@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt esim. hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto on kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia. Periaatteessa laitonta, mutta kyllä ohittajat ovat päässeet ohi turvallisesti ja uskon ohittajan huomioivan että rajoituksen muuttuessa myös autojen nopeus muuttuu.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt esim. hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100.
Juuri noin, eikä siinä ole kellään mitään nokankoputtamista.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Tilannehan on vaarallinen, jos ajaa autolla jossa voima ei riitä. Helppo taas silloin jos voimaa löytyy. Onneksi näitä ei ole ollut kuin tämä yksi, joka sekin harmittaa koska en hyväksy ylinopeuksilla ajoa.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Tilannehan on vaarallinen, jos ajaa autolla jossa voima ei riitä. Helppo taas silloin jos voimaa löytyy. Onneksi näitä ei ole ollut kuin tämä yksi, joka sekin harmittaa koska en hyväksy ylinopeuksilla ajoa.
Siis mikä yksi? Se poliisiauton tapausko? Ohitustilanteessa pitäisi olla sallittua ajaa ylinopeutta minun mielestäni. Se lyhentäisi matkaa, joka ollaan rinnakkain. Ohitettava voi myös hidastaa, sekin lyhentää ohitusmatkaa. Pahinta on tietysti, jos ohitettaa kiihdyttää, koska ohittajan tekemä arvio tilanteesta ei sitten enää päde.
Kerroin omakohtaisesta kokemukseta tältä viikolta, tuolla ensimmäisellä sivulla.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
@tracktest kirjoitti:
Kerroin omakohtaisesta kokemukseta tältä viikolta, tuolla ensimmäisellä sivulla.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
Et jakanut yksityiskohtia ja loivaliikkeinen kun olen, niin huomion vain tuon linkkisi poliisien kokemuksesta. Millainen se sinun tilanne oli?
@tracktest kirjoitti:
Kerroin omakohtaisesta kokemukseta tältä viikolta, tuolla ensimmäisellä sivulla.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
Et jakanut yksityiskohtia ja loivaliikkeinen kun olen, niin huomion vain tuon linkkisi poliisien kokemuksesta. Millainen se sinun tilanne oli?
Hieman ruuhkainen ajankohta päivästä. Eteen tuli auto jonka nopeus vaihteli alvariinsa, siitä sitten ohitukseen ja ohitettava lisäsi taas hieman vauhtia. Siinä sitten vastaantulevat alkoivat lähestyä ei auttanut kuin vetää nopeus ylös ja tilanne meni kuitenkin turvallisesti nopeutta lisäämällä. Ohitettavan nopeuden lisäys on aina vaarallista koska arviointi tapahtuu sen hetkisen nopeuden mukaan. Auton voima otettiin käyttöön nyt kun sitä todellakin tarvittiin.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen. Jo aloitetun ohituksen haittaaminen on huono juttu, vaikka se ohittaja olisikin sinun mielestäsi käyttäytynyt huonosti. Minä valitsen vastaavassa rajoituksen muutostilanteessa ohitetettavana ollessani toiminnan, joka ei eskaloi tilannetta. En voi tietää, miksi toinen lähtee ohittamaan, onko pösilö vai näyttääkö minun etenemiseni siltä, että en aiokaan kiihdyttää. Jos ja kun takana oleva lähtee ohitukseen, niin annan hänen rauhassa ohittaa. Ei minua häiritse, että minut ohitetaan.
Sellaisiakin kuskeja on, jotka ajavat hiukan alle rajoitusten paitsi ohituskaistojen kohdalla kiihdyttävät ikään kuin estääkseen takana tulevien ohitukset ja sitten taas ohituskaistan lopussa pudottavat vauhdin alas. Mistä lie sekin johtuu.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen. Jo aloitetun ohituksen haittaaminen on huono juttu, vaikka se ohittaja olisikin sinun mielestäsi käyttäytynyt huonosti. Minä valitsen vastaavassa rajoituksen muutostilanteessa ohitetettavana ollessani toiminnan, joka ei eskaloi tilannetta. En voi tietää, miksi toinen lähtee ohittamaan, onko pösilö vai näyttääkö minun etenemiseni siltä, että en aiokaan kiihdyttää. Jos ja kun takana oleva lähtee ohitukseen, niin annan hänen rauhassa ohittaa. Ei minua häiritse, että minut ohitetaan.
Sellaisiakin kuskeja on, jotka ajavat hiukan alle rajoitusten paitsi ohituskaistojen kohdalla kiihdyttävät ikään kuin estääkseen takana tulevien ohitukset ja sitten taas ohituskaistan lopussa pudottavat vauhdin alas. Mistä lie sekin johtuu.
Juuri näin. Ärsyttävimmät kuljettajat pumppaavat nopeutta ylös alas, näistä pääsee eroon vain ohittamalla turvallisessa paikassa. Nämä todennäköisesti eivät ymmärrä ajavansa poikkeavasti.
@tracktest kirjoitti:
Kerroin omakohtaisesta kokemukseta tältä viikolta, tuolla ensimmäisellä sivulla.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
Et jakanut yksityiskohtia ja loivaliikkeinen kun olen, niin huomion vain tuon linkkisi poliisien kokemuksesta. Millainen se sinun tilanne oli?
Hieman ruuhkainen ajankohta päivästä. Eteen tuli auto jonka nopeus vaihteli alvariinsa, siitä sitten ohitukseen ja ohitettava lisäsi taas hieman vauhtia. Siinä sitten vastaantulevat alkoivat lähestyä ei auttanut kuin vetää nopeus ylös ja tilanne meni kuitenkin turvallisesti nopeutta lisäämällä. Ohitettavan nopeuden lisäys on aina vaarallista koska arviointi tapahtuu sen hetkisen nopeuden mukaan. Auton voima otettiin käyttöön nyt kun sitä todellakin tarvittiin.
Niin, minusta hyvä kiihtyvyys on turvallisuustekijä, vaikka asiasta on tällä palstalla esitetty eriäviä mielipiteitä. Siinä on vähän se viisas/älykäs-asetelma. Viisas ei edes lähde ohitukseen, jossa älykäs onnistuu tiukassakin paikassa. Kiihtyvyys on älykkäälle hyvä apu, jota ohituksen tekemättä jättävä viisas ei tarvitse.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
Sinähän kerroit kiihdyttäväsi rajoituksen vaihtuessa välittämättä siitä, jos joku on lähtenyt ohittamaan sinua. Minun tulkintani mukaan sillä ei ole väliä kuinka oikeassa ohitettava on vaan ohitustilanteen turvallisuus kärsii aina, kun ohitettava alkaa kiihdyttää vaikka on havainnut takaa tulevan ohittajan.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
Sinähän kerroit kiihdyttäväsi rajoituksen vaihtuessa välittämättä siitä, jos joku on lähtenyt ohittamaan sinua. Minun tulkintani mukaan sillä ei ole väliä kuinka oikeassa ohitettava on vaan ohitustilanteen turvallisuus kärsii aina, kun ohitettava alkaa kiihdyttää vaikka on havainnut takaa tulevan ohittajan.
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
Sinähän kerroit kiihdyttäväsi rajoituksen vaihtuessa välittämättä siitä, jos joku on lähtenyt ohittamaan sinua. Minun tulkintani mukaan sillä ei ole väliä kuinka oikeassa ohitettava on vaan ohitustilanteen turvallisuus kärsii aina, kun ohitettava alkaa kiihdyttää vaikka on havainnut takaa tulevan ohittajan.
En kertonut, lue tarkemmin!
Oletko kuskin istuimella matkustajana vai miltä kantilta katsottuna aikaisempi sanomasi pitää ymmärtää?
@tracktest kirjoitti:
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
Sinähän kerroit kiihdyttäväsi rajoituksen vaihtuessa välittämättä siitä, jos joku on lähtenyt ohittamaan sinua. Minun tulkintani mukaan sillä ei ole väliä kuinka oikeassa ohitettava on vaan ohitustilanteen turvallisuus kärsii aina, kun ohitettava alkaa kiihdyttää vaikka on havainnut takaa tulevan ohittajan.
En kertonut, lue tarkemmin!
Oletko kuskin istuimella matkustajana vai miltä kantilta katsottuna aikaisempi sanomasi pitää ymmärtää?
" Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
"Kesken sen" tarkoittaa kesken aiemmin mainittua asiaa eli kesken kiihdytyksen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää varsinkin kun vielä väänsin asian moneen kertaan rautalangasta tuonkin jälkeen. Eli en minä rupea jarruttelemaan, jos olen rajoituksen muuttuessa ehtinyt jo laittaa vakkarin palauttamaan aikaisempi suurempi nopeus, vaikka joku keksisi siinä rueta ohittamaan.
Ps. Minulle ei ole koskaan sattunut tilannetta, jossa ohittaja olisi tuollaisessa tilanteessa jäänyt kuppaamaan rinnalle vaan kaikki ovat menneet sitten heittämällä ohi vaikka oman autoni vauhti on ollut kiihtymässä. Jos huomaisin että joku roikkuu rinnalla eikä pääse ohi tai ohituksesta olisi tulossa muutoin täpärä, niin sitten kyllä täytyisi painaa jarrupoljinta ja hidastaa.
"Kesken sen" tarkoittaa kesken aiemmin mainittua asiaa eli kesken kiihdytyksen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää varsinkin kun vielä väänsin asian moneen kertaan rautalangasta tuonkin jälkeen. Eli en minä rupea jarruttelemaan, jos olen rajoituksen muuttuessa ehtinyt jo laittaa vakkarin palauttamaan aikaisempi suurempi nopeus, vaikka joku keksisi siinä rueta ohittamaan.
.
Kuvattuun tilanteeseen liittyy monesti myös ohittajan ennakointi nousevaan nopeusrajoitukseen. Eli ohitus on aloitettu reilusti alemman rajoituksen vaikutusalueella.
"Kesken sen" tarkoittaa kesken aiemmin mainittua asiaa eli kesken kiihdytyksen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää varsinkin kun vielä väänsin asian moneen kertaan rautalangasta tuonkin jälkeen. Eli en minä rupea jarruttelemaan, jos olen rajoituksen muuttuessa ehtinyt jo laittaa vakkarin palauttamaan aikaisempi suurempi nopeus, vaikka joku keksisi siinä rueta ohittamaan.
.
Kuvattuun tilanteeseen liittyy monesti myös ohittajan ennakointi nousevaan nopeusrajoitukseen. Eli ohitus on aloitettu reilusti alemman rajoituksen vaikutusalueella.
Niin, ohittaja saattaa hyvinkin toimia väärin. Mutta mikä on oikea tapa reagoida siihen? Minusta mieluummin antaa toisen mennä kuin , että periaatteesta tai sisäisen omapoliisin käskemänä yrittää vaikeuttaa ohittajan suoritusta.
"Kesken sen" tarkoittaa kesken aiemmin mainittua asiaa eli kesken kiihdytyksen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää varsinkin kun vielä väänsin asian moneen kertaan rautalangasta tuonkin jälkeen. Eli en minä rupea jarruttelemaan, jos olen rajoituksen muuttuessa ehtinyt jo laittaa vakkarin palauttamaan aikaisempi suurempi nopeus, vaikka joku keksisi siinä rueta ohittamaan.
.
Kuvattuun tilanteeseen liittyy monesti myös ohittajan ennakointi nousevaan nopeusrajoitukseen. Eli ohitus on aloitettu reilusti alemman rajoituksen vaikutusalueella.
Niin, ohittaja saattaa hyvinkin toimia väärin. Mutta mikä on oikea tapa reagoida siihen? Minusta mieluummin antaa toisen mennä kuin , että periaatteesta tai sisäisen omapoliisin käskemänä yrittää vaikeuttaa ohittajan suoritusta.
Minusta oikea tapa on katsoa, että ohittaja pääsee turvallisesti ohi, oli sitten itse kiihdyttämässä vauhtia tai ei, eikä varsinkaan rupea kiihdyttämään entistä nopeammin kun takana tulija lähtee ohittamaan.
@Lukija31722 kirjoitti:
Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
Ota lainausmerkit pois, koska rikot TLL 33 § vastaan.
Hävettää, että näin käy joskus itsellekin, kun takana tuleva onnistuu yllättämään ohituksellaan ja napsautan ohitusaietta huomaamattani vakionopeussäätimeen suuremman asetuksen. Minun vikani se on, mutta minun ei sitä tarvitse yrittää selitellä. Virhe mikä virhe. Pitäisi olla tarkempana.
Tämän kahden eri kuljettajan ajatusten mahdollisen ristiriidan havaittuani pidän kyllä huolen siitä, että minun ohittaessani edelläni ajava ei varmasti nosta nopeuttaan vahingossa vaan jos niin tapahtuu, se on aina tahallista kiusantekoa. 15.000 lumenia erottuu kyllä taustapeilissä vaikkei peiliin katsoisikaan.
@Lukija31722 kirjoitti:
Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
Ota lainausmerkit pois, koska rikot TLL 33 § vastaan.
Hävettää, että näin käy joskus itsellekin, kun takana tuleva onnistuu yllättämään ohituksellaan ja napsautan ohitusaietta huomaamattani vakionopeussäätimeen suuremman asetuksen. Minun vikani se on, mutta minun ei sitä tarvitse yrittää selitellä. Virhe mikä virhe. Pitäisi olla tarkempana.
Tämän kahden eri kuljettajan ajatusten mahdollisen ristiriidan havaittuani pidän kyllä huolen siitä, että minun ohittaessani edelläni ajava ei varmasti nosta nopeuttaan vahingossa vaan jos niin tapahtuu, se on aina tahallista kiusantekoa. 15.000 lumenia erottuu kyllä taustapeilissä vaikkei peiliin katsoisikaan.
Asia on just niin kuin sanot. Olisi poliiseille helppo sakotuspaikka. Ei muuta kuin ajamaan toisen auton perään ja seuraavasta risteyksestä käätymisen jälkeen pikavauhtia edellä koihdyttävän ohi ja sitten pysäytysvalo päälle ja sakot ohitetulle kun ei lopettanut kiihdyttämistä ohituksen ajaksi. Onneksi poliiseilla on kuitenkin järki päässä.
Tämä on hyvin tyypillinen tilanne, jossa kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kumpikin vastaa omasta ajamisestaan. Yksi ohittajan, toinen ohitettavan velvollisuuksien laiminlyönnistä.
@740 GLE kirjoitti:
Tämä on hyvin tyypillinen tilanne, jossa kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kumpikin vastaa omasta ajamisestaan. Yksi ohittajan, toinen ohitettavan velvollisuuksien laiminlyönnistä.
Minkäs velvollisuuden ohittaja tuossa laiminlyö? Minulla ainakin on tapana juuri tuollaisessa tilanteessa ohittaa useinkin esim. edelläni ajava rekka. Rekka, joka juuri kiihdyttää nopeuttaan suunnilleen jostain kympistä kahteen kymppiin tulee ohitetuksikin paljon lyhyemmällä matkalla kuin tasaista kahdeksaakymppiä ajava. Ja vaikka rekka lain mukaan tekeekin rikoksen kiihdyttämällä nopeuttaan minun ohittaessa, niin minä en syytä sitä kyllä mistään. Hyvin tyypillisellä ajoreitilläni on risteys, josta rekan takana ajaessani vasemmalle kääntyessäni en edes mene rekan taakse oikealle kaistalle vaan käännyn suoraan vasemmalle kaistalle ja ajan ohi. Risteyksestä on hyvä näkyvyys kumpaankin suuntaan ja ohituskieltokin loppuu niin etten riko edes sitä ja tiellä on risteysaluetta lukuunottamatta satasen rajoitus. Jos ohitustavastani löytyy moitittavaa, niin silloin minulla on kyllä vakava puute tieliikennesääntöjen tuntemuksessa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.
Ota lainausmerkit pois, koska rikot TLL 33 § vastaan.
Hävettää, että näin käy joskus itsellekin, kun takana tuleva onnistuu yllättämään ohituksellaan ja napsautan ohitusaietta huomaamattani vakionopeussäätimeen suuremman asetuksen. Minun vikani se on, mutta minun ei sitä tarvitse yrittää selitellä. Virhe mikä virhe. Pitäisi olla tarkempana.
Tämän kahden eri kuljettajan ajatusten mahdollisen ristiriidan havaittuani pidän kyllä huolen siitä, että minun ohittaessani edelläni ajava ei varmasti nosta nopeuttaan vahingossa vaan jos niin tapahtuu, se on aina tahallista kiusantekoa. 15.000 lumenia erottuu kyllä taustapeilissä vaikkei peiliin katsoisikaan.
Mainittakoon myös uuden lain 4 pykälä. Sen mukaan on ennakoitava se että joku toinen ihan oikeasti aikoo ajaa ylinopeutta, ja vain siksi pyrkii suurinta sallittua ajavan ohi.
Ei näihin pykäliin kuitenkaan pidä jumittua, tärkeintä on että ei itse aiheuttaisi isompia ongelmia muille vain siksi että jotkut fuskaavat pelissä. Toisen ohi päästäminen hyvässä paikassa vilkun väläyttämisellä ja pientareelle siirtymisellä on kiva leikki sekin, eikä se välttämättä hidasta omaa matkantekoa montaa sekuntia.
"Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
Miksi et ole löysännyt kaasua ja nopeuttanut ohitustilanteen päättymistä?
P.S. Noudatatko kultaista sääntöä vai rikotko sitä?
Olen laittanut vakkarin palauttamaan aiemman nopeuden maantiellä, kun on pitänyt esim. hidastaa ensin 100 > 80 ja sitten saanut taas kiihdyttää 80 > 100. Kun oma auto on kiihdyttänyt vauhtia ja joku on sitten lähtenyt ohittamaan niin en ole tehnyt mitään vaan antanut kiihtymisen jatkua vakkarin määräämää tahtia. Periaatteessa laitonta, mutta kyllä ohittajat ovat päässeet ohi turvallisesti ja uskon ohittajan huomioivan että rajoituksen muuttuessa myös autojen nopeus muuttuu.
Entä Kultainen sääntö? Onko tuo em. toimintamalli sinun tulkintasi Kultaisesta säännöstä? Vakkarit sun muut tilbehöörithän ovat auton hallintalaitteita, joita kuski käyttää. Autolla ei ole sielua.
Noudatan kultaista sääntöä - en oleta edelläni ajavan jatkavan entisellä nopeudella kun nopeusrajoitus suurenee.
Juuri noin, eikä siinä ole kellään mitään nokankoputtamista.
Kultaisessa säännössä ei puhuta oletuksista vaan teoista. Toivotko, että sinun ohittaessasi ohitettava lisää nopeutta?
Tilannehan on vaarallinen, jos ajaa autolla jossa voima ei riitä. Helppo taas silloin jos voimaa löytyy. Onneksi näitä ei ole ollut kuin tämä yksi, joka sekin harmittaa koska en hyväksy ylinopeuksilla ajoa.
Siis mikä yksi? Se poliisiauton tapausko? Ohitustilanteessa pitäisi olla sallittua ajaa ylinopeutta minun mielestäni. Se lyhentäisi matkaa, joka ollaan rinnakkain. Ohitettava voi myös hidastaa, sekin lyhentää ohitusmatkaa. Pahinta on tietysti, jos ohitettaa kiihdyttää, koska ohittajan tekemä arvio tilanteesta ei sitten enää päde.
Kerroin omakohtaisesta kokemukseta tältä viikolta, tuolla ensimmäisellä sivulla.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
Et jakanut yksityiskohtia ja loivaliikkeinen kun olen, niin huomion vain tuon linkkisi poliisien kokemuksesta. Millainen se sinun tilanne oli?
Hieman ruuhkainen ajankohta päivästä. Eteen tuli auto jonka nopeus vaihteli alvariinsa, siitä sitten ohitukseen ja ohitettava lisäsi taas hieman vauhtia. Siinä sitten vastaantulevat alkoivat lähestyä ei auttanut kuin vetää nopeus ylös ja tilanne meni kuitenkin turvallisesti nopeutta lisäämällä. Ohitettavan nopeuden lisäys on aina vaarallista koska arviointi tapahtuu sen hetkisen nopeuden mukaan. Auton voima otettiin käyttöön nyt kun sitä todellakin tarvittiin.
Toivon kyllä, että edessäni ajava lisää nopeutta kun nopeusrajoitus suurenee ja ajaa muutenkin ennakoitavasti enkä toivo hänen tekevän sen kummempia vaikka päättäisin ohittaa hänet tuolla hetkellä. Ei edelläni ajavan tarvitse keskeyttää jo aloitettua kiihdyttämistä jos yht'äkkiä hyökkään rinnalle. Sitten jos hän rupeaa kiihdyttämään estääkseen ohituksen, asia on toinen. Itse asiassa minulla on usein tapana ohittaa esim. rekka-auto heti kun on käännytty esim. risteyksestä päätielle rekan kiihdyttäessä omaa tahtiaan ja minun omaani. Olisi täysin kohtuutonta kieltää rekan kiihdyttäminen risteyksestä lähdettäessä siksi että takana tuleva hyökkää ohituskaistalle.
Sinä väistelet varsinaista kysymystä ja peilaat sen toisenlaiseen tilanteeseen. Jo aloitetun ohituksen haittaaminen on huono juttu, vaikka se ohittaja olisikin sinun mielestäsi käyttäytynyt huonosti. Minä valitsen vastaavassa rajoituksen muutostilanteessa ohitetettavana ollessani toiminnan, joka ei eskaloi tilannetta. En voi tietää, miksi toinen lähtee ohittamaan, onko pösilö vai näyttääkö minun etenemiseni siltä, että en aiokaan kiihdyttää. Jos ja kun takana oleva lähtee ohitukseen, niin annan hänen rauhassa ohittaa. Ei minua häiritse, että minut ohitetaan.
Sellaisiakin kuskeja on, jotka ajavat hiukan alle rajoitusten paitsi ohituskaistojen kohdalla kiihdyttävät ikään kuin estääkseen takana tulevien ohitukset ja sitten taas ohituskaistan lopussa pudottavat vauhdin alas. Mistä lie sekin johtuu.
Juuri näin. Ärsyttävimmät kuljettajat pumppaavat nopeutta ylös alas, näistä pääsee eroon vain ohittamalla turvallisessa paikassa. Nämä todennäköisesti eivät ymmärrä ajavansa poikkeavasti.
Niin, minusta hyvä kiihtyvyys on turvallisuustekijä, vaikka asiasta on tällä palstalla esitetty eriäviä mielipiteitä. Siinä on vähän se viisas/älykäs-asetelma. Viisas ei edes lähde ohitukseen, jossa älykäs onnistuu tiukassakin paikassa. Kiihtyvyys on älykkäälle hyvä apu, jota ohituksen tekemättä jättävä viisas ei tarvitse.
Ja sinä kyselet hölmöjä tilanteesta mitä en ole missään vaiheessa väittänytkään tekeväni.
Sinähän kerroit kiihdyttäväsi rajoituksen vaihtuessa välittämättä siitä, jos joku on lähtenyt ohittamaan sinua. Minun tulkintani mukaan sillä ei ole väliä kuinka oikeassa ohitettava on vaan ohitustilanteen turvallisuus kärsii aina, kun ohitettava alkaa kiihdyttää vaikka on havainnut takaa tulevan ohittajan.
En kertonut, lue tarkemmin!
Oletko kuskin istuimella matkustajana vai miltä kantilta katsottuna aikaisempi sanomasi pitää ymmärtää?
" Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan."
"Kesken sen" tarkoittaa kesken aiemmin mainittua asiaa eli kesken kiihdytyksen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää varsinkin kun vielä väänsin asian moneen kertaan rautalangasta tuonkin jälkeen. Eli en minä rupea jarruttelemaan, jos olen rajoituksen muuttuessa ehtinyt jo laittaa vakkarin palauttamaan aikaisempi suurempi nopeus, vaikka joku keksisi siinä rueta ohittamaan.
Ps. Minulle ei ole koskaan sattunut tilannetta, jossa ohittaja olisi tuollaisessa tilanteessa jäänyt kuppaamaan rinnalle vaan kaikki ovat menneet sitten heittämällä ohi vaikka oman autoni vauhti on ollut kiihtymässä. Jos huomaisin että joku roikkuu rinnalla eikä pääse ohi tai ohituksesta olisi tulossa muutoin täpärä, niin sitten kyllä täytyisi painaa jarrupoljinta ja hidastaa.
Jos minä olen nostamassa nopeutta lailliseen nopeuteen, jarrupolkimen painaminen jää ohittajalle, jos ei paukut riitä ohitukseen.
Kuvattuun tilanteeseen liittyy monesti myös ohittajan ennakointi nousevaan nopeusrajoitukseen. Eli ohitus on aloitettu reilusti alemman rajoituksen vaikutusalueella.
Pahimpia kusipäitä on joita näkee (yksi meinasi tulla kylkeen) liittymästä tulijoiden jonosta ryntäämällä suoraa kaistojen yli ohituskaistalle.
Niin, ohittaja saattaa hyvinkin toimia väärin. Mutta mikä on oikea tapa reagoida siihen? Minusta mieluummin antaa toisen mennä kuin , että periaatteesta tai sisäisen omapoliisin käskemänä yrittää vaikeuttaa ohittajan suoritusta.
Minusta oikea tapa on katsoa, että ohittaja pääsee turvallisesti ohi, oli sitten itse kiihdyttämässä vauhtia tai ei, eikä varsinkaan rupea kiihdyttämään entistä nopeammin kun takana tulija lähtee ohittamaan.
Ota lainausmerkit pois, koska rikot TLL 33 § vastaan.
Hävettää, että näin käy joskus itsellekin, kun takana tuleva onnistuu yllättämään ohituksellaan ja napsautan ohitusaietta huomaamattani vakionopeussäätimeen suuremman asetuksen. Minun vikani se on, mutta minun ei sitä tarvitse yrittää selitellä. Virhe mikä virhe. Pitäisi olla tarkempana.
Tämän kahden eri kuljettajan ajatusten mahdollisen ristiriidan havaittuani pidän kyllä huolen siitä, että minun ohittaessani edelläni ajava ei varmasti nosta nopeuttaan vahingossa vaan jos niin tapahtuu, se on aina tahallista kiusantekoa. 15.000 lumenia erottuu kyllä taustapeilissä vaikkei peiliin katsoisikaan.
Asia on just niin kuin sanot. Olisi poliiseille helppo sakotuspaikka. Ei muuta kuin ajamaan toisen auton perään ja seuraavasta risteyksestä käätymisen jälkeen pikavauhtia edellä koihdyttävän ohi ja sitten pysäytysvalo päälle ja sakot ohitetulle kun ei lopettanut kiihdyttämistä ohituksen ajaksi. Onneksi poliiseilla on kuitenkin järki päässä.
Tämä on hyvin tyypillinen tilanne, jossa kaksi väärää ei tee yhtään oikeaa vaan kumpikin vastaa omasta ajamisestaan. Yksi ohittajan, toinen ohitettavan velvollisuuksien laiminlyönnistä.
Minkäs velvollisuuden ohittaja tuossa laiminlyö? Minulla ainakin on tapana juuri tuollaisessa tilanteessa ohittaa useinkin esim. edelläni ajava rekka. Rekka, joka juuri kiihdyttää nopeuttaan suunnilleen jostain kympistä kahteen kymppiin tulee ohitetuksikin paljon lyhyemmällä matkalla kuin tasaista kahdeksaakymppiä ajava. Ja vaikka rekka lain mukaan tekeekin rikoksen kiihdyttämällä nopeuttaan minun ohittaessa, niin minä en syytä sitä kyllä mistään. Hyvin tyypillisellä ajoreitilläni on risteys, josta rekan takana ajaessani vasemmalle kääntyessäni en edes mene rekan taakse oikealle kaistalle vaan käännyn suoraan vasemmalle kaistalle ja ajan ohi. Risteyksestä on hyvä näkyvyys kumpaankin suuntaan ja ohituskieltokin loppuu niin etten riko edes sitä ja tiellä on risteysaluetta lukuunottamatta satasen rajoitus. Jos ohitustavastani löytyy moitittavaa, niin silloin minulla on kyllä vakava puute tieliikennesääntöjen tuntemuksessa.
Mainittakoon myös uuden lain 4 pykälä. Sen mukaan on ennakoitava se että joku toinen ihan oikeasti aikoo ajaa ylinopeutta, ja vain siksi pyrkii suurinta sallittua ajavan ohi.
Ei näihin pykäliin kuitenkaan pidä jumittua, tärkeintä on että ei itse aiheuttaisi isompia ongelmia muille vain siksi että jotkut fuskaavat pelissä. Toisen ohi päästäminen hyvässä paikassa vilkun väläyttämisellä ja pientareelle siirtymisellä on kiva leikki sekin, eikä se välttämättä hidasta omaa matkantekoa montaa sekuntia.