740 GLE:Ekillä ja TeeCeellä jää ymmärtämättä, että vaikka nopeuden nosto lisää kolareita ja kuolleita, Suomen liikenneturvallisuutta on hankala enää kovin paljon parantaa nykyisestä kameravalvonnalla.
Hyvä, ettet kiistä nopeuden merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Sen sijaan tuo väitteesi kaipaa kommenttia. Koska nopeus on merkittävin tekijä siinä miten onnettomuudessa käy ja nopeus myös voi olla syy onnettomuuteen voidaan liikenneturvallisuutta parantaa edelleenkin selvästi kameravalvonnalla, koska se vähentää niin suuria kuin pienempiä ylinopeuksia. Tietenkään se ei ole ainoa keino eikä vain siihen pidä lukkiutua (en muuten ole kenenkään edes huomannt vain siihen lukkiutuneen, vaikka jotkut ovat niin sanoneet). Liikenneturvallisuuden parantamista tulee tehdä monin eri tavoin Nopeuksien säätely on yksi tehokkaista keinoista.
Nyt on vaan kaikkien Ekien ja TeeCeiden ja ihan meidän kaikkien ”kunnon ihmisten” lakattava syyttämästä ”noita kaahareita”, ja itsekin avattava silmät ajon aikana.
Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on "avattava silmät" ajon aikana. Tämä merkitsee myös sitä, että ymmärtää sovittaa ajonopeutensa rajoituksiin ja ennen muuta tilanteiden ja olosuhteiden vaatimiin nopeuksiin.
Syyttelyllä ei pitkälle pötkitä, se on ihan turhaa. Se, että tuo esiin, että ylinopeudet - niin "kaahaukset" kuin "lievätkin" ovat todella merkittäviä liikenneturvallisuutta heikentävänä asiana ei ole syyttelyä.
Kun ajat, niin aja. Se on hyvä ohje kuskeille. Kiinnitä huomiosi ajamiseen, seuraa liikennettä, noudata liikenteen sääntöjä ja aja muut huomioiden.
Juu minäkin asetan nopeuteni aina tilanteen ja olosuhteiden vaatimuksien mukaisesti. Välillä se on yli nopeusrajoituksen, joskus harvoin myös alle.
Eilen taas kerran eräs vanhempi naiskuski ajoi selvästi alle rajoitusten ja oli aiheuttaa vakavan onnettomuuden, kun tuli reipasta alinopeutta rampilta suoraan toisen auton eteen. Siinä sitten koko autoletka veti jarrut pohjaan. Mutta pääasia on, että nainen ei ajanut ylinopeutta. Jos muut pitäisivät kiinni oikeuksistaan, eivätkä väistelisi henkensä kaupalla, niin tämäkin nainen aiheuttaisi vakavan onnettomuuden luultavasti joka kerta auton rattiin istuessaan. Mutta ylinopeutta hän tuskin ajaa koskaan ja siksi sakkoja ei tule eikä kortti lähde.
Mikko-L on asenteeltaan juuri sellainen, jota en vain käsitä. Tuollaisilla on aina olevinaan oikea tilannetaju, aina oikea nopeus, ovat aina oikeassa liikenteessä.
Välillä se on yli nopeusrajoituksen, joskus harvoin myös alle.
Ihanko noin ajelet? Onhan se noloa välillä kun pitää ajaa alle rajoituksenkin, mutta hyvin reilua kun tunnustit. Ainahan siihen ei itse voi vaikuttaa, ymmärrän ...
Keskimäärin siis ajat juuri rajoitusnopeuden mukaisesti kuitenkin. Joskus harvoin yli. Pääasia lienee, ettei kortti lähde, eikä tule sakkoja.
Jos muut pitäisivät kiinni oikeuksistaan, eivätkä väistelisi henkensä kaupalla, niin tämäkin nainen aiheuttaisi vakavan onnettomuuden luultavasti joka kerta auton rattiin istuessaan.
Voihan se olla tottakin, että hänellä olisi tarvetta parantaa ajotapojaan ja välillä aiheuttaa hämminkiä. Mutta emme tiedä hänen ajohistoriastaan ja taustastaan kuitenkaan mitään, oikeasti.
Mutta mistä ihmeestä sinä päättelet sen johtuvan siitä, että tämä nainen olisi erityisesti pitämässä kiinni oikeuksistaan ja suorastaan vaatimassa niitä?
Ehkä hän pitääkin enemmän kiinni velvollisuuksistaan kuin sinä, mielestään ja noin yleisesti liikenteessä? Yrittää toteuttaa parhaansa mukaan sääntöjä, ei siis vain yhtä niistä ja odottaa samaa sinultakin. Sinulle se toisen ajo ehkä vain näyttäytyy noin, kun et omasta ajotyylistäsi halua tinkiä? Eikö se muka koskaan aiheuta huonoja hetkiä sinulle, kuten ko. naiskuskille nyt sattui tuolla kertaa?
Vuoteen 2020 mennessä pitäisi siis liikennekuolemia alentaa niin että kuolemien määrä on 136 kpl vuodessa. Tämä on liikenneturvallisuuskeskuksen tavoite.
Kuinka paljon pitää keskinopeuksia alentaa jotta tuohon lukemaan päästään, tämän kai voi laskea tuolla Elvikin yhtälöllä. Ja tarvitaanko nopeusrajoitusten laskemista mahdollisesti.
Eki: Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on ”avattava silmät” ajon aikana.
Hyvä periaate, mutta sitoutuneisuutesi kartoittamiseksi kysyn vielä, mitä konkreettisia toimenpiteitä olet tämän hyvän tavoitteen eteen itse tehnyt?
Eki: Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on ”avattava silmät” ajon aikana.
740 GLE: Hyvä periaate, mutta sitoutuneisuutesi kartoittamiseksi kysyn vielä, mitä konkreettisia toimenpiteitä olet tämän hyvän tavoitteen eteen itse tehnyt?
Tällä palstalla olisi mielestäni tärkeää keskustella näistä liikenteeseen liittyvistä olennaisista asioista ja myös omista kokemuksista. Kysymykseesi vastaaminen menee vähän ohi siitä. Kuka tahansa voi runoilla itseään kehuen mitä tahansa. Miten se voisi tarkistaa? Vastaan kuitenkiin ihan lyhyesti.
En ole ajanut kännissä tai "maistissa" enkä (enää) edes kännin jälkeisessä krapulassa. En lähde ajamaan väsyneenä. Jos väsyttää annan vaimoni olla kuskina, jos hän on skarpimpi. Seuraan liikennettä. En soita kännykällä, enkä muutenkaan räplää sitä. En yleensä vastaa kännykän soittoon.
Pyrin antamaan jalankulkijoille tien ylimenon mahdollisuuden. Ajan rauhallisesti niin taajamissa kuin muualla. Tietoisen ylinopeudella ajon jätin yli viisitoista vuotta sitten, koska ymmärsin sen olevan ihan turhaa. Samoin jätin sen pakonomaisen ohittelu a'la "tosta pitää päästä ohi". Ajan noin rajoitusnopeutta, jos on hyvät olosuhteet, muuten hitaammin. Hirvivaara merkkien kohdalla ja niilläkin kohdilla (esim. mökkitiellä) joissa ei hirvi - ja peurapaikkoja merkitä ajelen hitaammin kuin muualla.
Pidän lähes suositellut turvavälit (100 km/h: 100 m). En väitä kuitenkaan olevani muita parempi kuski. Minulle sattuu virheitä ihan tarpeeksi. Niitä sattuu jokaiselle. Veikkaampa , että vaimonikin on parempi kuski monessa suhteessa. Oliko tässä edes jotakin mitä halusit tietää?
Nyt sinulta Eki unohtui kertoa, että tykkäät myös hidastaa omaa vauhtiasi reilusti jos takana ajava ajaa mielestäsi liian lähellä. Tämän myönsit aikanaan Tuulilasin palstalla. Tarjoatko samalla kaverille myös lasinpesunestettä?
JEV2: "Nyt sinulta Eki unohtui kertoa, että tykkäät myös hidastaa omaa vauhtiasi reilusti jos takana ajava ajaa mielestäsi liian lähellä. Tämän myönsit aikanaan Tuulilasin palstalla. Tarjoatko samalla kaverille myös lasinpesunestettä?"
Jos joku ajaa perässä liian lähellä, niin jonossa ajaessa lienee järkevää pidentää edessä olevaa turvaväliä. Silloin on tietenkin vähä hidastettava omaa vauhtia. Aika harvoin tulee näin tehtyä ja silloinkaan en hidasta vauhtia reilusti. En tarjoa kaverille lasinpesunestettä. Jos on tarve pestä takalasi niin tottahan liian lähellä ajava saa osansa.
"Miten kannattaa toimia, jos joku roikkuu takapuskurissa?"
Tähän Autoliiton koulutuspäällikkö vastasi: "Välitön ensiapu tunteeseen, että takana tuleva on hetkenä minä hyvänsä vaarassa ajaa perään, on oman turvavälin lisääminen edellä ajavaan. Kun edellä ajava ei pääse yllättämään sinua, et sinäkään yllätä takana ajavaa. Riittävä turvaväli myös helpottaa ohittamista. "
Eikö se ole turhaa jos oma turvaväli on lähtökohtaisesti kunnossa?
Kun pitää turvaväliä (minimi 2,0 sekuntia (44 metriä @ 80 km/h) ei yleensä koskaan tarvitse jarruttaa niin kovaa että peräänajovaara olisi korkea.
Oma konstini on laittaa taustapeili yöasentoon. Olen ajanut taloudellisesti (rekka- tai linja-autovauhtia, kuten autokoulussa opin) niin kauan että olen nähnyt miten tiiviissä letkoissa ihmiset näyttävät viihtyvän, eli liian lähellä edelläajavaa ajaminen ei tarkoita mitään.
Väärä ajoetäisyys edelläajavaan on vain monen tapa ajaa autoa, ja näkee niitäkin jotka ajavat jopa pahassa kurakelissä kuorma-auton perässä lasinpyyhkijät heiluen vaikka vähän matkan päässä takana ei tarvitse pyyhkiä tuulilasia ollenkaan.
Olin kahvilla ja näin peltoaukean takaa miten naurettavalta tuo näyttikään sivulta katsottuna.Tiellä ei juurikaan liikennettä ollut ja tuo kolmen auton ryhmä roikkusi märällä tiellä kuorma-auton perässä kuin Ellun kanat. Tai nuuhkien toisen koiran perää, kuten koiramme teki vapaana ollelle ajokoiralla metsässämme. (Ajokoira sai lopulta raivarin).
Ei satanut, mutta tie oli märkä suolasta ja voin kuvitella miten jokaisen tuulilasivispilät vatkasivat.
Hölmöä touhua.
Monet eivät pysty itsenäiseen ajosuoritteeseen, on otettava edellä ajava kiinni ja sitten roikuttava perässä ja edes tarkoittamatta ohittaa. Ajetaan vaan ja mietitään muita asioita.
Viimeisin vastaava tilanne oli missä pikkuauto ajoi työmatkaliikenteessä pakettiauton perässä - nopeutta 80 km/h. Hän ei varmasti nähnyt mitään muuta kuin sen pakettiauton, ei mitään mitä liikenteessä tapahtui. Punaisiin liikennevaloihin asti hän ajoi lähes matkavauhtia, vaikka siinä vaiheessa näki jo kaukaa että pysähtyminen odottaa. Ensimmäinen syy on siis ettei ymmärretä ennakoida edes kahden sekunnin päähän mitä liikenteessä voi tapahtua.
Toinen syy voi olla kilpailuvietti, eli kukaan ei pääse eteen hidastamaan mukavaa matkantekoa, tai moittimaan että väliä pitämällä aiheuttaisi jonoa tai ruuhkaa.
Kolmas syy voi olla komentaminen, eli työntämällä yritetään vaikuttaa edelläajavan ajonopeuteen. Tähän (lievään versioon, eli vain 1 sekunnin etäisyys) huomaan syyllistyväni itsekin kun edellä ajava ajaa 50 km/h 80-rajoituksella ilman näkyvää syytä.
Eki: Kysymykseesi vastaaminen menee vähän ohi siitä. Kuka tahansa voi runoilla itseään kehuen mitä tahansa. Miten se voisi tarkistaa...En ole ajanut kännissä tai ”maistissa” enkä (enää) edes kännin jälkeisessä krapulassa.
Pointtini ei ollutkaan tarkistaa mitään, vaan otin sinut esimerkiksi kuljettajasta, jonka en arvele aiheuttavan vakavaa kolaria ylinopeudellaan eikä alkoholilla. Lähtökohdat ovat siis jotakuinkin kunnossa, samoin asenteet.
Mutta niin ovat suurimmalla osalla muillakin. Silti myös ihan tavallisia ihmisiä on kolareissa mukana, joko aiheuttajana tai ainakin toisen tarjoamaan kolarimahdollisuuteen vapaaehtoisesti tarttuen.
Eki: En lähde ajamaan väsyneenä. Jos väsyttää annan vaimoni olla kuskina¨
Mistä tiedät milloin olet väynyt?
Eki: Seuraan liikennettä. En soita kännykällä, enkä muutenkaan räplää sitä. En yleensä vastaa kännykän soittoon.
Aivan, mutta silti huomaat itsekin, että myös sinulle sattuu virheitä.
Eki: Minulle sattuu virheitä ihan tarpeeksi. Niitä sattuu jokaiselle.
Koska ymmärsin, ettet ole riskihakuinen kuljettaja, päättelen siitä, että havaitsemasi omat virheesi lienevät havaintovirheitä, joiden vuoksi et osannut reagoida (ajoissa) oikein, vaikka et ajanutkaan ylinopeutta? Korjaa, jos ymmärsin väärin?
Jos olen tähän saakka kartalla, niin virheen sattuminen ei ole mikään tilastollinen välttämättömyys, vaan nekin ovat jonkin toimintamme seurausta. Koska (havainto)virhe on seuraus siitä, miten toimimme, meidän on mahdollista myös oppia tekemään asioita toisin itsellemme tyypillisten virheiden välttämiseksi.
Mitä konkreettista olet tehnyt virheittesi määrän vähentämiseksi, ja jäljelle jäävien entistä vähempien virheiden seurausten minimoimiseksi?
Eki: Oliko tässä edes jotakin mitä halusit tietää?
Etenkin tuon edellisen kysymyksen vastaus on se, mitä ajan takaa.
Meidän kaikkien riskit ovat erilaisia, sinulla ne eivät liene alkoholinkäytössäsi eikä ylinopeuksissasi. Omaa turvallisuuttaan on vaikea parantaa korjaamalla nettikeskustelussa muiden virheitä. Paremmin pystyy vaikuttamaan korjaamalla omia suurimpia virheitään, olivatpa ne mitä tahansa.
Ennen kuin voi korjata, pitää ymmärtää missä on vika. Missä sinun mielestäsi on syy siihen, että "virheitä sattuu" silloinkin kun ei aja ylinopeutta?
Karrette: Eikö se ole turhaa jos oma turvaväli on lähtökohtaisesti kunnossa?
Ei tietenkään, jos "kunnossa" tarkoittaa korostettua turvaväliä kahden edestä. Mutta jos se tarkoittaa pelkästään omasta näkökulmasta minimietäisyyttä, silloin se ei alle sekunnin päässä seuraavaa hinatessa riitä.
Karrette: Kun pitää turvaväliä (minimi 2,0 sekuntia (44 metriä @ 80 km/h) ei yleensä koskaan tarvitse jarruttaa niin kovaa että peräänajovaara olisi korkea.
Aivan, parempi näkemä vähentää jarruttelun tarvetta. Ongelma onkin tuo "yleensä".
Nimittäin jos kaikesta huolimatta joudut tuossa tilanteessa jarruttamaan voimakkaasti, silloin turvavälin puolittanut jysähtää peräkonttiin tehojarrutuksesi alussa, vaikka jarrutusmatka sinulle riittäisikin.
"jos se tarkoittaa pelkästään omasta näkökulmasta minimietäisyyttä, silloin se ei alle sekunnin päässä"
Oma näkökulma riippuu kuljettajasta, mutta asiasta on olemassa määrittely, eli jossittelua ei tarvita. Laskelmalla tuhatyksi, tuhatkaksi, tuhatkolme voi arvioida sekunteja.
Autossani on kiva lisävaruste, turvavälimittari. Alle sekunnin etäisyys näyttää punaista valoa, ja ajotapana se tuntuu "dynaamiselta" eli nololta.
2 sekuntia alkaen näyttää vihreää, ja silloin riittää että katsoo mitä kauempana edelläajavan auton edessä tapahtuu. 2,5 sekunnin jälkeen turvavälimittari näyttää sen että edessä kulkee auto, mutta ei ota enää kantaa siihen kuinka kaukana (ajallisesti) se kulkee.
Noin voi käydä tyhjälläkin tiellä kun hirvi juoksee eteen. Turvaväliä pitävä ei syyllisty itse peräänajoon, eikä osallistu ketjukolariin. ´Aina joku voi tulla eteen jos pitää turvaväliä´, mutta sitä samaa tapahtuu tyhjälläkin moottoritiellä.
Turvaväli on aikasidonnainen, eli 120 km/h nopeudella se on (33 m/s) minimissään 66 metriä.
Moottoritielle johtaja Pasterstein kehotti pysymään sakon uhalla oikeanpuoleisella kaistalla, joten turvaväliasiat luultavasti huononevat entisestään.
Kyllä se turvaväli pienenee hetkeksi ja koko oikean ajokaistan nopeus myös hetkeksi. Pasterstein on oikeassa, eikä se laki mikään uusi ole, muusta en ole ikinä kuullutkaan.
Joskus huomaa oikean kaistavan ajavan satasen (tai 120km/h) rajoituksella seitsemää kymppiä. On huono keli, liukasta tms.
Vasemmalla kaistalla rajoituksen nopeudella ajavalle, tuo ”kyhnöttäjä tulee yllättäen eteen, tämä kun ei osaa huomioida nopeuseroja.
Lisäksi jokainen kaistanvaihto liikenteessä lisää kolaririskiä.
Kovin monella kuljettajalla on omat käsityksenä liikennesäännöistä. Ne kuitenkin ovat yhteiset pelin säännöt, jotka pitäisi tietää pelatessaan.
Kohteliaisuus on hieno asia, mutta sillä ei saa viedä toisten oikeuksia.
"Kohteliaisuus on hieno asia, mutta sillä ei saa viedä toisten oikeuksia."
Itse ajan ennakoiden. Minulla ei ole tarve olla kohtelias, vaan "näen tulevaisuuteen" sen 3-4 sekuntia (se on myös myös suositeltu turvaväli). Jos liittymästä on tulossa autoletka tiedän aiempien kokemusteni mukaan että 3-4 sekunnin päästä oikeanpuoleinen kaista ei ole enää vapaa.
Vaikka Tieliikenneasetus on pääosin ajalta ennen Suomen isompien kaupunkien välisiä moottoriteitä on siinä osattu huomioida "alinopeus", eli 120 km/h rajoituksella vasemmanpuoleisimmalla kaistalla ei saa ajaa 80 km/h rajoitetulla ajoneuvolla.:
"Jos moottoritiellä on samansuuntaista liikennettä varten vähintään kolme ajokaistaa, saa kuorma-autoa tai yli seitsemän metrin pituista ajoneuvoyhdistelmää kuljettaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 5 §:n säännöksistä muuta johdu."
Puhekielessä vasen kaista on ohituskaista kuten maantiellä paikoin on rakennettu turvallisia ohituspaikkoja, mutta moottoritiellä se on niin pitkä että se on vain vasen kaista. Ohittamispakkoa ei ole (rangaistus ylinopeudesta sensijaan on; pahimmillaan ajokielto, joko toistuvista ylityksistä tai yhdestä kovasta ylityksestä), mutta Saksassa tilanne on aivan erilainen kun siellä ajoneuvojen väliset nopeuserot eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä (ylinopeus).
Quu: tyypillinen naisten asenne...Ihan tyhjänpäiväistä tilanneanalyysiä.
Minäkin ilmoittaudun mukaan, jos tulevan ennakoinnilla pääsee neitikomppaniaan.
"Karetten tyypillinen naisten asenne, minä sitä, minä tätä ja toisten pitäisi tehdä sitä ja tätä. Ihan tyhjänpäiväistä tilanneanalyysiä."
Onko sinulla kaikki hyvin?
Nimenomaan kyse on siitä että toisten tekemisiä on turha pohtia koska joka päivä liikenteessä on joku aivan tuntematon autoilija. Siksi on syytä miettiä vain omaa ajotapaansa.
Millä määrittelet itse turvavälin? Metrit ovat huono mittari koska asia on nopeudesta riippuvainen.
Uskon että sillon kun ollaan törkeissä promilleissa perustuu ajaminen enemmänkin reflekseihin kuin ajattelemiseen. Jos selvänä ajaa perusohjeiden mukaan on oletettavaa että rattijuoppona ajaa samalla tavalla.
Jos selvänä ottaa riskejä, niin ainoa syy rattijuoppona ajaa asiallisesti on kiinnijäämisen riski, eli ettei herättäisi huomiota. Rattijuopot vahingoittavat pahiten itseään (useammin kuin 9/10 rattijuoppokuolemat on rattijuopon omassa autossa).
FARwd: ”Tervohan puhuu tuossa lähinnä vain onnettomuusriskistä, ei nopeuden vaikutuksista liikennekuolemiin. Se on sitten toinen kysymys miksi hän niin tekee.”
Hän tekee niin koska ei ymmärrä mistä puhuu. Hän arvostelee valtion pyrkimyksiä alentaa autoilijoiden nopeuksia siitä, mitä nopeutta autoilijat itse haluaisivat ajaa. Niitä halutaan rajoittaa siksi, että nopeudella on havaittu olevan niin suuri vaikutus liikennekuoleman todennäköisyyteen onnettomuuden sattuessa. Tervo kuitenkin inttää vain sitä miten vähän nopeudella on osuutta onnettomuuksien syntymiseen.
Heinz-Guido: ”Jos kerran saattaa olla olemassa oikeustapauksia, joissa pelkästään ylinopeus aiheutti yhteenajon, niin miksi TeeCee taikka Eki eivät viittaa näihin mahdollisiin oikeustapauksiin kantansa tueksi.”
En tiedä Ekistä, mutta minun syyni tuohon on, että ymmärrän miten vähän tuo liittyy siihen asiaan, josta olet puhunut. Aloitit sanomalla, että siihen nähden että aika moni ajaa ylinopeutta Suomessa, niin ylinopeuteen sinänsä kuolee aika vähän ihmisiä. Sen jälkeen unohdit puhumasi asian ja siirryit puhumaan liikennekuolemien sijaan onnettomuuksista.
Nopeuksista vouhotetaan valtioiden toimesta siksi, että ajonopeus on eniten liikenneonnettomuuden SEURAUKSIIN vaikuttava tekijä. Sen sijaan nopeuden vaikutus onnettomuuksien määrään on vähäinen, kun puhutaan nopeuseroista jotka johtuvat yleisimmin ajetuista tavallisten täysipäisten ihmisten pienistä ylinopeuksista.
Puheistasi päätellen et ole lukenut yhtään tutkimusta siitä, miten nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Mitä jos lukisit yhden?
Karette:"Rattijuopot vahingoittavat pahiten itseään (useammin kuin 9/10 rattijuoppokuolemat on rattijuopon omassa autossa)."
Tuossa on vatuksesi otsikkoon.
Liikenneturvallisuudesta vastaavat on ehkä erimieltä, aiheeseen panostuksesta päätellen.
Rattijuopon matka katkeaa kiinni jäädessä siihen paikkaan, ylinopeutta ajanut saa jatkaa matkaa kuittauksenjälkeen.
Olen ollut hyvin vaivaantunut, kun harvaliikenteisellä tiellä on annettu tilaa siirtymällä turhaan vasemmalle kaistalle. Vauhtini on ollut suunnilleen sama kuin tuolla ja siinä vierekkäin sitten oltaisiin körötelty, ellen hänen vuoksi kohteliaisuudesta olisi pudottanut nopeuttani, sillä hänen vauhtinsa arvionti vasemmalla kaistalla, rampilta tullessa, tekee siitä hankalampaa.
Ensi kesäkuussa voimaan tuleva laki velvoittaa myös ennakoimaan, että kaikki tienkäyttäjät eivät noudata liikennesääntöjä?
Toivottavasti tuo koskee vain lapsia ja kevyttä liikennettä!!
Vakuutusyhtiöt ovat omilla tulkinnoillaan vieneet jatkuvasti sääntöjä kohti yhteisvastuullisuutta.
Karrikoituna voisi sanoa, että jos autosi on pysäköitynä ruutuun ja joku törmää siihen, olette molemmat syyllisiä. (Sinun olisi pitänyt ennakoida, että joku voi törmätä siihen).
Toivottavasti TM ”suomentaa” lakimuutokset. Käy läpi uudet liikennemerkit ja uudet väistämis-ja pysäköimissäännöt. Sekä myöhemmin ”jotain sattuessa” oikeuden tulkinnat.
Heinz-Guido: ”Kaleva 13.12.2017. ”Tervon mukaan Suomessa vakavia onnettomuuksia selitetään liikaa niin sanotulla Elvikin käyrällä".
Kyse ei ole ”Elvikin käyrästä”, kyse on potenssimallista, jonka vahvistavat kaikki asiaa tutkineet asiantuntijat. Elvik on vain vetänyt kaiken tunnetun tiedon yhteen.
"Norjalaisen liikennetutkijan Rune Elvikin mukaan onnettomuuksien suhteellinen lukumäärä lisääntyy jyrkästi ajonopeuksien kasvaessa ja korreloi liikennevirran keskinopeuksien muutoksiin".
Tervo ei ole lukenut Elvikin tutkimuksia. Kun Elvik veti yhteen kaikki tunnetut asiaa koskevat tutkimukset, hän ei löytänyt Tervon mainitsemaa vaikutusta. Jos puhutaan pelkästään materiaalista vahinkoa aiheuttavista onnettomuuksista, niin niiden määrä ei kasva jyrkästi, vaan kokolailla samassa suhteessa ajonopeuden kanssa.
"Kaikkein suurin muutos tapahtuu, kun keskinopeus nousee 80 kilometristä sataan ja sen yli".
Tuollaista ei löydy Elvikin eikä kenenkään muunkaan tutkimuksista. Kahdeksan kympin ja satasen välillä nopeuden ja sen seurausten kuvaajassa ei tapahdu mitään, mikä ei tapahtuisi muuallakin nopeusskaalassa, kun vauhtia lisätään 25 %.
"Normaalin, terveen ja raittiin kuljettajan kohdalla nopeusriski konkretisoituu äärimmäisen harvoin. Silti meillä kohdistetaan valtavasti voimavaroja juuri tämän normaaliliikenteen nopeusvalvontaan." <
Valtaosa kuskeista on normaaleja, terveitä ja raittiita, joten siinä ryhmässä aikaansaatu muutos nopeustottumuksissa vaikuttaa paljon kokonaistulokseen, vaikka vaikutusta ei yksittäisen kuskin silmin katsellessa näykään.
"Politiikka sotkee liikaa aitoa liikenneturvallisuustyötä. Minutkin on yritetty monta kertaa kehotuksin ja sähköpostein vaientaa". ”
Niin, miksiköhän ihmeessä Tervoa on yritetty vaientaa?
210 - 136 = pitäisi siis olla 74 kuolintapausta vuodessa vähemmän per vuosi 2020.
Tuohon tuskin päästään esimerkiksi vain kameroita lisäämällä.
740 GLE:Ekillä ja TeeCeellä jää ymmärtämättä, että vaikka nopeuden nosto lisää kolareita ja kuolleita, Suomen liikenneturvallisuutta on hankala enää kovin paljon parantaa nykyisestä kameravalvonnalla.
Hyvä, ettet kiistä nopeuden merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Sen sijaan tuo väitteesi kaipaa kommenttia. Koska nopeus on merkittävin tekijä siinä miten onnettomuudessa käy ja nopeus myös voi olla syy onnettomuuteen voidaan liikenneturvallisuutta parantaa edelleenkin selvästi kameravalvonnalla, koska se vähentää niin suuria kuin pienempiä ylinopeuksia. Tietenkään se ei ole ainoa keino eikä vain siihen pidä lukkiutua (en muuten ole kenenkään edes huomannt vain siihen lukkiutuneen, vaikka jotkut ovat niin sanoneet). Liikenneturvallisuuden parantamista tulee tehdä monin eri tavoin Nopeuksien säätely on yksi tehokkaista keinoista.
Nyt on vaan kaikkien Ekien ja TeeCeiden ja ihan meidän kaikkien ”kunnon ihmisten” lakattava syyttämästä ”noita kaahareita”, ja itsekin avattava silmät ajon aikana.
Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on "avattava silmät" ajon aikana. Tämä merkitsee myös sitä, että ymmärtää sovittaa ajonopeutensa rajoituksiin ja ennen muuta tilanteiden ja olosuhteiden vaatimiin nopeuksiin.
Syyttelyllä ei pitkälle pötkitä, se on ihan turhaa. Se, että tuo esiin, että ylinopeudet - niin "kaahaukset" kuin "lievätkin" ovat todella merkittäviä liikenneturvallisuutta heikentävänä asiana ei ole syyttelyä.
Kun ajat, niin aja. Se on hyvä ohje kuskeille. Kiinnitä huomiosi ajamiseen, seuraa liikennettä, noudata liikenteen sääntöjä ja aja muut huomioiden.
Juu minäkin asetan nopeuteni aina tilanteen ja olosuhteiden vaatimuksien mukaisesti. Välillä se on yli nopeusrajoituksen, joskus harvoin myös alle.
Eilen taas kerran eräs vanhempi naiskuski ajoi selvästi alle rajoitusten ja oli aiheuttaa vakavan onnettomuuden, kun tuli reipasta alinopeutta rampilta suoraan toisen auton eteen. Siinä sitten koko autoletka veti jarrut pohjaan. Mutta pääasia on, että nainen ei ajanut ylinopeutta. Jos muut pitäisivät kiinni oikeuksistaan, eivätkä väistelisi henkensä kaupalla, niin tämäkin nainen aiheuttaisi vakavan onnettomuuden luultavasti joka kerta auton rattiin istuessaan. Mutta ylinopeutta hän tuskin ajaa koskaan ja siksi sakkoja ei tule eikä kortti lähde.
Mikko-L on asenteeltaan juuri sellainen, jota en vain käsitä. Tuollaisilla on aina olevinaan oikea tilannetaju, aina oikea nopeus, ovat aina oikeassa liikenteessä.
Välillä se on yli nopeusrajoituksen, joskus harvoin myös alle.
Ihanko noin ajelet? Onhan se noloa välillä kun pitää ajaa alle rajoituksenkin, mutta hyvin reilua kun tunnustit. Ainahan siihen ei itse voi vaikuttaa, ymmärrän ...
Keskimäärin siis ajat juuri rajoitusnopeuden mukaisesti kuitenkin. Joskus harvoin yli. Pääasia lienee, ettei kortti lähde, eikä tule sakkoja.
Jos muut pitäisivät kiinni oikeuksistaan, eivätkä väistelisi henkensä kaupalla, niin tämäkin nainen aiheuttaisi vakavan onnettomuuden luultavasti joka kerta auton rattiin istuessaan.
Voihan se olla tottakin, että hänellä olisi tarvetta parantaa ajotapojaan ja välillä aiheuttaa hämminkiä. Mutta emme tiedä hänen ajohistoriastaan ja taustastaan kuitenkaan mitään, oikeasti.
Mutta mistä ihmeestä sinä päättelet sen johtuvan siitä, että tämä nainen olisi erityisesti pitämässä kiinni oikeuksistaan ja suorastaan vaatimassa niitä?
Ehkä hän pitääkin enemmän kiinni velvollisuuksistaan kuin sinä, mielestään ja noin yleisesti liikenteessä? Yrittää toteuttaa parhaansa mukaan sääntöjä, ei siis vain yhtä niistä ja odottaa samaa sinultakin. Sinulle se toisen ajo ehkä vain näyttäytyy noin, kun et omasta ajotyylistäsi halua tinkiä? Eikö se muka koskaan aiheuta huonoja hetkiä sinulle, kuten ko. naiskuskille nyt sattui tuolla kertaa?
Vuoteen 2020 mennessä pitäisi siis liikennekuolemia alentaa niin että kuolemien määrä on 136 kpl vuodessa. Tämä on liikenneturvallisuuskeskuksen tavoite.
Kuinka paljon pitää keskinopeuksia alentaa jotta tuohon lukemaan päästään, tämän kai voi laskea tuolla Elvikin yhtälöllä. Ja tarvitaanko nopeusrajoitusten laskemista mahdollisesti.
Eki: Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on ”avattava silmät” ajon aikana.
Hyvä periaate, mutta sitoutuneisuutesi kartoittamiseksi kysyn vielä, mitä konkreettisia toimenpiteitä olet tämän hyvän tavoitteen eteen itse tehnyt?
Eki: Totta. Voimme kaikkein parhaiten vaikuttaa omaan ajotapaamme. Siksi on ”avattava silmät” ajon aikana.
740 GLE: Hyvä periaate, mutta sitoutuneisuutesi kartoittamiseksi kysyn vielä, mitä konkreettisia toimenpiteitä olet tämän hyvän tavoitteen eteen itse tehnyt?
Tällä palstalla olisi mielestäni tärkeää keskustella näistä liikenteeseen liittyvistä olennaisista asioista ja myös omista kokemuksista. Kysymykseesi vastaaminen menee vähän ohi siitä. Kuka tahansa voi runoilla itseään kehuen mitä tahansa. Miten se voisi tarkistaa? Vastaan kuitenkiin ihan lyhyesti.
En ole ajanut kännissä tai "maistissa" enkä (enää) edes kännin jälkeisessä krapulassa. En lähde ajamaan väsyneenä. Jos väsyttää annan vaimoni olla kuskina, jos hän on skarpimpi. Seuraan liikennettä. En soita kännykällä, enkä muutenkaan räplää sitä. En yleensä vastaa kännykän soittoon.
Pyrin antamaan jalankulkijoille tien ylimenon mahdollisuuden. Ajan rauhallisesti niin taajamissa kuin muualla. Tietoisen ylinopeudella ajon jätin yli viisitoista vuotta sitten, koska ymmärsin sen olevan ihan turhaa. Samoin jätin sen pakonomaisen ohittelu a'la "tosta pitää päästä ohi". Ajan noin rajoitusnopeutta, jos on hyvät olosuhteet, muuten hitaammin. Hirvivaara merkkien kohdalla ja niilläkin kohdilla (esim. mökkitiellä) joissa ei hirvi - ja peurapaikkoja merkitä ajelen hitaammin kuin muualla.
Pidän lähes suositellut turvavälit (100 km/h: 100 m). En väitä kuitenkaan olevani muita parempi kuski. Minulle sattuu virheitä ihan tarpeeksi. Niitä sattuu jokaiselle. Veikkaampa , että vaimonikin on parempi kuski monessa suhteessa. Oliko tässä edes jotakin mitä halusit tietää?
Nyt sinulta Eki unohtui kertoa, että tykkäät myös hidastaa omaa vauhtiasi reilusti jos takana ajava ajaa mielestäsi liian lähellä. Tämän myönsit aikanaan Tuulilasin palstalla. Tarjoatko samalla kaverille myös lasinpesunestettä?
JEV2: "Nyt sinulta Eki unohtui kertoa, että tykkäät myös hidastaa omaa vauhtiasi reilusti jos takana ajava ajaa mielestäsi liian lähellä. Tämän myönsit aikanaan Tuulilasin palstalla. Tarjoatko samalla kaverille myös lasinpesunestettä?"
Jos joku ajaa perässä liian lähellä, niin jonossa ajaessa lienee järkevää pidentää edessä olevaa turvaväliä. Silloin on tietenkin vähä hidastettava omaa vauhtia. Aika harvoin tulee näin tehtyä ja silloinkaan en hidasta vauhtia reilusti. En tarjoa kaverille lasinpesunestettä. Jos on tarve pestä takalasi niin tottahan liian lähellä ajava saa osansa.
"Miten kannattaa toimia, jos joku roikkuu takapuskurissa?"
Tähän Autoliiton koulutuspäällikkö vastasi: "Välitön ensiapu tunteeseen, että takana tuleva on hetkenä minä hyvänsä vaarassa ajaa perään, on oman turvavälin lisääminen edellä ajavaan. Kun edellä ajava ei pääse yllättämään sinua, et sinäkään yllätä takana ajavaa. Riittävä turvaväli myös helpottaa ohittamista. "
"on oman turvavälin lisääminen edellä ajavaan."
Eikö se ole turhaa jos oma turvaväli on lähtökohtaisesti kunnossa?
Kun pitää turvaväliä (minimi 2,0 sekuntia (44 metriä @ 80 km/h) ei yleensä koskaan tarvitse jarruttaa niin kovaa että peräänajovaara olisi korkea.
Oma konstini on laittaa taustapeili yöasentoon. Olen ajanut taloudellisesti (rekka- tai linja-autovauhtia, kuten autokoulussa opin) niin kauan että olen nähnyt miten tiiviissä letkoissa ihmiset näyttävät viihtyvän, eli liian lähellä edelläajavaa ajaminen ei tarkoita mitään.
Väärä ajoetäisyys edelläajavaan on vain monen tapa ajaa autoa, ja näkee niitäkin jotka ajavat jopa pahassa kurakelissä kuorma-auton perässä lasinpyyhkijät heiluen vaikka vähän matkan päässä takana ei tarvitse pyyhkiä tuulilasia ollenkaan.
Aivan samaa olen miettinyt kuin Karrette.
Olin kahvilla ja näin peltoaukean takaa miten naurettavalta tuo näyttikään sivulta katsottuna.Tiellä ei juurikaan liikennettä ollut ja tuo kolmen auton ryhmä roikkusi märällä tiellä kuorma-auton perässä kuin Ellun kanat. Tai nuuhkien toisen koiran perää, kuten koiramme teki vapaana ollelle ajokoiralla metsässämme. (Ajokoira sai lopulta raivarin).
Ei satanut, mutta tie oli märkä suolasta ja voin kuvitella miten jokaisen tuulilasivispilät vatkasivat.
Hölmöä touhua.
Monet eivät pysty itsenäiseen ajosuoritteeseen, on otettava edellä ajava kiinni ja sitten roikuttava perässä ja edes tarkoittamatta ohittaa. Ajetaan vaan ja mietitään muita asioita.
Kenties autoilijat yrittivät säästää polttoainekuluissa, ilmanvastusta pienentäen;-)
Olipa hyväntahtoinen kommentti.
Viimeisin vastaava tilanne oli missä pikkuauto ajoi työmatkaliikenteessä pakettiauton perässä - nopeutta 80 km/h. Hän ei varmasti nähnyt mitään muuta kuin sen pakettiauton, ei mitään mitä liikenteessä tapahtui. Punaisiin liikennevaloihin asti hän ajoi lähes matkavauhtia, vaikka siinä vaiheessa näki jo kaukaa että pysähtyminen odottaa. Ensimmäinen syy on siis ettei ymmärretä ennakoida edes kahden sekunnin päähän mitä liikenteessä voi tapahtua.
Toinen syy voi olla kilpailuvietti, eli kukaan ei pääse eteen hidastamaan mukavaa matkantekoa, tai moittimaan että väliä pitämällä aiheuttaisi jonoa tai ruuhkaa.
Kolmas syy voi olla komentaminen, eli työntämällä yritetään vaikuttaa edelläajavan ajonopeuteen. Tähän (lievään versioon, eli vain 1 sekunnin etäisyys) huomaan syyllistyväni itsekin kun edellä ajava ajaa 50 km/h 80-rajoituksella ilman näkyvää syytä.
Eki: Kysymykseesi vastaaminen menee vähän ohi siitä. Kuka tahansa voi runoilla itseään kehuen mitä tahansa. Miten se voisi tarkistaa...En ole ajanut kännissä tai ”maistissa” enkä (enää) edes kännin jälkeisessä krapulassa.
Pointtini ei ollutkaan tarkistaa mitään, vaan otin sinut esimerkiksi kuljettajasta, jonka en arvele aiheuttavan vakavaa kolaria ylinopeudellaan eikä alkoholilla. Lähtökohdat ovat siis jotakuinkin kunnossa, samoin asenteet.
Mutta niin ovat suurimmalla osalla muillakin. Silti myös ihan tavallisia ihmisiä on kolareissa mukana, joko aiheuttajana tai ainakin toisen tarjoamaan kolarimahdollisuuteen vapaaehtoisesti tarttuen.
Eki: En lähde ajamaan väsyneenä. Jos väsyttää annan vaimoni olla kuskina¨
Mistä tiedät milloin olet väynyt?
Eki: Seuraan liikennettä. En soita kännykällä, enkä muutenkaan räplää sitä. En yleensä vastaa kännykän soittoon.
Aivan, mutta silti huomaat itsekin, että myös sinulle sattuu virheitä.
Eki: Minulle sattuu virheitä ihan tarpeeksi. Niitä sattuu jokaiselle.
Koska ymmärsin, ettet ole riskihakuinen kuljettaja, päättelen siitä, että havaitsemasi omat virheesi lienevät havaintovirheitä, joiden vuoksi et osannut reagoida (ajoissa) oikein, vaikka et ajanutkaan ylinopeutta? Korjaa, jos ymmärsin väärin?
Jos olen tähän saakka kartalla, niin virheen sattuminen ei ole mikään tilastollinen välttämättömyys, vaan nekin ovat jonkin toimintamme seurausta. Koska (havainto)virhe on seuraus siitä, miten toimimme, meidän on mahdollista myös oppia tekemään asioita toisin itsellemme tyypillisten virheiden välttämiseksi.
Mitä konkreettista olet tehnyt virheittesi määrän vähentämiseksi, ja jäljelle jäävien entistä vähempien virheiden seurausten minimoimiseksi?
Eki: Oliko tässä edes jotakin mitä halusit tietää?
Etenkin tuon edellisen kysymyksen vastaus on se, mitä ajan takaa.
Meidän kaikkien riskit ovat erilaisia, sinulla ne eivät liene alkoholinkäytössäsi eikä ylinopeuksissasi. Omaa turvallisuuttaan on vaikea parantaa korjaamalla nettikeskustelussa muiden virheitä. Paremmin pystyy vaikuttamaan korjaamalla omia suurimpia virheitään, olivatpa ne mitä tahansa.
Ennen kuin voi korjata, pitää ymmärtää missä on vika. Missä sinun mielestäsi on syy siihen, että "virheitä sattuu" silloinkin kun ei aja ylinopeutta?
Karrette: Eikö se ole turhaa jos oma turvaväli on lähtökohtaisesti kunnossa?
Ei tietenkään, jos "kunnossa" tarkoittaa korostettua turvaväliä kahden edestä. Mutta jos se tarkoittaa pelkästään omasta näkökulmasta minimietäisyyttä, silloin se ei alle sekunnin päässä seuraavaa hinatessa riitä.
Karrette: Kun pitää turvaväliä (minimi 2,0 sekuntia (44 metriä @ 80 km/h) ei yleensä koskaan tarvitse jarruttaa niin kovaa että peräänajovaara olisi korkea.
Aivan, parempi näkemä vähentää jarruttelun tarvetta. Ongelma onkin tuo "yleensä".
Nimittäin jos kaikesta huolimatta joudut tuossa tilanteessa jarruttamaan voimakkaasti, silloin turvavälin puolittanut jysähtää peräkonttiin tehojarrutuksesi alussa, vaikka jarrutusmatka sinulle riittäisikin.
"jos se tarkoittaa pelkästään omasta näkökulmasta minimietäisyyttä, silloin se ei alle sekunnin päässä"
Oma näkökulma riippuu kuljettajasta, mutta asiasta on olemassa määrittely, eli jossittelua ei tarvita. Laskelmalla tuhatyksi, tuhatkaksi, tuhatkolme voi arvioida sekunteja.
Autossani on kiva lisävaruste, turvavälimittari. Alle sekunnin etäisyys näyttää punaista valoa, ja ajotapana se tuntuu "dynaamiselta" eli nololta.
2 sekuntia alkaen näyttää vihreää, ja silloin riittää että katsoo mitä kauempana edelläajavan auton edessä tapahtuu. 2,5 sekunnin jälkeen turvavälimittari näyttää sen että edessä kulkee auto, mutta ei ota enää kantaa siihen kuinka kaukana (ajallisesti) se kulkee.
"silloin turvavälin puolittanut jysähtää peräkonttiin"
Noin voi käydä tyhjälläkin tiellä kun hirvi juoksee eteen. Turvaväliä pitävä ei syyllisty itse peräänajoon, eikä osallistu ketjukolariin. ´Aina joku voi tulla eteen jos pitää turvaväliä´, mutta sitä samaa tapahtuu tyhjälläkin moottoritiellä.
Turvaväli on aikasidonnainen, eli 120 km/h nopeudella se on (33 m/s) minimissään 66 metriä.
Moottoritielle johtaja Pasterstein kehotti pysymään sakon uhalla oikeanpuoleisella kaistalla, joten turvaväliasiat luultavasti huononevat entisestään.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/201808212201149963_oa.shtml
Kyllä se turvaväli pienenee hetkeksi ja koko oikean ajokaistan nopeus myös hetkeksi. Pasterstein on oikeassa, eikä se laki mikään uusi ole, muusta en ole ikinä kuullutkaan.
Joskus huomaa oikean kaistavan ajavan satasen (tai 120km/h) rajoituksella seitsemää kymppiä. On huono keli, liukasta tms.
Vasemmalla kaistalla rajoituksen nopeudella ajavalle, tuo ”kyhnöttäjä tulee yllättäen eteen, tämä kun ei osaa huomioida nopeuseroja.
Lisäksi jokainen kaistanvaihto liikenteessä lisää kolaririskiä.
Kovin monella kuljettajalla on omat käsityksenä liikennesäännöistä. Ne kuitenkin ovat yhteiset pelin säännöt, jotka pitäisi tietää pelatessaan.
Kohteliaisuus on hieno asia, mutta sillä ei saa viedä toisten oikeuksia.
"Kohteliaisuus on hieno asia, mutta sillä ei saa viedä toisten oikeuksia."
Itse ajan ennakoiden. Minulla ei ole tarve olla kohtelias, vaan "näen tulevaisuuteen" sen 3-4 sekuntia (se on myös myös suositeltu turvaväli). Jos liittymästä on tulossa autoletka tiedän aiempien kokemusteni mukaan että 3-4 sekunnin päästä oikeanpuoleinen kaista ei ole enää vapaa.
Vaikka Tieliikenneasetus on pääosin ajalta ennen Suomen isompien kaupunkien välisiä moottoriteitä on siinä osattu huomioida "alinopeus", eli 120 km/h rajoituksella vasemmanpuoleisimmalla kaistalla ei saa ajaa 80 km/h rajoitetulla ajoneuvolla.:
"Jos moottoritiellä on samansuuntaista liikennettä varten vähintään kolme ajokaistaa, saa kuorma-autoa tai yli seitsemän metrin pituista ajoneuvoyhdistelmää kuljettaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 5 §:n säännöksistä muuta johdu."
Puhekielessä vasen kaista on ohituskaista kuten maantiellä paikoin on rakennettu turvallisia ohituspaikkoja, mutta moottoritiellä se on niin pitkä että se on vain vasen kaista. Ohittamispakkoa ei ole (rangaistus ylinopeudesta sensijaan on; pahimmillaan ajokielto, joko toistuvista ylityksistä tai yhdestä kovasta ylityksestä), mutta Saksassa tilanne on aivan erilainen kun siellä ajoneuvojen väliset nopeuserot eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä (ylinopeus).
Karetten tyypillinen naisten asenne, minä sitä, minä tätä ja toisten pitäisi tehdä sitä ja tätä.
Ihan tyhjänpäiväistä tilanneanalyysiä.
Vital: Kohteliaisuus on hieno asia, mutta sillä ei saa viedä toisten oikeuksia.
Kohteliaisuutta voi ainoastaan tarjota, ei vaatia.
Quu: tyypillinen naisten asenne...Ihan tyhjänpäiväistä tilanneanalyysiä.
Minäkin ilmoittaudun mukaan, jos tulevan ennakoinnilla pääsee neitikomppaniaan.
Liikenteen tuleviin tilanteisiin ennakoimiseen vaikuttaa hyvin monet senhetkiset liikennetilanteet, ei turvavälejä sekuntikellolla määritellä.
"Karetten tyypillinen naisten asenne, minä sitä, minä tätä ja toisten pitäisi tehdä sitä ja tätä. Ihan tyhjänpäiväistä tilanneanalyysiä."
Onko sinulla kaikki hyvin?
Nimenomaan kyse on siitä että toisten tekemisiä on turha pohtia koska joka päivä liikenteessä on joku aivan tuntematon autoilija. Siksi on syytä miettiä vain omaa ajotapaansa.
Millä määrittelet itse turvavälin? Metrit ovat huono mittari koska asia on nopeudesta riippuvainen.
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/turvavalilla-valia
Toivoa sopii, että rattijuoppo noudattaa liikenneturvan perusohjeita.
Uskon että sillon kun ollaan törkeissä promilleissa perustuu ajaminen enemmänkin reflekseihin kuin ajattelemiseen. Jos selvänä ajaa perusohjeiden mukaan on oletettavaa että rattijuoppona ajaa samalla tavalla.
Jos selvänä ottaa riskejä, niin ainoa syy rattijuoppona ajaa asiallisesti on kiinnijäämisen riski, eli ettei herättäisi huomiota. Rattijuopot vahingoittavat pahiten itseään (useammin kuin 9/10 rattijuoppokuolemat on rattijuopon omassa autossa).
FARwd: ”Tervohan puhuu tuossa lähinnä vain onnettomuusriskistä, ei nopeuden vaikutuksista liikennekuolemiin. Se on sitten toinen kysymys miksi hän niin tekee.”
Hän tekee niin koska ei ymmärrä mistä puhuu. Hän arvostelee valtion pyrkimyksiä alentaa autoilijoiden nopeuksia siitä, mitä nopeutta autoilijat itse haluaisivat ajaa. Niitä halutaan rajoittaa siksi, että nopeudella on havaittu olevan niin suuri vaikutus liikennekuoleman todennäköisyyteen onnettomuuden sattuessa. Tervo kuitenkin inttää vain sitä miten vähän nopeudella on osuutta onnettomuuksien syntymiseen.
Heinz-Guido: ”Jos kerran saattaa olla olemassa oikeustapauksia, joissa pelkästään ylinopeus aiheutti yhteenajon, niin miksi TeeCee taikka Eki eivät viittaa näihin mahdollisiin oikeustapauksiin kantansa tueksi.”
En tiedä Ekistä, mutta minun syyni tuohon on, että ymmärrän miten vähän tuo liittyy siihen asiaan, josta olet puhunut. Aloitit sanomalla, että siihen nähden että aika moni ajaa ylinopeutta Suomessa, niin ylinopeuteen sinänsä kuolee aika vähän ihmisiä. Sen jälkeen unohdit puhumasi asian ja siirryit puhumaan liikennekuolemien sijaan onnettomuuksista.
Nopeuksista vouhotetaan valtioiden toimesta siksi, että ajonopeus on eniten liikenneonnettomuuden SEURAUKSIIN vaikuttava tekijä. Sen sijaan nopeuden vaikutus onnettomuuksien määrään on vähäinen, kun puhutaan nopeuseroista jotka johtuvat yleisimmin ajetuista tavallisten täysipäisten ihmisten pienistä ylinopeuksista.
Puheistasi päätellen et ole lukenut yhtään tutkimusta siitä, miten nopeus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Mitä jos lukisit yhden?
Karette:"Rattijuopot vahingoittavat pahiten itseään (useammin kuin 9/10 rattijuoppokuolemat on rattijuopon omassa autossa)."
Tuossa on vatuksesi otsikkoon.
Liikenneturvallisuudesta vastaavat on ehkä erimieltä, aiheeseen panostuksesta päätellen.
Rattijuopon matka katkeaa kiinni jäädessä siihen paikkaan, ylinopeutta ajanut saa jatkaa matkaa kuittauksenjälkeen.
Olen ollut hyvin vaivaantunut, kun harvaliikenteisellä tiellä on annettu tilaa siirtymällä turhaan vasemmalle kaistalle. Vauhtini on ollut suunnilleen sama kuin tuolla ja siinä vierekkäin sitten oltaisiin körötelty, ellen hänen vuoksi kohteliaisuudesta olisi pudottanut nopeuttani, sillä hänen vauhtinsa arvionti vasemmalla kaistalla, rampilta tullessa, tekee siitä hankalampaa.
Ensi kesäkuussa voimaan tuleva laki velvoittaa myös ennakoimaan, että kaikki tienkäyttäjät eivät noudata liikennesääntöjä?
Toivottavasti tuo koskee vain lapsia ja kevyttä liikennettä!!
Vakuutusyhtiöt ovat omilla tulkinnoillaan vieneet jatkuvasti sääntöjä kohti yhteisvastuullisuutta.
Karrikoituna voisi sanoa, että jos autosi on pysäköitynä ruutuun ja joku törmää siihen, olette molemmat syyllisiä. (Sinun olisi pitänyt ennakoida, että joku voi törmätä siihen).
Toivottavasti TM ”suomentaa” lakimuutokset. Käy läpi uudet liikennemerkit ja uudet väistämis-ja pysäköimissäännöt. Sekä myöhemmin ”jotain sattuessa” oikeuden tulkinnat.
Heinz-Guido: ”Kaleva 13.12.2017.
”Tervon mukaan Suomessa vakavia onnettomuuksia selitetään liikaa niin sanotulla Elvikin käyrällä".
Kyse ei ole ”Elvikin käyrästä”, kyse on potenssimallista, jonka vahvistavat kaikki asiaa tutkineet asiantuntijat. Elvik on vain vetänyt kaiken tunnetun tiedon yhteen.
"Norjalaisen liikennetutkijan Rune Elvikin mukaan onnettomuuksien suhteellinen lukumäärä lisääntyy jyrkästi ajonopeuksien kasvaessa ja korreloi liikennevirran keskinopeuksien muutoksiin".
Tervo ei ole lukenut Elvikin tutkimuksia. Kun Elvik veti yhteen kaikki tunnetut asiaa koskevat tutkimukset, hän ei löytänyt Tervon mainitsemaa vaikutusta. Jos puhutaan pelkästään materiaalista vahinkoa aiheuttavista onnettomuuksista, niin niiden määrä ei kasva jyrkästi, vaan kokolailla samassa suhteessa ajonopeuden kanssa.
"Kaikkein suurin muutos tapahtuu, kun keskinopeus nousee 80 kilometristä sataan ja sen yli".
Tuollaista ei löydy Elvikin eikä kenenkään muunkaan tutkimuksista. Kahdeksan kympin ja satasen välillä nopeuden ja sen seurausten kuvaajassa ei tapahdu mitään, mikä ei tapahtuisi muuallakin nopeusskaalassa, kun vauhtia lisätään 25 %.
"Normaalin, terveen ja raittiin kuljettajan kohdalla nopeusriski konkretisoituu äärimmäisen harvoin. Silti meillä kohdistetaan valtavasti voimavaroja juuri tämän normaaliliikenteen nopeusvalvontaan." <
Valtaosa kuskeista on normaaleja, terveitä ja raittiita, joten siinä ryhmässä aikaansaatu muutos nopeustottumuksissa vaikuttaa paljon kokonaistulokseen, vaikka vaikutusta ei yksittäisen kuskin silmin katsellessa näykään.
"Politiikka sotkee liikaa aitoa liikenneturvallisuustyötä. Minutkin on yritetty monta kertaa kehotuksin ja sähköpostein vaientaa". ”
Niin, miksiköhän ihmeessä Tervoa on yritetty vaientaa?