«1234567…28»
Joku pyysi selkeyttämisen takia tällaista threadia auki. Tässäpä se nyt sitten. Päivän-parin sisään on sattunut ja tapahtunut ikäviä liikenteessä kuitenkin:
Kuorma-auto törmäsi mopotyttöihin stop-merkin takaa - molemmat tytöt loukkaantuivat:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082522221598_uu.shtmlAuto törmäsi suojatiellä pyöräilijään - nainen kuoli
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082522221087_uu.shtml
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mopoilijan ajosuunta ei jutusta selviä, joten tapausta ei pääse pureskelemaan sen tarkemmin.
Pyöräilijän tilanne täytyy katsoa tarkemmin googlemapsista, mutta todennäköisesti kääntyvän auton kuljettaja on syyllinen.
Uutisissa puhutaan kuitenkin, että auto on osunut mopoilijaan tai pyöräilijään. Tekeekö liian pahaa kirjoittaa, että auton kuljettaja törmäsi autollaan toisiin ihmisiin?
Herbert: "Uutisissa puhutaan kuitenkin, että auto on osunut mopoilijaan tai pyöräilijään. Tekeekö liian pahaa kirjoittaa, että auton kuljettaja törmäsi autollaan toisiin ihmisiin?"
Vertaatko heinäkuiseen Nizzan tapahtumaan?
En vertaa. On vain yleinen tapa kirjoittaa, että auto törmää jalankulkijaan tai pyöräilijään tai jopa että auto töytäisee jalankulkijaa tai pyöräilijää. Mikä mahtaa olla syynä tuohon, sitä en osaa sanoa. Kuljettajan roolia vähättelevän vaikutuksen se antaa.
Lappeenrannan kolaripaikka auton tulosuunnasta, jossa pyöräilijä ajoi vastakkaisesta suunnasta:
https://goo.gl/maps/7qDNpJMGhhF2
Kuvan perusteella näkyvyys on ollut ihanteellinen, joten auton kuljettaja ei yksinkertaisesti ole edes yrittänyt katsoa, tuleeko kevyen liikenteen väylää pitkin joku. Käsittämättömyydestään huolimatta tuo ei ole erityisen harvinaista, jostain syystä moni auton ratissa kiinnittää huomionsa pääasiassa vain ajoradalla liikkuviin. Vastuu tällaisessa tilanteessa turvallisuudesta jää puhtaasti pyöräilijän harteille.
Hesari kirjoitti kameratolpista 27.8.:
http://www.hs.fi/autot/a1472261342562
Nyt on keksitty ympyrä uudestaan ja tuloksena on taatusti suunnaton määrä epäselvyyksiä. Voisiko TM:n toimittajat ottaa Olavi Lempisen kyytiin ja poiketa Tampereella katsomassa paikkaa ja pohtimassa sen juridisia ulottuvuuksia? Ainakaan toimittaja ei aja kuten kiertoliittymässä perinteisesti kuuluu ajaa, koska näyttää suuntamerkkiä ympyrän suuntaan.
Pelkillä pyörillä tuosta vielä selviäisi, mutta mikä on jalankulkijoiden rooli, kun samaa väylää käyttävät?
http://www.aamulehti.fi/videot/onnistuuko-pyoraily-liikenneympyrassa-nyt/E4ADCD6C
Synkkä raportti osoittaa: puolet jalankulkijoiden liikennekuolemista sattuu suojatiellä
http://yle.fi/uutiset/synkka_raportti_osoittaa_puolet_jalankulkijoiden_liikennekuolemista_sattuu_suojatiella/9173983
"Turvallisuuden parantamiseen asiantuntijat suosittelevat valistuksen lisäksi mm. suojateiden korottamista, liikennevalojen lisäämistä, näköesteiden poistamista ja heijastavien materiaalien käytön lisäämistä vaatetuksessa."
Mikä mahtoi unohtua? Pitäisikö kuitenkin ihan ensimmäisenä kiinnittää huomiota ajoneuvon kuljettajan käytökseen eli ottaa mallia Ruotsista ja Virosta? Valistus ei nyt auta, käytännössä kaikki tietävät säännöt. Väitän, että suurin ongelma löytyy perusasenteesta, jonka mukaan auton kuljettaja väistää vain kun on pakko. Muussa tapauksessa vallitseva käytäntö väistämisvelvollisuuden noudattamisessa on päinvastainen lakiin verrattuna. Ihan kuten moottoriteiden rampeillakin. Luotetaan liikaa maalaisjärkeen.
Mistä nyt tuulee, kun poliisi ehdottaa helpotusta koko ajan tiukkeneviin sääntöihin. Ajokorttia ei menettäisikään enää toistuvista lievistä ylinopeuksista. Perusteista, miksi ajokorttia ei pitäisi menettää, olen samaa mieltä. Se on kohtuutonta erityisesti niille ihmisille, jotka eivät asu kattavan joukkoliikenteen piirissä. Helsinkiläinen selviää ilman ajokorttia, koska hän selviää ilman autoakin. Maalla autottomuus sen sijaan on kuin määräämistä kotiarestiin.
Vai onko ehdotuksen taustalla se, että ajokortiton ihminen ei tuota valtiolle sakkotuloa? Eihän kultamunia munivaa hanhea kannata tappaa, jos kulunutta vertausta käytetään. Monta (nykyisin euromääräisesti aika suurta) sakkoa saanut on hyvä tulonlähde, joten annetaan hänen jatkaa ajami.. maksamista.
Minun mielestäni ajokorttia ei pitäisi määrätä menetettäväksi edes suurista ylinopeuksista, jos nopeudella ei ole aiheutettu konkreettista vaaraa kenellekään. "On omiaan" tyyppisen byrokraattien toimesta määritellyn virtuaalisen "vaaran" ei vielä pitäisi johtaa ajokortin menettämiseen.
https://www.suomenuutiset.fi/kansanedustaja-packalenilta-lakialoite-ei-enaa-ajokieltoa-toistuvista-lievista-ylinopeuksista/
Poliisi ei tuollaista ehdota, vaan poliisitaustan omaava persujen kansanedustaja.
Minusta autottomuus ei ole asuinpaikasta kiinni, vaan päivittäisestä liikkumistarpeesta. Ydinkeskustassa asuvan elämä ei välttämättä pyöri paikallisbussin reitin varrella, vaan esim. työmatka voi olla pitkäkin ja ulottua joukkoliikenneverkon ulkopuolelle. Toisaalta maaseudulla asuvalla voi olla kävelymatka työpaikalle, taajaman kauppaan ja bussi- tai pyörämatka isompaan keskustaan.
Packalenin ehdotuksessa on mielestäni perusteet pielessä.
Jos ja kun sääntöjä joutuu (kukaan ei aja täysin sääntöjen mukaan, joten an ala pilkuttaa termin "täytyy" käytöstä) rikkomaan, pitäisi puuttumiskynnystä nostaa tai tehdä enemmän tilanteesta riippuvaiseksi kuin tällä hetkellä. Tällä hetkellä kameran edessä tuskin mitkään perustelut auttavat. Mutta toisaalta kun esim. itse ajan yli 30 tkm vuodessa, enkä ole saanut yhtään sakkoa, riski ajokortin menetyksestä on olematon, vaikka sakkoja saisikin. Kyllä toistuva sakkojen saaminen indikoi jostain perusteellisemmasta ongelmasta koskien kuljettajan suhdetta sääntöihin, vaikka muutama sakko silloin tällöin menisikin huonon tuurin piikkiin. Ja täytyy myös muistaa, että sakkoja voi saada muustakin kuin ylinopeudesta.
Jos on kyse kiireellisestä kuljetuksesta, ei siihen ajokorttia tarvita. Jopa rattijuoppous on annettu anteeksi tällaisessa tilanteessa. Täyttä populismia on siis mielestäni Packalenin ehdotus, joka toki esson baarissa saanee kannatusta. Kovasti tulee mieleeni tällaisesta eilen puheradion jossain ohjelmassa kuulemani termi "postfaktuaalinen aika". Tällä hetkellä yleistyy se, että mielipide jyrää perustellun tiedon. Trumpin huikea suosio kertoo karulla tavalla tästä.
Yle Uutiset 2.10.2016:
"Poliisi ampui autoilijan valtatie 4:llä
Poliisi kertoo ampuneensa autolla kaahanneen."
http://yle.fi/uutiset/3-9205316
Ammutaanko ylinopeusrikolliset tästä lähtien tien varteen kuin hullut koirat?
Mikäli oikein muistan, TeeCee on arvioinut mielipiteitäni nykymenosta harhaisiksi. Jos tällaiset uutiset jatkuvat, mielipiteeni ovat yhä vähemmän harhaisia.
SO2001:
Ammutaanko ylinopeusrikolliset tästä lähtien tien varteen kuin hullut koirat? Mikäli oikein muistan, TeeCee on arvioinut mielipiteitäni nykymenosta harhaisiksi. Jos tällaiset uutiset jatkuvat, mielipiteeni ovat yhä vähemmän harhaisia.
Nyt kun tiedät uutisista kuultuna paremmin, niin haluatko vetää takaisin tuon kommenttisi? Jos et ole saanut lisävalaistusta, niin tässä olisi:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001274209.html
Minusta kommentointisi oli vähintäänkin hätäistä.
SO2001: ”Ammutaanko ylinopeusrikolliset tästä lähtien tien varteen kuin hullut koirat?
Mikäli oikein muistan, TeeCee on arvioinut mielipiteitäni nykymenosta harhaisiksi. Jos tällaiset uutiset jatkuvat, mielipiteeni ovat yhä vähemmän harhaisia.”
Muistat todennäköisesti väärin, en usko sanoneeni noin. Mutta nyt kun asia nousi esiin, niin kyllä sinulla on aika paljon harhaisiakin mielipiteitä, eli mielipiteitä, jotka perustuvat väärään olettamukseen. Wikipedia sanoo harhaluuloista näin: ”Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi. Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.
Tuokin yllä sanomasi mielipide on harhainen, jos tiedät siitä tapauksesta yhtä vähän kuin minä. Minun tietääkseni mies on ammuttu ja hän kaahaili 4-tiellä. Eli tietoa on todella vähän. Jos sinäkään et tiedä muuta, niin johtopäätöksesi, että poliisi ampuu ylinopeutta ajavia kuin hulluja koiria, perustuu väärään olettamukseen, eli on harhainen.
Tuo mielipiteesi on harhainen vaikka jälkeenpäin selviäisikin että hänet ammuttiin ylinopeutensa vuoksi, koska nykyiset mielipiteet pitää arvioida nykyisten tietojen valossa. Jos faktat muuttuu mutta omat mielipiteet pysyy samoina vaikka asioista saadaan lisää tietoa, niin voi olla aika varma että omat mielipiteet ovat harhaisia. Tällaista korjaavaa toimintaa tiedon lisääntyessä sinulla ei juurikaan näe
SO2001: ”Mikäli oikein muistan, TeeCee on arvioinut mielipiteitäni nykymenosta harhaisiksi. Jos tällaiset uutiset jatkuvat, mielipiteeni ovat yhä vähemmän harhaisia.”
Viimeisin uutinen kertoo, että poliisi ampui siellä 4-tiellä keskeyttääkseen menossa olleen puukotuksen. Esitit mielipiteittesi harhaisuuden vähentymisen perusteluksi tämän poliisin aseenkäytön. Mitä perustelullesi tapahtuu jos tämä viimeisin huhu paljastuu todeksi? Jos se osoittautuu todeksi, niin haluan ihan välttämättä kuulla kantasi poliisia koskevien mielipiteittesi harhaisuudesta. Ne harhaisiksi väittämäni mielipiteesi ovat sen tapaisia kuin että Poliisi on riesojen riesa ja ylivoimaisesti eniten elämänlaatua ja yleistä viihtyvyyttä heikentävä tekijä yhteiskunnassa, joka tarvitsee aseen "ihmismetsästykseen" ja aseilla pelottelemiseen, joita se sinun mukaasi harrastaa.
Ei mitään. Selitys löytyy Liikennepsykologia-ketjun alkuun lainaamastani SO:n kommentista, joka on alunperin kirjoitettu Poimintoja sanomalehdistä 2-keskusteluun:
”Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.”
TeeCee SO2001:lle:”Mitä perustelullesi tapahtuu jos tämä viimeisin huhu paljastuu todeksi?”
Herbert: ” Ei mitään. Selitys löytyy Liikennepsykologia-ketjun alkuun lainaamastani SO:n kommentista, joka on alunperin kirjoitettu Poimintoja sanomalehdistä 2-keskusteluun:
”Vastaan, että pohdiskeluni tarkoitus oli tukea esittämiäni asioita, joten se ei olisi täyttänyt tarkoitustaan, jos se ei olisi tukenut niitä. En kai nyt ensiksi esittäisi näkemystäni jostakin asiasta ja mitätöisi sitä päätymällä pohdiskellen vastakkaiseen mielipiteeseen. Se olisi aika erikoista.”
Valitettavasti taidat olla oikeassa. Hän ei päästä uusia ajatuksia haastamaan mielipiteitään. Kun otin kerran puheeksi hänen kiveen hakatut mielipiteensä, hän sanoi että ne eivät tule muuttumaan, korkeintaan pientä hienosäätöä voi tapahtua. Näin sanoi sama nimimerkki, joka opasti meitä muita asioiden kyseenalaistamisen tärkeydestä sanoen, että ”mitä ei kyseenalaisteta, se ei muutu eikä kehity.”
Tuon sanoessaan hän puhui virallisista lähteistä omaksutuista asenteista. Niitä ei hänen mukaansa sovi kyseenalaistaa, minkä vuoksi ne ovat kaikkein eniten luutuneita. Ihan niin kuin hänen omia asenteitaan sopisi kyseenalaistaa. Tuosta kommentista selviää, että hän tietää mitä kyseenalaistamattomuudesta seuraa, mutta omia ajatuksiaan hän kieltäytyy kyseenalaistamasta. Mutta MUIDEN ihmisten kyvyttömyyttä kyseenalaistaa hän suree kovasti: ” Ihmiset on aivopesty uskomaan ja tottelemaan. Mitään ei enää epäillä. Mitään ei enää kyseenalaisteta.” Itse hän uskoo ja tottelee kaiken mitä hänen oma alitajuntansa hänelle syöttää.
Joten hyvin todennäköisesti olet oikeassa, hänen perusteluilleen ei tapahdu yhtikäs mitään vaikka ne ammuttaisiin pohjaan kuinka monta kertaa tahansa, ei vaikka hän olisi itse mukana niitä upottamassa. Mutta aion silti kysellä häneltä tälläkin kerralla, että mitenkä se nyt noin menee, että tästä 4-tien tapahtumasta voidaan ottaa mielipiteitä kehittävää oppia vain niin kauan kun se näyttää tukevan hänen vanhoja luutuneita mielipiteitään.
Edellinen kirjoitukseni, jossa viittasin uutiseen "poliisi kertoi ampuneensa autolla kaahanneen" on kirjoitettu Tukholman risteilyllä autolautan hytissä, jossa oli äärimmäisen huono vähän väliä pitkäksikin aikaa katkeava nettiyhteys. Sain juuri ja juuri luettua uutisen. Kirjoitin oman viestini mahdollisimman lyhyeksi, etten tulisi tehneeksi turhaa työtä, mikäli sen lähettäminen ei onnistuisi. Kirjoitukseni oli laadittu huumorimielellä, sillä ymmärsin kyllä, että uutinen täsmentyy, ja että tapaukseen liittynee muutakin kuin pelkkä ylinopeus.
En ole vieläkään lukenut päivitettyä versiota uutisesta (en edes nimimerkki Kumppanin edellä antamaa). Olen nähnyt ainoastaan iltapäivälehtien otsikoita, joissa kerrotaan, että poliisi pelasti naisen hengen.
Lehdissä on ollut vuosien varrella ja aivan viime aikoinakin uutisia poliisin saamista syytteistä, jotka ovat koskeneet kiellettyjä henkilöhakuja, virkavelvollisuuden rikkomista ja muita tämän tyyppisiä suhteellisen vähäisiä rikoksia. Vakavimpia tapauksia on ollut entisen poliisikansanedustajan ylinopeus-lahjusjuttu muutama vuosi sitten. Millaisen johtopäätöksen näistä uutisista voi tehdä?
Eikö ainakin sen, että poliisi on lähes patologinen valehtelija tapauksissa, joissa sen oma maine ja syyllisyys on kyseessä. Poliisithan ovat muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kategorisesti kiistäneet itseensä kohdistuneet epäilyt ja syytteet, vaikka todisteet ovatkin johtaneet tuomioon. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska poliisilta edellytetään “nuhteettomuutta” toisin kuin useimmilta tavallisilta kansalaisilta. Tällainen vaatimus on epärealistinen, koska ei kukaan ihminen ole nuhteeton.
Yleinen periaate poliisikunnan keskuudessa näyttää - ainakin uutisista päätellen - olevan se, että tekipä mitä tahansa kiellettyä, se kannattaa aina kiistää. Tällainen johtaa helposti moraalin (joka poliiseilla on jo ammatinvalinnastakin johtuen ulkoistettu) rappeutumiseen ja periaatteeseen, että mitä tahansa voi tehdä, kunhan ei jää kiinni. Jos olot ovat poikkeukselliset, poliisi voi ajautua kaltevalle pinnalle, jossa viimeisetkin hyvän ja pahan rajat hämärtyvät, ja poliisi syyllistyy kauhistuttaviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Saksan miehitysjoukkojen alaisuudessa toisen maailmansodan aikana toiminut Ranskan poliisi on yksi esimerkki.
Jos palataan nelostien ampumistapaukseen, josta en siis ole lukenut kuin uutisotsikkoja, miten lehdet voivat esittää varmuudella “poliisi pelasti naisen hengen” tyyppisiä uutisia? Mistä tiedetään, että puukkomies olisi tappanut naisen? Mistä tiedetään, että nainen olisi kuollut, jos puukkomies olisi lyönyt häntä puukolla? Mistä tiedetään, että mikään muu ei tilanteessa enää auttanut kuin puukkomiehen tappaminen? Mistä tiedetään, että ampuminen puukkomiestä jalkaan tai käteen ei olisi saanut häntä rauhoittumaan, jolloin nainen olisi pelastunut? Nämä asiat taidetaan tietää lähinnä poliisin tapausselostuksesta. Ja mitä niistä pitäisi muistaa? Eikö ainakin se, että poliisi kertoo asiat “omalta kannaltaan”.
Jos media olisi kriittisempi, se kysyisi, johtiko poliisin huono ampumataito tragediaan nelostiellä. Otsikoissa voisi lukea: Poliisin ampumataito ruosteessa - ampui tappaakseen, kun tarkempi ampuja olisi vain haavoittanut. Artikkelissa haastateltaisiin ampumakouluttajia ja poliisivoimiin kuulumattomia turva-alan asiantuntijoita. Sen sijaan, että otsikoissa kirjoitettaisiin poliisia sokeasti uskoen sankarista, joka pelasti ihmishengen, uutisen sävy voisi olla jotain aivan muuta. Poliisi ei pelastaisi kenenkään henkeä vaan veisi yhdeltä ihmiseltä sen.
Kirjailija Paavo Haavikko, joka aikoinaan - mielestäni aiheellisesti - kritisoi ankarin sanoin poliisin aseenkäyttöä Mikkelin panttivankidraaman yhteydessä, olisi kenties kysynyt, oliko “verihumala” taas syynä ihmishengen menettämiseen.
Uutisotsikot kertovat yhteiskunnasta ja sen arvomaailmasta. Ne vahvistavat - eivät kumoa - harhaisina pidettyjä ajatuksiani siitä, millaisessa maailmassa elämme, ja mikä on kehityksen suunta.
Ennen kuin esittää tuollaisen määrän kysymyksiä, kannattaisi lukea ainakin yksi uutinen aiheesta.
Poliisi tutkii jokaisen ampumistapauksen, joten silloin selviää toiminnan oikeellisuus.
Se kuva, mikä minulle on asiasta muodostunut, ei anna aihetta kritisoida poliisin toimintaa. Kun ihminen joutuu työssään tekemään muutamassa sekunnissa päätöksen aseenkäytöstä tilanteessa, jossa joku käyttäytyy kaikkea muuta kuin yhteiskuntakelpoisella tavalla, täytyy ymmärrystä kaveria kohtaankin riittää. Se, että suomalaiskansalliseen tapaan aletaan tutkia, rikottiinko puukon kanssa heiluvan kaverin oikeuksia, joka edes varoituslaukauksen jälkeen ei rauhoitu, pitäisi olla sivuseikka. Sinä SO2001 et edes muista vetää autostasi ovea kiinni lähtiessäsi ajamaan ja sen seurauksena kolautat oven tien sivussa olevaan jääkaappiin.
SO2000:
Yleinen periaate poliisikunnan keskuudessa näyttää olevan se, että tekipä mitä tahansa kiellettyä, se kannattaa aina kiistää. Tällainen johtaa helposti moraalin rappeutumiseen ja periaatteeseen, että mitä tahansa voi tehdä, kunhan ei jää kiinni. Jos olot ovat poikkeukselliset, poliisi voi ajautua kaltevalle pinnalle, jossa viimeisetkin hyvän ja pahan rajat hämärtyvät, ja poliisi syyllistyy kauhistuttaviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Noinhan voi tietysti käydä. Mutta ei se tarkoita sitä, että jos tuollaisissa harhailet ajatuksissasi, että se sitten toteutuisi, tai olisi jo toteutunut Suomessa. Eihän?
Poliisiylijohtajaa lainatakseni, niin miljoonaan poliisikomennukseen rinnastettuna (vuosittain), niin mahtuu tilastollisiin arvoihin edelleen, vaikka yksikin tapaus on liikaa.
Tai uskon, että tarkoitat itse asiassa USA:ta ja sen meininkiä. Tai Kolumbiaa? Filippiinejä?
SO2001: ”Lehdissä on ollut vuosien varrella ja aivan viime aikoinakin uutisia poliisin saamista syytteistä, jotka ovat koskeneet kiellettyjä henkilöhakuja, vrkavelvollisuuden rikkomista ja muita tämän tyyppisiä suhteellisen vähäisiä rikoksia. Vakavimpia tapauksia on ollut entisen poliisikansanedustajan ylinopeus-lahjusjuttu muutama vuosi sitten. Millaisen johtopäätöksen näistä uutisista voi tehdä?”
Ehkä sen johtopäätöksen, että ihmisten ei pitäisi rikkoa lakeja vaikka siitä olisi itselle hyötyä, eikä rikoksentekijän itsensä mielestä mitään haittaa muille?
Ehkä nuo esimerkkiesi ihmiset ovat sinun laillasi lakiateisteja: ”Mutta sydämestään lakiateisti tai eriuskoinen ei lakeja noudata vaan inhoaa niitä ja rikkoo niitä aina kuin mahdollista, mikäli rikkomisesta on hyötyä, eikä se ole ristiriidassa lakeja korkeampien moraaliperiaatteiden kanssa.”
SO2001 tarinasi ovat sen verran lennokkaita , että taidat kirjoitella nousuhumalassa näitä juttuja. Tukholman risteily ja autolautan hytistä katkeilevan nettiyhteyden varassa oleminen luulisi panevan jäitä hattuun. SO2001:n tämä kuitenkin kirvoittaa tuon kaltaisiin nopeisiin ja pitkälle vietyihin päätelmiin, tässä tapauksessa vielä kovin puutteelisin tiedoin. Jokainen selväjärkinen odottaa täysin poikkeuksellisten tapahtumien selkitymistä ja lopullisia syitä.
Näin jälkikäteen voi todeta moottoripyöräpoliisi teki aivan oikein nopeat päätelmät ja ampui, kun mies oli puukottamassa naista hengiltä. Jokainen ammuntaa tai metsästystä harrastanut tietää miten paljon vaikeampi on osua liikkeessä olevaan kohteeseen kuin tauluun. Poliisi ei koskaan Suomessa ammu ketään tahallaan hengiltä tämän pitäisi olla jokaiselle järkevälle ihmiselle täysin selvä asia.
SO2001: ”Eikö ainakin sen, että poliisi on lähes patologinen valehtelija tapauksissa, joissa sen oma maine ja syyllisyys on kyseessä.”
Poliisi on ihminen, ja ihminen yrittää valehdella itseään vapaaksi rikossyytteistä. Sinulle poliisi ei ole tavallinen ihminen, vaan suhtautumisesi heitä kohtaan johtuu omista henkilökohtaisista syistäsi, jotka olet moneen kertaan kertonut.
SO2001: ”Yleinen periaate poliisikunnan keskuudessa näyttää – ainakin uutisista päätellen – olevan se, että tekipä mitä tahansa kiellettyä, se kannattaa aina kiistää. Tällainen johtaa helposti moraalin (joka poliiseilla on jo ammatinvalinnastakin johtuen ulkoistettu) rappeutumiseen ja periaatteeseen, että mitä tahansa voi tehdä, kunhan ei jää kiinni.
Onko sinun mielestäsi moraalin rappion merkki, että ei myönnä tosiasioita? Arvaa kuka myös on kertonut päättävänsä teoistaan sen perusteella, kuinka suuri on kiinnijäämisen todennäköisyys?
Lienee pääsääntö tai vähintäänkin hyvin yleistä, että rikoksesta epäilty kiistää syyllistyneensä rikokseen. Tämä koskee siis kaikkia rikoksesta epäiltyjä.
SO2001: ”Jos palataan nelostien ampumistapaukseen, josta en siis ole lukenut kuin uutisotsikkoja, miten lehdet voivat esittää varmuudella “poliisi pelasti naisen hengen” tyyppisiä uutisia?
Ai, nyt sinä olet lähdekriittinen. Timo Tervoa ja Klaus Bremeriä sinä lainasit hyvällä omallatunnolla ilman kritiikin häivääkään.
Olet aivan oikeassa, tässäkään tapauksessa lehtijuttuihin ei tosiaankaan pidä luottaa. Siksi itsekin sanoin että HUHUN perusteella poliisi ampui lopettaakseen menossa olleen puukotuksen. Samassa kommentissa sanoin myös haluavani kuulla kantasi siitä, kuinka arvioita oman poliisia koskevan mielipiteesi harhaisuutta, jos todella ilmenee että poliisi ampui sen miehen yrittäessään pelastaa ihmishenkeä. Onko poliisi mielestäsi AINA riesojen riesa? Haluan kuulla myös että kumpi sen naisen elämänlaatua enemmän heikensi, se poliisi vai puukkomies. Haluan kuulla tuleeko sinulle mieleen mitään muuta syytä miksi poliisi kantaa asetta kuin ”ihmismetsästys” ja aseilla pelotteleminen. Mutta palataan näihin vasta kun asia on loppuun asti tutkittu.
SO2001: ”Mistä tiedetään, että puukkomies olisi tappanut naisen? Mistä tiedetään, että nainen olisi kuollut, jos puukkomies olisi lyönyt häntä puukolla? Mistä tiedetään, että mikään muu ei tilanteessa enää auttanut kuin puukkomiehen tappaminen? Mistä tiedetään, että ampuminen puukkomiestä jalkaan tai käteen ei olisi saanut häntä rauhoittumaan, jolloin nainen olisi pelastunut? Nämä asiat taidetaan tietää lähinnä poliisin tapausselostuksesta. Ja mitä niistä pitäisi muistaa? Eikö ainakin se, että poliisi kertoo asiat “omalta kannaltaan”.
Sinulla on omat rasitteesi jotka huonontavat kykyäsi arvioida rationaalisesti tämän tapauksen tutkinnan uskottavuutta. Se jo kertoo paljon ajatustavastasi, että tutkinnan kohteeksi joutuneiden poliisien valehtelu mielestäsi todistaa, että tästä ampumistapauksesta ei saada selville totuutta. Tutkinnassa pyritään nimenomaan paljastamaan tosiasiat valheiden seasta. Meidän on turhaa keskustella koko aiheesta, koska sinä todennäköisesti vain julistat asiasta täysin varmana kuinka asiat ovat, ja minä taas en tunne asiaa tutkivan Valtakunnansyyttäjän tutkinnan toimintatapoja riittävästi pystyäkseni argumentoimaan siitä mitään lukemisen arvoista.
Ampumista harrastavana voin kuitenkin sanoa jotain käteen tai jalkaan ampumisesta. Väitän että aika moni ei osuisi ensiyrittämällä edes omaan käteensä tai jalkaansa jäykällä liipaisimella varustetulla palvelusaseella. Jos kohde liikuttaa raajojaan, on osuminen epävarmaa, millä asialla on iso merkitys jos tarkoitus on pysäyttää välittömästi meneillään oleva puukotus. Poliisin käyttämää luotityyppiä ei ole suunniteltu ihanteelliseksi pysäytystehon kannalta, vaan sen suunnittelussa on tavoiteltu kimmonneen tai ohi ammutun luodin sivullisille aiheuttaman vaaran minimoimista. Tämä huonontaa raajaan osuneen luodin pysäytysvaikutusta. Jos kohdehenkilön pysäyttämisellä tässä tapauksessa oli kiire, paras maali olisi ollut verenpaineen tai hermoston nopeasti lamauttava kohta. Eli sydän tai pää. Poliisin käyttämän patruunan energia aika vähäinen, luoti on vaipallinen ja pyöreäkärkinen. Siksi se kimpoaa herkästi pään luista osuman saanutta lamauttamatta. Tämän perusteella arvaan, että poliisi tähtäsi rintakehään.
Ampumisen oikeutuksen kannalta ei ole merkitystä onnistuiko poliisi pelastamaan sen naisen hengen. Oleellista on se, oliko poliisin havaintojen perusteella syytä olettaa, että ampuminen todennäköisesti parantaa naisen selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Tarkoitan, että jos nainen esimerkiksi olisi jo kuollut tai häntä ei enää lyötäisi veitsellä, niin turha silloin on enää puukottajaa ampua. Mutta jos nainen selvästikin on vielä elossa ja häntä ollaan lyömässä uudelleen veitsellä, niin jopa hengenvaaran aiheuttava ampuminen on ainakin minun logiikkani mukaan oikeutettua. Jos ei ole, niin poliiseilla on aseet ihan turhaan.
Kun poliisi ampuu tuollaisessa tilanteessa, hän tietää jo koteloa hamuillessaan olevansa kusessa. Hän tietää että asia tullaan puimaan perin pohjin ja että hän tulee saamaan niskaansa saavikaupalla paskaa tyyliin ”eikö olisi voinut puhua tai halata paha mieli pois”. Poliisin, joka sellaisessa tilanteessa päättää ampua mahdollisesti tai jopa todennäköisesti kuolettavasti, on oltava jäänkylmä psykopaatti, tai erittäin vastuuntuntoinen ja moraaliltaan vahva. Oli miten päin tahansa, niin toivon juuri hänen olevan paikalla jos minua joskus puukotetaan.
.
SO2001: ”Jos media olisi kriittisempi, se kysyisi, johtiko poliisin huono ampumataito tragediaan nelostiellä. Otsikoissa voisi lukea: Poliisin ampumataito ruosteessa – ampui tappaakseen, kun tarkempi ampuja olisi vain haavoittanut.”
Miksi median pitäisi olla kriittinen vain kritiikin ilosta, eikö kritiikille olisi hyvä olla joku syykin? Juuri edellisessä kappaleessa annoit pitkän listan kysymyksiä, joihin ei vielä tiedetä vastausta, ja nyt vaadit kriittisyyttä vielä tuntemattomista asioista. Yrittäisit nyt muistaa, että sinä et ajattele Poliisista johdonmukaisesti. Sinä tiedät että todellisuudessa Poliisia koskevista mielipiteistäsi määrää esivallan ja kurin halveksiminen.
Kun asia on perusteellisesti tutkittu, voi ilmetä että 4-tiellä ampuneen poliisin ampumataito oli huono. SITTEN pitää olla kriittinen, mutta silloinkin vain ampumataidon suhteen. Jos tässä tapauksessa ampunut poliisimies tiesi että ei ehkä osu raajoihin huonon ampumataitonsa vuoksi, niin tietenkään hänen ei silloin pidä tähdätä raajoihin, jos puukotus oli menossa ja kansalaisen henki vaarassa. Silloin pää- tai rintalaukaus oli ainoa oikea vaihtoehto.
Lehdistö on panostanut paljon tähän asiaan, ja uutisten perusteella sillä näyttää tällä hetkellä olevan kantana, että nainen oli hengenvaarassa ja että poliisin aseenkäyttö pelasti hänen henkensä. Joten mitä ihmeen järkeä on kaivata poliisia kohtaan kriittistä uutisointia tietämättä yhtään todellista perustetta sille? Oletko sinä muka täysin kyvytön harkintaan ja loogisuuteen kun näppäilet näitä viestejäsi? En usko, aivan varmasti sinä tiedät että olet antanut näppäimistön sille pikkupojalle jota riepoo kun isä ei anna katsoa lännensarjoja. Et vain välitä siitä, koska se pikkupoika nauttii kun voi arvostella poliisia. Sillä ei ole väliä onko arvosteluun mitään syytä, oleellista on että saa kostaa jollekin auktoriteetille.
Tässä tapauksessa se ”auktoriteetti” on tavallinen ihminen, jonka tavallinen työpäivä muuttui äkisti kun hän joutui tekemään ammattiinsa liittyvän hyvin vaikean valinnan. Tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella se valinta oli oikea. Odottaisit kunnes tiedät asiasta jotain, ettet sokeassa vihassasi tule moittineeksi työnsä erittäin hyvin tehnyttä sankaria.
Kuulin juuri työmatkalla YLE RadioSuomesta uutiset. Siellä kerrottiin, että tutkitusti suomalaiset luottavat todella lujaa Suomen poliisiin.
Hmmmm... Olemmeko propagandan uhreja? Ostettu tutkimus, olisiko? YLE:kin on varmaan valjastettu Valtiovallan ikeeseen? Ja siellähän vuorostaan työskentelee valtakiimaisten ihmishylkiöiden omituinen kansa, jolle on annettu himonsa tyydytykseksi oikeus kiusata kansaa, etenkin lakiateisteja?
Vai miten se nyt menikään? Mutta eihän tuollaista tutkimusta voi ottaa tosissaan, vai? Halpaan menimme taas, me harhaanjohdettu aivopesty kansa?
Teillä kun on tietoa tapahtumista, niin kertokaa miksi poliisi ampui? Eikä vetänyt kaveria kartanolle autosta.
Johan muutamaan kertaan on todettu, että tietomme on peräisin lehdistä. Siellä ei ole spekuloitu tuollaisilla asioilla. Mutta juuri tätä tarkoitin edellisessä kommentissani. Päällimmäinen kiinnostus kohdistuu poliisin toiminnan oikeellisuuteen. Se on sivuseikka, että joku vaarantaa liikenteen ja heiluu puukon kanssa motarilla. Voidaan tietysti spekuloida asialla, olisiko ollut poliisin työturvallisuuden kannalta perusteltua lähestyä puukon kanssa uhkaavasti käyttäytynyttä kaveria, joka ei tottele käskyttämistä ja joka on jo vahingoittanut matkustajaa. Minusta ei olisi.
SO2001: ”Kirjailija Paavo Haavikko, joka aikoinaan – mielestäni aiheellisesti – kritisoi ankarin sanoin poliisin aseenkäyttöä Mikkelin panttivankidraaman yhteydessä, olisi kenties kysynyt, oliko “verihumala” taas syynä ihmishengen menettämiseen.
Mollaat Haavikkoa pistämällä hänen suuhunsa asenteellisen kysymyksen. Miksi hän kyselisi poliisin ”verihumalasta” ennen kuin tietää, mitä todella on tapahtunut? Tapahtumalla oli kymmeniä silminnäkijöitä joita parasta aikaa haastatellaan, joten asiat kyllä selviävät. Siksi tämä ei ole hyvä tilaisuus todistella omaa asenteellisuuttaan, tässä tapauksessa siitä jää suurella todennäköisyydellä kiinni.