Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
@HybridRules kirjoitti:
Tekniikan Maailma on kyllä viimeinen lehti, mitä ikinä tulen tilaamaan.
Muutko on jo lopetettu tai lopetetaan ennen TM:ää?
Ps. Tänään muuten tuli ihan oikea sähköautotestikin mistä voit rueta itkemään, eikä vain Reutersin uutisen referointi.
Minne se testi mahtoi tulla? TM:ää en lue kuin mitä tässä keskustelupalstan vieressä näkyy.
Teslojen kulutustahan on testattu monessa yhteydessä mm. Norjassa ja kaikki testit ovat antaneet hyvät tulokset.
Testiä on tietysti helppo manipuloida, jos haluaa jotain tiettyä tulosta, koska siihen riittää kuskin toiminta. Eiköhän TM:nkin testeissä Teslan kulutus ole todettu hyväksi ja WLTP-testin suhteen paikkansa pitäväksi. TM on moittinut Teslaa yleensä "ulkoteknisistä" seikoista eli ei faktoista vaan toimittajien mielipiteiden mukaan kirjoitetuilla tulkinnoilla.
Löytyy ihan postilaatikosta, toisin kun vaikka tuo em. Reutersin referointi. Tesla ei ollut voittopallilla eli et voi tilata TM:ää jatkossakaan.
@740 GLE kirjoitti:
Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
Ilmeisesti ei tarvitse lukea TMn testiä. On arvosteltu kiihtyvyys, huippunopeus, mutkaanajo ja ulkonäkö, ne tärkeimmät asiat Suomessa. Mutta ei edes tavaratilaa millään käytännön esineellä. Litroja voi mahtua maitokuskeille.
@740 GLE kirjoitti:
Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
Minä en valita mittaustuloksista tai muista faktapohjaisista kirjoitteluista, vaan asenteellisista puolitotuuksista ja suoranaisista perättömistä väitteistä kirjoittamista. Olin pitänyt aikaisemmin Tekniikan Maailmaa kohtalaisen luotettavana tietolähteenä, mutta nyt kun näkee lehden kirjoittelun tuotteesta, jonka itse tuntee hyvin, niin huomaa juttujen olevan selkeitä mittausraportteja lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän puutaheinää.
@HybridRules kirjoitti:
Tekniikan Maailma on kyllä viimeinen lehti, mitä ikinä tulen tilaamaan.
Muutko on jo lopetettu tai lopetetaan ennen TM:ää?
Ps. Tänään muuten tuli ihan oikea sähköautotestikin mistä voit rueta itkemään, eikä vain Reutersin uutisen referointi.
Minne se testi mahtoi tulla? TM:ää en lue kuin mitä tässä keskustelupalstan vieressä näkyy.
Teslojen kulutustahan on testattu monessa yhteydessä mm. Norjassa ja kaikki testit ovat antaneet hyvät tulokset.
Testiä on tietysti helppo manipuloida, jos haluaa jotain tiettyä tulosta, koska siihen riittää kuskin toiminta. Eiköhän TM:nkin testeissä Teslan kulutus ole todettu hyväksi ja WLTP-testin suhteen paikkansa pitäväksi. TM on moittinut Teslaa yleensä "ulkoteknisistä" seikoista eli ei faktoista vaan toimittajien mielipiteiden mukaan kirjoitetuilla tulkinnoilla.
Löytyy ihan postilaatikosta, toisin kun vaikka tuo em. Reutersin referointi. Tesla ei ollut voittopallilla eli et voi tilata TM:ää jatkossakaan.
Siis mistä ihmeen postilaatikosta?
Lehden tilaajan omasta. Eli omassa tapauksessa tonttini nurkalla olevasta.
@740 GLE kirjoitti:
Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
Minä en valita mittaustuloksista tai muista faktapohjaisista kirjoitteluista, vaan asenteellisista puolitotuuksista ja suoranaisista perättömistä väitteistä kirjoittamista. Olin pitänyt aikaisemmin Tekniikan Maailmaa kohtalaisen luotettavana tietolähteenä, mutta nyt kun näkee lehden kirjoittelun tuotteesta, jonka itse tuntee hyvin, niin huomaa juttujen olevan selkeitä mittausraportteja lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän puutaheinää.
Miten voit nähdä lehden kirjoittelun tuotteesta kun et näe lehteä? (Iso osa lehden nettisivujen artikkeleista on sellaisia, joita ei ole itse lehdessä ja iso osa nettisivujen myös lehdessä olevista artikkeleista sellaisia joita ei pääse lukemaan ellei ole tilaaja.)
@HybridRules kirjoitti:
Tesla on valinnut, että auto näyttää ns. jäljellä olevan toimintamatkan näytössä typical rangeen perustuvan kekikulutuksen mukaan lasketun matkan sen hetkisellä jäljellä olevalla akun varauksella. Toimintamatkan näyttöön kuski voi valita prosentit tai kilometrit. Prosenttien katsominen on järkevää, koska se pitää paikkansa. Kilometrit pitävät paikkansa vain, jos kuski jatkaa ajoaan typical range -keskikulutuksella. Tesla ei siis siinä näytössä käytä aikaisempaan ajoon perustuvaa todellista keskikulutusta.
En ole asiasta mitään mieltä, koska en tunne asiaa, mutta haluaisin mielelläni ymmärtää mistä puhutaan? Jorman tavoin ymmärsin sinun sanovan, että jäljellä olevat prosentit ja kilometrit lasketaan eri perustein siten, että kilometrit lasketaan jonkin isomman tilasto-otannan "typical rangen" pohjalta ja prosentit kyseisen auton ja kuljettajan viime aikojen ajo-olosuhteiden perusteella. Ymmärsinkö oikein?
Jos ymmärsin oikein, tämähän on aika kätevä tapa, mutta vielä sen verran puolitiessä, että ideaalitapauksessa kuljettajan voisi valita sekä prosentit että kilometrit kummalla tahansa tavalla laskettuna? Tai vaikka molemmat vertailtuna opettaen kuljettajaa parantamaan ajotapaansa suhteessa muihin.
Teslassa on erikseen energianäyttö, joka näyttää jäljellä olevan rangen perustuen kuskin valinnan mukaan joko 10, 25 tai 50 km matkalta historiatietoon. Se näyttö kertoo hyvin tarkasti kulloinkin jäljellä olevan rangen. Energianäytössä on myös eritelty prosenteissa, paljonko energiaa on kulunut lämmityksern yms. ja ylämäkeen ajoon ja paljonko on säästynyt alamäessä.
Tämä mielestäni ratkaisee aiemman kysymyksen varsin hyvin JOS ymmärsin toimintatavan oikein?
En yhtään ihmettele, jos Tesla on valmentanut jotain tiimiä vastaamaan toimintamatkanarinoihin, koska on kovin yleistä, että esim. WLTP-arvo otetaan jonkilaisena lupauksena, että sen rangen pääsee aina jokaisen kuskin tyylillä ja missä tahansa olosuhteessa.
Sama väärinkäsitys koskee kaikkia muitakin, myös polttiksia. Jatkuvasti uutisoidaan ja keskustellaan siitä miten jokin auto kulutti kaasu pohjassa vedetyt ratakierrokset sisältäneellä koeajolla valmistajan LUPAAMAA kulutusta enemmän. Minusta muuten TM ymmärtää ja myös kirjoittaa keskimääräistä (ilta)päivälehteä paremmin että kyse on normimittauksesta eikä valmistajan lupauksesta asiakkaalle.
Ehdin jo toivoa että keskimääräisen taviskuskin turvaksi esitelty auton todellista suorituskykyä kuvaavan NEDC:n tilalle esitelty enemmän kuljettajan suorituskykyä kuvaava WLTP normi olisi helpottanut paljon kuluttavien kuljettjien angstia, mutta tämä odotukseni ei täyttynyt. Sama valitus valmistajan kuvitellun lupauksen pettämisestä jatkuu edelleen vaikka entistä painavampien ja suorituskykyisempien autojen energian kulutus on yhtä paljon kuljettajan ja ajo-olosuhteiden kuin auton ominaisuus.
Normimittausta erään tietyn normin mukaisella syklillä pidetään jostain syystä edelleen valmistajan LUPAUKSENA olosuhteista ja ajotavasta riippumatta. Sitten lehdessä ihmetellään miten TODELLISEN AJAMISEN kulutus ei olekaan luvatun kaltainen, ikään kuin sen lehden free-lance toimittajan ajaminen olisi ainoaa todellista ja meidän muiden ajaminen jotain utopiaa. Auto Bild tekee näitä vertailuja jatkuvasti, pitääpä katsoa tarkemmin miten suomalainen käännös sanoittaa havaitut erot joiden yhtenä syynä on testikulutukseen sisältyvä pätkä vapaan nopeuden moottoritietä huippunopeudella.
Vaikka vastasin Jormallekin, niin vielä selvennys: auton ns. energianäyttö näyttää joko akun todellisen prosentin reaaliaikaisesti tai arvion siitä, kuinka pitkän matkan sillä varauksella pääsee, jos ajaa siten, että keskikulutus on WLTP-testin mukainen keskikulutus, jolla siis saavutetaan "luvattu" eli typical range. Kantama kilometreissä poikkeaa toteutuvasta sitä enemmän, mitä enemmän kyseinen ajosuorite poikkeaa WLTP-testin mukaisesta. Siis kuskin tai olosuhteiden aiheuttamasta poikkeamasta.
Eli prosentit ovat faktaa akun sen hetkisestä energiasisällöstä, josta sitten on laskettu kantama, joka saavutetaan ajamalla WLTP-normin mukaisella keskikulutuksella.
Teslassa on myös erillinen "sovellus", jonka voi käynnistää keskinäytölle. Se antaa yksilöidympää ja huomattavan tarkkaa kulutustietoa perustuen lähihistorian toteutuneeseen kulutukseen.
Kolmas kulutuksen tarkkailuelementti on navigaattori, joka osaa ennustaa erittäin tarkasti jäljellä olevan akun varauksen määränpäässä.
Edit: prosenttinäyttö on siis sama asia kuin poltiksissa tankkimittari. Jos auton mittari näyttää, että tankki on puolillaan, niin eihän se ole mikään jäljellä olevan matkan arvio vaan fakta, kuinka paljon polttoainetta on jäljellä.
Kirjoitit aiemmin:
” Kun määränpään asettaa navigaattoriin, saa erittäin tarkasti (n. 2%) toteutuvan arvion akun varauksesta perillä.”
Jos tämäkin skaalautuu tyypillisen WLTP normin mukaan niin eikö sama tarkkuus toteutuisi matka-arviossakin?
Keskimääräisellä matikkapäällä varustettu taviskuski (en siis referoi itseäni😎) tuskin osaa päätellä kuinka pitkälle neljännestankillisella bensiiniä tai 25% varauksella pääsee - tarvitaan matka-arvio.
Jos jäljelläoleva matka näyttää liian pitkältä sähköautossa niin aina voi -15C pakkasellakin sammuttaa lämmityksen, poltiskuskilla säästöt on tiukemmassa.
@HybridRules kirjoitti:
Tekniikan Maailma on kyllä viimeinen lehti, mitä ikinä tulen tilaamaan.
Muutko on jo lopetettu tai lopetetaan ennen TM:ää?
Ps. Tänään muuten tuli ihan oikea sähköautotestikin mistä voit rueta itkemään, eikä vain Reutersin uutisen referointi.
Minne se testi mahtoi tulla? TM:ää en lue kuin mitä tässä keskustelupalstan vieressä näkyy.
Teslojen kulutustahan on testattu monessa yhteydessä mm. Norjassa ja kaikki testit ovat antaneet hyvät tulokset.
Testiä on tietysti helppo manipuloida, jos haluaa jotain tiettyä tulosta, koska siihen riittää kuskin toiminta. Eiköhän TM:nkin testeissä Teslan kulutus ole todettu hyväksi ja WLTP-testin suhteen paikkansa pitäväksi. TM on moittinut Teslaa yleensä "ulkoteknisistä" seikoista eli ei faktoista vaan toimittajien mielipiteiden mukaan kirjoitetuilla tulkinnoilla.
Jos kyse on siitä tänään julkaistusta testistä niin se oli ihan muuta kuin kulutustesti. Ratakuski ajoi sähköautoja talla pohjassa.
@Late1969 kirjoitti:
Ilmeisesti ei tarvitse lukea TMn testiä. On arvosteltu kiihtyvyys, huippunopeus, mutkaanajo ja ulkonäkö, ne tärkeimmät asiat Suomessa. Mutta ei edes tavaratilaa millään käytännön esineellä. Litroja voi mahtua maitokuskeille.
Jotain sinne päin. Voisin mainita myös sähköautoille kehitetystä kierrosajan kestävyydestä toistuvilla nopeilla kierroksilla, mutta Tesla Model S vie sen kokeen ylivoimaisesti eikä täällä kuulemma saa kehua Teslaa niin jätän sanomatta.
Minusta radalla ajettu nopeuskoe on varsin odotettu sisältö otsikolla "9 sähköautoa radalla". Sisältö on luvatun kaltainen eikä testin tarkoituskaan ollut mittailla tavaratiloja.
Kirjoitit aiemmin:
” Kun määränpään asettaa navigaattoriin, saa erittäin tarkasti (n. 2%) toteutuvan arvion akun varauksesta perillä.”
Jos tämäkin skaalautuu tyypillisen WLTP normin mukaan niin eikö sama tarkkuus toteutuisi matka-arviossakin?
Keskimääräisellä matikkapäällä varustettu taviskuski (en siis referoi itseäni😎) tuskin osaa päätellä kuinka pitkälle neljännestankillisella bensiiniä tai 25% varauksella pääsee - tarvitaan matka-arvio.
Jos jäljelläoleva matka näyttää liian pitkältä sähköautossa niin aina voi -15C pakkasellakin sammuttaa lämmityksen, poltiskuskilla säästöt on tiukemmassa.
Kun alat käyttää sähköautoa, niin huomaat akkuvarausprosentin olevan hyvin kuvaava lataustarpeen lähestymiselle.
Kertaan vielä Teslan energianäyttötoteutuksen:
On siis kolme eri elementtiä, jotka käsittelevät akun riittävyyttä ja/tai varausta:
Yksinkertainen energianäyttö, johon kuski voi valita näytettäväksi joko sen hetkisen akun varaustason prosentteina tai auton nimelliskulutuksen perusteella lasketun kantaman sillä varausprosentilla.
Varsinainen energianäyttö on Teslassa oma sovellus, jonka kuski voi halutessaan avata keskinäytölle. Siinä näkyy sen hetkinen kantama (akun reaaliaikaisen varauksen mukaan) joko 10km, 25km tai 50km aikaisemman kilometrin mukaisella keskikulutuksella laskettuna. Kuski voi valita noista kolmesta haluamansa "historiatiedon" keskikulutuksesta. Jos vaikka ajo-olosuhde muuttuu kesken pitkän matka-ajon, voi napauttaa päälle viimeisen 10km matkalta toteutuneen keskikulutuksen mukaan lasketun edessä olevan kantaman arvion. Tai jos olosuhteet ovat pysyneet samantapaisina, voi valita 50km matkalta mitatun keskikulutuksen, jolloin se on keskiarvona luotettavampi. Tuon valitun mittausmatkan mukaan energianäytöllä näkyy "projected range" eli matka, jonka pääsee, jos olosuhde ja ajotyyli pysyvät samana kuin valitulla edeltävällä matkalla on ollut.
Navigaattoriin voi antaa määränpään, jolloin auto laskee arvion matkaan kuluvalle energialle ja ilmoittaa arvion siitä, paljonko akkua on jäljellä määränpäässä. Tämän tarkkuuden olen todennut olevan hyvä myös omalla ajotyylilläni. Minun on mahdollista päästä myös juuri siihen auton etukäteen tekemään arvioon, koska auto piirtää näytölle akun laskevaa varaustasoa kuvaavan käyrän alku- ja loppupisteen välille matkan alussa sekä se piirtää toista käyrää, joka muodostuu alkupisteen, auton sijaintia kuvaavan pisteen ja loppupisteen välille. Jos neljännesmatkan kohdalla huomaan, että reaaliaikaisesti ajoa seuraava piste on pudonnut aluksi lasketun arvioidun kulutuskäyrän alapuolelle, näen myös arvion siitä kuinka paljon loppupisteen akun varaus on alempana kuin auto oli lähtiessä arvioinut. Sama, jos himmailen ja sähköä kuluu arvioitua vähemmän, niin reaaliaikapallukka on arvioidun käyrän yläpuolella ja loppupisteessä akun varaus on suurempi kuin oli ennustettu. Voin siis ajon aikana säätää koko matkalle tulevaa kulutusta reagoimalla ajotavallani niin, että toteutumakäyrä kulkee ennakoidun käyrän päällä.
Se pieni "toissijainen" energianäyttö, joka näyttää joko prosentit tai kilometrit on tehty niin, että kilometrit näytetään nimelliskulutuksen mukaan eikä huomioida aikaisemman ajon keskikulutusta. Miksi niin on tehty, en tiedä. Siinä näytössä kannattaa pitää näkyvissä prosentit, jotka ovat faktatietoa, ja jos haluaa auton ennusteen edessä olevasta kantamasta, se kannattaa katsoa varsinaisesta energianäytöstä.
@740 GLE kirjoitti:
Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
Minä en valita mittaustuloksista tai muista faktapohjaisista kirjoitteluista, vaan asenteellisista puolitotuuksista ja suoranaisista perättömistä väitteistä kirjoittamista. Olin pitänyt aikaisemmin Tekniikan Maailmaa kohtalaisen luotettavana tietolähteenä, mutta nyt kun näkee lehden kirjoittelun tuotteesta, jonka itse tuntee hyvin, niin huomaa juttujen olevan selkeitä mittausraportteja lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän puutaheinää.
Miten voit nähdä lehden kirjoittelun tuotteesta kun et näe lehteä? (Iso osa lehden nettisivujen artikkeleista on sellaisia, joita ei ole itse lehdessä ja iso osa nettisivujen myös lehdessä olevista artikkeleista sellaisia joita ei pääse lukemaan ellei ole tilaaja.)
Minähän olin tilaaja aikaisemmin ja totesin lehden kirjoittavan enemmän palturia kuin on kohtuullista ja lopetin tilauksen. Sittemmin näen täällä keskustelupalstalla tai puhelimen tarjoamista ilmoituksista otsikoita ja vähän tekstiäkin ymmärtääkseni, että lehden linja säilyy vakaana ja periaate, että parempi luulla kuin tietää elää vahvana.
Pitäisikö minun siis sinun mielestäsi tilata lehti tietääkseni, ettei sitä kannata tilata? Mielenkiintoinen ajatus.
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
@Late1969 kirjoitti:
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
Kohkataanhan täällä jostain kummallisesta jakopään ketjustakin, vaikka sellaisesta ei pitäisi enää nykyään olla tarvetta keskustella.
@Late1969 kirjoitti:
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
Kohkataanhan täällä jostain kummallisesta jakopään ketjustakin, vaikka sellaisesta ei pitäisi enää nykyään olla tarvetta keskustella.
Jakopääketjuineen tai hihnoineen pyörii vielä kymmeniä vuosia.
Siinä ajassa kerkiää jo monta teslaa maatumaan.
@Late1969 kirjoitti:
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
Kohkataanhan täällä jostain kummallisesta jakopään ketjustakin, vaikka sellaisesta ei pitäisi enää nykyään olla tarvetta keskustella.
Joo, maailmalla on muutama miljardi jakoketjua eri elinkaaren kohdassa pyörimässä.
Olen ollut kymmeniä vuosia teollisuuden sähkölaitteiden kanssa tekemisissä ja olisi tyhmää olettaa, että voisin myydä ja toimittaa satoja laitteita projektiin siten, että ne toimisivat edes kymmentä vuotta vikaantumatta. Sähköautossa on kymmeniä antureita, joista useimmilla on oleellinen tehtävä ja saattavat jättää auton tienvarteen. Diagnostiikka saattaa selvittää ongelman mutta pulssien satunnainen puuttuminen voi olla vaikea pala purtavaksi ja vielä nykyaikana ongelman selvittäminen korjaamolla voi viedä paljon aikaa ja merkkifoorumeilta tai TM keskusteluista on toivotonta saada oikeaan osuvia vihjeitä. Onko jollain vaikka Teslan pääpiirikaavioita, sellaisia mistä näkee eri anturit ja vihjeen toiminnasta vai joko ollaan tilanteessa jossa vakuutusyhtiön hinauspalvelu on ainoa vaihtoehto? Suostuuko ne hinaamaan auton Teslan korjaamolle vai lähimpään monimerkkihuoltoon? Verkon kautta voinee selvitellä vikoja mutta mitä jos vika estää yhteyden nettiin?
Oma mielipiteeni on, että jos nyt (sähköautojen aikaan) olisi ruettu valmistamaan polttomoottoriautoja, ne olisivat paljon onnettomampia räpellyksiä kuin nykyiset sähköautot. Sähköautot ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia kehittää toimiviksi. Monimutkainen ja vaativa polttomoottoritekniikka on vuosikymmenten kehitystyön ja keksintöjen tuloksena kehittynyt nykyiselle asteelleen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Oma mielipiteeni on, että jos nyt (sähköautojen aikaan) olisi ruettu valmistamaan polttomoottoriautoja, ne olisivat paljon onnettomampia räpellyksiä kuin nykyiset sähköautot. Sähköautot ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia kehittää toimiviksi. Monimutkainen ja vaativa polttomoottoritekniikka on vuosikymmenten kehitystyön ja keksintöjen tuloksena kehittynyt nykyiselle asteelleen.
Mutta miksi sähkiksissä tehtiin uusi voimalinja vanhaan koriin eikä käytetä tekniikan mahdollisuuksia? Onko autotekniikka huipussaan muutoin kuin voimanlähteen osalta?
Sinänsä sähkötekniikka on käytettyä muuallakin, ei sitä sähkiksiin ole tarvinnut keksiä.
Iltasanomissa kerrotaan, että kyllä Teslallakin voi ajaa paljon kilometrejä, kunhan vaihtaa akkua ja sähkömoottoreita. Harmi, ettei muusta kestosta kerrota sen enempää.
@Late1969 kirjoitti:
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
Siltä varalta, että olen yksi kohkaajista kerron motiivikseni uteliaisuuden. Minulla on tapana kysyä kun en tiedä.
Minusta HR:n kertoma monipuolinen tilannedata on esimerkillisen informatiivinen meille kontrollifriikeille, joille pelkkä perille pääsy ei riitä vaan tavoitteena on saapua perille kauniit numerot näytössä.
Tuo nimelliskulutuksen ja ajomatkan toteutuneen kulutuksen vertaaminen samassa näytössä tosiajassa on mainio tapa antaa kuljettajalle palautetta hänen ajotavastaan. Olen varma, että jos omassa autossani olisi tuollainen, se pelillistäisi ajamiseni entistä tehokkaammin energian kulutuksen minimointiin. Nykyistä W212 Mersun keskinäytön minuutin periodeiksi jaettua kulutusgraafia ei varmaan suurn osa kuljettajista käytä koskaan? Siinäkin jää reippaan ohituksen jälkeen korkea palkki sojottamaan syyttävänä sormena kunnes 20 minuutin jälkeen vanhin data pyyhkiytyy pois. Tuo histogrammi on silti vain oma suoritukseni vailla vertailua siihen mihin auto parhaimmillaan (tai tyypillisesti) pystyy.
@Late1969 kirjoitti:
Iltasanomissa kerrotaan, että kyllä Teslallakin voi ajaa paljon kilometrejä, kunhan vaihtaa akkua ja sähkömoottoreita. Harmi, ettei muusta kestosta kerrota sen enempää.
Kyllä Teslallakin voi ajaa paljon kilometrejä, kunhan ajaa niitä nopeaan tahtiin. Akkujen ongelma on se että niitä ei kuluta pelkkä käyttö vaan myös aika. Vielä ei olla nähty kuinka sähköauton akuille käy kun autoon tulee vuosia saman verran kuin polttomoottoriautoihin tulee, eli noin 25. Jos akku on 15 v. loppu niin vaikeaa on nähdä että sitä enää ruettaisiin vaihtamaan jolloin sähköauton käyttöikä jäisi vain noin 60 %:iin nykyautoista.
Oma arvonta on yhä aivan alkutekijöissään, mutta aikaikkuna aiemmin kaavailemalleni kokeilulle saattaisi olla auki juuri nyt kun käytettyjen sähköautojen hinnat ovat alkaneet aleta?
Olen joskus harkinnut tapaani ajaa samalla autolla vuosikymmenen. Huolella valitun tuontiauton arvon alennus näyttää pysähtyvän ensimmäiseksi vuodeksi Suomen kilvissä ja sitä voisi hyödyntää usein vaihtaen?
Jos keventäisin omaa vaatimuslistaani ja ostaisin jonkun yleisesti hyväksyttävän käytetyn, jossa on takuu ja jossa en joudu maksamaan lähes uuden auton kalliista varusteista, saisin ehkä ajaa hintaerolla jonkin aikaa ilman arvon alenemaa? Tässä pitää ottaa huomioon markkinoita määräävä autoliikkeiden osto- ja myyntihinnan ero, mutta se ero ei ole minun autossani kymppitonnia vaan paljon vähemmän.
Siinä menivät kattoluukku, ilmajousitus ja vapaa värivalinta, mutta neliveto saattaisi olla varuste, josta joku muukin suomalainen on valmis maksamaan?
Suomen halvin Mercedes EQB on vajaavetoinen hinnat-alkaen malli noin 48.000 €urolla.
Kun laitan Mercedes-Benz.de käytettyjen hakuun ehdottomiksi vaatimuksiksi kahden vuoden Junge Sterne tehdastakuun ja nelivedon, saan useita 9000 - 15.000 km ajettuja viime vuonna ensirekisteröityjä takuuautoja valittavakseni jo 39.900 € hinnalla. Nämä kaikki ovat riittävän uusia Suomen kilpiin autoverotta.
Ajettuani vuoden voisin laittaa auton myyntiin noin 30.000 km ajettuna, edelleen vuosi Daimler-rahoituksen kansainvälistä takuuta jäljellä. Takuu seuraa autoa ja sen voi myös siirtää seuraavalle yksityisomistajalle. Saanko tuolloin omani pois että pääsen ostamaan uudemman takuuauton?
Minusta tuo saattaisi toimia. Ongelma on vain siinä, että minä HALUAISIN ylellisen hiljaisen ilmajousitetun kattoluukullisen polarvalkoisen EQC:n nahkaistuimilla 😳
Se tuo kuvioon lisää riskejä. Auto on vanhempi, kalliimpi ja vaikeampi myydä itse, koska se on monen mielestä liian "öky".
@740 GLE kirjoitti:
Oma arvonta on yhä aivan alkutekijöissään, mutta aikaikkuna aiemmin kaavailemalleni kokeilulle saattaisi olla auki juuri nyt kun käytettyjen sähköautojen hinnat ovat alkaneet aleta?
Olen joskus harkinnut tapaani ajaa samalla autolla vuosikymmenen. Huolella valitun tuontiauton arvon alennus näyttää pysähtyvän ensimmäiseksi vuodeksi Suomen kilvissä ja sitä voisi hyödyntää usein vaihtaen?
Jos keventäisin omaa vaatimuslistaani ja ostaisin jonkun yleisesti hyväksyttävän käytetyn, jossa on takuu ja jossa en joudu maksamaan lähes uuden auton kalliista varusteista, saisin ehkä ajaa hintaerolla jonkin aikaa ilman arvon alenemaa? Tässä pitää ottaa huomioon markkinoita määräävä autoliikkeiden osto- ja myyntihinnan ero, mutta se ero ei ole minun autossani kymppitonnia vaan paljon vähemmän.
Siinä menivät kattoluukku, ilmajousitus ja vapaa värivalinta, mutta neliveto saattaisi olla varuste, josta joku muukin suomalainen on valmis maksamaan?
Suomen halvin Mercedes EQB on vajaavetoinen hinnat-alkaen malli noin 48.000 €urolla.
Kun laitan Mercedes-Benz.de käytettyjen hakuun ehdottomiksi vaatimuksiksi kahden vuoden Junge Sterne tehdastakuun ja nelivedon, saan useita 9000 - 15.000 km ajettuja viime vuonna ensirekisteröityjä takuuautoja valittavakseni jo 39.900 € hinnalla. Nämä kaikki ovat riittävän uusia Suomen kilpiin autoverotta.
Ajettuani vuoden voisin laittaa auton myyntiin noin 30.000 km ajettuna, edelleen vuosi Daimler-rahoituksen kansainvälistä takuuta jäljellä. Takuu seuraa autoa ja sen voi myös siirtää seuraavalle yksityisomistajalle. Saanko tuolloin omani pois että pääsen ostamaan uudemman takuuauton?
Minusta tuo saattaisi toimia. Ongelma on vain siinä, että minä HALUAISIN ylellisen hiljaisen ilmajousitetun kattoluukullisen polarvalkoisen EQC:n nahkaistuimilla 😳
Se tuo kuvioon lisää riskejä. Auto on vanhempi, kalliimpi ja vaikeampi myydä itse, koska se on monen mielestä liian "öky".
Mutku kontrollifriikkiä houkuttaisi mahdollisuus päästä elvistelemään vuoden kuluttua ajaneensa uudehkoa autoa negatiivisella arvon alenemalla ja puolet vuodesta omalla sähköllä.
Mutku kontrollifriikkiä houkuttaisi mahdollisuus päästä elvistelemään vuoden kuluttua ajaneensa uudehkoa autoa negatiivisella arvon alenemalla ja puolet vuodesta omalla sähköllä.
Juu, kyllä mulla ymmärrystä riittää sillekin 🙂 Itseni voisin kuvitella molempiin rooleihin (paitsi että rahaa ei ole riittävästi).
@740 GLE kirjoitti:
Rahaa on harvoin "riittävästi" mutta minun iässäni kuulemma mikään ei maksa enää mitään, koska kaikki kulutukseni on vain perikunnalta pois 😂
@740 GLE kirjoitti:
Rahaa on harvoin "riittävästi" mutta minun iässäni kuulemma mikään ei maksa enää mitään, koska kaikki kulutukseni on vain perikunnalta pois 😂
Näin myös auton arvonalenema ja kulutus.
Mutta se kriteerit edes lähes täyttävä auto. Sen kun löytäisi. Ei kai ole olemassakaan.
Tässä on tietysti se ongelma, että jos aina jää odottamaan sitä seuraavaa, parempaa mallia, lopulta jää ilman. Toisaalta, ehkä Tesla on ainoa, jolla on sähköauton kehityksestä historiallista tietoa, lähinnä kantapään kautta opittua. Teslan cybertruck on selkein malli, jossa ollaan törmätty ongelmiin, joihin perinnemerkki ei olisi alunperinkään sotkeutunut. Nyt markkinoilla on vasta muutama sähköautomalli, jotka on alunperin kehitetty täyssähkömalliksi, ei ympätty olemassa olevaan polttomoottorille suunniteltuun koriin. Itse olen varma, että perinteiset automerkit oppivat (siis pakko on) nopeasti ja jo seuraava oikea sähköautosukupolvi on merkittävästi parempi kuin se auto, joka puristettiin linjalta ulos paniikissa nopealla aikataululla. Minun ikä alkaa vielä nippa nappa vitosella, ehkä on aikaa odottaa ja ajaa Volvolla kohti miljoonaa km.
@Jorma L2 kirjoitti:
Tässä on tietysti se ongelma, että jos aina jää odottamaan sitä seuraavaa, parempaa mallia, lopulta jää ilman. Toisaalta, ehkä Tesla on ainoa, jolla on sähköauton kehityksestä historiallista tietoa, lähinnä kantapään kautta opittua. Teslan cybertruck on selkein malli, jossa ollaan törmätty ongelmiin, joihin perinnemerkki ei olisi alunperinkään sotkeutunut. Nyt markkinoilla on vasta muutama sähköautomalli, jotka on alunperin kehitetty täyssähkömalliksi, ei ympätty olemassa olevaan polttomoottorille suunniteltuun koriin. Itse olen varma, että perinteiset automerkit oppivat (siis pakko on) nopeasti ja jo seuraava oikea sähköautosukupolvi on merkittävästi parempi kuin se auto, joka puristettiin linjalta ulos paniikissa nopealla aikataululla. Minun ikä alkaa vielä nippa nappa vitosella, ehkä on aikaa odottaa ja ajaa Volvolla kohti miljoonaa km.
Millaisiin ongelmiin Cybertruckin kanssa ollaan törmätty? Rosterilevyn käyttö rungossa on kai vaatinut paljon kehitystyötä, mutta mitä muita?
Kia EV6 ja Tesla Model 3 tarjoavat silti hintaansa nähden varsin hurjan suorituskyvyn. On niinsanotusti "bang for buck" kohdillaan.
Myönnän suoraan, etten pystyisi kierrosaikojen manipulointiin tarkkuudella, joka vaatii kolme kierrosta sekunnin sisään. Hyvin ajettu.
HR, kokeilepa säätää eri mittausten painoarvoja, niin saat haluamasi oman elämäsi testivoittajan salaliittoteorioita uskottavammin. Tällä tavoin on mittaustietoja vääristämättä aika helppoa saada voittajaksi se paras Tesla, jonka jätit ostamatta. 😀
Minä ajattelin mitata seuraavan autoni tärkeimmällä valintaani ohjaavalla mittaustavalla, eli nostamalla maastopyörän peräkonttiin ja katsomalla mitä osia pitää irrottaa että luukku mahtuu kiinni.
Siis mistä ihmeen postilaatikosta?
Ilmeisesti ei tarvitse lukea TMn testiä. On arvosteltu kiihtyvyys, huippunopeus, mutkaanajo ja ulkonäkö, ne tärkeimmät asiat Suomessa. Mutta ei edes tavaratilaa millään käytännön esineellä. Litroja voi mahtua maitokuskeille.
Minä en valita mittaustuloksista tai muista faktapohjaisista kirjoitteluista, vaan asenteellisista puolitotuuksista ja suoranaisista perättömistä väitteistä kirjoittamista. Olin pitänyt aikaisemmin Tekniikan Maailmaa kohtalaisen luotettavana tietolähteenä, mutta nyt kun näkee lehden kirjoittelun tuotteesta, jonka itse tuntee hyvin, niin huomaa juttujen olevan selkeitä mittausraportteja lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän puutaheinää.
Lehden tilaajan omasta. Eli omassa tapauksessa tonttini nurkalla olevasta.
Miten voit nähdä lehden kirjoittelun tuotteesta kun et näe lehteä? (Iso osa lehden nettisivujen artikkeleista on sellaisia, joita ei ole itse lehdessä ja iso osa nettisivujen myös lehdessä olevista artikkeleista sellaisia joita ei pääse lukemaan ellei ole tilaaja.)
Kirjoitit aiemmin:
” Kun määränpään asettaa navigaattoriin, saa erittäin tarkasti (n. 2%) toteutuvan arvion akun varauksesta perillä.”
Jos tämäkin skaalautuu tyypillisen WLTP normin mukaan niin eikö sama tarkkuus toteutuisi matka-arviossakin?
Keskimääräisellä matikkapäällä varustettu taviskuski (en siis referoi itseäni😎) tuskin osaa päätellä kuinka pitkälle neljännestankillisella bensiiniä tai 25% varauksella pääsee - tarvitaan matka-arvio.
Jos jäljelläoleva matka näyttää liian pitkältä sähköautossa niin aina voi -15C pakkasellakin sammuttaa lämmityksen, poltiskuskilla säästöt on tiukemmassa.
Jos kyse on siitä tänään julkaistusta testistä niin se oli ihan muuta kuin kulutustesti. Ratakuski ajoi sähköautoja talla pohjassa.
Jotain sinne päin. Voisin mainita myös sähköautoille kehitetystä kierrosajan kestävyydestä toistuvilla nopeilla kierroksilla, mutta Tesla Model S vie sen kokeen ylivoimaisesti eikä täällä kuulemma saa kehua Teslaa niin jätän sanomatta.
Minusta radalla ajettu nopeuskoe on varsin odotettu sisältö otsikolla "9 sähköautoa radalla". Sisältö on luvatun kaltainen eikä testin tarkoituskaan ollut mittailla tavaratiloja.
Kun alat käyttää sähköautoa, niin huomaat akkuvarausprosentin olevan hyvin kuvaava lataustarpeen lähestymiselle.
Kertaan vielä Teslan energianäyttötoteutuksen:
On siis kolme eri elementtiä, jotka käsittelevät akun riittävyyttä ja/tai varausta:
Se pieni "toissijainen" energianäyttö, joka näyttää joko prosentit tai kilometrit on tehty niin, että kilometrit näytetään nimelliskulutuksen mukaan eikä huomioida aikaisemman ajon keskikulutusta. Miksi niin on tehty, en tiedä. Siinä näytössä kannattaa pitää näkyvissä prosentit, jotka ovat faktatietoa, ja jos haluaa auton ennusteen edessä olevasta kantamasta, se kannattaa katsoa varsinaisesta energianäytöstä.
Minähän olin tilaaja aikaisemmin ja totesin lehden kirjoittavan enemmän palturia kuin on kohtuullista ja lopetin tilauksen. Sittemmin näen täällä keskustelupalstalla tai puhelimen tarjoamista ilmoituksista otsikoita ja vähän tekstiäkin ymmärtääkseni, että lehden linja säilyy vakaana ja periaate, että parempi luulla kuin tietää elää vahvana.
Pitäisikö minun siis sinun mielestäsi tilata lehti tietääkseni, ettei sitä kannata tilata? Mielenkiintoinen ajatus.
Eihän sähkiksen toimintamatkan pitäisi olla enää kriittinen ongelma jos ongelma ollenkaan. Latauksenkin pitäisi olla helppoa ja nopeaa. Miksi siis yhä vielä kohkataan jostain jäljellä olevan matkan näytöstä?
Kohkataanhan täällä jostain kummallisesta jakopään ketjustakin, vaikka sellaisesta ei pitäisi enää nykyään olla tarvetta keskustella.
Jakopääketjuineen tai hihnoineen pyörii vielä kymmeniä vuosia.
Siinä ajassa kerkiää jo monta teslaa maatumaan.
Sähköauton valintaohje: Mieti kuinka pitkän toimintamatkan vähintään tarvitset, kerro se kahdella ja valitse auto siitä joukosta joka yltää siihen. Silloin pärjäät talvellakin eikä aina tarvitse käyttää akkua äärirajoihinsa saakka kummassakaan päässä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoautojen-todellinen-toimintakyky-tuoreessa-testissa-matkaan-osui-odottamaton-sarjapetturi/60bff5b6-a388-4928-b5d8-63382c347d72
Joo, maailmalla on muutama miljardi jakoketjua eri elinkaaren kohdassa pyörimässä.
Olen ollut kymmeniä vuosia teollisuuden sähkölaitteiden kanssa tekemisissä ja olisi tyhmää olettaa, että voisin myydä ja toimittaa satoja laitteita projektiin siten, että ne toimisivat edes kymmentä vuotta vikaantumatta. Sähköautossa on kymmeniä antureita, joista useimmilla on oleellinen tehtävä ja saattavat jättää auton tienvarteen. Diagnostiikka saattaa selvittää ongelman mutta pulssien satunnainen puuttuminen voi olla vaikea pala purtavaksi ja vielä nykyaikana ongelman selvittäminen korjaamolla voi viedä paljon aikaa ja merkkifoorumeilta tai TM keskusteluista on toivotonta saada oikeaan osuvia vihjeitä. Onko jollain vaikka Teslan pääpiirikaavioita, sellaisia mistä näkee eri anturit ja vihjeen toiminnasta vai joko ollaan tilanteessa jossa vakuutusyhtiön hinauspalvelu on ainoa vaihtoehto? Suostuuko ne hinaamaan auton Teslan korjaamolle vai lähimpään monimerkkihuoltoon? Verkon kautta voinee selvitellä vikoja mutta mitä jos vika estää yhteyden nettiin?
Oma mielipiteeni on, että jos nyt (sähköautojen aikaan) olisi ruettu valmistamaan polttomoottoriautoja, ne olisivat paljon onnettomampia räpellyksiä kuin nykyiset sähköautot. Sähköautot ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia kehittää toimiviksi. Monimutkainen ja vaativa polttomoottoritekniikka on vuosikymmenten kehitystyön ja keksintöjen tuloksena kehittynyt nykyiselle asteelleen.
Mutta miksi sähkiksissä tehtiin uusi voimalinja vanhaan koriin eikä käytetä tekniikan mahdollisuuksia? Onko autotekniikka huipussaan muutoin kuin voimanlähteen osalta?
Sinänsä sähkötekniikka on käytettyä muuallakin, ei sitä sähkiksiin ole tarvinnut keksiä.
Iltasanomissa kerrotaan, että kyllä Teslallakin voi ajaa paljon kilometrejä, kunhan vaihtaa akkua ja sähkömoottoreita. Harmi, ettei muusta kestosta kerrota sen enempää.
Siltä varalta, että olen yksi kohkaajista kerron motiivikseni uteliaisuuden. Minulla on tapana kysyä kun en tiedä.
Minusta HR:n kertoma monipuolinen tilannedata on esimerkillisen informatiivinen meille kontrollifriikeille, joille pelkkä perille pääsy ei riitä vaan tavoitteena on saapua perille kauniit numerot näytössä.
Tuo nimelliskulutuksen ja ajomatkan toteutuneen kulutuksen vertaaminen samassa näytössä tosiajassa on mainio tapa antaa kuljettajalle palautetta hänen ajotavastaan. Olen varma, että jos omassa autossani olisi tuollainen, se pelillistäisi ajamiseni entistä tehokkaammin energian kulutuksen minimointiin. Nykyistä W212 Mersun keskinäytön minuutin periodeiksi jaettua kulutusgraafia ei varmaan suurn osa kuljettajista käytä koskaan? Siinäkin jää reippaan ohituksen jälkeen korkea palkki sojottamaan syyttävänä sormena kunnes 20 minuutin jälkeen vanhin data pyyhkiytyy pois. Tuo histogrammi on silti vain oma suoritukseni vailla vertailua siihen mihin auto parhaimmillaan (tai tyypillisesti) pystyy.
Kyllä Teslallakin voi ajaa paljon kilometrejä, kunhan ajaa niitä nopeaan tahtiin. Akkujen ongelma on se että niitä ei kuluta pelkkä käyttö vaan myös aika. Vielä ei olla nähty kuinka sähköauton akuille käy kun autoon tulee vuosia saman verran kuin polttomoottoriautoihin tulee, eli noin 25. Jos akku on 15 v. loppu niin vaikeaa on nähdä että sitä enää ruettaisiin vaihtamaan jolloin sähköauton käyttöikä jäisi vain noin 60 %:iin nykyautoista.
Oma arvonta on yhä aivan alkutekijöissään, mutta aikaikkuna aiemmin kaavailemalleni kokeilulle saattaisi olla auki juuri nyt kun käytettyjen sähköautojen hinnat ovat alkaneet aleta?
Olen joskus harkinnut tapaani ajaa samalla autolla vuosikymmenen. Huolella valitun tuontiauton arvon alennus näyttää pysähtyvän ensimmäiseksi vuodeksi Suomen kilvissä ja sitä voisi hyödyntää usein vaihtaen?
Jos keventäisin omaa vaatimuslistaani ja ostaisin jonkun yleisesti hyväksyttävän käytetyn, jossa on takuu ja jossa en joudu maksamaan lähes uuden auton kalliista varusteista, saisin ehkä ajaa hintaerolla jonkin aikaa ilman arvon alenemaa? Tässä pitää ottaa huomioon markkinoita määräävä autoliikkeiden osto- ja myyntihinnan ero, mutta se ero ei ole minun autossani kymppitonnia vaan paljon vähemmän.
Siinä menivät kattoluukku, ilmajousitus ja vapaa värivalinta, mutta neliveto saattaisi olla varuste, josta joku muukin suomalainen on valmis maksamaan?
Suomen halvin Mercedes EQB on vajaavetoinen hinnat-alkaen malli noin 48.000 €urolla.
Kun laitan Mercedes-Benz.de käytettyjen hakuun ehdottomiksi vaatimuksiksi kahden vuoden Junge Sterne tehdastakuun ja nelivedon, saan useita 9000 - 15.000 km ajettuja viime vuonna ensirekisteröityjä takuuautoja valittavakseni jo 39.900 € hinnalla. Nämä kaikki ovat riittävän uusia Suomen kilpiin autoverotta.
Ajettuani vuoden voisin laittaa auton myyntiin noin 30.000 km ajettuna, edelleen vuosi Daimler-rahoituksen kansainvälistä takuuta jäljellä. Takuu seuraa autoa ja sen voi myös siirtää seuraavalle yksityisomistajalle. Saanko tuolloin omani pois että pääsen ostamaan uudemman takuuauton?
Minusta tuo saattaisi toimia. Ongelma on vain siinä, että minä HALUAISIN ylellisen hiljaisen ilmajousitetun kattoluukullisen polarvalkoisen EQC:n nahkaistuimilla 😳
Se tuo kuvioon lisää riskejä. Auto on vanhempi, kalliimpi ja vaikeampi myydä itse, koska se on monen mielestä liian "öky".
Sinulla on riittävästi rahaa, ostat mitä tykkäät.
Asennetta 😀
Mutku kontrollifriikkiä houkuttaisi mahdollisuus päästä elvistelemään vuoden kuluttua ajaneensa uudehkoa autoa negatiivisella arvon alenemalla ja puolet vuodesta omalla sähköllä.
Juu, kyllä mulla ymmärrystä riittää sillekin 🙂 Itseni voisin kuvitella molempiin rooleihin (paitsi että rahaa ei ole riittävästi).
Rahaa on harvoin "riittävästi" mutta minun iässäni kuulemma mikään ei maksa enää mitään, koska kaikki kulutukseni on vain perikunnalta pois 😂
Meillä on, mitään meiltä ei puutu.
Näin myös auton arvonalenema ja kulutus.
Mutta se kriteerit edes lähes täyttävä auto. Sen kun löytäisi. Ei kai ole olemassakaan.
Tässä on tietysti se ongelma, että jos aina jää odottamaan sitä seuraavaa, parempaa mallia, lopulta jää ilman. Toisaalta, ehkä Tesla on ainoa, jolla on sähköauton kehityksestä historiallista tietoa, lähinnä kantapään kautta opittua. Teslan cybertruck on selkein malli, jossa ollaan törmätty ongelmiin, joihin perinnemerkki ei olisi alunperinkään sotkeutunut. Nyt markkinoilla on vasta muutama sähköautomalli, jotka on alunperin kehitetty täyssähkömalliksi, ei ympätty olemassa olevaan polttomoottorille suunniteltuun koriin. Itse olen varma, että perinteiset automerkit oppivat (siis pakko on) nopeasti ja jo seuraava oikea sähköautosukupolvi on merkittävästi parempi kuin se auto, joka puristettiin linjalta ulos paniikissa nopealla aikataululla. Minun ikä alkaa vielä nippa nappa vitosella, ehkä on aikaa odottaa ja ajaa Volvolla kohti miljoonaa km.
Millaisiin ongelmiin Cybertruckin kanssa ollaan törmätty? Rosterilevyn käyttö rungossa on kai vaatinut paljon kehitystyötä, mutta mitä muita?