@Lukija31722 kirjoitti:
Liukkauttahan voi kokeilla vaikka kävelyvauhdissa. Ehkä vain olemme GLE:n kanssa niin vanhoja kääkkiä, että aloittaessamme autoilua talvella sen ajan takavedot olivat koko ajan lähdössä johonkin suuntaan käsistä ja se opetti olemaan valppaana?
Kuvasin jo silloin C-Kadettia lukiofysiikan laskujen kappaleena joka heitetään liukumaan vaakasuoraa tasoa.
Ainakin minun silloinen 58 heppainen kevytperäinen takaveto kulki talviliukkailla käytännössä koko ajan perä enemmän tai vähemmän irti tiestä. Auto kulki eturenkaiden osoittamaan suuntaan perän liukuessa sinne tänne tahtoi sitä tai ei.
Oliko tuo Escort? Siinähän oli työntövoimaa jopa enemmän kuin C-Kasetissa. En tiennyt sitä silloin, mutta huomasin jälkeenpäin tuon etupyörien suuntaan kulkevan auton helppouden, enkä siitä enää vapaaehtoisesti luovu.
Melkein C-kasetti - Chevette. No oli siinä pääosan ajasta perä kiinni tiessä talvellakin, mutta ajelin silloin myös paljon teitä, missä oli irtolunta ja jäätä jne... joita ajaessa perä tosiaan liikkui molemmille sivuille siihen tahtiin ettei voinut olla oppimatta kylki edellä ajoa ja nopeaa vastaohjausta jolla sivulle karkaavan perän sai pysymään aisoissa. Yhtenä syynä liukkauteen, hyvin kevyen perän lisäksi, oli myös se että siinä oli ostaessa jotkut ihme-itämaalaiset talvirenkaat joiden jälkeen kesärenkaatkin tuntuivat pitävemmiltä. Enpä uskaltaisi omia lapsiani päästää liikenteeseen sellaisella. Kyllä tuosta takapyöräluiston nopeasta hallinnasta oli myöhemmin hyötyä myös etuvetoisella ajaessa sillä 80-luvun etuveto-Corolla saattoi mutkassa lipsauttaa yllättäen perän sivulle.
@Karrette kirjoitti:
En huomaa. Ymmärrän toki että jäisellä pinnalla nastoista on etua, mutta koska en ole nastoja käyttänyt yli 10 vuoteen, niin olen väärä henkilö keskustelemaan niiden eduista.
Et siis tiedä miten eri rengastyypit toimivat, et ole niitä vuorotellen kokeillut saman talven aikana samana päivänä samalla tieosuudella sekä liikenteessä että harjoitteluradalla samantyyppisillä mutta erilaisilla renkailla rengastetuilla autoilla. Mielikuvien tasolla oleva käsityksesi paheksumastasi järjestelmästä on vuosikymmenen takaa. Silti näet aiheelliseksi arvostella niiden ihmisten arvomaailmaa ja ajotapaa pelkästään heidän rengasvalintansa nojalla vaikka et ole heidän ajamistaan edes nähnyt.
Olet sinä aika psykiatri!!!
Haitat kuitenkin näkee paljain silmin ja kuulee selvästi, myös kesällä kun asfaltti on kulunut karkeaksi.
Aivan. Saman näen itsekin. Pidetään tämä argumentointilinja, koska sen pystyy perustelemaan tältä planeetalta sourcattavilla argumenteilla.
Jos saat nastarengaskiellolla aikaan sileämmät tiet kesällä, niin pane ihmeessä toimeksi sen kiellon säätäminen!!! Milloin saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen? Minusta kuulostaa, että nastarengas on sinulle niin suuri ongelma, että eikö sinun kannattaisi oikeasti tehdä asialle jotain eikä vain valittaa netissä?
Nykyinen yhdistelmä on huonoin mahdollinen, koska nastojen ja suolan haittavaikutukset korostavat toisiaan, jolloin kahden tuhon aiheuttajan summa onkin 1 + 1 = 3. Suolan käyttöä olisi tosin hyvä vähentää jo ympäristösyistä täysin riippumatta siitä saadaanko nastarengaskieltoon jotain konkretiaa tai ei.
Ei näistä kannata pahoittaa mieltään jos joku ei ole asioista samaa mieltä. Pikemminkin voi joskus yllättyä positiivisesti jos joku kertoo olevansa jostakin samaa mieltä.
Minua ei rengas-, talous- eikä NATO-keskustelussa eikä kovin monessa muussakaan asiassa kiinnosta kenenkään mielipide. Mielipiteellä ei ole arvoa, koska niitä voi muodostaa vaikka monta päivässä ilmaiseksi.
Minua kiinnostavat argumentit niiden mielipiteiden takana, koska niistä voin oppia lisää ja kenties muuttaa omaakin mielipidettäni, jos uuden tiedon valossa huomaan päätelyketjuni heikkouden.
@740 GLE kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Mistä sinä tiedät, mikä on riittävän hiljaa?
Tuota joutuukin ihan pohtimaan. Pohjimmiltaan ajan esim. liikenneympyrässä arviolta reilusti hitaammin talviliukkaalla kuin, jos tiedän/oletan asfaltin olevan pitävää eli paljaana talvella tai kuivana ilman lätäköitä kesäkelissä.
Toimimme siis kumpikin samalla tavoin sovittaen oman nopeutemme omaan keliarvioomme. Ero on siinä, että minä varmistan oman keliarvioni tunnustelemalla luiston rajaa. Ulkopuolinen ei edes näe autoni luistavan. Vaimoni joskus kysyy, että "helpottiko?" kun vieressä istuessaan huomaa minun taiteilevan liikenneympyrässä 270 asteen kierroksen luiston rajalla nastat sentin
Minulle tulee ikävä olo kuskina, jos en pysty luottamaan alustan pitävyyteen. Olisin tosi surkea sadekelin kuski kilvanajossa ainakin alkuun.
Samoin. Kun en ole pyöräyttänyt yhtään kertaa nykyistä autoani, enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä, tiedän ajaneeni ainakin puoli miljoonaa kilometriä vetämättä kokeilujani yhtään kertaa niin överiksi, että siitä olisi ollut vaaraa itselleni tai muille. "Oho, olipa yllättävän liukasta" sattuu joka talvi. Mutta koska lähestyn pidon rajaa varovasti, sen ylittäminen vahingossa ei aiheuta kuin ripeän korjauksen ja vauhtia pois aiemman tilannearvion osoittauduttua virheelliseksi.
Sadekeli vie minun ajamaltani moottoripyörältä sen viehättävimmän ja koukuttavimman piirteen, eli ketteryyden ja suorituskyvyn. Olen äärivarovainen sadekelin kuski.
Vastaus kysymykseesi varmaankin on, että en tiedäkään, mikä on riittävän hiljaa, vaan ajan melko varmasti hiljempaa kuin mikä olisi riittävän hiljaa liikenneympyrässä ja risteyksissä.
Juuri tätä ajoin takaakin! Varmasti riittävän varovasti ajava pärjää yhtä hyvin kuin aivan yhtä varovainen joka käy kokeilemassa oman arvionsa pätevyyden.
Tämän perusteella emme voi sanoa kummalla on suurempi turvamarginaali ja kumpi on lähempänä omia rajojaan (amatööri ei pääse lähellekään auton tai pyörän rajoja, koska omat kädet ja jalat rajoittavat enemmän).
Rengastesteistä olen lukenut, että parhaiten pärjäävien kitkarenkaiden jarrutusmatka jäällä on yllättävän lähellä hyviä nastarenkaita ja jopa lyhyempi kuin huonoilla nastoilla.
Aivan. Talvirengastesteissä jarrutukset tehdään ABS jarrutuksina, mikä onkin järkevää nykyisellä autokannalla. Myös keli vaikuttaa paljon ja kitkarengas on lumisella tiellä nastarengasta parempi, koska pito on yhtä hyvä ja kaikki muu on parempaa kuin nastoilla. Ajoin itse autokerhon talviajokoulutuksessa lumipolanteella jo ennalta tunnetun vertailun toisen osan jarrutuksessa vakionopeudesta kitkarenkailla ja nastarenkailla. Ensimmäisen jarrutuksen jälkeen keila radan varteen pysähtymiskohdalle, sitten auto, kuski ja renkaat vaihtoon ja uusi yritys. Etupyöräni pysähtyi aivan tasoihin saman keilan kohdalle.
ABS-jarrutus ei vaan pysty kovin hyvin kokeilemaan luisto-ominaisuuksia, koska luistoa ei käytännössä ole. Ero tulee esiin sitten kun lipsahtaa jäällä ja kitkarengastalvi opetti, että jääkeliä on ainakin minun ajoympäristössä enemmän kuin osasin kuvitellakaan.
Etelämpänä valitsisin omaan autooni kitkat, mutta täällä talvirengaskausi on kuusi kuukautta ja minun elämässäni on jääkeliä varsin usein.
Olen monesti miettinyt, että olisi kiva mennä kokeilemaan rajoja radalle, mutta en uskalla, koska jos menenkin yli rajan ja ajolinja menee leveäksi mutkassa, auton korjaaminen ilman vakuutusturvaa on liian kallis paukku. Se on isompi juttu kuin törmätä mikroautolla rengasvalliin, mitä tuli muutaman kerran tehtyä ennen kuin pääsi asiasta kunnolla jyvälle.
Minä ajoin isoa raskasta matkamoottoripyörääkin radalla sivulaukkujen kera ihan sillä perusteella, että jos ajan itseni hankalaan tilanteeseen liikenteessä, niin kaikki vehkeet siinä matkajaavassa on kuitenkin aina mukana ja sillä minun on siitä tilanteesta selvittävä.
Kesäisen ratapäivän nopeudet ovat suuria ja niin ovat haaveritkin. Yhden pyörän olen romuttanut ratakaiteeseen ja vakuutusyhtiön arviomies kertoi laskeneensa vain osien hinnan ja kun se nousi 90% käyvästä arvosta, ei lunastuspäätös kaipaa työmääräarvioita. Jotkut vakuutusyhtiöt sallivat rataharjoittelun ainakin kouluttajan valvomissa olosuhteissa.
Talvinen ajoharjoittelu kouluttajan johdolla on paitsi hauskaa, myös opettavaista ja kalustolle paljon hellempää.
@740 GLE kirjoitti:
Et siis tiedä miten eri rengastyypit toimivat, et ole niitä vuorotellen kokeillut saman talven aikana samana päivänä samalla tieosuudella sekä liikenteessä että harjoitteluradalla samantyyppisillä mutta erilaisilla renkailla rengastetuilla autoilla. Mielikuvien tasolla oleva käsityksesi paheksumastasi järjestelmästä on vuosikymmenen takaa. Silti näet aiheelliseksi arvostella niiden ihmisten arvomaailmaa ja ajotapaa pelkästään heidän rengasvalintansa nojalla vaikka et ole heidän ajamistaan edes nähnyt.
Olet sinä aika psykiatri!!!
Haitat kuitenkin näkee paljain silmin ja kuulee selvästi, myös kesällä kun asfaltti on kulunut karkeaksi.
Aivan. Saman näen itsekin. Pidetään tämä argumentointilinja, koska sen pystyy perustelemaan tältä planeetalta sourcattavilla argumenteilla.
Jos saat nastarengaskiellolla aikaan sileämmät tiet kesällä, niin pane ihmeessä toimeksi sen kiellon säätäminen!!! Milloin saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen? Minusta kuulostaa, että nastarengas on sinulle niin suuri ongelma, että eikö sinun kannattaisi oikeasti tehdä asialle jotain eikä vain valittaa netissä?
Nykyinen yhdistelmä on huonoin mahdollinen, koska nastojen ja suolan haittavaikutukset korostavat toisiaan, jolloin kahden tuhon aiheuttajan summa onkin 1 + 1 = 3. Suolan käyttöä olisi tosin hyvä vähentää jo ympäristösyistä täysin riippumatta siitä saadaanko nastarengaskieltoon jotain konkretiaa tai ei.
Ei näistä kannata pahoittaa mieltään jos joku ei ole asioista samaa mieltä. Pikemminkin voi joskus yllättyä positiivisesti jos joku kertoo olevansa jostakin samaa mieltä.
Minua ei rengas-, talous- eikä NATO-keskustelussa eikä kovin monessa muussakaan asiassa kiinnosta kenenkään mielipide. Mielipiteellä ei ole arvoa, koska niitä voi muodostaa vaikka monta päivässä ilmaiseksi.
Minua kiinnostavat argumentit niiden mielipiteiden takana, koska niistä voin oppia lisää ja kenties muuttaa omaakin mielipidettäni, jos uuden tiedon valossa huomaan päätelyketjuni heikkouden.
Periaatteessa tiedän. Ennen kuin kokeilin kitkarenkaita minulla oli mielikuva että ne kitkat olisivat liukkaat, kuin nastarenkaat joista on vain irrotettu nastat. Eivät ne olleet, vaan ihan täysin toimivat talvirenkaat.
Tässä keskustelussa on täysin mahdoton piirre, en todellakaan voi yksilötasolla matkustaa Ouluun seuraamaan sitä ajaako joku keliin nähden turhan kovaa tilannenopeutta, mutta nastarenkaiden avulla kuitenkin hallitussa luistossa. Se ei ole ollenkaan huono juttu jos alla on jäinen tai luminen tie, mutta ainakin täällä etelässä ne nastat ovat useita kymmeniä, tai jopa toista sataa päivää käytössä kuivalla tai märällä asfaltilla.
En tiedä keneksi minua luulet, mutta en voi säätää lakeja, tai myöskään estää niitä astumasta voimaan. Voin kuitenkin kertoa että käytin nastarenkaita ihan turhaan monta vuotta koska luotin toisten mielipiteisiin, sellaisiin mitkä eivät pitäneet paikkansa.
Joissakin tapauksissa nastoista voi olla apua, osoittihan Kuopion ketjukolarikin sen että ihminen on se heikoin lenkki, ja toisaalta takavetoisilla autoilla on etuvetoisiin nähden handicappi kun painoa kohdistuu renkaisiin vähemmän, ja vetämisen sijaan pitää autoa työntää. Mutta kesällä takaveto on mukavampi.
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edelläajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla. Näen paremmin mitä edessä tapahtuu, ja voin reagoida aiemmin ja pidemmän matkan ajan. Toisaalta ei siis ole ihmekään jos moni kokee nastat turvavälineiksi, koska heidän riskitasonsa päivittäisessä ajossa on korkeampi jolloin nastat eivät ole passiivinen apu, vaan ajoittain aktiivinen. Tosin tämä pätee lähinnä jäisellä kelillä. Minun autoni mukana tulleet kotimaiset kitkat (rengasmalli julkaistiin v. 2013) ovat märällä tiellä testin liukkaimmat jarrutuksessa.
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edelläajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla.
Siinä onkin syy miksi sinua "työnnetään" eteenpäin, moni reagoi niin jos edessä pidetään pitkää väliä.
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edelläajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla.
Siinä onkin syy miksi sinua "työnnetään" eteenpäin, moni reagoi niin jos edessä pidetään pitkää väliä.
Ei ole. Tyhjälläkin tiellä on näitä jotka ajavat takana turhan lähellä, ja ohituksissa palaavat aiheettoman lähelle eteen.
Ja otsikkoon viitaten, se työntäminen on rikos sekin. Vaikkei sitä taideta osata edes valvoa. Peräänajo on kolarointitavoista se yleisin, parkkipaikkakolhujen jälkeen. Peräänajoissa tapahtui vuonna 2020 yhteensä 2388 henkilövahinkoa, joten ne eivät aina jää pelkkiin lommoihin.
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edellä ajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla. Näen paremmin mitä edessä tapahtuu, ja voin reagoida aiemmin ja pidemmän matkan ajan.
Niin, turvavälit on hyvä pitää. Kesät talvet.
Toisaalta ei siis ole ihmekään jos moni kokee nastat turvavälineiksi, koska heidän riskitasonsa päivittäisessä ajossa on korkeampi jolloin nastat eivät ole passiivinen apu, vaan ajoittain aktiivinen. Tosin tämä pätee lähinnä jäisellä kelillä.
Et sinä voi tuollaisia naiiveja yleistason päätelmiä ja esityksiä tehdä kanssaliikkujista sen perusteella, mitkä heidän talvirenkaansa ovat. Usko nyt!
Jos heität, niin sinun pitää sitten todistaa että kitkarenkaiden ostamisen mukana niillä ajavan päähän istutetaan kaikki oikeat opit ja käyttöönottokin ilman poikkeuksia.
Siirtyminen pelkkien kitkarenkaiden käyttöön saattaisi lisätä merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
Lisäksi nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa, minkä takia tienpinnan kitkataso on parempi myös kitkarenkailla ajaville autoille. Jos nastarenkaiden määrä liikenteessä putoaisi alle 50 prosentin, kitkataso laskisi merkittävästi.
@Quu kirjoitti:
Siirtyminen pelkkien kitkarenkaiden käyttöön saattaisi lisätä merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
Lisäksi nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa, minkä takia tienpinnan kitkataso on parempi myös kitkarenkailla ajaville autoille. Jos nastarenkaiden määrä liikenteessä putoaisi alle 50 prosentin, kitkataso laskisi merkittävästi.
Tämä on jo vähän vanhempi tutkimus, mutta mielenkiintoisempaa kuin juupas-eipäs.
Ja riippuu siitä mistä tutkimustuloksesta tykkää eniten, olikohan se VTT joka sai sinänsä mielenkiintoisen tuloksen että kitkarenkaiden käyttäjät syyllistyvät useammin rattijuopumukseen.
Ruotsin liikennevirasto Trafikverket suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja. Viraston tekemien tutkimusten mukaan kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön.
@Quu kirjoitti:
Ruotsin liikennevirasto Trafikverket suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja. Viraston tekemien tutkimusten mukaan kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön.
ABS-jarrut ovat olleet pakolliset vuodesta 2005. Muistan että jo 1998 oli ainakin Opel Astrassa ne vakiona.
ESP on yhtä tärkeä ellei jopa tärkeämpi. Se tuli pakolliseksi vasta 2014, mutta oli se monessa vakiovarusteena jo 2011. Harmittavasti autovero (rekisteröintivero) on aiheuttanut sen että Suomessa autokanta on pari vuotta vanhempaa kuin mitä se luontaisesti olisi.
Ennakoivalla rauhallisella ajotavalla ei nämä juurikaan aktivoidu. Luistonesto voi vilkkua helpommin jos ajaa jossakin missä ei ole lumitöitä tehty kunnolla.
Laitetaan nyt vielä tämäkin tänne: "Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla. Alle kolme prosenttia talvikelin henkilöautojen kuolonkolareista ajetaan enää kitkarenkailla. "
@Quu kirjoitti:
Ruotsin liikennevirasto Trafikverket suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja. Viraston tekemien tutkimusten mukaan kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön.
ABS-jarrut ovat olleet pakolliset vuodesta 2005. Muistan että jo 1998 oli ainakin Opel Astrassa ne vakiona.
ESP on yhtä tärkeä ellei jopa tärkeämpi. Se tuli pakolliseksi vasta 2014, mutta oli se monessa vakiovarusteena jo 2011. Harmittavasti autovero (rekisteröintivero) on aiheuttanut sen että Suomessa autokanta on pari vuotta vanhempaa kuin mitä se luontaisesti olisi.
En tiedä kaikista autoista, mutta ainakin minun 1999 vuosimallin kansankärrystä löytyy molemmat. Tosin ESP on sen verran hidas että kuski on ehtinyt jo korjata luiston ennen ESP:n heräämistä ellei kuski sitten nuku ajaessaan.
@Quu kirjoitti:
Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
Tuon YLE:n linkin takaa löytyvän tutkimuksen perusteella juuri päinvastoin. Ja artikkelin lopuksi mielenkiintoisia kommentteja aiheesta.
Yksi joitakin kertoja toistuva maininta on se että nastattomat valitsevat olisivat parempia kuskeja, eli hallitsevat paremmin turvallisen tilannennopeuden määrittelyn kuin ne jotka luottavat että nastojen avulla voi ajaa kuin kesällä, myös silloin kun keli on merkittävä riskitekijä.
Jouko Lahti muistuttaa, että autolehtien rengastesteissä nastarenkaat ovat perinteisesti päihittänet kitkarenkaat mennen tullen.
– Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta? Nastoituksen kunnossa ja rengastuntemuksessa on todettu suuria puutteita viimeaikaisissa tutkimuksissa.
Minun autojeni vaihtoväli on sellainen, ettei samalla rengassarjalla ajeta kuin kaksi talvea. Minä olen huonompi kuski, minä en luota siihen että Toyotani turvaväli ottaa huomioon kitkojen pidemmän jarrutusmatkan.
@Quu kirjoitti:
Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
Tuon YLE:n linkin takaa löytyvän tutkimuksen perusteella juuri päinvastoin. Ja artikkelin lopuksi mielenkiintoisia kommentteja aiheesta.
Yksi joitakin kertoja toistuva maininta on se että nastattomat valitsevat olisivat parempia kuskeja, eli hallitsevat paremmin turvallisen tilannennopeuden määrittelyn kuin ne jotka luottavat että nastojen avulla voi ajaa kuin kesällä, myös silloin kun keli on merkittävä riskitekijä.
Sanoisin näin jotta kitkarenkailla ajavat etenkin nelivetoisilla autoilla ajavat kuljettajat, nähdäkseni tällä valinnalla ei ole mitään tekemistä parempien kuljettajien kanssa. Talven ääriolosuhteissa nastarenkailla ajavat maksimoivat hyvällä pidolla turvallisuuden ja ääritilanteiden osuessa eteen selviytymisen täpäristäkin tilanteista. Hyvän rengasedun voi ulosmitata kuka vain, väärällä tilannenopeudella ja yleisellä piittaamattomuudella.
@Karrette kirjoitti:
Tässä keskustelussa on täysin mahdoton piirre, en todellakaan voi yksilötasolla matkustaa Ouluun seuraamaan sitä ajaako joku keliin nähden turhan kovaa tilannenopeutta, mutta nastarenkaiden avulla kuitenkin hallitussa luistossa.
Voitko edes lakata nimittelemästä nastarenkailla ajavia osaamattomiksi ja vastuuttomiksi?
En tiedä keneksi minua luulet, mutta en voi säätää lakeja, tai myöskään estää niitä astumasta voimaan.
Voit vaikuttaa kansanedustajiin. Jotkut heistä ovat hyvin alttiita keskustelemaan perustelluista parannusehdotuksista. Voit myös tehdä kansalaisaloitteen.
Voin kuitenkin kertoa että käytin nastarenkaita ihan turhaan monta vuotta koska luotin toisten mielipiteisiin, sellaisiin mitkä eivät pitäneet paikkansa.
Minä kokeilin omalla rahallani, enkä jättänyt kokeilua sattuman varaan vaan ostin kuluneiden nastarenkaideni tilalle saman kokoiset Continental testivoittajakitkarenkaat. Vertailu samankin talven aikana oli helppoa, koska perheen yhdessä autossa oli silloin varsin paljon kuluneet Conti IceContact nastarenkaat ja toisessa uudehkot Hankookin nastarenkaat.
Lyhyenä yhteenvetona talviajo mökin ympäristön valkoisessa lumitalvessa oli kitkarenkailla yhtä juhlaa. Työmatkat tönkkösuolatussa kaupungissa ajoin kovallakin pakkasella toivat eteen luistinratoja milloin missäkin ja ajomatka tönkkösuolatusta kaupungista ja myöhäiseen syksyyn avoimen meren rannalta valkoiseen lumitalveen sisätää aina jäätikön ylityksen. Kitkojen vaihduttua takaisin nastarenkaisiin muistan kuinka jäätävän kylmässä LED-valojen värilämpötilassa suolaisen märän tien pinnalla ensimmäiset valoissa kimaltelevat jääkiteet näyttivät jälleen pelkästään häikäisevän kauniilta, täysin vailla hartiaseudun jännitystä.
Kyllä kitkarenkaillakin tiellä pysyi, mutta jouduin ajamaan huonojen talvirenkaiden rajoittamana paljon useampana päivänä kuin odotin. Tiesin jo ennalta kitkarenkaan lumella yhtä hyväksi mutta jääkelillä nastarengasta vaikeammaksi ajaa. Jääkelejä oli sinä talvena enemmän kuin olin koskaan osannut kuvitellakaan, ja myös paikoissa, joissa en ollut jäätä ennen huomannutkaan. Siksi valitsen omaan autooni helpoimmat talvirenkaat mitä kaupasta saa.
Pärjäisin kyllä heikommillakin renkailla tai heikommilla valoilla tai heikommalla soittimella, mutta miksi kiusata itseään huonoilla vehkeillä kun ei ole pakko, eikä heikommalla varustuksella liikkuen saa mitään havaittavaa etua seuraavana kesänä paremman tien muodossa?
Joissakin tapauksissa nastoista voi olla apua, osoittihan Kuopion ketjukolarikin sen että ihminen on se heikoin lenkki, ja toisaalta takavetoisilla autoilla on etuvetoisiin nähden handicappi kun painoa kohdistuu renkaisiin vähemmän, ja vetämisen sijaan pitää autoa työntää. Mutta kesällä takaveto on mukavampi.
Nastoista on apua silloin kun tie on liukas. Ei niistä muulloin ole kuin haittaa. Eikä minun tapauksessani kitkarenkaista ollut mitään ongelmaa liikkeelle pääsemisessä takavetoisellakaan. Kävin asian erikseen kokeilemassa jäätikkökelillä Oulussa noppakivikadulla Pokkitörmän liikennevaloissa tarkoituksella itseni punaisiin valoihin asemoiden. Samoin mökin pihalta järven rannasta vaaran kylkeen kapuaminen sujui kitkoilla yhtä hyvin kuin nastoillakin, tosin pahinta mahdollista jäätikköä ei sille talvelle osunut kohdalle. En minä ajaisi takavetoista ellei sen vetovoima riittäisi minulle. Seittenneliskanttisen olen ajanut kahdesti kiinni lumeen vuonna miekka ja kivikirves valmistetuilla nastarenkailla. Toinen niistä kerroista oli yritys traktoriuralta poiketessani tehdä uusi liittymä kohtaan jota ei ollut aurattu koko talvena. Ei vauhti riittänyt aurausvallin läpi, vaan Volvo jäi mahastaan kiinni kaikki pyörän yli 10 senttiä maasta irti. Sen jälkeen en ole ajanut mitään autoa kiinni mihinkään, joten ilmeisesti tämä ongelma ei koske minun takavetoistani kovin pahasti?
Minusta kesällä ei ole niinkään väliä vetotavalla, mutta talvella takaveto on selvästi helpompi. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että olen tottunut ajamaan vanhanaikaista ratista kääntyvää autoa. Tämän olen valmis jättämään itse kunkin valittavaksi mielipidekysymykseksi, kunhan mielipiteet rajataan itse kunkin omiin valintoihin eikä syyllistetä muita omien virheellisten mielikuvien nojalla. Hyvä kun tekevät erilaisia niin jokainen saa mieleisensä.
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edelläajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla.
Tästä samaa mieltä. Minulla MP-EAK koulutukset ovat rakentaneet oman vapaan pelitilan vahtimisesta niin vahvan rutiinin ettei sitä saa enää pois päältä. Polttoainetalous tulee tämän defensiivisen ajotavan sivuvaikutuksena kaupan päälle.
@Quu kirjoitti:
– Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta?
Tämän kuulee muistakin lähteistä ja ihmettelen perustetta tälle arviolle? Kuka teistä muistaa miten omat talvirenkaat pitivät viime talvena? Millä kelillä? Mistä tämä väitetty turvallisuuden tunne tulee pidon muuttuessa samankin ajomatkan aikana jatkuvasti? Onko tässä kyse siitä, että ajetaan muistikuvalla hyvistä talvirenkaista edes muistamatta, että ne uudeksi arvellut talvirenkaat eivät olekaan viime talvelta eikä sitä edelliseltä vaan jo viiden vuoden takaa? Vai aiheutuuko ero mielikuvan ja todellisuuden välille siitä, että ajetaan vertaamatta vallitsevaa kitkaa silmämääräiseen arvioon, jolloin ensimmäinen lipsahdus on kaamea yllätys?
Minulla ainakin on niin huono muisti, että en minä osaa ajaa kotipihasta lähtiessäni kokeilemalla pidolla kiillottuneen linja-autopysäkin ohitse enkä suolatulta valtatieltä poistuessani pärjää pakkasillassa vähitellen jäätyvällä märällä jäällä edes 10 minuuttia vanhalla havainnolla märän moottoritien pidosta.
Nastoituksen kunnossa ja rengastuntemuksessa on todettu suuria puutteita viimeaikaisissa tutkimuksissa.
Näin tapahtuu rengastyypistä riippumatta, eikä hintojen nousu ole omiaan parantamaan tilannetta?
Mutta eikö auton alla pyörivän renkaan kunto ole pikemminkin kuljettajan kuin renkaan ominaisuus?
@Karrette kirjoitti:
Ja riippuu siitä mistä tutkimustuloksesta tykkää eniten, olikohan se VTT joka sai sinänsä mielenkiintoisen tuloksen että kitkarenkaiden käyttäjät syyllistyvät useammin rattijuopumukseen.
Tämä on vain eräs mielenkiintoinen korrelaatio, jonka kausaalisuus on vielä osoittamatta.
Mutta riskin ja rengastyypin korrelaatiosta on turha kiistellä, koska tilastot eivät tosiaan tue näkemystä kitkarenkaiden suuremmasta onnettomuusriskistä. Jos jotain korrelaatiota yritetään löytää renkaiden ja onnettomuusriskin välillä, kolaritilastot tukevat pikemminkin näkemystä kuluneiden renkaiden onnettomuusriskistä rengastyypistä riippumatta.
@Quu kirjoitti:
– Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta?
Tämän kuulee muistakin lähteistä ja ihmettelen perustetta tälle arviolle? Kuka teistä muistaa miten omat talvirenkaat pitivät viime talvena? Millä kelillä? Mistä tämä väitetty turvallisuuden tunne tulee pidon muuttuessa samankin ajomatkan aikana jatkuvasti? Onko tässä kyse siitä, että ajetaan muistikuvalla hyvistä talvirenkaista edes muistamatta, että ne uudeksi arvellut talvirenkaat eivät olekaan viime talvelta eikä sitä edelliseltä vaan jo viiden vuoden takaa? Vai aiheutuuko ero mielikuvan ja todellisuuden välille siitä, että ajetaan vertaamatta vallitsevaa kitkaa silmämääräiseen arvioon, jolloin ensimmäinen lipsahdus on kaamea yllätys?
Minulla ainakin on niin huono muisti, että en minä osaa ajaa kotipihasta lähtiessäni kokeilemalla pidolla kiillottuneen linja-autopysäkin ohitse enkä suolatulta valtatieltä poistuessani pärjää pakkasillassa vähitellen jäätyvällä märällä jäällä edes 10 minuuttia vanhalla havainnolla märän moottoritien pidosta.
Nastoituksen kunnossa ja rengastuntemuksessa on todettu suuria puutteita viimeaikaisissa tutkimuksissa.
Näin tapahtuu rengastyypistä riippumatta, eikä hintojen nousu ole omiaan parantamaan tilannetta?
Mutta eikö auton alla pyörivän renkaan kunto ole pikemminkin kuljettajan kuin renkaan ominaisuus?
TM testasi numerossa 17/2010 sekä kitkaa että nastaa jotka olivat 6 mm tasoon kuluneita renkaita, ja vaikka se on vain yksi testi, niin myös Teknikens Värld kirjoitti samaa että nastat ovat tuoretavaraa.
Kyllä minäkin joskus mietin olisivatko nastarenkaat paremmat silloin kun ajan maaseudun jäisillä teillä, enkä epäile etteivätkö olisi - monikin ainakin renkaiden jälkien perusteella oikaisee mutkissa vastaantulijoiden kaistan puolelta kun eivät uskalla (?) pysyä omalla puolellaan tietä. Mutta silloin voin ainakin itselleni kertoa että nastoja ei todellakaan tarvitse n. 170 päivänä vuodesta, ja joutuu sitä usein ajamaan hiljempaa ihan jo ruuhkaisuudenkin takia, ei vain siksi että kelin liukkaus on vaaratekijä.
Olisiko nyt oikea ajankohta, kun sähköautot valtaa markkinoita, kieltää uusissa sähköautoissa nastarenkaat, että ekoteko olisi täydellisempi.
Ajaminen saastuttaa, ei siitä pääse mihinkään sähköautoilijakaan:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/3a357471-3a93-4e70-9510-da990210680c
Melkein C-kasetti - Chevette. No oli siinä pääosan ajasta perä kiinni tiessä talvellakin, mutta ajelin silloin myös paljon teitä, missä oli irtolunta ja jäätä jne... joita ajaessa perä tosiaan liikkui molemmille sivuille siihen tahtiin ettei voinut olla oppimatta kylki edellä ajoa ja nopeaa vastaohjausta jolla sivulle karkaavan perän sai pysymään aisoissa. Yhtenä syynä liukkauteen, hyvin kevyen perän lisäksi, oli myös se että siinä oli ostaessa jotkut ihme-itämaalaiset talvirenkaat joiden jälkeen kesärenkaatkin tuntuivat pitävemmiltä. Enpä uskaltaisi omia lapsiani päästää liikenteeseen sellaisella. Kyllä tuosta takapyöräluiston nopeasta hallinnasta oli myöhemmin hyötyä myös etuvetoisella ajaessa sillä 80-luvun etuveto-Corolla saattoi mutkassa lipsauttaa yllättäen perän sivulle.
Et siis tiedä miten eri rengastyypit toimivat, et ole niitä vuorotellen kokeillut saman talven aikana samana päivänä samalla tieosuudella sekä liikenteessä että harjoitteluradalla samantyyppisillä mutta erilaisilla renkailla rengastetuilla autoilla. Mielikuvien tasolla oleva käsityksesi paheksumastasi järjestelmästä on vuosikymmenen takaa. Silti näet aiheelliseksi arvostella niiden ihmisten arvomaailmaa ja ajotapaa pelkästään heidän rengasvalintansa nojalla vaikka et ole heidän ajamistaan edes nähnyt.
Olet sinä aika psykiatri!!!
Aivan. Saman näen itsekin. Pidetään tämä argumentointilinja, koska sen pystyy perustelemaan tältä planeetalta sourcattavilla argumenteilla.
Jos saat nastarengaskiellolla aikaan sileämmät tiet kesällä, niin pane ihmeessä toimeksi sen kiellon säätäminen!!! Milloin saan allekirjoittaa kansalaisaloitteen? Minusta kuulostaa, että nastarengas on sinulle niin suuri ongelma, että eikö sinun kannattaisi oikeasti tehdä asialle jotain eikä vain valittaa netissä?
Nykyinen yhdistelmä on huonoin mahdollinen, koska nastojen ja suolan haittavaikutukset korostavat toisiaan, jolloin kahden tuhon aiheuttajan summa onkin 1 + 1 = 3. Suolan käyttöä olisi tosin hyvä vähentää jo ympäristösyistä täysin riippumatta siitä saadaanko nastarengaskieltoon jotain konkretiaa tai ei.
Minua ei rengas-, talous- eikä NATO-keskustelussa eikä kovin monessa muussakaan asiassa kiinnosta kenenkään mielipide. Mielipiteellä ei ole arvoa, koska niitä voi muodostaa vaikka monta päivässä ilmaiseksi.
Minua kiinnostavat argumentit niiden mielipiteiden takana, koska niistä voin oppia lisää ja kenties muuttaa omaakin mielipidettäni, jos uuden tiedon valossa huomaan päätelyketjuni heikkouden.
Toimimme siis kumpikin samalla tavoin sovittaen oman nopeutemme omaan keliarvioomme. Ero on siinä, että minä varmistan oman keliarvioni tunnustelemalla luiston rajaa. Ulkopuolinen ei edes näe autoni luistavan. Vaimoni joskus kysyy, että "helpottiko?" kun vieressä istuessaan huomaa minun taiteilevan liikenneympyrässä 270 asteen kierroksen luiston rajalla nastat sentin
Samoin. Kun en ole pyöräyttänyt yhtään kertaa nykyistä autoani, enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä, tiedän ajaneeni ainakin puoli miljoonaa kilometriä vetämättä kokeilujani yhtään kertaa niin överiksi, että siitä olisi ollut vaaraa itselleni tai muille. "Oho, olipa yllättävän liukasta" sattuu joka talvi. Mutta koska lähestyn pidon rajaa varovasti, sen ylittäminen vahingossa ei aiheuta kuin ripeän korjauksen ja vauhtia pois aiemman tilannearvion osoittauduttua virheelliseksi.
Sadekeli vie minun ajamaltani moottoripyörältä sen viehättävimmän ja koukuttavimman piirteen, eli ketteryyden ja suorituskyvyn. Olen äärivarovainen sadekelin kuski.
Juuri tätä ajoin takaakin! Varmasti riittävän varovasti ajava pärjää yhtä hyvin kuin aivan yhtä varovainen joka käy kokeilemassa oman arvionsa pätevyyden.
Tämän perusteella emme voi sanoa kummalla on suurempi turvamarginaali ja kumpi on lähempänä omia rajojaan (amatööri ei pääse lähellekään auton tai pyörän rajoja, koska omat kädet ja jalat rajoittavat enemmän).
Aivan. Talvirengastesteissä jarrutukset tehdään ABS jarrutuksina, mikä onkin järkevää nykyisellä autokannalla. Myös keli vaikuttaa paljon ja kitkarengas on lumisella tiellä nastarengasta parempi, koska pito on yhtä hyvä ja kaikki muu on parempaa kuin nastoilla. Ajoin itse autokerhon talviajokoulutuksessa lumipolanteella jo ennalta tunnetun vertailun toisen osan jarrutuksessa vakionopeudesta kitkarenkailla ja nastarenkailla. Ensimmäisen jarrutuksen jälkeen keila radan varteen pysähtymiskohdalle, sitten auto, kuski ja renkaat vaihtoon ja uusi yritys. Etupyöräni pysähtyi aivan tasoihin saman keilan kohdalle.
ABS-jarrutus ei vaan pysty kovin hyvin kokeilemaan luisto-ominaisuuksia, koska luistoa ei käytännössä ole. Ero tulee esiin sitten kun lipsahtaa jäällä ja kitkarengastalvi opetti, että jääkeliä on ainakin minun ajoympäristössä enemmän kuin osasin kuvitellakaan.
Etelämpänä valitsisin omaan autooni kitkat, mutta täällä talvirengaskausi on kuusi kuukautta ja minun elämässäni on jääkeliä varsin usein.
Minä ajoin isoa raskasta matkamoottoripyörääkin radalla sivulaukkujen kera ihan sillä perusteella, että jos ajan itseni hankalaan tilanteeseen liikenteessä, niin kaikki vehkeet siinä matkajaavassa on kuitenkin aina mukana ja sillä minun on siitä tilanteesta selvittävä.
Kesäisen ratapäivän nopeudet ovat suuria ja niin ovat haaveritkin. Yhden pyörän olen romuttanut ratakaiteeseen ja vakuutusyhtiön arviomies kertoi laskeneensa vain osien hinnan ja kun se nousi 90% käyvästä arvosta, ei lunastuspäätös kaipaa työmääräarvioita. Jotkut vakuutusyhtiöt sallivat rataharjoittelun ainakin kouluttajan valvomissa olosuhteissa.
Talvinen ajoharjoittelu kouluttajan johdolla on paitsi hauskaa, myös opettavaista ja kalustolle paljon hellempää.
Periaatteessa tiedän. Ennen kuin kokeilin kitkarenkaita minulla oli mielikuva että ne kitkat olisivat liukkaat, kuin nastarenkaat joista on vain irrotettu nastat. Eivät ne olleet, vaan ihan täysin toimivat talvirenkaat.
Tässä keskustelussa on täysin mahdoton piirre, en todellakaan voi yksilötasolla matkustaa Ouluun seuraamaan sitä ajaako joku keliin nähden turhan kovaa tilannenopeutta, mutta nastarenkaiden avulla kuitenkin hallitussa luistossa. Se ei ole ollenkaan huono juttu jos alla on jäinen tai luminen tie, mutta ainakin täällä etelässä ne nastat ovat useita kymmeniä, tai jopa toista sataa päivää käytössä kuivalla tai märällä asfaltilla.
En tiedä keneksi minua luulet, mutta en voi säätää lakeja, tai myöskään estää niitä astumasta voimaan. Voin kuitenkin kertoa että käytin nastarenkaita ihan turhaan monta vuotta koska luotin toisten mielipiteisiin, sellaisiin mitkä eivät pitäneet paikkansa.
Joissakin tapauksissa nastoista voi olla apua, osoittihan Kuopion ketjukolarikin sen että ihminen on se heikoin lenkki, ja toisaalta takavetoisilla autoilla on etuvetoisiin nähden handicappi kun painoa kohdistuu renkaisiin vähemmän, ja vetämisen sijaan pitää autoa työntää. Mutta kesällä takaveto on mukavampi.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/11e44477-1fe0-4e72-9847-fb8b9c0586d5
On minulla ollut onnikin mukana, mutta silloin kun liikennettä on paljon voin huomata että etäisyyteni edelläajaviin on ainakin yhden tai kaksi autonmittaa pidempi kuin muilla. Näen paremmin mitä edessä tapahtuu, ja voin reagoida aiemmin ja pidemmän matkan ajan. Toisaalta ei siis ole ihmekään jos moni kokee nastat turvavälineiksi, koska heidän riskitasonsa päivittäisessä ajossa on korkeampi jolloin nastat eivät ole passiivinen apu, vaan ajoittain aktiivinen. Tosin tämä pätee lähinnä jäisellä kelillä. Minun autoni mukana tulleet kotimaiset kitkat (rengasmalli julkaistiin v. 2013) ovat märällä tiellä testin liukkaimmat jarrutuksessa.
Siinä onkin syy miksi sinua "työnnetään" eteenpäin, moni reagoi niin jos edessä pidetään pitkää väliä.
Ei ole. Tyhjälläkin tiellä on näitä jotka ajavat takana turhan lähellä, ja ohituksissa palaavat aiheettoman lähelle eteen.
Ja otsikkoon viitaten, se työntäminen on rikos sekin. Vaikkei sitä taideta osata edes valvoa. Peräänajo on kolarointitavoista se yleisin, parkkipaikkakolhujen jälkeen. Peräänajoissa tapahtui vuonna 2020 yhteensä 2388 henkilövahinkoa, joten ne eivät aina jää pelkkiin lommoihin.
@Karrette kirjoitti:
Niin, turvavälit on hyvä pitää. Kesät talvet.
Et sinä voi tuollaisia naiiveja yleistason päätelmiä ja esityksiä tehdä kanssaliikkujista sen perusteella, mitkä heidän talvirenkaansa ovat. Usko nyt!
Jos heität, niin sinun pitää sitten todistaa että kitkarenkaiden ostamisen mukana niillä ajavan päähän istutetaan kaikki oikeat opit ja käyttöönottokin ilman poikkeuksia.
Kuten totesin, sitä suurempi iskuvoima mitä suurempi nopeusero
Siirtyminen pelkkien kitkarenkaiden käyttöön saattaisi lisätä merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
Lisäksi nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa, minkä takia tienpinnan kitkataso on parempi myös kitkarenkailla ajaville autoille. Jos nastarenkaiden määrä liikenteessä putoaisi alle 50 prosentin, kitkataso laskisi merkittävästi.
https://www.slbanalys.se/slb/rapporter/pdf8/slb2013_003.pdf
Tämä on jo vähän vanhempi tutkimus, mutta mielenkiintoisempaa kuin juupas-eipäs.
Ja riippuu siitä mistä tutkimustuloksesta tykkää eniten, olikohan se VTT joka sai sinänsä mielenkiintoisen tuloksen että kitkarenkaiden käyttäjät syyllistyvät useammin rattijuopumukseen.
Ruotsin liikennevirasto Trafikverket suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja. Viraston tekemien tutkimusten mukaan kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön.
ABS-jarrut ovat olleet pakolliset vuodesta 2005. Muistan että jo 1998 oli ainakin Opel Astrassa ne vakiona.
ESP on yhtä tärkeä ellei jopa tärkeämpi. Se tuli pakolliseksi vasta 2014, mutta oli se monessa vakiovarusteena jo 2011. Harmittavasti autovero (rekisteröintivero) on aiheuttanut sen että Suomessa autokanta on pari vuotta vanhempaa kuin mitä se luontaisesti olisi.
Ennakoivalla rauhallisella ajotavalla ei nämä juurikaan aktivoidu. Luistonesto voi vilkkua helpommin jos ajaa jossakin missä ei ole lumitöitä tehty kunnolla.
Minun ennakoiva ajotapa, laitan paikallisen sallitunnopeuden vakioon, ja annan renkaiden laulaa.
Laitetaan nyt vielä tämäkin tänne: "Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla. Alle kolme prosenttia talvikelin henkilöautojen kuolonkolareista ajetaan enää kitkarenkailla. "
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä.
En tiedä kaikista autoista, mutta ainakin minun 1999 vuosimallin kansankärrystä löytyy molemmat. Tosin ESP on sen verran hidas että kuski on ehtinyt jo korjata luiston ennen ESP:n heräämistä ellei kuski sitten nuku ajaessaan.
Tuon YLE:n linkin takaa löytyvän tutkimuksen perusteella juuri päinvastoin. Ja artikkelin lopuksi mielenkiintoisia kommentteja aiheesta.
Yksi joitakin kertoja toistuva maininta on se että nastattomat valitsevat olisivat parempia kuskeja, eli hallitsevat paremmin turvallisen tilannennopeuden määrittelyn kuin ne jotka luottavat että nastojen avulla voi ajaa kuin kesällä, myös silloin kun keli on merkittävä riskitekijä.
Jouko Lahti muistuttaa, että autolehtien rengastesteissä nastarenkaat ovat perinteisesti päihittänet kitkarenkaat mennen tullen.
– Renkaiden suorituskykyerot kuitenkin tasoittuvat kulumisen myötä, joten liittyisikö nastarenkaiden käyttöön vääränlaista turvallisuuden tunnetta? Nastoituksen kunnossa ja rengastuntemuksessa on todettu suuria puutteita viimeaikaisissa tutkimuksissa.
Minun autojeni vaihtoväli on sellainen, ettei samalla rengassarjalla ajeta kuin kaksi talvea. Minä olen huonompi kuski, minä en luota siihen että Toyotani turvaväli ottaa huomioon kitkojen pidemmän jarrutusmatkan.
Sanoisin näin jotta kitkarenkailla ajavat etenkin nelivetoisilla autoilla ajavat kuljettajat, nähdäkseni tällä valinnalla ei ole mitään tekemistä parempien kuljettajien kanssa. Talven ääriolosuhteissa nastarenkailla ajavat maksimoivat hyvällä pidolla turvallisuuden ja ääritilanteiden osuessa eteen selviytymisen täpäristäkin tilanteista. Hyvän rengasedun voi ulosmitata kuka vain, väärällä tilannenopeudella ja yleisellä piittaamattomuudella.
Voitko edes lakata nimittelemästä nastarenkailla ajavia osaamattomiksi ja vastuuttomiksi?
Voit vaikuttaa kansanedustajiin. Jotkut heistä ovat hyvin alttiita keskustelemaan perustelluista parannusehdotuksista. Voit myös tehdä kansalaisaloitteen.
Minä kokeilin omalla rahallani, enkä jättänyt kokeilua sattuman varaan vaan ostin kuluneiden nastarenkaideni tilalle saman kokoiset Continental testivoittajakitkarenkaat. Vertailu samankin talven aikana oli helppoa, koska perheen yhdessä autossa oli silloin varsin paljon kuluneet Conti IceContact nastarenkaat ja toisessa uudehkot Hankookin nastarenkaat.
Lyhyenä yhteenvetona talviajo mökin ympäristön valkoisessa lumitalvessa oli kitkarenkailla yhtä juhlaa. Työmatkat tönkkösuolatussa kaupungissa ajoin kovallakin pakkasella toivat eteen luistinratoja milloin missäkin ja ajomatka tönkkösuolatusta kaupungista ja myöhäiseen syksyyn avoimen meren rannalta valkoiseen lumitalveen sisätää aina jäätikön ylityksen. Kitkojen vaihduttua takaisin nastarenkaisiin muistan kuinka jäätävän kylmässä LED-valojen värilämpötilassa suolaisen märän tien pinnalla ensimmäiset valoissa kimaltelevat jääkiteet näyttivät jälleen pelkästään häikäisevän kauniilta, täysin vailla hartiaseudun jännitystä.
Kyllä kitkarenkaillakin tiellä pysyi, mutta jouduin ajamaan huonojen talvirenkaiden rajoittamana paljon useampana päivänä kuin odotin. Tiesin jo ennalta kitkarenkaan lumella yhtä hyväksi mutta jääkelillä nastarengasta vaikeammaksi ajaa. Jääkelejä oli sinä talvena enemmän kuin olin koskaan osannut kuvitellakaan, ja myös paikoissa, joissa en ollut jäätä ennen huomannutkaan. Siksi valitsen omaan autooni helpoimmat talvirenkaat mitä kaupasta saa.
Pärjäisin kyllä heikommillakin renkailla tai heikommilla valoilla tai heikommalla soittimella, mutta miksi kiusata itseään huonoilla vehkeillä kun ei ole pakko, eikä heikommalla varustuksella liikkuen saa mitään havaittavaa etua seuraavana kesänä paremman tien muodossa?
Nastoista on apua silloin kun tie on liukas. Ei niistä muulloin ole kuin haittaa. Eikä minun tapauksessani kitkarenkaista ollut mitään ongelmaa liikkeelle pääsemisessä takavetoisellakaan. Kävin asian erikseen kokeilemassa jäätikkökelillä Oulussa noppakivikadulla Pokkitörmän liikennevaloissa tarkoituksella itseni punaisiin valoihin asemoiden. Samoin mökin pihalta järven rannasta vaaran kylkeen kapuaminen sujui kitkoilla yhtä hyvin kuin nastoillakin, tosin pahinta mahdollista jäätikköä ei sille talvelle osunut kohdalle. En minä ajaisi takavetoista ellei sen vetovoima riittäisi minulle. Seittenneliskanttisen olen ajanut kahdesti kiinni lumeen vuonna miekka ja kivikirves valmistetuilla nastarenkailla. Toinen niistä kerroista oli yritys traktoriuralta poiketessani tehdä uusi liittymä kohtaan jota ei ollut aurattu koko talvena. Ei vauhti riittänyt aurausvallin läpi, vaan Volvo jäi mahastaan kiinni kaikki pyörän yli 10 senttiä maasta irti. Sen jälkeen en ole ajanut mitään autoa kiinni mihinkään, joten ilmeisesti tämä ongelma ei koske minun takavetoistani kovin pahasti?
Minusta kesällä ei ole niinkään väliä vetotavalla, mutta talvella takaveto on selvästi helpompi. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että olen tottunut ajamaan vanhanaikaista ratista kääntyvää autoa. Tämän olen valmis jättämään itse kunkin valittavaksi mielipidekysymykseksi, kunhan mielipiteet rajataan itse kunkin omiin valintoihin eikä syyllistetä muita omien virheellisten mielikuvien nojalla. Hyvä kun tekevät erilaisia niin jokainen saa mieleisensä.
Tästä samaa mieltä. Minulla MP-EAK koulutukset ovat rakentaneet oman vapaan pelitilan vahtimisesta niin vahvan rutiinin ettei sitä saa enää pois päältä. Polttoainetalous tulee tämän defensiivisen ajotavan sivuvaikutuksena kaupan päälle.
Tämän kuulee muistakin lähteistä ja ihmettelen perustetta tälle arviolle? Kuka teistä muistaa miten omat talvirenkaat pitivät viime talvena? Millä kelillä? Mistä tämä väitetty turvallisuuden tunne tulee pidon muuttuessa samankin ajomatkan aikana jatkuvasti? Onko tässä kyse siitä, että ajetaan muistikuvalla hyvistä talvirenkaista edes muistamatta, että ne uudeksi arvellut talvirenkaat eivät olekaan viime talvelta eikä sitä edelliseltä vaan jo viiden vuoden takaa? Vai aiheutuuko ero mielikuvan ja todellisuuden välille siitä, että ajetaan vertaamatta vallitsevaa kitkaa silmämääräiseen arvioon, jolloin ensimmäinen lipsahdus on kaamea yllätys?
Minulla ainakin on niin huono muisti, että en minä osaa ajaa kotipihasta lähtiessäni kokeilemalla pidolla kiillottuneen linja-autopysäkin ohitse enkä suolatulta valtatieltä poistuessani pärjää pakkasillassa vähitellen jäätyvällä märällä jäällä edes 10 minuuttia vanhalla havainnolla märän moottoritien pidosta.
Näin tapahtuu rengastyypistä riippumatta, eikä hintojen nousu ole omiaan parantamaan tilannetta?
Mutta eikö auton alla pyörivän renkaan kunto ole pikemminkin kuljettajan kuin renkaan ominaisuus?
Tämä on vain eräs mielenkiintoinen korrelaatio, jonka kausaalisuus on vielä osoittamatta.
Mutta riskin ja rengastyypin korrelaatiosta on turha kiistellä, koska tilastot eivät tosiaan tue näkemystä kitkarenkaiden suuremmasta onnettomuusriskistä. Jos jotain korrelaatiota yritetään löytää renkaiden ja onnettomuusriskin välillä, kolaritilastot tukevat pikemminkin näkemystä kuluneiden renkaiden onnettomuusriskistä rengastyypistä riippumatta.
TM testasi numerossa 17/2010 sekä kitkaa että nastaa jotka olivat 6 mm tasoon kuluneita renkaita, ja vaikka se on vain yksi testi, niin myös Teknikens Värld kirjoitti samaa että nastat ovat tuoretavaraa.
Kyllä minäkin joskus mietin olisivatko nastarenkaat paremmat silloin kun ajan maaseudun jäisillä teillä, enkä epäile etteivätkö olisi - monikin ainakin renkaiden jälkien perusteella oikaisee mutkissa vastaantulijoiden kaistan puolelta kun eivät uskalla (?) pysyä omalla puolellaan tietä. Mutta silloin voin ainakin itselleni kertoa että nastoja ei todellakaan tarvitse n. 170 päivänä vuodesta, ja joutuu sitä usein ajamaan hiljempaa ihan jo ruuhkaisuudenkin takia, ei vain siksi että kelin liukkaus on vaaratekijä.