi jo nyt myydä energiaa ja auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa.
Yhä useammat kaupungit investoivat sähköautoihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tarjoaa sähköautoille 50 prosentin pysäköintialennuksen. Helsingin kaupungin mukaan tavoittena on, että vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia Helsingin ajoneuvokannasta olisi sähkökäyttöistä. Myös sähköautojen latausverkkoja parannetaan useissa kaupungeissa vauhdilla.
Hallituksen ja viranomaisten tuki. Hallitus jatkaa sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea vuoden 2024 loppuun saakka. Sähköhenkilöautojen hankintatuki päättyi jo vuoden 2022 lopussa. Forsberg ennustaakin, että jokin uudenlainen bonus tai tuki sähköautoille otetaan käyttöön vuonna 2024.
Integrointi uusiutuvan energian kanssa. Sähköautojen ja uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulienergian, välistä yhteyttä voidaan vahvistaa kestävän liikenteen edistämiseksi. Tämä mahdollistaisi sähköautojen omistajille paremman sähkönkulutuksen hallinnan ja auttaisi myös sähköverkon tasapainottamisessa. Tutkimushankkeet aiheen tiimoilta ovat parhaillaan käynnissä, ja tuloksia voidaan nähdä jo vuonna 2024.
Tehokkaammat ja nopeammat laturit. Pikalataustekniikoiden ja -autojen kehitys voi lyhentää sähköauton latausaikaa merkittävästi, mikä tekee niistä houkuttelevia vaihtoehtoja kuluttajille. Tässä toimittajien välinen kilpailu on kovaa, ja uusia tuotteita tulee markkinoille vuonna 2024. Forsberg ei odota suurta muutosta akkujen kokoon, vaikkakin tasavirtalataustehoa ja latauskäyriä optimoidaan jatkuvasti.
Sähköauton vieminen ulkomaille on helpompaa. Muutama vuosi sitten sähköautolla matkustaminen Euroopassa oli haastavaa. Nyt kun toimintasäteet ovat pidempiä ja kohdelatausten maksujärjestelmät helpompia (plug-and-charge sekä latausverkkovierailu), yhä useammat sähköautoilijat uskaltautuvat myös Euroopan teille.
Lisäksi heinäkuussa hyväksytty uusi EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus (AFIR) helpottaa sähköautojen lataamista. AFIR-asetuksen mukaan latausinfrastruktuurin on taattava sähköteho, joka vastaa kussakin maassa rekisteröityjen ladattavien ajoneuvojen määrää. Samalla pyrkimyksenä on lisätä käyttäjäystävällisyyttä sekä useampia maksuvaihtoehtoja latausta varten.
https://autotoday.fi/seitseman-syyta-siirtya-sahkoautoilijaksi/
Eipä kannata silloin ostaa sähköautoa, jos kukaan ei uskalla ostaa minun vanhaa polttomoottoriautoa.
Jo vain alkoi dieselin rohina kuulua myös uudemman Eemelin nokalta kun on pakkasta kolmisenkymmentä astetta.
Lämpenee kadehdittavan nopeasti omaani verrattuna koko keulan tukkivien kaihtimien ja mahdollisesti muidenkin uudistusten vuoksi. Ei silti yhtä ripeästi kuin sähköautot.
Tänään(kin) sähköautoilu oli mukavaa. Ei ollut karkeaa käyntiääntä, pitkää hehkutusta eikä käynnistysvaikeuksia. Toki pakkanen tuntui esimerkiksi kääntyvissä sivupeileissä jotka nitisivät autoa lukittaessa.
Olen nyt ajanut melko tarkkaan 3kk ja 7000km. Käytännössä pelkkää syys- ja talviajoa siis. Koko ajan kulutuskeskiarvo on 24kWh, ja päivän saldo karvan alle 29kWh, kun matkoja oli viitisen kappaletta, 10-25km per kerta, ja yksi edestakainen siirtymä 500m päähän ja takaisin, koska oli kylmä enkä halunnut kävellä.
Kulutus on minusta varsin maltillinen. Rahassa keskimäärin enintään 6€ / 100km, ja näiden nimenomaisten kilometrien lataushinnoilla alle 4,5€
Pakkassää on mukavampi kuin lumisateet nollan tietämillä. Pidän varttipeitettä, kun sääennuste uhkaa lumella, jotta tuulilasilta sulava vesi pysäköintilämmityksen aikana valu etupellin alle lasinpyyhkijöiden vipuihin jäätymään. Täällä oli aamulla n. 19 astetta pakkasta, vähän turhan paljon, mutta muuten pakkaskeli on mukava. Auton kanssa ei näin pienellä pakkasella oli mitään erityisiä ilmiöitä. -30 on jo melkoinen pakkanen. Parempi pysyä vaan täällä etelän lämmössä.
Mitä kuulin eilisistä latausruuhkista ja oman vuoron odattamisesta, että ei niin auvoista aina.
En tiedä niistä mitään, mutta olen kyllä huomannut että nopeat laturit ovat ainakin pk-seudulla varsin ahkerassa käytössä.