Mistä tuo johtuu? Ei kai noin uusissa autoissa edes ole juuri mitään korjauksia, mitä takuu ei korvaisi ja huoltoihinkaan ei juuri pitäisi kulua rahaa.
Mistä tuo johtuu? Ei kai noin uusissa autoissa edes ole juuri mitään korjauksia, mitä takuu ei korvaisi ja huoltoihinkaan ei juuri pitäisi kulua rahaa.
Artikkelin pohjalta tulkitsin että päätelmät perustuvat KORJAAMON KUSTANNUKSIIN, eli työläämpään vianetsintään yms. Siitä ennustetaan kustannusten heijastuvan myös kuluttajahintoihin aikanaan.
Minun mielestäni päätelmä on virheellinen. Tämä voi olla ihan pätevä tapa ennustaa kustannuskehitystä polttomoottoriautoissa, joissa tekniikka on pääosin tuttua, ja yleensä lähinnä evoluutiota edelliseen sukupolveen.
Sähköautojen osalta käytännössä kaikki mallit ja perusrakenteet ovat valmistajilleen uusia, Teslaa ja ehkä Nissan- Renaultin muutamaa mallia lukuun ottamatta. Ja vaikka jotain vanhempia viritelmiä olisikin, niin uudet perusrakenteet ovat vasta tulleet markkinoille.
Koska kaikki on uutta, niin valmistajalle kuin toimipisteelle kuin asentajallekin, niin on selvää ettei kokemusta ja korjausohjeita ole ehtinyt syntyä, jolloin uutena eteen tulevien asioiden ratkaisukin vie aikaa.
Jahka lastentaudit on korjattu (takuun aikana) ja kokemusta tullut, niin kuluttajien maksettavaksi päätyessään tilanne näyttää erilaiselta. Tietysti voi olla niin että vaikka 6 vuoden tai 200tkm kohdalla alkaa esiintyä jotain vikoja joita takuuaikana ei ole ilmaantunut, ja ne pitää sitten pähkäillä kuntoon kuluttajan piikkiin.
Lisäksi tämä viittaa minusta enemmänkin korjauskustannuksiin kuin määräaikaishuoltoihin.
@M880 kirjoitti:
Minun mielestäni päätelmä on virheellinen. Tämä voi olla ihan pätevä tapa ennustaa kustannuskehitystä polttomoottoriautoissa, joissa tekniikka on pääosin tuttua, ja yleensä lähinnä evoluutiota edelliseen sukupolveen.
En näe tätä erityisesti sähkärin riskinä. Autojen elektroniikan kehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja aivan samanlaisia pyörillä rullaavia paikallisverkkoja kojetaulu täynnä TV-ruutuja nykypäivän polttiksetkin ovat.
Itse olen törmännyt ongelmaan jo aiemmin nimenomaan polttisten kanssa ja siitä viisastuneena oma ratkaisuni on ostaa jo kypsässä kehitysvaiheessa oleva korimalli, jonka temput ovat jo valmiiksi tiedossa.
@M880 kirjoitti:
Minun mielestäni päätelmä on virheellinen. Tämä voi olla ihan pätevä tapa ennustaa kustannuskehitystä polttomoottoriautoissa, joissa tekniikka on pääosin tuttua, ja yleensä lähinnä evoluutiota edelliseen sukupolveen.
Ihan samanlaisia pyörillä rullaavia paikallisverkkoja kojetaulu täynnä TV-ruutuja nykypäivän polttiksetkin ovat, joten en näe tätä erityisesti sähkärin riskinä.
Itse olen törmännyt ongelmaan jo aiemmin nimenomaan polttisten kanssa ja siitä viisastuneena oma ratkaisuni on ostaa jo kypsässä kehitysvaiheessa oleva korimalli, jonka temput ovat jo valmiiksi tiedossa.
Jep, mutta pointtini olikin että perusrakenne on uusi, ei se että perusrakenne on sähköinen. Sähkäreissä on enemmän uutta kuin polttissukupolvien välillä yleensä. Eli sama kuin sinun pointtisi. Jos valmistajat olisivat kaikki joukolla nyt deletoineet vanhat dokumenttinsa ja rakentaneet polttiksensa puhtaalta pöydältä, niin samat suunnitteluvirheet, lastentaudit ja muut yllärit niistä pitäisi kaivaa.
@M880 kirjoitti:
Jahka lastentaudit on korjattu (takuun aikana) ja kokemusta tullut, niin kuluttajien maksettavaksi päätyessään tilanne näyttää erilaiselta. Tietysti voi olla niin että vaikka 6 vuoden tai 200tkm kohdalla alkaa esiintyä jotain vikoja joita takuuaikana ei ole ilmaantunut, ja ne pitää sitten pähkäillä kuntoon kuluttajan piikkiin.
Matkan varrella on sattunut kaksi niin hyvin suunniteltu autoa, että takuuajan viritysten jälkeen seuraavat sadat tuhannet ovat menneet vähemmillä vioilla. Kaksi sellaista autoa on ollut, joiden huolto- ja korjauslokin 200.000 - 300.000 km on ollut kaikkein puhtain ja helpoin. Vielä en ole saanut käsiini niin hyvää autoa, että neljäs tai viides sata tonnia olisi yhä parantanut menoa uudenkarheuden hävittyä.
Löytyisikö tuohon selitystä, kuuluuko hintaan ilmaiset sähköt?
Vai todetaanko periaatteessa että tällä rivillä ei ole eroa onko oma vaiko leasing, mutta käytännössä näyttää siltä että latauskustannuksia ei tarvitse huomioida ollenkaan? Jos sähköön menee n. 500 € (verotuettu käyttövoima, kuka maksaa lastemme opettajien palkat?), niin onhan se rahaa sekin.
@M880 kirjoitti:
Jahka lastentaudit on korjattu (takuun aikana) ja kokemusta tullut, niin kuluttajien maksettavaksi päätyessään tilanne näyttää erilaiselta. Tietysti voi olla niin että vaikka 6 vuoden tai 200tkm kohdalla alkaa esiintyä jotain vikoja joita takuuaikana ei ole ilmaantunut, ja ne pitää sitten pähkäillä kuntoon kuluttajan piikkiin.
Matkan varrella on sattunut kaksi niin hyvin suunniteltu autoa, että takuuajan viritysten jälkeen seuraavat sadat tuhannet ovat menneet vähemmillä vioilla. Kaksi sellaista autoa on ollut, joiden huolto- ja korjauslokin 200.000 - 300.000 km on ollut kaikkein puhtain ja helpoin. Vielä en ole saanut käsiini niin hyvää autoa, että neljäs tai viides sata tonnia olisi yhä parantanut menoa uudenkarheuden hävittyä.
Joudun näköjään taas täsmentämään mitä tarkoitin, sorry. OAW oli oikeassa.
Tarkoitin että tilanne näyttää erilaiselta, parempaan suuntaan, koska siinä alkumatkalla (sekä malli-iän että yksilön kilsat) havaitut viat on korjattu ja opittu. Sitten sattuma voi tuoda niitä yllätysvikoja myöhemmin, mutta korjaamoiden kokemus on karttunut joten vianetsintä on sujuvampaa.
Lisäksi tietysti varaosien saanti on parantunut ja mahdolliset tarvikeosat tulleet markkinoille
Pitää hyväksyä se tosiasia että teimme me (omasta mielestämme) "kohtuuden" rajoissa mitä tahansa, kulutamme silti enemmän kuin maapallon kestokyky antaa myöden. Silloin ei ole varaa huudella että "suomen / minun ei enää tarvitse tehdä mitään". Voi jättää tekemättä, mutta myöntää edes itselleen että rasittaa maapalloa enemmän kui muut, koska viitsi/halua/voi tehdä muutosta.
Me asutaan 50 neliön asunnossa, missä kolme vesikiertoista kaukolämmöllä lämpiävää patteria, vähän eri paikasta saisi sen hinnalla n. 560 000 € 150 m² jos olisi tarvetta. Oma auto on corolla hybridi millä on ajettu 16000 km/2v
Pääasiassa syömme lähinnä kanaa ja kalaa.
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Pitää hyväksyä se tosiasia että teimme me (omasta mielestämme) "kohtuuden" rajoissa mitä tahansa, kulutamme silti enemmän kuin maapallon kestokyky antaa myöden. Silloin ei ole varaa huudella että "suomen / minun ei enää tarvitse tehdä mitään". Voi jättää tekemättä, mutta myöntää edes itselleen että rasittaa maapalloa enemmän kui muut, koska viitsi/halua/voi tehdä muutosta.
Me asutaan 50 neliön asunnossa, missä kolme vesikiertoista kaukolämmöllä lämpiävää patteria, vähän eri paikasta saisi sen hinnalla n. 560 000 € 150 m² jos olisi tarvetta. Oma auto on corolla hybridi millä on ajettu 16000 km/2v
Pääasiassa syömme lähinnä kanaa ja kalaa.
Näin olen jostain aiemmastakin keskustelusta ymmärtänyt. Minun mielestäni sinulta ei kohtuudella voi suomalaisessa kontekstissa enempää pyytää, sinun hiilijalanjälkesi lienee varsin kevyt. Varmaan pikkujuttuja voi tehdä, mutta tuskin mitään merkittävää.
Hiilijalanjälkesi lienee myös merkittävästi pienempi kuin minun. 10 vuotta sitten päätin myydä asunnon kantakaupungista, ja vaihtaa 75m2 n. 250 neliöön Espoossa (virallisia neliöitä on vähemmän, mutta ei se lämpöpumppu katso lämmittääkö se kellarin "askarteluhuonetta" vai olkkaria). Saman ratkaisun tekisin varmaan vieläkin, mutta rakentaisin hirsitalon.
Yhteiskuntana meillä kuitenkin vielä riittää tekemistä, vaikka sinä Quu hoidatkin oman osuutesi hyvin. Ja jos minulta kysyttäisiin kenen tarvitsee vielä nipistää muutama hiilikilo kulutuksestaan, sinun, minun vai köyhän intialaisen, niin ottaisin kyllä itseni lisäksi sinut vielä mukaan niihin talkoisiin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Näytöt ja niiden hinnat nyt eivät liity auton käyttövoimaan. Aika vähän noiden näyttöjen kuulee hajoilevan.
Teollisuudessa invertterit jauhaa tyypillisesti isolla teholla ja suuren osan ajasta. Autoissa kuormitus on tosi vähäistä teollisuuteen verrattuna. Mitä itse olen seurannut teollisuutta, niin polttomoottorit tarvitsevat huoltoa valtavasti enemmän kuin sähkömoottorit tamuineen.
No onhan sähkömoottori kaikessa yksinkertaisuudessaan parasta mitä polttomoottorin tilalle on tarjolla.
Meidän jokaisessa taloudessa on useita sähkömoottoreita, paljonko ne on huoltoa tarvinnut elinkaarensaaikana
Sirupula kyykytti Euroopan suurinta automarkkinaa – Sähköautojen myynti kasvoi silti yli kaikkien odotusten
6.8.202113:18päivitetty 6.8.202113:45
Sähköautot tulevat vauhdilla
Voimalinjojen murros näyttää samalla kiihtyvän merkittävästi. Saksalaiset ovat siirtymässä polttomoottoreista yhä päättäväisemmin kohti vaihtoehtoisia voimanlähteitä.
Diesel-autojen rekisteröinnit vähenivät 48 prosentilla markkinaosuuden kutistuessa reiluun 19 prosenttiin. Uusien bensiiniautojen kysyntä kutistui 40 prosentilla ja niiden markkinaosuus oli heinäkuussa 39 prosenttia.
Sen sijaan täyssähköautojen kysyntä ponnahti 52 prosentilla ylöspäin ja niiden kokonaismarkkinaosuus yli nyt 10 prosentin rajapyykin.
Ladattavien hybridiautojen ensirekisteröinnit kipusivat 58 prosenttia edelliseen heinäkuuhun verrattuna. Markkinaosuus kasvoi 12,8 prosenttiin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Näytöt ja niiden hinnat nyt eivät liity auton käyttövoimaan. Aika vähän noiden näyttöjen kuulee hajoilevan.
Teollisuudessa invertterit jauhaa tyypillisesti isolla teholla ja suuren osan ajasta. Autoissa kuormitus on tosi vähäistä teollisuuteen verrattuna. Mitä itse olen seurannut teollisuutta, niin polttomoottorit tarvitsevat huoltoa valtavasti enemmän kuin sähkömoottorit tamuineen.
Kyläseppä on paikkakunnan paras autonkorjaaja ellei takuu ole voimassa eikä ole pakko etsiä merkkikorjaamoa. Merkkikorjaamoillakin sähkömallien koulutukset lienee käynnissä mutta tyypillinen vianhaku vaatii kokemusta ja sitä ei vielä ole kertynyt koska autoja on vähän eikä vikoja ole kuin harvoin.
Elektroniikka eroaa mekaanisesta laitteesta, vähiten vikoja syntyy kun laitteen kuorma on tasainen ja lämpötila pysyy vakiona. Kun kysyt paperitehtaan sähkäriltä vioista, hän kertoo, ettei laitteita pitäisi koskaan pysäyttää. Seisokin jälkeen on aina kaikenlaista ongelmaa.
Polttisten huollossa pitää erottaa itse moottoria koskeva huolto ja koko auton huolto ”tarkistamisineen”. Tyypillinen diesel-moottori tarvitsee öljynvaihdon 30.000km, ilmansuodatin 60.000km ja jos on niin nokkahihnan vaihdon 160.000km välein. Teollisuusmoottori tarvitsee laakerin uudelleen rasvausta, mitä nopeampi moottori, sitä useammin - yli 3000 rpm moottorin laakerin rasvausväli on noin 2000h tai vaihtoehtoisesti moottori on kytketty kiertovoiteluun. Kestovoideltuja laakereita on saatavilla, niitä ei voidella uudestaan vaan koko laakeri vaihdetaan, yleensä 20.000 käyttötunnin jälkeen. Sähköauton moottori pyörii huomattavan paljon nopeampaa kuin mikään moottori kotona tai tehtaassa. Väistämättä niihin tulee laakeriongelmia vaikka huolto-ohjelmassa mitään vaihtoaikaa ei olisi mainittukaan. Polttisten laakerit on paljon paremmin voideltuja, suorastaan kylvetetään öljyssä, jota vielä vaihdetaan eikä laakeriin usein kohdistu suuria pyörimisnopeuksia, sähköautojen moottoreiden max nopeudet on jopa 12000 rpm.
Tilastollisesti yhden moottorin vikaantumisväli (MTBF) voi olla kymmeniä vuosia mutta kun lukumäärä kasvaa miljooniin, vikoja ilmenee päivittäin. 30 vuoden vikaantumisvälillä 3 miljoonaa moottoria - tasaisella jakaumalla jopa 10 moottoria tunnissa vikaantuisi. Toinen kestävä sähkölaite on muuntaja, ei käytännössä liikkuvia osia. Tehomuuntaja voi kestää 50 vuotta mutta niitä vikaantuu Suomessa lähes päivittäin eikä niitä ole miljoonia. Lopuksi voi todeta never say never.
The design of the ID.6 “sets new standards in terms of space, functionality, design, and, in particular, user experience. The car is thus tailored specifically to the needs and wishes of Chinese customers.”
Onko volkkari kysynyt eurooppalaisten asiakkaiden mielipiteitä ja todennut, ettei ID.6 mallille ole kysyntää Euroopassa? Muutenkin Kiinassa on huomioitu takamatkustajan tilat paremmin kuin Euroopassa, jopa vajaa kymmenen vuotta sitten oli olemassa Volvo S60L joka oli kymmenen senttiä vakiomallia pidempi. Itsellä Kiinassa oli 523LiA (F10)
@Kumppani kirjoitti:
Harrastaako kukaan hypermilingia sähköautollaan?
Mielenkiintoinen juttu tänään HS Visiossa.
En ole sähköautolla harrastanut. Nuorena opiskelijana tuli harrastettua hypermilingia polttomoottoriautolla olosuhteiden pakosta. Lähinnä rahapula oli tärkein pakottava olosuhde.
Kyläseppä on paikkakunnan paras autonkorjaaja ellei takuu ole voimassa eikä ole pakko etsiä merkkikorjaamoa.
Ei ollut edes 740 GLE:n aktiivipalvelusaikana ja on sitä vielä vähemmän tänään. Jo lähes puhtaasti mekaaninen vain lämpötila- ja painekompensoinneilla varustettu Bosch KE-Jetronic selätti kaksi Volvon merkkiliikettä. Vasta Bosch merkkihuolto sai Jetronicin kuriin ja vieläpä ilman yhdenkään osan vaihtamista, pelkästään yhden tunnistimen oikeaan asetusarvoonsa säätämällä.
Tukivarsia ja palloniveliä osaa vaihtaa monikin, mutta Seittenneliskanttista uudempien tänään 10 vuoden takaisten autojen sähköoppi on jo niin monimutkaista ettei niille voi edes teeskennellä tekevänsä rutiinihuoltoa ilman tehtaan testeriä ja online-yhteyttä tehtaan korjausoppaisiin. Kaikissa ei edes huoltokirjaa ei ole pystynyt täyttämään enää 13 vuoteen ilman palvelinyhteyttä, koska digitaalista huoltolokia ei täytetä leimoilla ja öljyisillä sormenjäljillä.
Merkkikorjaamoillakin sähkömallien koulutukset lienee käynnissä mutta tyypillinen vianhaku vaatii kokemusta ja sitä ei vielä ole kertynyt koska autoja on vähän eikä vikoja ole kuin harvoin.
Aivan. Mutta myös polttikset ovat jo niin täynnä sähköoppia, ettei merkkiliikkeen mekaanikkokaan pärjää aivan uuden korimallin ensimmäisille ongemille ennen kuin ne on tehtaan ja maahantuojan kanssa yhdessä debugattu.
Juuri tätä käsittääkseni M880 ja NHB tuossa yllä sanovat ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. Korjaamoilla kestää hetken oppia uuden mallin tavoille. Tämä kynnys on selkeästi olemassa sähköautojen osalta, mutta eipä tuo ole mitään uutta ollut polttistenkaan osalta enää vuosiin silloin kun elektroniikan arkkitehtuuri on vedetty uusiksi. Jo vuosia tuolla ulkona liikkuneen automallin ostaja pääsee vähemmällä pioneerityöllä ostipa autonsa uutena tai käytettynä. Se 4 - 5 vuosikerta juuri ennen faceliftiä on jo ehditty debugata valmiiksi, joten uuden ostaja saa toimivan auton suoraan tehtaalta. Käytetyn ostajan puolesta taas merkkiin erikoistunut korjaamo tekee tarpeelliseksi osoittautuneet päivitykset jo ennen ongelmien ilmaantumista. Ja siksi on täysin luonnollista, että uuden auton ostajalle vaikkapa 200 - 300 tuhatta on helpoin satanen, kun saa ajaa kokonaan valmiiksi kootulla mutta ei vielä vanhalla ja kuluneella autolla.
@Jorma L2 kirjoitti:
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Näytöt ja niiden hinnat nyt eivät liity auton käyttövoimaan. Aika vähän noiden näyttöjen kuulee hajoilevan.
Teollisuudessa invertterit jauhaa tyypillisesti isolla teholla ja suuren osan ajasta. Autoissa kuormitus on tosi vähäistä teollisuuteen verrattuna. Mitä itse olen seurannut teollisuutta, niin polttomoottorit tarvitsevat huoltoa valtavasti enemmän kuin sähkömoottorit tamuineen.
Polttisten huollossa pitää erottaa itse moottoria koskeva huolto ja koko auton huolto ”tarkistamisineen”. Tyypillinen diesel-moottori tarvitsee öljynvaihdon 30.000km, ilmansuodatin 60.000km ja jos on niin nokkahihnan vaihdon 160.000km välein. Teollisuusmoottori tarvitsee laakerin uudelleen rasvausta, mitä nopeampi moottori, sitä useammin - yli 3000 rpm moottorin laakerin rasvausväli on noin 2000h tai vaihtoehtoisesti moottori on kytketty kiertovoiteluun. Kestovoideltuja laakereita on saatavilla, niitä ei voidella uudestaan vaan koko laakeri vaihdetaan, yleensä 20.000 käyttötunnin jälkeen. Sähköauton moottori pyörii huomattavan paljon nopeampaa kuin mikään moottori kotona tai tehtaassa. Väistämättä niihin tulee laakeriongelmia vaikka huolto-ohjelmassa mitään vaihtoaikaa ei olisi mainittukaan. Polttisten laakerit on paljon paremmin voideltuja, suorastaan kylvetetään öljyssä, jota vielä vaihdetaan eikä laakeriin usein kohdistu suuria pyörimisnopeuksia, sähköautojen moottoreiden max nopeudet on jopa 12000 rpm.
On siellä polttiksenkin konepellin alla myös kestovoideltuja laakereita. Kuinka usein sinulla ovat laturin laakerit hajonneet? Siinä, missä teollisuusmoottorille 2000 tuntia on vain usein toistuva voiteluväli, sähköauto etenee 50 km/h keskinopeudella jo 100 000 km. 20 000 tuntia riittää jo lähes poikkeuksetta.
@Jorma L2 kirjoitti:
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Näytöt ja niiden hinnat nyt eivät liity auton käyttövoimaan. Aika vähän noiden näyttöjen kuulee hajoilevan.
Teollisuudessa invertterit jauhaa tyypillisesti isolla teholla ja suuren osan ajasta. Autoissa kuormitus on tosi vähäistä teollisuuteen verrattuna. Mitä itse olen seurannut teollisuutta, niin polttomoottorit tarvitsevat huoltoa valtavasti enemmän kuin sähkömoottorit tamuineen.
Polttisten huollossa pitää erottaa itse moottoria koskeva huolto ja koko auton huolto ”tarkistamisineen”. Tyypillinen diesel-moottori tarvitsee öljynvaihdon 30.000km, ilmansuodatin 60.000km ja jos on niin nokkahihnan vaihdon 160.000km välein. Teollisuusmoottori tarvitsee laakerin uudelleen rasvausta, mitä nopeampi moottori, sitä useammin - yli 3000 rpm moottorin laakerin rasvausväli on noin 2000h tai vaihtoehtoisesti moottori on kytketty kiertovoiteluun. Kestovoideltuja laakereita on saatavilla, niitä ei voidella uudestaan vaan koko laakeri vaihdetaan, yleensä 20.000 käyttötunnin jälkeen. Sähköauton moottori pyörii huomattavan paljon nopeampaa kuin mikään moottori kotona tai tehtaassa. Väistämättä niihin tulee laakeriongelmia vaikka huolto-ohjelmassa mitään vaihtoaikaa ei olisi mainittukaan. Polttisten laakerit on paljon paremmin voideltuja, suorastaan kylvetetään öljyssä, jota vielä vaihdetaan eikä laakeriin usein kohdistu suuria pyörimisnopeuksia, sähköautojen moottoreiden max nopeudet on jopa 12000 rpm.
On siellä polttiksenkin konepellin alla myös kestovoideltuja laakereita. Kuinka usein sinulla ovat laturin laakerit hajonneet? Siinä, missä teollisuusmoottorille 2000 tuntia on vain usein toistuva voiteluväli, sähköauto etenee 50 km/h keskinopeudella jo 100 000 km. 20 000 tuntia riittää jo lähes poikkeuksetta.
Muuten samaa mieltä, mutta itselläni on vähän epätietoisuutta kuinka kovaa sähköauton moottori pyörii esim. 80-100 km/h nopeudessa? Laakerit kuolee nopeampaa mitä suurempi rpm. Itse olen nollannut keskinopeutta silloin tällöin eikä se paljon yli 60km/h ole autossa jolla ajetaan enimmäkseen maantiellä ja moottoriteilläkin. Volvon matkamittarissa on 499 tkm, vaihdoin viime vuonna laturiin hiilet ja laakerit, ei olleet laakerit vielä lopussa mutta kollektorissa oli syvä ura, hiilissä oli vielä materiaalia jäljellä.
@740 GLE kirjoitti: Jo vuosia tuolla ulkona liikkuneen automallin ostaja pääsee vähemmällä pioneerityöllä ostipa autonsa uutena tai käytettynä. Se 4 - 5 vuosikerta juuri ennen faceliftiä on jo ehditty debugata valmiiksi, joten uuden ostaja saa toimivan auton suoraan tehtaalta.
Jep, näin se varmastikin on. Minä toimin silti päinvastoin, hankin mieluiten auton josta on juuri tullut uusi malli. Koska mä haluun.
@740 GLE kirjoitti:
Ei ollut edes 740 GLE:n aktiivipalvelusaikana ja on sitä vielä vähemmän tänään. Jo lähes puhtaasti mekaaninen vain lämpötila- ja painekompensoinneilla varustettu Bosch KE-Jetronic selätti kaksi Volvon merkkiliikettä. Vasta Bosch merkkihuolto sai Jetronicin kuriin ja vieläpä ilman yhdenkään osan vaihtamista, pelkästään yhden tunnistimen oikeaan asetusarvoonsa säätämällä.
Tuskin muistan aikaa - hienoja vehkeitä. Menee vähän saivarteluksi, mutta eikös KE-Jetronicissa ollut jo se sähköisesti ohjattu toimilaite johon ECUn kautta pystyttiin tuomaan tietoa kaasupolkimen asennosta, labdan arvoista (jos sellanen oli), ilmanpaineesta, jäähdytysnesteen lämpötilasta, moottorin kierrosnopeudesta jne.
K-Jetronic oli sensijaan täysin mekaaninen, jossa pelkästään nuo paine ja lämpötilakompensoinnit - toisaalta KE-Jetronic toimi kuten pelkkä K-Jetronic kun kiskaisi sähköpiuhan irti...
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Tuskin muistan aikaa - hienoja vehkeitä. Menee vähän saivarteluksi, mutta eikös KE-Jetronicissa ollut jo se sähköisesti ohjattu toimilaite johon ECUn kautta pystyttiin tuomaan tietoa kaasupolkimen asennosta, labdan arvoista (jos sellanen oli), ilmanpaineesta, jäähdytysnesteen lämpötilasta, moottorin kierrosnopeudesta jne.
Hienoa saivartelua! Valmius sähköiseen ohjaukseen tuli tosiaan tuon E:n kautta.
KE-Jetronic toimi kuten pelkkä K-Jetronic kun kiskaisi sähköpiuhan irti...
Ja nyt ollaan lähellä Volvon ennen kattimoottoreita käyttämää konfiguraatiota. Jo pyhimyksessä vähän vaihtelevalla menestyksellä protoillusta sähköisestä D-Jetronicista oli tullut sen verran lunta tupaan, että 200/700 sarjan bensaruiskuissa palattiin vielä kerran perinteiseen maataloustekniikkaan.
Ilmamäärähän mitataan ilmamäärälautasen kautta, joten ilmanpainetta ei käsittääkseni mitata erikseen? Kaasupoljin on vaijerivetoinen, vaikka siinä onkin tyhjäkäynnin tunnistava mikrokytkin kaasuvivustossa. Lambdasondia ei ole. ECUlla ei voi näillä asetuksilla tehdä kovin paljoa, koska dataa on tarjoalla vain vähän. Ruiskutusjärjestelmässä on myös kovin vähän ulkoiseen sähköiseen ohjaukseen reagoivia toimilaitteita, kun polttoaineen määränjakaja syöttää mekaanisesti valitun määrän ja suuttimet ovat mekaanisia jousikuormitteisina paineohjattuja.
Ei tainnut tulla Seittenneliskanttisesta sähköautoa
Niin siinä vähän kävi sähköautobongailussa kun epäilinkin. Pienessä muutaman sadan ihmisen kylässä sesonkiaikaan näki helpohkosti 20-30 sähköautoa alle kilometrin sisään ihan 0.5-1 h ruokaillessa ja kahvitellessa kyläkierroksella.
Tällä viikolla selvä romahdus ja tänään osui ensin Zero Emission, I Pace, Taycan turpo s, pitkästä aikaa näkyi Zoe, ID 3, XC40 Recharge Twin ( onkohan joku uusi malli), X ja E TRON.
Onhan tosin 8 sähköautoa ihan hyvin puoleen tuntiin pikku kylässä, kun vuosi sitten näkyi satunnaisesti 2 paikkakunnan Tesla S:ää, I PACE ja E TRON.
@Kumppani kirjoitti:
Tuo nähtävästi tarkoitti sitä, että olet jossakin loma-aikaan yleisesti vieraillussa pitäjässä, jossa olet bongannut vierailijoita ja heidän autojaan?
Vai tarkoittiko sitä, että ko. kylän vakkariasukkaat ovat siirtymässä sähkäreihin?
Sekä että. Vakituisia saarelaisia sähköautoja on tullut lisää viimevuoteen tiedossa olleisiin 4 kpl, joista 2 kpl S, I PACE ja E TRON joku voi puuttua liikun niin vähän. Nyt tänä vuonna joukkoon liittynyt X, muutama ID 4, ID 3, EQC, E UP ja Taycan ja tämän kuun lopulla tutun pitäisi saada EQS autokolonnaansa. Mielipiteet muuttuvat kun asiallisia malleja on tullut saataviksi, eikä yksin lehdistön mainos sivuille.
Yksi M 3 Chili teippauksin liikkunut tosi usein, mutta voi olla kesäasukaskin vaikka vaikuttaa firman autolta.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/we-predict-sahkoautojen-yllapito-on-kalliimpaa-kuin-polttomoottoriautojen/
Mistä tuo johtuu? Ei kai noin uusissa autoissa edes ole juuri mitään korjauksia, mitä takuu ei korvaisi ja huoltoihinkaan ei juuri pitäisi kulua rahaa.
Artikkelin pohjalta tulkitsin että päätelmät perustuvat KORJAAMON KUSTANNUKSIIN, eli työläämpään vianetsintään yms. Siitä ennustetaan kustannusten heijastuvan myös kuluttajahintoihin aikanaan.
Minun mielestäni päätelmä on virheellinen. Tämä voi olla ihan pätevä tapa ennustaa kustannuskehitystä polttomoottoriautoissa, joissa tekniikka on pääosin tuttua, ja yleensä lähinnä evoluutiota edelliseen sukupolveen.
Sähköautojen osalta käytännössä kaikki mallit ja perusrakenteet ovat valmistajilleen uusia, Teslaa ja ehkä Nissan- Renaultin muutamaa mallia lukuun ottamatta. Ja vaikka jotain vanhempia viritelmiä olisikin, niin uudet perusrakenteet ovat vasta tulleet markkinoille.
Koska kaikki on uutta, niin valmistajalle kuin toimipisteelle kuin asentajallekin, niin on selvää ettei kokemusta ja korjausohjeita ole ehtinyt syntyä, jolloin uutena eteen tulevien asioiden ratkaisukin vie aikaa.
Jahka lastentaudit on korjattu (takuun aikana) ja kokemusta tullut, niin kuluttajien maksettavaksi päätyessään tilanne näyttää erilaiselta. Tietysti voi olla niin että vaikka 6 vuoden tai 200tkm kohdalla alkaa esiintyä jotain vikoja joita takuuaikana ei ole ilmaantunut, ja ne pitää sitten pähkäillä kuntoon kuluttajan piikkiin.
Lisäksi tämä viittaa minusta enemmänkin korjauskustannuksiin kuin määräaikaishuoltoihin.
En näe tätä erityisesti sähkärin riskinä. Autojen elektroniikan kehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja aivan samanlaisia pyörillä rullaavia paikallisverkkoja kojetaulu täynnä TV-ruutuja nykypäivän polttiksetkin ovat.
Itse olen törmännyt ongelmaan jo aiemmin nimenomaan polttisten kanssa ja siitä viisastuneena oma ratkaisuni on ostaa jo kypsässä kehitysvaiheessa oleva korimalli, jonka temput ovat jo valmiiksi tiedossa.
Jep, mutta pointtini olikin että perusrakenne on uusi, ei se että perusrakenne on sähköinen. Sähkäreissä on enemmän uutta kuin polttissukupolvien välillä yleensä. Eli sama kuin sinun pointtisi. Jos valmistajat olisivat kaikki joukolla nyt deletoineet vanhat dokumenttinsa ja rakentaneet polttiksensa puhtaalta pöydältä, niin samat suunnitteluvirheet, lastentaudit ja muut yllärit niistä pitäisi kaivaa.
Matkan varrella on sattunut kaksi niin hyvin suunniteltu autoa, että takuuajan viritysten jälkeen seuraavat sadat tuhannet ovat menneet vähemmillä vioilla. Kaksi sellaista autoa on ollut, joiden huolto- ja korjauslokin 200.000 - 300.000 km on ollut kaikkein puhtain ja helpoin. Vielä en ole saanut käsiini niin hyvää autoa, että neljäs tai viides sata tonnia olisi yhä parantanut menoa uudenkarheuden hävittyä.
Löytyisikö tuohon selitystä, kuuluuko hintaan ilmaiset sähköt?
Vai todetaanko periaatteessa että tällä rivillä ei ole eroa onko oma vaiko leasing, mutta käytännössä näyttää siltä että latauskustannuksia ei tarvitse huomioida ollenkaan? Jos sähköön menee n. 500 € (verotuettu käyttövoima, kuka maksaa lastemme opettajien palkat?), niin onhan se rahaa sekin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköauton ylläpito on ainakin alkuun polttomoottoriautoa selvästi kalliimpaa.
https://www.is.fi/autot/art-2000008175662.html
Joudun näköjään taas täsmentämään mitä tarkoitin, sorry. OAW oli oikeassa.
Tarkoitin että tilanne näyttää erilaiselta, parempaan suuntaan, koska siinä alkumatkalla (sekä malli-iän että yksilön kilsat) havaitut viat on korjattu ja opittu. Sitten sattuma voi tuoda niitä yllätysvikoja myöhemmin, mutta korjaamoiden kokemus on karttunut joten vianetsintä on sujuvampaa.
Lisäksi tietysti varaosien saanti on parantunut ja mahdolliset tarvikeosat tulleet markkinoille
Me asutaan 50 neliön asunnossa, missä kolme vesikiertoista kaukolämmöllä lämpiävää patteria, vähän eri paikasta saisi sen hinnalla n. 560 000 € 150 m² jos olisi tarvetta. Oma auto on corolla hybridi millä on ajettu 16000 km/2v
Pääasiassa syömme lähinnä kanaa ja kalaa.
Polttiksissa on omat ongelmansa mutta vaikka sähköversion moottorit olisikin toimintavarmoja niin niihin liittyy monenmoista ohjausta, akkujen latausohjaus kennotasolla eikä nyt alkuun joka kylässä ole seppää joka autoa korjaisi. Esim. Teslan näyttö maksaa varaosana 3500€ ja se ei ole kovinkaan speciaali - voi käydä katsomassa millainen näyttö on EQS ohjaamossa, se jo maksaa. Sähkömoottoreiden ohjausinverttereitä ei muutamaan vuoteen saa motonetista, ehkä ei koskaan. Itse ollut paljonkin tekemisissä teollisuuden sähkökäyttöjen kanssa eikä ne kaikki toimi ongelmitta koko käyttöikää - laatu on huippuun viritetty ja tuotantosarjat on isoja. Suo siellä vetelä täällä kun vertaa polttiksia sähköön.
Näin olen jostain aiemmastakin keskustelusta ymmärtänyt. Minun mielestäni sinulta ei kohtuudella voi suomalaisessa kontekstissa enempää pyytää, sinun hiilijalanjälkesi lienee varsin kevyt. Varmaan pikkujuttuja voi tehdä, mutta tuskin mitään merkittävää.
Hiilijalanjälkesi lienee myös merkittävästi pienempi kuin minun. 10 vuotta sitten päätin myydä asunnon kantakaupungista, ja vaihtaa 75m2 n. 250 neliöön Espoossa (virallisia neliöitä on vähemmän, mutta ei se lämpöpumppu katso lämmittääkö se kellarin "askarteluhuonetta" vai olkkaria). Saman ratkaisun tekisin varmaan vieläkin, mutta rakentaisin hirsitalon.
Yhteiskuntana meillä kuitenkin vielä riittää tekemistä, vaikka sinä Quu hoidatkin oman osuutesi hyvin. Ja jos minulta kysyttäisiin kenen tarvitsee vielä nipistää muutama hiilikilo kulutuksestaan, sinun, minun vai köyhän intialaisen, niin ottaisin kyllä itseni lisäksi sinut vielä mukaan niihin talkoisiin.
Hyvin tehty joka tapauksessa! 👍
Veisitkö jollekin kyläsepälle tuoreen moottorivikaisen polttiksen?
Näytöt ja niiden hinnat nyt eivät liity auton käyttövoimaan. Aika vähän noiden näyttöjen kuulee hajoilevan.
Teollisuudessa invertterit jauhaa tyypillisesti isolla teholla ja suuren osan ajasta. Autoissa kuormitus on tosi vähäistä teollisuuteen verrattuna. Mitä itse olen seurannut teollisuutta, niin polttomoottorit tarvitsevat huoltoa valtavasti enemmän kuin sähkömoottorit tamuineen.
No onhan sähkömoottori kaikessa yksinkertaisuudessaan parasta mitä polttomoottorin tilalle on tarjolla.
Meidän jokaisessa taloudessa on useita sähkömoottoreita, paljonko ne on huoltoa tarvinnut elinkaarensaaikana
Sirupula kyykytti Euroopan suurinta automarkkinaa – Sähköautojen myynti kasvoi silti yli kaikkien odotusten
6.8.202113:18päivitetty 6.8.202113:45
Sähköautot tulevat vauhdilla
Voimalinjojen murros näyttää samalla kiihtyvän merkittävästi. Saksalaiset ovat siirtymässä polttomoottoreista yhä päättäväisemmin kohti vaihtoehtoisia voimanlähteitä.
Diesel-autojen rekisteröinnit vähenivät 48 prosentilla markkinaosuuden kutistuessa reiluun 19 prosenttiin. Uusien bensiiniautojen kysyntä kutistui 40 prosentilla ja niiden markkinaosuus oli heinäkuussa 39 prosenttia.
Sen sijaan täyssähköautojen kysyntä ponnahti 52 prosentilla ylöspäin ja niiden kokonaismarkkinaosuus yli nyt 10 prosentin rajapyykin.
Ladattavien hybridiautojen ensirekisteröinnit kipusivat 58 prosenttia edelliseen heinäkuuhun verrattuna. Markkinaosuus kasvoi 12,8 prosenttiin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/ae7007a0-816a-4851-b037-626f8c527339?ref=ampparit:a895
Kyläseppä on paikkakunnan paras autonkorjaaja ellei takuu ole voimassa eikä ole pakko etsiä merkkikorjaamoa. Merkkikorjaamoillakin sähkömallien koulutukset lienee käynnissä mutta tyypillinen vianhaku vaatii kokemusta ja sitä ei vielä ole kertynyt koska autoja on vähän eikä vikoja ole kuin harvoin.
Elektroniikka eroaa mekaanisesta laitteesta, vähiten vikoja syntyy kun laitteen kuorma on tasainen ja lämpötila pysyy vakiona. Kun kysyt paperitehtaan sähkäriltä vioista, hän kertoo, ettei laitteita pitäisi koskaan pysäyttää. Seisokin jälkeen on aina kaikenlaista ongelmaa.
Polttisten huollossa pitää erottaa itse moottoria koskeva huolto ja koko auton huolto ”tarkistamisineen”. Tyypillinen diesel-moottori tarvitsee öljynvaihdon 30.000km, ilmansuodatin 60.000km ja jos on niin nokkahihnan vaihdon 160.000km välein. Teollisuusmoottori tarvitsee laakerin uudelleen rasvausta, mitä nopeampi moottori, sitä useammin - yli 3000 rpm moottorin laakerin rasvausväli on noin 2000h tai vaihtoehtoisesti moottori on kytketty kiertovoiteluun. Kestovoideltuja laakereita on saatavilla, niitä ei voidella uudestaan vaan koko laakeri vaihdetaan, yleensä 20.000 käyttötunnin jälkeen. Sähköauton moottori pyörii huomattavan paljon nopeampaa kuin mikään moottori kotona tai tehtaassa. Väistämättä niihin tulee laakeriongelmia vaikka huolto-ohjelmassa mitään vaihtoaikaa ei olisi mainittukaan. Polttisten laakerit on paljon paremmin voideltuja, suorastaan kylvetetään öljyssä, jota vielä vaihdetaan eikä laakeriin usein kohdistu suuria pyörimisnopeuksia, sähköautojen moottoreiden max nopeudet on jopa 12000 rpm.
Tilastollisesti yhden moottorin vikaantumisväli (MTBF) voi olla kymmeniä vuosia mutta kun lukumäärä kasvaa miljooniin, vikoja ilmenee päivittäin. 30 vuoden vikaantumisvälillä 3 miljoonaa moottoria - tasaisella jakaumalla jopa 10 moottoria tunnissa vikaantuisi. Toinen kestävä sähkölaite on muuntaja, ei käytännössä liikkuvia osia. Tehomuuntaja voi kestää 50 vuotta mutta niitä vikaantuu Suomessa lähes päivittäin eikä niitä ole miljoonia. Lopuksi voi todeta never say never.
https://www.teslarati.com/volkswagen-id5-gtx-september-munich-motor-show/
Jutussa oli linkki ID.6 esittelyyn, China only.
The design of the ID.6 “sets new standards in terms of space, functionality, design, and, in particular, user experience. The car is thus tailored specifically to the needs and wishes of Chinese customers.”
Onko volkkari kysynyt eurooppalaisten asiakkaiden mielipiteitä ja todennut, ettei ID.6 mallille ole kysyntää Euroopassa? Muutenkin Kiinassa on huomioitu takamatkustajan tilat paremmin kuin Euroopassa, jopa vajaa kymmenen vuotta sitten oli olemassa Volvo S60L joka oli kymmenen senttiä vakiomallia pidempi. Itsellä Kiinassa oli 523LiA (F10)
Harrastaako kukaan hypermilingia sähköautollaan?
Mielenkiintoinen juttu tänään HS Visiossa.
En ole sähköautolla harrastanut. Nuorena opiskelijana tuli harrastettua hypermilingia polttomoottoriautolla olosuhteiden pakosta. Lähinnä rahapula oli tärkein pakottava olosuhde.
Asuntovaunun vetoa sähköautolla - mukana kulkee paikka missä viettää aikaa latauksen aikana:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/matkailuvaunu-sahkoauton-perassa-ei-pitkia-paivamatkoja/
Ei ollut edes 740 GLE:n aktiivipalvelusaikana ja on sitä vielä vähemmän tänään. Jo lähes puhtaasti mekaaninen vain lämpötila- ja painekompensoinneilla varustettu Bosch KE-Jetronic selätti kaksi Volvon merkkiliikettä. Vasta Bosch merkkihuolto sai Jetronicin kuriin ja vieläpä ilman yhdenkään osan vaihtamista, pelkästään yhden tunnistimen oikeaan asetusarvoonsa säätämällä.
Tukivarsia ja palloniveliä osaa vaihtaa monikin, mutta Seittenneliskanttista uudempien tänään 10 vuoden takaisten autojen sähköoppi on jo niin monimutkaista ettei niille voi edes teeskennellä tekevänsä rutiinihuoltoa ilman tehtaan testeriä ja online-yhteyttä tehtaan korjausoppaisiin. Kaikissa ei edes huoltokirjaa ei ole pystynyt täyttämään enää 13 vuoteen ilman palvelinyhteyttä, koska digitaalista huoltolokia ei täytetä leimoilla ja öljyisillä sormenjäljillä.
Aivan. Mutta myös polttikset ovat jo niin täynnä sähköoppia, ettei merkkiliikkeen mekaanikkokaan pärjää aivan uuden korimallin ensimmäisille ongemille ennen kuin ne on tehtaan ja maahantuojan kanssa yhdessä debugattu.
Juuri tätä käsittääkseni M880 ja NHB tuossa yllä sanovat ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. Korjaamoilla kestää hetken oppia uuden mallin tavoille. Tämä kynnys on selkeästi olemassa sähköautojen osalta, mutta eipä tuo ole mitään uutta ollut polttistenkaan osalta enää vuosiin silloin kun elektroniikan arkkitehtuuri on vedetty uusiksi. Jo vuosia tuolla ulkona liikkuneen automallin ostaja pääsee vähemmällä pioneerityöllä ostipa autonsa uutena tai käytettynä. Se 4 - 5 vuosikerta juuri ennen faceliftiä on jo ehditty debugata valmiiksi, joten uuden ostaja saa toimivan auton suoraan tehtaalta. Käytetyn ostajan puolesta taas merkkiin erikoistunut korjaamo tekee tarpeelliseksi osoittautuneet päivitykset jo ennen ongelmien ilmaantumista. Ja siksi on täysin luonnollista, että uuden auton ostajalle vaikkapa 200 - 300 tuhatta on helpoin satanen, kun saa ajaa kokonaan valmiiksi kootulla mutta ei vielä vanhalla ja kuluneella autolla.
On siellä polttiksenkin konepellin alla myös kestovoideltuja laakereita. Kuinka usein sinulla ovat laturin laakerit hajonneet? Siinä, missä teollisuusmoottorille 2000 tuntia on vain usein toistuva voiteluväli, sähköauto etenee 50 km/h keskinopeudella jo 100 000 km. 20 000 tuntia riittää jo lähes poikkeuksetta.
Muuten samaa mieltä, mutta itselläni on vähän epätietoisuutta kuinka kovaa sähköauton moottori pyörii esim. 80-100 km/h nopeudessa? Laakerit kuolee nopeampaa mitä suurempi rpm. Itse olen nollannut keskinopeutta silloin tällöin eikä se paljon yli 60km/h ole autossa jolla ajetaan enimmäkseen maantiellä ja moottoriteilläkin. Volvon matkamittarissa on 499 tkm, vaihdoin viime vuonna laturiin hiilet ja laakerit, ei olleet laakerit vielä lopussa mutta kollektorissa oli syvä ura, hiilissä oli vielä materiaalia jäljellä.
Jep, näin se varmastikin on. Minä toimin silti päinvastoin, hankin mieluiten auton josta on juuri tullut uusi malli. Koska mä haluun.
Tuskin muistan aikaa - hienoja vehkeitä. Menee vähän saivarteluksi, mutta eikös KE-Jetronicissa ollut jo se sähköisesti ohjattu toimilaite johon ECUn kautta pystyttiin tuomaan tietoa kaasupolkimen asennosta, labdan arvoista (jos sellanen oli), ilmanpaineesta, jäähdytysnesteen lämpötilasta, moottorin kierrosnopeudesta jne.
K-Jetronic oli sensijaan täysin mekaaninen, jossa pelkästään nuo paine ja lämpötilakompensoinnit - toisaalta KE-Jetronic toimi kuten pelkkä K-Jetronic kun kiskaisi sähköpiuhan irti...
Hienoa saivartelua! Valmius sähköiseen ohjaukseen tuli tosiaan tuon E:n kautta.
Ja nyt ollaan lähellä Volvon ennen kattimoottoreita käyttämää konfiguraatiota. Jo pyhimyksessä vähän vaihtelevalla menestyksellä protoillusta sähköisestä D-Jetronicista oli tullut sen verran lunta tupaan, että 200/700 sarjan bensaruiskuissa palattiin vielä kerran perinteiseen maataloustekniikkaan.
Ilmamäärähän mitataan ilmamäärälautasen kautta, joten ilmanpainetta ei käsittääkseni mitata erikseen? Kaasupoljin on vaijerivetoinen, vaikka siinä onkin tyhjäkäynnin tunnistava mikrokytkin kaasuvivustossa. Lambdasondia ei ole. ECUlla ei voi näillä asetuksilla tehdä kovin paljoa, koska dataa on tarjoalla vain vähän. Ruiskutusjärjestelmässä on myös kovin vähän ulkoiseen sähköiseen ohjaukseen reagoivia toimilaitteita, kun polttoaineen määränjakaja syöttää mekaanisesti valitun määrän ja suuttimet ovat mekaanisia jousikuormitteisina paineohjattuja.
Ei tainnut tulla Seittenneliskanttisesta sähköautoa
Tuossa parempaa muisteltavaa tähän päivään.
Upein ikinä.
https://tekniikanmaailma.fi/audi-esitteli-todella-komean-skysphere-conceptin-jonka-akselivali-muuttuu-ajotilan-mukaan-jopa-25-sentilla/
Niin siinä vähän kävi sähköautobongailussa kun epäilinkin. Pienessä muutaman sadan ihmisen kylässä sesonkiaikaan näki helpohkosti 20-30 sähköautoa alle kilometrin sisään ihan 0.5-1 h ruokaillessa ja kahvitellessa kyläkierroksella.
Tällä viikolla selvä romahdus ja tänään osui ensin Zero Emission, I Pace, Taycan turpo s, pitkästä aikaa näkyi Zoe, ID 3, XC40 Recharge Twin ( onkohan joku uusi malli), X ja E TRON.
Onhan tosin 8 sähköautoa ihan hyvin puoleen tuntiin pikku kylässä, kun vuosi sitten näkyi satunnaisesti 2 paikkakunnan Tesla S:ää, I PACE ja E TRON.
Tuo nähtävästi tarkoitti sitä, että olet jossakin loma-aikaan yleisesti vieraillussa pitäjässä, jossa olet bongannut vierailijoita ja heidän autojaan?
Vai tarkoittiko sitä, että ko. kylän vakkariasukkaat ovat siirtymässä sähkäreihin?
Sekä että. Vakituisia saarelaisia sähköautoja on tullut lisää viimevuoteen tiedossa olleisiin 4 kpl, joista 2 kpl S, I PACE ja E TRON joku voi puuttua liikun niin vähän. Nyt tänä vuonna joukkoon liittynyt X, muutama ID 4, ID 3, EQC, E UP ja Taycan ja tämän kuun lopulla tutun pitäisi saada EQS autokolonnaansa. Mielipiteet muuttuvat kun asiallisia malleja on tullut saataviksi, eikä yksin lehdistön mainos sivuille.
Yksi M 3 Chili teippauksin liikkunut tosi usein, mutta voi olla kesäasukaskin vaikka vaikuttaa firman autolta.