Liukkautta on hyvä kokeilla heti liikkeelle lähdettäessä jarrupolkimella tai kaasupolkimella. Ajonvakautusjärjestelmä on varuste, joka pelastaa ihmishenkiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että aina järjestelmän puuttuessa auton hallintaan, on kuljettaja jo tehnyt virheitä. Nopeudella voidaan ulosmitata niin ajonvakautus, kuin hyvien rankaiden tuoma apu. Ajelen talvet läpi ilman tuon puutumiskynnyksen ylityksiä. Tämä tulee ajokokemuksen ja tiedostetun liukkauden myötä. Oman auton tunteminen on turvallisen ajamisen takeena.
@Karrette kirjoitti:
Onhan ne nastat turvaväline niille jotka eivät ole oppineet ennakointia, eikä heillä ole ns. perstuntuma-kykyä. Tai sitten ajavat tietoisesti viis veisaten liikennesäännöistä, esimerkiksi niitä vaarallisia ohituksia.
Yritä nyt vaan keskittyä omiin valintoihisi äläkä tule säätämään muiden autoja!
Tiedät hyvin, että minäkin olen perustellut nastarengasvalintani, joten tiedät myös, että perstuntuman nojalla renkaidensa lisäksi myös autonsa valitseva ja poikkeuksellisen kaukaa ennakoiva kuljettaja ajaa mieluummin nastoilla juuri siksi, että kitkat jättävät pienemmän turvamarginaalin.
Tulevaksi kaudeksi on tullut Hakkapeliitta R5, eli Nokian on hypännyt nelosen yli kitkaversioissa. Yleensä on ollut vähän kallis merkki, mutta katsotaan sitten. Vai hankinko Goodyearit, kun ne tuntuvat minun merkkisiltä.
Minäkin ostan kitkarenkaat heti kun löydän luiston rajalla oikein käyttäytyvät.
Etkö voisi ajatella ajavasi niin, ettet joudu luiston rajalle? Eli nopeutta alas käännksissä ja kaarteissa. Boomerina voisi höllätä ja välttää urheilullista ajoa ja auton luistattamista liikenneympyröissä yms.
Nastarenkaiden käyttäminen ja polttiksella ajaminen eivät ole pelkästään yksilöön itseensä kohdistuvia valintoja vaikka ovatkin ainakin toistaiseksi laillisia valintoja.
Luiston rajalla ajaminen kuuluu siihen liukkauden tunnustelemiseen jonka perusteella kuski pysyy ajantasalla liukkaudesta.
Ei voi pitää paikkaansa, että olisi hyvä ajaa kokoajan luiston rajalla eli olla vaarassa joutua luisuun kaikenaikaa. Eihän luiston rajalle pääse ellei aja liian suurella tilannenopeudella. Kyllä kitkoillakin huomaa, milloin ne luistavat ja silloin viimeistään tietää, että on syytä vähentää nopeutta. Mutta jos koko ajan pitää selvittää, mikä on suurin nopeus, jolla auto ei vielä joudu luistoon, niin silloin kuski ajaa jatkuvasti liian suurella tilannenopeudella.
Ja höpö! Tietenkin luiston rajalla käydään vain silloin tällöin. Esim. Kiihdyttäminen on sopiva ajotilanne, samoin kuin joku liikenneympyrän kiertäminen. Luiston rajalla käyminen on eri asia kuin luistattelu - käydään siis rajalla missä tuntee luoston alkavan mutta ei mennä pidemmälle.
Eihän mikään estä kitkoillakaan tunnustelemasta, onko liukasta. Jos kerran ei ole kyse pidon rajalla ajamisesta, niin ei ole väliä silläkään, onko raja looginen vai ei. Nopeuden voi aina ympyrässä ja risteyksessä säätää niin alas, ettei tarvitse miettiä pidon rajaa. Eli kitkat on ihan ok.
Minä olen jo vuosien ajan liikkunut päivittäin sekä kitkoilla että nastoilla. Joskus kitkoilla saattaa olla hillittömän liukasta, mutta kun seuraavaksi ajaa samaa tietä nastoilla huomaa että liukasta on vieläkin eikä enää lyttää mielessään niitä kitkatenkaita. Molemmilla renkailla liukkautta tietenkin tulee kokeiltua ihan samalla tavalla tavallisissa turvallisissa ajotilanteissa. Kyllä ne kitkat on pidon rajalla ihan yhtä loogiset kuin nastarenkaatkin mutta kun raja on ylitetty niin nastoilla se on helpommin palautettavissa.
Onko sinulla jotain "ulkopuolista" tukea näkemykselle, että nastoilla luisto on helpommin palautettavissa?
Ei ole. Tuntuu vain, että kun tuosta takavedosta kitkoilla ottaa ajovakaudenhallinnan pois päältä, niin sitä donitsia tulee helposti tarkoitettuakin enemmän.
Minähän esitin alun perin GLE:lle, että jospa ajaisi niin, ettei joudu luiston rajalle. Eli ajaisi hitaammin. Että olisiko se vaihtoehto toimiva kitkojen kanssa?
Talviolosuhteissa tien kitka vaihtelee niin valtavissa rajoissa että on hyvä pitää tuntumaa pidon rajasta ajoi sitten kitkoilla tai nastoilla. Jonkinlainen selkärangassa oleva toimintatapa tuo on. Hyvä ohjaustuntuma kanssa kertoo paljon liukkaudesta.
GLE kirjoitti: "Minäkin ostan kitkarenkaat heti kun löydän luiston rajalla oikein käyttäytyvät."
Sinä kirjoitit: "on hyvä pitää tuntumaa pidon rajasta ajoi sitten kitkoilla tai nastoilla"
Minä kirjoitan: "joku ristiriita sinun ja GLEn tekstissä on. Olen sinun kanssa samaa mieltä, että on hyvä olla jyvällä tien liukkaudesta. En kuitenkaan halua taiteilla luiston rajalla, vaan ajan suosiolla nopeudella, joka ei vie luiston rajalle."
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana? Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
@Karrette kirjoitti:
Onhan ne nastat turvaväline niille jotka eivät ole oppineet ennakointia, eikä heillä ole ns. perstuntuma-kykyä. Tai sitten ajavat tietoisesti viis veisaten liikennesäännöistä, esimerkiksi niitä vaarallisia ohituksia.
Yritä nyt vaan keskittyä omiin valintoihisi äläkä tule säätämään muiden autoja!
Tiedät hyvin, että minäkin olen perustellut nastarengasvalintani, joten tiedät myös, että perstuntuman nojalla renkaidensa lisäksi myös autonsa valitseva ja poikkeuksellisen kaukaa ennakoiva kuljettaja ajaa mieluummin nastoilla juuri siksi, että kitkat jättävät pienemmän turvamarginaalin.
Tulevaksi kaudeksi on tullut Hakkapeliitta R5, eli Nokian on hypännyt nelosen yli kitkaversioissa. Yleensä on ollut vähän kallis merkki, mutta katsotaan sitten. Vai hankinko Goodyearit, kun ne tuntuvat minun merkkisiltä.
Minäkin ostan kitkarenkaat heti kun löydän luiston rajalla oikein käyttäytyvät.
Etkö voisi ajatella ajavasi niin, ettet joudu luiston rajalle? Eli nopeutta alas käännksissä ja kaarteissa. Boomerina voisi höllätä ja välttää urheilullista ajoa ja auton luistattamista liikenneympyröissä yms.
Nastarenkaiden käyttäminen ja polttiksella ajaminen eivät ole pelkästään yksilöön itseensä kohdistuvia valintoja vaikka ovatkin ainakin toistaiseksi laillisia valintoja.
Luiston rajalla ajaminen kuuluu siihen liukkauden tunnustelemiseen jonka perusteella kuski pysyy ajantasalla liukkaudesta.
Ei voi pitää paikkaansa, että olisi hyvä ajaa kokoajan luiston rajalla eli olla vaarassa joutua luisuun kaikenaikaa. Eihän luiston rajalle pääse ellei aja liian suurella tilannenopeudella. Kyllä kitkoillakin huomaa, milloin ne luistavat ja silloin viimeistään tietää, että on syytä vähentää nopeutta. Mutta jos koko ajan pitää selvittää, mikä on suurin nopeus, jolla auto ei vielä joudu luistoon, niin silloin kuski ajaa jatkuvasti liian suurella tilannenopeudella.
Ja höpö! Tietenkin luiston rajalla käydään vain silloin tällöin. Esim. Kiihdyttäminen on sopiva ajotilanne, samoin kuin joku liikenneympyrän kiertäminen. Luiston rajalla käyminen on eri asia kuin luistattelu - käydään siis rajalla missä tuntee luoston alkavan mutta ei mennä pidemmälle.
Eihän mikään estä kitkoillakaan tunnustelemasta, onko liukasta. Jos kerran ei ole kyse pidon rajalla ajamisesta, niin ei ole väliä silläkään, onko raja looginen vai ei. Nopeuden voi aina ympyrässä ja risteyksessä säätää niin alas, ettei tarvitse miettiä pidon rajaa. Eli kitkat on ihan ok.
Minä olen jo vuosien ajan liikkunut päivittäin sekä kitkoilla että nastoilla. Joskus kitkoilla saattaa olla hillittömän liukasta, mutta kun seuraavaksi ajaa samaa tietä nastoilla huomaa että liukasta on vieläkin eikä enää lyttää mielessään niitä kitkatenkaita. Molemmilla renkailla liukkautta tietenkin tulee kokeiltua ihan samalla tavalla tavallisissa turvallisissa ajotilanteissa. Kyllä ne kitkat on pidon rajalla ihan yhtä loogiset kuin nastarenkaatkin mutta kun raja on ylitetty niin nastoilla se on helpommin palautettavissa.
Onko sinulla jotain "ulkopuolista" tukea näkemykselle, että nastoilla luisto on helpommin palautettavissa?
Ei ole. Tuntuu vain, että kun tuosta takavedosta kitkoilla ottaa ajovakaudenhallinnan pois päältä, niin sitä donitsia tulee helposti tarkoitettuakin enemmän.
Minähän esitin alun perin GLE:lle, että jospa ajaisi niin, ettei joudu luiston rajalle. Eli ajaisi hitaammin. Että olisiko se vaihtoehto toimiva kitkojen kanssa?
Talviolosuhteissa tien kitka vaihtelee niin valtavissa rajoissa että on hyvä pitää tuntumaa pidon rajasta ajoi sitten kitkoilla tai nastoilla. Jonkinlainen selkärangassa oleva toimintatapa tuo on. Hyvä ohjaustuntuma kanssa kertoo paljon liukkaudesta.
GLE kirjoitti: "Minäkin ostan kitkarenkaat heti kun löydän luiston rajalla oikein käyttäytyvät."
Sinä kirjoitit: "on hyvä pitää tuntumaa pidon rajasta ajoi sitten kitkoilla tai nastoilla"
Minä kirjoitan: "joku ristiriita sinun ja GLEn tekstissä on. Olen sinun kanssa samaa mieltä, että on hyvä olla jyvällä tien liukkaudesta. En kuitenkaan halua taiteilla luiston rajalla, vaan ajan suosiolla nopeudella, joka ei vie luiston rajalle."
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana? Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
Mitä tekemistä kääkkäydellä on sen kanssa haluaako ajaa pidon/luiston rajalla vai ei. Oikeastaan luulisi, että mitä kääkempi, sitä parempi olisi säästellä nopeutta, jolloin kuin itsestään pysyisi turvallisella puolella eikä tarvitsisi murehtia pidon/luiston rajasta.
Sinähän kyllä olit myös eri mieltä GLE:n kanssa siitä, onko kitkarenkaan käyttäytyminen looginen vai ei. GLE on nimenomaan sitä alleviivannut, että kitkarengas ei käyttäydy loogisesti ja sinä olit sitä mieltä, että käyttäytyy.
Tuo on muuten ihan hyvä pointti tuo renkaiden pinta. Jos ne ovat kuluneet liikaa on ihan sama onko alla nastat vai kitkat.
Heitän kurillani taas ajatuksen, että kitkojen lamellit ovat se juttu, joka tekee ne talvirenkaiksi, mutta ne ovat myös kriittisemmät kuin vaikka kuluneet nastat talvereissa, joissa on usein kuviota paljonkin. Nastoissa tietenkin on myös oma suosituskorkeutensa, mutta kitkoja parempi kulutuskestävyys.
Totta vai legendaa, kommenttimyrsky alkakoot. Ei otsikkoon liittyvää, mutta en minä aloittanut talvirengaskeskustelua tässä säikeessä
Kuluneita renkaita testattiin numerossa 17/2010. Siitä on kulunut jo aikaa, mutta en muista että tällaista tutkimusta olisi sen jälkeen tehty. Teknikens Värld kirjoitti puolestaan että nastojen testiylivoima on melko tuoretavaraa, eli erot pienenevät kun nastat kuluvat kuin mitkä tahansa teräesineet, kuten moottorisahan ketjut, veitset yms.
Vanhemmissa lehdissä testattiin myös loskaliiirtoa. Siinäkään ei ehkä ole merkittävää 5 km/h suorituskykyerot, vaan suuruusluokka, se että talvirenkaat eivät ole hyvät märällä tai vesiliirron osalta. Keski-Euroopan kitkat pärjäävät paljon paremmin märässä talvessa.
Jotta ei menisi ihan aiheen ohi, niin ylinopeus on talvisaikaan kelistä riippuen joko vähän tai paljon vaarallisempaa kuin kesällä, silloin kun vertailtavat ajonopeudet ovat samoja. Ja se korostuu ohitustilanteessa koska silloin mahdollisesti vaaralliseen tapahtumaan osallistuu aina sivullisia, niitä lain tarkoittamia toisia (ihmisiä).
Nopeusrajoitukset on niin matalia, että ohitustarve ja siitä saavutettu hyöty pitää harkita ottaako riskin siirtymällä vastaantulevan kaistalle. Satasen alueella ajava yhdistelmä menee 80-90 niin ohitukseen pitää varata sallituissa rajoissa älyttömän pitkä matka vastaantulevankaistalla.
....ylinopeus on talvisaikaan kelistä riippuen joko vähän tai paljon vaarallisempaa kuin kesällä
Olet aika harmaalla alueella, kun kirjoittelet noin yleisellä tasolla. Tai peräti hetteiköllä, mutta joka tapauksessa asiat eivät ole joko/tai, eikä mustavalkoisia. Moni asia vaikuttaa aina liikennetilanteissa ja yksikin väärä arviointi voi viedä pohjan "totuudeltasi".
@Quu kirjoitti:
Sama sula tie kesällä sallittu sata, talvella se sata on ylinopeutta parikyppiä
Jos olet lukenut TM:n rengastestejä, niin lue vielä tarkemmin tuloksia niin huomaat että jarrutus satasesta tai kahdeksastakympistä on talvirenkailla paljon pidempi. Ja se korostuu märällä kelillä.
....ylinopeus on talvisaikaan kelistä riippuen joko vähän tai paljon vaarallisempaa kuin kesällä
Olet aika harmaalla alueella, kun kirjoittelet noin yleisellä tasolla. Tai peräti hetteiköllä, mutta joka tapauksessa asiat eivät ole joko/tai, eikä mustavalkoisia. Moni asia vaikuttaa aina liikennetilanteissa ja yksikin väärä arviointi voi viedä pohjan "totuudeltasi".
Kerro pari esimerkkiä? Ihan heti ei minulle tule mieleen miten talvikeli ja talvirenkaat parantaisivat tilannetta verrattuna kesään.
Arviointivirheitä kun voi tehdä ihan milloin vaan, joten ainoa positiivinen mitä keksin talvikaudelta on se että talvella pimeällä voi nähdä vastaantulijan valot aikaisemmin kuin valoisaan kesäaikaan.
@Quu kirjoitti:
Sama sula tie kesällä sallittu sata, talvella se sata on ylinopeutta parikyppiä
Jos olet lukenut TM:n rengastestejä, niin lue vielä tarkemmin tuloksia niin huomaat että jarrutus satasesta tai kahdeksastakympistä on talvirenkailla paljon pidempi. Ja se korostuu märällä kelillä.
Kuinka paljon, ja missä tilanteessa sulalla tiellä sillä on käytännönmerkitystä, suurempi merkitys jarrutusmatkoihin on varmaankin kitka ja nastarenkaiden jarrutusmatkaerolla jäästä liukkaalla.
Tuli tuosta takavetosesta mieleen.
Muutama vuosi sitten oli todella liukas keli ja lähdin taajama-alueella risteyksestä ja yritin ruoskia W201:seen vauhtia, että en jää alle.
Perä siinä hiukan karkaili ja seuraavaksi avattiin poliisille ikkunaa.
Poliisi otti hiukan takaisin, kun näki kuljettajan iän.
Oli vissiin odotellut reilusti puolta nuorempaa kuljettajaa.
Poliisi oli sen ikäinen, että aina on ajettu autolla, jossa on ajonvakautus ja autolla luistelu ei mahtunut ajatukseen.
Kerroin vain rauhallisesti, että tällä kelillä tämä auto ei mene suoraan kuin vapaalla...
No, varotuksella selvisin
@Lukija31722 kirjoitti:
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana?
Kuvasin jo silloin C-Kadettia lukiofysiikan laskujen kappaleena joka heitetään liukumaan vaakasuoraa tasoa.
Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
Oliko tuo Escort? Siinähän oli työntövoimaa jopa enemmän kuin C-Kasetissa. En tiennyt sitä silloin, mutta huomasin jälkeenpäin tuon etupyörien suuntaan kulkevan auton helppouden, enkä siitä enää vapaaehtoisesti luovu.
Tämä keskustelu osoittaa, miksi minäkin ostin kitkarenkaat omaan autooni. Kitkarenkaista on mahdotonta saada realistista mielikuvaa keskustelemalla. Itse ne pitää kokeilla, koska kitkarenkailla ajavat keskittyvät arvostelemaan muita kykenemättä arvioimaan renkaiden eroja.
Ja vaikka muiden autossa kitkarenkaat pitävätkin kuin kuumat rataslicksit kiihdytysstripin liimatulla asfaltilla, minun autoni jolla olen ajanut 8 vuoden aikana vasta hieman alle 200.000 km ei ole ikinäkoskaanmilloinkaan sutinut vakionopeussäädin päällä tasaisella tiellä minkään kuluneisuusasteen nastarenkailla. Testivoittajakitkarenkailla sutaisu turbiiniautomaatin vaihtaessa noin 1500 kierroksen tienoilla on normisettiä liukkaalla tiellä uusista renkaista alkaen. Onnittelen itseäni parempia kuljettajia, joilla kitkat pitävät koko käyttöikänsä paremmin kuin parhaat testivoittajanastat 2 viikon ikäisinä. Se ei valitettavasti auta minua osaamatonta, koska saman merkkisiä autoja vuosia vanhoilla 6-milliseksi kuluneilla nastoilla ja aivan uusilla kitkarenkailla samalla harjoitteluradalla ajaessani kuvittelen edelleenkin että yli puolenvälin kuluneenkin nastarenkaan pito ja luisto ovat edelleen säilyttäneet loogisuutensa kuluneisuudestaan ja uutta rengasta heikommasta pidostaan huolimatta. Minä luulen myös kitkarenkaan säilyttävän vaikeamman hallittavuutensa liukkaalla myös kuluessaan. Anteeksi vain, tämä minun autoani ympäröivä kitkaepäjatkuvuuskohdan anomalia on henkilökohtainen ongelmani, jota en enää odotakaan muiden kykenevän havaitsemaan.
En mitä itseäni loukkaa kitkarenkaillakaan. Minustakin olisi hyvä asia, että tien kulumista vähennettäisiin. Mutta koska en voi vaikuttaa tien kulumiseen omilla valinnoillani millään havaittavalla tavalla, en minä vapaaehtoisesti aja sekä huonolla tiellä kesällä että tarpeettoman huonoilla renkailla talvella. Kieltäkää nastarenkaat tai lakatkaa jappasemasta tyhjää. Nastojen lisäksi olisi toki vielä parempi ajatus kieltää myös suolaaminen.
Paras ratkaisu olisi kieltää molemmat. Jos kaikki kuljettajat olisi määrätty vaihtamaan vaarallisen liukkaat nastarenkaansa turvallisiin aina varmasti pitäviin kitkoihin, silloinhan suolaamista ei voisi kukaan edes teoriassa tarvita missään olosuhteissa.
@Quu kirjoitti:
Kuinka paljon, ja missä tilanteessa sulalla tiellä sillä on käytännönmerkitystä, suurempi merkitys jarrutusmatkoihin on varmaankin kitka ja nastarenkaiden jarrutusmatkaerolla jäästä liukkaalla.
Ja täysin talvirenkaan tyypistä riippumatta kuiva kesäinen asfaltti on helpoin olosuhde, jonka talvirengas koskaan kohtaa.
Rouvan auton alla pyörivät tällä hetkellä Michelin Alpin Keski-Euroopan kitkat, jotka tulivat auton mukana. Pitänee jossain vaiheessa vapauttaa virheettömät alkuperäisvanteet oikeille kesärenkaille polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi?
@Lukija31722 kirjoitti:
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana?
Kuvasin jo silloin C-Kadettia lukiofysiikan laskujen kappaleena joka heitetään liukumaan vaakasuoraa tasoa.
Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
Oliko tuo Escort? Siinähän oli työntövoimaa jopa enemmän kuin C-Kasetissa. En tiennyt sitä silloin, mutta huomasin jälkeenpäin tuon etupyörien suuntaan kulkevan auton helppouden, enkä siitä enää vapaaehtoisesti luovu.
Tämä keskustelu osoittaa, miksi minäkin ostin kitkarenkaat omaan autooni. Kitkarenkaista on mahdotonta saada realistista mielikuvaa keskustelemalla. Itse ne pitää kokeilla, koska kitkarenkailla ajavat keskittyvät arvostelemaan muita kykenemättä arvioimaan renkaiden eroja.
Ja vaikka muiden autossa kitkarenkaat pitävätkin kuin kuumat rataslicksit kiihdytysstripin liimatulla asfaltilla, minun autoni jolla olen ajanut 8 vuoden aikana vasta hieman alle 200.000 km ei ole ikinäkoskaanmilloinkaan sutinut vakionopeussäädin päällä tasaisella tiellä minkään kuluneisuusasteen nastarenkailla. Testivoittajakitkarenkailla sutaisu turbiiniautomaatin vaihtaessa noin 1500 kierroksen tienoilla on normisettiä liukkaalla tiellä uusista renkaista alkaen. Onnittelen itseäni parempia kuljettajia, joilla kitkat pitävät koko käyttöikänsä paremmin kuin parhaat testivoittajanastat 2 viikon ikäisinä. Se ei valitettavasti auta minua osaamatonta, koska saman merkkisiä autoja vuosia vanhoilla 6-milliseksi kuluneilla nastoilla ja aivan uusilla kitkarenkailla samalla harjoitteluradalla ajaessani kuvittelen edelleenkin että yli puolenvälin kuluneenkin nastarenkaan pito ja luisto ovat edelleen säilyttäneet loogisuutensa kuluneisuudestaan ja uutta rengasta heikommasta pidostaan huolimatta. Minä luulen myös kitkarenkaan säilyttävän vaikeamman hallittavuutensa liukkaalla myös kuluessaan. Anteeksi vain, tämä minun autoani ympäröivä kitkaepäjatkuvuuskohdan anomalia on henkilökohtainen ongelmani, jota en enää odotakaan muiden kykenevän havaitsemaan.
En mitä itseäni loukkaa kitkarenkaillakaan. Minustakin olisi hyvä asia, että tien kulumista vähennettäisiin. Mutta koska en voi vaikuttaa tien kulumiseen omilla valinnoillani millään havaittavalla tavalla, en minä vapaaehtoisesti aja sekä huonolla tiellä kesällä että tarpeettoman huonoilla renkailla talvella. Kieltäkää nastarenkaat tai lakatkaa jappasemasta tyhjää. Nastojen lisäksi olisi toki vielä parempi ajatus kieltää myös suolaaminen.
Paras ratkaisu olisi kieltää molemmat. Jos kaikki kuljettajat olisi määrätty vaihtamaan vaarallisen liukkaat nastarenkaansa turvallisiin aina varmasti pitäviin kitkoihin, silloinhan suolaamista ei voisi kukaan edes teoriassa tarvita missään olosuhteissa.
Minä ajettelen asian niin, että jäällä tai tamppaantuneella jäisen liukkaalla pinnalla pitää ajaa riitävän hiljaa. Niitä kelejä on niin harvakseltaan talven aikana, että mieluummin himmailee ne kohdat, jotta voi ajaa kitkoilla koko talven. Liukkaat kohdat ovat suht. hyvin ennakoitavissa risteyksiin ja liikenneympyröihin, joissa on usein liukasta pitkin talvea. Koko tien liukkaus on harvinaisempaa ja se täytyy yrittää huomata vaikka sen epäloogisesti luistavan kitkarenkaan avulla. Ajotavan täytyy olla kitkoilla varovaisempi kuin nastoilla, mutta minä en aio enää kolmen kitkarengastalven jäljiltä vaihtaa nastoihin. Minulle on ihan ok, että sinä ajat nastoilla, kunhan et yritä perustella, että siihen olisi joku oikea yleispätevä hyvä syy.
Minulla oli melko tehokkaassa autossa Continental 6:t, eli nykyistä edeltävä malli. En tunnista noita kuvattuja ongelmia. Yksi syy on se että jäätiköllä ei pidä ajaa vakionopeudensäädin kytkettynä, sen enempää kuin mutkaisilla ja mäkisilläkään teillä. Jalalla säädetään kaasupoljinta. Toinen on se että täällä etelässä ei ole jäiset tiet kuin joskus harvoin.
Minulla nastattomuus on se luonteva valinta, mutta jos minäkin ajattelisin että yhden autoilijan valinnoilla ei ole merkitystä, niin jättäisin silloin huomioimatta sen että koko liikenne perustuu yksittäisiin autolijoihin. Ihan kuten valtameret niistä pienistä pisaroista. Maailma tarvitsee esikuvia, ja kylällä jossa asun on niitä liikaakin, niitä jotka pitävät ihan julmettua ropinaa niillä talvirenkaillaan (minkä lie merkkiset, mutta ääntä niistä ainakin tulee).
Talvella hyvillä renkailla ajavat (turvallisilla) eivät kaipaa suolausta. Ympäri vuoden suolauksella toteutettu kesäkeli on turhaa ja typerää. Talvella nopeudet sovitetaan kelien mukaan, sehän se on turvallisen ajamisen ABC. Ennakointi, turvavälit ja oikea tilannenopeus kelien mukaan toimii aina.
Vakuutusyhtiö Folksam testasi taannoin ruostumaan päässeiden henkilöautojen suoriutumista Euro NCAP -standardimenetelmän mukaisissa etu- ja sivutörmäystesteissä.
Törmäystestin tuloksia verrattiin automalleille uutena tehtyihin Euro NCAP -testien tuloksiin. Testit paljastivat, että auton rakenteiden voimakas ruosteisuus vaikuttaa kolariturvallisuuteen merkittävästi.
Perinteisesti teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia, jonka kloridiosa on riski pohjavesille. Vaiettu salaisuus, en löytänyt tarkempaa selvitystä kloridiosan haitallisuudesta pohjavesiin. Ilmeistä on, että haittoja syntyy. Aika erikoista on, että tutkimustuloksia tästäkään ei ole.
ylinopeus on talvisaikaan kelistä riippuen joko vähän tai paljon vaarallisempaa kuin kesällä
Kommentoin että olet aika harmaalla alueella, kun kirjoittelet noin yleisellä tasolla. Tai peräti hetteiköllä, mutta joka tapauksessa asiat eivät ole joko/tai, eikä mustavalkoisia. Moni asia vaikuttaa aina liikennetilanteissa ja yksikin väärä arviointi voi viedä pohjan "totuudeltasi".
Kerro pari esimerkkiä?
Mistä? Siitä, että niputat yhden asian totuudeksi asiasta, johon vaikuttaa niin monta tekijää - vuodenajasta riippumatta. Se on sitä älytöntä yleistämistä.
Ihan heti ei minulle tule mieleen miten talvikeli ja talvirenkaat parantaisivat tilannetta verrattuna kesään
Et siis huomannut kommenttini pointtia: keksit niin ison tason yleistyksiä, että uskottavuus kärsii.
Arviointivirheitä kun voi tehdä ihan milloin vaan, joten ainoa positiivinen mitä keksin talvikaudelta on se että talvella pimeällä voi nähdä vastaantulijan valot aikaisemmin kuin valoisaan kesäaikaan
Voi huohh...
kylällä jossa asun on niitä liikaakin, niitä jotka pitävät ihan julmettua ropinaa niillä talvirenkaillaan
Kertaakaan ei sattunut kodalle niin huonokuntoista päätietä, että pitäisi pistää vakio pois on alla kitkat tai nastat.
Jäiset polanteet ja risteysalueet löytyy ihan taajamista, ja kaupungin yleensä sivukaduilta. Kalustovauriot on kuitattavissa, ilman suojakuorta kevytliikenne ja jalankulkijat voivat säästyä kolhuilta jo auton oman hätäjarrutuksen takia, jos pitoa riittää.
@Quu kirjoitti:
Kertaakaan ei sattunut kodalle niin huonokuntoista päätietä, että pitäisi pistää vakio pois on alla kitkat tai nastat.
Jäiset polanteet ja risteysalueet löytyy ihan taajamista, ja kaupungin yleensä sivukaduilta. Kalustovauriot on kuitattavissa, ilman suojakuorta kevytliikenne ja jalankulkijat voivat säästyä kolhuilta jo auton oman hätäjarrutuksen takia, jos pitoa riittää.
Saat minun puolestani ajaa vakionopeussäätimellä. Minä kytken sen ajoittain pois, tilanteen mukaan.
@HybridRules kirjoitti:
Minä ajettelen asian niin, että jäällä tai tamppaantuneella jäisen liukkaalla pinnalla pitää ajaa riitävän hiljaa.
Olen samaa mieltä. Mistä sinä tiedät, mikä on riittävän hiljaa?
Minulle on ihan ok, että sinä ajat nastoilla, kunhan et yritä perustella, että siihen olisi joku oikea yleispätevä hyvä syy.
Hienosti sanottu! Juuri tähän pyrin itsekin ja ymmärrän täysin, ettei kontrollifriikin valintaperusteeni ole yleispätevä.
Karrettelle en selvästikään ole vieläkään onnistunut tätä samaa asiaa kommunikoimaan. Hänelle ei riitä vapaus valita, vaan hän tarvitsee vapauden valita myös muiden puolesta. Tätä itse ottamaansa vapautta hän käyttää leimaamalla eri mieltä olevat osaamattomiksi ja vastuuttomiksi.
@Karrette kirjoitti:
Onhan ne nastat turvaväline niille jotka eivät ole oppineet ennakointia, eikä heillä ole ns. perstuntuma-kykyä. Tai sitten ajavat tietoisesti viis veisaten liikennesäännöistä, esimerkiksi niitä vaarallisia ohituksia.
@Karrette kirjoitti:
Kuluneita renkaita testattiin numerossa 17/2010. Siitä on kulunut jo aikaa, mutta en muista että tällaista tutkimusta olisi sen jälkeen tehty. Teknikens Värld kirjoitti puolestaan että nastojen testiylivoima on melko tuoretavaraa, eli erot pienenevät kun nastat kuluvat kuin mitkä tahansa teräesineet, kuten moottorisahan ketjut, veitset yms.
Nastarenkaan pidon heikkeneminen kulumisen myötä on väistämätöntä, mutta sen vaikutus ajettavuuteen on eri asia kuin jarrutuskokeen metrit.
Pito tietenkin huononee kilometrien kertyessä, mutta liukkaalla tiellä kulunutkin nastarengas antaa minulle amatöörinä selkeämmän varoituksen luiston rajalla, sen hallinta luistossa on helpompaa ja luistot rauhallisempia ja turvamarginaali luiston rajalta vaikeasti hallittavaan tappsladiin on suurempi.
Etkö sinä tosiaan huomaa näitä eri rengastyyppien eroja vai miksi yrität todistaa ettei niitä olisi?
@Karrette kirjoitti:
Kuluneita renkaita testattiin numerossa 17/2010. Siitä on kulunut jo aikaa, mutta en muista että tällaista tutkimusta olisi sen jälkeen tehty. Teknikens Värld kirjoitti puolestaan että nastojen testiylivoima on melko tuoretavaraa, eli erot pienenevät kun nastat kuluvat kuin mitkä tahansa teräesineet, kuten moottorisahan ketjut, veitset yms.
Nastarenkaan pidon heikkeneminen kulumisen myötä on väistämätöntä, mutta sen vaikutus ajettavuuteen on eri asia kuin jarrutuskokeen metrit.
Pito tietenkin huononee kilometrien kertyessä, mutta liukkaalla tiellä kulunutkin nastarengas antaa minulle amatöörinä selkeämmän varoituksen luiston rajalla, sen hallinta luistossa on helpompaa ja luistot rauhallisempia ja turvamarginaali luiston rajalta vaikeasti hallittavaan tappsladiin on suurempi.
Etkö sinä tosiaan huomaa näitä eri rengastyyppien eroja vai miksi yrität todistaa ettei niitä olisi?
En huomaa. Ymmärrän toki että jäisellä pinnalla nastoista on etua, mutta koska en ole nastoja käyttänyt yli 10 vuoteen, niin olen väärä henkilö keskustelemaan niiden eduista. Haitat kuitenkin näkee paljain silmin ja kuulee selvästi, myös kesällä kun asfaltti on kulunut karkeaksi.
Ei näistä kannata pahoittaa mieltään jos joku ei ole asioista samaa mieltä. Pikemminkin voi joskus yllättyä positiivisesti jos joku kertoo olevansa jostakin samaa mieltä.
@HybridRules kirjoitti:
Minä ajettelen asian niin, että jäällä tai tamppaantuneella jäisen liukkaalla pinnalla pitää ajaa riitävän hiljaa.
Olen samaa mieltä. Mistä sinä tiedät, mikä on riittävän hiljaa?
Tuota joutuukin ihan pohtimaan. Pohjimmiltaan ajan esim. liikenneympyrässä arviolta reilusti hitaammin talviliukkaalla kuin, jos tiedän/oletan asfaltin olevan pitävää eli paljaana talvella tai kuivana ilman lätäköitä kesäkelissä. Minulle tulee ikävä olo kuskina, jos en pysty luottamaan alustan pitävyyteen. Olisin tosi surkea sadekelin kuski kilvanajossa ainakin alkuun. Kun firman pippaloissa ekaa kertaa osallistuin sisäradalla mikroautoiluun, olin aivan pihalla. Mutta kerta kerralta tuntuma parani ja aloin pärjätä ihan hyvin. Voitin monta kisaa, mikä nyt ei tietysti ole mikään meriitti, kun kyse on mikroautoista. Huomasin kuitenkin, että ajolinjat meni ihan kilpailukykyisesti muihin nähden ja sisäradalla kuivalla alustalla uskalsi ajaa, minkä autosta sai irti. Liikenteessä ajaminen tuntuu myös olevan varmalla pohjalla niin kauan kuin luotan, että alusta on pitävä. Jos arvelen alustan olevan liukas, alan arastella varsinkin käännöksissä, koska haluan olla mahdollisimman varma, ettei auto lähde luistoon, joka saattaisi päättyä pellin ruttaantumiseen tai pahempaan. Niinpä en kokeile, luistaako, vaan ajan niin hiljaa, että oletan renkaiden pitävän. Joskus tuntuu luistoa ja silloin nopeutta alas entisestään. 80-luvun alkupuolelta on tullut liikenteessä seikkailtua eikä koskaan yhtään onnettomuutta, jossa minun liikennevakuutusta olisi käytetty.
Vastaus kysymykseesi varmaankin on, että en tiedäkään, mikä on riittävän hiljaa, vaan ajan melko varmasti hiljempaa kuin mikä olisi riittävän hiljaa liikenneympyrässä ja risteyksissä.
Rengastesteistä olen lukenut, että parhaiten pärjäävien kitkarenkaiden jarrutusmatka jäällä on yllättävän lähellä hyviä nastarenkaita ja jopa lyhyempi kuin huonoilla nastoilla. Tämä on tuudittanut minut ehkä liikaakin luottamaan kitkoihin suoraan ajamisessa, kunhan etäisyys edellä ajavaan on pitkä ja tiellä on tilaa väistää sivulle. Ylivarovaisuus jää ympyröihin ja risteyksiin ja maantiellä mielenrauha on tallella talvella kitkoillakin.
Olen monesti miettinyt, että olisi kiva mennä kokeilemaan rajoja radalle, mutta en uskalla, koska jos menenkin yli rajan ja ajolinja menee leveäksi mutkassa, auton korjaaminen ilman vakuutusturvaa on liian kallis paukku. Se on isompi juttu kuin törmätä mikroautolla rengasvalliin, mitä tuli muutaman kerran tehtyä ennen kuin pääsi asiasta kunnolla jyvälle.
Taitaa olla niin, että minulla on keskipakoiskauhu ja ajan mutkat kitkoilla ylivarovaisesti. Yhtä lailla piti nastoillakin himmailla ja silti joskus kuuli, kun nastat raapi alustaa taistellen keskipakoisvoimaa vastaan.
Summasummarum: Kitkat on hyvät, suositeltavat ja oikein hyvin toimivat, kun ottaa kaveriksi rauhallisen ajon ja välttää joutumasta luiston rajalle.
Minulle on ihan ok, että sinä ajat nastoilla, kunhan et yritä perustella, että siihen olisi joku oikea yleispätevä hyvä syy.
Hienosti sanottu! Juuri tähän pyrin itsekin ja ymmärrän täysin, ettei kontrollifriikin valintaperusteeni ole yleispätevä.
Karrettelle en selvästikään ole vieläkään onnistunut tätä samaa asiaa kommunikoimaan. Hänelle ei riitä vapaus valita, vaan hän tarvitsee vapauden valita myös muiden puolesta. Tätä itse ottamaansa vapautta hän käyttää leimaamalla eri mieltä olevat osaamattomiksi ja vastuuttomiksi.
@Karrette kirjoitti:
Onhan ne nastat turvaväline niille jotka eivät ole oppineet ennakointia, eikä heillä ole ns. perstuntuma-kykyä. Tai sitten ajavat tietoisesti viis veisaten liikennesäännöistä, esimerkiksi niitä vaarallisia ohituksia.
Liukkautta on hyvä kokeilla heti liikkeelle lähdettäessä jarrupolkimella tai kaasupolkimella. Ajonvakautusjärjestelmä on varuste, joka pelastaa ihmishenkiä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että aina järjestelmän puuttuessa auton hallintaan, on kuljettaja jo tehnyt virheitä. Nopeudella voidaan ulosmitata niin ajonvakautus, kuin hyvien rankaiden tuoma apu. Ajelen talvet läpi ilman tuon puutumiskynnyksen ylityksiä. Tämä tulee ajokokemuksen ja tiedostetun liukkauden myötä. Oman auton tunteminen on turvallisen ajamisen takeena.
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana? Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
Mitä tekemistä kääkkäydellä on sen kanssa haluaako ajaa pidon/luiston rajalla vai ei. Oikeastaan luulisi, että mitä kääkempi, sitä parempi olisi säästellä nopeutta, jolloin kuin itsestään pysyisi turvallisella puolella eikä tarvitsisi murehtia pidon/luiston rajasta.
Sinähän kyllä olit myös eri mieltä GLE:n kanssa siitä, onko kitkarenkaan käyttäytyminen looginen vai ei. GLE on nimenomaan sitä alleviivannut, että kitkarengas ei käyttäydy loogisesti ja sinä olit sitä mieltä, että käyttäytyy.
Onko tämä nyt sitten kääkkä-gate?
Yksin ajelee talven putkeen vaikka slickseillä.
Tuo on muuten ihan hyvä pointti tuo renkaiden pinta. Jos ne ovat kuluneet liikaa on ihan sama onko alla nastat vai kitkat.
Heitän kurillani taas ajatuksen, että kitkojen lamellit ovat se juttu, joka tekee ne talvirenkaiksi, mutta ne ovat myös kriittisemmät kuin vaikka kuluneet nastat talvereissa, joissa on usein kuviota paljonkin. Nastoissa tietenkin on myös oma suosituskorkeutensa, mutta kitkoja parempi kulutuskestävyys.
Totta vai legendaa, kommenttimyrsky alkakoot. Ei otsikkoon liittyvää, mutta en minä aloittanut talvirengaskeskustelua tässä säikeessä
Kuluneita renkaita testattiin numerossa 17/2010. Siitä on kulunut jo aikaa, mutta en muista että tällaista tutkimusta olisi sen jälkeen tehty. Teknikens Värld kirjoitti puolestaan että nastojen testiylivoima on melko tuoretavaraa, eli erot pienenevät kun nastat kuluvat kuin mitkä tahansa teräesineet, kuten moottorisahan ketjut, veitset yms.
Vanhemmissa lehdissä testattiin myös loskaliiirtoa. Siinäkään ei ehkä ole merkittävää 5 km/h suorituskykyerot, vaan suuruusluokka, se että talvirenkaat eivät ole hyvät märällä tai vesiliirron osalta. Keski-Euroopan kitkat pärjäävät paljon paremmin märässä talvessa.
Jotta ei menisi ihan aiheen ohi, niin ylinopeus on talvisaikaan kelistä riippuen joko vähän tai paljon vaarallisempaa kuin kesällä, silloin kun vertailtavat ajonopeudet ovat samoja. Ja se korostuu ohitustilanteessa koska silloin mahdollisesti vaaralliseen tapahtumaan osallistuu aina sivullisia, niitä lain tarkoittamia toisia (ihmisiä).
Nopeusrajoitukset on niin matalia, että ohitustarve ja siitä saavutettu hyöty pitää harkita ottaako riskin siirtymällä vastaantulevan kaistalle. Satasen alueella ajava yhdistelmä menee 80-90 niin ohitukseen pitää varata sallituissa rajoissa älyttömän pitkä matka vastaantulevankaistalla.
@Karrette kirjoitti:
Olet aika harmaalla alueella, kun kirjoittelet noin yleisellä tasolla. Tai peräti hetteiköllä, mutta joka tapauksessa asiat eivät ole joko/tai, eikä mustavalkoisia. Moni asia vaikuttaa aina liikennetilanteissa ja yksikin väärä arviointi voi viedä pohjan "totuudeltasi".
Sama sula tie kesällä sallittu sata, talvella se sata on ylinopeutta parikyppiä
Jos olet lukenut TM:n rengastestejä, niin lue vielä tarkemmin tuloksia niin huomaat että jarrutus satasesta tai kahdeksastakympistä on talvirenkailla paljon pidempi. Ja se korostuu märällä kelillä.
Kerro pari esimerkkiä? Ihan heti ei minulle tule mieleen miten talvikeli ja talvirenkaat parantaisivat tilannetta verrattuna kesään.
Arviointivirheitä kun voi tehdä ihan milloin vaan, joten ainoa positiivinen mitä keksin talvikaudelta on se että talvella pimeällä voi nähdä vastaantulijan valot aikaisemmin kuin valoisaan kesäaikaan.
Kuinka paljon, ja missä tilanteessa sulalla tiellä sillä on käytännönmerkitystä, suurempi merkitys jarrutusmatkoihin on varmaankin kitka ja nastarenkaiden jarrutusmatkaerolla jäästä liukkaalla.
Tuli tuosta takavetosesta mieleen.
Muutama vuosi sitten oli todella liukas keli ja lähdin taajama-alueella risteyksestä ja yritin ruoskia W201:seen vauhtia, että en jää alle.
Perä siinä hiukan karkaili ja seuraavaksi avattiin poliisille ikkunaa.
Poliisi otti hiukan takaisin, kun näki kuljettajan iän.
Oli vissiin odotellut reilusti puolta nuorempaa kuljettajaa.
Poliisi oli sen ikäinen, että aina on ajettu autolla, jossa on ajonvakautus ja autolla luistelu ei mahtunut ajatukseen.
Kerroin vain rauhallisesti, että tällä kelillä tämä auto ei mene suoraan kuin vapaalla...
No, varotuksella selvisin
Kuvasin jo silloin C-Kadettia lukiofysiikan laskujen kappaleena joka heitetään liukumaan vaakasuoraa tasoa.
Oliko tuo Escort? Siinähän oli työntövoimaa jopa enemmän kuin C-Kasetissa. En tiennyt sitä silloin, mutta huomasin jälkeenpäin tuon etupyörien suuntaan kulkevan auton helppouden, enkä siitä enää vapaaehtoisesti luovu.
Tämä keskustelu osoittaa, miksi minäkin ostin kitkarenkaat omaan autooni. Kitkarenkaista on mahdotonta saada realistista mielikuvaa keskustelemalla. Itse ne pitää kokeilla, koska kitkarenkailla ajavat keskittyvät arvostelemaan muita kykenemättä arvioimaan renkaiden eroja.
Ja vaikka muiden autossa kitkarenkaat pitävätkin kuin kuumat rataslicksit kiihdytysstripin liimatulla asfaltilla, minun autoni jolla olen ajanut 8 vuoden aikana vasta hieman alle 200.000 km ei ole ikinäkoskaanmilloinkaan sutinut vakionopeussäädin päällä tasaisella tiellä minkään kuluneisuusasteen nastarenkailla. Testivoittajakitkarenkailla sutaisu turbiiniautomaatin vaihtaessa noin 1500 kierroksen tienoilla on normisettiä liukkaalla tiellä uusista renkaista alkaen. Onnittelen itseäni parempia kuljettajia, joilla kitkat pitävät koko käyttöikänsä paremmin kuin parhaat testivoittajanastat 2 viikon ikäisinä. Se ei valitettavasti auta minua osaamatonta, koska saman merkkisiä autoja vuosia vanhoilla 6-milliseksi kuluneilla nastoilla ja aivan uusilla kitkarenkailla samalla harjoitteluradalla ajaessani kuvittelen edelleenkin että yli puolenvälin kuluneenkin nastarenkaan pito ja luisto ovat edelleen säilyttäneet loogisuutensa kuluneisuudestaan ja uutta rengasta heikommasta pidostaan huolimatta. Minä luulen myös kitkarenkaan säilyttävän vaikeamman hallittavuutensa liukkaalla myös kuluessaan. Anteeksi vain, tämä minun autoani ympäröivä kitkaepäjatkuvuuskohdan anomalia on henkilökohtainen ongelmani, jota en enää odotakaan muiden kykenevän havaitsemaan.
En mitä itseäni loukkaa kitkarenkaillakaan. Minustakin olisi hyvä asia, että tien kulumista vähennettäisiin. Mutta koska en voi vaikuttaa tien kulumiseen omilla valinnoillani millään havaittavalla tavalla, en minä vapaaehtoisesti aja sekä huonolla tiellä kesällä että tarpeettoman huonoilla renkailla talvella. Kieltäkää nastarenkaat tai lakatkaa jappasemasta tyhjää. Nastojen lisäksi olisi toki vielä parempi ajatus kieltää myös suolaaminen.
Paras ratkaisu olisi kieltää molemmat. Jos kaikki kuljettajat olisi määrätty vaihtamaan vaarallisen liukkaat nastarenkaansa turvallisiin aina varmasti pitäviin kitkoihin, silloinhan suolaamista ei voisi kukaan edes teoriassa tarvita missään olosuhteissa.
Ja täysin talvirenkaan tyypistä riippumatta kuiva kesäinen asfaltti on helpoin olosuhde, jonka talvirengas koskaan kohtaa.
Rouvan auton alla pyörivät tällä hetkellä Michelin Alpin Keski-Euroopan kitkat, jotka tulivat auton mukana. Pitänee jossain vaiheessa vapauttaa virheettömät alkuperäisvanteet oikeille kesärenkaille polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi?
Minä ajettelen asian niin, että jäällä tai tamppaantuneella jäisen liukkaalla pinnalla pitää ajaa riitävän hiljaa. Niitä kelejä on niin harvakseltaan talven aikana, että mieluummin himmailee ne kohdat, jotta voi ajaa kitkoilla koko talven. Liukkaat kohdat ovat suht. hyvin ennakoitavissa risteyksiin ja liikenneympyröihin, joissa on usein liukasta pitkin talvea. Koko tien liukkaus on harvinaisempaa ja se täytyy yrittää huomata vaikka sen epäloogisesti luistavan kitkarenkaan avulla. Ajotavan täytyy olla kitkoilla varovaisempi kuin nastoilla, mutta minä en aio enää kolmen kitkarengastalven jäljiltä vaihtaa nastoihin. Minulle on ihan ok, että sinä ajat nastoilla, kunhan et yritä perustella, että siihen olisi joku oikea yleispätevä hyvä syy.
Minulla oli melko tehokkaassa autossa Continental 6:t, eli nykyistä edeltävä malli. En tunnista noita kuvattuja ongelmia. Yksi syy on se että jäätiköllä ei pidä ajaa vakionopeudensäädin kytkettynä, sen enempää kuin mutkaisilla ja mäkisilläkään teillä. Jalalla säädetään kaasupoljinta. Toinen on se että täällä etelässä ei ole jäiset tiet kuin joskus harvoin.
Minulla nastattomuus on se luonteva valinta, mutta jos minäkin ajattelisin että yhden autoilijan valinnoilla ei ole merkitystä, niin jättäisin silloin huomioimatta sen että koko liikenne perustuu yksittäisiin autolijoihin. Ihan kuten valtameret niistä pienistä pisaroista. Maailma tarvitsee esikuvia, ja kylällä jossa asun on niitä liikaakin, niitä jotka pitävät ihan julmettua ropinaa niillä talvirenkaillaan (minkä lie merkkiset, mutta ääntä niistä ainakin tulee).
Talvella hyvillä renkailla ajavat (turvallisilla) eivät kaipaa suolausta. Ympäri vuoden suolauksella toteutettu kesäkeli on turhaa ja typerää. Talvella nopeudet sovitetaan kelien mukaan, sehän se on turvallisen ajamisen ABC. Ennakointi, turvavälit ja oikea tilannenopeus kelien mukaan toimii aina.
Vakuutusyhtiö Folksam testasi taannoin ruostumaan päässeiden henkilöautojen suoriutumista Euro NCAP -standardimenetelmän mukaisissa etu- ja sivutörmäystesteissä.
Törmäystestin tuloksia verrattiin automalleille uutena tehtyihin Euro NCAP -testien tuloksiin. Testit paljastivat, että auton rakenteiden voimakas ruosteisuus vaikuttaa kolariturvallisuuteen merkittävästi.
Perinteisesti teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia, jonka kloridiosa on riski pohjavesille. Vaiettu salaisuus, en löytänyt tarkempaa selvitystä kloridiosan haitallisuudesta pohjavesiin. Ilmeistä on, että haittoja syntyy. Aika erikoista on, että tutkimustuloksia tästäkään ei ole.
@Karrette kirjoitti:
Kommentoin että olet aika harmaalla alueella, kun kirjoittelet noin yleisellä tasolla. Tai peräti hetteiköllä, mutta joka tapauksessa asiat eivät ole joko/tai, eikä mustavalkoisia. Moni asia vaikuttaa aina liikennetilanteissa ja yksikin väärä arviointi voi viedä pohjan "totuudeltasi".
Mistä? Siitä, että niputat yhden asian totuudeksi asiasta, johon vaikuttaa niin monta tekijää - vuodenajasta riippumatta. Se on sitä älytöntä yleistämistä.
Et siis huomannut kommenttini pointtia: keksit niin ison tason yleistyksiä, että uskottavuus kärsii.
Voi huohh...
Voi huohh 2...
Kertaakaan ei sattunut kodalle niin huonokuntoista päätietä, että pitäisi pistää vakio pois on alla kitkat tai nastat.
Jäiset polanteet ja risteysalueet löytyy ihan taajamista, ja kaupungin yleensä sivukaduilta. Kalustovauriot on kuitattavissa, ilman suojakuorta kevytliikenne ja jalankulkijat voivat säästyä kolhuilta jo auton oman hätäjarrutuksen takia, jos pitoa riittää.
Saat minun puolestani ajaa vakionopeussäätimellä. Minä kytken sen ajoittain pois, tilanteen mukaan.
No tuskin oletkaan niin iso virkailija, että voit ohi lainsäädännön lupia myöntää.
Olen samaa mieltä. Mistä sinä tiedät, mikä on riittävän hiljaa?
Hienosti sanottu! Juuri tähän pyrin itsekin ja ymmärrän täysin, ettei kontrollifriikin valintaperusteeni ole yleispätevä.
Karrettelle en selvästikään ole vieläkään onnistunut tätä samaa asiaa kommunikoimaan. Hänelle ei riitä vapaus valita, vaan hän tarvitsee vapauden valita myös muiden puolesta. Tätä itse ottamaansa vapautta hän käyttää leimaamalla eri mieltä olevat osaamattomiksi ja vastuuttomiksi.
Nastarenkaan pidon heikkeneminen kulumisen myötä on väistämätöntä, mutta sen vaikutus ajettavuuteen on eri asia kuin jarrutuskokeen metrit.
Pito tietenkin huononee kilometrien kertyessä, mutta liukkaalla tiellä kulunutkin nastarengas antaa minulle amatöörinä selkeämmän varoituksen luiston rajalla, sen hallinta luistossa on helpompaa ja luistot rauhallisempia ja turvamarginaali luiston rajalta vaikeasti hallittavaan tappsladiin on suurempi.
Etkö sinä tosiaan huomaa näitä eri rengastyyppien eroja vai miksi yrität todistaa ettei niitä olisi?
Onko Quulla kaikki hyvin?
Vakionopeussäätimen käyttöön ei ole lainsäädäntöä, joten jokin tuollaisen avautumisen taustalla on vaivaamassa.
Kiitos kysymästä, käsivarsi on ollut kipeä rokotuksista
Luulis että on laissa sallittu varuste, kiitos kuitenkin, että et kiellä käyttämästä.
Niin, kirjoitin että saat minun puolestani käyttää vaikka itse en käyttäisi. Kyseessä ei ole laki, vaan ”ihan sama”.
En huomaa. Ymmärrän toki että jäisellä pinnalla nastoista on etua, mutta koska en ole nastoja käyttänyt yli 10 vuoteen, niin olen väärä henkilö keskustelemaan niiden eduista. Haitat kuitenkin näkee paljain silmin ja kuulee selvästi, myös kesällä kun asfaltti on kulunut karkeaksi.
Ei näistä kannata pahoittaa mieltään jos joku ei ole asioista samaa mieltä. Pikemminkin voi joskus yllättyä positiivisesti jos joku kertoo olevansa jostakin samaa mieltä.
Nyt sinulla on hyvä tilaisuus olla samaa mieltä
Tuota joutuukin ihan pohtimaan. Pohjimmiltaan ajan esim. liikenneympyrässä arviolta reilusti hitaammin talviliukkaalla kuin, jos tiedän/oletan asfaltin olevan pitävää eli paljaana talvella tai kuivana ilman lätäköitä kesäkelissä. Minulle tulee ikävä olo kuskina, jos en pysty luottamaan alustan pitävyyteen. Olisin tosi surkea sadekelin kuski kilvanajossa ainakin alkuun. Kun firman pippaloissa ekaa kertaa osallistuin sisäradalla mikroautoiluun, olin aivan pihalla. Mutta kerta kerralta tuntuma parani ja aloin pärjätä ihan hyvin. Voitin monta kisaa, mikä nyt ei tietysti ole mikään meriitti, kun kyse on mikroautoista. Huomasin kuitenkin, että ajolinjat meni ihan kilpailukykyisesti muihin nähden ja sisäradalla kuivalla alustalla uskalsi ajaa, minkä autosta sai irti. Liikenteessä ajaminen tuntuu myös olevan varmalla pohjalla niin kauan kuin luotan, että alusta on pitävä. Jos arvelen alustan olevan liukas, alan arastella varsinkin käännöksissä, koska haluan olla mahdollisimman varma, ettei auto lähde luistoon, joka saattaisi päättyä pellin ruttaantumiseen tai pahempaan. Niinpä en kokeile, luistaako, vaan ajan niin hiljaa, että oletan renkaiden pitävän. Joskus tuntuu luistoa ja silloin nopeutta alas entisestään. 80-luvun alkupuolelta on tullut liikenteessä seikkailtua eikä koskaan yhtään onnettomuutta, jossa minun liikennevakuutusta olisi käytetty.
Vastaus kysymykseesi varmaankin on, että en tiedäkään, mikä on riittävän hiljaa, vaan ajan melko varmasti hiljempaa kuin mikä olisi riittävän hiljaa liikenneympyrässä ja risteyksissä.
Rengastesteistä olen lukenut, että parhaiten pärjäävien kitkarenkaiden jarrutusmatka jäällä on yllättävän lähellä hyviä nastarenkaita ja jopa lyhyempi kuin huonoilla nastoilla. Tämä on tuudittanut minut ehkä liikaakin luottamaan kitkoihin suoraan ajamisessa, kunhan etäisyys edellä ajavaan on pitkä ja tiellä on tilaa väistää sivulle. Ylivarovaisuus jää ympyröihin ja risteyksiin ja maantiellä mielenrauha on tallella talvella kitkoillakin.
Olen monesti miettinyt, että olisi kiva mennä kokeilemaan rajoja radalle, mutta en uskalla, koska jos menenkin yli rajan ja ajolinja menee leveäksi mutkassa, auton korjaaminen ilman vakuutusturvaa on liian kallis paukku. Se on isompi juttu kuin törmätä mikroautolla rengasvalliin, mitä tuli muutaman kerran tehtyä ennen kuin pääsi asiasta kunnolla jyvälle.
Taitaa olla niin, että minulla on keskipakoiskauhu ja ajan mutkat kitkoilla ylivarovaisesti. Yhtä lailla piti nastoillakin himmailla ja silti joskus kuuli, kun nastat raapi alustaa taistellen keskipakoisvoimaa vastaan.
Summasummarum: Kitkat on hyvät, suositeltavat ja oikein hyvin toimivat, kun ottaa kaveriksi rauhallisen ajon ja välttää joutumasta luiston rajalle.