Ohituksen haittaaminen on rikosoikeudellisesti raskaampi teko kuin ylinopeuden ajaminen ohitettaessa
205 kommenttia
Aloittanut 25.02.2020 14:02
Miten usein olette joutuneet tilanteeseen jossa kiusanhenki haittaa ohitustanne tai tekee jotain muuta järjetöntä? Omalle kohdalle ei ole onneksi osunut vastaavaa ohittamisen häirintää.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
On saattanut tullakin tuollainen tilanne joskus. Mutta otsikkoon viitateen, niin miten ajattelit, että kummastakaan jäisi sen paremmin kiinni? Miten pitäisi valvontaa parantaa ja millaisia resursseja ajattelit, että tarvittaisiin?
Niin kiinni jäämiseen tarvitaan varmasti poliisi ja tarkemmin poliisiauto. Ohituksen häirintätapaukset lienevät suhteellisen harvinaisia. Nyt kun kojelautakamerat ovat yleistyneet tulee julki ainakin järjettömiä ohituksia. En tiedä kuinka herkästi turvallisen ohituksen tehneen nopeudesta sakkoja kirjoitetaan ja missä menee raja. Ohituksessa hetkelliseen ylinopeuteen suhtautuminen poliisin taholta on hieman hämärän peitossa mutta luulisin ettei tuossa olla yhtä tarkkoja kuin jatkuvaa ylinopeutta ajettaessa. Alinopeutta ajavan kuljettajan ohitus lievää ylinopeutta käyttäen ei liene kovin vakava rikos.
Eihän "lievää" ylinopeutta ajaminen ole koskaan rikos. Nopeuden ylittäminen siten, että saa rangaistuksen liikenteen vaarantamista, on rikos.
Lainausmerkit jäi pois sanasta rikos. Ylinopeus on liikennerikkomus. Tietyissä tilanteissa ylinopeuden voidaan katsoa täyttävän rikoslain mukaisen rikoksen tunnusmerkistön. Lain mukaan törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyy se, joka ylittää huomattavasti sallitun enimmäisnopeuden ja ylinopeus on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.
Lähes jokapäiväistä moottoritiellä, jossa vakionopeudella tavoittamani auto nostaa nopeuttaan lähdettyäni ohittamaan. Koska en halua ohittaa hyvin pienellä nopeuserolla, aika usein käy niin, että tingittyäni omasta aiemmasta marssivauhdistani muutaman km/h ja silti tavoitan edelläni ajavan, ohituspäätökseni jälkeen edes muutama km/h lisää aiempaan vakionopeuteeni ei enää riitä ohituksen loppuun viemiseen.
Onko sinulla muuten antaa viitettä lähteeseen, joka vahvistaisi keskustelun otsikon?
740 GLE tästä on kyse. Lähteeseen...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/19fef988-0b8c-42e4-8399-35a1a2192adb
Todella tuttua. Erityisesti tuo 740:n kertoma moottoritietoiminta. Saman näkee fillarillakin; jos saavutat tasaista vauhtia ajaen jonkun toisen fillaristin, niin ohi et pääse vauhtisi säilyttäen. Ja tietenkin tuo maanteillä ohituskaistojen kohdalla kiihdyttely ja sen jälkeen taas hissuttelu.
Näihin kaikkiin häirikköryhmiin toimii sama lääke: heti jos ohitettava osoittaa pientäkin viitettä nopeutensa kasvattamisesta, painetaan 100 lasissa ohi. Kaasua pidetään pohjassa / polkimia pumpataan raivolla niin pitkään, että riittävä nopeusero on saavutettu ja ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Ohituksesta luovutaan vasta siinä tapauksessa, että tila uhkaa loppua kesken. Näistä kiusaajista on päästävä mahdollisimman nopeasti ohi.
Tässä hiljattain joku herkkänahkainen bemmikuski (tt, älä ota itseesi!) ei suvainnut köyhien merkin ajavan hänestä ohi moottoritiellä, vaan alkoi polkemaan oikein tosissaan. Harmikseen joutui toteamaan, että köyhien merkin mallistosta löytyy lähes kaikki teillämme kulkevat bemmit kyykyttävä peli. Ohituksen jälkeen matkanopeuteen himmailtuani tämä eunukki liimaantui noin 20 cm päähän takapuskuristani ja jouduin taas näyttämään kuinka pyryharakka häviää horisonttiin baijerilaisen pyristelyistä huolimatta. Onneksi tieni erkani pian tämän jälkeen, ettei tarvinnut jatkaa tätä lapsellista ja vaarallista peliä kauempaa.
Ohitettavan toimintaa on tosiaan hyvä seurata, eikä olettaa yhtään mitään. Ohitettavan joko osaamattomuudesta tai havaintokapasiteetin rajallisuudesta johtuvaan tahattoman tai vittumaisuudesta johtuvan tahallisen nopeuden nostoon pitääkin kyetä reagoimaan ajoissa. Omaan käyttööni varaan myös muita regointitapoja kuin kiihdytyskisan.
Tärkeintä lienee tosiaan neutraloida koheltajat tavalla tai toisella. Minä pidän arvostelukyvyttömyytensä tavalla tai toisella jo osoittaneet edelläni, omassa valvonnassani.
En ymmärrä tätä "herkkänkaisuutta" ollenkaan. Joudun myöntämään osaamattomuuteni teiniviiksisen kaverit työntäessä karusellimutkissa ulkokautta ohitse puolta pienemmällä työntövoimalla.
Mutta en näe mitään taitoa ajettaessa noin sataa autoilla joilla voisi ajaa 250 tieosuudella, jolla voisi ajaa yli 300 km/h. Kuka tahansa voi ajaa suomalaisella valtatiella 300+ jos vain vehkeet kulkevat. Pelkän kaasun painamisen osaa opetettu apinakin, eikä sen apinan voittamisessa ole mitään sankaruutta.
Tuttu ilmiö ja siihen saattaa vaikuttaa jonkin verran sekin millä itse ajaa? Daimlerin tähden ilmaantuminen rinnalle ei yleensä aiheuta minkäänlaista reaktiota uutena kalliin tai hyväkulkuisen auton kuljettajalle hinnasta riippumatta. Suurin osa niistä, joiden mielestä ainakaan Mersua ei päästetä edelle ajaa hyvin arkisen näköistä kiatojonismoa. Mutta nämä yleensä nostavat nopeuttaan joko hetkellisesti poissaolokohtaustensa välillä tai pelkästään katsoakseen valmiuteni sakon ottamiseen seuraavasta kamerasta.
Joko ajotapani ei mahdollista kisaa moottoriradan ulkopuolella tai pappamallin autoni ei herätä mitään intohimoja, mutta oikeasti kovaa karkuun lähteviä ei ole osunut kohdalle vuosiin?
Tarvinnut.
Likenteessä on mitä erikoisempia tarpeita. Esim. ohittaa polkupyöräilijä olkapäätä hipoen, koska tilaa ei vastaantulijoiden takia väljempään ohitukseen ole. Oikeuttaako vastaantulijoiden määrä tällaisen?
Sama juttu sinun tapauksessa. Kuka loi tarpeen? Sinä. Ei kukaan muu. Ei siis kannata syyttää muita omista ratkaisuista.
Aggressiivisesti ja ennakoimattomasti käyttäytyvä kuljettaja on sen luokan riskitekijä, että haluan pysyä kaukana näistä. Mediassakin on ollut tapauksia, missä liikenneraivo on eskaloitunut tahalliseksi päälle ajamiseksi. Syyllistyin toki ylinopeuteen x2, joka laskettakoon synnikseni. Lieventävänä asianhaarana hyväkuntoinen moottoritie valoisaan aikaan ja hyvin vähäinen liikenne (en ohittanut ketään muuta, kuin ko aasin). Toisen osapuolen syntilistalle kirjataan ylinopeus x2, ohituksen tahallinen haittaaminen, tappituntumalla ajaminen moottoritienopeudessa.
Näkikö kisaa taaempaa seurannut oikean ja väärän ajotavan vai kaksi pöljää?
Ruuhkamies totesit tarinassasi näin: "köyhien merkin mallistosta löytyy lähes kaikki teillämme kulkevat bemmit kyykyttävä peli." En tiedä mistä köyhien merkistä on kyse mutta et taida olla aivan kartalla eri mallisten BMW autojen kulkupuolesta. Herrasmiessopimus saksalaisten merkkien välillä on tuo tutuksi tullut 250 km/h mutta useimmissa jotka kulkevat reilusti enemmän ei rajottimia ole ne on poistettu. Ohjelmoinnissa ajetaan vanhan ohjelman tilalle uusi, sen kummempi operaato ei ole kyseessä. Joten tuo oletus köyhän merkin nopein malli ei taida riittää nykypäivänä juuri mihinkään ja nyt puhutaan BMW autoista jotka kulkevat ilman rajoittimia yli 300 km/h. Tiellä liikkuu tätä nykyä ihan laillisesti hurjilla tehoilla olevia BMW autoja siinä voi alkaa heikkopäistä hirvittämään kun tehot ja kulkupuoli on selvillä. Pidän liikenteessä hurjastelua ja uhoamista niin lapsellisena touhuna että kaikki tähän syyllistyvät ovat kaikki muista tiellä liikkujista tyystin piittaamattomia idiootteja.
Jokainen vastaa ajamisestaan ihan itse. En ole vastuullinen muiden ajamisesta joten miksi ottaisin itseeni toisten tekemisistä.
Tilanteessa jossa olit toinen osapuoli provosoitui ohituksestasi ja kas sitten teit samoin ihan itse. Provosoiduitte molemmat se osoittaa että tiellä liikkui kaksi pöljää vaarantaen oman ja muiden turvallisuuden. 740 GLE olet oikeassa takana tuleva näki edessään kaksi pöljää. Näillä tarinoilla jokainen nolaa vain itsensä provosoitumalla sekopäiseen kaahailuun. Täytyy sanoa itsetunnon olevan aika matala tasoa jos pitää liikenteessä näyttää miten auto kulkee, tätä mieltä olen näistä näytöistä nyt ja aina.
Pienenä tärkeänä lisäyksenä tähän aiheeseen menkää radalle harjoittelemaan ajamista ja taitojen kehittämistä älkää tehkö sitä liikenteessä. Radalla voi päästellä minkä kykenee ja taitaa. Taitoja voi kehittää viisaasti järkeä käyttäen.
Samaa mieltä Tracktestin kanssa. Ei minun autoni muita autoja kyykytä tai ole kyykyttämättä. Ratin takana istuva kuski ratkaisuillaan sen tekee tai on tekemättä. Ylipäätään kyykyttämisestä puhuminen kertoo paljon asennemaailmasta, jolla ratkaisuja tehdään.
Kyllä minun ajotaitoni rajat on selkeästi osoitettu monta kertaa ajamalla ohitseni ja kai silloin voi puhua kyykyttämisestäkin (jonka tietenkin tumpelona kuskina ansaitsinkin).
Jos koneen tai kuskin nopeutta mahtuu esittelemään liikenteen seassa, silloin kumpaakin on säälittävän vähän. Oikeasti nopeat näkee aikakortista.
Ei kai sitä kukaan nähnyt, mutta jos näki, niin jälkimmäinen vaihtoehto.
Missasit tuolta sen "lähes kaikki" - kohdan. Se, että tuolla pyörii Ämmiä ja tuuninkipelejä ei poista sitä, että "lähes kaikki" on x14-x30 mallisia.
Omaa tulkintaasi. Kerroin jo yllä, että viimeistelen ohituksen aina, ellei tila (tai tehot) lopu kesken. Se ei ole provosoitumista. Jos ohitettava alkaa kiihdyttää, niin sitten kiihdytetään enemmän. Häiriköistä on päästävä eroon. Tilanteessa ei ollut muita osapuolia, kuten kerroin, joten tuo muiden vaarantamissyytekin meni pieleen.
Radalla ajaminen on mukavaa ja sitä tulee harrastettua aina tilaisuuden tullen. En kuitenkaan koe sieltä saatavan juuri mitään oppeja liikenteeseen, jossa ajetaan erilaisilla peleillä ja käytännössä aina tukevasti auton mukavuusalueella.
Melkoista keittiöpsykologiaa puhekielisestä ilmaisusta. Häirikkö arveli pystyvänsä häiriköimään, mutta joutui taipumaan. Voit käyttää tästä haluamaasi ilmaisua.
Niin sitä liikennettä ei tosiaan ollut, mutta muuten ihan samaa mieltä.
En tosin ihan ymmärrä, miksi sinä ja jotkut muutkin puhutte ajotaidosta yms tähän täysin liittymättömästä. Suoralla moottoritiellä automaattivaihteisella siviiliautolla talla pohjassa ajaminen ei vaadi juuri minkäänlaista taitoa, eikä tässä siitä ollut kyse.
Monesta viestistä välittyy henkilöiden omien tulkintojen työntäminen osaksi tarinaa ja hyökkääminen niitä vastaan. Tällainen olkiukkoilu on hieman rasittavaa.
Vielä kerran: ohitukset tehdään loppuun asti, häiriköistä hankkiudutaan nopeasti eroon. Mistään muusta tässä ei ollut kyse.
Minä tapaan näitä vain ärimmäisen harvoin. Ajosuoritteeni 40-50 tkm/vuosi. Vain moottoritiellä tätä tapahtuu, mutta silloin ohitan vakionopeussäätimellä pienellä nopeuserolla. Johan jonkun Renaultin vakkarikin soutaa tuon verran (ajatus perustuu aikanaan Teknikens Världistä lukemaani artikkeliin jonkun ranskalaisen auton vakkarista, jossa 8 km/h nopeusvaihtelu oli maahantuojan mielestä normaalia).
Jos kun suodatetaan nuo moottoritietapaukset pois, en voi välttyä ajatukselta, että ohittaja provosoi ohitettavaa jollain tavalla, jos tällainen on todella tuttua.
ei suvainnut köyhien merkin ajavan hänestä
Keittiöpsykologia tai ei, kaikki tuo tulee alitajunnastasi, joka käytöstäsi ohjaa. Arvaanko oikein, että et koskaan ole tätä puolta asioista edes miettimyt, saati tunnistanut?
Kun tämä tapaus tapahtui moottoritiellä ja kyse oli suurista kiihtyvyyksistä, jossa tavallisen Corollan suorituskyvyllä ei olisi pärjätty, miksi et antanut kaverin mennä ja palata itse oikealle? Ymmärrän sen, että jos pienellä nopeuserolla ajetaan ja taakse alkaa ohituksen pitkityessä kertyä jonoa, paluu ei onnistu. Mutta kun nyt poljetaan keskivertoa suorituiskykyisemmän auton kaasupoljinta raivolla, tilaa oikealle paluuseen taatusti olisi olemassa. Tätä tarkoitan myös sillä, kun puhuta "tarpeesta" tehdä typeriä ratkaisuja. EI ole tarvetta, on vain sinun ratkaisusi, jotka ovat hyviä tai huonoja. Kun luonnehdit vastapuolen toimintaa yo. termein, miksi et halua asettua tilanteen yläpuolelle?
Ymmärsin väärin. Emme selvästikään kumpikaan näe mitään sankaruutta tai nopeutta ohituksessasi eikä kuvaamassasi tilanteessa minustakaan ollut mitään erityistä ajotaitoa tai harjoittelua vaativaa juttua. Vedit vain ohituksesi loppuun saakka ainakin riittävällä nopeudella. Sinulle sanastossasi vain "riittävä" on isompi numero kuin minun.
Motiivini ajoharjoitteluun on välttää keskustelua siitä, onko parempi olla hyvä vai taitava kuljettaja. Minusta jo valinta noiden välillä on periksiantamista, koska paras tavoite on olla mahdollisimman paljon molempia.
Aivan. Jos hyvän kuljettajan rooli onnistyy yhtään oikein, silloin omien ajotaitojen rajoja venyttäviä harjoituksia ei tule liikenteessä edes joka vuosi ja se on hyvä asia. Suurilla ajomäärillä kilometrien kertyessä hätätilanne on silti todennäköinen myös hyvälle kuljettajalle, jonka oma ajotapa ei anna mitään hätätilannevalmiuksia. Juuri siksi erityisesti hyvä kuljettaja tarvitsee mainion ennakointinsa vuoksi tietoisia ajoharjoituksia varautuakseen hänelle itselleen epätyypilliseen tilanteeseen, jossa hän antaa yllättää itsensä tavalla tai toisella.
Hyvä ennakoija pärjää perustason ajotaidoilla, koska eskaloitumassa ollut riskitilannekin on helppo neutraloida, kunhan sen tekee ajoissa. Vasta sitten kun ajaa itsensä liian "syvälle" tilanteeseen tarvitaan pelitilan ja -ajan vähetessä vain radalta ja ajoharjoituksista saatavia oppeja. Tässä tilanteessa ne pitää olla valmiiksi automatisoituina rutiineina, koska pelkkä teoriatieto ei konkretisoidu oikeana motorisena toimintana silloin kun valintoja on paljon ja aikaa vähän.
Todistin tämän itselleni viimeksi pari viikkoa sitten lumisella lentokentällä. Tiesin kuinka hätäväistö pitää tehdä, kouluttaja kertasi suullisesti oikean suorituksen juuri kuten sen tiesin, mallikuski veti hätäväistön ohjeiden mukaisesti. Ja sitten omalla vuorollani vedin ensimmäisen väistön kuin 740 GLE:llä, eli ratin takana istuvalla ajonhallinnalla ilman edes ABSeja.
Guilty as charged.
Toleranssini ylinopeuksille on merkittävästi pienempi kuin sinulla, vaikka periaatteen ymmärränkin ja myös tietyissä rajoissa hyväksyn. Itse käytän tätä samaa periaatetta vaikkapa liikennevaloista lähtiessäni tietäessäni toisen rinnakkaisista kaistoista loppuvan pian risteyksen jälkeen.
Jos minä seuraan valoja tarkasti ja lähden ripeästi, hyvin suurella todennäköisyydellä olen kapeikossa ensimmäisenä ja saan valita kaistan vapaasti. Jos rinnaltani lähtee talvella nelivetoinen tai minua paremmin hereillä ollut ja vielä reippaammin kiihdyttävä, sekin kelpaa minulle, koska hänen taakseen jää tyhjää tilaa, johon mahdun siirtymään hyvin kevyellä kaasun nostolla. Mutta tikkari tuplana vaatisi itseltä täydellistä tilannearviota, koska kukaan muu ei osaa tuollaiseen nopeuseroon varautua. Tikkari tuplana myös maksaisi ihan liikaa, jos siitä jää kiinni.
Pidätän edelleen itselleni oikeuden keskeyttää ohitus, joka on menossa päiväsakoille ja palata rikollisen taakse pitääkseni tuo arvostelukyvyttömyytensä jo osoittanut roisto omassa tähtäimessäni.
Herbert, hyvä viesti!
Vastataan pariin kohtaan. En provosoi esimerkiksi roikkumalla perässä, vilkuttelemalla valoja, tai "seilaamalla". Olen kuitenkin lukenut lukuisia lukuisia kertoja, kuinka eri ihmiset valittavat siitä, kuinka ohituskaistateillä porukka kiihdyttää selvästi ohituskaistan alkaessa ja hidastaa taas sen loputtua. Sama on tuo vakkarilla ohittamisen mahdottomuus, jos nopeusero on vähäinen.
Ja sitten tuohon ohituksen keskeyttämiseen. Jos lähden ohittamaan jotakuta, johtuu se lähes aina siitä, että hänen marssinopeutensa on minua alhaisempi (tähän on hyvin harvinaisia poikkeuksia, jotka liittyvät pääasiassa raskaaseen kalustoon). Tässäkään tapauksessa ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että "olisin voinut antaa kaverin mennä", koska hän ajoi minua hitaammin. Jos hänen marssinopeutensa olisi ollut minua suurempi, ei koko episodia olisi tapahtunut.
Btw, minulle ei ole mikään ongelma antaa nopeampien mennä menojaan - asia, joka on sula mahdottomuus 90% tielläliikkujille. = "Minä ajan rajoituksen mukaista nopeutta, minun ei tarvitse tehdä tilaa, vaikka tuossa oikealla kaistalla hyvin tilaa olisikin."
Hyvä viesti, jossa paljon hyvää asiaa.
Jokaisen olisi syytä tutustua oman autonsa (ja itsensä!) käytökseen ääritilanteissa, vähintäänkin viemällä auto toistuvasti pidon rajojen yli eri alustoilla ja eri tilanteissa. Samalla oppii tunnistamaan merkit, jotka edeltävät pidon loppumista, ellei nyt jostain yllättävästä (esim öljyä tiellä) tilanteesta ole kyse.
Ja tämä oikeus sinulle ikuisiksi ajoiksi suotakoon!
Itse en vain jaksa sitä leikkiä, missä nopeus hidastuu aina perässä ajaessa ja nousee, kun ohitukseen lähdetään.
Häiritsevin se pumppujalka on ajaessaan pimeässä huonoilla valoilla. Edellä saunalyhdyillä hiiviskelevän takaa näe riittävästi
"mustan aukon" edelle ohittaakseeen reippaasti ja omien kaukovalojen kantaman taakse jäänti on vaikeaa, kun edellä nopeus vaihtelee satunnaisesti.
Ratkaisu on ajaa kiinni taajaman kohdalle saavuttaessa ja taajaman jälkeen rajoituksen noustessa ripeästi ohi.
Usein näistä saa peesaajan loppumatkaksi, kun pimeässä valojensa näyttämän äärirajoilla hapuillut pumppujalka huomaa ajamisen helpottuvan kunnollisten ajovalojen takana.
Hyvillä ajovaloilla valaistu tie rauhoittaa mielen mutta metsän pimeydestä tielle juokseva hirvi saa hyvään mieleen tuudittautuvan kuljettajan useimmiten säikähtämään pahanpäiväisesti. Tähän ennalta varautumalla sopivalla nopeudella nopeusrajoituksia noudattamalla selviää. Hirven väistö tapahtuu aina hirven takaa. Hirvivaroitusmerkit ovat hirvien ennalta tiedetyillä kulkureiteillä joten ne on aina syytä ottaa vakavasti.
Valoja ei pidäkään ajatella oikeutena lisätä nopeutta, vaan kuljettajan hartiaseudun rentouttajana parin sekunnin ylimääräisellä näkemällä liukkaimmallakin talvikelillä ja koko tieaukon levyisenä miellyttävän tasaisena valaistuksena. Tämä aiheuttaa omat haasteensa lisävalojen valinnalle, että välttää isojen valojen sivuvaikutukset.
Hirvi on varsin lähellä tilastotappiota, joka osuu joskus kokeneenkin kuljettajan kohdalle. Hirvikolareita saamme haluamamme määrän hirvikannan nuppilukua säätämällä.
Hirven liikkumistavan vuoksi hyvätkään valot eivät anna kunnollista suojaa, koska auto törmää yleensä metsästä tielle juoksevaan hirveen, joka ei jätä kuljettajalle reaktioaikaa. Valoilla voi tätä riskiä lieventää vain hyvin vähän, eli niissä tilanteissa kun ojan takana seisova hirvi havaitaan pusikosta pusikkoon leviävillä kaukovaloilla. Hengissä selviämistä auttaa tieto, että kuolemaan johtaneet hirvikolarit tapahtuvat lähes aina yli 80 km/h nopeudella.
Porojen suhteen valot käytännössä ratkaisevat koko ongelman.
@Ruuhkamies:
Jos minun kokemukseni on vain 40%, niin olenko parempi vai huonompi kuski oletuksena? Tai sitten puhut höpöjä. Toki tuollaisia "minä ajan rajoituksen mukaista nopeutta, minun ei tarvitse tehdä tilaa, vaikka tuossa oikealla kaistalla hyvin tilaa olisikin" -kuskeja kohtaa silloin tällöin, mutta minusta liikenne on kuitenkin joustavampaa kuin miten sinä sen mustamaalaat. Miksi maalaat, en tiedä...
@tracktest kirjoitti:
Vai niin. Kait tuo jotenkin liittyi otsikkoon ja edellä käytyyn keskusteluun...
Kumppani kyllä vain, otin kopin tuosta 740 GLE:n vastauksesta Ruuhkamiehelle.
Kylmäävässä tilanteessa on vitsit vähissä, kun vastaantulevat alkavat lähestyä. Nopeus on pakko vetää ylös tai luopua ohituksesta. Toimin kuten poliisi seuraavassa jutussa. Mietin asiaa oliko tekoni sakon arvoinen vai ei. Ilmeisesti ei koska poliisikin katsoo tilannetta maalaisjärjellä, ohittajan näkökulmasta. Ohittamisen haittaaminen aiheuttaa aina vaaratilanteen, muistuttaa poliisi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005881299.html
Tuo nyt ei ole edes juuri kiusaamista. Jos takanasi ei ole tulossa ketään, voit jatkaa samalla vauhdilla ja jos joku ajaa perässä, painat hetkeksi kaasua ja menet ohi. Itselle kaikkien aikojen ainut ohitushäirintätapaus sattui -80-luvulla. Vajaata rajoitusnopeutta ajanut hieno farmarivolvo kiihdytti aina sen verran etten päässyt siitä ohi omalla 58 heppaisella autollani. Varmaan tein viitisen yritystä ennen kuin luovutin. Itse olen joskus "häirinnyt" ohitusta sen verran, että nopeusrajoituksen muuttuessa olen antanut vauhdin kiihtyä uuteen nopeusrajoitukseen vaikka joku on kesken sen lähtenyt ohittamaan.