@Herbert kirjoitti:
Mistä pitäisi keskustella, ellei linkitetystä videosta?
Moottoriurheilu ei lìity mitenkään mopojen virittämiseen. Ymmärrän ihan hyvin, että 30 km/h heti, kun tulee pienikin ylämäki, on turhauttavaa mopolla, jonka tehdas on rakentanut paljon kovempiin nopeuksiin soveltuvaksi.
Ennen puhuttiin, miten mopojen ominaisuudet loppuu kesken, kun niitä viritetään. Nyt tarvitaan uudet argumentit, kun mopot on rakennettu hyvin. Ja kuten mopovertailusta huomataan, kulutus kasvaa kuristetuissa moottoreissa järjettömän suureksi.
Viritetyt mopot ovat laittomia liikenteessä, siksi ne pitäisi saada liikenteestä pois. Kunnat voisivat järjestää paikkoja missä näillä viritetyillä mopoilla saisi ajaa turvallisesti ja valvotusti, tätä ajan takaa. Liikenteessä pitää ajaa lain määräämällä tavalla ja vain laillisilla kulkuneuvoilla. On hieman erikoista, että tässäkin asiassa väärinymmärtäminen sotkee tärkeän asian. Tahallista tai ei, mutta pirun ikävää.
Valvottu paikka viritetyllä mopolla sjeluun ja sitten liikenteessä vakiomopo. Toiveunta, kukaan ei hanki mopoa, jotta sen voi virittää ja sitten ajella valvotusti. Eikä se vähentäisi halukkuutta virittää liikennekäytössä olevia mopoja. Johan nytkin on moottorikerhoja, joilla on radat. Ihan eri porukka siellä käy ja ihan eri vehkeillä.
En vielä hoksannut, missä oli väärinymmärrystä. Se on positiivista, että ajat pilkulleen sääntöjen mukaan, eikä bemarisi etene milloinkaan lain määräämästä poikkeavalla tavalla.
Menipäs tämä tunteisiin, vedit vielä BMW:n mukaan. Laillisuudesta tässä on kyse ja tietenkin turvallisuudesta. Viritetyt mopot eivät kuulu liikenteeseen, siksi poliisi tätä valvoo. Oletko tosiaan sitä mieltä, että viritetyt mopot kuuluvat liikenteeseen? Ei kai tästä kannata hermojaan menettää, mielipide vastaan mielipide. Kaikenlainen moottoriurheilu vaatii oikeat paikat, jotka on rakennettu turvalliseen harrastamiseen ja kilpailemiseen. Viritetty mopo on tehokas peli jota ei ole rakennettu tuplatehoihin ja nopeuksiin. On tullut ajettua kaksipyöräisillä ja nopeilla autoilla joten älä kyseenalaista muiden mielipiteitä turvallisesta harrastamisesta.
Onko Bmw noin tunnepitoinen asia vai peräti kielletty aihe?
En ole ottanut kantaa siihen, kuuluvatko viritetyt mopot liikenteeseen vai ei. Edelleenkään moottoriurheilu ei liity mitenkään mopon virittämiseen. Jostain syystä autoilussa voi valita hitaan tai nopean auton ja se on ok. Nopean auton suorituskykyä ei kukaan tietenkään käytä sääntöjen vastaisella tavalla.
Mopon voi virittää muutenkin kuin tuplanopeuksiin. 60 ei ylitä edes poliisin puuttumiskynnystä ainakaan käytännössä, vaikka virallisesti tällaista rajausta ei voikaan ääneen sanoa. Tuon verran nopeuden mopon saa kulkemaan vain poistamalla kuristukset.
Liikennesääntöjä pitää noudattaa ajaa sitten mopolla tai autolla. Mikä vika on laillisessa mopossa joka kulkee sääntöjen mukaisesti? Mopo ei saa kulkea yli 45 km/h. Ei riitä, että kuljettaja huolehtii, ettei sillä ajeta sen yli. Mopon rakenteellisen nopeuden rajoittamisessa on kyseessä nimenomaan mopon suurin sallittu nopeus. Mopo ei saa kulkea yli 45km/h, vaikka kuljettaja ajaisi korkeintaan 45 km/h nopeutta.
Kyse on ylinopeudesta, eikä sitä moottoriradoilla saada poistettua, kyllä ihan moottoriurheilua harrastajat/ammattilaiset on kärähtäneet suuristakin ylinopeuksista.
Pahaa pelkään että nämä sähköiset härveli kahdella tai neljällä pyörällä, tulee aiheuttamaan lisää odelmia taajamanopeuksissa, kiihtyvyys ja nopeus.
Jos mopo kulkee enintään 65 km/h se on rakenteellisesti muutettu mopo. Jos mopoa on muutettu siten, että se ylittää 65 km/h nopeuden, sitä käsitellään moottoripyöränä ja kuljettajalle määrättävät seuraamuksetkin ovat sen mukaisia. Moposta poistetaan rekisterikilpi ja se määrätään valvontakatsastukseen. Jos kuljettajan ajo-oikeus ei riitä tuunatun menopelin kuljettamiseen, syyllistyy nuori kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja hänet määrätään väliaikaiseen ajokieltoon.
@Lukija336949 kirjoitti:
Kyse on ylinopeudesta, eikä sitä moottoriradoilla saada poistettua, kyllä ihan moottoriurheilua harrastajat/ammattilaiset on kärähtäneet suuristakin ylinopeuksista.
Pahaa pelkään että nämä sähköiset härveli kahdella tai neljällä pyörällä, tulee aiheuttamaan lisää odelmia taajamanopeuksissa, kiihtyvyys ja nopeus.
Lailliset paikat vähentävät häiriökäyttäytymistä, siitä tulee laillista ja sallittua. Ongelmien tunnustaminen on ainoa keino valistaa nuoria tekemään asioita oikein. Vanhempien vastuu on tärkein, sitten tulee valistus ja tiedotteet. Turhia onnettomuuksia sattuu, jos asiaa ei valvota. Poliisi pyrkii joka ikinen kevät valistamaan nuoria näissä kokoontumisissa ja hyvinhän se toimii. Suurin osa ymmärtää mistä on kyse ja palaute on sen mukaista. Aika erikoista on se, että täälläkin annetaan ymmärrystä mopojen virittämiselle. On järjenvastaista kehottaa nuoria laittomiin tekoihin.
Minä en ole näköjään lukenut kaikkea, koska kun en tunnista ketään joka sallisi mopojenvirittämisen.
Kyllä se mopo meilläkin, nyt niin kuuliaisilla kansalaisilla on ensimmäinen kokemus moottoriajoneuvoon. Rattaita vaihtoivat, että kulkee kovempaan, en tietenkään minä.
@tracktest kirjoitti:
Jos mopo kulkee enintään 65 km/h se on rakenteellisesti muutettu mopo. Jos mopoa on muutettu siten, että se ylittää 65 km/h nopeuden, sitä käsitellään moottoripyöränä ja kuljettajalle määrättävät seuraamuksetkin ovat sen mukaisia. Moposta poistetaan rekisterikilpi ja se määrätään valvontakatsastukseen. Jos kuljettajan ajo-oikeus ei riitä tuunatun menopelin kuljettamiseen, syyllistyy nuori kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja hänet määrätään väliaikaiseen ajokieltoon.
Copilot
On tärkeää muistaa, että mopon sylinteritilavuus saa olla maksimissaan 50 cm³ ja suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. Tehoista puhuttaessa ne saavat olla maksimissaan 4 kW nimellis- tai nettotehoa, ja nopeudeksi hyväksytään 49 km/h, vaikka 45 km/h rajoitus olisi voimassa. Viritettyjen mopojen muutokset voivat aiheuttaa huomattavia seuraamuksia, joten on tärkeää noudattaa sääntöjä ja rajoituksia.
Jos Liikenneturvan videossa olisi ajettu Tunturi super sportilla nuo jarrutukset, olisi huomattu ettei se pysähdy siitä sallitustakaan nopeudesta.
Virittämisestä puhuminen näiden Derbien, Gileroiden, Riejujen ym. yhteydessä on vähän samaa kuin tuossa moottorin optimointi keskustelussa esiin tullut asia jossa optimointi tehdään moottorin toiminnan palauttamiseksi sellaiseksi kuin se on suunniteltu.
Valmistusmaissaan noilla samoilla rungoilla saattaa olla piikkinen kone, ja ainut mikä muuttuu on jarrutusmatkan kasvu nopeuden noustessa.
Kaikista kiinantuonneista en mene sanomaan enempää kuin että niissä rakenteellinen 45 km/h voi olla ihan ok.
Mopoilijalla vaan se nopeus on aina täydet, kulkee sitten minkä verran vaan. Tilannenopeus on vieras käsite.
@Jokeri kirjoitti:
Jos Liikenneturvan videossa olisi ajettu Tunturi super sportilla nuo jarrutukset, olisi huomattu ettei se pysähdy siitä sallitustakaan nopeudesta.
Virittämisestä puhuminen näiden Derbien, Gileroiden, Riejujen ym. yhteydessä on vähän samaa kuin tuossa moottorin optimointi keskustelussa esiin tullut asia jossa optimointi tehdään moottorin toiminnan palauttamiseksi sellaiseksi kuin se on suunniteltu.
Valmistusmaissaan noilla samoilla rungoilla saattaa olla piikkinen kone, ja ainut mikä muuttuu on jarrutusmatkan kasvu nopeuden noustessa.
Kaikista kiinantuonneista en mene sanomaan enempää kuin että niissä rakenteellinen 45 km/h voi olla ihan ok.
Mopoilijalla vaan se nopeus on aina täydet, kulkee sitten minkä verran vaan. Tilanne nopeus on vieras käsite.
Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?
@Jokeri kirjoitti:
Jos Liikenneturvan videossa olisi ajettu Tunturi super sportilla nuo jarrutukset, olisi huomattu ettei se pysähdy siitä sallitustakaan nopeudesta.
Virittämisestä puhuminen näiden Derbien, Gileroiden, Riejujen ym. yhteydessä on vähän samaa kuin tuossa moottorin optimointi keskustelussa esiin tullut asia jossa optimointi tehdään moottorin toiminnan palauttamiseksi sellaiseksi kuin se on suunniteltu.
Valmistusmaissaan noilla samoilla rungoilla saattaa olla piikkinen kone, ja ainut mikä muuttuu on jarrutusmatkan kasvu nopeuden noustessa.
Kaikista kiinantuonneista en mene sanomaan enempää kuin että niissä rakenteellinen 45 km/h voi olla ihan ok.
Mopoilijalla vaan se nopeus on aina täydet, kulkee sitten minkä verran vaan. Tilanne nopeus on vieras käsite.
Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?
Eikö 125cc kone ihan yleisesti maailmalla ole kaksipyöräisissä käytössä?
Jos kysymyksellä rajasta tarkoitat 45km/h Max nopeutta, niin on kaiketi joskus aikojen alussa ollut 35km/h: kin. Painoraja on ollut myös säädöksissä, mopo on saanut painaa Max 50 kg.
@Kumppani kirjoitti:
Toisin sanoen: jos olet rampista tulossa, niin voit jättää väliä edellä rampilla ajavaan. Totta tavallaan.
Ei "tavallaan", vaan asiassa ei ole mitään epäselvää. Vaatimus turvavälistä koskee myös moottoritien sisäänmenoramppia, vaikka erittäin suuri osa siellä rampilla ajavista ei tätä näytä ymmärtävänkään.
Liittymisen helppous lähtee oman pelitilan säilyttämisestä, joten vapaata tilaansa voi halutessaan korostaa, jos haluaa paljon säätövaraa omaan ajamiseensa silloin kun moottoritien liikenne on vilkasta. Siksi moottoritielle liittymistä yrittäviin viiden auton klimppeihin ei kannata osallistua vaikka tilaisuuksia siihen tarjoutuukin usein.
Mutta niihin rakoihin, joita toivot olevan päätiellä, niihin et kyllä voi vaikuttaa mitenkään ja sehän se pulma on tässä kohtaa kommentointeja, jos et havainnut edellä.
En voikaan. Mutta voin vaikuttaa omiin mahdollisuuksiini osua ahtaaseen väliin. Siinä helpottaa kun on vapaata tilaa sekä edessä että takana. Jos jättää tilaa eteensä rampin alussa, sitä muodostuu useimmiten rampilla (ripeästi) edettäessä myös taakse, jolloin nopeuden sovittaminen moottoritien jonoon helpottuu.
"Tarpeeksi pitkää" odotellessa rampilla ajaminen voi sen pituudesta (lyhyydestä) riippuen olla hidasta (et ole päätien vauhdissa) tai sitten seisotat muita takana rampilla olevia. Nimim. @Lukija336949 kysyi, saako sinne pysähtyä odottelemaan "auton mentävää" rakoa, mitä mieltä olet?
Mitkään selitykset eivät anna oikeutta tinkiä turvavälistä eikä rampin lopussa olevan kärkikolmion määräämästä väistämisvelvollisuudesta, joten eikö se ole suorastaan pakko, ellei muuten voi liittyä turvallisesti? Kaikkien kannalta on tietenkin helpompaa, jos huomaa jo rampin alussa että se lopussa ei ole tilaa koska silloin voi hidastaa tai pysäyttää ajoissa, hitaasta nopeudesta ja riittävän tilan kiihdytykselle varaten. Pääasia on, ettei anna pois omaa pelitilaansa.
Minulla tämä on rutiinitoimenpide. Seuraan taustaa ja vedän HITAASTI jonon läpi edellisistä valoista, etten jätä takanani väkeä turhaan valoihin odottelemaan, mutta en myöskään tuhlaa omaa kiihdytysmatkaani jota tulen tarvitsemaan kun edessäni on vapaata tilaa. Etenkin jos edelläni on yhtään jämähtäneisyyden oireita, korostan hidastustani heti rampin alussa ja rakennan turvavälin jo valmiiksi. Sitten kun kiitorata on vapaa, turvaväli muodostuu myös taakse lähes aina ihan normaalilla kiihdytyksellä moottoritien nopeuteen.
Jos lähestytään moottoritien maksimikapasiteettia, sitten on parempi että odotellaan rampilla eikä tukita moottoritietä. Yhdysvalloissa tämä suorastaan pakotetaan rampille lähtevissä valoristeyksissä, joita saatetaan ohjata moottoritien liikennetilanteen mukaan päästämään rampille johtavasta risteyksestä vain yksi auto kerrallaan. Lisää tilaa ei tietenkään voi tehdä millään ajotavalla, mutta tilan loputtua alkaa priorisointi moottoritien hyväksi.
Minulle on eräässä tietyssä liittymässä nyt jo parisen kertaa käynyt muuten niin, että rampilta tuleva kuorma-auto vain puskee itsensä eteeni. Olen joutunut jarruttamaan painokkaammin päätiellä ajaessani, kun vierellä ei ole ollut tilaa. Toisella kertaa liu'uimme molemmat tasatahtia 4-kaistaisella päätiellä: minä vasemmalle kaistalle (kun sattui tilaa olemaan) ja kuorma-auto oikealle.
Oireiden perusteella saattoi olla oululainen? Hidastaminen on järkevin tapa väistää kolmion takaa päälle ajoa yrittävää. Hätäinen kaistan vaihto viime hetkellä ei ratkaise ongelmaa vaan työntää sen muiden hoidettavaksi.
Ko. liittymässä on liki 500 metriä "liittymäkaistaa" käytettävissä vauhdin saamiseksi, mutta pakko on tunkea se kuorma-auto päätielle heti umpiviivan loputtua, eikä lähellekään päätien nopeudella vielä. Mutta ei voi siis kiihdyttäkään näköjään rauhassa!
Pitkän auton hitaan lähdön ja kömpelön liittymisen voi vielä jotenkin ymmärtää ajoneuvon teknisten rajoitteiden vuoksi, mutta aika usein ihan samaa näkee myös henkilöautoilla, joilla ei ole mitään teknistä syytä kiusata muita.
@Herbert kirjoitti:
Mistä pitäisi keskustella, ellei linkitetystä videosta?
Moottoriurheilu ei lìity mitenkään mopojen virittämiseen. Ymmärrän ihan hyvin, että 30 km/h heti, kun tulee pienikin ylämäki, on turhauttavaa mopolla, jonka tehdas on rakentanut paljon kovempiin nopeuksiin soveltuvaksi.
Ennen puhuttiin, miten mopojen ominaisuudet loppuu kesken, kun niitä viritetään. Nyt tarvitaan uudet argumentit, kun mopot on rakennettu hyvin. Ja kuten mopovertailusta huomataan, kulutus kasvaa kuristetuissa moottoreissa järjettömän suureksi.
Samaa mieltä ja lisään vielä pari argumenttia. Suomen määräysten mukaiseksi rikotulla rajoitetulla mopolla ei voi suorittaa moottoripyörän kuljettajatutkinnon käsittelykokeen kaikkia osioita hyväksytyksi, koska nopeus ei riitä.
Mopoille rajoitukseksi 60 km/h ja ajoluvan ehtona kuljettajalle täysi A-luokan kuljettajatutkinto. Ainoana helpotuksena (?) mopokorttia suorittavalle olisi ajokokeen suorittaminen mopoluokan ajoneuvolla. Näin asia toimii jo eri moottoripyöräluokkien osalta. Kevarikuskin ainoa helpotus rajoittamattoman A-luokan korttia ajavaan on kevyempi 125 cc pyörä ajokokeessa.
Nykyisellään mopo on erittäin vaikea ajaa 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla, joissa pientareella kulkeva mopo on ahtaalla etenkin liikenteenjakajien kohdalla. Käytännön maksiminopeus 65 km/h mahdollistaisi moottoripyörän ajolinjan ajokaistalla ja kaikilla olisi helpompaa.
@tracktest kirjoitti:
Liikennesääntöjä pitää noudattaa ajaa sitten mopolla tai autolla.
Joo, mutta mopolla se on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Polkupyörällä on helppo ajaa oikein, ainakin Oulussa, jossa on mainio pyörätieverkosto. Pienelläkin moottoripyörällä samoin, koska ruutukaavan ulkopuolellakin voi ajaa 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla ison pyörän tapaan ajoradalla. Mopo on väliinputoaja, jolle kumpikaan näistä toimivista tavoista ei sovi.
Mikä vika on laillisessa mopossa joka kulkee sääntöjen mukaisesti? Mopo ei saa kulkea yli 45 km/h.
Mopoa voi ajaa 30 / 40 rajoitetulla ruutukaavalla moottoripyörän tavoin, mutta rajoituksen noustessa 50 tai 60 lukemiin alkavat vaikeudet. Mopo on kuin hevonen, jota pitäisi ajaa tavalla joka ei sille sovi.
Mopo on moottoriajoneuvo, joka vaatii ajokortin eikä sitä saa ajaa kevyen liikenteen väylällä, ihan hyvästä syystäkin. Vaan eipä sillä moottoriajoneuvolla saa myöskään ajaa kuten muilla moottoriajoneuvoilla, vaan mopo pakotetaan pientareelle, jos sellainen on ja sillä ajaminen käy päinsä. Tämä tarina etenee niin, että mopoilijalta itseltäänhän ei kysytä, miltä tuntuu ajaa pienipyöräistä skootteria pientareella lumisohjossa, vaan sinne autoilijat mopon työntävät, olipa piennar mopolle soveltuvassa kunnossa tai ei. Monilla autoilijoilla on myös hyvä valmius ohittaa liikenteenjakajan kohdalla mutkittelevalla ja kapenevalla pientareella kulkeva mopo, jos on yhtään mahdollista, että peilin ja ohjaustangon väliin jää joitain senttejä vapaata tilaa. Vasemmalle kääntyminen ajoneuvolla jota pitää ajaa pientareella on joka kerta jännittävä kokemus.
Kysymyksesi on siis kaksiosainen. Ensimmäisen osan vastaus on, että sääntöjä on noudatettava enkä minäkään uskaltanut antaa lasten virittää mopoa, vaan yllätyskatsastin sen kauppareissulla silloin tällöin. Mutta 45 km/h rajoitus ja siitä aiheutuvat epäloogisuudet pitää korjata tavalla tai toisella.
Ei riitä, että kuljettaja huolehtii, ettei sillä ajeta sen yli. Mopon rakenteellisen nopeuden rajoittamisessa on kyseessä nimenomaan mopon suurin sallittu nopeus. Mopo ei saa kulkea yli 45km/h, vaikka kuljettaja ajaisi korkeintaan 45 km/h nopeutta.
Aivan. Ja se nopeus ei sovi kaupunkeihin, joita tulimme rakentaneeksi. Minun ratkaisuehdotukseni on nostaa sekä mopon nopeutta että kuljettajan ajokorttivaatimusta. Olen yrittänyt motivoida tätäkin muutosta päättäjien suuntaan, mutta toistaiseksi en ole onnistunut.
@Lukija209751 kirjoitti:
Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta 125 cc ja 11 kW tehoraja on kansainvälinen kevyen moottoripyörän rajoitus kuljettajalle, jolla on A1-luokan moottoripyörän ajokortti. Eli suomalainen A1-ajokortti ymmärretään kyllä ulkomaillakin lomaillessa 125 cc pyörään oikeuttavaksi ajoluvaksi.
Jos taas tarkoitit tehdäänkö jossain mopoja satapiikkisinä, vastaus on ei, mutta tuon Derbi, Rieju, yms. luettelon ideana olikin että samaan runkoon tehdään sekä 50 cc mopoja että 125 cc kevareita. Valmistajia on useampiakin ja laitteet ovat niin toistensa näköisiä, että katteita avaamatta moottoripyörän erottaa vain rekisterikilvestä. Ennenhän mopolla oli 50 kg enimmäispaino, jonka vuoksi ne olivat väkisinkin hempuleita peltiliidokkeja, mutta nykyiset painavat suunnilleen tuplasti tuon verran. Ei siihen monta kiloa tule lisää 125 cc moottorista. Lisään muuten listalle myös Kymcon suositun Agility-mallin, jota saa myös satapiikkinä moottoripyöränä, vaikka ne ovatkin mopoa harvinaisempia.
On ollut mielessä hankkia ihan leluksi ja kaupparassiksi mökille Honda Monkeyn uustuotantomoottoripyörä alkuperäistä tuplasti isommalla koneella ja tietenkin moottoripyöräksi rekisteröitynä. Niitä myytiin joku kesä todennäköisesti leluiksi niin paljon, että jonkun voisi kuvitella olevan käytettynä myynnissä hyväkuntoisena? Laite näyttää vanhalta esikuvaltaan, mutta jos kuskilla kortti riittää, niin etenkin sataseen rajoitetulla moottoritielläkään ajamiselle ei ole mitään estettä. Voin jo sieluni silmin nähdä minimopon Pohjantiellä oranssin turvaviirin kanssa kuskilla pattipolvinahat ja poliisityyliin Schubert päässä - hih!
P.S. ihan ensimmäiset Monkeyt muuten rekisteröitiin Suomeen moottoripyöränä.
@Lukija209751 kirjoitti:
Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta 125 cc ja 11 kW tehoraja on kansainvälinen kevyen moottoripyörän rajoitus kuljettajalle, jolla on A1-luokan moottoripyörän ajokortti. Eli suomalainen A1-ajokortti ymmärretään kyllä ulkomaillakin lomaillessa 125 cc pyörään oikeuttavaksi ajoluvaksi.
Jos taas tarkoitit tehdäänkö jossain mopoja satapiikkisinä, vastaus on ei, mutta tuon Derbi, Rieju, yms. luettelon ideana olikin että samaan runkoon tehdään sekä 50 cc mopoja että 125 cc kevareita. Valmistajia on useampiakin ja laitteet ovat niin toistensa näköisiä, että katteita avaamatta moottoripyörän erottaa vain rekisterikilvestä. Ennenhän mopolla oli 50 kg enimmäispaino, jonka vuoksi ne olivat väkisinkin hempuleita peltiliidokkeja, mutta nykyiset painavat suunnilleen tuplasti tuon verran. Ei siihen monta kiloa tule lisää 125 cc moottorista. Lisään muuten listalle myös Kymcon suositun Agility-mallin, jota saa myös satapiikkinä moottoripyöränä, vaikka ne ovatkin mopoa harvinaisempia.
On ollut mielessä hankkia ihan leluksi ja kaupparassiksi mökille Honda Monkeyn uustuotantomoottoripyörä alkuperäistä tuplasti isommalla koneella ja tietenkin moottoripyöräksi rekisteröitynä. Niitä myytiin joku kesä todennäköisesti leluiksi niin paljon, että jonkun voisi kuvitella olevan käytettynä myynnissä hyväkuntoisena? Laite näyttää vanhalta esikuvaltaan, mutta jos kuskilla kortti riittää, niin etenkin sataseen rajoitetulla moottoritielläkään ajamiselle ei ole mitään estettä. Voin jo sieluni silmin nähdä minimopon Pohjantiellä oranssin turvaviirin kanssa kuskilla pattipolvinahat ja poliisityyliin Schubert päässä - hih!
P.S. ihan ensimmäiset Monkeyt muuten rekisteröitiin Suomeen moottoripyöränä.
-- 740 GLE
Ihan vain kysyin, että missä satapiikkisiä käytetään. Mitä itse olen nähnyt, ei kaksipyöräisissä yleensä 125 lue, mutta olen voinut olla väärissä paikoissa tai huomaamatta. Ennen ne olivat usein pienennetty isommista, nykyään siis samoja, joihin Suomessa riittää alle puolikas kone, joka sekin on siis kuristettu luonnollista pienempään tehoon.
@Herbert kirjoitti:
Mistä pitäisi keskustella, ellei linkitetystä videosta?
Moottoriurheilu ei lìity mitenkään mopojen virittämiseen. Ymmärrän ihan hyvin, että 30 km/h heti, kun tulee pienikin ylämäki, on turhauttavaa mopolla, jonka tehdas on rakentanut paljon kovempiin nopeuksiin soveltuvaksi.
Ennen puhuttiin, miten mopojen ominaisuudet loppuu kesken, kun niitä viritetään. Nyt tarvitaan uudet argumentit, kun mopot on rakennettu hyvin. Ja kuten mopovertailusta huomataan, kulutus kasvaa kuristetuissa moottoreissa järjettömän suureksi.
Samaa mieltä ja lisään vielä pari argumenttia. Suomen määräysten mukaiseksi rikotulla rajoitetulla mopolla ei voi suorittaa moottoripyörän kuljettajatutkinnon käsittelykokeen kaikkia osioita hyväksytyksi, koska nopeus ei riitä.
Mopoille rajoitukseksi 60 km/h ja ajoluvan ehtona kuljettajalle täysi A-luokan kuljettajatutkinto. Ainoana helpotuksena (?) mopokorttia suorittavalle olisi ajokokeen suorittaminen mopoluokan ajoneuvolla. Näin asia toimii jo eri moottoripyöräluokkien osalta. Kevarikuskin ainoa helpotus rajoittamattoman A-luokan korttia ajavaan on kevyempi 125 cc pyörä ajokokeessa.
Nykyisellään mopo on erittäin vaikea ajaa 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla, joissa pientareella kulkeva mopo on ahtaalla etenkin liikenteenjakajien kohdalla. Käytännön maksiminopeus 65 km/h mahdollistaisi moottoripyörän ajolinjan ajokaistalla ja kaikilla olisi helpompaa.
-- 740 GLE
Mopoilla ajetaan nykyään kuin moottoripyörillä, kaistalla, kaupungissa. Ja kyllä siinä kaistalla pysyy moponkin vauhdilla, joka on usein enemmän kuin mitä siinä autolla ajaa GPS:n kanssa.
Kyllä niihin aikoihin kun minä liittymästä menen, on moottoritie niin jonoutunut, että jonkun eteen on mentävä.
Näin on näppäimet, välillä on reilummin tilaa, välillä alkaa kiihdytyskaista loppua Tammistossa kaiteeseen.
Mopojen kohdalla ollaan kovin kiinnostuneita laittomista virityksistä, mutta autojen ei: https://www.is.fi/autot/art-2000010451526.html. Eiköhän tuo Clio olisi pitänyt tutkia ja todeta muutetuksi, muutoskatsastamattomaksi ja tieliikenteeseen kelpaamattomaksi.
Sopivasti korttijuttuun liittyvä: https://www.is.fi/autot/art-2000010455398.html. Halvalla hallinnollisella päätöksellä ihmiset oppisivat ajamaan isompia autoja turvallisesti. Nopeasti kiihtyvä sähkis taitaa olla helpompi ajaa kuin samanpainoinen diesel.
Ammattiajossa tulee lisäksi joidenkin mielestä täysin turha ammattiajopätevyys esiin, kai sekin voitaisiin unohtaa.
Tällä hetkellä B-luokan ajokortilla saa kuljettaa Suomessa käyttövoimasta riippumatta enintään 3,5 tonnin ajoneuvoa. Raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen puolestaan edellyttää C-korttia ja ammattipätevyyttä.
Ei kuorma-auton ajamiseen ammattipätevyyttä vaadita.
Tällä hetkellä B-luokan ajokortilla saa kuljettaa Suomessa käyttövoimasta riippumatta enintään 3,5 tonnin ajoneuvoa. Raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen puolestaan edellyttää C-korttia ja ammattipätevyyttä.
Ei kuorma-auton ajamiseen ammattipätevyyttä vaadita.
No ei, mutta artikkelissa käsiteltiin jakeluauton kuljettamista. Epätarkasti tämä toki ilmaistiin.
Tällä hetkellä B-luokan ajokortilla saa kuljettaa Suomessa käyttövoimasta riippumatta enintään 3,5 tonnin ajoneuvoa. Raskaampien ajoneuvojen kuljettaminen puolestaan edellyttää C-korttia ja ammattipätevyyttä.
Ei kuorma-auton ajamiseen ammattipätevyyttä vaadita.
Eikä kaikkia alle 3,5-tonnisia saa pelkällä ajokortilla ajaa.
Miksi ihmeessä 100:n rajoituksia alennetaan jopa 1800 kilometrillä 80:een?
Tällöin matka-ajat lisääntyvät alennettavilla osuuksia olennaisesti, joka on yhteiskuntataloudellisesti kallista. Erityisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa liikennettä on vähän ja matkat pikiä, on tällainen nopeuksien alentaminen perusteetonta. Olen sitä mieltä, että alennettuja nopeusrajoituksia eivät autoilijat tule kunnioittamaan. Ennemminkin tulisi liian kapeita päätiejaksoja leventää ja parantaa muutenkin.
Miksi talvirajoituksia ei poisteta? En käsitä sitä, että Suomessa niitä edelleen tarvittaisiin ainoana Pohjoismaana ja ainoana maana maailmassa? Tehkää edes sellainen kompromissi, jossa talvirajoituksia käytettäisiin vain erittäin vaarallisilla, nykyään kesäisin 100:n alueilla - teillähän on noista osuuksista tietoa. Talvirajoitukset nykyisellään aiheuttavat huomattavan ajoaikojen lisääntymisen ja satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kustannukset.
Päivitysohjeeseen tulisi lisätä se että ainakin parhaimmille moottoriteille asetettaisiin kesäajaksi 130 rajoitus, joka on Euroopassa eniten käytetty arvo. Talvella näillä osuuksilla olisi 120.
Ohjeessa tulee myös olla nopeusrajoitusten nostamisia. Esimerkiksi nykyäänkin löytyy erinomaisia valta- ja kantatieosuuksia, joilla on ihan turhaan 80 rajoitus. Näille teille 100 olisi autoilijoidenkin mielestä oikea rajoitus. Olen aiemmin ehdottanut myös ohituskaistateille arvoa 110. Eikös tämäkin voitaisi ottaa käyttöön? Kokeilettehan te myös 90 rajoitusta joillain osuuksilla.
@Esa Sairio kirjoitti:
1. Miksi ihmeessä 100:n rajoituksia alennetaan jopa 1800 kilometrillä 80:een?
Tällöin matka-ajat lisääntyvät alennettavilla osuuksia olennaisesti, joka on yhteiskuntataloudellisesti kallista. Erityisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa liikennettä on vähän ja matkat pikiä, on tällainen nopeuksien alentaminen perusteetonta. Olen sitä mieltä, että alennettuja nopeusrajoituksia eivät autoilijat tule kunnioittamaan. Ennemminkin tulisi liian kapeita päätiejaksoja leventää ja parantaa muutenkin.
2. Miksi talvirajoituksia ei poisteta? En käsitä sitä, että Suomessa niitä edelleen tarvittaisiin ainoana Pohjoismaana ja ainoana maana maailmassa? Tehkää edes sellainen kompromissi, jossa talvirajoituksia käytettäisiin vain erittäin vaarallisilla, nykyään kesäisin 100:n alueilla - teillähän on noista osuuksista tietoa. Talvirajoitukset nykyisellään aiheuttavat huomattavan ajoaikojen lisääntymisen ja satojen miljoonien eurojen yhteiskuntataloudelliset kustannukset.
3. Päivitysohjeeseen tulisi lisätä se että ainakin parhaimmille moottoriteille asetettaisiin kesäajaksi 130 rajoitus, joka on Euroopassa eniten käytetty arvo. Talvella näillä osuuksilla olisi 120.
4. Ohjeessa tulee myös olla nopeusrajoitusten nostamisia. Esimerkiksi nykyäänkin löytyy erinomaisia valta- ja kantatieosuuksia, joilla on ihan turhaan 80 rajoitus. Näille teille 100 olisi autoilijoidenkin mielestä oikea rajoitus. Olen aiemmin ehdottanut myös ohituskaistateille arvoa 110. Eikös tämäkin voitaisi ottaa käyttöön? Kokeilettehan te myös 90 rajoitusta joillain osuuksilla.
Toivottavasti tulevaisuudessa moottoriteille saataisiin molempiin suuntiin yksi kaista lisää, tällöin nopeudet voitaisiin nostaa 180 km/h.
Viritetyt mopot ovat laittomia liikenteessä, siksi ne pitäisi saada liikenteestä pois. Kunnat voisivat järjestää paikkoja missä näillä viritetyillä mopoilla saisi ajaa turvallisesti ja valvotusti, tätä ajan takaa. Liikenteessä pitää ajaa lain määräämällä tavalla ja vain laillisilla kulkuneuvoilla. On hieman erikoista, että tässäkin asiassa väärinymmärtäminen sotkee tärkeän asian. Tahallista tai ei, mutta pirun ikävää.
Valvottu paikka viritetyllä mopolla sjeluun ja sitten liikenteessä vakiomopo. Toiveunta, kukaan ei hanki mopoa, jotta sen voi virittää ja sitten ajella valvotusti. Eikä se vähentäisi halukkuutta virittää liikennekäytössä olevia mopoja. Johan nytkin on moottorikerhoja, joilla on radat. Ihan eri porukka siellä käy ja ihan eri vehkeillä.
En vielä hoksannut, missä oli väärinymmärrystä. Se on positiivista, että ajat pilkulleen sääntöjen mukaan, eikä bemarisi etene milloinkaan lain määräämästä poikkeavalla tavalla.
Menipäs tämä tunteisiin, vedit vielä BMW:n mukaan. Laillisuudesta tässä on kyse ja tietenkin turvallisuudesta. Viritetyt mopot eivät kuulu liikenteeseen, siksi poliisi tätä valvoo. Oletko tosiaan sitä mieltä, että viritetyt mopot kuuluvat liikenteeseen? Ei kai tästä kannata hermojaan menettää, mielipide vastaan mielipide. Kaikenlainen moottoriurheilu vaatii oikeat paikat, jotka on rakennettu turvalliseen harrastamiseen ja kilpailemiseen. Viritetty mopo on tehokas peli jota ei ole rakennettu tuplatehoihin ja nopeuksiin. On tullut ajettua kaksipyöräisillä ja nopeilla autoilla joten älä kyseenalaista muiden mielipiteitä turvallisesta harrastamisesta.
Onko Bmw noin tunnepitoinen asia vai peräti kielletty aihe?
En ole ottanut kantaa siihen, kuuluvatko viritetyt mopot liikenteeseen vai ei. Edelleenkään moottoriurheilu ei liity mitenkään mopon virittämiseen. Jostain syystä autoilussa voi valita hitaan tai nopean auton ja se on ok. Nopean auton suorituskykyä ei kukaan tietenkään käytä sääntöjen vastaisella tavalla.
Mopon voi virittää muutenkin kuin tuplanopeuksiin. 60 ei ylitä edes poliisin puuttumiskynnystä ainakaan käytännössä, vaikka virallisesti tällaista rajausta ei voikaan ääneen sanoa. Tuon verran nopeuden mopon saa kulkemaan vain poistamalla kuristukset.
Liikennesääntöjä pitää noudattaa ajaa sitten mopolla tai autolla. Mikä vika on laillisessa mopossa joka kulkee sääntöjen mukaisesti? Mopo ei saa kulkea yli 45 km/h. Ei riitä, että kuljettaja huolehtii, ettei sillä ajeta sen yli. Mopon rakenteellisen nopeuden rajoittamisessa on kyseessä nimenomaan mopon suurin sallittu nopeus. Mopo ei saa kulkea yli 45km/h, vaikka kuljettaja ajaisi korkeintaan 45 km/h nopeutta.
Kyse on ylinopeudesta, eikä sitä moottoriradoilla saada poistettua, kyllä ihan moottoriurheilua harrastajat/ammattilaiset on kärähtäneet suuristakin ylinopeuksista.
Pahaa pelkään että nämä sähköiset härveli kahdella tai neljällä pyörällä, tulee aiheuttamaan lisää odelmia taajamanopeuksissa, kiihtyvyys ja nopeus.
Jos mopo kulkee enintään 65 km/h se on rakenteellisesti muutettu mopo. Jos mopoa on muutettu siten, että se ylittää 65 km/h nopeuden, sitä käsitellään moottoripyöränä ja kuljettajalle määrättävät seuraamuksetkin ovat sen mukaisia. Moposta poistetaan rekisterikilpi ja se määrätään valvontakatsastukseen. Jos kuljettajan ajo-oikeus ei riitä tuunatun menopelin kuljettamiseen, syyllistyy nuori kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja hänet määrätään väliaikaiseen ajokieltoon.
Lailliset paikat vähentävät häiriökäyttäytymistä, siitä tulee laillista ja sallittua. Ongelmien tunnustaminen on ainoa keino valistaa nuoria tekemään asioita oikein. Vanhempien vastuu on tärkein, sitten tulee valistus ja tiedotteet. Turhia onnettomuuksia sattuu, jos asiaa ei valvota. Poliisi pyrkii joka ikinen kevät valistamaan nuoria näissä kokoontumisissa ja hyvinhän se toimii. Suurin osa ymmärtää mistä on kyse ja palaute on sen mukaista. Aika erikoista on se, että täälläkin annetaan ymmärrystä mopojen virittämiselle. On järjenvastaista kehottaa nuoria laittomiin tekoihin.
Minä en ole näköjään lukenut kaikkea, koska kun en tunnista ketään joka sallisi mopojenvirittämisen.
Kyllä se mopo meilläkin, nyt niin kuuliaisilla kansalaisilla on ensimmäinen kokemus moottoriajoneuvoon. Rattaita vaihtoivat, että kulkee kovempaan, en tietenkään minä.
Herbert totesi mopon hyytyvän ylämäkeen siksi pelit pitäisi virittää, rivienvälistä tämä tulkinta. Hiljainen hyväksyntä ruokkii laittomuutta.
Väärä tulkinta.
Mistä tuon sait tietää?
Copilot
On tärkeää muistaa, että mopon sylinteritilavuus saa olla maksimissaan 50 cm³ ja suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. Tehoista puhuttaessa ne saavat olla maksimissaan 4 kW nimellis- tai nettotehoa, ja nopeudeksi hyväksytään 49 km/h, vaikka 45 km/h rajoitus olisi voimassa. Viritettyjen mopojen muutokset voivat aiheuttaa huomattavia seuraamuksia, joten on tärkeää noudattaa sääntöjä ja rajoituksia.
Jos Liikenneturvan videossa olisi ajettu Tunturi super sportilla nuo jarrutukset, olisi huomattu ettei se pysähdy siitä sallitustakaan nopeudesta.
Virittämisestä puhuminen näiden Derbien, Gileroiden, Riejujen ym. yhteydessä on vähän samaa kuin tuossa moottorin optimointi keskustelussa esiin tullut asia jossa optimointi tehdään moottorin toiminnan palauttamiseksi sellaiseksi kuin se on suunniteltu.
Valmistusmaissaan noilla samoilla rungoilla saattaa olla piikkinen kone, ja ainut mikä muuttuu on jarrutusmatkan kasvu nopeuden noustessa.
Kaikista kiinantuonneista en mene sanomaan enempää kuin että niissä rakenteellinen 45 km/h voi olla ihan ok.
Mopoilijalla vaan se nopeus on aina täydet, kulkee sitten minkä verran vaan. Tilannenopeus on vieras käsite.
Missä maissa käytetään satapiikkisiä koneita? Mistähän raja on Suomeen tullut?
Eikö 125cc kone ihan yleisesti maailmalla ole kaksipyöräisissä käytössä?
Jos kysymyksellä rajasta tarkoitat 45km/h Max nopeutta, niin on kaiketi joskus aikojen alussa ollut 35km/h: kin. Painoraja on ollut myös säädöksissä, mopo on saanut painaa Max 50 kg.
Ei "tavallaan", vaan asiassa ei ole mitään epäselvää. Vaatimus turvavälistä koskee myös moottoritien sisäänmenoramppia, vaikka erittäin suuri osa siellä rampilla ajavista ei tätä näytä ymmärtävänkään.
Liittymisen helppous lähtee oman pelitilan säilyttämisestä, joten vapaata tilaansa voi halutessaan korostaa, jos haluaa paljon säätövaraa omaan ajamiseensa silloin kun moottoritien liikenne on vilkasta. Siksi moottoritielle liittymistä yrittäviin viiden auton klimppeihin ei kannata osallistua vaikka tilaisuuksia siihen tarjoutuukin usein.
En voikaan. Mutta voin vaikuttaa omiin mahdollisuuksiini osua ahtaaseen väliin. Siinä helpottaa kun on vapaata tilaa sekä edessä että takana. Jos jättää tilaa eteensä rampin alussa, sitä muodostuu useimmiten rampilla (ripeästi) edettäessä myös taakse, jolloin nopeuden sovittaminen moottoritien jonoon helpottuu.
Mitkään selitykset eivät anna oikeutta tinkiä turvavälistä eikä rampin lopussa olevan kärkikolmion määräämästä väistämisvelvollisuudesta, joten eikö se ole suorastaan pakko, ellei muuten voi liittyä turvallisesti? Kaikkien kannalta on tietenkin helpompaa, jos huomaa jo rampin alussa että se lopussa ei ole tilaa koska silloin voi hidastaa tai pysäyttää ajoissa, hitaasta nopeudesta ja riittävän tilan kiihdytykselle varaten. Pääasia on, ettei anna pois omaa pelitilaansa.
Minulla tämä on rutiinitoimenpide. Seuraan taustaa ja vedän HITAASTI jonon läpi edellisistä valoista, etten jätä takanani väkeä turhaan valoihin odottelemaan, mutta en myöskään tuhlaa omaa kiihdytysmatkaani jota tulen tarvitsemaan kun edessäni on vapaata tilaa. Etenkin jos edelläni on yhtään jämähtäneisyyden oireita, korostan hidastustani heti rampin alussa ja rakennan turvavälin jo valmiiksi. Sitten kun kiitorata on vapaa, turvaväli muodostuu myös taakse lähes aina ihan normaalilla kiihdytyksellä moottoritien nopeuteen.
Jos lähestytään moottoritien maksimikapasiteettia, sitten on parempi että odotellaan rampilla eikä tukita moottoritietä. Yhdysvalloissa tämä suorastaan pakotetaan rampille lähtevissä valoristeyksissä, joita saatetaan ohjata moottoritien liikennetilanteen mukaan päästämään rampille johtavasta risteyksestä vain yksi auto kerrallaan. Lisää tilaa ei tietenkään voi tehdä millään ajotavalla, mutta tilan loputtua alkaa priorisointi moottoritien hyväksi.
Oireiden perusteella saattoi olla oululainen? Hidastaminen on järkevin tapa väistää kolmion takaa päälle ajoa yrittävää. Hätäinen kaistan vaihto viime hetkellä ei ratkaise ongelmaa vaan työntää sen muiden hoidettavaksi.
Pitkän auton hitaan lähdön ja kömpelön liittymisen voi vielä jotenkin ymmärtää ajoneuvon teknisten rajoitteiden vuoksi, mutta aika usein ihan samaa näkee myös henkilöautoilla, joilla ei ole mitään teknistä syytä kiusata muita.
--740 GLE
Samaa mieltä ja lisään vielä pari argumenttia. Suomen määräysten mukaiseksi rikotulla rajoitetulla mopolla ei voi suorittaa moottoripyörän kuljettajatutkinnon käsittelykokeen kaikkia osioita hyväksytyksi, koska nopeus ei riitä.
Mopoille rajoitukseksi 60 km/h ja ajoluvan ehtona kuljettajalle täysi A-luokan kuljettajatutkinto. Ainoana helpotuksena (?) mopokorttia suorittavalle olisi ajokokeen suorittaminen mopoluokan ajoneuvolla. Näin asia toimii jo eri moottoripyöräluokkien osalta. Kevarikuskin ainoa helpotus rajoittamattoman A-luokan korttia ajavaan on kevyempi 125 cc pyörä ajokokeessa.
Nykyisellään mopo on erittäin vaikea ajaa 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla, joissa pientareella kulkeva mopo on ahtaalla etenkin liikenteenjakajien kohdalla. Käytännön maksiminopeus 65 km/h mahdollistaisi moottoripyörän ajolinjan ajokaistalla ja kaikilla olisi helpompaa.
-- 740 GLE
Joo, mutta mopolla se on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Polkupyörällä on helppo ajaa oikein, ainakin Oulussa, jossa on mainio pyörätieverkosto. Pienelläkin moottoripyörällä samoin, koska ruutukaavan ulkopuolellakin voi ajaa 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla ison pyörän tapaan ajoradalla. Mopo on väliinputoaja, jolle kumpikaan näistä toimivista tavoista ei sovi.
Mopoa voi ajaa 30 / 40 rajoitetulla ruutukaavalla moottoripyörän tavoin, mutta rajoituksen noustessa 50 tai 60 lukemiin alkavat vaikeudet. Mopo on kuin hevonen, jota pitäisi ajaa tavalla joka ei sille sovi.
Mopo on moottoriajoneuvo, joka vaatii ajokortin eikä sitä saa ajaa kevyen liikenteen väylällä, ihan hyvästä syystäkin. Vaan eipä sillä moottoriajoneuvolla saa myöskään ajaa kuten muilla moottoriajoneuvoilla, vaan mopo pakotetaan pientareelle, jos sellainen on ja sillä ajaminen käy päinsä. Tämä tarina etenee niin, että mopoilijalta itseltäänhän ei kysytä, miltä tuntuu ajaa pienipyöräistä skootteria pientareella lumisohjossa, vaan sinne autoilijat mopon työntävät, olipa piennar mopolle soveltuvassa kunnossa tai ei. Monilla autoilijoilla on myös hyvä valmius ohittaa liikenteenjakajan kohdalla mutkittelevalla ja kapenevalla pientareella kulkeva mopo, jos on yhtään mahdollista, että peilin ja ohjaustangon väliin jää joitain senttejä vapaata tilaa. Vasemmalle kääntyminen ajoneuvolla jota pitää ajaa pientareella on joka kerta jännittävä kokemus.
Kysymyksesi on siis kaksiosainen. Ensimmäisen osan vastaus on, että sääntöjä on noudatettava enkä minäkään uskaltanut antaa lasten virittää mopoa, vaan yllätyskatsastin sen kauppareissulla silloin tällöin. Mutta 45 km/h rajoitus ja siitä aiheutuvat epäloogisuudet pitää korjata tavalla tai toisella.
Aivan. Ja se nopeus ei sovi kaupunkeihin, joita tulimme rakentaneeksi. Minun ratkaisuehdotukseni on nostaa sekä mopon nopeutta että kuljettajan ajokorttivaatimusta. Olen yrittänyt motivoida tätäkin muutosta päättäjien suuntaan, mutta toistaiseksi en ole onnistunut.
--740 GLE
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta 125 cc ja 11 kW tehoraja on kansainvälinen kevyen moottoripyörän rajoitus kuljettajalle, jolla on A1-luokan moottoripyörän ajokortti. Eli suomalainen A1-ajokortti ymmärretään kyllä ulkomaillakin lomaillessa 125 cc pyörään oikeuttavaksi ajoluvaksi.
Jos taas tarkoitit tehdäänkö jossain mopoja satapiikkisinä, vastaus on ei, mutta tuon Derbi, Rieju, yms. luettelon ideana olikin että samaan runkoon tehdään sekä 50 cc mopoja että 125 cc kevareita. Valmistajia on useampiakin ja laitteet ovat niin toistensa näköisiä, että katteita avaamatta moottoripyörän erottaa vain rekisterikilvestä. Ennenhän mopolla oli 50 kg enimmäispaino, jonka vuoksi ne olivat väkisinkin hempuleita peltiliidokkeja, mutta nykyiset painavat suunnilleen tuplasti tuon verran. Ei siihen monta kiloa tule lisää 125 cc moottorista. Lisään muuten listalle myös Kymcon suositun Agility-mallin, jota saa myös satapiikkinä moottoripyöränä, vaikka ne ovatkin mopoa harvinaisempia.
On ollut mielessä hankkia ihan leluksi ja kaupparassiksi mökille Honda Monkeyn uustuotantomoottoripyörä alkuperäistä tuplasti isommalla koneella ja tietenkin moottoripyöräksi rekisteröitynä. Niitä myytiin joku kesä todennäköisesti leluiksi niin paljon, että jonkun voisi kuvitella olevan käytettynä myynnissä hyväkuntoisena? Laite näyttää vanhalta esikuvaltaan, mutta jos kuskilla kortti riittää, niin etenkin sataseen rajoitetulla moottoritielläkään ajamiselle ei ole mitään estettä. Voin jo sieluni silmin nähdä minimopon Pohjantiellä oranssin turvaviirin kanssa kuskilla pattipolvinahat ja poliisityyliin Schubert päässä - hih!
P.S. ihan ensimmäiset Monkeyt muuten rekisteröitiin Suomeen moottoripyöränä.
-- 740 GLE
Ihan vain kysyin, että missä satapiikkisiä käytetään. Mitä itse olen nähnyt, ei kaksipyöräisissä yleensä 125 lue, mutta olen voinut olla väärissä paikoissa tai huomaamatta. Ennen ne olivat usein pienennetty isommista, nykyään siis samoja, joihin Suomessa riittää alle puolikas kone, joka sekin on siis kuristettu luonnollista pienempään tehoon.
Mopoilla ajetaan nykyään kuin moottoripyörillä, kaistalla, kaupungissa. Ja kyllä siinä kaistalla pysyy moponkin vauhdilla, joka on usein enemmän kuin mitä siinä autolla ajaa GPS:n kanssa.
Kyllä niihin aikoihin kun minä liittymästä menen, on moottoritie niin jonoutunut, että jonkun eteen on mentävä.
Näin on näppäimet, välillä on reilummin tilaa, välillä alkaa kiihdytyskaista loppua Tammistossa kaiteeseen.
Mopojen kohdalla ollaan kovin kiinnostuneita laittomista virityksistä, mutta autojen ei: https://www.is.fi/autot/art-2000010451526.html. Eiköhän tuo Clio olisi pitänyt tutkia ja todeta muutetuksi, muutoskatsastamattomaksi ja tieliikenteeseen kelpaamattomaksi.
Sopivasti korttijuttuun liittyvä: https://www.is.fi/autot/art-2000010455398.html. Halvalla hallinnollisella päätöksellä ihmiset oppisivat ajamaan isompia autoja turvallisesti. Nopeasti kiihtyvä sähkis taitaa olla helpompi ajaa kuin samanpainoinen diesel.
Ammattiajossa tulee lisäksi joidenkin mielestä täysin turha ammattiajopätevyys esiin, kai sekin voitaisiin unohtaa.
IS:
Ei kuorma-auton ajamiseen ammattipätevyyttä vaadita.
No ei, mutta artikkelissa käsiteltiin jakeluauton kuljettamista. Epätarkasti tämä toki ilmaistiin.
Eikä kaikkia alle 3,5-tonnisia saa pelkällä ajokortilla ajaa.
Tällöin matka-ajat lisääntyvät alennettavilla osuuksia olennaisesti, joka on yhteiskuntataloudellisesti kallista. Erityisesti Lapissa ja Pohjois-Suomessa, jossa liikennettä on vähän ja matkat pikiä, on tällainen nopeuksien alentaminen perusteetonta. Olen sitä mieltä, että alennettuja nopeusrajoituksia eivät autoilijat tule kunnioittamaan. Ennemminkin tulisi liian kapeita päätiejaksoja leventää ja parantaa muutenkin.
Toivottavasti tulevaisuudessa moottoriteille saataisiin molempiin suuntiin yksi kaista lisää, tällöin nopeudet voitaisiin nostaa 180 km/h.