Tietoisku! Turku ja Helsinki sijaitsevat aivan Suomen eteläisimmällä rannikolla, missä on kaikkein lämpimimmät talvet Suomessa. Koko muu Suomi sijaitsee pohjoisenpana siten, että suurimmassa osassa Suomen pinta-alaa esiintyy useimpina talvina yli 30 asteen pakkasia ja suuressa osassa joka talvi. Suurimmassa osassa Suomea on myös mantereisempi ilmasto. Yli 2/3 Suomesta on Vaasa Joensuu linjan pohjoispuolella.
Kauan sitten olin joululomalla Pallastunturin kupeella vuokramökillä viikon verran perheen kanssa. Taisi olla koko viikon alle 30 pakkasta, paitsi päivällä kävi jossain -25 paikkeilla. Oli niin kylmä, ettei rinteessäkään viitsinyt olla kuin muutaman laskun ajan. Auto oli piuhan perässä parkissa ja lähti käyntiin ok, mutta oli kuin kivirekeä olisi ajanut.
Olen joskus miettinuyt, miten Teslan pakkasrajaan pitäisi suhtautua, jos tosiaan osuisi -30 tai alle kohdalle.
Käyttöohjeessa ei sanota esim., että pitää varmistaa auton olevan kytketty verkkovirtaan, jota lämmitys varmasti on päällä. Sanotaan vain, että älä altista autoa alle -30 tai yli 60 asteen lämpötilalle 24 tuntia pidemmäksi aikaa.
Autohan ei lämmitä akkua pysäköitynä, jos akun varaus on 20% tai alle. Paitsi nyt on tulossa Holiday Update, jossa ennakkotietojen mukaan tulee ominaisuus, että lämmityksen voi manuaalisesti kytkeä päälle vaikka akun varaus olisikin alempi.
En ole aikoihin käynyt talvella pohjoisessa enkä siksi ole kokenut tarpeelliseksi pohtia tuota pakkasrajaa. Täytyypä yrittää vähän kysellä aiheesta.
Tänä vuonna Holiday Update sisältääkin paljon kaikkea, mielenkiintoisimpina parannettu Navigoinnin reittisuunnittelu lisättyjen välietappien editointiominaisuudella ja automaattisesti suuntavilkun käytön mukaan avautuva kuolleenkulman kameranäkymä keskinäyttöön. On siellä tietysti "tärkeitäkin" parannuksia, kuten mahdollisuus katsoa TikTok-videoita keskinäytöltä auton ollessa parkissa ja valoshow S, 3 ja Y-malleihin. X:ssähän sellainen on ollut jo pitkään. En ole tullut koskaan kokeilleeksi sitä kylläkään. Valoshowssa esim. Y vilkuttaa kaikkia valojaan ja aukoo ikkunoitaan musiikin tahdissa. Miten kukaan tulee toimeen ilman tuollaista ominaisuutta autossaan?🙂
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua? Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä. Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus. Testi on lähes kokonaan kaupunkiajoa. Joten on kai selvää, että maantiepaijotteisella ajolla pääsee alle testin kulutuksen? Ja kaupungissa normiajo tuottaa helposti suuremman kuin testissä?
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
Luulen, että ainoastaan keskityt sähkäreiden huonoihin puoliin, etkä osta sellaista niin kauan kuin on mahdollista olla ostamatta. Etkä suinkaan ole ainoa sitä lajia, ei sen puoleen.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
Ei ladattava hybridi tai täyshybridi tai itselataava hybridi eli tuo jälkimmäinen sinun vaihtoehdoista.
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
Ei ladattava hybridi tai täyshybridi tai itselataava hybridi eli tuo jälkimmäinen sinun vaihtoehdoista.
Jaahas, minulla onkin näköjään aukkoja tiedoissa tässäkin asiassaa. Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille. Kevythybridin (mild hybrid) voi tietysti myös laskea sellaiseksi, mutta sillä ei kaiketi voi ollenkaan ajaa sähköllä. Muistaakseni olet joskus sanonut voivasi ajaa sähkölläkin. Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla, muissa hybriditekniikoissa sähkö vain tukee polttista. No, tietysti kaasu-bensa-vaihtoehtokin on hybridi. Sehän sopisikin sinun profiiliin hyvin. Pääasiahan onkin, ettei sähköä käytetä, eikö?
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
Ei-ladattava hybridi tai täyshybridi tai itselataava hybridi eli tuo jälkimmäinen sinun vaihtoehdoista.
Jaahas, minulla onkin näköjään aukkoja tiedoissa tässäkin asiassaa. Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille. Kevythybridin (mild hybrid) voi tietysti myös laskea sellaiseksi, mutta sillä ei kaiketi voi ollenkaan ajaa sähköllä. Muistaakseni olet joskus sanonut voivasi ajaa sähkölläkin. Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla, muissa hybriditekniikoissa sähkö vain tukee polttista. No, tietysti kaasu-bensa-vaihtoehtokin on hybridi. Sehän sopisikin sinun profiiliin hyvin. Pääasiahan onkin, ettei sähköä käytetä, eikö?
No, kotona melkein kaikki toimii sähköllä lämmitystä ja ruohonleikkausta myöten ja veneilykin onnistuu sähköllä (Ladattava/auringolla ladattava lataushybridi-vene, sähkömoottori+airot). Yksi polkupyöristäkin on sähköpyörä vaikka sekin todellisuudessa on lataushybridi (polkimet+sähkömoottori). Autot kuitenkin vielä kulkee pelkällä polttoaineella vaikka hybridi kulkeekin välillä polttomoottori sammutettuna.
Ps: Tuo "Ei ladattava hybridi" piti kirjoittaa muotoon " Ei-ladattava hybridi".
@Lukija31722 kirjoitti:
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua?
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä.
Totta kai.
Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
Ei-ladattava hybridi tai täyshybridi tai itselataava hybridi eli tuo jälkimmäinen sinun vaihtoehdoista.
Jaahas, minulla onkin näköjään aukkoja tiedoissa tässäkin asiassaa. Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille. Kevythybridin (mild hybrid) voi tietysti myös laskea sellaiseksi, mutta sillä ei kaiketi voi ollenkaan ajaa sähköllä. Muistaakseni olet joskus sanonut voivasi ajaa sähkölläkin. Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla, muissa hybriditekniikoissa sähkö vain tukee polttista. No, tietysti kaasu-bensa-vaihtoehtokin on hybridi. Sehän sopisikin sinun profiiliin hyvin. Pääasiahan onkin, ettei sähköä käytetä, eikö?
No, kotona melkein kaikki toimii sähköllä lämmitystä ja ruohonleikkausta myöten ja veneilykin onnistuu sähköllä (Ladattava/auringolla ladattava lataushybridi-vene, sähkömoottori+airot). Yksi polkupyöristäkin on sähköpyörä vaikka sekin todellisuudessa on lataushybridi (polkimet+sähkömoottori). Autot kuitenkin vielä kulkee pelkällä polttoaineella vaikka hybridi kulkeekin välillä polttomoottori sammutettuna.
Ps: Tuo "Ei ladattava hybridi" piti kirjoittaa muotoon " Ei-ladattava hybridi".
ok, joskus pienenkin näppisvirheen seurauksena saattaa olla sanoman merkityksen muuttuminen. Täyshybridi-nimitys on myös vähän outo. Täyshybridin vastakohta lienee vajakkihybridi. Mikä se sitten on? Vai onkohan täyshybridikin Toyotan omaa kielenkäyttöä kuten itselataava hybridikin? Luulisi, että autossa joko on kahden eri voimanlähteen yhdistelmä tai ei ole.
Nimimerkki Perussuomalainen taannoin esitti asioitaan niin kärkevästi, että asian sisältö jäi vähemmälle huomiolle kirjoitustyylin takia. Oikeastaan hän kirjoitti ihan osuvasti mm. itselataavasta hybridistä. Periaatteessa on kyseenalaista, onko se hybridi ollenkaan, koska voimanlähteenä on vain bensiini. Onhan perinneautoissakin sähkömoottori, jota pyörittää auton bensalla lataaman akun sähköenergia eli bensan sisältämä energia muunnettuna sähköksi. Jos Toyota on hybridi, niin oikeastaan kaikki perinnepolttomoottoriautot ovat myös hybridejä tai sitten hybridejä ovat vain ladattavat hybridit, koska niissä on oikeasti kaksi voimanlähdettä eli auton ulkopuolelta autoon ladattu bensiini ja sähkö. Siis jos hybridiksi lasketaan auto, joka sisältää sekä bensa- että sähkömoottorin, niin myös perinnepolttikset ovat hybridejä, koska niissä on sähkömoottori starttaamassa bensamoottorin eli ajamiseen käytetään sekä sähkö- että bensamoottoria vaikka sähkömoottori on perinneautoissa keskimäärin pienemmässä roolissa kuin Toyotoissa. Mutta tärkeässä roolissa yhtäkaikki.
Sähköpolkupyörä on oikeasti hybridi, koska toisen moottorin käyttövoima on kaurapuurosta peräisin ja toisen sähköenergiasta, jota ei ole tuotettu polkijan toimesta dynamolla.
Ladattava hybridiauto on hybridi, koska toista moottoria pyörittää bensa ja toista sähkövoimalaitoksella tuotettu sähköenergia.
Täyshybridi ei ole hybridi laisinkaan, koska sekä sähkö- että bensamoottorin käyttövoima on tankkiin lorotettu bensiini.
Se on sitten toinen asia, miten jotkut valmistajat ovat onnistuneet saamaan ihmisten puhekieleen ja wikipedian selityksiin läpi oman tuotenimikkeensä. Kuten vaikka seeger, jonka kaikki tietävät tarkoittavan lukkorengasta, vaikka seeger onkin vain oman lajinsa toyota.
Edit: Seeger ei ole oman lajinsa toyota vaan se on tuotemerkki, joka on saanut yleismerkityksen kuten itselataava- tai täyshybridi, jotka ovat Toyotan keksimiä nimityksiä eli vähän kuin tuotemerkkejä.
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Hybridiauto on auto, jossa on vähintään kaksi eri voimanlähdettä, esimerkiksi polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteisen tai erillisen käytön ajon aikana.
@Lukija31722 kirjoitti:
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Niin, kyllä Toyotan voimalinja on hybridi, mutta käyttövoima ei. Kaikki energia lukuunottamatta alamäkienergiaa on peräisin bensiinistä. Huomasin itsekin jälkijättöisesti, että olisi pitänyt tarkentaa, mitä tarkoitin. Oikeastaan alamäkienergiakin on peräisin bensiinistä, jonka voimalla auto on saatu ensin ylös mäkeen eli sen sisältämää potentiaalienergiaa on kasvatettu, jotta sitä voidaan regeneroinnin avulla ottaa talteen alamäessä. Niin kuin nimimerkki Perussuomalainen kiteytti Toyota on pelkästään bensiiniauto. Voihan se olla laadukas, hyvä maineinen, käyttäjälleen erittäin hyvä valinta, mutta se on pelkästään bensiiniauto.
Kaurapuuro-töpselisähkö-polkupyörässä on hybridi käyttövoima samoin kuin ladattavassa hybridiautossa. Toyotassa on käyttövoimaa vain yhtälajia: bensiini. Sen tähden termi "itselataava" on erittäin harhaanjohtava, että ihmisille tulee mielikuva vastaavasta sähköajosta kuin ladattavalla hybridillä vaikkakin vain pienemmissä pätkissä. Toyota täyshybridi ei aja pelkällä sähköenergialla pätkääkään, mutta ajaa hetkittäin sähkömoottorilla, jolle on tuotettu sähkö bensiinillä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Niin, kyllä Toyotan voimalinja on hybridi, mutta käyttövoima ei. Kaikki energia lukuunottamatta alamäkienergiaa on peräisin bensiinistä. Huomasin itsekin jälkijättöisesti, että olisi pitänyt tarkentaa, mitä tarkoitin. Oikeastaan alamäkienergiakin on peräisin bensiinistä, jonka voimalla auto on saatu ensin ylös mäkeen eli sen sisältämää potentiaalienergiaa on kasvatettu, jotta sitä voidaan regeneroinnin avulla ottaa talteen alamäessä. Niin kuin nimimerkki Perussuomalainen kiteytti Toyota on pelkästään bensiiniauto. Voihan se olla laadukas, hyvä maineinen, käyttäjälleen erittäin hyvä valinta, mutta se on pelkästään bensiiniauto.
Kaurapuuro-töpselisähkö-polkupyörässä on hybridi käyttövoima samoin kuin ladattavassa hybridiautossa. Toyotassa on käyttövoimaa vain yhtälajia: bensiini. Sen tähden termi "itselataava" on erittäin harhaanjohtava, että ihmisille tulee mielikuva vastaavasta sähköajosta kuin ladattavalla hybridillä vaikkakin vain pienemmissä pätkissä. Toyota täyshybridi ei aja pelkällä sähköenergialla pätkääkään, mutta ajaa hetkittäin sähkömoottorilla, jolle on tuotettu sähkö bensiinillä.
Nyt kun minulla on kokemusta lataushybridistä kun sillä lähtee pidemmälle matkalle, niin ehkä Toyota olisi lopulta ollut parempi valinta. Energian talteenotto ja hyötysuhteen huomiointi sekä sähkömoottorin osallistuminen ajoon yms. on siinä jatkuvasti läsnä, eli siinä ei ole kahta erillistä moottoria asennettuna yhteen autoon. Akku ladataan hukkaenergialla.
Toki nyt on talvi ja pakkasta, mutta kulutus oli kolmisylinterisessä "pemarissa" pettymys. Odotin vitosella alkavaa lukemaa talvirajoituksilla, mutta yli meni. Toisaalta, valitsin tietyn merkin, en esimerkiksi "kiian" tai "rellun" ykskutosta sähkömoottorin kera.
Ehkä kesällä kulutus on parempi, mutta nyt tiedän että meidän toisesta dieselistä ei kannata luopua kun sen lukemat ovat olleet matalaa 4:sta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Niin, kyllä Toyotan voimalinja on hybridi, mutta käyttövoima ei. Kaikki energia lukuunottamatta alamäkienergiaa on peräisin bensiinistä. Huomasin itsekin jälkijättöisesti, että olisi pitänyt tarkentaa, mitä tarkoitin. Oikeastaan alamäkienergiakin on peräisin bensiinistä, jonka voimalla auto on saatu ensin ylös mäkeen eli sen sisältämää potentiaalienergiaa on kasvatettu, jotta sitä voidaan regeneroinnin avulla ottaa talteen alamäessä. Niin kuin nimimerkki Perussuomalainen kiteytti Toyota on pelkästään bensiiniauto. Voihan se olla laadukas, hyvä maineinen, käyttäjälleen erittäin hyvä valinta, mutta se on pelkästään bensiiniauto.
Kaurapuuro-töpselisähkö-polkupyörässä on hybridi käyttövoima samoin kuin ladattavassa hybridiautossa. Toyotassa on käyttövoimaa vain yhtälajia: bensiini. Sen tähden termi "itselataava" on erittäin harhaanjohtava, että ihmisille tulee mielikuva vastaavasta sähköajosta kuin ladattavalla hybridillä vaikkakin vain pienemmissä pätkissä. Toyota täyshybridi ei aja pelkällä sähköenergialla pätkääkään, mutta ajaa hetkittäin sähkömoottorilla, jolle on tuotettu sähkö bensiinillä.
Nyt kun minulla on kokemusta lataushybridistä kun sillä lähtee pidemmälle matkalle, niin ehkä Toyota olisi lopulta ollut parempi valinta. Energian talteenotto ja hyötysuhteen huomiointi sekä sähkömoottorin osallistuminen ajoon yms. on siinä jatkuvasti läsnä, eli siinä ei ole kahta erillistä moottoria asennettuna yhteen autoon. Akku ladataan hukkaenergialla.
Toki nyt on talvi ja pakkasta, mutta kulutus oli kolmisylinterisessä "pemarissa" pettymys. Odotin vitosella alkavaa lukemaa talvirajoituksilla, mutta yli meni. Toisaalta, valitsin tietyn merkin, en esimerkiksi "kiian" tai "rellun" ykskutosta sähkömoottorin kera.
Ehkä kesällä kulutus on parempi, mutta nyt tiedän että meidän toisesta dieselistä ei kannata luopua kun sen lukemat ovat olleet matalaa 4:sta.
Sen toisen dieselin tilalle kun hankit täyssähköauton (Tesla Y), niin kyllä kannattaa luopua toisesta dieselistä. Voi olla, että moni muukin täyssähkö ajaa saman asian, mutta Tesla ajaa varmasti.
Ladattava hybridi on lähes kuin bensa/diesel-auto silloin, kun ladattu sähkö on käytetty. Luulen kyllä, että koko vuoden keskiarvokulutus on ladattavalla hybridillä ihan hyvä. Ellei ajoprofiili satu liikaa painottumaan reippaasti yli sähkörangen.
Toyota parempi valinta kuin ladattava? Riippuu, mitä asioita arvostaa. Toyotan kulutus ei hybridinäkään ole kaksisen pieni verrattuna diesel-koneisiin eikä Toyotalla voi ajaa sähköenergialla.
Valinta varmaan kannattaa tehdä dieselin ja täyssähkön välillä, jos ajaa pitkää matkaa ja haluaa matalan CO2-päästön. Minulla 100kWh:n akku ja matkalatausasemat Teslan tarjoamina tekevät pitkän matkan cruisailun sähköllä ihan toimivaksi. Ja muutoin ei tarvitse koskaan käydä liikenneasemalla tankkaamassa.
@HybridRules kirjoitti:
eikä Toyotalla voi ajaa sähköenergialla.
No millä energialla se sähköautonakku on ladattu, ei sitäkään saa ladattua ilman ulkopuolista energiaa.
Akkusähköllä se Toyotakin kulkee, mittausten mukaan taajamassa jopa puolet matkasta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Niin, kyllä Toyotan voimalinja on hybridi, mutta käyttövoima ei. Kaikki energia lukuunottamatta alamäkienergiaa on peräisin bensiinistä. Huomasin itsekin jälkijättöisesti, että olisi pitänyt tarkentaa, mitä tarkoitin. Oikeastaan alamäkienergiakin on peräisin bensiinistä, jonka voimalla auto on saatu ensin ylös mäkeen eli sen sisältämää potentiaalienergiaa on kasvatettu, jotta sitä voidaan regeneroinnin avulla ottaa talteen alamäessä. Niin kuin nimimerkki Perussuomalainen kiteytti Toyota on pelkästään bensiiniauto. Voihan se olla laadukas, hyvä maineinen, käyttäjälleen erittäin hyvä valinta, mutta se on pelkästään bensiiniauto.
Kaurapuuro-töpselisähkö-polkupyörässä on hybridi käyttövoima samoin kuin ladattavassa hybridiautossa. Toyotassa on käyttövoimaa vain yhtälajia: bensiini. Sen tähden termi "itselataava" on erittäin harhaanjohtava, että ihmisille tulee mielikuva vastaavasta sähköajosta kuin ladattavalla hybridillä vaikkakin vain pienemmissä pätkissä. Toyota täyshybridi ei aja pelkällä sähköenergialla pätkääkään, mutta ajaa hetkittäin sähkömoottorilla, jolle on tuotettu sähkö bensiinillä.
Nyt kun minulla on kokemusta lataushybridistä kun sillä lähtee pidemmälle matkalle, niin ehkä Toyota olisi lopulta ollut parempi valinta.
Noin pitkällä matkalla, mutta lyhyellä matkalla kovemmassa pakkasessa tuon minunkin hybridin peräpäässä oleva kylmä akku toimittaa lähinnä pelkän hiekkasäkin virkaa antaen takarenkaille pitoa. Tietysti käynnistyksessä on hienoa kun sähköjärjestelmä pyöräyttää polttomoottorin heti täysille tyhjäkäyntikierroksille - käynnistyy ainakin varmasti. Bensankulutus kylmänä vain ei ole sen pienempää kuin perus-bensa-autossakaan. Onneksi tuhlattu bensa sentään käytetään matkustamon lämmitykseen.
Nyt jos koskaan antaa näillä pakkasilla mahdollisia puutteita Toyotalle anteeksi, lämpiää nopeasti ilman erillisiä lämmitinvirityksiä, tuulilasin huurtumissuoja veks ja menoksi.
Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille.
Katsos vaan! HR:n grammarilevyssä on toinenkin raita! Jotenkin vaikutti, että se neula oli jumittunut hyppimään paikalleen.
Vai onkohan täyshybridikin Toyotan omaa kielenkäyttöä kuten itselataava hybridikin? Luulisi, että autossa joko on kahden eri voimanlähteen yhdistelmä tai ei ole.
Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla
Noin se asia tietysti on. Niin, osaatko nyt päättää? Mitäköhän mieltä sinä nyt oikeastaan oletkaan kun
Periaatteessa on kyseenalaista, onko se hybridi ollenkaan, koska voimanlähteenä on vain bensiini. Onhan perinneautoissakin sähkömoottori, jota pyörittää auton bensalla lataaman akun sähköenergia eli bensan sisältämä energia muunnettuna sähköksi.
Se on varmaan sitten höyhenenkevythybridi, jos sen ja itselataavan välissä on vielä kevythybridikin?
Eiköhän kyse ole siitä, liikuttaako sähkömoottori autoa. Ei siitä, että saako auton käyntiin ja valot päälle.
"Nokkelana" tietysti lähdet viisastelemaan sillä, että vaihde päällä akullakin ja startillakin voi nytkyttää 10 senttiä kerrallaan autoa eteenpäin. Ehkä sinäkin ymmärrät lopulta, ettei kyse ole samasta asiasta.
Jos Toyota on hybridi, niin oikeastaan kaikki perinnepolttomoottoriautot ovat myös hybridejä tai sitten hybridejä ovat vain ladattavat hybridit
Joudut kirjoittamaan autojen sähköistymisen kehityshistorian aivan uusiksi. Miten on menty vuosikymmeniä ilman, ettei tullaista viisastelijaa on kuultu!
Ehkä siinä kohtaa kannattaa ensin miettiä, onko tuo vänkäämisesi sen väärti. Sano nyt vaan että inhoat Toyotaa, niin päästään kaikki paaaljon vähemmällä. Kaikki eivät tykkää kaikista autoista, ei siinä ole mitään hävettävää.
koska niissä on oikeasti kaksi voimanlähdettä eli auton ulkopuolelta autoon ladattu bensiini ja sähkö.
Niin onko bensa, sähkö, kaasu ja vaikka häkä oikeasti voimanlähteitä, vai ne moottorit joita autossa on. En minä mene mittarikentälle lataamaan autoon voimanlähdettä ainakaan.
Ladattava hybridiauto on hybridi, koska toista moottoria pyörittää bensa ja toista sähkövoimalaitoksella tuotettu sähköenergia.
Sähkövoimalaitos se on se polttiskin. Ja akkusähköllä sähkömoottorilla sen rinnalla autoja liikutettavissa hybridessä sitä polttista ei tarvitse käyttää koko aikaa. Itselataavissa sen tarkoitus on ollut alusta asti säästää polttoaineen kulutusta, jossa se tunnetusti on onnistunut. Ei ole siis yritettykään muuttua sähköautoksi, kuten lähestulkoon yrität maailmaa muuttaa uskomaan.
Täyshybridi ei ole hybridi laisinkaan, koska sekä sähkö- että bensamoottorin käyttövoima on tankkiin lorotettu bensiini
Autossa on kuitenkin hybridimääritelmän mukaan kaksi autoa liikuttavaa moottoria, polttis ja sähköinen. Et sinä siitä mihinkään pääse.
Sähköpolkupyörä on oikeasti hybridi, koska toisen moottorin käyttövoima on kaurapuurosta peräisin ja toisen sähköenergiasta, jota ei ole tuotettu polkijan toimesta dynamolla.
Ei sähköpyörässä ole kuin yksi moottori.
Se on sitten toinen asia, miten jotkut valmistajat ovat onnistuneet saamaan ihmisten puhekieleen ja wikipedian selityksiin läpi oman tuotenimikkeensä
Sinä olet nyt lanseerannut sähköisen bensansäästösysteemin. Katsotaan ajan kanssa miten se ilmaantuu puhekieleen ja wikipedioihin.
Vaikka tämäkin on toistoa, niin sinun on yhä edelleen hyvä pitää mielessä autojen sähköistymisen historia. Sekin, toisin kuin tuo itselataava hybridi (ja mikälie nykyinen generaatio siitä Toyotalla esim.), niin jumaloimasi sähköautot eivät ole millään muotoa vielä valmiita pelejä. Puhumattakaan Suomen saati maailmanlaajuinen latausinfra ja yleinen käytön helppous läpi ihan vain meidän kansakuntammekin.
Fordeilla tai tojotilla pärjää missä vaan, missä on bensaa saatavilla. Ja onhan sitä, kuten dieseliä on nykyään myös pienipäästöisille dieselautoille. Kaasua saa varsin rajatusti sitäkin matkan varrelta. Ja testatusti niitä itselataavia on pidetty varsin piheinä ollakseen polttiksia, vai oletko eri mieltä? Maailma, myös Suomi tarvitsee vielä pitkään vaihtoehtoisia ratkaisuja autojen liikuttamiseksi. Sähköistymisessä valmistajat myös huomioivat sen asianmukaisesti.
Tesla huomioi ja palvelee vain hyvin maksukykyiset, kehittyneissä länsimaissa asuvat autonostajat. Myös Suomessa.
@HybridRules kirjoitti:
eikä Toyotalla voi ajaa sähköenergialla.
No millä energialla se sähköautonakku on ladattu, ei sitäkään saa ladattua ilman ulkopuolista energiaa.
Akkusähköllä se Toyotakin kulkee, mittausten mukaan taajamassa jopa puolet matkasta.
Sähköauton akku ei ole ladattu bensalla eikä dieselillä vaan sähkövoimalaitosten tuottamalla sähköllä vesimassan potentiaalienergian osittaisella talteenotolla, ydin- tai tuulivoimalla ja huonossa tapauksessa hiilivoimalla.
Kun tarkastellaan liikenteessä meneviä ajoneuvoja ja niiden energialähteitä, niin Toyota-tyyppisessä ei-ladattavassa hybridissä kaikki autoon ulkoa syötettävä energia on bensiiniä. Ainoastaan Toyotan mainospuheissa auto ajaa osan matkasta sähköllä ja siinä unohdetaan kertoa, että ajaa bensalla tehdyllä sähköllä ja yritetään hämätä kuluttajaa ajettelemaan, että hän ajaa ympäristöystävällisesti sähköllä osan matkaa, kuten ladattavan hybridinkin kuski. Vaan ei aja. Toyotan keskimääräinen bensan kulutus ei ole erityisen alhainen ja Toyota kuluttaa bensaa koko ajan. Ladattavalla hybridillä voi ajaa 40 - 100km oikeasti pelkästään sähköllä, jota ei ole tuotettu auton polttoaineella. Rangealue siis on autosta riippuen jopa 100km vaikkakin vanhemmissa autoissa heikoimmillaan vain parikymmentä kilometriä, mutta se on aitoa sähköenergialla ajamista eikä bensa-agregaatilla tuotetun sähkön käyttämistä.
Toyota-tyyppisessä ei-ladattavassa hybridissä kaikki autoon ulkoa syötettävä energia on bensiiniä.
Sähköauton kaikki ulkoa syötetty energia on hiiltä ja ydinvoimaa, jonka jäte tappaa tulevat sukupolvet
Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille.
Katsos vaan! HR:n grammarilevyssä on toinenkin raita! Jotenkin vaikutti, että se neula oli jumittunut hyppimään paikalleen.
Vai onkohan täyshybridikin Toyotan omaa kielenkäyttöä kuten itselataava hybridikin? Luulisi, että autossa joko on kahden eri voimanlähteen yhdistelmä tai ei ole.
Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla
Noin se asia tietysti on. Niin, osaatko nyt päättää? Mitäköhän mieltä sinä nyt oikeastaan oletkaan kun
Periaatteessa on kyseenalaista, onko se hybridi ollenkaan, koska voimanlähteenä on vain bensiini. Onhan perinneautoissakin sähkömoottori, jota pyörittää auton bensalla lataaman akun sähköenergia eli bensan sisältämä energia muunnettuna sähköksi.
Se on varmaan sitten höyhenenkevythybridi, jos sen ja itselataavan välissä on vielä kevythybridikin?
Eiköhän kyse ole siitä, liikuttaako sähkömoottori autoa. Ei siitä, että saako auton käyntiin ja valot päälle.
"Nokkelana" tietysti lähdet viisastelemaan sillä, että vaihde päällä akullakin ja startillakin voi nytkyttää 10 senttiä kerrallaan autoa eteenpäin. Ehkä sinäkin ymmärrät lopulta, ettei kyse ole samasta asiasta.
Jos Toyota on hybridi, niin oikeastaan kaikki perinnepolttomoottoriautot ovat myös hybridejä tai sitten hybridejä ovat vain ladattavat hybridit
Joudut kirjoittamaan autojen sähköistymisen kehityshistorian aivan uusiksi. Miten on menty vuosikymmeniä ilman, ettei tullaista viisastelijaa on kuultu!
Ehkä siinä kohtaa kannattaa ensin miettiä, onko tuo vänkäämisesi sen väärti. Sano nyt vaan että inhoat Toyotaa, niin päästään kaikki paaaljon vähemmällä. Kaikki eivät tykkää kaikista autoista, ei siinä ole mitään hävettävää.
koska niissä on oikeasti kaksi voimanlähdettä eli auton ulkopuolelta autoon ladattu bensiini ja sähkö.
Niin onko bensa, sähkö, kaasu ja vaikka häkä oikeasti voimanlähteitä, vai ne moottorit joita autossa on. En minä mene mittarikentälle lataamaan autoon voimanlähdettä ainakaan.
Ladattava hybridiauto on hybridi, koska toista moottoria pyörittää bensa ja toista sähkövoimalaitoksella tuotettu sähköenergia.
Sähkövoimalaitos se on se polttiskin. Ja akkusähköllä sähkömoottorilla sen rinnalla autoja liikutettavissa hybridessä sitä polttista ei tarvitse käyttää koko aikaa. Itselataavissa sen tarkoitus on ollut alusta asti säästää polttoaineen kulutusta, jossa se tunnetusti on onnistunut. Ei ole siis yritettykään muuttua sähköautoksi, kuten lähestulkoon yrität maailmaa muuttaa uskomaan.
Täyshybridi ei ole hybridi laisinkaan, koska sekä sähkö- että bensamoottorin käyttövoima on tankkiin lorotettu bensiini
Autossa on kuitenkin hybridimääritelmän mukaan kaksi autoa liikuttavaa moottoria, polttis ja sähköinen. Et sinä siitä mihinkään pääse.
Sähköpolkupyörä on oikeasti hybridi, koska toisen moottorin käyttövoima on kaurapuurosta peräisin ja toisen sähköenergiasta, jota ei ole tuotettu polkijan toimesta dynamolla.
Ei sähköpyörässä ole kuin yksi moottori.
Se on sitten toinen asia, miten jotkut valmistajat ovat onnistuneet saamaan ihmisten puhekieleen ja wikipedian selityksiin läpi oman tuotenimikkeensä
Sinä olet nyt lanseerannut sähköisen bensansäästösysteemin. Katsotaan ajan kanssa miten se ilmaantuu puhekieleen ja wikipedioihin.
Vaikka tämäkin on toistoa, niin sinun on yhä edelleen hyvä pitää mielessä autojen sähköistymisen historia. Sekin, toisin kuin tuo itselataava hybridi (ja mikälie nykyinen generaatio siitä Toyotalla esim.), niin jumaloimasi sähköautot eivät ole millään muotoa vielä valmiita pelejä. Puhumattakaan Suomen saati maailmanlaajuinen latausinfra ja yleinen käytön helppous läpi ihan vain meidän kansakuntammekin.
Fordeilla tai tojotilla pärjää missä vaan, missä on bensaa saatavilla. Ja onhan sitä, kuten dieseliä on nykyään myös pienipäästöisille dieselautoille. Kaasua saa varsin rajatusti sitäkin matkan varrelta. Ja testatusti niitä itselataavia on pidetty varsin piheinä ollakseen polttiksia, vai oletko eri mieltä? Maailma, myös Suomi tarvitsee vielä pitkään vaihtoehtoisia ratkaisuja autojen liikuttamiseksi. Sähköistymisessä valmistajat myös huomioivat sen asianmukaisesti.
Tesla huomioi ja palvelee vain hyvin maksukykyiset, kehittyneissä länsimaissa asuvat autonostajat. Myös Suomessa.
Sähköpyörässä on kyllä kaksi voimanlähdettä eli moottoria: Pena ja sähkömoottori. Siinä mielessä sähköpyörässäkin on hybridi-voimalinja.
Päästöjen kannalta ei ole kuitenkaan tärkeää, onko voimalinja hybridi, vaan tärkeää on se, onko käyttövoima hybridi vai ei. Sähköpyörässä sekin on hybridi: kaurapuuro ja seinän ehtymättömästä pistorasiasta otettu sähkö.
Toyotassa ainoastaan voimalinja on hybridi ja käyttövoima on pelkästään bensiini eli käyttövoima ei ole hybridi.
Onko asialla merkitystä riippuu siitä, mistä puhutaan. Jos on vain tarkoitus ajella pieniä pätkiä sähkömoottorilla, niin sen Toyota tarjoaa vaikkakin alhaisessa teholuokassa. Jos puhutaan päästöttömästä ajosta, silloin Toyota ei kuulu kuvaan mukaan ollenkaan. Ladattava hybridi kuuluu, koska se tarjoaa hybridikäyttövoiman. Sillä voi ajaa päästöttömästi sähköllä ja toisaalta joutuu pidemmillä matkoilla ajamaan pörinäautona.
Sähköllä voi ajaa missä vaan missä on sähköä tarjolla. Siinä suhteessa samat säännöt kuin polttiksilla, joilla voi ajaa missä vaan missä on polttoainetta tarjolla.
Osamaksurahoitus yhdessä sen kanssa, että Tesla 3 tai Y on käyttökustannuksiltaan paljon polttisautoa halvempi, tekee hyvin monelle mahdolliseksi hankkia sellainen, jos oikeasti haluaa. Ei kaikille tietenkään, mutta ainahan voi löytää tulostaso/auton hinta -suhteen, jolloin autoa ei voi hankkia. Sähköautossa säästyy polttoainekuluissa ja siinä, että ei ole määräaikaishuoltoja vaativia kohteita. Ei tarvitse olla "hyvin maksukykyinen", sen tiedän ihan kokemuksesta. Ja saahan Tesloja käytettynäkin ostettua. Eikä Suomessa ajavan kuskin tarvitse olla huolissaan maailmanlaajuisesta latausinfrasta. Riittää, että tietää, missä päin takahikiää löytyy pistorasia, johon tökätä töpseli.
@Quu kirjoitti:
Toyota-tyyppisessä ei-ladattavassa hybridissä kaikki autoon ulkoa syötettävä energia on bensiiniä.
Sähköauton kaikki ulkoa syötetty energia on hiiltä ja ydinvoimaa, jonka jäte tappaa tulevat sukupolvet
Hiiltä koko ajan vähemmän ja ydinvoimajätteen tulevaisuus on spekulaatiota pelkästään. Olen kuullut, että insinöörit ovat aivan käsittämättömän viisaita ihmisiä, jotka pelastavat ihmiskunnan teknisillä vimpaimillaan. Toyotan voimalinja oli työtapaturma, mutta hyvä, että se sattui siihen saumaan eikä vasta tulevaisuudessa ydinjätteen kanssa.
Oikein pitkässä historiakuvassa luulen nykyisenlaisen ydinvoiman jäävän välivaiheeksi, kunnes saadaan esim. fuusioenergia (tai mitä mahtavat insinöörimme vielä keksivätkään) käyttöön. Nykyisellään ydinvoima on kuitenkin saasteeton vaihtoehto, jos ydinjätteen kanssa ei tupeksita ja voimaloiden turvallisuudesta huolehditaan hyvin.
Tietoisku! Turku ja Helsinki sijaitsevat aivan Suomen eteläisimmällä rannikolla, missä on kaikkein lämpimimmät talvet Suomessa. Koko muu Suomi sijaitsee pohjoisenpana siten, että suurimmassa osassa Suomen pinta-alaa esiintyy useimpina talvina yli 30 asteen pakkasia ja suuressa osassa joka talvi. Suurimmassa osassa Suomea on myös mantereisempi ilmasto. Yli 2/3 Suomesta on Vaasa Joensuu linjan pohjoispuolella.
Kauan sitten olin joululomalla Pallastunturin kupeella vuokramökillä viikon verran perheen kanssa. Taisi olla koko viikon alle 30 pakkasta, paitsi päivällä kävi jossain -25 paikkeilla. Oli niin kylmä, ettei rinteessäkään viitsinyt olla kuin muutaman laskun ajan. Auto oli piuhan perässä parkissa ja lähti käyntiin ok, mutta oli kuin kivirekeä olisi ajanut.
Olen joskus miettinuyt, miten Teslan pakkasrajaan pitäisi suhtautua, jos tosiaan osuisi -30 tai alle kohdalle.
Käyttöohjeessa ei sanota esim., että pitää varmistaa auton olevan kytketty verkkovirtaan, jota lämmitys varmasti on päällä. Sanotaan vain, että älä altista autoa alle -30 tai yli 60 asteen lämpötilalle 24 tuntia pidemmäksi aikaa.
Autohan ei lämmitä akkua pysäköitynä, jos akun varaus on 20% tai alle. Paitsi nyt on tulossa Holiday Update, jossa ennakkotietojen mukaan tulee ominaisuus, että lämmityksen voi manuaalisesti kytkeä päälle vaikka akun varaus olisikin alempi.
En ole aikoihin käynyt talvella pohjoisessa enkä siksi ole kokenut tarpeelliseksi pohtia tuota pakkasrajaa. Täytyypä yrittää vähän kysellä aiheesta.
Tänä vuonna Holiday Update sisältääkin paljon kaikkea, mielenkiintoisimpina parannettu Navigoinnin reittisuunnittelu lisättyjen välietappien editointiominaisuudella ja automaattisesti suuntavilkun käytön mukaan avautuva kuolleenkulman kameranäkymä keskinäyttöön. On siellä tietysti "tärkeitäkin" parannuksia, kuten mahdollisuus katsoa TikTok-videoita keskinäytöltä auton ollessa parkissa ja valoshow S, 3 ja Y-malleihin. X:ssähän sellainen on ollut jo pitkään. En ole tullut koskaan kokeilleeksi sitä kylläkään. Valoshowssa esim. Y vilkuttaa kaikkia valojaan ja aukoo ikkunoitaan musiikin tahdissa. Miten kukaan tulee toimeen ilman tuollaista ominaisuutta autossaan?🙂
Selkeää tekstiä sähköauton kulutuksesta
https://tyyliniekka.fi/sahkoauton-kulutus-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat/
"Monelle tulee yllätyksenä, ettei autolla pääsekään valmistajan ilmoittamaa matkaa – vaikka kukaan ei ihmettele kun yksikään polttomoottoriauto ei normaaliajossa lunasta valmistajan lupauksia."
Tuo loppuosa on kyllä täyttä puppua. WLTP-normi näyttää kuvaavan aika hyvin todellista kulutusta polttomoottoriautolla ja taloudellisesti riittävän pitkiä matkoja ajamalla mennään aina sen alle. Sähköautoissa ei ole "ilmaista lämpöä" matkustamoon, joten siksi sähköä kuluu talvisin enemmän kuin normimittauksessa. Toki monessa polttomoottoriautossakin käytetään "maksullista lisälämpöä" sähkövastuksen tai webaston muodossa alkumatkalle.
Olisikohan täyttä puppua? Maalaisjärkipohjalta voi ajatella, että testin mukaisesta ajosuoritteesta poikkeava ajo antaa eri kulutuksen kuin testissä. Polttomoottoriautolla kaupunkikulutus on suurempi per 100km kuin maantiekulutus. Testi on lähes kokonaan kaupunkiajoa. Joten on kai selvää, että maantiepaijotteisella ajolla pääsee alle testin kulutuksen? Ja kaupungissa normiajo tuottaa helposti suuremman kuin testissä?
Taidat olla kokolailla sähköautoja vastaan. Sähköautoja käsittelevää artikkeliakin luet kuin piru raamattua ja ainoa kiinnostava kohta on se, josta saat johdettua kommentin polttiksiin......
On, kun luet tarkasti mitä siinä sanotaan. Ennen vanhan normin aikaan asia oli useinkin niin että käytännön ajossa polttoainetta kului enemmän kuin normimittauksessa.
Totta kai.
Minun hybridissä asia on niin hassusti että vanhan normin mukainen kaupunkikulutus on pienempi kuin maantiekulutus mutta yhdistetty on molempia pienempi. Siinäpä onkin miettimistä miten se voi olla mahdollista.
Minähän luen kaikkea kuin piru raamattua. Toisaalta, sähköautojen kohdalla, haluan tietää kaikki niiden huonot puolet ennen sellaisen ostoa.
Luulen, että ainoastaan keskityt sähkäreiden huonoihin puoliin, etkä osta sellaista niin kauan kuin on mahdollista olla ostamatta. Etkä suinkaan ole ainoa sitä lajia, ei sen puoleen.
onko sinulla ladattava hybridi vai sähköisellä bensiininsäästölaitteistolla varustettu bensa-auto?
Ei ladattava hybridi tai täyshybridi tai itselataava hybridi eli tuo jälkimmäinen sinun vaihtoehdoista.
Jaahas, minulla onkin näköjään aukkoja tiedoissa tässäkin asiassaa. Itselataava hybridi on ehkä tunnetuin nimitys sähköisellä bensansäästösyteemillä varustetuille autoille. Kevythybridin (mild hybrid) voi tietysti myös laskea sellaiseksi, mutta sillä ei kaiketi voi ollenkaan ajaa sähköllä. Muistaakseni olet joskus sanonut voivasi ajaa sähkölläkin. Minusta vain ladattavan tai ns. itselataavan auton tapauksessa voi ajaa sähkömoottorin voimalla, muissa hybriditekniikoissa sähkö vain tukee polttista. No, tietysti kaasu-bensa-vaihtoehtokin on hybridi. Sehän sopisikin sinun profiiliin hyvin. Pääasiahan onkin, ettei sähköä käytetä, eikö?
No, kotona melkein kaikki toimii sähköllä lämmitystä ja ruohonleikkausta myöten ja veneilykin onnistuu sähköllä (Ladattava/auringolla ladattava lataushybridi-vene, sähkömoottori+airot). Yksi polkupyöristäkin on sähköpyörä vaikka sekin todellisuudessa on lataushybridi (polkimet+sähkömoottori). Autot kuitenkin vielä kulkee pelkällä polttoaineella vaikka hybridi kulkeekin välillä polttomoottori sammutettuna.
Ps: Tuo "Ei ladattava hybridi" piti kirjoittaa muotoon " Ei-ladattava hybridi".
ok, joskus pienenkin näppisvirheen seurauksena saattaa olla sanoman merkityksen muuttuminen. Täyshybridi-nimitys on myös vähän outo. Täyshybridin vastakohta lienee vajakkihybridi. Mikä se sitten on? Vai onkohan täyshybridikin Toyotan omaa kielenkäyttöä kuten itselataava hybridikin? Luulisi, että autossa joko on kahden eri voimanlähteen yhdistelmä tai ei ole.
Nimimerkki Perussuomalainen taannoin esitti asioitaan niin kärkevästi, että asian sisältö jäi vähemmälle huomiolle kirjoitustyylin takia. Oikeastaan hän kirjoitti ihan osuvasti mm. itselataavasta hybridistä. Periaatteessa on kyseenalaista, onko se hybridi ollenkaan, koska voimanlähteenä on vain bensiini. Onhan perinneautoissakin sähkömoottori, jota pyörittää auton bensalla lataaman akun sähköenergia eli bensan sisältämä energia muunnettuna sähköksi. Jos Toyota on hybridi, niin oikeastaan kaikki perinnepolttomoottoriautot ovat myös hybridejä tai sitten hybridejä ovat vain ladattavat hybridit, koska niissä on oikeasti kaksi voimanlähdettä eli auton ulkopuolelta autoon ladattu bensiini ja sähkö. Siis jos hybridiksi lasketaan auto, joka sisältää sekä bensa- että sähkömoottorin, niin myös perinnepolttikset ovat hybridejä, koska niissä on sähkömoottori starttaamassa bensamoottorin eli ajamiseen käytetään sekä sähkö- että bensamoottoria vaikka sähkömoottori on perinneautoissa keskimäärin pienemmässä roolissa kuin Toyotoissa. Mutta tärkeässä roolissa yhtäkaikki.
Sähköpolkupyörä on oikeasti hybridi, koska toisen moottorin käyttövoima on kaurapuurosta peräisin ja toisen sähköenergiasta, jota ei ole tuotettu polkijan toimesta dynamolla.
Ladattava hybridiauto on hybridi, koska toista moottoria pyörittää bensa ja toista sähkövoimalaitoksella tuotettu sähköenergia.
Täyshybridi ei ole hybridi laisinkaan, koska sekä sähkö- että bensamoottorin käyttövoima on tankkiin lorotettu bensiini.
Se on sitten toinen asia, miten jotkut valmistajat ovat onnistuneet saamaan ihmisten puhekieleen ja wikipedian selityksiin läpi oman tuotenimikkeensä. Kuten vaikka seeger, jonka kaikki tietävät tarkoittavan lukkorengasta, vaikka seeger onkin vain oman lajinsa toyota.
Edit: Seeger ei ole oman lajinsa toyota vaan se on tuotemerkki, joka on saanut yleismerkityksen kuten itselataava- tai täyshybridi, jotka ovat Toyotan keksimiä nimityksiä eli vähän kuin tuotemerkkejä.
Hybridihän tarkoittaa sekoitusta, sekasikiötä tai risteytystä. Kyllä noissa ei-ladattavissakin hybrideissä sekoitetaan sekä sähkö että polttomoottoritekniikkaa eli ne ovat hybrideitä vaikkei niitä ladatakkaan. Itse olen käyttänyt perinteisestä polttomoottoriautosta joskus nimitystä nanohybridi - sitä kun voi hätätilassa liikuttaa starttimoottorilla joitain kymmeniä metrejä.
Ennen ladattavia hybrideitä ja mikro- ym. mitäliehybrideitä jako oli sarjahybridit ja rinnakkaishybridit. Toyotassa käytetty hybridijärjestelmä oli sarja- ja rinnakkaishybridin risteytys, joten Toyotan piti keksiä jokin uusi nimitys niille. Siitä kai tuli se täyshybridi. Sitten ladattavat tulivat voimakkaasti markkinoille ja taas piti keksiä uusi nimi erottamaan täyshybridit ladattavista. Keksittiin siis termi itselataava hybridi. Tietenkin nimitysten oli oltava aina myös markkinoinnin kannalta "myyviä". Itselataava termi oli vain siltä kannalta huono, että jokainen auto on "itselataava". Perinteiset autot lataavat itse akkunsa vaikka eivät ole hybrideitä. Samaten kaikki ladattavat autot lataavat itse akkuaan hidastuksissa ja alamäissä siinä missä itselataava hybridikin ja jopa paremmin. Vuoristoalamäessä, missä itselataavan hybridin pikkuruinen akku on pian täynnä, sähköauto lataa vielä todella pitkään sekä myös suuremmalla teholla kuin itselataava. Samaten tavallisissa jarrutuksissa sähköautot ja ladattavat hybridit pystyvät yleensä lataamaan akkuaan suuremmalla teholla kuin itselataavat.
Hybridiauto on auto, jossa on vähintään kaksi eri voimanlähdettä, esimerkiksi polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteisen tai erillisen käytön ajon aikana.
Nyt pyhinä iltapäivälehdet ovat julkaisseet uudestaan vanhoja juttujaan. Teettekö te samoin?
Niin, kyllä Toyotan voimalinja on hybridi, mutta käyttövoima ei. Kaikki energia lukuunottamatta alamäkienergiaa on peräisin bensiinistä. Huomasin itsekin jälkijättöisesti, että olisi pitänyt tarkentaa, mitä tarkoitin. Oikeastaan alamäkienergiakin on peräisin bensiinistä, jonka voimalla auto on saatu ensin ylös mäkeen eli sen sisältämää potentiaalienergiaa on kasvatettu, jotta sitä voidaan regeneroinnin avulla ottaa talteen alamäessä. Niin kuin nimimerkki Perussuomalainen kiteytti Toyota on pelkästään bensiiniauto. Voihan se olla laadukas, hyvä maineinen, käyttäjälleen erittäin hyvä valinta, mutta se on pelkästään bensiiniauto.
Kaurapuuro-töpselisähkö-polkupyörässä on hybridi käyttövoima samoin kuin ladattavassa hybridiautossa. Toyotassa on käyttövoimaa vain yhtälajia: bensiini. Sen tähden termi "itselataava" on erittäin harhaanjohtava, että ihmisille tulee mielikuva vastaavasta sähköajosta kuin ladattavalla hybridillä vaikkakin vain pienemmissä pätkissä. Toyota täyshybridi ei aja pelkällä sähköenergialla pätkääkään, mutta ajaa hetkittäin sähkömoottorilla, jolle on tuotettu sähkö bensiinillä.
Itse asiassa bensiinikin on Suomessa "hybridiä" sillä se on bensiinin ja etanolin sekoitus.
No sehän selittääkin täyshybridi-termin: sekä voimalinja että bensiini on hybridiä. Voiko sen hybridimmäksi enää tulla nelipyörä!
Ja kun vielä sekoitetaan cityauto ja maasturi citymaasturiksi jossa on täyshybridi hybridipolttoaineella niin ollaan vissiin jo megahybridissä.
Nyt kun minulla on kokemusta lataushybridistä kun sillä lähtee pidemmälle matkalle, niin ehkä Toyota olisi lopulta ollut parempi valinta. Energian talteenotto ja hyötysuhteen huomiointi sekä sähkömoottorin osallistuminen ajoon yms. on siinä jatkuvasti läsnä, eli siinä ei ole kahta erillistä moottoria asennettuna yhteen autoon. Akku ladataan hukkaenergialla.
Toki nyt on talvi ja pakkasta, mutta kulutus oli kolmisylinterisessä "pemarissa" pettymys. Odotin vitosella alkavaa lukemaa talvirajoituksilla, mutta yli meni. Toisaalta, valitsin tietyn merkin, en esimerkiksi "kiian" tai "rellun" ykskutosta sähkömoottorin kera.
Ehkä kesällä kulutus on parempi, mutta nyt tiedän että meidän toisesta dieselistä ei kannata luopua kun sen lukemat ovat olleet matalaa 4:sta.
Sen toisen dieselin tilalle kun hankit täyssähköauton (Tesla Y), niin kyllä kannattaa luopua toisesta dieselistä. Voi olla, että moni muukin täyssähkö ajaa saman asian, mutta Tesla ajaa varmasti.
Ladattava hybridi on lähes kuin bensa/diesel-auto silloin, kun ladattu sähkö on käytetty. Luulen kyllä, että koko vuoden keskiarvokulutus on ladattavalla hybridillä ihan hyvä. Ellei ajoprofiili satu liikaa painottumaan reippaasti yli sähkörangen.
Toyota parempi valinta kuin ladattava? Riippuu, mitä asioita arvostaa. Toyotan kulutus ei hybridinäkään ole kaksisen pieni verrattuna diesel-koneisiin eikä Toyotalla voi ajaa sähköenergialla.
Valinta varmaan kannattaa tehdä dieselin ja täyssähkön välillä, jos ajaa pitkää matkaa ja haluaa matalan CO2-päästön. Minulla 100kWh:n akku ja matkalatausasemat Teslan tarjoamina tekevät pitkän matkan cruisailun sähköllä ihan toimivaksi. Ja muutoin ei tarvitse koskaan käydä liikenneasemalla tankkaamassa.
No millä energialla se sähköautonakku on ladattu, ei sitäkään saa ladattua ilman ulkopuolista energiaa.
Akkusähköllä se Toyotakin kulkee, mittausten mukaan taajamassa jopa puolet matkasta.
Noin pitkällä matkalla, mutta lyhyellä matkalla kovemmassa pakkasessa tuon minunkin hybridin peräpäässä oleva kylmä akku toimittaa lähinnä pelkän hiekkasäkin virkaa antaen takarenkaille pitoa. Tietysti käynnistyksessä on hienoa kun sähköjärjestelmä pyöräyttää polttomoottorin heti täysille tyhjäkäyntikierroksille - käynnistyy ainakin varmasti. Bensankulutus kylmänä vain ei ole sen pienempää kuin perus-bensa-autossakaan. Onneksi tuhlattu bensa sentään käytetään matkustamon lämmitykseen.
Nyt jos koskaan antaa näillä pakkasilla mahdollisia puutteita Toyotalle anteeksi, lämpiää nopeasti ilman erillisiä lämmitinvirityksiä, tuulilasin huurtumissuoja veks ja menoksi.
@HybridRules kirjoitti:
Katsos vaan! HR:n grammarilevyssä on toinenkin raita! Jotenkin vaikutti, että se neula oli jumittunut hyppimään paikalleen.
Termiä käyttää yhä edelleen myös Ford:
https://autobild.fi/uutinen/uusi-ford-kuga-tayshybridi-ensimmaiset-autot-suomeen-alkuvuodesta-2021-6.182.159008.8c47e459ef
Noin se asia tietysti on. Niin, osaatko nyt päättää? Mitäköhän mieltä sinä nyt oikeastaan oletkaan kun
Se on varmaan sitten höyhenenkevythybridi, jos sen ja itselataavan välissä on vielä kevythybridikin?
Eiköhän kyse ole siitä, liikuttaako sähkömoottori autoa. Ei siitä, että saako auton käyntiin ja valot päälle.
"Nokkelana" tietysti lähdet viisastelemaan sillä, että vaihde päällä akullakin ja startillakin voi nytkyttää 10 senttiä kerrallaan autoa eteenpäin. Ehkä sinäkin ymmärrät lopulta, ettei kyse ole samasta asiasta.
Joudut kirjoittamaan autojen sähköistymisen kehityshistorian aivan uusiksi. Miten on menty vuosikymmeniä ilman, ettei tullaista viisastelijaa on kuultu!
Ehkä siinä kohtaa kannattaa ensin miettiä, onko tuo vänkäämisesi sen väärti. Sano nyt vaan että inhoat Toyotaa, niin päästään kaikki paaaljon vähemmällä. Kaikki eivät tykkää kaikista autoista, ei siinä ole mitään hävettävää.
Niin onko bensa, sähkö, kaasu ja vaikka häkä oikeasti voimanlähteitä, vai ne moottorit joita autossa on. En minä mene mittarikentälle lataamaan autoon voimanlähdettä ainakaan.
Sähkövoimalaitos se on se polttiskin. Ja akkusähköllä sähkömoottorilla sen rinnalla autoja liikutettavissa hybridessä sitä polttista ei tarvitse käyttää koko aikaa. Itselataavissa sen tarkoitus on ollut alusta asti säästää polttoaineen kulutusta, jossa se tunnetusti on onnistunut. Ei ole siis yritettykään muuttua sähköautoksi, kuten lähestulkoon yrität maailmaa muuttaa uskomaan.
Autossa on kuitenkin hybridimääritelmän mukaan kaksi autoa liikuttavaa moottoria, polttis ja sähköinen. Et sinä siitä mihinkään pääse.
Ei sähköpyörässä ole kuin yksi moottori.
Sinä olet nyt lanseerannut sähköisen bensansäästösysteemin. Katsotaan ajan kanssa miten se ilmaantuu puhekieleen ja wikipedioihin.
Vaikka tämäkin on toistoa, niin sinun on yhä edelleen hyvä pitää mielessä autojen sähköistymisen historia. Sekin, toisin kuin tuo itselataava hybridi (ja mikälie nykyinen generaatio siitä Toyotalla esim.), niin jumaloimasi sähköautot eivät ole millään muotoa vielä valmiita pelejä. Puhumattakaan Suomen saati maailmanlaajuinen latausinfra ja yleinen käytön helppous läpi ihan vain meidän kansakuntammekin.
Fordeilla tai tojotilla pärjää missä vaan, missä on bensaa saatavilla. Ja onhan sitä, kuten dieseliä on nykyään myös pienipäästöisille dieselautoille. Kaasua saa varsin rajatusti sitäkin matkan varrelta. Ja testatusti niitä itselataavia on pidetty varsin piheinä ollakseen polttiksia, vai oletko eri mieltä? Maailma, myös Suomi tarvitsee vielä pitkään vaihtoehtoisia ratkaisuja autojen liikuttamiseksi. Sähköistymisessä valmistajat myös huomioivat sen asianmukaisesti.
Tesla huomioi ja palvelee vain hyvin maksukykyiset, kehittyneissä länsimaissa asuvat autonostajat. Myös Suomessa.
Sähköauton akku ei ole ladattu bensalla eikä dieselillä vaan sähkövoimalaitosten tuottamalla sähköllä vesimassan potentiaalienergian osittaisella talteenotolla, ydin- tai tuulivoimalla ja huonossa tapauksessa hiilivoimalla.
Kun tarkastellaan liikenteessä meneviä ajoneuvoja ja niiden energialähteitä, niin Toyota-tyyppisessä ei-ladattavassa hybridissä kaikki autoon ulkoa syötettävä energia on bensiiniä. Ainoastaan Toyotan mainospuheissa auto ajaa osan matkasta sähköllä ja siinä unohdetaan kertoa, että ajaa bensalla tehdyllä sähköllä ja yritetään hämätä kuluttajaa ajettelemaan, että hän ajaa ympäristöystävällisesti sähköllä osan matkaa, kuten ladattavan hybridinkin kuski. Vaan ei aja. Toyotan keskimääräinen bensan kulutus ei ole erityisen alhainen ja Toyota kuluttaa bensaa koko ajan. Ladattavalla hybridillä voi ajaa 40 - 100km oikeasti pelkästään sähköllä, jota ei ole tuotettu auton polttoaineella. Rangealue siis on autosta riippuen jopa 100km vaikkakin vanhemmissa autoissa heikoimmillaan vain parikymmentä kilometriä, mutta se on aitoa sähköenergialla ajamista eikä bensa-agregaatilla tuotetun sähkön käyttämistä.
Toyota-tyyppisessä ei-ladattavassa hybridissä kaikki autoon ulkoa syötettävä energia on bensiiniä.
Sähköauton kaikki ulkoa syötetty energia on hiiltä ja ydinvoimaa, jonka jäte tappaa tulevat sukupolvet
Sähköpyörässä on kyllä kaksi voimanlähdettä eli moottoria: Pena ja sähkömoottori. Siinä mielessä sähköpyörässäkin on hybridi-voimalinja.
Päästöjen kannalta ei ole kuitenkaan tärkeää, onko voimalinja hybridi, vaan tärkeää on se, onko käyttövoima hybridi vai ei. Sähköpyörässä sekin on hybridi: kaurapuuro ja seinän ehtymättömästä pistorasiasta otettu sähkö.
Toyotassa ainoastaan voimalinja on hybridi ja käyttövoima on pelkästään bensiini eli käyttövoima ei ole hybridi.
Onko asialla merkitystä riippuu siitä, mistä puhutaan. Jos on vain tarkoitus ajella pieniä pätkiä sähkömoottorilla, niin sen Toyota tarjoaa vaikkakin alhaisessa teholuokassa. Jos puhutaan päästöttömästä ajosta, silloin Toyota ei kuulu kuvaan mukaan ollenkaan. Ladattava hybridi kuuluu, koska se tarjoaa hybridikäyttövoiman. Sillä voi ajaa päästöttömästi sähköllä ja toisaalta joutuu pidemmillä matkoilla ajamaan pörinäautona.
Sähköllä voi ajaa missä vaan missä on sähköä tarjolla. Siinä suhteessa samat säännöt kuin polttiksilla, joilla voi ajaa missä vaan missä on polttoainetta tarjolla.
Osamaksurahoitus yhdessä sen kanssa, että Tesla 3 tai Y on käyttökustannuksiltaan paljon polttisautoa halvempi, tekee hyvin monelle mahdolliseksi hankkia sellainen, jos oikeasti haluaa. Ei kaikille tietenkään, mutta ainahan voi löytää tulostaso/auton hinta -suhteen, jolloin autoa ei voi hankkia. Sähköautossa säästyy polttoainekuluissa ja siinä, että ei ole määräaikaishuoltoja vaativia kohteita. Ei tarvitse olla "hyvin maksukykyinen", sen tiedän ihan kokemuksesta. Ja saahan Tesloja käytettynäkin ostettua. Eikä Suomessa ajavan kuskin tarvitse olla huolissaan maailmanlaajuisesta latausinfrasta. Riittää, että tietää, missä päin takahikiää löytyy pistorasia, johon tökätä töpseli.
Hiiltä koko ajan vähemmän ja ydinvoimajätteen tulevaisuus on spekulaatiota pelkästään. Olen kuullut, että insinöörit ovat aivan käsittämättömän viisaita ihmisiä, jotka pelastavat ihmiskunnan teknisillä vimpaimillaan. Toyotan voimalinja oli työtapaturma, mutta hyvä, että se sattui siihen saumaan eikä vasta tulevaisuudessa ydinjätteen kanssa.
Oikein pitkässä historiakuvassa luulen nykyisenlaisen ydinvoiman jäävän välivaiheeksi, kunnes saadaan esim. fuusioenergia (tai mitä mahtavat insinöörimme vielä keksivätkään) käyttöön. Nykyisellään ydinvoima on kuitenkin saasteeton vaihtoehto, jos ydinjätteen kanssa ei tupeksita ja voimaloiden turvallisuudesta huolehditaan hyvin.