Ei ole vielä mitään auton toimintaan liittyen huomannut. Kulutus on varmaankin noussut, sitä on niin hankala seurata, että en tiedä, minkä verran on noussut.
Pakkanen hyydyttää yhtäkkiä kaiken kulutusseurannankin, joka muuten on palstalla niin pilkuntarkasti raportoitua ja tekniikan syvimpiä saloja luodatenkin vielä...
Olenko raportoinut pilkuntarkasti äksän kulutusta? Voisitko tarkentaa, milloin? En itse muista.
Pakkaskelien kulutus vaihtelee niin paljon, että täytyisi pitää kirjaa, jotta saisi keskimääräisen kulutuksen ylös. Tänä aamuna näytti -21 pakkasta ja auto kulutus oli yli 400Wh/km. Auto ei ollut yöllä kytkettynä. Kulutus laski ajon aikana 350Wh/km paikkeille. Pitkää matkaa ajaessa jää 250-300Wh/km tietämille tällaisilla keleillä. Olen ajanut kohta 1,5 vuotta äksällä, enkä enää seuraa kulutusta mitenkään tiiviisti. Kaikki sähkö menee, minkä akkuun lataa.
Olenko raportoinut pilkuntarkasti äksän kulutusta? Voisitko tarkentaa, milloin? En itse muista.
Noh, lievennetään: olet osannut raportoida kulutuksia siinä missä muutkin - jotka olivat kommentissani mukana, en tarkoittanut vain sinua.
Pakkaskelien kulutus vaihtelee niin paljon, että täytyisi pitää kirjaa, jotta saisi keskimääräisen kulutuksen ylös....Olen ajanut kohta 1,5 vuotta äksällä, enkä enää seuraa kulutusta mitenkään tiiviisti. Kaikki sähkö menee, minkä akkuun lataa.
Keskimääräistä kulutustahan täällä ilmoitellaan yleisesti ("tankillinen" tai "täyslatauksesta tyhjäksi"), eikä hetkellistä. Eiköhän se sinulla ole tiedossa?
Olenko raportoinut pilkuntarkasti äksän kulutusta? Voisitko tarkentaa, milloin? En itse muista.
Noh, lievennetään: olet osannut raportoida kulutuksia siinä missä muutkin - jotka olivat kommentissani mukana, en tarkoittanut vain sinua.
Pakkaskelien kulutus vaihtelee niin paljon, että täytyisi pitää kirjaa, jotta saisi keskimääräisen kulutuksen ylös....Olen ajanut kohta 1,5 vuotta äksällä, enkä enää seuraa kulutusta mitenkään tiiviisti. Kaikki sähkö menee, minkä akkuun lataa.
Keskimääräistä kulutustahan täällä ilmoitellaan yleisesti ("tankillinen" tai "täyslatauksesta tyhjäksi"), eikä hetkellistä. Eiköhän se sinulla ole tiedossa?
No, katsoin, mitä auto on mitannut:
viimeisin matka 8,6km 341Wh/km pakkasta approx 18
50 679,9km 11 558,2 kWh 228Wh/km
Jos olisin ajanut yllä olevan 8,6 km sijasta pitkän matkan, vaikka 100km, niin keskikulutus olisi todennäköisesti jossain 280Wh/km paikkeilla. Lyhyellä rupeamalla lämmitys kasvattaa aluksi kulutusta suuremmaksi kuin mitä se on, kun ajo on tasaantunut. Arvioni perustuu viime viikon pitkän reissun kulutuksen vaihteluun, jolloin mittari 10km matkalta oli 270Wh/km paikkeilla. Silloin pakkasta oli 20 ja 14 välillä vaihtelevasti
P.S. Tuo "10km matka" yllä tarkoittaa, että keskikulutusnäytöksi olin valinnut 10 viimeksi ajetun kilometrin keskikulutuksen.
50 679,9km 11 558,2 kWh 228Wh/km... pitkän matkan, vaikka 100km, niin keskikulutus olisi todennäköisesti jossain 280Wh/km paikkeilla
Eli voidaan sanoa, että pakkanen vaikuttaa sähkäriinkin, mitä se tekee myös polttiksella. Ei se tuon kummempaa ole.
Ei olekaan. Kotikulmilla ajellessa sillä ei ole mitään käytännön merkitystä muuten kuin, että joutuu lataamaan useammin ja tietysti tulee kalliimmaksi ajaa.
Pitkää matkaa ajaessa rangen lyheneminen voi vaikuttaa siihen, missä joutuu lataamaan. Toistaiseksi olen selvinnyt samoilla välietapeilla sekä talvella että kesällä. Latausasemia on sen verran harvassa (siis nopeita latureita maantiereittien varsilla), että kesällä ei sen pidemmälle pääse ja talvella on päässyt riittävän pitkälle. Tietysti ensisijaisesti käytän Teslan latausasemia, koska minulla on ilmainen lataus niissä ja sattuvat sijaitsemaan melko sopivasti normireiteilleni. Mutta lataan muuallakin, jos se sopii reittiin paremmin.
Pakkasen vaikutus autojen kulutukseen, noin suunnilleen sinnepäin:
Tavallinen perinteinen bensakone - pakkanen lisää kulutusta kohtuullisesti.
Diesel - pakkanen lisää kulutusta reippaahkosti. Moottorin kulutus lisääntyy kohtuullisesti, mutta koska lämpö ei riitä muuten niin webasto käy ja kuluttaa (ja vielä ohi kulutusmittarin).
Itselataava hybridi - kulutus lisääntyy reippaahkosti. Hybridijärjestelmä haluaa tuottaa ensin tarvittavan lämmön nopeasti parhaasta taloudellisuudesta välittämättä ja vasta lämmön riittäessä siirtyy talousmoodiin.
Ladattava hybridi - Kulutus lisääntyy reippaasti. Lämmöntuotannon ym. takia polttomoottori käy silloinkin kun lämpimämmässä voisi mennä pelkällä sähköllä.
Sähköauto - kulutus lisääntyy reippaasti, mutta ei se paljon haittaa kun sähkö on halpaa (jos ei tarvitse ajaa pitkälle).
Voimansiirroista perinteinen automaattivaihteisto voi lisätä kulutusta kylmänä reippaahkosti sillä monessa mallissa momentinmuunnin ei lukkiudu ollenkaan kylmässä.
Kun tuossa mainittiin että sähkö on halpaa, niin sitä se liikennekäytössä on. Tekee kyllä eetvarttia ajaa sähköllä työmatkansa kun tietää että ei maksa himoveroja
Suomi on harmittavan kallis maa autoilijalle (ja oluen tai viinin ystävälle). Ruotsissa diesel näyttäisi olevan kallista (tokin halvempaa kun Nesteen My), toisaalta siellä ei ole vuotuista eli päiväkohtaista dieselveroa, tai autoveroa rekisteröinnin yhteydessä.
50 679,9km 11 558,2 kWh 228Wh/km... pitkän matkan, vaikka 100km, niin keskikulutus olisi todennäköisesti jossain 280Wh/km paikkeilla
Eli voidaan sanoa, että pakkanen vaikuttaa sähkäriinkin, mitä se tekee myös polttiksella. Ei se tuon kummempaa ole.
Voihan sitä sanoa, mutta vaikutus on kyllä varsin erilainen. Kylmiltään lähdössä kummankin kulutus nousee ensimmäisillä kilometreillä reilusti yli keskikulutuksen. Sen jälkeen sähkärin kulutus jää pysyvästi koholle mutta tekniikan lämmettyä talvirajoitukset kompensoivat pakkasen ja talvirenkaiden aiheuttaman ajovastusten kasvun. Vaikka sähkärin hyötysuhdeylivoima kapenee, se säilyy edelleen myös pakkasessa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Pakkasen vaikutus autojen kulutukseen, noin suunnilleen sinnepäin:
Tavallinen perinteinen bensakone - pakkanen lisää kulutusta kohtuullisesti.
Diesel - pakkanen lisää kulutusta reippaahkosti. Moottorin kulutus lisääntyy kohtuullisesti, mutta koska lämpö ei riitä muuten niin webasto käy ja kuluttaa (ja vielä ohi kulutusmittarin).
Näin käy lyhyellä matkalla. Pidemmällä matkalla jo ensimmäisen 100 km jälkeen kulutus on lähellä kesäisiä lukemia. 500 km jälkeen tyypillisesti vähän alle.
Tuo dieselin lämmön riittävyys lienee joku VAG perinteeseen liittyvä asia? Oman laskelmani mukaan auton tietokonenäytön ja tankkikirjan kahden desilitran ero 100.000 km matkalla selittyy yhden desin osalta ahkeralla Webaston käytöllä ja toinen desi on mittausvirhettä.
Eihän dieselauto tarvitse Webastoa kuin esilämmitykseen hitaan lämpenemisensä vuoksi. Webahan napsautetaan parin kilometrin ajon jälkeen pois päältä jäähdytysnesteen saavutettua 50 - 60 asteen tason, jolla lämmintä tulee jo mukavasti. Saahan sen nopeammin tohotetuksi käyntilämpöiseksi saakka, mutta en hoksaa miksi se olisi tarpeen?
@740 GLE kirjoitti:
Tuo dieselin lämmön riittävyys lienee joku VAG perinteeseen liittyvä asia?
Eihän dieselauto tarvitse Webastoa kuin esilämmitykseen hitaan lämpenemisensä vuoksi. Webahan napsautetaan parin kilometrin ajon jälkeen pois päältä jäähdytysnesteen saavutettua 50 - 60 asteen tason, jolla lämmintä tulee jo mukavasti. Saahan sen nopeammin tohotetuksi käyntilämpöiseksi saakka, mutta en hoksaa miksi se olisi tarpeen?
Ajelin joku aika sitten tuolla täysin lämmenneellä TDI-DSG:llä tasaista maantietä 15 asteen pakkasessa. Eteen tuli jono, jonka kärjessä ajoi traktori noin 50 km/h. Parit kilometrit siinä ajettuani jonossa moottorin lämpötila tippui 90 asteesta 70 asteeseen (kun olin aiemmin syksyllä laittanut webaston automaattikäynnistyksen pois päältä.) Eli vaikka pakkasta ei ollut paljoakaan, pelkkä moottorin tuottama lämpö ei riittänyt hitaasti ajettaessa alkuunkaan. VAG-perinteestä kai tuossa on kyse.
Vastaavassa tilanteessa tuo itselataava hybridi olisi toiminut toisin. Alkumatkan se olisi mennyt normaaliati sähköajolla, kunnes tietokone olisi huomannut että nyt lämpö moottorissa meinaa lähteä laskuun jolloin se olisi käynnistänyt moottorin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Pakkasen vaikutus autojen kulutukseen, noin suunnilleen sinnepäin:
Tavallinen perinteinen bensakone - pakkanen lisää kulutusta kohtuullisesti.
Diesel - pakkanen lisää kulutusta reippaahkosti. Moottorin kulutus lisääntyy kohtuullisesti, mutta koska lämpö ei riitä muuten niin webasto käy ja kuluttaa (ja vielä ohi kulutusmittarin).
Näin käy lyhyellä matkalla. Pidemmällä matkalla jo ensimmäisen 100 km jälkeen kulutus on lähellä kesäisiä lukemia. 500 km jälkeen tyypillisesti vähän alle.
Tuo dieselin lämmön riittävyys lienee joku VAG perinteeseen liittyvä asia? Oman laskelmani mukaan auton tietokonenäytön ja tankkikirjan kahden desilitran ero 100.000 km matkalla selittyy yhden desin osalta ahkeralla Webaston käytöllä ja toinen desi on mittausvirhettä.
Eihän dieselauto tarvitse Webastoa kuin esilämmitykseen hitaan lämpenemisensä vuoksi. Webahan napsautetaan parin kilometrin ajon jälkeen pois päältä jäähdytysnesteen saavutettua 50 - 60 asteen tason, jolla lämmintä tulee jo mukavasti. Saahan sen nopeammin tohotetuksi käyntilämpöiseksi saakka, mutta en hoksaa miksi se olisi tarpeen?
Komppaan 740 GLEtä. Eikä se lämpö tuolla omalla dieselillkään kabiinissa lopu vaikkei webastoa olekaan. 1.5kW PTC vastuksia ilmakanavissa pitää tuosta huolen, mutta oletan että myös tuo 230A laturikin huutaa välissä hoosiannaa kovimmilla pakkasilla. Jäähdytysnesteen lämmöistä ei mitään hajua, kun lämpömittari näyttää moottoriöljyn lämpötilaa mutta kaipa se nestekin lämpimän puolella pysyy ainakin jos automatiikka pitää "säleverhot" nokalla kiinni.
@Lukija31722 kirjoitti:
Pakkasen vaikutus autojen kulutukseen, noin suunnilleen sinnepäin:
Tavallinen perinteinen bensakone - pakkanen lisää kulutusta kohtuullisesti.
Diesel - pakkanen lisää kulutusta reippaahkosti. Moottorin kulutus lisääntyy kohtuullisesti, mutta koska lämpö ei riitä muuten niin webasto käy ja kuluttaa (ja vielä ohi kulutusmittarin).
Näin käy lyhyellä matkalla. Pidemmällä matkalla jo ensimmäisen 100 km jälkeen kulutus on lähellä kesäisiä lukemia. 500 km jälkeen tyypillisesti vähän alle.
Tuo dieselin lämmön riittävyys lienee joku VAG perinteeseen liittyvä asia? Oman laskelmani mukaan auton tietokonenäytön ja tankkikirjan kahden desilitran ero 100.000 km matkalla selittyy yhden desin osalta ahkeralla Webaston käytöllä ja toinen desi on mittausvirhettä.
Eihän dieselauto tarvitse Webastoa kuin esilämmitykseen hitaan lämpenemisensä vuoksi. Webahan napsautetaan parin kilometrin ajon jälkeen pois päältä jäähdytysnesteen saavutettua 50 - 60 asteen tason, jolla lämmintä tulee jo mukavasti. Saahan sen nopeammin tohotetuksi käyntilämpöiseksi saakka, mutta en hoksaa miksi se olisi tarpeen?
Komppaan 740 GLEtä. Eikä se lämpö tuolla omalla dieselillkään kabiinissa lopu vaikkei webastoa olekaan. 1.5kW PTC vastuksia ilmakanavissa pitää tuosta huolen, mutta oletan että myös tuo 230A laturikin huutaa välissä hoosiannaa kovimmilla pakkasilla. Jäähdytysnesteen lämmöistä ei mitään hajua, kun lämpömittari näyttää moottoriöljyn lämpötilaa mutta kaipa se nestekin lämpimän puolella pysyy ainakin jos automatiikka pitää "säleverhot" nokalla kiinni.
1,5 kW:n vastuksen lämmittäminen vastustaa laturin pyörimistä niin paljon että polttomoottorin lämmöntuotto lisääntyy reilusti. Vähintään saman 1,5 kW:n edestä tulee lisää lämpöä jäähdytysveteen, moottorin ja matkustamon lämmitykseen sekä 1,5 kW:n edestä pakokaasujen mukana harakoille. Toisinsanoen tuo 1,5 kW:n ptc-vastus tuokin karkeasti 3 kW:n edestä lisää lämpöä matkustajille - puolet sähkönä ja puolet lämpimämpänä vetenä lämmityslaitteen kennossa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ajelin joku aika sitten tuolla täysin lämmenneellä TDI-DSG:llä tasaista maantietä 15 asteen pakkasessa. Eteen tuli jono, jonka kärjessä ajoi traktori noin 50 km/h. Parit kilometrit siinä ajettuani jonossa moottorin lämpötila tippui 90 asteesta 70 asteeseen
Ilmiö on tuttu vanhoista dieseleistä, mutta uudehkossa autossa yllättävä? Eivätkö jäähdyttimen sulkulamellit toimi vai eikö niitä ole ollenkaan?
Toinen samaan suuntaan johtava juttu on nykyautojen aavikkovälitykset. 60, 80 ja 100 km/h ajetaan samalla noin 1500 RPM käyntinopeudella, toki tehopyyntö kasvaa nopeuden noustessa.
VAG-perinteestä kai tuossa on kyse.
Mahdollisesti, koska jäähdyttimen ilmavirran sulkemisen ideana ei ole pelkästään viimasuoja pakkasen vuoksi, vaan myös aerodynamiikan optimointi silloin kun ei ole liian kuuma. Periaate ei siis ole lamellien sulkeminen jonkin pakkasrajan jälkeen vaan ne lamellit avataan vasta estämään ylikuumeneminen koska luukut kiinni kuluu vähemmän polttoainetta.
En ole katsonut tarkasti milloin ilmavirta avataan, mutta en ihmettelisi vaikka auto lähtisi luukut kiinni vielä normimittauksen kesälämpötilassakin kulutuksen optimoimisekai mittaustilanteessa JOS ilmastointi ei ole päällä? Ilmastoinnin toiminnalla näyttäisi olevan korrelaatio lämpenemisnopeuteen, kun joskus tutulla reitillä auto tuntuu lämpenevän viileämmässä kelissä (kesäillassa, syyspäivässä) nopeammin kuin helteestä ilmastointi päällä herätettynä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Toisinsanoen tuo 1,5 kW:n ptc-vastus tuokin karkeasti 3 kW:n edestä lisää lämpöä matkustajille - puolet sähkönä ja puolet lämpimämpänä vetenä lämmityslaitteen kennossa.
Tuttu havainto. Tuo muutama kW laturin ottotehona on jo 20 - 30 % lisä tehopyyntöön 80 km/h nopeudella. Siksi talvinen kulutuksen kasvu pätkäajossa alkaa jo syksyn viileydessä ennen talvirenkaille vaihtoa ja lunta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Toisinsanoen tuo 1,5 kW:n ptc-vastus tuokin karkeasti 3 kW:n edestä lisää lämpöä matkustajille - puolet sähkönä ja puolet lämpimämpänä vetenä lämmityslaitteen kennossa.
Tuttu havainto. Tuo muutama kW laturin ottotehona on jo 20 - 30 % lisä tehopyyntöön 80 km/h nopeudella. Siksi talvinen kulutuksen kasvu pätkäajossa alkaa jo syksyn viileydessä ennen talvirenkaille vaihtoa ja lunta.
Ei ne PTC vastukset täysillä hohkaa kokoajan, mutta toki kulutuslisä myös lämmityksen suhteen on ilmeinen, varsinkin lämpötilan laskiessa reilusti pakkasen puolelle. Parina viikonloppuna nyt seurannut tarkemmin tuon dieselin kulutuksia varsinkin kun kyseessä sama ~150km mökkimatka - ainoa muuttuvat tekijä on ollut lämpötila.
Viikko sitten perjantaina lämpötila oli n. -15 ja kulutus pyöri 6.5-7.5l/100km kieppeissä, sunnuntaina palatessa oli -25 ja kulutus näytti n. litran enemmän (7.5-8.5l/100km). Eilen mökiltä palatessa lämpötila oli jo lähes kesäinen -3 astetta, eikä kulutuskaan ollut enää kuin 5-6l/100km.
Lämmitys haukkaa tuosta osan, mutta kyllä pakkasen myötä kasvanut kitkakerroin nivelissä/laakereissa jne. aiheuttaa oman lisänsä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ajelin joku aika sitten tuolla täysin lämmenneellä TDI-DSG:llä tasaista maantietä 15 asteen pakkasessa. Eteen tuli jono, jonka kärjessä ajoi traktori noin 50 km/h. Parit kilometrit siinä ajettuani jonossa moottorin lämpötila tippui 90 asteesta 70 asteeseen
Ilmiö on tuttu vanhoista dieseleistä, mutta uudehkossa autossa yllättävä? Eivätkö jäähdyttimen sulkulamellit toimi vai eikö niitä ole ollenkaan?
Eipä ole sulkulamelleita 2015 2,0 TDI-DSG Ocussa, mutta eipä moottorissa oleva jäähdytysvesi sinne jäähdyttimeen mene ennen kuin sitä pitää jäähdyttää. Oletusasetuksilla auto käynnistää automaattisesti aina webaston kun lämpö moottorissa on (tai laskee) alle normaalin ja ulkolämpötila on alle +5 °C, mutta tuo oletusasetus on kylläkin mahdollista kytkeä pois päältä, minkä olinkin tänä syksynä tehnyt.
Tekniikka ja Talous -lehden luulisi olevan asiallisempi, mutta luulohan ei tunnetusti ole tiedon väärtti. Kauan sitten paaaaaljon ennen nettiaikaa naapuruston isot pojat ostivat apteekista ainetta, jota kutsuttiin Vekapiitiksi. Se oli varmaan joku tuotenimi, joka vääntyi savolaisittain tuohon muotoon. Liekö ollut kaliumnitraattia. Sekoittivat siihen jotain ja tunkivat päästä litistettyyn teräsputkeen, toiseen päähän sytytyslanka ja sekin pää litistettiin. Sitten räjähteli kaikenlaista. Yhden lähistöllä olleen maatalon isäntä joutui jostain syystä epäsuosioon ja niinpä maatalon postilaatikko räjähti yhtä säännöllisesti kuin isäntä toi uuden laatikon tolpan päähän.
Lahopäät puristavat prässillä esineitä kasaan tai räjäyttävät palasiksi, toiset lahopäät katsovat sitä netistä ja kolmannet lahopäät saattavat seurata perässä ties millaisin seurauksin.
Vakavasti otettavien lehtien ei luulisi edistävän tällaista toimintaa mainostamalla sitä lehdessä.....
Tekniikka ja Talous -lehden luulisi olevan asiallisempi, mutta luulohan ei tunnetusti ole tiedon väärtti. Kauan sitten paaaaaljon ennen nettiaikaa naapuruston isot pojat ostivat apteekista ainetta, jota kutsuttiin Vekapiitiksi. Se oli varmaan joku tuotenimi, joka vääntyi savolaisittain tuohon muotoon. Liekö ollut kaliumnitraattia. Sekoittivat siihen jotain ja tunkivat päästä litistettyyn teräsputkeen, toiseen päähän sytytyslanka ja sekin pää litistettiin. Sitten räjähteli kaikenlaista. Yhden lähistöllä olleen maatalon isäntä joutui jostain syystä epäsuosioon ja niinpä maatalon postilaatikko räjähti yhtä säännöllisesti kuin isäntä toi uuden laatikon tolpan päähän.
Lahopäät puristavat prässillä esineitä kasaan tai räjäyttävät palasiksi, toiset lahopäät katsovat sitä netistä ja kolmannet lahopäät saattavat seurata perässä ties millaisin seurauksin.
Vakavasti otettavien lehtien ei luulisi edistävän tällaista toimintaa mainostamalla sitä lehdessä.....
Pitää vielä lisätä yksi näkökulma asiaan: nykyään kun ollaan tarkkoja vihapuheen esittämisestä, niin kuinka korrektia on räjäyttää nimeltä mainittu henkilö edes symbolisesti? Vaikka sukunimi on kirjoitettu vähän väärin, niin kohde on selkeästi ymmärrettävissä. Ennen tappamista nukkea jopa riepotellaan pudottamalla helikopterista ja kohdellaan halventavasti. En ole katsonut tämän pommipoikaryhmän muita videoita, että en tiedä onko heillä tapana muutenkin kohdistaa symbolisesti väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan.
Tekniikka ja Talouslehden toimittaja ehkä julkaisi jutun ilman, että se olisi lehden linjan mukainen. En ihmettelisi, jos tuosta videosta tulisi Muskin symbolisen tappamisen takia joku virallinen haloo. Julkisuuden henkilöiden pitää tietysti kestää enemmän kuin tavatallaajien. Jos Muskin sijasta jonkin vähemmistön edustajaksi puettu nukke heitettäisiin helikopterista, sullottaisiin autoon ja räjäytettäisiin ilmaan, niin todennäköisesti saataisiin lukea ihan erilaisia otsikoita kuin Tekniikka ja Talouslehdessä oli. Vihapuhetta on monenlaista, mutta miten sen tukeminen kuuluu Tekniikan lehdelle?
ID 3 & 4, rev 2.0 tulee aiheuttamaan isot pettymykset nykymallien omistajille. Onhan se nyt selvää, että pikaisesti markkinoille lykätyissä pilottimalleissa on kehitettävää.
Jos on, miksi niillä pitää ajaa auton toimintakunnon säilyttämiseksi kovalla pakkasella? Ymmärrän sen, että sähköauto on syytä kytkeä lataukseen kovassa pakkasessa pysäköitäessä, mutta sitä en ymmärrä, miksi sitä olisi pakko myös ajaa takuun pitämiseksi voimassa?
Olisi mukava kuulla foorumin muun merkkistä sähköautoa ajavilta onko tämä VAG takuuehto yleinen myös muiden valmistajien osalta?
@740 GLE kirjoitti:
Onko Volkkarin ID:ssa akkujen sähkölämmitys?
On
Jos on, miksi niillä pitää ajaa auton toimintakunnon säilyttämiseksi kovalla pakkasella? Ymmärrän sen, että sähköauto on syytä kytkeä lataukseen kovassa pakkasessa pysäköitäessä, mutta sitä en ymmärrä, miksi sitä olisi pakko myös ajaa takuun pitämiseksi voimassa?
Samaa ihmettelen itsekin. Olisikohan jokin käyttöohjelapsus vai onko kyseessä peräti salakavala takuuehtorajoitus?
Teslan manuaali sanoo, että akun pitkän aikavälin suorituskyvyn varmistamiseksi, älä altista autoa yli 60 tai alle -30 asteen lämpötilalle yli 24 tunnin ajaksi. En ole yrittänyt selvittää, mitä sitten, jos altistaa, koska kumpikaan rajalämpötila ei ole todennäköinen minun sijainneissani. Takuuehtoihin vaikuttamisesta ei puhuta mitään.
@HybridRules kirjoitti:
Teslan manuaali sanoo, että akun pitkän aikavälin suorituskyvyn varmistamiseksi, älä altista autoa yli 60 tai alle -30 asteen lämpötilalle yli 24 tunnin ajaksi. En ole yrittänyt selvittää, mitä sitten, jos altistaa, koska kumpikaan rajalämpötila ei ole todennäköinen minun sijainneissani. Takuuehtoihin vaikuttamisesta ei puhuta mitään.
Eikö käyttöohje anna mitään ohjeita miten autoa pitää käyttää tai säilyttää, kun lämpötila onkin alle -30 ⁰C? Suurimmassa osassa Suomea pakkanen kiristyy yli 30 asteen lähes joka vuosi.
@HybridRules kirjoitti:
Teslan manuaali sanoo, että akun pitkän aikavälin suorituskyvyn varmistamiseksi, älä altista autoa yli 60 tai alle -30 asteen lämpötilalle yli 24 tunnin ajaksi. En ole yrittänyt selvittää, mitä sitten, jos altistaa, koska kumpikaan rajalämpötila ei ole todennäköinen minun sijainneissani. Takuuehtoihin vaikuttamisesta ei puhuta mitään.
Eikö käyttöohje anna mitään ohjeita miten autoa pitää käyttää tai säilyttää, kun lämpötila onkin alle -30 ⁰C? Suurimmassa osassa Suomea pakkanen kiristyy yli 30 asteen lähes joka vuosi.
Aika rajusti esität autoilijoiden kärsivän suurimmassa osassa Suomea yli - 30 C asteen pakkasista.
Esim. ilmatieteen laitoksen äärilämpötilojen viimeisen 30 vuoden ajalta Turussa virallisella lentokentän mittausasemalla näin ei ole käynyt kertaakaan kolmeenkymmeneen vuoteen.
Paukkupakkasia
Taulukosta näkyy milloin viimeksi on ollut paukkupakkasia ilmatieteen laitos.
Eivätkä noistakaan pakkasissa kesto ole ollut kuin aamuyön kylmimpinä hetkinä jonkun tunnin alle - 30 C astetta harvoin 24 tuntia putkeen.
Olenko raportoinut pilkuntarkasti äksän kulutusta? Voisitko tarkentaa, milloin? En itse muista.
Pakkaskelien kulutus vaihtelee niin paljon, että täytyisi pitää kirjaa, jotta saisi keskimääräisen kulutuksen ylös. Tänä aamuna näytti -21 pakkasta ja auto kulutus oli yli 400Wh/km. Auto ei ollut yöllä kytkettynä. Kulutus laski ajon aikana 350Wh/km paikkeille. Pitkää matkaa ajaessa jää 250-300Wh/km tietämille tällaisilla keleillä. Olen ajanut kohta 1,5 vuotta äksällä, enkä enää seuraa kulutusta mitenkään tiiviisti. Kaikki sähkö menee, minkä akkuun lataa.
@HybridRules kirjoitti:
Noh, lievennetään: olet osannut raportoida kulutuksia siinä missä muutkin - jotka olivat kommentissani mukana, en tarkoittanut vain sinua.
Keskimääräistä kulutustahan täällä ilmoitellaan yleisesti ("tankillinen" tai "täyslatauksesta tyhjäksi"), eikä hetkellistä. Eiköhän se sinulla ole tiedossa?
No, katsoin, mitä auto on mitannut:
Jos olisin ajanut yllä olevan 8,6 km sijasta pitkän matkan, vaikka 100km, niin keskikulutus olisi todennäköisesti jossain 280Wh/km paikkeilla. Lyhyellä rupeamalla lämmitys kasvattaa aluksi kulutusta suuremmaksi kuin mitä se on, kun ajo on tasaantunut. Arvioni perustuu viime viikon pitkän reissun kulutuksen vaihteluun, jolloin mittari 10km matkalta oli 270Wh/km paikkeilla. Silloin pakkasta oli 20 ja 14 välillä vaihtelevasti
P.S. Tuo "10km matka" yllä tarkoittaa, että keskikulutusnäytöksi olin valinnut 10 viimeksi ajetun kilometrin keskikulutuksen.
@HybridRules kirjoitti:
Eli voidaan sanoa, että pakkanen vaikuttaa sähkäriinkin, mitä se tekee myös polttiksella. Ei se tuon kummempaa ole.
Ei olekaan. Kotikulmilla ajellessa sillä ei ole mitään käytännön merkitystä muuten kuin, että joutuu lataamaan useammin ja tietysti tulee kalliimmaksi ajaa.
Pitkää matkaa ajaessa rangen lyheneminen voi vaikuttaa siihen, missä joutuu lataamaan. Toistaiseksi olen selvinnyt samoilla välietapeilla sekä talvella että kesällä. Latausasemia on sen verran harvassa (siis nopeita latureita maantiereittien varsilla), että kesällä ei sen pidemmälle pääse ja talvella on päässyt riittävän pitkälle. Tietysti ensisijaisesti käytän Teslan latausasemia, koska minulla on ilmainen lataus niissä ja sattuvat sijaitsemaan melko sopivasti normireiteilleni. Mutta lataan muuallakin, jos se sopii reittiin paremmin.
Pakkasen vaikutus autojen kulutukseen, noin suunnilleen sinnepäin:
Tavallinen perinteinen bensakone - pakkanen lisää kulutusta kohtuullisesti.
Diesel - pakkanen lisää kulutusta reippaahkosti. Moottorin kulutus lisääntyy kohtuullisesti, mutta koska lämpö ei riitä muuten niin webasto käy ja kuluttaa (ja vielä ohi kulutusmittarin).
Itselataava hybridi - kulutus lisääntyy reippaahkosti. Hybridijärjestelmä haluaa tuottaa ensin tarvittavan lämmön nopeasti parhaasta taloudellisuudesta välittämättä ja vasta lämmön riittäessä siirtyy talousmoodiin.
Ladattava hybridi - Kulutus lisääntyy reippaasti. Lämmöntuotannon ym. takia polttomoottori käy silloinkin kun lämpimämmässä voisi mennä pelkällä sähköllä.
Sähköauto - kulutus lisääntyy reippaasti, mutta ei se paljon haittaa kun sähkö on halpaa (jos ei tarvitse ajaa pitkälle).
Voimansiirroista perinteinen automaattivaihteisto voi lisätä kulutusta kylmänä reippaahkosti sillä monessa mallissa momentinmuunnin ei lukkiudu ollenkaan kylmässä.
https://fi.globalpetrolprices.com/diesel_prices/
https://fi.globalpetrolprices.com/gasoline_prices/Europe/
Kun tuossa mainittiin että sähkö on halpaa, niin sitä se liikennekäytössä on. Tekee kyllä eetvarttia ajaa sähköllä työmatkansa kun tietää että ei maksa himoveroja
Suomi on harmittavan kallis maa autoilijalle (ja oluen tai viinin ystävälle). Ruotsissa diesel näyttäisi olevan kallista (tokin halvempaa kun Nesteen My), toisaalta siellä ei ole vuotuista eli päiväkohtaista dieselveroa, tai autoveroa rekisteröinnin yhteydessä.
Voihan sitä sanoa, mutta vaikutus on kyllä varsin erilainen. Kylmiltään lähdössä kummankin kulutus nousee ensimmäisillä kilometreillä reilusti yli keskikulutuksen. Sen jälkeen sähkärin kulutus jää pysyvästi koholle mutta tekniikan lämmettyä talvirajoitukset kompensoivat pakkasen ja talvirenkaiden aiheuttaman ajovastusten kasvun. Vaikka sähkärin hyötysuhdeylivoima kapenee, se säilyy edelleen myös pakkasessa.
Näin käy lyhyellä matkalla. Pidemmällä matkalla jo ensimmäisen 100 km jälkeen kulutus on lähellä kesäisiä lukemia. 500 km jälkeen tyypillisesti vähän alle.
Tuo dieselin lämmön riittävyys lienee joku VAG perinteeseen liittyvä asia? Oman laskelmani mukaan auton tietokonenäytön ja tankkikirjan kahden desilitran ero 100.000 km matkalla selittyy yhden desin osalta ahkeralla Webaston käytöllä ja toinen desi on mittausvirhettä.
Eihän dieselauto tarvitse Webastoa kuin esilämmitykseen hitaan lämpenemisensä vuoksi. Webahan napsautetaan parin kilometrin ajon jälkeen pois päältä jäähdytysnesteen saavutettua 50 - 60 asteen tason, jolla lämmintä tulee jo mukavasti. Saahan sen nopeammin tohotetuksi käyntilämpöiseksi saakka, mutta en hoksaa miksi se olisi tarpeen?
Ajelin joku aika sitten tuolla täysin lämmenneellä TDI-DSG:llä tasaista maantietä 15 asteen pakkasessa. Eteen tuli jono, jonka kärjessä ajoi traktori noin 50 km/h. Parit kilometrit siinä ajettuani jonossa moottorin lämpötila tippui 90 asteesta 70 asteeseen (kun olin aiemmin syksyllä laittanut webaston automaattikäynnistyksen pois päältä.) Eli vaikka pakkasta ei ollut paljoakaan, pelkkä moottorin tuottama lämpö ei riittänyt hitaasti ajettaessa alkuunkaan. VAG-perinteestä kai tuossa on kyse.
Vastaavassa tilanteessa tuo itselataava hybridi olisi toiminut toisin. Alkumatkan se olisi mennyt normaaliati sähköajolla, kunnes tietokone olisi huomannut että nyt lämpö moottorissa meinaa lähteä laskuun jolloin se olisi käynnistänyt moottorin.
https://tekniikanmaailma.fi/taksikuski-kanariansaarilla-ajoi-hyvin-tempoilevalla-ajotyylilla-kun-katsoin-auton-naytolta-keskikulutusta-yllatyin-suuresti
Kanarian lukemista voi Suomen pakkasissa vain haaveilla.
Komppaan 740 GLEtä. Eikä se lämpö tuolla omalla dieselillkään kabiinissa lopu vaikkei webastoa olekaan. 1.5kW PTC vastuksia ilmakanavissa pitää tuosta huolen, mutta oletan että myös tuo 230A laturikin huutaa välissä hoosiannaa kovimmilla pakkasilla. Jäähdytysnesteen lämmöistä ei mitään hajua, kun lämpömittari näyttää moottoriöljyn lämpötilaa mutta kaipa se nestekin lämpimän puolella pysyy ainakin jos automatiikka pitää "säleverhot" nokalla kiinni.
1,5 kW:n vastuksen lämmittäminen vastustaa laturin pyörimistä niin paljon että polttomoottorin lämmöntuotto lisääntyy reilusti. Vähintään saman 1,5 kW:n edestä tulee lisää lämpöä jäähdytysveteen, moottorin ja matkustamon lämmitykseen sekä 1,5 kW:n edestä pakokaasujen mukana harakoille. Toisinsanoen tuo 1,5 kW:n ptc-vastus tuokin karkeasti 3 kW:n edestä lisää lämpöä matkustajille - puolet sähkönä ja puolet lämpimämpänä vetenä lämmityslaitteen kennossa.
Ilmiö on tuttu vanhoista dieseleistä, mutta uudehkossa autossa yllättävä? Eivätkö jäähdyttimen sulkulamellit toimi vai eikö niitä ole ollenkaan?
Toinen samaan suuntaan johtava juttu on nykyautojen aavikkovälitykset. 60, 80 ja 100 km/h ajetaan samalla noin 1500 RPM käyntinopeudella, toki tehopyyntö kasvaa nopeuden noustessa.
Mahdollisesti, koska jäähdyttimen ilmavirran sulkemisen ideana ei ole pelkästään viimasuoja pakkasen vuoksi, vaan myös aerodynamiikan optimointi silloin kun ei ole liian kuuma. Periaate ei siis ole lamellien sulkeminen jonkin pakkasrajan jälkeen vaan ne lamellit avataan vasta estämään ylikuumeneminen koska luukut kiinni kuluu vähemmän polttoainetta.
En ole katsonut tarkasti milloin ilmavirta avataan, mutta en ihmettelisi vaikka auto lähtisi luukut kiinni vielä normimittauksen kesälämpötilassakin kulutuksen optimoimisekai mittaustilanteessa JOS ilmastointi ei ole päällä? Ilmastoinnin toiminnalla näyttäisi olevan korrelaatio lämpenemisnopeuteen, kun joskus tutulla reitillä auto tuntuu lämpenevän viileämmässä kelissä (kesäillassa, syyspäivässä) nopeammin kuin helteestä ilmastointi päällä herätettynä.
Tuttu havainto. Tuo muutama kW laturin ottotehona on jo 20 - 30 % lisä tehopyyntöön 80 km/h nopeudella. Siksi talvinen kulutuksen kasvu pätkäajossa alkaa jo syksyn viileydessä ennen talvirenkaille vaihtoa ja lunta.
Ei ne PTC vastukset täysillä hohkaa kokoajan, mutta toki kulutuslisä myös lämmityksen suhteen on ilmeinen, varsinkin lämpötilan laskiessa reilusti pakkasen puolelle. Parina viikonloppuna nyt seurannut tarkemmin tuon dieselin kulutuksia varsinkin kun kyseessä sama ~150km mökkimatka - ainoa muuttuvat tekijä on ollut lämpötila.
Viikko sitten perjantaina lämpötila oli n. -15 ja kulutus pyöri 6.5-7.5l/100km kieppeissä, sunnuntaina palatessa oli -25 ja kulutus näytti n. litran enemmän (7.5-8.5l/100km). Eilen mökiltä palatessa lämpötila oli jo lähes kesäinen -3 astetta, eikä kulutuskaan ollut enää kuin 5-6l/100km.
Lämmitys haukkaa tuosta osan, mutta kyllä pakkasen myötä kasvanut kitkakerroin nivelissä/laakereissa jne. aiheuttaa oman lisänsä.
Eipä ole sulkulamelleita 2015 2,0 TDI-DSG Ocussa, mutta eipä moottorissa oleva jäähdytysvesi sinne jäähdyttimeen mene ennen kuin sitä pitää jäähdyttää. Oletusasetuksilla auto käynnistää automaattisesti aina webaston kun lämpö moottorissa on (tai laskee) alle normaalin ja ulkolämpötila on alle +5 °C, mutta tuo oletusasetus on kylläkin mahdollista kytkeä pois päältä, minkä olinkin tänä syksynä tehnyt.
Näinköhän Steve McQueenillä on levoton olo haudassaan sähköautovouhotuksen takia?
https://www.teslarati.com/ford-mustang-mach-e-kelley-blue-book-ev-best-buy-2022/
Juttua akun kestoiästä. En muista, missä ketjussa tästä kirjoiteltiin, niin liitin tänne.
https://www.notateslaapp.com/tesla-reference/656/how-long-do-tesla-batteries-last-their-rated-lifetime-mileage
Ja sitten kun akku on loppu niin...
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tesla-sammui-tielle-korjaus-olisi-vienyt-20-000-euroa-ma-rajaytan-taman-sanoi-suomalainen-tuomas-ja-teki-sen-oikeasti-videolle-30-kg-dynamiittia/5df41c3c-150f-4bd2-835a-7c9d5f80b42a
Tekniikka ja Talous -lehden luulisi olevan asiallisempi, mutta luulohan ei tunnetusti ole tiedon väärtti. Kauan sitten paaaaaljon ennen nettiaikaa naapuruston isot pojat ostivat apteekista ainetta, jota kutsuttiin Vekapiitiksi. Se oli varmaan joku tuotenimi, joka vääntyi savolaisittain tuohon muotoon. Liekö ollut kaliumnitraattia. Sekoittivat siihen jotain ja tunkivat päästä litistettyyn teräsputkeen, toiseen päähän sytytyslanka ja sekin pää litistettiin. Sitten räjähteli kaikenlaista. Yhden lähistöllä olleen maatalon isäntä joutui jostain syystä epäsuosioon ja niinpä maatalon postilaatikko räjähti yhtä säännöllisesti kuin isäntä toi uuden laatikon tolpan päähän.
Lahopäät puristavat prässillä esineitä kasaan tai räjäyttävät palasiksi, toiset lahopäät katsovat sitä netistä ja kolmannet lahopäät saattavat seurata perässä ties millaisin seurauksin.
Vakavasti otettavien lehtien ei luulisi edistävän tällaista toimintaa mainostamalla sitä lehdessä.....
Pitää vielä lisätä yksi näkökulma asiaan: nykyään kun ollaan tarkkoja vihapuheen esittämisestä, niin kuinka korrektia on räjäyttää nimeltä mainittu henkilö edes symbolisesti? Vaikka sukunimi on kirjoitettu vähän väärin, niin kohde on selkeästi ymmärrettävissä. Ennen tappamista nukkea jopa riepotellaan pudottamalla helikopterista ja kohdellaan halventavasti. En ole katsonut tämän pommipoikaryhmän muita videoita, että en tiedä onko heillä tapana muutenkin kohdistaa symbolisesti väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan.
Tekniikka ja Talouslehden toimittaja ehkä julkaisi jutun ilman, että se olisi lehden linjan mukainen. En ihmettelisi, jos tuosta videosta tulisi Muskin symbolisen tappamisen takia joku virallinen haloo. Julkisuuden henkilöiden pitää tietysti kestää enemmän kuin tavatallaajien. Jos Muskin sijasta jonkin vähemmistön edustajaksi puettu nukke heitettäisiin helikopterista, sullottaisiin autoon ja räjäytettäisiin ilmaan, niin todennäköisesti saataisiin lukea ihan erilaisia otsikoita kuin Tekniikka ja Talouslehdessä oli. Vihapuhetta on monenlaista, mutta miten sen tukeminen kuuluu Tekniikan lehdelle?
Kehittämisenvaraa näyttää olevan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/myytava-kesaoloihin-soveltuvana-sahkoautona-ruotsin-autoliitto-tylyttaa-volkswagenin-id-perheen-pakkaskestavyytta/cdaca78c-50fa-4468-afa8-a2d19d196e54
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tehdaskin-huolissaan-kian-ja-hyundain-sahkoautot-latautuvat-heikosti-talvella-nain-kavi-testissamme/135da217-63c4-47bf-9dc2-f4dd982a5d53
ID 3 & 4, rev 2.0 tulee aiheuttamaan isot pettymykset nykymallien omistajille. Onhan se nyt selvää, että pikaisesti markkinoille lykätyissä pilottimalleissa on kehitettävää.
Onko Volkkarin ID:ssa akkujen sähkölämmitys?
Jos on, miksi niillä pitää ajaa auton toimintakunnon säilyttämiseksi kovalla pakkasella? Ymmärrän sen, että sähköauto on syytä kytkeä lataukseen kovassa pakkasessa pysäköitäessä, mutta sitä en ymmärrä, miksi sitä olisi pakko myös ajaa takuun pitämiseksi voimassa?
Olisi mukava kuulla foorumin muun merkkistä sähköautoa ajavilta onko tämä VAG takuuehto yleinen myös muiden valmistajien osalta?
On
Samaa ihmettelen itsekin. Olisikohan jokin käyttöohjelapsus vai onko kyseessä peräti salakavala takuuehtorajoitus?
Teslan manuaali sanoo, että akun pitkän aikavälin suorituskyvyn varmistamiseksi, älä altista autoa yli 60 tai alle -30 asteen lämpötilalle yli 24 tunnin ajaksi. En ole yrittänyt selvittää, mitä sitten, jos altistaa, koska kumpikaan rajalämpötila ei ole todennäköinen minun sijainneissani. Takuuehtoihin vaikuttamisesta ei puhuta mitään.
Eikö käyttöohje anna mitään ohjeita miten autoa pitää käyttää tai säilyttää, kun lämpötila onkin alle -30 ⁰C? Suurimmassa osassa Suomea pakkanen kiristyy yli 30 asteen lähes joka vuosi.
Aika rajusti esität autoilijoiden kärsivän suurimmassa osassa Suomea yli - 30 C asteen pakkasista.
Esim. ilmatieteen laitoksen äärilämpötilojen viimeisen 30 vuoden ajalta Turussa virallisella lentokentän mittausasemalla näin ei ole käynyt kertaakaan kolmeenkymmeneen vuoteen.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/1991-2020-lampotilatilastot
Paukkupakkasia
Taulukosta näkyy milloin viimeksi on ollut paukkupakkasia ilmatieteen laitos.
Eivätkä noistakaan pakkasissa kesto ole ollut kuin aamuyön kylmimpinä hetkinä jonkun tunnin alle - 30 C astetta harvoin 24 tuntia putkeen.
Helsinki-Vantaa alle -30 °C
3.2.1966
-33,3
4.2.1966
-30,5
31.1.1967
-31,1
12.1.1968
-30,1
13.1.1968
-31,8
30.12.1978
-31,5
31.12.1978
-32,3
15.2.1979
-31,1
27.1.1980
-30,5
1.2.1980
-30,6
10.1.1982
-32,0
27.1.1985
-31,8
6.1.1987
-30,4
8.1.1987
-32,8
9.1.1987
-35,0
10.1.1987
-35,9
11.1.1987
-34,8
12.1.1987
-34,4
13.1.1987
-32,2
8.2.1999
-30,2
7.1.2003
-31,3