Minä en ainakaan ole kirjoitellut, että pitäisi ohitella toisia. Lähinnä raskaan liikenteen ajoneuvoja joutuu ohittamaan, jos aikoo ajaa sallittua nopeutta.
Ohittelen kyllä myös nopeuspedantteja, jos on hyvä tilaisuus, matkaa reilusti jäljellä eikä edessä ole pitkää jonoa.
Yritän välttää peltipoliiseja yms. eli en mielelläni ota maksullista dokumenttia käyttämästäni nopeudesta.
Näissä keskusteluissa meinaa aina välillä vähän provosoitua, kun lukee toisten kommentteja.
Lähinnä olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet 80km/h ja suuremmilla nopeusalueilla eivät vaaranna turvallisuutta ja sellaisista pienistä ylityksistä pitäisi peltipoliiseilta tulla vain muistutus.
Tällä palstalla on muutamia entisiä kaahareita ja ehkä pienien ylinopeuksien sallimisen puolesta puhuminen saa heillä vanhan suolan janottamaan ja ovat niin kriittisiä siinä pelossa, että jäävät uudestaan kaahauskoukkuun.
Niin... Lievää ylinopeutta voi ajaa jos siltä tuntuu. Minäkin ajan joskus.
Mutta tieteen kanssa ei kannata lähteä mutu-pohjalta väittelemään. Jos valitsee ylinopeuden pitää sisäistää siihen liittyvät riskit. Ne toteutuneet riskit voivat sitten olla mitä tahansa rikesakosta ja läheltä piti -tilanteesta omaan tai jonkun muun vammautumiseen tai kuolemaan. Ajamalla rajoitusten mukaan ainakin omatunto on sitten puhtaampi, ja jossittelulle on vähemmän tarvetta.
HybridRules:"Lähinnä olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet 80km/h ja suuremmilla nopeusalueilla eivät vaaranna turvallisuutta ja sellaisista pienistä ylityksistä pitäisi peltipoliiseilta tulla vain muistutus."
Pienistä ylinopeuksista ei tule edes muistutusta ! Muistutus tulee 6-9 km/h:n ylinopeudesta ja sakko vasta 10 km/h:n ylinopeudesta alkaen.
Eli sinulle ilmeisesti pieniä ylinopeuksia ovat myös yli 10 km/h:n ylinopeudet. Ne kyllä lisäävät yksittäisenkin kuskin riskiä vaikkei sitä kuski tajuaisikaan. Jos todella monet ajaisivat niitä se näkyisi selvästi vakavien liikenneonnettomuuksien lisääntymisenä. Keskinopeus teillä nousisi. Sen noususta voidaan tehdä johtopäätöksiä miten esim. kuolonkolarit lisääntyvät. Karkea yleistys kertoo esim. 5%:n keskinopeuden nousun lisäävän kuolonkolareita 20%.
HybridRules: "Oliko tuo Ekin karkea yleistys tieteellinen kommentti.
Eikä tuo 5% keskinopeuden lisäyksen seurauksena 20% nousu kuolonkolareissa voi olla todellisuudesta. Jonkunlainen tilastokikka korkeintaan.:"
Se oli kommenttini, joka perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon, joka tarkentuu ja täsmentyy uusien tutkimustulosten myötä. Karkea yleistys se on mielestäni siksi, että kaikilla teillä ei tietenkään mene ihan samoin. Lukuisten tutkimustulosten mukaan voidaan kuitenkin yleistää näin. Yleistyksen pohjatiedot on saatu ihan todellisuudesta.
En minä voi perustella tuota millään "tutkimuksella". Jos väitän, että itseasiassa 5% keskinopeuden lisäys nostaa kuolonkolareita 30%, niin en sitäkään pysty perustelemaan.
Mutta eipä pysty kukaan perustelemaan tuota 5/20 suhdettakaan. Tietenkin varmaan löytyy "tutkimus" jos toinenkin asian tueksi, mutta ne tutkimukset on tehty tukemaan tuota johtopäätöstä tai tulokset on tulkittu niin. Mistäkö sen tiedän? Siitä, että liikennekäyttäytyminen ei noudata matemaattisia malleja ja onnettomuudet vähenevät tehokkaimmin liikennekäyttäytymistä parantamalla.
Jossain näissä teksteissä sanottiin, että Saksassa suuret kantateiden nopeusrajoitukset aiheuttavat mutkissa autojen tieltä suistumisia. En löytänyt tuota kohtaa enää. Ehkä kirjoittaja on jo poistanut kommentin absurdina. Mutta tuskin missään viralliset nopeusrajoitukset missään ovat niin korkeat, ettei niitä noudattamalla tiellä pysyisi.
Jos ajan yksikseni satasen alueella mittarin näyttäessä 120, pitääkö minun koko ajan pelätä, että boogeyman hyppää jostain eteen? Tietyillä tieosuuksilla hirvi saattaa hypätä, mutta jätetään ne nyt huomioimatta. Millä tavalla turvallisuus vaarantuu tuota nopeutta ajaessani? Väitän, ettei mitenkään, pääsen vain vähän nopeammin perille ja korkeamman kulutuksen kautta matka maksaa hiukan enemmän. Poliisi saattaa kuitenkin vaania joko peltisenä tai aitona. Valtion varallisuutta siinä kartutetaan eikä turvallisuutta edistetä.
Vaikea on päästä keskustelussa eteenpäin jos tutkimukset voi kuitata "tutkimuksiksi", ja oma mielipide vaan pysyy vaikkei sen tueksi ole esittää mitään muuta kuin se oma mielipide. Ja sitten vielä itsekin myöntää että "no tietysti se hirvikolari voi tulla, mutta sitä ei lasketa". Miksi ei lasketa?
Tiedän että Trump-kortin heiluttelu keskustelussa alkaa olla sama kuin natsikortin käyttö, mutta onhan tuossa nyt ihan samaa Fake news -retoriikkaa.
Tilastollisen riskin kasvu on helposti eri asia kuin oma subjektiivinen arkikokemus. Jos minä nyt päätän polttaa yhden tupakan kuukaudessa tai lisätä yhden alkoholiannoksen, niin tuskinpa siitä mitään seuraa, ainakaan niin että sitä mitenkään huomaisin. Jos kaikki tupakoimattomat ryhtyvät polttamaan sen yhden tupakan kuussa, niin se jollain promilleosuudella aiheuttaa jotain haittoja jollekin, vaikka sitten sattuman kautta pahentamalla astman oireita (vrt hirvi) tai jotain. Sitten jos tupakan määrää lisätäänkin kahteen, neljään, kolmeenkymmeneen tai satoihin, niin se väestötasolla kasvaa haittojen todennäköisyys. Miksi liikenteen riskitekijöiden lisääminen eroaisi tästä?
Ja kyllä, suurten massojen käyttäytyminen on varsin hyvin ennustettavissa empiirisen aineiston pohjalta.
On myös tutkimuksia jonka mukaan nopeuden nosto 137 kilometriin toisi mukanaan sen että 85 prosenttia tienkäyttäjistä ajaisi suunnilleen samaa nopeutta. Tällöin nopeuserot kuskien välillä pienentyisivät ja liikenteen aggressiivisyys vähentyisi.
Tällä systeemillä vain joka seitsemäs kuski ajaisi ylinopeutta.
"VTI, Statens väg- och transportforskningsinstitut, presenterade nyligen en utvärdering av hur de förändrade hastighetsgränserna, merparten sänkningar, i Sverige har påverkat olycksstatistiken. Enligt deras uträkningar har antalet omkomna i trafiken minskat med ungefär 17 personer per år sedan de nya hastighetsgränserna trädde i kraft för några år sedan. Enbart på vägar som fått hastigheten sänkt från 90 till 80 km/h räddas årligen 14 liv. Däremot har antalet svårt skadade inte förändrats i större bemärkelse.
Men detta är fel enligt en amerikansk forskare, Stephen Boyles som är biträdande professor i transportteknik vid University of Texas i Austin.
Han skriver att faran ligger i de olika typerna av förare, de som kör för fort och de som försöker hålla sig inom hastighetsbegränsningarna. Differenserna blir för stora och skapar en osäkerhet och en aggressivitet som båda utgör en fara på var sitt håll.
I stället förespråkar han högre hastighetsgränser som merparten håller sig inom, det skulle skapa mindre skillnader mellan bilisterna och därmed sänka riskerna.
Han skriver vidare att forskning visar att hastighetsgränser har liten påverkan på hur fort förare faktiskt kör, trots en rad olika trick för få förarna att bättre uppmärksamma satta hastigheter. Sänkta hastighetsgränser eller andra förändringar för att få fordonsförarna att sänka farten fungerar oftast bara under några få veckor, tills nyhetens behag har lagt sig.
Stephen Boyles anser att dagens vägar, och bilar, är säkra och designade för högre hastigheter, därmed borde hastighetsbegränsningarna också vara högre än vad de är. Hans förslag, med stöd från forskning på området, är att korrekt hastighetsbegränsning på en vägsträcka är när 85 procent av fordonen håller sig inom fastställd hastighet. Endast var sjunde bil skulle i så fall köra fortare än hastighetsbestämmelserna. Fler än så och hastighetsbegränsningen på vägsträckan måste höjas för att få fler förare att hålla samma hastighet och därmed göra körningen säkrare, vilket i förlängningen skulle reducera antalet olyckor, antalet skadade och antalet omkomna.
Han tar Texas State Highway 130 mellan Seguin och Mustang Ridge som exempel. Där är hastighetsbegränsningen 137 km/h (85 mph), vilket är högst i hela USA. Denna väg ger enligt Stephen Boyles förarna möjlighet att välja en säker och bekväm hastighet inom ett brett spann."
Kyse on siis eri kuskien nopeuserojen pienentämisestä mikä lisäisi turvallisuutta.
Ruotsalaistutkimus tuossa alussa näytti varsin validilta.
Boylen puheissa on ainakin yksi epäjohdonmukaisuus. Nopeusrajoituksen noston peruste turvallisuusparannukselle on nopeuserojen pieneneminen, kun harvempi ajaa ylinopeutta. Silti loppukaneettina on että tuo korkea rajoitus antaa "kuljettajille mahdollisuuden valita turvallisen ja mukavan nopeuden laajalla vaihteluvälillä". Ei kuulosta nopeuksien yhdenmukaistamiselta?
Boylenkin näkemys oli kuitenkin että ne ylinopeutta ajavat ja siitä seuraavat nopeuserot ovat iso riskitekijä. Liikennevalvonta varmaan auttaa...?
Heinz-Guido: "Kyse on siis eri kuskien nopeuserojen pienentämisestä mikä lisäisi turvallisuutta."
Nopeusrajoitusten korottaminen ei tietenkään takaa sitä, että nopeuserot pienenisivät - nopeuserot voisivat jopa suurentua. Sen sijaan todennäköistä on, että huomattava osa kuskeista todennäköisesti ajaisi kovempaa ja tämä huonontaisi liikenneturvallisutta.
Nopeusrajoitusten tarkoituksena on myös liikennevirran nopeuden pitäminen mahdollisimman tasaisena, jotta liikenne sujuu juohevasti ja turvallisemmin. Nopeusrajoituksia noudattamalla nopeuserot pienenevät.
Liikenneturvallisuuden kannalta nopeudella on paljon suurempi merkitys kuin nopeuseroilla. Nopeuden noustessa onnettomuusriski lisääntyy ja onnettomuuden sattuessa seuraukset ovat pahemmat. Näin kaikissa tapauksissa.
Hirvikolarin riskin voi jättää pois tässä keskustelussa, koska sen riskin olemassa olea ei käytetä esim. rikesakkojen perusteena ja toisekseen sen riski on ennakoitavissa paremmin kuin boogeymanin ilmestyminen. Hirvikolarin riskihän vaihtelee ajankohdan mukaan ja onko hirviaitaa.
Hirvet ovat liikenteen jokeririski.
Täällä jotkut esittävät "tutkimusten" tuloksina totuuksina.
Jotta voisin itse ottaa todesta joidenkin täällä lonkalta heitteleviä prosentteja pitäisi perehtyä tutkittuun aineistoon enkä tiedä, miten sen saisi tehtyä.
"Tutkimuksia" ne ovat myös siksi, että ne ovat oikeastaan työkaluja, joilla pyritään todistamaan jo ennen "tutkimusta" valittu johtopäätös.
Tutkimuksiin vetoavat yrittävät höynäyttää ihmisiä olemaan uskomatta omaan arvostelukykyyn liikenteessä.
Väite, että nopeusrajoitusten alentaminen vähentäisi onnettomuuksien määrää on todella ontuva, koska ylinopeuden takia onnettomuus tapahtuu yhtälailla, onpa rajoitus mikä tahansa. Miksi kaikkien liikkumista pitäisi häiritä sen tähden, että jotkut ajavat liian suurella tilannenopeudella? Eihän rajoituksen alentaminen sitä estäisi.
Kuten Eki kirjoitti, niin ehdottamasi muistutus tulee 6-9 km/h:n ylinopeudesta ja sakko vasta 10 km/h:n ylinopeudesta alkaen. Eli sinulle, HybridRules tosiaan, pieniä ylinopeuksia ovat myös 10 km/h:n ylinopeudet, jopa yli. Ymmärsimmekö sinut oikein?
Et tosin kommentoinut siihen mitään. Toit sen sijaan vain vertailusi tilanteeseen, jossa ajat yksiksesi satasen alueella mittarin näyttäessä 120 ja ihmettelet pitääkö sinun koko ajan pelätä, että boogeyman hyppää jostain eteen. Tietyillä tieosuuksilla hirvi saattaisi mielestäsi hypätä, mutta jätetään ne nyt huomioimatta.
Jätetään vain. Myöntänet kuitenkin, ettei tuo ole varmaan edes sinun mielestä pieni ylinopeus? Eikä hirvi tiedä sinun ajavan satasella 120km/h tms. Sivutieltä tulevan kanssaliikkujan mahdollisuus sinua ei sitten varmaan liikuta. Sellainen yleensä ymmärtää vauhdista ja olettaa, ettei sinulla sitä ole mielellään sallittua enempää, edes muistutusta vaativaa...
Palataan siis kommenttiisi vähän tuota aiemmin, jossa kerrot että lähinnä raskaan liikenteen ajoneuvoja joudut ohittamaan, jos aikoo ajaa sallittua nopeutta.
Aika normi tilanne, sinusta ne ajavat alinopeutta. Muistetaan, että sinähän suorastaan kavahdat lähteä ohittamaan jos tilaa ei todellakaan ole näkyvyyden tai vastaantulijoiden määrän takia. Niinhän se oli.
Samassa kommentissa kerrot, että ohittelet kyllä myös nopeuspedantteja, jos on hyvä tilaisuus, matkaa reilusti jäljellä eikä edessä ole pitkää jonoa. Sallittua nopeuksia eivät ole ne, mistä saa edes huomautuksia, siksi niitä saa juurikin. Kerrotko siis, mitä ihmeellistä siinä on vieläkin, että joku tosiaan ajaa sallittua maantiellä? Mitä sinä ymmärrät termillä sallittu?
Nopeuspedantti on keksimäsi termi, jolla tuollaista yrität vähätellä. Sellaiseksi väittämäsi liikenteen kanssakulkija on jotakin mitä inhoat. Tällä ei ole mielestäsi omaa ajattelua, hän ei tunnista mielestäsi mitään muuta liikennesääntöä kuin rajoitusnopeus (mistä lie syystä) ja pitää mistä lie oikeuksistaan kiinni kynsin hampain. Niinhän se oli.
Ihmettelet, millä tavalla turvallisuus vaarantuu tuota omaa joustavaksi määrittelemääsi ajotapaasi (kuinka näppärästi muotoiltu käsite) ja nopeutta ajaessasi? Väität, ettei mitenkään ja pääset vain vähän nopeammin perille ja korkeamman kulutuksen kautta matka maksaa hiukan enemmän.
On mitä todennäköisimmin totta, että se on niin vähän aiemmin, ettet edes tajua. Maksat varmasti vielä enemmän kuin aiemmin yksin ajellessasi, koska olet liikkeellä muiden kanssa, etkä pääse tasaista nopeutta, toisin kuin mitä todennäköisemmin yksin maantiellä. Ehkä ymmärrät mitä eroa on vähän väliä kiihdyttelyä vaativilla ohituksilla ja tasaisella ajolla.
Mutta sinä olet hei, joustava! Tosin et edes pysähdy miettimään, mitä oma ajodynamiikkasi aiheuttaa jonossa sen takia. Ja hyvin usein se ohittamasi "pedantti" on samoissa valoissa siellä perässäsi maantien päässä. Silloin kun et siis ole yksin liikenteessä...
En muuten usko, että piittaat jonossa ajamisesta ylipäätään, etenkin jos matkaa on reilusti. Nopeuspedantin ohi on etenkin päästävä. Et jää moisia tientukkoja ihmettelemään, nehän eivät mitenkään voi olla joustavaa matkustamista edistäviä ja näet sielusi silmin varmaan jotakin ihan muuta. Punaista?
Aiemminkin olet kertonut, että yrität välttää peltipoliiseja yms. eli et mielelläsi ota maksullista dokumenttia käyttämästäsi nopeudesta.. Kukapa ottaisi. Vaikka olet kertonut myös, että peltipoliisin pelko ei olisi viisauden alku. Mikäs se sitten olikaan?
HybridRules:"Tutkimuksiin vetoavat yrittävät höynäyttää ihmisiä olemaan uskomatta omaan arvostelukykyyn liikenteessä."
Puuttumatta nyt varsinaisiin tutkimuksiin nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen lähdettään ihan perusasioista?
Onko onettomuuden välttäminen helpompaa tai vaikeampaa nopeuden noustessa? Tilanteen havaitsemiseen ja päätökseen mitä tehdä menee aikaa. Tuleeko tilanne eteen nopeammin, jos vauhtia on enemmän? jos onnettomuus on vältettävissä jarruttamalla merkitseekö 15 km/h:n ylinopeus (sitä pidit vielä lievänä) mitään, kun jarrutusmatka pitenee esim 80 km/h:sta 95 km/h:iin yli 40%:a? Entä jos onnettomuus kuitenkin sattuu mistä syystä tahansa? Onko merkitystä lopputuloksen kannalta sillä, että vauhtia on ollut 10 - 15 km/h enemmän?
Jos ei edes näitä asioita ymmärrä ja sisäistä niin ihan turha puhua siitä, että itsellä on arvostelukykyä. "Arvostelukyky" on silloin tosiasioista piittaamatonta mutua ja luuloa. Tutkimustulosten mitätöiminen on vain kehno konsti puolustaa omaa heikouttaan tässä asiassa.
Voihan sitä laskea jarrutusmatkojen eroja erinopeuksilla, mutta minkä yllättävän törmäyksen Eki välttää 10/15 km/h nopeuserolla vapaalla tiellä lyhyemmän jarrutusmatkan ansiosta.
Varmaan juuri ne yllättävät? Hirvet, kuormasta pudonneet kappaleet, räjähneet kuorma-auton renkaat, tienreunassa hoipertelevan humalaisen, kissan, supikoiran, oman auton irtoava rengas... Onhan noita. Mikään ei ole erityisen todennäköinen tai tappava, mutta niistä (ja säikähdyksestä) seuraava hallinnan menetys voi olla.
Ja ei ehkä lyhyemmän jarrutusmatkan vuoksi, mutta pidempi reaktioaika parantaa mahdollisuuksia väistää, ja osuessakin seuraukset ovat lievempiä.
Kyllä minäkin saatan ajaa sen 10-15 ylinopeutta tyhjällä motarilla, mutta en väittele sitä vastaan etteikö se lisäisi riskejä.
Quu.2018.: "Voin ylinopeutta ajavia puolustaa, että riski on olematon."
Siinä se. Uskokaa ihmeessä. Ytimekkäästi sanottu. Ei mitään turhia perusteluja.
Jos tuo oli lopullinen niittisi asiaan niin seuravaaksi voinet puolustaa vaikkapa kännissä ja huumeessa ajavia yhtä hienosti. Tai miten olisi niiden puolustaminen, jotka ajaessaan tekstailevat tai tsekkavat kännykästä nettiä?
Häpeäkseni voin tunnustaa käyttäväni puhelinta ajon aikana varsin paljon. Luen, ja saatan kirjoittaakin. Paha tapa, lähes addiktio, josta pitää pyrkiä eroon.
Turvallisuutta ylläpitää auto joka jarruttaa itsestään muutenkin kuin hädässä, ja huutaa jos on lipsumassa kaistalta. Ei se silti ole tietenkään ole lupa räplätä puhelinta, ja on varmasti moninkertaisesti vaarallisempaa kuin se kympin ylinopeus tyhjällä moottoritiellä.
Se on lopullinen niitti, niin harvassa on ylinopeuden piikkiin menevät onnettomuudet. (Yleensä niihin liittyy muut ajokykyyn vaikuttavat asiat)
(minä itse ajan vakiosäätimellä sallittua nopeutta) en kuitenkaan pidä ohikiitävien nopeutta kuin hiukan suurempana riskinä mitä omanopeuteni.
Kolmena viime vuotena hirvikolareissa kuoli vuosittain 3 henkilöä ja loukkaantui noin 140. Matkanteko katkesi vuosittain yli 1800 kertaa joko vahinkojen toteamisen ajaksi tai hinausauton tuloon. Helsingissäkin on juoksennellut hirviä, joten hirvikolari voi tapahtua Kehä 1:lläkin.
Quu.2018: "Se on lopullinen niitti, niin harvassa on ylinopeuden piikkiin menevät onnettomuudet. (Yleensä niihin liittyy muut ajokykyyn vaikuttavat asiat)"
Liian suuri nopeus (es. ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri) on ollut liikennonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan viiden vuoden (2012 -2016) aikana syynä tai osasyynä 38%:ssa kuolemaanjohtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Ei tietenkään tarvitse olla edes ajaa ylinopeutta, jotta nopeus olisi liikaa.
Ylinopeuden tarkkaa osuutta onnettomuuden syynä ei voi sanoa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntie mukaan lähes 40%:ssa kuolonkolareita on ajettu yli 10 km/h:n ylinopeutta (Entä pienempi ylinopeus?) Silloinkin, kun ylinopeus ei ole varsinainen syy onnettomuuten se vaikuttaa lopputulokseen, joten nopeuden merkitystä liikenneturvallisuudelle ei voi aliarvioida.
Näytät ajattelevan, että ylinopeuden piikiin menisivät vain ne onnettomuudet, joissa ei olisi muita syitä kuin ylinopeus. Näinhän ei voi asiaa tarkastella, koska yleensä yhdenkin onnettomuuden taustalla on useita syitä.
Jos otettaisiin pois vaikkapa ne onnettomuudet, joiden syynä olisi ylinopeuden ohella kuljettajan kiireisyys (ajokykykyyn vaikuttava tekijä) tai kuljettajan väsymys (ajokykyyn vaikuttava tekijä) tai jokin muu samanaikaisesti vaikuttanut asia, saataisiin ylinopeuden osuus pienemmäksi.
Pelkästään henkilöautoja on 2,7 miljoonaa.
Selväpäisellä kuskilla taajaman ulkopuolisella nykyisin hyvinkin yleisellä ylinopeudella ajavalla on todella pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen.
Suomessa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 99573 liikennevahinkoa. Näiden lisäksi kaskovahingot, tai ne osumat missä peltivahingot menevät omaan piikiin.
Ylinopeudesta puhuttaessa mielenkiintoista tai huvittavaa on se että peruuttamisesta johtuu 30277 kpl näistä törmäyksistä. Henkilövahinkoja takaperin ajamisesta tuli 240 kpl.
Riski on pieni kun ajaa ihmisiksi, mutta kun miettii montako uutta autoa rekisteröidään vuosittain niin aika iso prosentti autoista on osallistunut kolariin.
Peräänajoja oli ajotapoihin nähden odotetusti 16010 kpl, se on ylivoimaisesti suosituin tapa aiheuttaa liikenneonnettomuus.
Henkilövahinkoja niistä seurasi 3381 kpl.
Suistumiset ovat suhteessa vaarallisempia, samaan henkilövahinkomäärään (3200) päästään vaikka ojaanajoja oli vain 721 kpl. Tuo 721 kpl edustaa odotusarvoa siitä miten turvallista liikenne voisi olla, vaikka tästä ei voi nähdä moniko tapahtuma oli vahinko ja moniko ennalta odotettu seuraus sääntöjen vastaisesta ajotavasta.
Miksi ihmiset törmäilevät tilastomerkintöjä jollei liian kova (tilanne-)nopeus ole syynä?
Quu: "Selväpäisellä kuskilla taajaman ulkopuolisella nykyisin hyvinkin yleisellä ylinopeudella ajavalla on todella pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen."
Tiedätkös mikä on aika hassua? Toisessa ketjussa olit sitä mieltä että ehdoton ei ydinvoimalle, koska riskit.
Ylinopeuden aiheuttama kuoleman riski on miljoonia kertoja suurempi kuin ydinvoiman. Fukushimassa kuoli yksi (sydänkohtaukseen, mutta otetaan se nyt tähän mukaan kun nolla on vähän hankala suhdeluku). Vuosittain liikenteessä kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä. Jos niistä nyt vaikka vain 20% niistä liittyisi ylinopeuteen, on se 240k vuodessa, ja kymmeneen vuoteen 2,4 miljoonaa.
1: 2 400 000
Eikä se tuosta liikenteen eduksi muutu vaikka otettaisiin tarkastelujaksoksi 35vuotta ja saadaan mukaan Tshernobylin onnettomuus, ja huomioitaisiin sairastuneet vs. vammautuneet.
Quu: ...”pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen.”
Onhan se pieni moottoritiellä, muilla teillä jo suurempi. Nämä riskit on saatu alemmaksi kylvämällä noin 12 000 kuorma-autolavallista suolaa teillemme. Lisäksi nastojen pistovoima ei ole juurikaan alentunut ja siksi uutta tienpinnoitetta pitää uusia syntyneiden urien vuoksi.
Tämä vain siksi, että saataisiin nopeudet pidettyä korkealla.
Kävin lauantaina Tapiolan suunnilla sekoilemassa. Tietöitä ja keiloja oli paljon ja ajoin oikean risteyksen ohi. Siinä sitten kierreltiin ympäristöä ja kohti helsinkiäkin oltiin menossa. Härkisti kääntyilin sieltä täältä, sillä iphonen navi ei toiminnutkaan hitaalla nettiliittymällä. Kolme kertaa ”meinasi” tapahtua ”oho”. En tiennytkään automaattijarrutuksen poistuvan kytkin pohjassa, vaimo huutamalla auttoi.
Ajamiseni oli kuin yli promillen humalassa. Anteeksi Espoo, minä se olin.
Älä aja sataa kun sataa, oli Itkosen slogan aikoinaan.
Itse sain aikoinaan heikkotehoisen Fiestan sutimaan sateella kiihdytettäessä!?!
Joskus myös ajourissa olen huomannut hetken liukumisen ja tietenkin suolaloskassa.
E18 tiellä ei juurikaan ilmennyt uria ja mietin, kannattaako kovassa vesisateessa ajaa tosiaan edes rajoituksen (120km/h) mukaan. Näin kuitenkin yleisesti tehtiin.
Kuka tuntee autonsa renkaidensa rajat?
Minä en ainakaan ole kirjoitellut, että pitäisi ohitella toisia. Lähinnä raskaan liikenteen ajoneuvoja joutuu ohittamaan, jos aikoo ajaa sallittua nopeutta.
Ohittelen kyllä myös nopeuspedantteja, jos on hyvä tilaisuus, matkaa reilusti jäljellä eikä edessä ole pitkää jonoa.
Yritän välttää peltipoliiseja yms. eli en mielelläni ota maksullista dokumenttia käyttämästäni nopeudesta.
Näissä keskusteluissa meinaa aina välillä vähän provosoitua, kun lukee toisten kommentteja.
Lähinnä olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet 80km/h ja suuremmilla nopeusalueilla eivät vaaranna turvallisuutta ja sellaisista pienistä ylityksistä pitäisi peltipoliiseilta tulla vain muistutus.
Tällä palstalla on muutamia entisiä kaahareita ja ehkä pienien ylinopeuksien sallimisen puolesta puhuminen saa heillä vanhan suolan janottamaan ja ovat niin kriittisiä siinä pelossa, että jäävät uudestaan kaahauskoukkuun.
Niin... Lievää ylinopeutta voi ajaa jos siltä tuntuu. Minäkin ajan joskus.
Mutta tieteen kanssa ei kannata lähteä mutu-pohjalta väittelemään. Jos valitsee ylinopeuden pitää sisäistää siihen liittyvät riskit. Ne toteutuneet riskit voivat sitten olla mitä tahansa rikesakosta ja läheltä piti -tilanteesta omaan tai jonkun muun vammautumiseen tai kuolemaan. Ajamalla rajoitusten mukaan ainakin omatunto on sitten puhtaampi, ja jossittelulle on vähemmän tarvetta.
HybridRules:"Lähinnä olen sitä mieltä, että pienet ylinopeudet 80km/h ja suuremmilla nopeusalueilla eivät vaaranna turvallisuutta ja sellaisista pienistä ylityksistä pitäisi peltipoliiseilta tulla vain muistutus."
Pienistä ylinopeuksista ei tule edes muistutusta ! Muistutus tulee 6-9 km/h:n ylinopeudesta ja sakko vasta 10 km/h:n ylinopeudesta alkaen.
Eli sinulle ilmeisesti pieniä ylinopeuksia ovat myös yli 10 km/h:n ylinopeudet. Ne kyllä lisäävät yksittäisenkin kuskin riskiä vaikkei sitä kuski tajuaisikaan. Jos todella monet ajaisivat niitä se näkyisi selvästi vakavien liikenneonnettomuuksien lisääntymisenä. Keskinopeus teillä nousisi. Sen noususta voidaan tehdä johtopäätöksiä miten esim. kuolonkolarit lisääntyvät. Karkea yleistys kertoo esim. 5%:n keskinopeuden nousun lisäävän kuolonkolareita 20%.
740 GLE: ”Aika heikoilla on itsetunto, jos sitä pystyy paikkaamaan ohittamalla kisassa, jonka muut eivät edes tiedä olevan käynnissä.”
Samaa olen miettinyt.
Oliko tuo Ekin karkea yleistys tieteellinen kommentti.
Eikä tuo 5% keskinopeuden lisäyksen seurauksena 20% nousu kuolonkolareissa voi olla todellisuudesta. Jonkunlainen tilastokikka korkeintaan.
HybridRules: "Oliko tuo Ekin karkea yleistys tieteellinen kommentti.
Eikä tuo 5% keskinopeuden lisäyksen seurauksena 20% nousu kuolonkolareissa voi olla todellisuudesta. Jonkunlainen tilastokikka korkeintaan.:"
Se oli kommenttini, joka perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon, joka tarkentuu ja täsmentyy uusien tutkimustulosten myötä. Karkea yleistys se on mielestäni siksi, että kaikilla teillä ei tietenkään mene ihan samoin. Lukuisten tutkimustulosten mukaan voidaan kuitenkin yleistää näin. Yleistyksen pohjatiedot on saatu ihan todellisuudesta.
HybridRules: "Oliko tuo Ekin karkea yleistys tieteellinen kommentti.
Eikä tuo 5% keskinopeuden lisäyksen seurauksena 20% nousu kuolonkolareissa voi olla todellisuudesta. Jonkunlainen tilastokikka korkeintaan.:"
Voisitko esittää perustelut väitteellesi?
En minä voi perustella tuota millään "tutkimuksella". Jos väitän, että itseasiassa 5% keskinopeuden lisäys nostaa kuolonkolareita 30%, niin en sitäkään pysty perustelemaan.
Mutta eipä pysty kukaan perustelemaan tuota 5/20 suhdettakaan. Tietenkin varmaan löytyy "tutkimus" jos toinenkin asian tueksi, mutta ne tutkimukset on tehty tukemaan tuota johtopäätöstä tai tulokset on tulkittu niin. Mistäkö sen tiedän? Siitä, että liikennekäyttäytyminen ei noudata matemaattisia malleja ja onnettomuudet vähenevät tehokkaimmin liikennekäyttäytymistä parantamalla.
Jossain näissä teksteissä sanottiin, että Saksassa suuret kantateiden nopeusrajoitukset aiheuttavat mutkissa autojen tieltä suistumisia. En löytänyt tuota kohtaa enää. Ehkä kirjoittaja on jo poistanut kommentin absurdina. Mutta tuskin missään viralliset nopeusrajoitukset missään ovat niin korkeat, ettei niitä noudattamalla tiellä pysyisi.
Jos ajan yksikseni satasen alueella mittarin näyttäessä 120, pitääkö minun koko ajan pelätä, että boogeyman hyppää jostain eteen? Tietyillä tieosuuksilla hirvi saattaa hypätä, mutta jätetään ne nyt huomioimatta. Millä tavalla turvallisuus vaarantuu tuota nopeutta ajaessani? Väitän, ettei mitenkään, pääsen vain vähän nopeammin perille ja korkeamman kulutuksen kautta matka maksaa hiukan enemmän. Poliisi saattaa kuitenkin vaania joko peltisenä tai aitona. Valtion varallisuutta siinä kartutetaan eikä turvallisuutta edistetä.
Vaikea on päästä keskustelussa eteenpäin jos tutkimukset voi kuitata "tutkimuksiksi", ja oma mielipide vaan pysyy vaikkei sen tueksi ole esittää mitään muuta kuin se oma mielipide. Ja sitten vielä itsekin myöntää että "no tietysti se hirvikolari voi tulla, mutta sitä ei lasketa". Miksi ei lasketa?
Tiedän että Trump-kortin heiluttelu keskustelussa alkaa olla sama kuin natsikortin käyttö, mutta onhan tuossa nyt ihan samaa Fake news -retoriikkaa.
Tilastollisen riskin kasvu on helposti eri asia kuin oma subjektiivinen arkikokemus. Jos minä nyt päätän polttaa yhden tupakan kuukaudessa tai lisätä yhden alkoholiannoksen, niin tuskinpa siitä mitään seuraa, ainakaan niin että sitä mitenkään huomaisin. Jos kaikki tupakoimattomat ryhtyvät polttamaan sen yhden tupakan kuussa, niin se jollain promilleosuudella aiheuttaa jotain haittoja jollekin, vaikka sitten sattuman kautta pahentamalla astman oireita (vrt hirvi) tai jotain. Sitten jos tupakan määrää lisätäänkin kahteen, neljään, kolmeenkymmeneen tai satoihin, niin se väestötasolla kasvaa haittojen todennäköisyys. Miksi liikenteen riskitekijöiden lisääminen eroaisi tästä?
Ja kyllä, suurten massojen käyttäytyminen on varsin hyvin ennustettavissa empiirisen aineiston pohjalta.
On myös tutkimuksia jonka mukaan nopeuden nosto 137 kilometriin toisi mukanaan sen että 85 prosenttia tienkäyttäjistä ajaisi suunnilleen samaa nopeutta. Tällöin nopeuserot kuskien välillä pienentyisivät ja liikenteen aggressiivisyys vähentyisi.
Tällä systeemillä vain joka seitsemäs kuski ajaisi ylinopeutta.
"VTI, Statens väg- och transportforskningsinstitut, presenterade nyligen en utvärdering av hur de förändrade hastighetsgränserna, merparten sänkningar, i Sverige har påverkat olycksstatistiken. Enligt deras uträkningar har antalet omkomna i trafiken minskat med ungefär 17 personer per år sedan de nya hastighetsgränserna trädde i kraft för några år sedan. Enbart på vägar som fått hastigheten sänkt från 90 till 80 km/h räddas årligen 14 liv. Däremot har antalet svårt skadade inte förändrats i större bemärkelse.
Men detta är fel enligt en amerikansk forskare, Stephen Boyles som är biträdande professor i transportteknik vid University of Texas i Austin.
Han skriver att faran ligger i de olika typerna av förare, de som kör för fort och de som försöker hålla sig inom hastighetsbegränsningarna. Differenserna blir för stora och skapar en osäkerhet och en aggressivitet som båda utgör en fara på var sitt håll.
I stället förespråkar han högre hastighetsgränser som merparten håller sig inom, det skulle skapa mindre skillnader mellan bilisterna och därmed sänka riskerna.
Han skriver vidare att forskning visar att hastighetsgränser har liten påverkan på hur fort förare faktiskt kör, trots en rad olika trick för få förarna att bättre uppmärksamma satta hastigheter. Sänkta hastighetsgränser eller andra förändringar för att få fordonsförarna att sänka farten fungerar oftast bara under några få veckor, tills nyhetens behag har lagt sig.
Stephen Boyles anser att dagens vägar, och bilar, är säkra och designade för högre hastigheter, därmed borde hastighetsbegränsningarna också vara högre än vad de är. Hans förslag, med stöd från forskning på området, är att korrekt hastighetsbegränsning på en vägsträcka är när 85 procent av fordonen håller sig inom fastställd hastighet. Endast var sjunde bil skulle i så fall köra fortare än hastighetsbestämmelserna. Fler än så och hastighetsbegränsningen på vägsträckan måste höjas för att få fler förare att hålla samma hastighet och därmed göra körningen säkrare, vilket i förlängningen skulle reducera antalet olyckor, antalet skadade och antalet omkomna.
Han tar Texas State Highway 130 mellan Seguin och Mustang Ridge som exempel. Där är hastighetsbegränsningen 137 km/h (85 mph), vilket är högst i hela USA. Denna väg ger enligt Stephen Boyles förarna möjlighet att välja en säker och bekväm hastighet inom ett brett spann."
Kyse on siis eri kuskien nopeuserojen pienentämisestä mikä lisäisi turvallisuutta.
Ruotsalaistutkimus tuossa alussa näytti varsin validilta.
Boylen puheissa on ainakin yksi epäjohdonmukaisuus. Nopeusrajoituksen noston peruste turvallisuusparannukselle on nopeuserojen pieneneminen, kun harvempi ajaa ylinopeutta. Silti loppukaneettina on että tuo korkea rajoitus antaa "kuljettajille mahdollisuuden valita turvallisen ja mukavan nopeuden laajalla vaihteluvälillä". Ei kuulosta nopeuksien yhdenmukaistamiselta?
Boylenkin näkemys oli kuitenkin että ne ylinopeutta ajavat ja siitä seuraavat nopeuserot ovat iso riskitekijä. Liikennevalvonta varmaan auttaa...?
Heinz-Guido: "Kyse on siis eri kuskien nopeuserojen pienentämisestä mikä lisäisi turvallisuutta."
Nopeusrajoitusten korottaminen ei tietenkään takaa sitä, että nopeuserot pienenisivät - nopeuserot voisivat jopa suurentua. Sen sijaan todennäköistä on, että huomattava osa kuskeista todennäköisesti ajaisi kovempaa ja tämä huonontaisi liikenneturvallisutta.
Nopeusrajoitusten tarkoituksena on myös liikennevirran nopeuden pitäminen mahdollisimman tasaisena, jotta liikenne sujuu juohevasti ja turvallisemmin. Nopeusrajoituksia noudattamalla nopeuserot pienenevät.
Liikenneturvallisuuden kannalta nopeudella on paljon suurempi merkitys kuin nopeuseroilla. Nopeuden noustessa onnettomuusriski lisääntyy ja onnettomuuden sattuessa seuraukset ovat pahemmat. Näin kaikissa tapauksissa.
Eki laita sähköpostia Saksalaisille miksi siellä liikenne takkuaa vapaillanopuksilla olevilla moottorite osuuksilla.
Hirvikolarin riskin voi jättää pois tässä keskustelussa, koska sen riskin olemassa olea ei käytetä esim. rikesakkojen perusteena ja toisekseen sen riski on ennakoitavissa paremmin kuin boogeymanin ilmestyminen. Hirvikolarin riskihän vaihtelee ajankohdan mukaan ja onko hirviaitaa.
Hirvet ovat liikenteen jokeririski.
Täällä jotkut esittävät "tutkimusten" tuloksina totuuksina.
Jotta voisin itse ottaa todesta joidenkin täällä lonkalta heitteleviä prosentteja pitäisi perehtyä tutkittuun aineistoon enkä tiedä, miten sen saisi tehtyä.
"Tutkimuksia" ne ovat myös siksi, että ne ovat oikeastaan työkaluja, joilla pyritään todistamaan jo ennen "tutkimusta" valittu johtopäätös.
Tutkimuksiin vetoavat yrittävät höynäyttää ihmisiä olemaan uskomatta omaan arvostelukykyyn liikenteessä.
Väite, että nopeusrajoitusten alentaminen vähentäisi onnettomuuksien määrää on todella ontuva, koska ylinopeuden takia onnettomuus tapahtuu yhtälailla, onpa rajoitus mikä tahansa. Miksi kaikkien liikkumista pitäisi häiritä sen tähden, että jotkut ajavat liian suurella tilannenopeudella? Eihän rajoituksen alentaminen sitä estäisi.
Kuten Eki kirjoitti, niin ehdottamasi muistutus tulee 6-9 km/h:n ylinopeudesta ja sakko vasta 10 km/h:n ylinopeudesta alkaen. Eli sinulle, HybridRules tosiaan, pieniä ylinopeuksia ovat myös 10 km/h:n ylinopeudet, jopa yli. Ymmärsimmekö sinut oikein?
Et tosin kommentoinut siihen mitään. Toit sen sijaan vain vertailusi tilanteeseen, jossa ajat yksiksesi satasen alueella mittarin näyttäessä 120 ja ihmettelet pitääkö sinun koko ajan pelätä, että boogeyman hyppää jostain eteen. Tietyillä tieosuuksilla hirvi saattaisi mielestäsi hypätä, mutta jätetään ne nyt huomioimatta.
Jätetään vain. Myöntänet kuitenkin, ettei tuo ole varmaan edes sinun mielestä pieni ylinopeus? Eikä hirvi tiedä sinun ajavan satasella 120km/h tms. Sivutieltä tulevan kanssaliikkujan mahdollisuus sinua ei sitten varmaan liikuta. Sellainen yleensä ymmärtää vauhdista ja olettaa, ettei sinulla sitä ole mielellään sallittua enempää, edes muistutusta vaativaa...
Palataan siis kommenttiisi vähän tuota aiemmin, jossa kerrot että lähinnä raskaan liikenteen ajoneuvoja joudut ohittamaan, jos aikoo ajaa sallittua nopeutta.
Aika normi tilanne, sinusta ne ajavat alinopeutta. Muistetaan, että sinähän suorastaan kavahdat lähteä ohittamaan jos tilaa ei todellakaan ole näkyvyyden tai vastaantulijoiden määrän takia. Niinhän se oli.
Samassa kommentissa kerrot, että ohittelet kyllä myös nopeuspedantteja, jos on hyvä tilaisuus, matkaa reilusti jäljellä eikä edessä ole pitkää jonoa. Sallittua nopeuksia eivät ole ne, mistä saa edes huomautuksia, siksi niitä saa juurikin. Kerrotko siis, mitä ihmeellistä siinä on vieläkin, että joku tosiaan ajaa sallittua maantiellä? Mitä sinä ymmärrät termillä sallittu?
Nopeuspedantti on keksimäsi termi, jolla tuollaista yrität vähätellä. Sellaiseksi väittämäsi liikenteen kanssakulkija on jotakin mitä inhoat. Tällä ei ole mielestäsi omaa ajattelua, hän ei tunnista mielestäsi mitään muuta liikennesääntöä kuin rajoitusnopeus (mistä lie syystä) ja pitää mistä lie oikeuksistaan kiinni kynsin hampain. Niinhän se oli.
Ihmettelet, millä tavalla turvallisuus vaarantuu tuota omaa joustavaksi määrittelemääsi ajotapaasi (kuinka näppärästi muotoiltu käsite) ja nopeutta ajaessasi? Väität, ettei mitenkään ja pääset vain vähän nopeammin perille ja korkeamman kulutuksen kautta matka maksaa hiukan enemmän.
On mitä todennäköisimmin totta, että se on niin vähän aiemmin, ettet edes tajua. Maksat varmasti vielä enemmän kuin aiemmin yksin ajellessasi, koska olet liikkeellä muiden kanssa, etkä pääse tasaista nopeutta, toisin kuin mitä todennäköisemmin yksin maantiellä. Ehkä ymmärrät mitä eroa on vähän väliä kiihdyttelyä vaativilla ohituksilla ja tasaisella ajolla.
Mutta sinä olet hei, joustava! Tosin et edes pysähdy miettimään, mitä oma ajodynamiikkasi aiheuttaa jonossa sen takia. Ja hyvin usein se ohittamasi "pedantti" on samoissa valoissa siellä perässäsi maantien päässä. Silloin kun et siis ole yksin liikenteessä...
En muuten usko, että piittaat jonossa ajamisesta ylipäätään, etenkin jos matkaa on reilusti. Nopeuspedantin ohi on etenkin päästävä. Et jää moisia tientukkoja ihmettelemään, nehän eivät mitenkään voi olla joustavaa matkustamista edistäviä ja näet sielusi silmin varmaan jotakin ihan muuta. Punaista?
Aiemminkin olet kertonut, että yrität välttää peltipoliiseja yms. eli et mielelläsi ota maksullista dokumenttia käyttämästäsi nopeudesta.. Kukapa ottaisi. Vaikka olet kertonut myös, että peltipoliisin pelko ei olisi viisauden alku. Mikäs se sitten olikaan?
HybridRules:"Tutkimuksiin vetoavat yrittävät höynäyttää ihmisiä olemaan uskomatta omaan arvostelukykyyn liikenteessä."
Puuttumatta nyt varsinaisiin tutkimuksiin nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen lähdettään ihan perusasioista?
Onko onettomuuden välttäminen helpompaa tai vaikeampaa nopeuden noustessa? Tilanteen havaitsemiseen ja päätökseen mitä tehdä menee aikaa. Tuleeko tilanne eteen nopeammin, jos vauhtia on enemmän? jos onnettomuus on vältettävissä jarruttamalla merkitseekö 15 km/h:n ylinopeus (sitä pidit vielä lievänä) mitään, kun jarrutusmatka pitenee esim 80 km/h:sta 95 km/h:iin yli 40%:a? Entä jos onnettomuus kuitenkin sattuu mistä syystä tahansa? Onko merkitystä lopputuloksen kannalta sillä, että vauhtia on ollut 10 - 15 km/h enemmän?
Jos ei edes näitä asioita ymmärrä ja sisäistä niin ihan turha puhua siitä, että itsellä on arvostelukykyä. "Arvostelukyky" on silloin tosiasioista piittaamatonta mutua ja luuloa. Tutkimustulosten mitätöiminen on vain kehno konsti puolustaa omaa heikouttaan tässä asiassa.
Voihan sitä laskea jarrutusmatkojen eroja erinopeuksilla, mutta minkä yllättävän törmäyksen Eki välttää 10/15 km/h nopeuserolla vapaalla tiellä lyhyemmän jarrutusmatkan ansiosta.
Varmaan juuri ne yllättävät? Hirvet, kuormasta pudonneet kappaleet, räjähneet kuorma-auton renkaat, tienreunassa hoipertelevan humalaisen, kissan, supikoiran, oman auton irtoava rengas... Onhan noita. Mikään ei ole erityisen todennäköinen tai tappava, mutta niistä (ja säikähdyksestä) seuraava hallinnan menetys voi olla.
Ja ei ehkä lyhyemmän jarrutusmatkan vuoksi, mutta pidempi reaktioaika parantaa mahdollisuuksia väistää, ja osuessakin seuraukset ovat lievempiä.
Kyllä minäkin saatan ajaa sen 10-15 ylinopeutta tyhjällä motarilla, mutta en väittele sitä vastaan etteikö se lisäisi riskejä.
Voin ylinopeutta ajavia puolustaa, että riski on olematon.
Quu.2018.: "Voin ylinopeutta ajavia puolustaa, että riski on olematon."
Siinä se. Uskokaa ihmeessä. Ytimekkäästi sanottu. Ei mitään turhia perusteluja.
Jos tuo oli lopullinen niittisi asiaan niin seuravaaksi voinet puolustaa vaikkapa kännissä ja huumeessa ajavia yhtä hienosti. Tai miten olisi niiden puolustaminen, jotka ajaessaan tekstailevat tai tsekkavat kännykästä nettiä?
Häpeäkseni voin tunnustaa käyttäväni puhelinta ajon aikana varsin paljon. Luen, ja saatan kirjoittaakin. Paha tapa, lähes addiktio, josta pitää pyrkiä eroon.
Turvallisuutta ylläpitää auto joka jarruttaa itsestään muutenkin kuin hädässä, ja huutaa jos on lipsumassa kaistalta. Ei se silti ole tietenkään ole lupa räplätä puhelinta, ja on varmasti moninkertaisesti vaarallisempaa kuin se kympin ylinopeus tyhjällä moottoritiellä.
Se on lopullinen niitti, niin harvassa on ylinopeuden piikkiin menevät onnettomuudet. (Yleensä niihin liittyy muut ajokykyyn vaikuttavat asiat)
(minä itse ajan vakiosäätimellä sallittua nopeutta) en kuitenkaan pidä ohikiitävien nopeutta kuin hiukan suurempana riskinä mitä omanopeuteni.
"hirvikolari jokeri"
Kolmena viime vuotena hirvikolareissa kuoli vuosittain 3 henkilöä ja loukkaantui noin 140. Matkanteko katkesi vuosittain yli 1800 kertaa joko vahinkojen toteamisen ajaksi tai hinausauton tuloon. Helsingissäkin on juoksennellut hirviä, joten hirvikolari voi tapahtua Kehä 1:lläkin.
https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-06_hirvionnettomuudet_2017_web.pdf
Quu.2018: "Se on lopullinen niitti, niin harvassa on ylinopeuden piikkiin menevät onnettomuudet. (Yleensä niihin liittyy muut ajokykyyn vaikuttavat asiat)"
Liian suuri nopeus (es. ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri) on ollut liikennonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan viiden vuoden (2012 -2016) aikana syynä tai osasyynä 38%:ssa kuolemaanjohtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Ei tietenkään tarvitse olla edes ajaa ylinopeutta, jotta nopeus olisi liikaa.
Ylinopeuden tarkkaa osuutta onnettomuuden syynä ei voi sanoa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntie mukaan lähes 40%:ssa kuolonkolareita on ajettu yli 10 km/h:n ylinopeutta (Entä pienempi ylinopeus?) Silloinkin, kun ylinopeus ei ole varsinainen syy onnettomuuten se vaikuttaa lopputulokseen, joten nopeuden merkitystä liikenneturvallisuudelle ei voi aliarvioida.
Näytät ajattelevan, että ylinopeuden piikiin menisivät vain ne onnettomuudet, joissa ei olisi muita syitä kuin ylinopeus. Näinhän ei voi asiaa tarkastella, koska yleensä yhdenkin onnettomuuden taustalla on useita syitä.
Jos otettaisiin pois vaikkapa ne onnettomuudet, joiden syynä olisi ylinopeuden ohella kuljettajan kiireisyys (ajokykykyyn vaikuttava tekijä) tai kuljettajan väsymys (ajokykyyn vaikuttava tekijä) tai jokin muu samanaikaisesti vaikuttanut asia, saataisiin ylinopeuden osuus pienemmäksi.
Pelkästään henkilöautoja on 2,7 miljoonaa.
Selväpäisellä kuskilla taajaman ulkopuolisella nykyisin hyvinkin yleisellä ylinopeudella ajavalla on todella pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen.
Suomessa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 99573 liikennevahinkoa. Näiden lisäksi kaskovahingot, tai ne osumat missä peltivahingot menevät omaan piikiin.
Ylinopeudesta puhuttaessa mielenkiintoista tai huvittavaa on se että peruuttamisesta johtuu 30277 kpl näistä törmäyksistä. Henkilövahinkoja takaperin ajamisesta tuli 240 kpl.
Riski on pieni kun ajaa ihmisiksi, mutta kun miettii montako uutta autoa rekisteröidään vuosittain niin aika iso prosentti autoista on osallistunut kolariin.
Peräänajoja oli ajotapoihin nähden odotetusti 16010 kpl, se on ylivoimaisesti suosituin tapa aiheuttaa liikenneonnettomuus.
Henkilövahinkoja niistä seurasi 3381 kpl.
Suistumiset ovat suhteessa vaarallisempia, samaan henkilövahinkomäärään (3200) päästään vaikka ojaanajoja oli vain 721 kpl. Tuo 721 kpl edustaa odotusarvoa siitä miten turvallista liikenne voisi olla, vaikka tästä ei voi nähdä moniko tapahtuma oli vahinko ja moniko ennalta odotettu seuraus sääntöjen vastaisesta ajotavasta.
Miksi ihmiset törmäilevät tilastomerkintöjä jollei liian kova (tilanne-)nopeus ole syynä?
Quu: "Selväpäisellä kuskilla taajaman ulkopuolisella nykyisin hyvinkin yleisellä ylinopeudella ajavalla on todella pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen."
Tiedätkös mikä on aika hassua? Toisessa ketjussa olit sitä mieltä että ehdoton ei ydinvoimalle, koska riskit.
Ylinopeuden aiheuttama kuoleman riski on miljoonia kertoja suurempi kuin ydinvoiman. Fukushimassa kuoli yksi (sydänkohtaukseen, mutta otetaan se nyt tähän mukaan kun nolla on vähän hankala suhdeluku). Vuosittain liikenteessä kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä. Jos niistä nyt vaikka vain 20% niistä liittyisi ylinopeuteen, on se 240k vuodessa, ja kymmeneen vuoteen 2,4 miljoonaa.
1: 2 400 000
Eikä se tuosta liikenteen eduksi muutu vaikka otettaisiin tarkastelujaksoksi 35vuotta ja saadaan mukaan Tshernobylin onnettomuus, ja huomioitaisiin sairastuneet vs. vammautuneet.
Quu: ...”pieni riski törmätä mihinkään yllättävään pienestä ylinopeudesta johtuen.”
Onhan se pieni moottoritiellä, muilla teillä jo suurempi. Nämä riskit on saatu alemmaksi kylvämällä noin 12 000 kuorma-autolavallista suolaa teillemme. Lisäksi nastojen pistovoima ei ole juurikaan alentunut ja siksi uutta tienpinnoitetta pitää uusia syntyneiden urien vuoksi.
Tämä vain siksi, että saataisiin nopeudet pidettyä korkealla.
Kävin lauantaina Tapiolan suunnilla sekoilemassa. Tietöitä ja keiloja oli paljon ja ajoin oikean risteyksen ohi. Siinä sitten kierreltiin ympäristöä ja kohti helsinkiäkin oltiin menossa. Härkisti kääntyilin sieltä täältä, sillä iphonen navi ei toiminnutkaan hitaalla nettiliittymällä. Kolme kertaa ”meinasi” tapahtua ”oho”. En tiennytkään automaattijarrutuksen poistuvan kytkin pohjassa, vaimo huutamalla auttoi.
Ajamiseni oli kuin yli promillen humalassa. Anteeksi Espoo, minä se olin.
Älä aja sataa kun sataa, oli Itkosen slogan aikoinaan.
Itse sain aikoinaan heikkotehoisen Fiestan sutimaan sateella kiihdytettäessä!?!
Joskus myös ajourissa olen huomannut hetken liukumisen ja tietenkin suolaloskassa.
E18 tiellä ei juurikaan ilmennyt uria ja mietin, kannattaako kovassa vesisateessa ajaa tosiaan edes rajoituksen (120km/h) mukaan. Näin kuitenkin yleisesti tehtiin.
Kuka tuntee autonsa renkaidensa rajat?
No kyllä tulee kaikki onnettomuudet nopeuden 10/15 km/h piikkiin, jopa ydinvoimalaonnettomuus riskiin vertaus.