"Siinä sitten ankaran tieteellisen tutkimisen perusteella päädytään joko 100 tai 80 nopeuteen."
Itsekin kaipaisin myös 90 ja 110 km/h rajoituksia.
80 ja 100 km/h ovat siinä mielessä hyviä lukemia että 100 km/h ajava pääsee 80 km/h ajavan peräkärrynvetäjän ohi. Siinä mielessä ovat hyviä että 80 km/h ajava pystyy jotakuinkin väistämään hirven tai pysähtymään ennen osumaa. Autolehtien hirvenväistötesteissä 80 km/h nopeuteen pystyy kovin harva auto ilman että auto lähtee kovan vauhdin vuoksi heittelehtimään.
Se miltä kuljettajasta ajaminen tuntuu on tiedettä sekin (liikennepsykologia). Järjestelmä on periaatteessa hyvä, mutta autokoulu on kovin lyhyt kurssi ja autoilussa on muitakin seikkoja mitkä vaikuttavat ajotapaan kuin vain tavoite siirtymisestä konevoimin paikasta toiseen.
Eki: Suurimmat riskit olivat:
* Kuljettajan tila(alkoholi,sairaus,väsymys,mielentila,kiireisyys) 69%
* Ajonopeus (ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus) 42%
Jo suurimmat riskit kattavat 111 % kaikista riskeistä, ja tähän tulevat tietenkin vielä lisäksi pienemmät riskit, jotka aiheuttavat loput 200 % kolaresta. Eli nyt vedetään yhteen prosenttilukuja eri tilastoista.
Mutta avaatko tuon jälkimmäisen 42 % osuuden kahteen alakohtaansa, kiitos. Kuinka paljon onnettomuuden pääsyistä oli
ylinopeuksia ja kuinka paljon liian suuria tilannenopeuksia?
@Karrette: viimeksi hirvikolarien tapausselostuksia nuuskiessani huomasin saman havainnon, en niinkään ajettavuuden vuoksi, vaan nopeuden vaikutuksena yleensä. 80 km/h tai alle tapahtuva kuolemaan johtava hirvikolari on erittäin harvinainen tilastotappio.
Olen samaa mieltä myös 20 km/h nopeuseron porrastuksen toimivuudesta eri ajoneuvoryhmille.
Joillain keskustelijoilla menee taas sekaisin kaksi asiaa, rangaistava ylinopeus, ja tilanteeseen sopimattomalla nopeudella aiheutetut onnettomuudet.
Suurin osa liikennekeskusteluista keskittyy virheiden löytämiseen muiden tekemisestä vailla pyrkimystä parantaa omaa tekemistä. Tuntuu siltä, että kun on löytänyt toisten ajamisesta virheen, jonka pystyy todistamaan vaaralliseksi, sen jälkeen riittää, kun itse välttää juuri sen yhden virheen, jonka on tunnistanut.
Minkään muun oman virheen tunnistaminen ja poistaminen ei tunnu kiinnostavan, joten kehitys kuljettajana pysähtyy, yleensä jo hyväksyttyyn kuljettajatutkintoon, jonka jälkeen lisätään vain rutiinia, mutta ei uutta tietoa eikä harjoittelua.
Suomessa annetaan vuosittain oman arvioni mukaan 272.376 ylinopeussakkoa. Mitään konkreettista liikenteen vaarantamista ei näihin ylinopeuksiin liity. Rangaistavuuteen kai riittää pelkästään se että ajetaan noin 9 km/h yli sallitun nopeuden.
Tuossa voi laskea että alkoholi tai väsymys ja ylinopeus ovat yhdessä paha yhdistelmä. Olisiko kaikki kuolonkolarit edes tapahtuneet toteutuneella vakaavuustasolla jos olisi huppelissa yritetty ajaa vimpan päälle huomiota herättämättä sen sijaan että testaa rallitaitojaan?
Ihan hyvähän se on jos ei väitetä että riskitekijöitä voi olla vain yksi kerrallaan.
Poliisi lähettää huomautuslappuja ihmisille kotiin kun nopeuden ylitys on ollut 3 - 6 km tunnissa.
"Den tidigare gränsen för böter var 8 km/h medan en skriftlig varning delades ut till bilister som körde 3-7 km/h för fort. Nu kommer varningarna alltså att delas ut för fortkörningar på 3-6 km/h."
Tuo uutinen on syyskuulta 2016, eli ei mikään uusi juttu.
Tuo tarkoittaa että mittarinopeudella 90 km/h saa kirjeen kotiin missä kerrotaan että nopeusraja oli ylittynyt. 90 - mittarivirhe (4 km/h) - tekninen vähennys (-3 km/h)= ylinopeus 3 km/h.
90 km/h mittarissa verrattuna 80 km/h mittarissa aiheuttaa jonoutumista ja ohittelua. Silloin alkaa esiintymään myös törmäysriskejä, eli vastauksia kysymyksiin "kenen toisen liikenneturvallisuus vaarantui?".
Tyhjällä tiellä ei ylinopeus ole merkittävä asia, mutta elämme vielä tätä aikaa kun tekniikka on niin alkeellista että rajoitus on voimassa 24/7 liikennetilanteesta, kelistä ja valaistuksesta riippumatta.
Itse muuten ajoin tiistaina moottoritien vasenta kaistaa nopeudella 120 km/h (mittarin mukaan) mutta oikealta suhahti kuitenkin 1er ja Q2 ohitse, näille ei riittänyt tuo mittarinopeus 120 km/h. Tämä tapahtui aamulla työmatkaliikenteessä.
No olihan se vähän yllättävää että lähdetään ohittamaan oikealta (oikeaa kaistaa pitkin) vaikka itselläni oli 120 km/h mittarissa ajaessani vasenta kaistaa. Tarkoitukseni ei ollut jäädä ajelemaan tuolle vasemmalle kaistalle, olin siinä vain hetken. Jo siitäkin syystä että moottoriteillä on aina joku joka tulee takaa ohi vasenta kaistaa hyväksi käyttäen.
Näiden takia ylinopeus on pahasta, eli silloin kun ei rikota ainoastaan yhtä sääntöä, vaan kahta tai useampaa. Mahtoiko turvaväli noilla olla kunnossa, sitä ei tuossa mainittu?
Jos vauhtia oli yli 120, niin vajaa 2 sekuntia tekisi 66 metriä edelläajaneen perän ja takana tulevan keulan välissä. Lyhyempään väliin tulisi poliisin puuttua neuvomalla tai ohjaamalla. Vasta alle 1 sekunti (33 metriä @120 km/h) on varoitus- tai päiväsakkoraja.
"Oliko vasemmalla kaistalla ajosi syy estää ohitus??"
Vasemmalla kaistalla ajoin koska olin juuri ohittanut hitaampia ja palaaminen oikealle kaistalle viivästyi.
Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h ?
740 GLE: Jo suurimmat riskit kattavat 111 % kaikista riskeistä, ja tähän tulevat tietenkin vielä lisäksi pienemmät riskit, jotka aiheuttavat loput 200 % kolaresta. Eli nyt vedetään yhteen prosenttilukuja eri tilastoista.
Mutta avaatko tuon jälkimmäisen 42 % osuuden kahteen alakohtaansa, kiitos. Kuinka paljon onnettomuuden pääsyistä oli
ylinopeuksia ja kuinka paljon liian suuria tilannenopeuksia?
Tuolla aiemmin jo tuli esiin se, että kuolonkolarin taustalla on yleensä useita riskitekijöitä. Siksi prosenttiluvuksi tulee todella iso. Kysessä oli VALT 2013 raportin taulukko "taustalla vaikuttavat riskitekijät", joista lehtiuutisen diagrammi oli tehty.
Saman raportin mukaan yli 10 km/h:n ylinopeutta oli ajanut joka kolmas onnettomuuden pääaiheuttaja.
Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h
7 § (29.4.1994/328)
Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuiksi kukin tietylle liikennesuunnalle, saa kuljettaja kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.
Päättele tuosta onko sinun lainnoudattaminen tai sen laiminlyöminen riippuvainen kanssa autoilijoiden nopeudesta.
"Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h"
Ei ole. Ylinopeus on rike. Olennaista on se onko oikeanpuoleinen kaista vapaa turvaetäisyydet huomioiden, eli ettei rikota tärkeämpiä lakipykäliä (TLL 10 §, TLL 25 §) asetuksen vuoksi.
Mielenkiintoista kuitenkin miten tärkeänä pidetään sitä että moottoritien vasemman kaistan tulisi pääsääntöisesti olla tyhjä. Piittaamatta turvaväleistä ja nopeusrajoituksista yritetään vaan päästä toisen tienkäyttäjän ohi.
Sivistymätöntä käytöstä, mutta se johtunee siitä että rattijuoppoja (niitä muita) on opittu paheksumaan, mutta kolarin selvinpäin aiheuttanutta säälitään.
Tutkimuksessa ajonopeus oli jaettu alaryhmiin, mistään ei käy ilmi pelkän ylinopeuden osuutta.
ylinopeus
olosuhteet, taito ja auton kunto huomioon ottaen väärä nopeus
Lisäksi tulisi ottaa huomioon että ajonopeus ei ole mikään välitön riskitekijä vaan vain taustalla oleva riskitekijä. Taustalla olevaa riskitekijää ei voida pitää onnettomuuden syynä vaan tuo välitön riskitekijä on onnettomuuden varsinainen syy.
Välittömissä riskitekijöissä on kohta ennakointivirheistä, ja tuon kohdan seikat olivat mukana 7 prossassa
onnettomuuksista. Tällä kohtaa nopeus on vain pieni osa tuosta 7 prosentista. Alakohdassa "arvio omista kulkumahdollisuuksista" mainitaan nopeus ja väistäminen.
Raportin sivulla 43 mainitaan nuo välittömät riskitekijät ja sivulla 44 nuo taustalla olevat riskitekijät. Vaikea tuota tutkimusta on muutamalla sanalla kuvata.
Tuolla edellä joku siis erityisesti viittasi siihen että ylinopeus on taustatekijänä 42 prossassa onnettomuuksia. Argumentin heikkoutta kuvaa se että esimerkiksi ajoasenne on taustatekijänä 21 prossassa onnettomuuksia. Miksi poliisi ei valvo tätä ajoasennetta myös jos ylinopeuksia pitää valvoa. Onhan tuokin aika iso taustalla oleva riskitekijä onnettomuuksille.
Heiz-Guido:
Tutkimuksessa ajonopeus oli jaettu alaryhmiin, mistään ei käy ilmi pelkän ylinopeuden osuutta.
– ylinopeus
– olosuhteet, taito ja auton kunto huomioon ottaen väärä nopeus
Todellakin taustariskien taulukossa on vain:
*ajonopeus (es. ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri) 42%
Sivulla 5. sanotaan: "Ylinopeutta on ajanut joka kolmas pääaiheuttaja."
Kuviossa 7 ilmenee, että tässä tarkoitetaan ylinopeutta, joka on vähintään 10 km/h yli tiekohtaisen rajoituksen.
Entä kuinka moni on ajanut sitten pienempää ylinopeutta? Sitä ei ole kirjattu, Miksi? Ilmeisesti siksi, että jälkikäteen on vaikea varmasti sanoa onko ollut ylinopeutta ja vain varmat tapaukset voitaisiin kirjata eli ne, joissa autossa (raskaat ajoneuvot) oleva laite on rekisteröinyt nopeuden kolarihetkellä. Näkisin, että alle 10 km/h:n ylinopeudella kuolonkolareita ajetaan kuitenkin melkoisesti.
Ylinopeudella ajettujen kuolonkolareiden osuus on siten melkoinen. Ja sitten tärkeä pointti: Se, että kuolonkolarin kuski on ajanut ylinopeutta ei mielestäni tarkoita sitä, että aina ylinopeus olisi ollut riskitekijä onnettomuuden synnyn kannalta. Kuitenkin suurempi nopeus (ja onhan esim. 90 km/h yli 25% kovempi nopeus -liike-energialtaan - kuin 80 km/h.) on vaikuttanut ratkaisevasti siihen miten kolarissa käy.
Heinz-Guido:Lisäksi tulisi ottaa huomioon että ajonopeus ei ole mikään välitön riskitekijä vaan vain taustalla oleva riskitekijä. Taustalla olevaa riskitekijää ei voida pitää onnettomuuden syynä vaan tuo välitön riskitekijä on onnettomuuden varsinainen syy.
Itse asiassa juuri taustalla vaikuttaneet riskitekijät ovat onnettomuuden syitä. Ne vastaavat kysymykseen miksi.
Raportissa tätä selviteään näin: ” Taustalla vaikuttanut riskitekijä selittää välittömän
riskin syntyä mahdollistamalla sen.”
Esimerkiksi virheellinen ohjausliike on yksi tilastoiduista välittömistä riskitekijöistä.Taustalla vaikuttava riskitekijä (syy) voi olla esim.väsymys, alkoholi.
Kun sanot, että taustalla vaikuttanutta riskitekijää ei voi pitää onnettomuuden syynä, niin silloinhan esim tukeva känni tai kova väsymys eivät voisi olla onnettomuuden syitä. Mietipä nyt kunnolla näitä asioita.
"Entä kuinka moni on ajanut sitten pienempää ylinopeutta? Sitä ei ole kirjattu, Miksi? Ilmeisesti siksi, että jälkikäteen on vaikea varmasti sanoa onko ollut ylinopeutta ja vain varmat tapaukset voitaisiin kirjata eli ne, joissa autossa (raskaat ajoneuvot) oleva laite on rekisteröinyt nopeuden kolarihetkellä. Näkisin, että alle 10 km/h:n ylinopeudella kuolonkolareita ajetaan kuitenkin melkoisesti."
Ylinopeudet 1 - 9 km tunnissa on kirjattu.
Yhteenajoissa tätä ylinopeutta ajoi 6 prosenttia kuskeista ja yksittäisonnettomuuksissa 3 prosenttia kuskeista.
Nopeudet on varmaan laskettu esimerkiksi jarrutusjäljistä.
"Tuossahan lukee aivan selkeästi vapaata ajokaistaa."
Niin lukee. Mutta moniko "tavallinen tallaaja" ymmärtää mitä se käytännössä tarkoittaa, ja moniko ymmärtää että liittymästä tuleva letka täyttää oikeanpuoleisen kaistan 2 sekunnin päästä hitaammalla ajonopeudella? Eivät ne mitkä koukkaavat toisen eteen tyhjälläkin moottoritiellä, eivätkä ne jotka ajavat liian lähellä takana.
Kun ymmärtää omat motiivinsa (en pakota ketään erikseen väistämään minua kun itse toimin liikennesääntöjen vastaisesti), niin silloin voi ymmärtää sen että joku toinen on valmis toimimaan päinvastaisesti.
Kun käy kauppakeskuksessa näkee toisten ajoneuvojen kuljettajia. Siellä on todella monennäköistä ja -ikäistä "tallaajaa", ja silloin on helppo käsittää erilaiset tempaukset ajotavoissa.
Jos joku ajaa tyhjällä moottoritiellä (satoja metrejä vapaata tietä) vasenta kaistaa (sellaistakin näkee), niin ehkä silloin ajokunnon tarkistuspyynnön voi soittaa 112. Rattijuopon kiinniotto pääsee yleensä lehteen uutiseksi.
”Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h”
Riippuu siitä miksi ajat vasemmalla kaistalla?
Jos olet ohittamassa hitaammin ajavia ei.
Jos oikeakaista on vapaa sinne on siirryttävä tulee takaa tai ei.
Mitään ohituspakkoa ei ole olemassa. Tieliikenneasetus 7§: "Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta." Se tarkoittaa sitä että oikealta ohittaminen on kiellettyä, ellei tietyt ehdot täyty.
Se ei tarkoita että edellä kulkeva ajoneuvo on pakko ohittaa. Oikeanpuoleisen kaistan tulee vaan olla vapaa, eli sinne siirtyjän ei pidä häiritä muita tienkäyttäjiä tai vaarantaa heidän turvallisuuttaan.
"Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa", tarkoittaa sitä että liikennettä on joskus paljon. Tarpeettomat kaistanvaihdot on myös ohjeistettu jättämään väliin (TLL 9 §), joten tuntuisi omituiselta että lainsäätäjä olisi ajatellut että ylinopeutta ajavan (rikkeeseen tai rikokseen syyllistyvän) tulisi saada esteetön kulku kuten hälytysajoneuvot kiirellisissä virkatehtävissä TLL 6 §. Sehän on melkein kuin rosvo ja poliisi -leikissä.
"Jos oikea kaista on vapaa sinne on siirryttävä tulee takaa tai ei."
Yleensä se oikea kaista on vapaa. Mutta ruuhka-aikoina on sen verran paljon autoja liikenteessä että kummallakin motarikaistalla tuppaa olemaan autoja.
Itse siirryn hetkeksi vasemmalle kaistalle myös silloin kun useita autoja on liittymässä tielle.
Itse siirryn hetkeksi vasemmalle kaistalle myös silloin kun useita autoja on liittymässä tielle.
Se on laissa kielletty.
Tieliikennelain mukaan moottoritielle liittyvä on yksiselitteisesti väistämisvelvollinen. Moottoritiellä ajetaan oikeanpuoleisinta vapaana olevaa ajokaistaa, eikä moottoritietä ajavan kuulu antaa liittyjälle tilaa. Itse asiassa kaistan vaihtaminen vasemmalle tilan antamiseksi on rikesakon arvoinen suoritus.
Ei ole erikseen kielletty. Sellainen tulkinta saattaa olla yleinen, mutta kuten aiemmin jo kirjoitin niin ennakoiva kuljettaja voi nähdä muutaman sekunnin päähän mitä liikenteessä tapahtuu - eli ettei kaista ole enää vapaa siinä vaiheessa kun letka tunkee (yleensä tulee puoliväkisin) liittymästä sille oikeanpuoleiselle kaistalle.
Liikenneturvallinen ajo helpottuu kun ymmärtää että kovin harva ajaa moitteetta, eli pitää turvavälejä ja sovittaa nopeutensa tilannenopeudeksi.
Jos ajaa alle nopeusrajoituksen eikä vasemmalla ole tilaa (heti eikä sen kolmen sekunnin päästä), niin silloin ei kaistanvaihtoa pidä tehdä, ennakoiva kuljettaja tietää että sellainen haittaa liikennevirtaa.
Riskit todellakin ovat erilaisia maantiellä kuin kadulla. Ihmettelen poliisin neuvoa ajaa hitaammin maantien ollessa ruuhkainen...hmm, eikö silloin pitäisi ajaa nopeammin?
"Siinä sitten ankaran tieteellisen tutkimisen perusteella päädytään joko 100 tai 80 nopeuteen."
Itsekin kaipaisin myös 90 ja 110 km/h rajoituksia.
80 ja 100 km/h ovat siinä mielessä hyviä lukemia että 100 km/h ajava pääsee 80 km/h ajavan peräkärrynvetäjän ohi. Siinä mielessä ovat hyviä että 80 km/h ajava pystyy jotakuinkin väistämään hirven tai pysähtymään ennen osumaa. Autolehtien hirvenväistötesteissä 80 km/h nopeuteen pystyy kovin harva auto ilman että auto lähtee kovan vauhdin vuoksi heittelehtimään.
Se miltä kuljettajasta ajaminen tuntuu on tiedettä sekin (liikennepsykologia). Järjestelmä on periaatteessa hyvä, mutta autokoulu on kovin lyhyt kurssi ja autoilussa on muitakin seikkoja mitkä vaikuttavat ajotapaan kuin vain tavoite siirtymisestä konevoimin paikasta toiseen.
Eki: Suurimmat riskit olivat:
* Kuljettajan tila(alkoholi,sairaus,väsymys,mielentila,kiireisyys) 69%
* Ajonopeus (ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri nopeus) 42%
Jo suurimmat riskit kattavat 111 % kaikista riskeistä, ja tähän tulevat tietenkin vielä lisäksi pienemmät riskit, jotka aiheuttavat loput 200 % kolaresta. Eli nyt vedetään yhteen prosenttilukuja eri tilastoista.
Mutta avaatko tuon jälkimmäisen 42 % osuuden kahteen alakohtaansa, kiitos. Kuinka paljon onnettomuuden pääsyistä oli
ylinopeuksia ja kuinka paljon liian suuria tilannenopeuksia?
@Karrette: viimeksi hirvikolarien tapausselostuksia nuuskiessani huomasin saman havainnon, en niinkään ajettavuuden vuoksi, vaan nopeuden vaikutuksena yleensä. 80 km/h tai alle tapahtuva kuolemaan johtava hirvikolari on erittäin harvinainen tilastotappio.
Olen samaa mieltä myös 20 km/h nopeuseron porrastuksen toimivuudesta eri ajoneuvoryhmille.
Joillain keskustelijoilla menee taas sekaisin kaksi asiaa, rangaistava ylinopeus, ja tilanteeseen sopimattomalla nopeudella aiheutetut onnettomuudet.
Suurin osa liikennekeskusteluista keskittyy virheiden löytämiseen muiden tekemisestä vailla pyrkimystä parantaa omaa tekemistä. Tuntuu siltä, että kun on löytänyt toisten ajamisesta virheen, jonka pystyy todistamaan vaaralliseksi, sen jälkeen riittää, kun itse välttää juuri sen yhden virheen, jonka on tunnistanut.
Minkään muun oman virheen tunnistaminen ja poistaminen ei tunnu kiinnostavan, joten kehitys kuljettajana pysähtyy, yleensä jo hyväksyttyyn kuljettajatutkintoon, jonka jälkeen lisätään vain rutiinia, mutta ei uutta tietoa eikä harjoittelua.
Suomessa annetaan vuosittain oman arvioni mukaan 272.376 ylinopeussakkoa. Mitään konkreettista liikenteen vaarantamista ei näihin ylinopeuksiin liity. Rangaistavuuteen kai riittää pelkästään se että ajetaan noin 9 km/h yli sallitun nopeuden.
"aiheuttavat loput 200 % kolareista"
Tuossa voi laskea että alkoholi tai väsymys ja ylinopeus ovat yhdessä paha yhdistelmä. Olisiko kaikki kuolonkolarit edes tapahtuneet toteutuneella vakaavuustasolla jos olisi huppelissa yritetty ajaa vimpan päälle huomiota herättämättä sen sijaan että testaa rallitaitojaan?
Ihan hyvähän se on jos ei väitetä että riskitekijöitä voi olla vain yksi kerrallaan.
Onko tässä mitään järkeä?
Poliisi lähettää huomautuslappuja ihmisille kotiin kun nopeuden ylitys on ollut 3 - 6 km tunnissa.
"Den tidigare gränsen för böter var 8 km/h medan en skriftlig varning delades ut till bilister som körde 3-7 km/h för fort. Nu kommer varningarna alltså att delas ut för fortkörningar på 3-6 km/h."
3 km/h ?
Tuo uutinen on syyskuulta 2016, eli ei mikään uusi juttu.
Tuo tarkoittaa että mittarinopeudella 90 km/h saa kirjeen kotiin missä kerrotaan että nopeusraja oli ylittynyt. 90 - mittarivirhe (4 km/h) - tekninen vähennys (-3 km/h)= ylinopeus 3 km/h.
90 km/h mittarissa verrattuna 80 km/h mittarissa aiheuttaa jonoutumista ja ohittelua. Silloin alkaa esiintymään myös törmäysriskejä, eli vastauksia kysymyksiin "kenen toisen liikenneturvallisuus vaarantui?".
Tyhjällä tiellä ei ylinopeus ole merkittävä asia, mutta elämme vielä tätä aikaa kun tekniikka on niin alkeellista että rajoitus on voimassa 24/7 liikennetilanteesta, kelistä ja valaistuksesta riippumatta.
Itse muuten ajoin tiistaina moottoritien vasenta kaistaa nopeudella 120 km/h (mittarin mukaan) mutta oikealta suhahti kuitenkin 1er ja Q2 ohitse, näille ei riittänyt tuo mittarinopeus 120 km/h. Tämä tapahtui aamulla työmatkaliikenteessä.
Mitä tuolla yrität kertoa?
"Mitä tuolla yrität kertoa?"
No olihan se vähän yllättävää että lähdetään ohittamaan oikealta (oikeaa kaistaa pitkin) vaikka itselläni oli 120 km/h mittarissa ajaessani vasenta kaistaa. Tarkoitukseni ei ollut jäädä ajelemaan tuolle vasemmalle kaistalle, olin siinä vain hetken. Jo siitäkin syystä että moottoriteillä on aina joku joka tulee takaa ohi vasenta kaistaa hyväksi käyttäen.
Jo siitäkin syystä että moottoriteillä on aina joku joka tulee takaa ohi vasenta kaistaa hyväksi käyttäen.
Oliko vasemmalla kaistalla ajosi syy estää ohitus??
"oikealta suhahti kuitenkin 1er ja Q2 ohitse"
Näiden takia ylinopeus on pahasta, eli silloin kun ei rikota ainoastaan yhtä sääntöä, vaan kahta tai useampaa. Mahtoiko turvaväli noilla olla kunnossa, sitä ei tuossa mainittu?
Jos vauhtia oli yli 120, niin vajaa 2 sekuntia tekisi 66 metriä edelläajaneen perän ja takana tulevan keulan välissä. Lyhyempään väliin tulisi poliisin puuttua neuvomalla tai ohjaamalla. Vasta alle 1 sekunti (33 metriä @120 km/h) on varoitus- tai päiväsakkoraja.
"Oliko vasemmalla kaistalla ajosi syy estää ohitus??"
Vasemmalla kaistalla ajoin koska olin juuri ohittanut hitaampia ja palaaminen oikealle kaistalle viivästyi.
Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h ?
740 GLE: Jo suurimmat riskit kattavat 111 % kaikista riskeistä, ja tähän tulevat tietenkin vielä lisäksi pienemmät riskit, jotka aiheuttavat loput 200 % kolaresta. Eli nyt vedetään yhteen prosenttilukuja eri tilastoista.
Mutta avaatko tuon jälkimmäisen 42 % osuuden kahteen alakohtaansa, kiitos. Kuinka paljon onnettomuuden pääsyistä oli
ylinopeuksia ja kuinka paljon liian suuria tilannenopeuksia?
Tuolla aiemmin jo tuli esiin se, että kuolonkolarin taustalla on yleensä useita riskitekijöitä. Siksi prosenttiluvuksi tulee todella iso. Kysessä oli VALT 2013 raportin taulukko "taustalla vaikuttavat riskitekijät", joista lehtiuutisen diagrammi oli tehty.
Saman raportin mukaan yli 10 km/h:n ylinopeutta oli ajanut joka kolmas onnettomuuden pääaiheuttaja.
Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h
7 § (29.4.1994/328)
Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuiksi kukin tietylle liikennesuunnalle, saa kuljettaja kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.
Päättele tuosta onko sinun lainnoudattaminen tai sen laiminlyöminen riippuvainen kanssa autoilijoiden nopeudesta.
"Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h"
Ei ole. Ylinopeus on rike. Olennaista on se onko oikeanpuoleinen kaista vapaa turvaetäisyydet huomioiden, eli ettei rikota tärkeämpiä lakipykäliä (TLL 10 §, TLL 25 §) asetuksen vuoksi.
Mielenkiintoista kuitenkin miten tärkeänä pidetään sitä että moottoritien vasemman kaistan tulisi pääsääntöisesti olla tyhjä. Piittaamatta turvaväleistä ja nopeusrajoituksista yritetään vaan päästä toisen tienkäyttäjän ohi.
Sivistymätöntä käytöstä, mutta se johtunee siitä että rattijuoppoja (niitä muita) on opittu paheksumaan, mutta kolarin selvinpäin aiheuttanutta säälitään.
Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.
Tuossahan lukee aivan selkeästi vapaata ajokaistaa.
Tutkimuksessa ajonopeus oli jaettu alaryhmiin, mistään ei käy ilmi pelkän ylinopeuden osuutta.
ylinopeus
olosuhteet, taito ja auton kunto huomioon ottaen väärä nopeus
Lisäksi tulisi ottaa huomioon että ajonopeus ei ole mikään välitön riskitekijä vaan vain taustalla oleva riskitekijä. Taustalla olevaa riskitekijää ei voida pitää onnettomuuden syynä vaan tuo välitön riskitekijä on onnettomuuden varsinainen syy.
Välittömissä riskitekijöissä on kohta ennakointivirheistä, ja tuon kohdan seikat olivat mukana 7 prossassa
onnettomuuksista. Tällä kohtaa nopeus on vain pieni osa tuosta 7 prosentista. Alakohdassa "arvio omista kulkumahdollisuuksista" mainitaan nopeus ja väistäminen.
Raportin sivulla 43 mainitaan nuo välittömät riskitekijät ja sivulla 44 nuo taustalla olevat riskitekijät. Vaikea tuota tutkimusta on muutamalla sanalla kuvata.
Tuolla edellä joku siis erityisesti viittasi siihen että ylinopeus on taustatekijänä 42 prossassa onnettomuuksia. Argumentin heikkoutta kuvaa se että esimerkiksi ajoasenne on taustatekijänä 21 prossassa onnettomuuksia. Miksi poliisi ei valvo tätä ajoasennetta myös jos ylinopeuksia pitää valvoa. Onhan tuokin aika iso taustalla oleva riskitekijä onnettomuuksille.
Heiz-Guido:
Tutkimuksessa ajonopeus oli jaettu alaryhmiin, mistään ei käy ilmi pelkän ylinopeuden osuutta.
– ylinopeus
– olosuhteet, taito ja auton kunto huomioon ottaen väärä nopeus
Todellakin taustariskien taulukossa on vain:
*ajonopeus (es. ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian suuri) 42%
Sivulla 5. sanotaan: "Ylinopeutta on ajanut joka kolmas pääaiheuttaja."
Kuviossa 7 ilmenee, että tässä tarkoitetaan ylinopeutta, joka on vähintään 10 km/h yli tiekohtaisen rajoituksen.
Entä kuinka moni on ajanut sitten pienempää ylinopeutta? Sitä ei ole kirjattu, Miksi? Ilmeisesti siksi, että jälkikäteen on vaikea varmasti sanoa onko ollut ylinopeutta ja vain varmat tapaukset voitaisiin kirjata eli ne, joissa autossa (raskaat ajoneuvot) oleva laite on rekisteröinyt nopeuden kolarihetkellä. Näkisin, että alle 10 km/h:n ylinopeudella kuolonkolareita ajetaan kuitenkin melkoisesti.
Ylinopeudella ajettujen kuolonkolareiden osuus on siten melkoinen. Ja sitten tärkeä pointti: Se, että kuolonkolarin kuski on ajanut ylinopeutta ei mielestäni tarkoita sitä, että aina ylinopeus olisi ollut riskitekijä onnettomuuden synnyn kannalta. Kuitenkin suurempi nopeus (ja onhan esim. 90 km/h yli 25% kovempi nopeus -liike-energialtaan - kuin 80 km/h.) on vaikuttanut ratkaisevasti siihen miten kolarissa käy.
Eki-setä: "Entä kuinka moni on ajanut sitten pienempää ylinopeutta? Sitä ei ole kirjattu, Miksi?"
Siksi, että et edes lukenut referoimaasi raporttia.
Taulukossa 33 on kaikki nopeudet. Esimerkiksi:
Osalliset yhteensä
Ei ylinop: 66%
1 - 9 km/h: 7%
10-19 km/h: 8%
20-29 km/h: 6%
30 tai yli: 13%
Muu: 1% (sis. paikallaan olleet ja peruuttaneet)
Yhteenajon aiheuttaneet
Ei ylinop: 68%
1 - 9 km/h: 6%
10-19 km/h: 9%
20-29 km/h: 6%
30 tai yli: 10%
Heinz-Guido:Lisäksi tulisi ottaa huomioon että ajonopeus ei ole mikään välitön riskitekijä vaan vain taustalla oleva riskitekijä. Taustalla olevaa riskitekijää ei voida pitää onnettomuuden syynä vaan tuo välitön riskitekijä on onnettomuuden varsinainen syy.
Itse asiassa juuri taustalla vaikuttaneet riskitekijät ovat onnettomuuden syitä. Ne vastaavat kysymykseen miksi.
Raportissa tätä selviteään näin: ” Taustalla vaikuttanut riskitekijä selittää välittömän
riskin syntyä mahdollistamalla sen.”
Esimerkiksi virheellinen ohjausliike on yksi tilastoiduista välittömistä riskitekijöistä.Taustalla vaikuttava riskitekijä (syy) voi olla esim.väsymys, alkoholi.
Kun sanot, että taustalla vaikuttanutta riskitekijää ei voi pitää onnettomuuden syynä, niin silloinhan esim tukeva känni tai kova väsymys eivät voisi olla onnettomuuden syitä. Mietipä nyt kunnolla näitä asioita.
"Entä kuinka moni on ajanut sitten pienempää ylinopeutta? Sitä ei ole kirjattu, Miksi? Ilmeisesti siksi, että jälkikäteen on vaikea varmasti sanoa onko ollut ylinopeutta ja vain varmat tapaukset voitaisiin kirjata eli ne, joissa autossa (raskaat ajoneuvot) oleva laite on rekisteröinyt nopeuden kolarihetkellä. Näkisin, että alle 10 km/h:n ylinopeudella kuolonkolareita ajetaan kuitenkin melkoisesti."
Ylinopeudet 1 - 9 km tunnissa on kirjattu.
Yhteenajoissa tätä ylinopeutta ajoi 6 prosenttia kuskeista ja yksittäisonnettomuuksissa 3 prosenttia kuskeista.
Nopeudet on varmaan laskettu esimerkiksi jarrutusjäljistä.
Kauppalehdessä oli juttu jonka mukaan 86 prosenttia suomalaisista on ajanut lievää ylinopeutta eli alle 10 km/h viimeksi kuluneen vuoden aikana.
"Tuossahan lukee aivan selkeästi vapaata ajokaistaa."
Niin lukee. Mutta moniko "tavallinen tallaaja" ymmärtää mitä se käytännössä tarkoittaa, ja moniko ymmärtää että liittymästä tuleva letka täyttää oikeanpuoleisen kaistan 2 sekunnin päästä hitaammalla ajonopeudella? Eivät ne mitkä koukkaavat toisen eteen tyhjälläkin moottoritiellä, eivätkä ne jotka ajavat liian lähellä takana.
Kun ymmärtää omat motiivinsa (en pakota ketään erikseen väistämään minua kun itse toimin liikennesääntöjen vastaisesti), niin silloin voi ymmärtää sen että joku toinen on valmis toimimaan päinvastaisesti.
Kun käy kauppakeskuksessa näkee toisten ajoneuvojen kuljettajia. Siellä on todella monennäköistä ja -ikäistä "tallaajaa", ja silloin on helppo käsittää erilaiset tempaukset ajotavoissa.
Jos joku ajaa tyhjällä moottoritiellä (satoja metrejä vapaata tietä) vasenta kaistaa (sellaistakin näkee), niin ehkä silloin ajokunnon tarkistuspyynnön voi soittaa 112. Rattijuopon kiinniotto pääsee yleensä lehteen uutiseksi.
”Muuten, jos ajaa motarilla nopeutta 120 km/h vasemmalla kaistalla, niin onko velvollisuutta siirtyä oikealle kaistalle jos joku tulee takaa vaikka 140 km/h”
Riippuu siitä miksi ajat vasemmalla kaistalla?
Jos olet ohittamassa hitaammin ajavia ei.
Jos oikeakaista on vapaa sinne on siirryttävä tulee takaa tai ei.
"Jos olet ohittamassa hitaammin ajavia ei."
Mitään ohituspakkoa ei ole olemassa. Tieliikenneasetus 7§: "Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta." Se tarkoittaa sitä että oikealta ohittaminen on kiellettyä, ellei tietyt ehdot täyty.
Se ei tarkoita että edellä kulkeva ajoneuvo on pakko ohittaa. Oikeanpuoleisen kaistan tulee vaan olla vapaa, eli sinne siirtyjän ei pidä häiritä muita tienkäyttäjiä tai vaarantaa heidän turvallisuuttaan.
"Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa", tarkoittaa sitä että liikennettä on joskus paljon. Tarpeettomat kaistanvaihdot on myös ohjeistettu jättämään väliin (TLL 9 §), joten tuntuisi omituiselta että lainsäätäjä olisi ajatellut että ylinopeutta ajavan (rikkeeseen tai rikokseen syyllistyvän) tulisi saada esteetön kulku kuten hälytysajoneuvot kiirellisissä virkatehtävissä TLL 6 §. Sehän on melkein kuin rosvo ja poliisi -leikissä.
https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior_Leikkikirja/Rosvo_ja_poliisi
Mielenkiintoinen aihe, ja tuo ohituskaista -ajatus auttaa ymmärtämään monia vaaraa aiheuttaneiden kuljettajien asenteiden taustaa.
"Jos oikea kaista on vapaa sinne on siirryttävä tulee takaa tai ei."
Yleensä se oikea kaista on vapaa. Mutta ruuhka-aikoina on sen verran paljon autoja liikenteessä että kummallakin motarikaistalla tuppaa olemaan autoja.
Itse siirryn hetkeksi vasemmalle kaistalle myös silloin kun useita autoja on liittymässä tielle.
Itse siirryn hetkeksi vasemmalle kaistalle myös silloin kun useita autoja on liittymässä tielle.
Se on laissa kielletty.
Tieliikennelain mukaan moottoritielle liittyvä on yksiselitteisesti väistämisvelvollinen. Moottoritiellä ajetaan oikeanpuoleisinta vapaana olevaa ajokaistaa, eikä moottoritietä ajavan kuulu antaa liittyjälle tilaa. Itse asiassa kaistan vaihtaminen vasemmalle tilan antamiseksi on rikesakon arvoinen suoritus.
"Se on laissa kielletty."
Ei ole erikseen kielletty. Sellainen tulkinta saattaa olla yleinen, mutta kuten aiemmin jo kirjoitin niin ennakoiva kuljettaja voi nähdä muutaman sekunnin päähän mitä liikenteessä tapahtuu - eli ettei kaista ole enää vapaa siinä vaiheessa kun letka tunkee (yleensä tulee puoliväkisin) liittymästä sille oikeanpuoleiselle kaistalle.
Liikenneturvallinen ajo helpottuu kun ymmärtää että kovin harva ajaa moitteetta, eli pitää turvavälejä ja sovittaa nopeutensa tilannenopeudeksi.
Jos ajaa alle nopeusrajoituksen eikä vasemmalla ole tilaa (heti eikä sen kolmen sekunnin päästä), niin silloin ei kaistanvaihtoa pidä tehdä, ennakoiva kuljettaja tietää että sellainen haittaa liikennevirtaa.
Riskit todellakin ovat erilaisia maantiellä kuin kadulla. Ihmettelen poliisin neuvoa ajaa hitaammin maantien ollessa ruuhkainen...hmm, eikö silloin pitäisi ajaa nopeammin?