Tilastossa velkaantunut korkean autoveron Kreikka on Suomea jäljessä, ja autoveromaa-Portugali on melkein tasoissa. Kaikki muut ovat entisiä Neuvostoliiton vaikutusvallan alla olleita valtioita.
"Korkean autoveron maita ovat Suomen lisäksi Tanska, Irlanti, Portugali, Alankomaat ja Kreikka" Portugalissa Renault Talisman maksaa alkaen 36 152 €. Ruotsissa 228 000 kruunua, eli 22 500 €. Joten ei ihmekään että Portugal näkyy tilastossa.
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Kyllä, näin on. Loppusumma on kuitenkin pienempi kuin mitä uusi maksaisi, tai saa paremman auton kuin vastaavan hintaan Suomi-auton. Itsekin katsoin autoliikkeessä ollutta hyvän hintaista ruotsintuontiautoa (vähän ajettu, parempi varustelu), mutta auton vaihto ei ollut ajankohtaista. Ja joku osti sen jo.
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Kyllä, näin on. Loppusumma on kuitenkin pienempi kuin mitä uusi maksaisi, tai saa paremman auton kuin vastaavan hintaan Suomi-auton. Itsekin katsoin autoliikkeessä ollutta hyvän hintaista ruotsintuontiautoa (vähän ajettu, parempi varustelu), mutta auton vaihto ei ollut ajankohtaista. Ja joku osti sen jo.
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Kyllä, näin on. Loppusumma on kuitenkin pienempi kuin mitä uusi maksaisi, tai saa paremman auton kuin vastaavan hintaan Suomi-auton. Itsekin katsoin autoliikkeessä ollutta hyvän hintaista ruotsintuontiautoa (vähän ajettu, parempi varustelu), mutta auton vaihto ei ollut ajankohtaista. Ja joku osti sen jo.
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Romutusikä lienee Suomessa nyt 21-22 vuotta, joten halpoja käytettyjä tarvittaisiin paljon markkinoille. Yksi keino on helpottaa uusien autojen myyntiä jolloin myös käytettyjen hinta vastaisi paremmin kysyntää eli ostajien maksukykyä.
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
Kyllä, näin on. Loppusumma on kuitenkin pienempi kuin mitä uusi maksaisi, tai saa paremman auton kuin vastaavan hintaan Suomi-auton. Itsekin katsoin autoliikkeessä ollutta hyvän hintaista ruotsintuontiautoa (vähän ajettu, parempi varustelu), mutta auton vaihto ei ollut ajankohtaista. Ja joku osti sen jo.
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Romutusikä lienee Suomessa nyt 21-22 vuotta, joten halpoja käytettyjä tarvittaisiin paljon markkinoille. Yksi keino on helpottaa uusien autojen myyntiä jolloin myös käytettyjen hinta vastaisi paremmin kysyntää eli ostajien maksukykyä.
Eikös ne käytetyt tuontiautot ole ratkaisu hyvien halpojen käytettyjen saatavuuteen.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Kyllähän noita hankalasti saatavia metalleja tarvitaan niin neodyymiä magneetteihin kuin kobolttia akkuihin. Tosin kyllä PEM elektrolyyyserit ja polttokennotkin tuppaavat platinaa ja iridiumia käyttämään. Alkalielektrolyysiin ja metanointiin taitaa onneksi riittää nikkelipohjaiset katalyytit, vaikka onpa nikkelikin selvästi esim. kuparia kalliimpaa.
Jos hiilineutraalin metaanin tuottamiseen tarvitaan PtG-tekniikkaa rajallisen bioresurssin takia, eikö samalla sähköenergialla päästäisi pidemmälle akkusähköautolla tai ladattavalla hybridillä. PtX-tuotteille on varmasti kysyntää hankalammin sähköistettävissä kohteissa kuin henkilöautoissa.
Ei, se metaani muutetaan sähköksi polttomoottorilla, jolloin se auto ei ole vielä liikkunut ollenkaan joten se on matemaattisesti mahdottomuus. Kukaan ei edelleenkään tee biokaasusta liikennesähköä missään koska se on ajatuksena pähkähullu. Siinä mielessä olet oikeassa että eihän henkilöautoja tarvitse edes sähköistää niiden hankaluuden ja tarpeettomuuden vuoksi niin sähköistäisivät niitä asioita missä se on paras sovellus ja saa parhaan hyödyn.
En ihan tajunnut, mihin sähköä tuottavia polttomoottoreita sähkömetaanilla liikkuvassa autossa tarvitaan, jollei kyseessä ole sarjahybridi. Akkuautossa on monta häviöllistä energianmuuntoprosessia vähemmän kuin synteettisellä polttoaineella liikkuvassa sarjahybridissä, mutta etuna on toki nopea tankkaus ja pitkä toimintasäde.
Onhan noita vaihteistoja sähkömoottoreidenkin perässä ollut esim. ensimmäisissä Tesloissa. Työkoneisiin on kehitelty vaihteiston ja sähkömoottorin yhdistelmää väännön kasvattamiseksi pienillä nopeuksilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-053-3
Helpoin sähköistettävissä on toki liikkumattomat kohteet ja junat. Hyvin on sähköistyneet teollisuudet pumput ja puhaltimet, jotka kuluttavat merkittävän osan maailman sähköstä. Lämmityksen sähköistyminen on käynnissä, ainakin itse vaihdoin kauko(bio/maakaasu)lämmön maalämpöön. Akut ovat yleistyneet nopeasti tietokoneissa, käsi- ja puutarhatyökaluissa ja polkupyörissä.
Metaani muutetaan sähköksi tällä hetkellä 99% tapauksista ihan polttomoottorilla, näin esim. biokaasulaitoksilla. Pitkä saarna taas hyötysuhteista, mutta metaaniautolla on paras elinkaaren energiatehokkuus, laskelma-analyysi sisältää myös hyötysuhteet ja taloudellisuuskisoissa metaaniautot on perinteisesti voittaneet sähköautot.
Metaanin resurssit todettiin jo moninkertaisesti kattavaksi kuin koko energiantarve joten voisitko pikkuhiljaa siirtyä jauhamasta hyötysuhteista johonkin toiseen aiheeseen, kun ne hyötysuhteet ei edelleenkään merkkaa mitään missään isommassa kuvassa?
@_Quu kirjoitti:
Sähköauton moottori on erittäin energiatehokas ja sen huolto on helpompaa. Sähkömoottori on äänetön, eikä aiheuta melua esimerkiksi kaupunkialueella. Rengasmelu alkaa kuulua vasta noin 80 kilometrin tuntinopeudessa.
Sulla taitaa olla ymmärryksessä vikaa kun vain jankutat ja änkyröit kuin vanha Fariseus tota sähkömoottorin energiatehokkuutta. Metaaniutot on energiatehokkaampia ja perinteisesti metaaniautot on voittaneet energiatehokkuuskilpailut, joten monta kertaa aattelit vielä jankuttaa tuota?
@_Quu kirjoitti:
Nyt kun kaveri tuntee vain Nissan Leaf Tekna 40 kWh sähköauton, niin kerrottakoon että senkin latauspisteelle tulee sähkö suoraan ydinvoimalasta ilman välijalostusta.
Tuo vaihdelaatikkojuttu etäännytti lopullisesti meidän tietotason, kerrottakoon nyt kuitenkin ettei niitä biopolttoaineita ja fossiilisia ilman sähköä jalosteta. Se onkin sitten työläs ja isolenkki ennen kun ne on valmiina tankilla.
Aika psykoottista roskaa. Selventäisitkö vähän sun hourailuitas että mitä ajat takaa? Tainnu pahankin kerran näköjää parikin verisuonta paksahtaa päästä? Ikävää että olet tietotasoton etkä tiedä että sähköautoissakin on vaihdelaatikoita, mutta ei se koskaan kenellekkään yllätyskenä tule että sähköuskovaiset jauhaa vastoin olevaisuutta olevaa psykoottista valhetta että sähköautot pärjää ilman vaihdelaatikoita tai sellasia ei niissä ole. Vähän sama kuin jauhaisi ettei biokaasuautot tarvitse renkaita koska ne on niin hyviä ja tehokkaita niin matalalentävät pitkin teitä, niin hupiukko olet. Koko Suomi seuraa ja erinäiset eri alojen kahviporukat.
Kerrottakoot ettet tiedä yhtään mitään biopolttoaineiden, etenkään biokaasun valmistuksesta, olet vain tiedoton rähisevä EssonBaarilainen, niin huvittavia on sun "sähköntarve" kommentit, et itseasiassa edes tiedä että mistä sellaisen laitoksen löytäisi, etkä ole koskaan nähnyt edes metaaniautoakaan, ylipäänsäkkään lähinnä puiston penkeillä aikaansa viettävät puliukot on sinun vertaisia.
Autoverosta sen verran, että äänestin EU:hun liittymistä juuri autojen verotuksen yhdenmukaistamista ja ostovapautta EU:n sisällä.
Toisin on kuitenkin käynyt veronosalta, niin aina, persutkin (siniset) päättämässä petti lupauksensa, en kyllä niitä äänestänytkään, tietenkään.
@_Quu kirjoitti:
Autoverosta sen verran, että äänestin EU:hun liittymistä juuri autojen verotuksen yhdenmukaistamista ja ostovapautta EU:n sisällä.
Toisin on kuitenkin käynyt veronosalta, niin aina, persutkin (siniset) päättämässä petti lupauksensa, en kyllä niitä äänestänytkään, tietenkään.
Hallituksessa on ollut puolueita jotka ovat vuosien ajan ylläpitäneet autoveroa samalla kun ovat kiristäneet ajoneuvoveroa, joten lyhyellä tähtäimellä suomalaisen euron ostovoima pysyy heikkona. SDP on käsitykseni mukaan autoveropuolue.
Siniselle puolueelle ei ollut tarvetta muuhun kuin Sipilän hallituksen kasassa pitämisessä, joten se jäi odotetusti vaalipäivänä pois eduskunnasta.
Autoveron historiaa
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen. (Linnakangas 2014, VTV 2009)
Vuonna 1962 veroa korotettiin merkittävästi ja laki laajennettiin koskemaan myös yksityisessä käytössä olevia pakettiautoja. Korotuksen taustalla oli tuontisäännöstelyn purkaminen, jolloin uusien autojen ostopaine haluttiin jakaa useille vuosille. Autovero oli 1960-luvun alussa 40–90 % auton verotusarvosta. Valtion maksutaseongelmien vuoksi veroa korotettiin useaan kertaan 1960- ja 1970-luvulla ja vuonna 1967 vero muutettiin lainsäädännöllisesti pysyväksi. Vuodesta 1971 pakettiautojen verovapaus rajattiin auton enimmäismitoilla, joten myös ammattimaisessa käytössä olleista autoista on siitä lähtien peritty autoveroa. 1970- ja 1980-luvuilla autoveron tasoa on alennettu useaan otteeseen ja lakia on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. (Linnakangas 2014)
Vuonna 2008 autoveron rakenne muuttui hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi. Tuolloin tehty muutos alensi vähäpäästöisten autojen autoveroa ja vastaavasti nosti suuripäästöisten autojen veroa.
Lähteitä
Linnakangas, Esko. 2014. Historiallinen verokirja.
Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2009. Autoverotus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 195/2009.
@_Quu kirjoitti:
Hybridi ja sähköautoissa on autovero kuitenkin jo nykyisellään niin pieni ettei sillä ole myyntilukuihin merkitystä.
Paitsi että lähtöhinta on niin korkea että harvalla on varaa ostaa sellaista. Käytetyissä mietityttää akkujen huoltokustannukset.
Hybridien hintaa hämää se että monien perusmallien halvempaa tekniikkaa on inflatoitu kovalla autoverolla jolloin kaikki autot vaikuttavat saman hintaisilta. Esimerkiksi Latvian hinnasto on hyvä vertauskohde, maa on eurovaluutassa ja EU-jäsenmaa. Ilmastokin on lähempänä suomalaista kuin italialaista.
@_Quu kirjoitti:
Minun hybridi olisi Latviassa n. 2-3000 € halvempi ilman varusteita, en kuitenkaan missään tapauksessa kadehdi heidän elintasoa.
Pointtini oli että Corolla farmarin saa sieltä hintaan 20 000 euroa, hybridi taisi olla 4500 euroa kalliimpi - eli pitää miettiä "kannattaako" hybridi. Paitsi ei suomalainen voi mennä EU-ostoksille koska kotisatamassa tulli mätkäisee verot päälle. Toisaalta Corolla ei ole kyllä paras vertailukohta koska en pidä Corollaa esimerkiksi Renault Talismanin suorana kilpailijana vaikka hinnoittelu on samaa tasoa.
Elintaso Suomessa on viime vuosina perustunut velkaantumiseen. Latvian elintasoa en tunne, eli en osaa sanoa siitä tarvitsevatko kateutta vaiko sääliä, tai kumpaakaan.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Kyllähän noita hankalasti saatavia metalleja tarvitaan niin neodyymiä magneetteihin kuin kobolttia akkuihin. Tosin kyllä PEM elektrolyyyserit ja polttokennotkin tuppaavat platinaa ja iridiumia käyttämään. Alkalielektrolyysiin ja metanointiin taitaa onneksi riittää nikkelipohjaiset katalyytit, vaikka onpa nikkelikin selvästi esim. kuparia kalliimpaa.
Jos hiilineutraalin metaanin tuottamiseen tarvitaan PtG-tekniikkaa rajallisen bioresurssin takia, eikö samalla sähköenergialla päästäisi pidemmälle akkusähköautolla tai ladattavalla hybridillä. PtX-tuotteille on varmasti kysyntää hankalammin sähköistettävissä kohteissa kuin henkilöautoissa.
Ei, se metaani muutetaan sähköksi polttomoottorilla, jolloin se auto ei ole vielä liikkunut ollenkaan joten se on matemaattisesti mahdottomuus. Kukaan ei edelleenkään tee biokaasusta liikennesähköä missään koska se on ajatuksena pähkähullu. Siinä mielessä olet oikeassa että eihän henkilöautoja tarvitse edes sähköistää niiden hankaluuden ja tarpeettomuuden vuoksi niin sähköistäisivät niitä asioita missä se on paras sovellus ja saa parhaan hyödyn.
En ihan tajunnut, mihin sähköä tuottavia polttomoottoreita sähkömetaanilla liikkuvassa autossa tarvitaan, jollei kyseessä ole sarjahybridi. Akkuautossa on monta häviöllistä energianmuuntoprosessia vähemmän kuin synteettisellä polttoaineella liikkuvassa sarjahybridissä, mutta etuna on toki nopea tankkaus ja pitkä toimintasäde.
Onhan noita vaihteistoja sähkömoottoreidenkin perässä ollut esim. ensimmäisissä Tesloissa. Työkoneisiin on kehitelty vaihteiston ja sähkömoottorin yhdistelmää väännön kasvattamiseksi pienillä nopeuksilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-053-3
Helpoin sähköistettävissä on toki liikkumattomat kohteet ja junat. Hyvin on sähköistyneet teollisuudet pumput ja puhaltimet, jotka kuluttavat merkittävän osan maailman sähköstä. Lämmityksen sähköistyminen on käynnissä, ainakin itse vaihdoin kauko(bio/maakaasu)lämmön maalämpöön. Akut ovat yleistyneet nopeasti tietokoneissa, käsi- ja puutarhatyökaluissa ja polkupyörissä.
Metaani muutetaan sähköksi tällä hetkellä 99% tapauksista ihan polttomoottorilla, näin esim. biokaasulaitoksilla. Pitkä saarna taas hyötysuhteista, mutta metaaniautolla on paras elinkaaren energiatehokkuus, laskelma-analyysi sisältää myös hyötysuhteet ja taloudellisuuskisoissa metaaniautot on perinteisesti voittaneet sähköautot.
Metaanin resurssit todettiin jo moninkertaisesti kattavaksi kuin koko energiantarve joten voisitko pikkuhiljaa siirtyä jauhamasta hyötysuhteista johonkin toiseen aiheeseen, kun ne hyötysuhteet ei edelleenkään merkkaa mitään missään isommassa kuvassa?
Mielenkiintoista olisi saada vertaisarvioitu lähde tuohon metaaniauton ylivertaiseen energiatehokkuuteen, vaikka hyötysuhteilla ei mitään merkitystä olisikaan. Energiatehokkuuskin tosin menettää osin merkityksensä ylivertaisuutta arvioitaessa, jos resurssi on rajallinen tai vaatii fossiilista primäärienergiaa. Ikiliikkujalta kuulostaa, jos PtX:llä (rajallisten bioresurssien lisäksi) voidaan tuottaa liki määrättömästi metaania, jolla voidaan kattaa koko primäärienergian tarve polttaen osa takaisin sähköksi.
@_Quu kirjoitti:
Minun hybridi olisi Latviassa n. 2-3000 € halvempi ilman varusteita, en kuitenkaan missään tapauksessa kadehdi heidän elintasoa.
Pointtini oli että Corolla farmarin saa sieltä hintaan 20 000 euroa, hybridi taisi olla 4500 euroa kalliimpi - eli pitää miettiä "kannattaako" hybridi. Paitsi ei suomalainen voi mennä EU-ostoksille koska kotisatamassa tulli mätkäisee verot päälle. Toisaalta Corolla ei ole kyllä paras vertailukohta koska en pidä Corollaa esimerkiksi Renault Talismanin suorana kilpailijana vaikka hinnoittelu on samaa tasoa.
Elintaso Suomessa on viime vuosina perustunut velkaantumiseen. Latvian elintasoa en tunne, eli en osaa sanoa siitä tarvitsevatko kateutta vaiko sääliä, tai kumpaakaan.
Sinäpä sen sanoit, velkaantuminen vain lisääntyisi verotulojen alentamisesta autonkin osalta.
Suomen nettorahatulot henkeä kohden kattaa reilusti Latvian ja Suomen autojen hintaeron Suomen eduksi.
Latviassa 26 190 € Corolla Touring Sports Active Plus 1,8 l bensiini hybridi e-CVT
Suomessa 28 566,30 € Corolla Touring Sports Hybrid Active 1.8 Hybrid e-CVT
Itse näkisin sen toisin, eli velkaantuminen vähenisi jos verotuksella ei kuristettaisi ostovoimaa. Muutoinhan arvonlisäveroa voisi kiristää joitakin prosentteja jolloin valtion rahahuolet katoaisivat.
Aika kallis tuollainen Corolla hybrid. Opel Astra farmari näyttäisi olevan nyt hintaan 20 200 euroa, automaatti ja 150 hv.
@Karrette kirjoitti:
Itse näkisin sen toisin, eli velkaantuminen vähenisi jos verotuksella ei kuristettaisi ostovoimaa. Muutoinhan arvonlisäveroa voisi kiristää joitakin prosentteja jolloin valtion rahahuolet katoaisivat.
>
Itsehän me on päättäjämme valittu, sitä saa mitä enemmistö haluaa.
Autoveron tuotto n. miljardi on vapaaehtoista tulonsiirtoa yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseksi ja takuulla työllistää enemmän (poikii lisää verotuloja) kuin autonostajan pankkitilillä.
Uusien autojen ostajat etenkin korkeanautoveron hintaluokassa ei lähde viroon huoltokustannuksia alentamaan, eivätkä muutenkaan joudu leikkaamaan muusta kulutuksesta.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Kyllähän noita hankalasti saatavia metalleja tarvitaan niin neodyymiä magneetteihin kuin kobolttia akkuihin. Tosin kyllä PEM elektrolyyyserit ja polttokennotkin tuppaavat platinaa ja iridiumia käyttämään. Alkalielektrolyysiin ja metanointiin taitaa onneksi riittää nikkelipohjaiset katalyytit, vaikka onpa nikkelikin selvästi esim. kuparia kalliimpaa.
Jos hiilineutraalin metaanin tuottamiseen tarvitaan PtG-tekniikkaa rajallisen bioresurssin takia, eikö samalla sähköenergialla päästäisi pidemmälle akkusähköautolla tai ladattavalla hybridillä. PtX-tuotteille on varmasti kysyntää hankalammin sähköistettävissä kohteissa kuin henkilöautoissa.
Ei, se metaani muutetaan sähköksi polttomoottorilla, jolloin se auto ei ole vielä liikkunut ollenkaan joten se on matemaattisesti mahdottomuus. Kukaan ei edelleenkään tee biokaasusta liikennesähköä missään koska se on ajatuksena pähkähullu. Siinä mielessä olet oikeassa että eihän henkilöautoja tarvitse edes sähköistää niiden hankaluuden ja tarpeettomuuden vuoksi niin sähköistäisivät niitä asioita missä se on paras sovellus ja saa parhaan hyödyn.
En ihan tajunnut, mihin sähköä tuottavia polttomoottoreita sähkömetaanilla liikkuvassa autossa tarvitaan, jollei kyseessä ole sarjahybridi. Akkuautossa on monta häviöllistä energianmuuntoprosessia vähemmän kuin synteettisellä polttoaineella liikkuvassa sarjahybridissä, mutta etuna on toki nopea tankkaus ja pitkä toimintasäde.
Onhan noita vaihteistoja sähkömoottoreidenkin perässä ollut esim. ensimmäisissä Tesloissa. Työkoneisiin on kehitelty vaihteiston ja sähkömoottorin yhdistelmää väännön kasvattamiseksi pienillä nopeuksilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-053-3
Helpoin sähköistettävissä on toki liikkumattomat kohteet ja junat. Hyvin on sähköistyneet teollisuudet pumput ja puhaltimet, jotka kuluttavat merkittävän osan maailman sähköstä. Lämmityksen sähköistyminen on käynnissä, ainakin itse vaihdoin kauko(bio/maakaasu)lämmön maalämpöön. Akut ovat yleistyneet nopeasti tietokoneissa, käsi- ja puutarhatyökaluissa ja polkupyörissä.
Metaani muutetaan sähköksi tällä hetkellä 99% tapauksista ihan polttomoottorilla, näin esim. biokaasulaitoksilla. Pitkä saarna taas hyötysuhteista, mutta metaaniautolla on paras elinkaaren energiatehokkuus, laskelma-analyysi sisältää myös hyötysuhteet ja taloudellisuuskisoissa metaaniautot on perinteisesti voittaneet sähköautot.
Metaanin resurssit todettiin jo moninkertaisesti kattavaksi kuin koko energiantarve joten voisitko pikkuhiljaa siirtyä jauhamasta hyötysuhteista johonkin toiseen aiheeseen, kun ne hyötysuhteet ei edelleenkään merkkaa mitään missään isommassa kuvassa?
Mielenkiintoista olisi saada vertaisarvioitu lähde tuohon metaaniauton ylivertaiseen energiatehokkuuteen, vaikka hyötysuhteilla ei mitään merkitystä olisikaan. Energiatehokkuuskin tosin menettää osin merkityksensä ylivertaisuutta arvioitaessa, jos resurssi on rajallinen tai vaatii fossiilista primäärienergiaa. Ikiliikkujalta kuulostaa, jos PtX:llä (rajallisten bioresurssien lisäksi) voidaan tuottaa liki määrättömästi metaania, jolla voidaan kattaa koko primäärienergian tarve polttaen osa takaisin sähköksi.
Metaanin kemialliset ominaisuudet antavat mahdollisuuden myös erityisen energiatehokkaiden autojen rakentamiseen.
Viimeisimmän Shell Eco-Marathonin voitti metaaniauto. Sen kulutus kisassa oli 2600 km/l eli 0,04 l/100 km. Litra tarkoittaa bensaekvivalenttilitraa. http://www.greencarguide.co.uk/features/eco-marathon-winning-vehicle-achieves-7362mpg/
Kuulostaa oikeasti typerältä että kilpalun tuloksia siellä keskenänne vertaisarvioitte kahvipöydässä.
Ja niin, oliko jotain muuta mitä pitäisi kertoa tai haluat jotain vastauksia?
Kovasti on Sähköautot Nyt! -ryhmä viuhun ja upotettu omasta elämästään 9 vuotta sähköautojen alttarille, ja silti onnistu raukka ostamaan vääränlaisen auton mistä puuttu parempi latausliitin. Mahtaa tuokin jannu näin 9 vuotta näitä juttuja seuranneena olla tällä hetkellä jossain hermoromahduksen ja psykoosinvälisessä tilassa. Jaksamisia.
@_Quu kirjoitti:
Edelleen olen sitämieltä ettei autoverolla ole merittävää vaikutusta Suomen autojen keski-ikään.
Hinnalla lienee eniten merkitystä halvempien valintaperusteissa. Edellä laskettu Clion hintavertailu osoittaa Clion Suomessa puolta kalliimmaksi kuin EU vapaakauppa-alueella.
50 % hintalisä alkaa jo vaikuttaa erityisesti hintakilpailluissa malleissa. Siitä lisähinnasta tosin vain kolmasosa on tässä tapauksessa veroa, loput on maahantuontiorganisaation hyvinvointia.
@_Quu kirjoitti:
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Vastahan ostit uuden käyttöösi mitä parhaiten sopivan auton, jota olet täällä kehunut kovasti. Ehditkö jo ajaa sen kilometrivammaiseksi, vai miksi se hienoimmaksi hehkuttamasi ei nyt enää kelpaakaan?
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että autokannan vanhuuden syy ei ole autovero, vaan pihistys- ja käsityöperinne.
Itsehän me on päättäjämme valittu, sitä saa mitä enemmistö haluaa.
Ei laittoman veron säätäjä pysty menemään sen taakse, että "mitäs äänestit". Kyllä lain säätäjä on ihan itse syyllinen rikokseensa, vaikka ei siitä käytännössä näköjään joudukaan vastaamaan.
@_Quu kirjoitti:
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Vastahan ostit uuden käyttöösi mitä parhaiten sopivan auton, jota olet täällä kehunut kovasti. Ehditkö jo ajaa sen kilometrivammaiseksi, vai miksi se hienoimmaksi hehkuttamasi ei nyt enää kelpaakaan?
Aivan ja uusi on hybriditekniikaltaan samanlainen, mallinimi vaihtuu vain Auriksesta Corollaan.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että autokannan vanhuuden syy ei ole autovero, vaan pihistys- ja käsityöperinne.
Itsehän me on päättäjämme valittu, sitä saa mitä enemmistö haluaa.
Ei laittoman veron säätäjä pysty menemään sen taakse, että "mitäs äänestit". Kyllä lain säätäjä on ihan itse syyllinen rikokseensa, vaikka ei siitä käytännössä näköjään joudukaan vastaamaan.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Kyllähän noita hankalasti saatavia metalleja tarvitaan niin neodyymiä magneetteihin kuin kobolttia akkuihin. Tosin kyllä PEM elektrolyyyserit ja polttokennotkin tuppaavat platinaa ja iridiumia käyttämään. Alkalielektrolyysiin ja metanointiin taitaa onneksi riittää nikkelipohjaiset katalyytit, vaikka onpa nikkelikin selvästi esim. kuparia kalliimpaa.
Jos hiilineutraalin metaanin tuottamiseen tarvitaan PtG-tekniikkaa rajallisen bioresurssin takia, eikö samalla sähköenergialla päästäisi pidemmälle akkusähköautolla tai ladattavalla hybridillä. PtX-tuotteille on varmasti kysyntää hankalammin sähköistettävissä kohteissa kuin henkilöautoissa.
Ei, se metaani muutetaan sähköksi polttomoottorilla, jolloin se auto ei ole vielä liikkunut ollenkaan joten se on matemaattisesti mahdottomuus. Kukaan ei edelleenkään tee biokaasusta liikennesähköä missään koska se on ajatuksena pähkähullu. Siinä mielessä olet oikeassa että eihän henkilöautoja tarvitse edes sähköistää niiden hankaluuden ja tarpeettomuuden vuoksi niin sähköistäisivät niitä asioita missä se on paras sovellus ja saa parhaan hyödyn.
En ihan tajunnut, mihin sähköä tuottavia polttomoottoreita sähkömetaanilla liikkuvassa autossa tarvitaan, jollei kyseessä ole sarjahybridi. Akkuautossa on monta häviöllistä energianmuuntoprosessia vähemmän kuin synteettisellä polttoaineella liikkuvassa sarjahybridissä, mutta etuna on toki nopea tankkaus ja pitkä toimintasäde.
Onhan noita vaihteistoja sähkömoottoreidenkin perässä ollut esim. ensimmäisissä Tesloissa. Työkoneisiin on kehitelty vaihteiston ja sähkömoottorin yhdistelmää väännön kasvattamiseksi pienillä nopeuksilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-053-3
Helpoin sähköistettävissä on toki liikkumattomat kohteet ja junat. Hyvin on sähköistyneet teollisuudet pumput ja puhaltimet, jotka kuluttavat merkittävän osan maailman sähköstä. Lämmityksen sähköistyminen on käynnissä, ainakin itse vaihdoin kauko(bio/maakaasu)lämmön maalämpöön. Akut ovat yleistyneet nopeasti tietokoneissa, käsi- ja puutarhatyökaluissa ja polkupyörissä.
Metaani muutetaan sähköksi tällä hetkellä 99% tapauksista ihan polttomoottorilla, näin esim. biokaasulaitoksilla. Pitkä saarna taas hyötysuhteista, mutta metaaniautolla on paras elinkaaren energiatehokkuus, laskelma-analyysi sisältää myös hyötysuhteet ja taloudellisuuskisoissa metaaniautot on perinteisesti voittaneet sähköautot.
Metaanin resurssit todettiin jo moninkertaisesti kattavaksi kuin koko energiantarve joten voisitko pikkuhiljaa siirtyä jauhamasta hyötysuhteista johonkin toiseen aiheeseen, kun ne hyötysuhteet ei edelleenkään merkkaa mitään missään isommassa kuvassa?
Mielenkiintoista olisi saada vertaisarvioitu lähde tuohon metaaniauton ylivertaiseen energiatehokkuuteen, vaikka hyötysuhteilla ei mitään merkitystä olisikaan. Energiatehokkuuskin tosin menettää osin merkityksensä ylivertaisuutta arvioitaessa, jos resurssi on rajallinen tai vaatii fossiilista primäärienergiaa. Ikiliikkujalta kuulostaa, jos PtX:llä (rajallisten bioresurssien lisäksi) voidaan tuottaa liki määrättömästi metaania, jolla voidaan kattaa koko primäärienergian tarve polttaen osa takaisin sähköksi.
Metaanin kemialliset ominaisuudet antavat mahdollisuuden myös erityisen energiatehokkaiden autojen rakentamiseen.
Viimeisimmän Shell Eco-Marathonin voitti metaaniauto. Sen kulutus kisassa oli 2600 km/l eli 0,04 l/100 km. Litra tarkoittaa bensaekvivalenttilitraa. http://www.greencarguide.co.uk/features/eco-marathon-winning-vehicle-achieves-7362mpg/
Kuulostaa oikeasti typerältä että kilpalun tuloksia siellä keskenänne vertaisarvioitte kahvipöydässä.
Ja niin, oliko jotain muuta mitä pitäisi kertoa tai haluat jotain vastauksia?
Metaaniauton pääsi siis 2600 km/l, joka bensiinin arvioidulla energiasisällöllä (9 kWh/l) tarkoittaa 289 km/kWh. Sähkösarjan voittaja pääsi 747 km/kWh eli noin 2,5 kertaa metaaniauton matkan.
Mitä taloudellisuusajokilpailun pitikään kertoa sähköstä tuotetun metaanin elinkaaren energiatehokkuudesta?
Tilastossa velkaantunut korkean autoveron Kreikka on Suomea jäljessä, ja autoveromaa-Portugali on melkein tasoissa. Kaikki muut ovat entisiä Neuvostoliiton vaikutusvallan alla olleita valtioita.
"Korkean autoveron maita ovat Suomen lisäksi Tanska, Irlanti, Portugali, Alankomaat ja Kreikka" Portugalissa Renault Talisman maksaa alkaen 36 152 €. Ruotsissa 228 000 kruunua, eli 22 500 €. Joten ei ihmekään että Portugal näkyy tilastossa.
http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna
Edelleen olen sitämieltä ettei autoverolla ole merittävää vaikutusta Suomen autojen keski-ikään.
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/henkiloauton_hinnanmuodostus.
Voidaan siis todeta että olemme asiasta eri mieltä. Itse olen pääasiassa ajanut käytetyillä autoilla koska uusi olisi ollut liian kallis. Toisena omistajana olen joutunut maksamaan melkein sen verran mitä naapurimaissa ensimmäinen omistaja maksaa uudesta.
Jostakin syystä suomalaiset eivät halua ostaa uutta autoa, vaan haluavat vanhemman?
"Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. "
https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-sulivat-vanhat-ennatykset-kaytettyja-autoja-tuotiin-suomeen-enemman-kuin-koskaan/1124c8db-9b89-3948-8f2e-7d33c423e5aa
Autoveroa on maksettava myös tuontiautosta:
https://www.vero.fi/contentassets/f3326d05d3954bed9c1686a17917754d/tammikuu-2019-autot.pdf
Kyllä, näin on. Loppusumma on kuitenkin pienempi kuin mitä uusi maksaisi, tai saa paremman auton kuin vastaavan hintaan Suomi-auton. Itsekin katsoin autoliikkeessä ollutta hyvän hintaista ruotsintuontiautoa (vähän ajettu, parempi varustelu), mutta auton vaihto ei ollut ajankohtaista. Ja joku osti sen jo.
Tuontiauto se minunkin laivassa tulossa oleva auto on (autoveronosuus kauppahinnassa on 1925,07€ ja se ei varmasti jatka auton romutusikää.)
Romutusikä lienee Suomessa nyt 21-22 vuotta, joten halpoja käytettyjä tarvittaisiin paljon markkinoille. Yksi keino on helpottaa uusien autojen myyntiä jolloin myös käytettyjen hinta vastaisi paremmin kysyntää eli ostajien maksukykyä.
Eikös ne käytetyt tuontiautot ole ratkaisu hyvien halpojen käytettyjen saatavuuteen.
Metaani muutetaan sähköksi tällä hetkellä 99% tapauksista ihan polttomoottorilla, näin esim. biokaasulaitoksilla. Pitkä saarna taas hyötysuhteista, mutta metaaniautolla on paras elinkaaren energiatehokkuus, laskelma-analyysi sisältää myös hyötysuhteet ja taloudellisuuskisoissa metaaniautot on perinteisesti voittaneet sähköautot.
Metaanin resurssit todettiin jo moninkertaisesti kattavaksi kuin koko energiantarve joten voisitko pikkuhiljaa siirtyä jauhamasta hyötysuhteista johonkin toiseen aiheeseen, kun ne hyötysuhteet ei edelleenkään merkkaa mitään missään isommassa kuvassa?
Sulla taitaa olla ymmärryksessä vikaa kun vain jankutat ja änkyröit kuin vanha Fariseus tota sähkömoottorin energiatehokkuutta. Metaaniutot on energiatehokkaampia ja perinteisesti metaaniautot on voittaneet energiatehokkuuskilpailut, joten monta kertaa aattelit vielä jankuttaa tuota?
Aika psykoottista roskaa. Selventäisitkö vähän sun hourailuitas että mitä ajat takaa? Tainnu pahankin kerran näköjää parikin verisuonta paksahtaa päästä? Ikävää että olet tietotasoton etkä tiedä että sähköautoissakin on vaihdelaatikoita, mutta ei se koskaan kenellekkään yllätyskenä tule että sähköuskovaiset jauhaa vastoin olevaisuutta olevaa psykoottista valhetta että sähköautot pärjää ilman vaihdelaatikoita tai sellasia ei niissä ole. Vähän sama kuin jauhaisi ettei biokaasuautot tarvitse renkaita koska ne on niin hyviä ja tehokkaita niin matalalentävät pitkin teitä, niin hupiukko olet. Koko Suomi seuraa ja erinäiset eri alojen kahviporukat.
Kerrottakoot ettet tiedä yhtään mitään biopolttoaineiden, etenkään biokaasun valmistuksesta, olet vain tiedoton rähisevä EssonBaarilainen, niin huvittavia on sun "sähköntarve" kommentit, et itseasiassa edes tiedä että mistä sellaisen laitoksen löytäisi, etkä ole koskaan nähnyt edes metaaniautoakaan, ylipäänsäkkään lähinnä puiston penkeillä aikaansa viettävät puliukot on sinun vertaisia.
Hei hei nimimerkki perussuomalaiselle, olet todella hei hei.
Autoverosta sen verran, että äänestin EU:hun liittymistä juuri autojen verotuksen yhdenmukaistamista ja ostovapautta EU:n sisällä.
Toisin on kuitenkin käynyt veronosalta, niin aina, persutkin (siniset) päättämässä petti lupauksensa, en kyllä niitä äänestänytkään, tietenkään.
Hallituksessa on ollut puolueita jotka ovat vuosien ajan ylläpitäneet autoveroa samalla kun ovat kiristäneet ajoneuvoveroa, joten lyhyellä tähtäimellä suomalaisen euron ostovoima pysyy heikkona. SDP on käsitykseni mukaan autoveropuolue.
Siniselle puolueelle ei ollut tarvetta muuhun kuin Sipilän hallituksen kasassa pitämisessä, joten se jäi odotetusti vaalipäivänä pois eduskunnasta.
Hybridi ja sähköautoissa on autovero kuitenkin jo nykyisellään niin pieni ettei sillä ole myyntilukuihin merkitystä.
Autoveron historiaa
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen. (Linnakangas 2014, VTV 2009)
Vuonna 1962 veroa korotettiin merkittävästi ja laki laajennettiin koskemaan myös yksityisessä käytössä olevia pakettiautoja. Korotuksen taustalla oli tuontisäännöstelyn purkaminen, jolloin uusien autojen ostopaine haluttiin jakaa useille vuosille. Autovero oli 1960-luvun alussa 40–90 % auton verotusarvosta. Valtion maksutaseongelmien vuoksi veroa korotettiin useaan kertaan 1960- ja 1970-luvulla ja vuonna 1967 vero muutettiin lainsäädännöllisesti pysyväksi. Vuodesta 1971 pakettiautojen verovapaus rajattiin auton enimmäismitoilla, joten myös ammattimaisessa käytössä olleista autoista on siitä lähtien peritty autoveroa. 1970- ja 1980-luvuilla autoveron tasoa on alennettu useaan otteeseen ja lakia on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. (Linnakangas 2014)
Vuonna 2008 autoveron rakenne muuttui hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi. Tuolloin tehty muutos alensi vähäpäästöisten autojen autoveroa ja vastaavasti nosti suuripäästöisten autojen veroa.
Lähteitä
Linnakangas, Esko. 2014. Historiallinen verokirja.
Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2009. Autoverotus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 195/2009.
Paitsi että lähtöhinta on niin korkea että harvalla on varaa ostaa sellaista. Käytetyissä mietityttää akkujen huoltokustannukset.
Hybridien hintaa hämää se että monien perusmallien halvempaa tekniikkaa on inflatoitu kovalla autoverolla jolloin kaikki autot vaikuttavat saman hintaisilta. Esimerkiksi Latvian hinnasto on hyvä vertauskohde, maa on eurovaluutassa ja EU-jäsenmaa. Ilmastokin on lähempänä suomalaista kuin italialaista.
Minun hybridi olisi Latviassa n. 2-3000 € halvempi ilman varusteita, en kuitenkaan missään tapauksessa kadehdi heidän elintasoa.
Pointtini oli että Corolla farmarin saa sieltä hintaan 20 000 euroa, hybridi taisi olla 4500 euroa kalliimpi - eli pitää miettiä "kannattaako" hybridi. Paitsi ei suomalainen voi mennä EU-ostoksille koska kotisatamassa tulli mätkäisee verot päälle. Toisaalta Corolla ei ole kyllä paras vertailukohta koska en pidä Corollaa esimerkiksi Renault Talismanin suorana kilpailijana vaikka hinnoittelu on samaa tasoa.
Elintaso Suomessa on viime vuosina perustunut velkaantumiseen. Latvian elintasoa en tunne, eli en osaa sanoa siitä tarvitsevatko kateutta vaiko sääliä, tai kumpaakaan.
Mielenkiintoista olisi saada vertaisarvioitu lähde tuohon metaaniauton ylivertaiseen energiatehokkuuteen, vaikka hyötysuhteilla ei mitään merkitystä olisikaan. Energiatehokkuuskin tosin menettää osin merkityksensä ylivertaisuutta arvioitaessa, jos resurssi on rajallinen tai vaatii fossiilista primäärienergiaa. Ikiliikkujalta kuulostaa, jos PtX:llä (rajallisten bioresurssien lisäksi) voidaan tuottaa liki määrättömästi metaania, jolla voidaan kattaa koko primäärienergian tarve polttaen osa takaisin sähköksi.
Sinäpä sen sanoit, velkaantuminen vain lisääntyisi verotulojen alentamisesta autonkin osalta.
Suomen nettorahatulot henkeä kohden kattaa reilusti Latvian ja Suomen autojen hintaeron Suomen eduksi.
Latviassa 26 190 € Corolla Touring Sports Active Plus 1,8 l bensiini hybridi e-CVT
Suomessa 28 566,30 € Corolla Touring Sports Hybrid Active 1.8 Hybrid e-CVT
Itse näkisin sen toisin, eli velkaantuminen vähenisi jos verotuksella ei kuristettaisi ostovoimaa. Muutoinhan arvonlisäveroa voisi kiristää joitakin prosentteja jolloin valtion rahahuolet katoaisivat.
Aika kallis tuollainen Corolla hybrid. Opel Astra farmari näyttäisi olevan nyt hintaan 20 200 euroa, automaatti ja 150 hv.
>
Itsehän me on päättäjämme valittu, sitä saa mitä enemmistö haluaa.
Autoveron tuotto n. miljardi on vapaaehtoista tulonsiirtoa yhteiskunnan palvelujen rahoittamiseksi ja takuulla työllistää enemmän (poikii lisää verotuloja) kuin autonostajan pankkitilillä.
Uusien autojen ostajat etenkin korkeanautoveron hintaluokassa ei lähde viroon huoltokustannuksia alentamaan, eivätkä muutenkaan joudu leikkaamaan muusta kulutuksesta.
Metaanin kemialliset ominaisuudet antavat mahdollisuuden myös erityisen energiatehokkaiden autojen rakentamiseen.
Viimeisimmän Shell Eco-Marathonin voitti metaaniauto. Sen kulutus kisassa oli 2600 km/l eli 0,04 l/100 km. Litra tarkoittaa bensaekvivalenttilitraa.
http://www.greencarguide.co.uk/features/eco-marathon-winning-vehicle-achieves-7362mpg/
Ja niin, oliko jotain muuta mitä pitäisi kertoa tai haluat jotain vastauksia?
Tässä on hyvä esimerkki iät ja ajat tiedettyyn asiaan että ei sähköautofanaatikot tiedä edes sähköautoista mitään:
https://www.is.fi/autot/art-2000006092752.html?ref=rss
Kovasti on Sähköautot Nyt! -ryhmä viuhun ja upotettu omasta elämästään 9 vuotta sähköautojen alttarille, ja silti onnistu raukka ostamaan vääränlaisen auton mistä puuttu parempi latausliitin. Mahtaa tuokin jannu näin 9 vuotta näitä juttuja seuranneena olla tällä hetkellä jossain hermoromahduksen ja psykoosinvälisessä tilassa. Jaksamisia.
Hinnalla lienee eniten merkitystä halvempien valintaperusteissa. Edellä laskettu Clion hintavertailu osoittaa Clion Suomessa puolta kalliimmaksi kuin EU vapaakauppa-alueella.
50 % hintalisä alkaa jo vaikuttaa erityisesti hintakilpailluissa malleissa. Siitä lisähinnasta tosin vain kolmasosa on tässä tapauksessa veroa, loput on maahantuontiorganisaation hyvinvointia.
Vastahan ostit uuden käyttöösi mitä parhaiten sopivan auton, jota olet täällä kehunut kovasti. Ehditkö jo ajaa sen kilometrivammaiseksi, vai miksi se hienoimmaksi hehkuttamasi ei nyt enää kelpaakaan?
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että autokannan vanhuuden syy ei ole autovero, vaan pihistys- ja käsityöperinne.
Ei laittoman veron säätäjä pysty menemään sen taakse, että "mitäs äänestit". Kyllä lain säätäjä on ihan itse syyllinen rikokseensa, vaikka ei siitä käytännössä näköjään joudukaan vastaamaan.
Aivan ja uusi on hybriditekniikaltaan samanlainen, mallinimi vaihtuu vain Auriksesta Corollaan.
Lainvastaiset toiminnat ratkaistaan oikeuslaitoksessa.
Metaaniauton pääsi siis 2600 km/l, joka bensiinin arvioidulla energiasisällöllä (9 kWh/l) tarkoittaa 289 km/kWh. Sähkösarjan voittaja pääsi 747 km/kWh eli noin 2,5 kertaa metaaniauton matkan.
Mitä taloudellisuusajokilpailun pitikään kertoa sähköstä tuotetun metaanin elinkaaren energiatehokkuudesta?
P.S. Ihan veronmaksajien kustantamalla työajalla kirjoitellaan vertaisarviointeja meille arvioitaviksi lähetettyihin artikkeleihin. Kahvitunneilla luetaan TM:n palstaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vertaisarviointi