@Topi27 kirjoitti:
Mitä hyvää on dieselin päästöissä ne ovat lähes puolet suurempia bensaautojen. esim. heinäkuu trafi ensirekisteritilastoissa co 2 päästöt < 200g/km.
Yleensä dieselit ovat isompia kuin bensa-autot (bensa-kuorma-autoja ei taideta myydä ollenkaan?). Jos sama auto varustetaan bensamoottorilla on kulutus korkeampi, joten tuosta taulukosta puuttuu laskukaava missä huomioidaan auton koko, eli käyttötarkoitus (pikkuauto vs. kookkaampi perheauto).
Tuo on henkilöautojen rekisteröintitilasto citymaasturit niin bensa kuin diesel löytyy saman kokoisia autoja dieselin tekniset päästöt vain ovat suurempia.
Jos olet lukenut autojen teknisiä tietoja, niin aina bensamoottori on tuottanut enemmän päästöjä kuin diesel. Ellei vertailukohtana ole bensa+sähkö verrattuna dieseliin.
Ruotsalaiset siirtyivät nyt elokuussa 95E10:n käyttöön, aiemmin oli 95E5. Eli tähän asti sama auto Suomessa tuotti vähemmän fossiilista CO2:ta kuin sama auto Ruotsissa tankattuna.
Päinvastaisiakin tutkimuksia on kun huomioidaan myös tuotanto.
Diesel-autot saastuttavat bensa-autoja enemmän, toteaa tuore tutkimus ja syyttää Eurooppaa ”diesel-addiktiosta”
Euroopan liikenne- ja ympäristöasioiden keskusjärjestö Transport & Environment toteaa tuoreessa raportissaan diesel-autojen saastuttavan ympäristöä ja päästävän ilmakehään bensa-autoja enemmän hiilidioksidia.
Transport & Environment on kattojärjestö useille kansalaisjärjestöille, jotka pyrkivät edistämään ympäristön kannalta kestäviä liikkumismuotoja.
Tutkimuksessa analysoitiin eri käyttövoimista aiheutuvia päästöjä koko ajoneuvon elinkaaren ajalta. Diesel-auton todetaan vapauttavan elinkaarensa aikana ilmakehään 3,65 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vastaavan bensa-auton.
Kai nyt vähintään pitäisi arvioida ja ottaa huomioon ajettu matka, jos taksimersulla on ajettu miljoona kilometriä ja warre romutetaan 50.000 km jälkeen niin kuka kehtaa väittää warrea vähemmän saastuttavaksi? Suomessa puhutaan usein kuinka polttoainetta säästyisi kun nopeutta vähän himmaisi, 120 -> 100 km/h. Saksalainen taas tarkkana laskee ajalle arvoa ja ajaa mieluimmin 200 km/h ja syö päivällistä kotona perheen kanssa eikä matkalla bensiksellä. E-mersulla kun ajaa 180-220 km/h, bensatankissa käy pyörre ja on pakko pysähtyä tankkaamaan kesken matkan kun diesel tankataan vasta matkan jälkeen - samasta syystä hybridit on vähemmän suosittuja Saksassa - akku tyhjenee kesken kiihdytyksen matkanopeuteen. Saksassa autoilla ajetaan paljon ja henkilöautoja on lähes 50 miljoonaa liikenteessä ja niistä noin 10 miljoonaa on huonokuntoista. Suomessa rekisterissä on noin 3 miljoonaa autoa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on vaikea selittää miksi Suomen autokannan sähköistämisellä on suurempi kiire kuin muilla Euroopan mailla. Puhtaampi sähkö on tietysti yksi hyvä syy.
@Topi27 kirjoitti:
Mitä hyvää on dieselin päästöissä ne ovat lähes puolet suurempia bensaautojen. esim. heinäkuu trafi ensirekisteritilastoissa co 2 päästöt < 200g/km.
Yleensä dieselit ovat isompia kuin bensa-autot (bensa-kuorma-autoja ei taideta myydä ollenkaan?). Jos sama auto varustetaan bensamoottorilla on kulutus korkeampi, joten tuosta taulukosta puuttuu laskukaava missä huomioidaan auton koko, eli käyttötarkoitus (pikkuauto vs. kookkaampi perheauto).
Tuo on henkilöautojen rekisteröintitilasto citymaasturit niin bensa kuin diesel löytyy saman kokoisia autoja dieselin tekniset päästöt vain ovat suurempia.
Jos olet lukenut autojen teknisiä tietoja, niin aina bensamoottori on tuottanut enemmän päästöjä kuin diesel. Ellei vertailukohtana ole bensa+sähkö verrattuna dieseliin.
Ruotsalaiset siirtyivät nyt elokuussa 95E10:n käyttöön, aiemmin oli 95E5. Eli tähän asti sama auto Suomessa tuotti vähemmän fossiilista CO2:ta kuin sama auto Ruotsissa tankattuna.
Päinvastaisiakin tutkimuksia on kun huomioidaan myös tuotanto.
Diesel-autot saastuttavat bensa-autoja enemmän, toteaa tuore tutkimus ja syyttää Eurooppaa ”diesel-addiktiosta”
Euroopan liikenne- ja ympäristöasioiden keskusjärjestö Transport & Environment toteaa tuoreessa raportissaan diesel-autojen saastuttavan ympäristöä ja päästävän ilmakehään bensa-autoja enemmän hiilidioksidia.
Transport & Environment on kattojärjestö useille kansalaisjärjestöille, jotka pyrkivät edistämään ympäristön kannalta kestäviä liikkumismuotoja.
Tutkimuksessa analysoitiin eri käyttövoimista aiheutuvia päästöjä koko ajoneuvon elinkaaren ajalta. Diesel-auton todetaan vapauttavan elinkaarensa aikana ilmakehään 3,65 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vastaavan bensa-auton.
Kai nyt vähintään pitäisi arvioida ja ottaa huomioon ajettu matka, jos taksimersulla on ajettu miljoona kilometriä ja warre romutetaan 50.000 km jälkeen niin kuka kehtaa väittää warrea vähemmän saastuttavaksi? Suomessa puhutaan usein kuinka polttoainetta säästyisi kun nopeutta vähän himmaisi, 120 -> 100 km/h. Saksalainen taas tarkkana laskee ajalle arvoa ja ajaa mieluimmin 200 km/h ja syö päivällistä kotona perheen kanssa eikä matkalla bensiksellä. E-mersulla kun ajaa 180-220 km/h, bensatankissa käy pyörre ja on pakko pysähtyä tankkaamaan kesken matkan kun diesel tankataan vasta matkan jälkeen - samasta syystä hybridit on vähemmän suosittuja Saksassa - akku tyhjenee kesken kiihdytyksen matkanopeuteen. Saksassa autoilla ajetaan paljon ja henkilöautoja on lähes 50 miljoonaa liikenteessä ja niistä noin 10 miljoonaa on huonokuntoista. Suomessa rekisterissä on noin 3 miljoonaa autoa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on vaikea selittää miksi Suomen autokannan sähköistämisellä on suurempi kiire kuin muilla Euroopan mailla. Puhtaampi sähkö on tietysti yksi hyvä syy.
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Saksassa perusauton hintaan ei lisätä inflaatiota, joten ne ovat halvempia kuin Suomessa, jolloin hintaero on suurempi. Silloin hybridi on hinnaston premium-malli, eli kallein.
Saksassa polttoaine on halvempaa ja sähkö kalliimpaa kuin Suomessa.
Nopeusrajoitus 120 ->110 on keino jota ei haluta ottaa käyttöön koska päättäjillä ei ole tietoa sen vaikutuksesta energiankulutukseen, tai sitten sillä olisi haitallinen vaikutus verokertymään. Toisaalta, kun EU:ssa ollaan, niin onko tarvetta olla kovin poikkeava muista?
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
LIIKENNEUUTINEN4.12.2019
Saksassa yli 10 miljoonaa huonokuntoista autoa – ja autojen keski-ikä nousee rajusti
Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen.
Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen tänä vuonna, kun vielä vuonna 2010 keski-ikä oli 8,1 vuotta. Vuoden 2019 alussa noin 40 prosenttia Saksan 47,1 miljoonan henkilöauton kannasta on yli 10 vuotta vanhoja.
Mielenkiintoista on, että vuonna 1960 henkilöautojen keski-ikä oli vain 3,7 vuotta ja vuonna 2000 6,9 vuotta. Autot ovat Saksan liikenteessä entistä pitkäikäisempiä. Vuonna 1965 henkilöauton keskimääräinen romutusikä oli 8 vuotta, mutta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 2015 romutusikä oli noussut 18 vuoteen – siis yli kaksinkertaistunut!
Jos romutusikä on 18 vuotta, on nyt romutusvuorossa vm. 2003. Jollei auto ole rikki, niin hyvinkin voi ajaa sellaisella ilman että varsinaisesti menettää mitään - ellei sitten harmittele sitä että bensaversioissa turbo pääsääntöisesti puuttuu.
Euroncap 5 tähteä, puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, 16 venttiilisiä polttoaineen suhkutuksella jne. Hyviä nykyaikaisia autoja, vaikka ESP (ja bluteooth) puuttuukin monesta.
Aiemmin autot ruostuivat, ja niiden tekniikka oli vanhanaikaista, oli kaasarikonetta ja nelivaihteista vaihdelaatikkoa jne. Kolariturvallisuutta ei testattu ollenkaan ennen vm. 1997, vaikka turvavyöt olikin jo varusteena..
@Topi27 kirjoitti:
Mitä hyvää on dieselin päästöissä ne ovat lähes puolet suurempia bensaautojen. esim. heinäkuu trafi ensirekisteritilastoissa co 2 päästöt < 200g/km.
Yleensä dieselit ovat isompia kuin bensa-autot (bensa-kuorma-autoja ei taideta myydä ollenkaan?). Jos sama auto varustetaan bensamoottorilla on kulutus korkeampi, joten tuosta taulukosta puuttuu laskukaava missä huomioidaan auton koko, eli käyttötarkoitus (pikkuauto vs. kookkaampi perheauto).
Tuo on henkilöautojen rekisteröintitilasto citymaasturit niin bensa kuin diesel löytyy saman kokoisia autoja dieselin tekniset päästöt vain ovat suurempia.
Jos olet lukenut autojen teknisiä tietoja, niin aina bensamoottori on tuottanut enemmän päästöjä kuin diesel. Ellei vertailukohtana ole bensa+sähkö verrattuna dieseliin.
Ruotsalaiset siirtyivät nyt elokuussa 95E10:n käyttöön, aiemmin oli 95E5. Eli tähän asti sama auto Suomessa tuotti vähemmän fossiilista CO2:ta kuin sama auto Ruotsissa tankattuna.
Päinvastaisiakin tutkimuksia on kun huomioidaan myös tuotanto.
Diesel-autot saastuttavat bensa-autoja enemmän, toteaa tuore tutkimus ja syyttää Eurooppaa ”diesel-addiktiosta”
Euroopan liikenne- ja ympäristöasioiden keskusjärjestö Transport & Environment toteaa tuoreessa raportissaan diesel-autojen saastuttavan ympäristöä ja päästävän ilmakehään bensa-autoja enemmän hiilidioksidia.
Transport & Environment on kattojärjestö useille kansalaisjärjestöille, jotka pyrkivät edistämään ympäristön kannalta kestäviä liikkumismuotoja.
Tutkimuksessa analysoitiin eri käyttövoimista aiheutuvia päästöjä koko ajoneuvon elinkaaren ajalta. Diesel-auton todetaan vapauttavan elinkaarensa aikana ilmakehään 3,65 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vastaavan bensa-auton.
Kai nyt vähintään pitäisi arvioida ja ottaa huomioon ajettu matka, jos taksimersulla on ajettu miljoona kilometriä ja warre romutetaan 50.000 km jälkeen niin kuka kehtaa väittää warrea vähemmän saastuttavaksi? Suomessa puhutaan usein kuinka polttoainetta säästyisi kun nopeutta vähän himmaisi, 120 -> 100 km/h. Saksalainen taas tarkkana laskee ajalle arvoa ja ajaa mieluimmin 200 km/h ja syö päivällistä kotona perheen kanssa eikä matkalla bensiksellä. E-mersulla kun ajaa 180-220 km/h, bensatankissa käy pyörre ja on pakko pysähtyä tankkaamaan kesken matkan kun diesel tankataan vasta matkan jälkeen - samasta syystä hybridit on vähemmän suosittuja Saksassa - akku tyhjenee kesken kiihdytyksen matkanopeuteen. Saksassa autoilla ajetaan paljon ja henkilöautoja on lähes 50 miljoonaa liikenteessä ja niistä noin 10 miljoonaa on huonokuntoista. Suomessa rekisterissä on noin 3 miljoonaa autoa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on vaikea selittää miksi Suomen autokannan sähköistämisellä on suurempi kiire kuin muilla Euroopan mailla. Puhtaampi sähkö on tietysti yksi hyvä syy.
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Lähinnä ajattelin, että Saksassa suljetaan ydinvoimalat mutta hiilivoiman alasajolla ei ole niin hoppu. Saksan tähtäin hiilineutraaliksi on 2045 ja Suomen 2035. Ehkä tuo 9000€ kuvastaa homman haastetta Saksassa. Poliittisia päättäjiä Suomessa kun kuuntelee, niin homma on pitkälti hoidettu kun saadaan henkilöautoliikenne kuriin. Jonkun pitäisi varmaan kertoa, että henkilöautojen CO2 päästöt on alle 1/10 Suomen päästöistä mutta verotulojen osuus on merkittävä. Nyt keskitytään paljon toimia siihen, mikä samalla sulkee isot rahavirrat. 8-9 miljardin tulovirta vuodessa kuihtuu nopeasti kun sähköautot lisääntyy. Voi olla poliittisesti vaikea paikka alkaa verottaa rajusti sähköautoja ennen kuin hiilineuraalius on saavutettu, 2035-2050? Suomessa autojen uusiutuminen on noin 100.000 autoa vuodessa, vielä on matkaa siihen, että polttomoottorit olisi vähemmistönä uusien autojen tilastoissa. Kolmen miljoonan auton vaihto sähköisiksi kestää ja osa porukasta on ostanut uuden/uudehkon auton jo useaan kertaan kun kolmannes autoista on edelleen alkuperäisellä omistajalla joka hankki sen käytettynä.
Niin löysiä ja jäsentymättömiä heittoja tuossa alla sinulta (taas), että on pakko kysyä, mitä tarkoitat. Jos nimittäin odotat, että joku kommentoisi sinulle ymmärtäen mihin vastaa. Vai meinaatko, että taasen heitit vain retoorisesti faktaa pöytään?
Jos vaikkapa EU-Belgiassa bensa 95 ja diesel maksavat 1,51 € litra..Taulukon mukaan Suomessa on jo nyt EU:n toiseksi kallein bensa Hollannin jälkeen - sen jälkeen kun työväenpuolue SDP kiristi sen verotusta. https://www.tolls.eu/fuel-prices
Osaatko sanoa, paljonko veron osuus on polttoaineiden hinnan osuudesta EU-Belgiassa ja EU-Hollannissa? Ja sen päälle, paljonko se on Suomessa?
Maailmanmarkkinahinnan nousulla ei tietysti ole mitään tekemistä asian kanssa, vai?
Saksassa perusauton hintaan ei lisätä inflaatiota, joten ne ovat halvempia kuin Suomessa, jolloin hintaero on suurempi. Silloin hybridi on hinnaston premium-malli, eli kallein.
Avaisitko tuota ajattelua vähän?
Saksassa polttoaine on halvempaa ja sähkö kalliimpaa kuin Suomessa.
Näkyykö se siellä jotenkin sähköautojen yleistymistä hidastavana, vai mitä tarkoitat?
Nopeusrajoitus 120 ->110 on keino jota ei haluta ottaa käyttöön koska päättäjillä ei ole tietoa sen vaikutuksesta energiankulutukseen, tai sitten sillä olisi haitallinen vaikutus verokertymään.
Mistä päättelet, ettei ei olisi tietoa vaikutuksista energiankulutukseen?
Toisaalta, kun EU:ssa ollaan, niin onko tarvetta olla kovin poikkeava muista?
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Ei tuosta voi päätellä mitään. Kun ei ole autoveroa, asia on tehtävä noinpäin Saksassa.
Suomessa tuetaan sähköistymistä samoilla summilla, valtion tyytyessä auton hankinnassa paljon alhaisempaa verokantaan kuin aiemmin. Oman hybridini ostokseen sain 'verotukea' +35keur verrattuna vastaavaan diesel/bensamalliin. Jos mediaani sähköauto on 50keur, autovero on 5-8keur alempi verrattuna vastaavan hintaiseen diesel/bensa-autoon. Kun laskee saamatta jääneet veroeurot, sähköistymistä tuetaan Suomessa hurjilla summilla. (toki mulla uusi auto olisi jäänyt kokonana ostamatta normiveroilla) Kuinka kauan näin tuetaan, on mielenkiintoinen kysymys. Muutamia vuosia vielä varmasti, puolivuosikymmentä ehkä osin, 10 vuotta tuskinpa
@Topi27 kirjoitti:
Mitä hyvää on dieselin päästöissä ne ovat lähes puolet suurempia bensaautojen. esim. heinäkuu trafi ensirekisteritilastoissa co 2 päästöt < 200g/km.
Yleensä dieselit ovat isompia kuin bensa-autot (bensa-kuorma-autoja ei taideta myydä ollenkaan?). Jos sama auto varustetaan bensamoottorilla on kulutus korkeampi, joten tuosta taulukosta puuttuu laskukaava missä huomioidaan auton koko, eli käyttötarkoitus (pikkuauto vs. kookkaampi perheauto).
Tuo on henkilöautojen rekisteröintitilasto citymaasturit niin bensa kuin diesel löytyy saman kokoisia autoja dieselin tekniset päästöt vain ovat suurempia.
Jos olet lukenut autojen teknisiä tietoja, niin aina bensamoottori on tuottanut enemmän päästöjä kuin diesel. Ellei vertailukohtana ole bensa+sähkö verrattuna dieseliin.
Ruotsalaiset siirtyivät nyt elokuussa 95E10:n käyttöön, aiemmin oli 95E5. Eli tähän asti sama auto Suomessa tuotti vähemmän fossiilista CO2:ta kuin sama auto Ruotsissa tankattuna.
Päinvastaisiakin tutkimuksia on kun huomioidaan myös tuotanto.
Diesel-autot saastuttavat bensa-autoja enemmän, toteaa tuore tutkimus ja syyttää Eurooppaa ”diesel-addiktiosta”
Euroopan liikenne- ja ympäristöasioiden keskusjärjestö Transport & Environment toteaa tuoreessa raportissaan diesel-autojen saastuttavan ympäristöä ja päästävän ilmakehään bensa-autoja enemmän hiilidioksidia.
Transport & Environment on kattojärjestö useille kansalaisjärjestöille, jotka pyrkivät edistämään ympäristön kannalta kestäviä liikkumismuotoja.
Tutkimuksessa analysoitiin eri käyttövoimista aiheutuvia päästöjä koko ajoneuvon elinkaaren ajalta. Diesel-auton todetaan vapauttavan elinkaarensa aikana ilmakehään 3,65 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vastaavan bensa-auton.
Kai nyt vähintään pitäisi arvioida ja ottaa huomioon ajettu matka, jos taksimersulla on ajettu miljoona kilometriä ja warre romutetaan 50.000 km jälkeen niin kuka kehtaa väittää warrea vähemmän saastuttavaksi? Suomessa puhutaan usein kuinka polttoainetta säästyisi kun nopeutta vähän himmaisi, 120 -> 100 km/h. Saksalainen taas tarkkana laskee ajalle arvoa ja ajaa mieluimmin 200 km/h ja syö päivällistä kotona perheen kanssa eikä matkalla bensiksellä. E-mersulla kun ajaa 180-220 km/h, bensatankissa käy pyörre ja on pakko pysähtyä tankkaamaan kesken matkan kun diesel tankataan vasta matkan jälkeen - samasta syystä hybridit on vähemmän suosittuja Saksassa - akku tyhjenee kesken kiihdytyksen matkanopeuteen. Saksassa autoilla ajetaan paljon ja henkilöautoja on lähes 50 miljoonaa liikenteessä ja niistä noin 10 miljoonaa on huonokuntoista. Suomessa rekisterissä on noin 3 miljoonaa autoa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on vaikea selittää miksi Suomen autokannan sähköistämisellä on suurempi kiire kuin muilla Euroopan mailla. Puhtaampi sähkö on tietysti yksi hyvä syy.
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Lähinnä ajattelin, että Saksassa suljetaan ydinvoimalat mutta hiilivoiman alasajolla ei ole niin hoppu. Saksan tähtäin hiilineutraaliksi on 2045 ja Suomen 2035. Ehkä tuo 9000€ kuvastaa homman haastetta Saksassa. Poliittisia päättäjiä Suomessa kun kuuntelee, niin homma on pitkälti hoidettu kun saadaan henkilöautoliikenne kuriin. Jonkun pitäisi varmaan kertoa, että henkilöautojen CO2 päästöt on alle 1/10 Suomen päästöistä mutta verotulojen osuus on merkittävä. Nyt keskitytään paljon toimia siihen, mikä samalla sulkee isot rahavirrat. 8-9 miljardin tulovirta vuodessa kuihtuu nopeasti kun sähköautot lisääntyy. Voi olla poliittisesti vaikea paikka alkaa verottaa rajusti sähköautoja ennen kuin hiilineuraalius on saavutettu, 2035-2050? Suomessa autojen uusiutuminen on noin 100.000 autoa vuodessa, vielä on matkaa siihen, että polttomoottorit olisi vähemmistönä uusien autojen tilastoissa. Kolmen miljoonan auton vaihto sähköisiksi kestää ja osa porukasta on ostanut uuden/uudehkon auton jo useaan kertaan kun kolmannes autoista on edelleen alkuperäisellä omistajalla joka hankki sen käytettynä.
Niin joo, saksan ydinvoimapäätös on asia jota en ole koskaan ymmärtänyt.
En tiedä onko välttämättä niin että "muut päästölähteet on unohdettu, ja keskitytään vain yksityisautoiluun" (en siteeraa nyt sinua, vaan mielikuvaani yleisestä keskustelusta). Mediaan suodattuu tietysti ihmisiä kiinnostavia puheenaiheita, ja autoilu on varmasti yksi kiinnostavimpia ja tunteita herättävimpiä aiheita, joten niistä tietysti uutisoidaan paljon. Lisäksi on jokaisen omat filtterit, autoilu kiinnostaa minuakin hyvin paljon, joten itsekin luen paljon siihen liittyvää asiaa. Itse kunkin lukemalta uutisvirralta jää piiloon niitä muita asioita.
Uusiutumistahti on itse asiassa yli 150 tuhatta, kun huomioidaan myös käytettynä maahantuodut. Sadan tonnin uusmyynti on huono vuosi, hyvänä menee reilusti enemmän. Toki sieltä vielä tuodaan niitä dieseleitä ja bensakoneita, mutta jo nyt näkee että myös plugareita tulee paljon, sähköautojakin jonkin verran. Olen aivan varma että se virta kääntyy aika nopeasti sähköautoiksi jahka niitä alkaa löytyä noilta isoilta markkinoilta.
Jos ja kun sitä verokertymää pitää paikata, niin varmaan se on sitten joku kilometrivero joka on sama kaikille, entisten verojen päälle. Silloin sähköautoilun suhteellinen etu pysyy ennallaan (riippuen tietysti miten se tarkalleen ottaen säädetään)
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Ei tuosta voi päätellä mitään. Kun ei ole autoveroa, asia on tehtävä noinpäin Saksassa.
Suomessa tuetaan sähköistymistä samoilla summilla, valtion tyytyessä auton hankinnassa paljon alhaisempaa verokantaan kuin aiemmin. Oman hybridini ostokseen sain 'verotukea' +35keur verrattuna vastaavaan diesel/bensamalliin. Jos mediaani sähköauto on 50keur, autovero on 5-8keur alempi verrattuna vastaavan hintaiseen diesel/bensa-autoon. Kun laskee saamatta jääneet veroeurot, sähköistymistä tuetaan Suomessa hurjilla summilla. (toki mulla uusi auto olisi jäänyt kokonana ostamatta normiveroilla) Kuinka kauan näin tuetaan, on mielenkiintoinen kysymys. Muutamia vuosia vielä varmasti, puolivuosikymmentä ehkä osin, 10 vuotta tuskinpa
Tuo on ihan käypä tulkinta myös, olet ihan oikeassa. On siinä minusta pieni vivahde-ero vähennetäänkö verorasitusta vai maksetaanko aktiivisesti rahaa ulos, mutta pääpiirteiltään kyse on aikalailla samasta asiasta.
1930-luvulla tehtiin aerodynamiikan ihme – Tämän auton ilmanvastus on pienempi kuin Teslalla tai CLA-Mersulla
Kari Kortelainen17.8.202111:02
Auton aerodynaamisuus on tärkeä kiihtyvyyteen, huippunopeuteen ja polttoaineenkulutukseen vaikuttava tekijä. 1930-luvulla kehitetyllä Schlörwagenilla ilmanvastuskerroin oli pienempi kuin tämän hetken virtaviivaisimmilla Tesla S:llä tai Mercedes-Benzin CLA-mallilla.
Auton aerodynaamisuus on tärkeä kiihtyvyyteen, huippunopeuteen ja polttoaineenkulutukseen vaikuttava tekijä. Tällä hetkellä myynnissä olevista autoista pienimmät ilmanvastuskertoimet ovat Teslan S-mallilla sekä Mercedes-Benzin CLA-mallilla, joilla tämä luku on alle 0,25.
1930-luvulla Saksassa valmistettu Schlörwagen-auto oli kuitenkin aerodynaamisempi kuin yksikään nykyautoista: sen ilmanvastuskertoimen on jälkeenpäin laskettu olleen vain 0,15.
Mercedes-Benzin sähköinen S-malli on edullisin S-sarjan malli
Montakos olet rantatiellä bongannut jo?
No niin on edullisin Saksassakin, jos nyt löysin oikeat lähtöhinnat (kun kerran saksalaisista tässä viimeksi kait keskusteltiin)
EQS: 106.374,10 €
S: 108.635,10 €
Suomessa alkaen -hinnat:
EQS: 118316 €
S: 143275 €
Selkeä ero germaanihintoihin kaiken kaikkiaan, mutta hämmentävän iso ero mallien välillä Suomessa. Ja mistäköhän se kertoo? Ihme miksei ole kovempi menekki kuitenkin
Mercedes-Benzin sähköinen S-malli on edullisin S-sarjan malli
Montakos olet rantatiellä bongannut jo?
No niin on edullisin Saksassakin, jos nyt löysin oikeat lähtöhinnat (kun kerran saksalaisista tässä viimeksi kait keskusteltiin)
EQS: 106.374,10 €
S: 108.635,10 €
Suomessa alkaen -hinnat:
EQS: 118316 €
S: 143275 €
Selkeä ero germaanihintoihin kaiken kaikkiaan, mutta hämmentävän iso ero mallien välillä Suomessa. Ja mistäköhän se kertoo? Ihme miksei ole kovempi menekki kuitenkin
Kuulopuheita, mutta Kaikki Suomeen ensivaiheessa saatavat EQS olisi jo myyty. Tuotanto tökkii.
Mercedes-Benzin sähköinen S-malli on edullisin S-sarjan malli
Montakos olet rantatiellä bongannut jo?
No niin on edullisin Saksassakin, jos nyt löysin oikeat lähtöhinnat (kun kerran saksalaisista tässä viimeksi kait keskusteltiin)
EQS: 106.374,10 €
S: 108.635,10 €
Suomessa alkaen -hinnat:
EQS: 118316 €
S: 143275 €
Selkeä ero germaanihintoihin kaiken kaikkiaan, mutta hämmentävän iso ero mallien välillä Suomessa. Ja mistäköhän se kertoo? Ihme miksei ole kovempi menekki kuitenkin
Toivottavasti sama hintaero säilyy myös mallistossa alaspäin mentäessä...
Tuskin kukaan ostaa, Suomessakaan, noita S-malleja alk. -hinnalla. Suomessa varusteiden/varustelun "ruksittamisesta" suorastaan rangaistaan hinnassa ja veroilla, onko käytännöissä eroa Saksan kanssa?
@Kumppani kirjoitti:
Tuskin kukaan ostaa, Suomessakaan, noita S-malleja alk. -hinnalla. Suomessa varusteiden/varustelun "ruksittamisesta" suorastaan rangaistaan hinnassa ja veroilla, onko käytännöissä eroa Saksan kanssa?
Jos käyt vaikkapa opel.de sivustolla (vaikka googlen käännökset apuna), niin voi huomata että lisävarusteet on hinnoiteltu kalliiksi sielläkin - eli kalliimpi varustetaso voi tulla halvemmaksi kuin valita lisävarusteita.
Erona on se että Suomi lisää varusteen hintaan vielä CO2 - arvoon sidotun autoveron joka voi suuruudeltaan olla periaattessa sama kuin että arvonlisävero perittäisiin tuplana - useita satasia. Eli hybridiin tai sähköversioon on halvempi ostaa täysin sama lisävaruste kuin maahantuontihinnaltaan halvempaan -polttomoottoriversioon.
Eli jos haluaa uuden auton (perustellen sen itselleen puhtailla pakokaasuilla ja turvallisuudella), niin halvinta mallia voi olla tylsä lähteä ostamaan kun sen hinta kohoaa kuitenkin sen liian kalliin tasolle.
Autovero ei ole sama jokaisessa EU-maassa, tämä on suomalaisten itsensä äänestämä malli. Tai siis minä en ole äänestänyt, mutta tarpeeksi moni on.
Erona on se että Suomi lisää varusteen hintaan vielä CO2 - arvoon sidotun autoveron
Jotakin tuollaista muistelin lukeneeni.
Autovero ei ole sama jokaisessa EU-maassa, tämä on suomalaisten itsensä äänestämä malli. Tai siis minä en ole äänestänyt, mutta tarpeeksi moni on
Niin, 60-luvullahan tuo verotus alkoi, sellaisena kuuluisana "tilapäisenä", eikö niin. Missä asiasta on sen jälkeen mukamas äänestetty mitään, tai jotenkin. Onko sellaista olemassa edes "tarpeeksi montaa" siis.
Suomessa kerättiin vuonna 2019 noin 7,9 miljardia euroa veroja tieliikenteestä. Yhtä Suomeen rekisteröityä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoja kohden tämä tarkoittaa tarkalleen 2 523 euroa per auto.
Ainoastaan Belgiassa (3 187 €) ja Itävallassa (2 678 €) veroja kerätään autoa kohden enemmän kuin Suomessa.
Myös Irlannissa, Tanskassa ja Hollannissa keskimääräinen summa ylittää 2 000 euroa.
Kahdeksan miljardin veroeuron kokonaispotista noin 5 miljardia kerätään erillisveroina, kuten polttoaineiden valmisteverona, autoverona ja ajoneuvoveroina.
Loput noin 3 miljardia ovat peräisin polttoaineiden ja autojen myynnin sekä leasing-, huolto- ja korjauspalvelujen arvonlisäverokertymästä.
@Kumppani kirjoitti:
Niin, 60-luvullahan tuo verotus alkoi, sellaisena kuuluisana "tilapäisenä", eikö niin. Missä asiasta on sen jälkeen mukamas äänestetty mitään, tai jotenkin. Onko sellaista olemassa edes "tarpeeksi montaa" siis.
Tämä on jo vähän vanhaa tietoa, mutta antaa viitteen siihen mitä tarkoitin sillä "tarpeeksi monta".
Tuolla sivulla olevassa jutussa Perussuomalaiset jostakin syystä halusivat sähköautoille arvonlisäveron poiston (alv 0%), eli voinee sanoa että ihan kaikki ideat eivät ole järkeviä. Fiksumpaa kuin tuo poikkeama eurooppalaiseen käytäntöön olisi toteuttaa terveyssiteiden alvin alennus lääkkeiden 10 % tasoon (minun mielestäni, vaikken niitä itse tarvitsekaan).
Vasemmisto ja RKP panostaisivat työsuhdeautoilijoiden etuihin.
Ja romutuspalkkio joka myös mainittiin, se ei vaikuttaisi mitenkään siihen onko minulla varaa ostaa uudempaa autoa kun en aja romutusikäisellä autolla jonka arvo olisi alempi kuin romupalkkio.
Perussuomalaiset jostakin syystä halusivat sähköautoille arvonlisäveron poiston (alv 0%). Vasemmisto ja RKP panostaisivat työsuhdeautoilijoiden etuihin
Ei tuo vastannut mitenkään siihen kysymykseen: missä suomalaiset ovat äänestäneet nykykäytännöstä autoverotuksen suhteen? Jonkun puolueen mahdolliset esitykset ohjelmassaan eivät ole vielä yhtään mitään! Varsinkaan, jollei suomalaiset ole niistäkään äänestäneet.
Perussuomalaiset jostakin syystä halusivat sähköautoille arvonlisäveron poiston (alv 0%). Vasemmisto ja RKP panostaisivat työsuhdeautoilijoiden etuihin
Ei tuo vastannut mitenkään siihen kysymykseen: missä suomalaiset ovat äänestäneet nykykäytännöstä autoverotuksen suhteen? Jonkun puolueen mahdolliset esitykset ohjelmassaan eivät ole vielä yhtään mitään! Varsinkaan, jollei suomalaiset ole niistäkään äänestäneet.
"Suurista puolueista Sdp on suhtautunut viime vuodet kriittisimmin miljardi euroa vuosittain valtion kassaan tuovan veron alentamiseen. Nyt Sdp:n esittämän laskelman mukaan säästö autoveron alennuksen perumisesta olisi 40 miljoonaa euroa."
Äänestämällä SDP:tä voi tehokkaimmalla tavalla äänestää (suomalaisten) kireän autoveron puolesta.
Ei. Me olemme kuulemma äänestäneet sellaista, jolla nykyverotus toteutuu. Ei siihen vastaa minkään puolueen toiveet, vai oletko eri mieltä?
Äänestämällä SDP:tä voi tehokkaimmalla tavalla äänestää (suomalaisten) kireän autoveron puolesta
Vain, jos [tähän minkä tahansa] puolueen aieohjelmaa lähdetään hallituksen ja/tai eduskunnan toimesta toteuttamaan - ja se siis sotisi autoilijoiden tarpeita ja ajatuksia vastaan.
Kerro siis mielummin, minkä puolueen - tai oikeammin pitäisi sanoa hallituskoalitioiden - toteuttamat verotuskäytännöt nyt ovat niitä, mitä "useimmat ovat äänestäneet" ja joiden kanssa elämme.
Ei helppoa, mutta annat ymmärtää olevasi perillä asiasta.
Pienellä haulla löytyy autoja 200 - 700000 euron hintahaarukassa, sähköautoja on 4000 - 200 000 euroon, kyllä sieltä pitäisi löytyä jokaiselle sopiva, hankinnan jälkeen ne juhlat vasta alkaa, vakuutukset ja pitkä lista muita kuluja, joka välissä on valtio Alvin kanssa, arvonalennus kasvaa progressiivisesti mitä enemmän autosta on maksettu.
@Topi27 kirjoitti:
Diesel-autot saastuttavat bensa-autoja enemmän
Etkö sinäkään usko sähköautoon sen omilla TODELLISILLA meriiteillä, vai miksi keksit kuvitteellisia rasitteita muille vaihtoehdoille?
Millä bensa-autolla lähdetään tavoittelemaan aiemmin lupaamaasi kesäajan kaikkien ajojen keskikulutusta 2.3 litraa sadalle (sisältäen peräkärryn ja pyöräetelineen vedon)?
Kai nyt vähintään pitäisi arvioida ja ottaa huomioon ajettu matka, jos taksimersulla on ajettu miljoona kilometriä ja warre romutetaan 50.000 km jälkeen niin kuka kehtaa väittää warrea vähemmän saastuttavaksi? Suomessa puhutaan usein kuinka polttoainetta säästyisi kun nopeutta vähän himmaisi, 120 -> 100 km/h. Saksalainen taas tarkkana laskee ajalle arvoa ja ajaa mieluimmin 200 km/h ja syö päivällistä kotona perheen kanssa eikä matkalla bensiksellä. E-mersulla kun ajaa 180-220 km/h, bensatankissa käy pyörre ja on pakko pysähtyä tankkaamaan kesken matkan kun diesel tankataan vasta matkan jälkeen - samasta syystä hybridit on vähemmän suosittuja Saksassa - akku tyhjenee kesken kiihdytyksen matkanopeuteen. Saksassa autoilla ajetaan paljon ja henkilöautoja on lähes 50 miljoonaa liikenteessä ja niistä noin 10 miljoonaa on huonokuntoista. Suomessa rekisterissä on noin 3 miljoonaa autoa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on vaikea selittää miksi Suomen autokannan sähköistämisellä on suurempi kiire kuin muilla Euroopan mailla. Puhtaampi sähkö on tietysti yksi hyvä syy.
Saksassa tuetaan sähköauton ostoa 9000 eurolla (kirjoitin ja/tai linkkasin tänne aiemmin tarkempaa tietoa aiheesta). Sen perusteella tuntuisi että siellä on jopa suurempi kiire kuin meillä?
Saksassa perusauton hintaan ei lisätä inflaatiota, joten ne ovat halvempia kuin Suomessa, jolloin hintaero on suurempi. Silloin hybridi on hinnaston premium-malli, eli kallein.
Saksassa polttoaine on halvempaa ja sähkö kalliimpaa kuin Suomessa.
Nopeusrajoitus 120 ->110 on keino jota ei haluta ottaa käyttöön koska päättäjillä ei ole tietoa sen vaikutuksesta energiankulutukseen, tai sitten sillä olisi haitallinen vaikutus verokertymään. Toisaalta, kun EU:ssa ollaan, niin onko tarvetta olla kovin poikkeava muista?
LIIKENNEUUTINEN4.12.2019
Saksassa yli 10 miljoonaa huonokuntoista autoa – ja autojen keski-ikä nousee rajusti
Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen.
Henkilöautojen keski-ikä Saksassa on noussut nopeasti 9,5 vuoteen tänä vuonna, kun vielä vuonna 2010 keski-ikä oli 8,1 vuotta. Vuoden 2019 alussa noin 40 prosenttia Saksan 47,1 miljoonan henkilöauton kannasta on yli 10 vuotta vanhoja.
Mielenkiintoista on, että vuonna 1960 henkilöautojen keski-ikä oli vain 3,7 vuotta ja vuonna 2000 6,9 vuotta. Autot ovat Saksan liikenteessä entistä pitkäikäisempiä. Vuonna 1965 henkilöauton keskimääräinen romutusikä oli 8 vuotta, mutta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 2015 romutusikä oli noussut 18 vuoteen – siis yli kaksinkertaistunut!
Jos romutusikä on 18 vuotta, on nyt romutusvuorossa vm. 2003. Jollei auto ole rikki, niin hyvinkin voi ajaa sellaisella ilman että varsinaisesti menettää mitään - ellei sitten harmittele sitä että bensaversioissa turbo pääsääntöisesti puuttuu.
Euroncap 5 tähteä, puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, 16 venttiilisiä polttoaineen suhkutuksella jne. Hyviä nykyaikaisia autoja, vaikka ESP (ja bluteooth) puuttuukin monesta.
Aiemmin autot ruostuivat, ja niiden tekniikka oli vanhanaikaista, oli kaasarikonetta ja nelivaihteista vaihdelaatikkoa jne. Kolariturvallisuutta ei testattu ollenkaan ennen vm. 1997, vaikka turvavyöt olikin jo varusteena..
Lähinnä ajattelin, että Saksassa suljetaan ydinvoimalat mutta hiilivoiman alasajolla ei ole niin hoppu. Saksan tähtäin hiilineutraaliksi on 2045 ja Suomen 2035. Ehkä tuo 9000€ kuvastaa homman haastetta Saksassa. Poliittisia päättäjiä Suomessa kun kuuntelee, niin homma on pitkälti hoidettu kun saadaan henkilöautoliikenne kuriin. Jonkun pitäisi varmaan kertoa, että henkilöautojen CO2 päästöt on alle 1/10 Suomen päästöistä mutta verotulojen osuus on merkittävä. Nyt keskitytään paljon toimia siihen, mikä samalla sulkee isot rahavirrat. 8-9 miljardin tulovirta vuodessa kuihtuu nopeasti kun sähköautot lisääntyy. Voi olla poliittisesti vaikea paikka alkaa verottaa rajusti sähköautoja ennen kuin hiilineuraalius on saavutettu, 2035-2050? Suomessa autojen uusiutuminen on noin 100.000 autoa vuodessa, vielä on matkaa siihen, että polttomoottorit olisi vähemmistönä uusien autojen tilastoissa. Kolmen miljoonan auton vaihto sähköisiksi kestää ja osa porukasta on ostanut uuden/uudehkon auton jo useaan kertaan kun kolmannes autoista on edelleen alkuperäisellä omistajalla joka hankki sen käytettynä.
Niin löysiä ja jäsentymättömiä heittoja tuossa alla sinulta (taas), että on pakko kysyä, mitä tarkoitat. Jos nimittäin odotat, että joku kommentoisi sinulle ymmärtäen mihin vastaa. Vai meinaatko, että taasen heitit vain retoorisesti faktaa pöytään?
@Karrette kirjoitti:
Osaatko sanoa, paljonko veron osuus on polttoaineiden hinnan osuudesta EU-Belgiassa ja EU-Hollannissa? Ja sen päälle, paljonko se on Suomessa?
Maailmanmarkkinahinnan nousulla ei tietysti ole mitään tekemistä asian kanssa, vai?
Avaisitko tuota ajattelua vähän?
Näkyykö se siellä jotenkin sähköautojen yleistymistä hidastavana, vai mitä tarkoitat?
Mistä päättelet, ettei ei olisi tietoa vaikutuksista energiankulutukseen?
Mitä tarkoitat?
Ei tuosta voi päätellä mitään. Kun ei ole autoveroa, asia on tehtävä noinpäin Saksassa.
Suomessa tuetaan sähköistymistä samoilla summilla, valtion tyytyessä auton hankinnassa paljon alhaisempaa verokantaan kuin aiemmin. Oman hybridini ostokseen sain 'verotukea' +35keur verrattuna vastaavaan diesel/bensamalliin. Jos mediaani sähköauto on 50keur, autovero on 5-8keur alempi verrattuna vastaavan hintaiseen diesel/bensa-autoon. Kun laskee saamatta jääneet veroeurot, sähköistymistä tuetaan Suomessa hurjilla summilla. (toki mulla uusi auto olisi jäänyt kokonana ostamatta normiveroilla) Kuinka kauan näin tuetaan, on mielenkiintoinen kysymys. Muutamia vuosia vielä varmasti, puolivuosikymmentä ehkä osin, 10 vuotta tuskinpa
Niin joo, saksan ydinvoimapäätös on asia jota en ole koskaan ymmärtänyt.
En tiedä onko välttämättä niin että "muut päästölähteet on unohdettu, ja keskitytään vain yksityisautoiluun" (en siteeraa nyt sinua, vaan mielikuvaani yleisestä keskustelusta). Mediaan suodattuu tietysti ihmisiä kiinnostavia puheenaiheita, ja autoilu on varmasti yksi kiinnostavimpia ja tunteita herättävimpiä aiheita, joten niistä tietysti uutisoidaan paljon. Lisäksi on jokaisen omat filtterit, autoilu kiinnostaa minuakin hyvin paljon, joten itsekin luen paljon siihen liittyvää asiaa. Itse kunkin lukemalta uutisvirralta jää piiloon niitä muita asioita.
Uusiutumistahti on itse asiassa yli 150 tuhatta, kun huomioidaan myös käytettynä maahantuodut. Sadan tonnin uusmyynti on huono vuosi, hyvänä menee reilusti enemmän. Toki sieltä vielä tuodaan niitä dieseleitä ja bensakoneita, mutta jo nyt näkee että myös plugareita tulee paljon, sähköautojakin jonkin verran. Olen aivan varma että se virta kääntyy aika nopeasti sähköautoiksi jahka niitä alkaa löytyä noilta isoilta markkinoilta.
Jos ja kun sitä verokertymää pitää paikata, niin varmaan se on sitten joku kilometrivero joka on sama kaikille, entisten verojen päälle. Silloin sähköautoilun suhteellinen etu pysyy ennallaan (riippuen tietysti miten se tarkalleen ottaen säädetään)
Tuo on ihan käypä tulkinta myös, olet ihan oikeassa. On siinä minusta pieni vivahde-ero vähennetäänkö verorasitusta vai maksetaanko aktiivisesti rahaa ulos, mutta pääpiirteiltään kyse on aikalailla samasta asiasta.
1930-luvulla tehtiin aerodynamiikan ihme – Tämän auton ilmanvastus on pienempi kuin Teslalla tai CLA-Mersulla
Kari Kortelainen17.8.202111:02
Auton aerodynaamisuus on tärkeä kiihtyvyyteen, huippunopeuteen ja polttoaineenkulutukseen vaikuttava tekijä. 1930-luvulla kehitetyllä Schlörwagenilla ilmanvastuskerroin oli pienempi kuin tämän hetken virtaviivaisimmilla Tesla S:llä tai Mercedes-Benzin CLA-mallilla.
Auton aerodynaamisuus on tärkeä kiihtyvyyteen, huippunopeuteen ja polttoaineenkulutukseen vaikuttava tekijä. Tällä hetkellä myynnissä olevista autoista pienimmät ilmanvastuskertoimet ovat Teslan S-mallilla sekä Mercedes-Benzin CLA-mallilla, joilla tämä luku on alle 0,25.
1930-luvulla Saksassa valmistettu Schlörwagen-auto oli kuitenkin aerodynaamisempi kuin yksikään nykyautoista: sen ilmanvastuskertoimen on jälkeenpäin laskettu olleen vain 0,15.
jatkuu ja kuvat:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/53877651-3f0b-40d1-85d4-8e1e735cc43a?ref=ampparit:4971
Mercedes-Benzin sähköinen S-malli on edullisin S-sarjan malli
https://autotoday.fi/mercedes-benzin-sahkoinen-s-malli-on-edullisin-s-sarjan-malli/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=mercedes-benzin-sahkoinen-s-malli-on-edullisin-s-sarjan-malli
@Topi27 kirjoitti:
Montakos olet rantatiellä bongannut jo?
No niin on edullisin Saksassakin, jos nyt löysin oikeat lähtöhinnat (kun kerran saksalaisista tässä viimeksi kait keskusteltiin)
EQS: 106.374,10 €
S: 108.635,10 €
Suomessa alkaen -hinnat:
EQS: 118316 €
S: 143275 €
Selkeä ero germaanihintoihin kaiken kaikkiaan, mutta hämmentävän iso ero mallien välillä Suomessa. Ja mistäköhän se kertoo? Ihme miksei ole kovempi menekki kuitenkin
Kuulopuheita, mutta Kaikki Suomeen ensivaiheessa saatavat EQS olisi jo myyty. Tuotanto tökkii.
Voi hyvinkin olla että ovat myyty, mikäs siinä. Kaikki 5?
Toivottavasti sama hintaero säilyy myös mallistossa alaspäin mentäessä...
Autoverotuksen vaikutuksesta tuo tietysti kielii Suomessa. Tietysti Saksan hinnat olisi paremmat molemmilla versioilla...
Minulla on sellainen muistikuva, että Saksassa auto hinnastoista puuttuu arvonlisävero.
EQS 450+
Preis Euro
106.374,10 inkl. MwSt.
89.390,00 exkl. MwSt.
OK, ALV 19%
Tuskin kukaan ostaa, Suomessakaan, noita S-malleja alk. -hinnalla. Suomessa varusteiden/varustelun "ruksittamisesta" suorastaan rangaistaan hinnassa ja veroilla, onko käytännöissä eroa Saksan kanssa?
Jos käyt vaikkapa opel.de sivustolla (vaikka googlen käännökset apuna), niin voi huomata että lisävarusteet on hinnoiteltu kalliiksi sielläkin - eli kalliimpi varustetaso voi tulla halvemmaksi kuin valita lisävarusteita.
Erona on se että Suomi lisää varusteen hintaan vielä CO2 - arvoon sidotun autoveron joka voi suuruudeltaan olla periaattessa sama kuin että arvonlisävero perittäisiin tuplana - useita satasia. Eli hybridiin tai sähköversioon on halvempi ostaa täysin sama lisävaruste kuin maahantuontihinnaltaan halvempaan -polttomoottoriversioon.
Eli jos haluaa uuden auton (perustellen sen itselleen puhtailla pakokaasuilla ja turvallisuudella), niin halvinta mallia voi olla tylsä lähteä ostamaan kun sen hinta kohoaa kuitenkin sen liian kalliin tasolle.
Autovero ei ole sama jokaisessa EU-maassa, tämä on suomalaisten itsensä äänestämä malli. Tai siis minä en ole äänestänyt, mutta tarpeeksi moni on.
@Karrette kirjoitti:
Jotakin tuollaista muistelin lukeneeni.
Niin, 60-luvullahan tuo verotus alkoi, sellaisena kuuluisana "tilapäisenä", eikö niin. Missä asiasta on sen jälkeen mukamas äänestetty mitään, tai jotenkin. Onko sellaista olemassa edes "tarpeeksi montaa" siis.
Suomessa kerättiin vuonna 2019 noin 7,9 miljardia euroa veroja tieliikenteestä. Yhtä Suomeen rekisteröityä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoja kohden tämä tarkoittaa tarkalleen 2 523 euroa per auto.
Ainoastaan Belgiassa (3 187 €) ja Itävallassa (2 678 €) veroja kerätään autoa kohden enemmän kuin Suomessa.
Myös Irlannissa, Tanskassa ja Hollannissa keskimääräinen summa ylittää 2 000 euroa.
Kahdeksan miljardin veroeuron kokonaispotista noin 5 miljardia kerätään erillisveroina, kuten polttoaineiden valmisteverona, autoverona ja ajoneuvoveroina.
Loput noin 3 miljardia ovat peräisin polttoaineiden ja autojen myynnin sekä leasing-, huolto- ja korjauspalvelujen arvonlisäverokertymästä.
Tämä on jo vähän vanhaa tietoa, mutta antaa viitteen siihen mitä tarkoitin sillä "tarpeeksi monta".
https://www.vapausvalitaauto.fi/blogi/autoiluvaaliohjelmissa
Tuolla sivulla olevassa jutussa Perussuomalaiset jostakin syystä halusivat sähköautoille arvonlisäveron poiston (alv 0%), eli voinee sanoa että ihan kaikki ideat eivät ole järkeviä. Fiksumpaa kuin tuo poikkeama eurooppalaiseen käytäntöön olisi toteuttaa terveyssiteiden alvin alennus lääkkeiden 10 % tasoon (minun mielestäni, vaikken niitä itse tarvitsekaan).
Vasemmisto ja RKP panostaisivat työsuhdeautoilijoiden etuihin.
Ja romutuspalkkio joka myös mainittiin, se ei vaikuttaisi mitenkään siihen onko minulla varaa ostaa uudempaa autoa kun en aja romutusikäisellä autolla jonka arvo olisi alempi kuin romupalkkio.
@Karrette kirjoitti:
Ei tuo vastannut mitenkään siihen kysymykseen: missä suomalaiset ovat äänestäneet nykykäytännöstä autoverotuksen suhteen? Jonkun puolueen mahdolliset esitykset ohjelmassaan eivät ole vielä yhtään mitään! Varsinkaan, jollei suomalaiset ole niistäkään äänestäneet.
Jos ei vastannut, niin ei voi mitään.
Ei tämäkään varmaan vastaa?
https://www.is.fi/autot/art-2000005450783.html
"Suurista puolueista Sdp on suhtautunut viime vuodet kriittisimmin miljardi euroa vuosittain valtion kassaan tuovan veron alentamiseen. Nyt Sdp:n esittämän laskelman mukaan säästö autoveron alennuksen perumisesta olisi 40 miljoonaa euroa."
Äänestämällä SDP:tä voi tehokkaimmalla tavalla äänestää (suomalaisten) kireän autoveron puolesta.
@Karrette kirjoitti:
Voisit esittää jotakin konkreettista, vai mitä? Toteutunutta, koska niin me suomalaiset olemme kuulemma äänestäneet.
Ei. Me olemme kuulemma äänestäneet sellaista, jolla nykyverotus toteutuu. Ei siihen vastaa minkään puolueen toiveet, vai oletko eri mieltä?
Vain, jos [tähän minkä tahansa] puolueen aieohjelmaa lähdetään hallituksen ja/tai eduskunnan toimesta toteuttamaan - ja se siis sotisi autoilijoiden tarpeita ja ajatuksia vastaan.
Kerro siis mielummin, minkä puolueen - tai oikeammin pitäisi sanoa hallituskoalitioiden - toteuttamat verotuskäytännöt nyt ovat niitä, mitä "useimmat ovat äänestäneet" ja joiden kanssa elämme.
Ei helppoa, mutta annat ymmärtää olevasi perillä asiasta.
Pienellä haulla löytyy autoja 200 - 700000 euron hintahaarukassa, sähköautoja on 4000 - 200 000 euroon, kyllä sieltä pitäisi löytyä jokaiselle sopiva, hankinnan jälkeen ne juhlat vasta alkaa, vakuutukset ja pitkä lista muita kuluja, joka välissä on valtio Alvin kanssa, arvonalennus kasvaa progressiivisesti mitä enemmän autosta on maksettu.
Etkö sinäkään usko sähköautoon sen omilla TODELLISILLA meriiteillä, vai miksi keksit kuvitteellisia rasitteita muille vaihtoehdoille?
Millä bensa-autolla lähdetään tavoittelemaan aiemmin lupaamaasi kesäajan kaikkien ajojen keskikulutusta 2.3 litraa sadalle (sisältäen peräkärryn ja pyöräetelineen vedon)?