Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 ettet saa jonoa kiinni, ja voit pitää tasanopeutta, todennäköisesti vetämässäsi jonossa
Miksi minä noin ajaisin? Ja mitä kummallista on saada ns. jono kiinni, tai ajaa jonossa sinänsä? Eihän siltä kukaan voi välttyä. Kysymys on siitä, mitä sen jälkeen teen, etten tarpeettomasti joudu mukaan haitariliikkeeseen ja samalla vaikutan takana tuleviinkin. Arvaatko jo mihin voisi liittyä...?
Jos minä saan jonon kiinni ajamalla ACC päällä mittarivirhe huomioiden oikeaa 80 km/h, niin siinä tapauksessa jonovetäjä ajaa alinopeutta
Tottakai, silloin kun ilmaiset asian tuolla tavalla.
Mutta kun sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
Tuo ei ota kantaa siihen, mikä on edes mittarivirhe huomioiden ajonopeus, eihän? Se ottaa kantaa siihen, että haitariliikeen aiheuttaja on oletuksena taloudellinen (pihtaava) kuski. Eikä noin tietenkään ole, eikö tuo mene jakeluun. Vaihtoehtojahan on vaikka mitä, josta sinä et siellä jonossa ajaessa, tarpeeksi kaukana siis, tiedä yhtään mitään. Etenkään juuri sitä, mikä on käkikuskin motivaatio ylipäätään.
satojen metrien takamatkalta minun autolla ohittamista ei voi edes harkita
Jos tuo tarkoitti sitä, että kaikkien jonossa ajavien täytyisi pitää "satojen metrien välit" toisiinsa jonossa, niin mistä ihmeestä sinä tuollaisen käsityksen pieraisit?
Sieltä sitä ei sitten toisaalta varmaan tarvitse edes tehdä ohitusta, vai mitä? Eikä siellä varmasti tasanopeutta ACC:llä muiden mukana ajaen tunnu pumppaaminenkaan, joten ei pitäisi olla rutisemista! Jos "liian hidas nopeus" häiritsee, niin joudut ajamaan lähemmäksi ja sitten ohi. Mitäs kummaa siinä sitten olisi, normaali liikennetapahtuma.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
Olen tulkinnut liian lähellä roikkumisen, valojen vilkuttelun tai vähemmän ystävälliset kädenheilautukset ärtymyksen merkeiksi.
Tämä selvä, eli ihan konkreettiset turhautumisen merkit. Osaava ohittaja ei muuten roiku lähellä, koska nopea ohitus lähtee kaukaa, aina näkemän ja autolla myös kiihdytyksen vuoksi. Tämä tieto auttaa sinua kertomalla, että takana on osaamaton kuljettaja jota kannattaa varoa.
Pitäisikö ohituspaikka sovittaa hidastamalla tai karkuun ajamalla? En ole koskaan tullut yrittäneeksi. Ehkä pitäisi, vaikka en olekaan varman, että karkuun ajaminen ja sitten hidastaminen osataan tulkita ohituspaikan sovittamiseksi. Millaisen ohitusmerkin laki muuten sallii?
Kevaripojalla ovat vaihtoehdot vähissä, kun vehkeet eivät oikeasti kulje yhtään enempää, joten ei ole mistä lisätä. Harrasteautoni ovat olleet siitä helppoja, että Amazonkin kyllä kulkee puolet liikaakin, mutta meteli kasvaa. Hetkellinen nopeuden lisääminen on silti täysin mahdollista. Autolla ajaessani etenkin tutulla reitillä saatan nostaa nopeutta hieman ehtiäkseni vapaan näkymän tarjoavalle harjanteelle ettei nopeampi tavoita minua ylämäessä juuri ennen harjannetta. Juuri siinä harjanteella antamani merkki selkeällä oikealle siirtymisellä ja oikealla vilkulla avaa ohituspaikan helposti.
Joskus olen antanut tilaa siirtymällä ainakin osin pientareelle, mutta ilmeisesti näissäkään tapauksissa takana tulevat eivät ole osanneet tulkita kaistanvaihtovilkkuani oikein. Olen todennut, että parempi pysyä pois pientareilta, kun en voi taata, että voin palata turvallisesti kaistalle tarvittaessa. Pientareelle väistämisenkin laillisuus taitaa olla siinä ja tässä. Henkilöauto ei selvästi ollut hidas ajoneuvo, mutta lieneekö myöskään lain tarkoittama hitaasti kulkeva ajoneuvo? Muutenkaan en osaa arvioida, mikä on mahdollisen ohittajan mielestä riittävän hyvä ohituspaikka.
Saatan päästä tässä suhteessa helpommalla, koska eri ajoneuvoilla näen eri näkökulmat konkreettisesti ja olen usein myös ohittajana, joten tiedän mikä auttaa siinä roolissa.
Pientareelle en väistä itsekään kuin poikkeuksellisen hankalasta roikkujasta eroon päästäkseni. Henkilöautolla tai moottoripyörällä sinne ei saisi periaatteessa väistää lainkaan, mutta joskus se tuntuu vähiten vaaralliselta vaihtoehdolta. JOS tähän lähtee, silloin pitää tietenkin vastata huutoonsa. Kun tietä on annettu, siellä pientareella pysytään tuli eteen mitä tuli ja vaikka ohitus kestäisi kuinka kauan. Eli tätä ei voi vetää koskaan sokkona, vaan se piennar pitää olla sekä näkyvissä että varmasti vapaa riittävän pitkälle.
Onhan edessäsi vapaa tila, johon palata ohituksen jälkeen?
Kyllä on, jos ei edellinen ohittaja ole tuota tilaa juuri hävittänyt.
OK, homma kunnossa, etkä tee ohittajan elämää tarpeettoman vaikeaksi.
Autossani ei ole sinun standardejasi täyttäviä lisävaloja mallia x, vaan ihan vakiovaloilla mennään, vaikka polttimot onkin vaihdettu oletettavasti alkuperäisiä hieman parempiin.
Muistelepa tätä keskustelua kun seuraavan kerran tavoitat pimeässä huomattavasti omiasi heikommilla valoilla (aivan oikeutetusti!) hitaammin liikkuvan. Edellä ajava estää kaukovalojen käytön, mutta toisaalta ohitettavan edellä ei ole mitään taaempaa havaittavaa valaistusta.
Tutulla tiellä saatan mennä ohitse paikassa, jossa tiedän vapaan tilan riittäväksi, mutta oudolla tiellä jään jumiin hitaamman taakse, kunnes saavumme valaistulle alueelle. Taajaman jälkeen rajoituksen kasvaessa isompaan lukemaan menen ohitse korostetun ripeästi kun katuvalojen alueella vielä ehtii. Toinen vapauttava tekijä voi olla minua rohkeampi ohittaja näyttämässä tietä meistä molemmista ohi painuttuaan.
Voisiko olla, että harrasteajoneuvot ärsyttävät alinopeutta liikkuessaan vähemmän kuin tavallinen perhefarmari.
Täysin mahdollista, koska eri ajoneuvoihin suhtaudutaan eri tavoin? Moottoripyörä on myös siinä mielessä eri juttu, että osaava motoristi mahtuu heittämään auton ohitseen helpommin kuin autolla, joten sopivan ohituspaikan kyttäämiseen menee keskimäärin vähemmän aikaa.
Tosin viime viikonloppuna tulin mökiltä käyttöautollani Rahtari-80 kun oli maastopyörä mukana ja minulla on tapana hidastaa aina silloin kun vetokuulassa roikkuu jotain vedettävää. Ohituksia oli jo kesärajoituksille vaihdetulla valtatiellä paljon, mutta yhtään negatiivista kuittia en saanut. Useita positiivisia kylläkin.
Ratkaisun avaimet ovat asenne, etäisyydet, peili ja oikea vilkku.
Kaiken kaikkiaan kadehdittavan hyvin pystyt kommunikoimaan kanssaliikkujien kanssa, vaikka viestintävälineenä on vain ajoneuvon nopeus ja vilkku.
Sekä ajoneuvon paikka ajoradalla. Moottoripyörällä tämä on helppo muuttaa korostetun selvästi, mutta myös autolla pieni oikealle siirtyminen ajoradallakin parantaa usein takana olevan näkemää. Jos takaa tulee jatkuvasti ohitse nopeampia, silloin selvässä ja helpossa ohituspaikassa ohittava ei käytännössä hyödy vilkulla annetusta ohitusmerkistä, mutta silloinkin vilkku kertoo jonossa taaempana tuleville, että jonon edessä hitaammin ajava näkee peilistä tilanteen takanaan ja toimii sen mukaisesti. Tämä rauhoittaa taaempana jonossa olevia, vaikka ohitettaan oikea vilkku tulisi kuittauksena ohittajan vasempaan.
Oletan, että takana tulevan kiireisen turhautumiseen vaikuttaa se, että hän kokee muiden hidastavan aiheettomasti takana tulevia mitenkään huomioimatta? Jos arvaan tämän oikein, silloin mikä tahansa ele, joka osoittaa että takanatuleva on havaittu ja korjaavat toimenpiteet ovat käynnissä riittää rauhoittamaan.
Vaikka olisin jo valmiiksi pari km/h ylinopeuden puolella ohituskaistalla ja huomaan arvioineeni reilua ylinopeutta lähestyvän nopeuden väärin, napsuttelen cruiseen oman toleranssini ylärajoille vauhtia lisää hänen tavoitettuaan minut. Selvää ylinopeutta ajavalta en suostu kiihdyttämäään karkuun, mutta minun nopeuteeni jo hidastanut näkee minun kiihdyttävän alta pois. Hätäinen ei yleensä kimpaannu siitä, että kiihdytykseni on häneen verrattuna vaatimaton, saahan hän tilaisuutensa näyttää miten vehkeet kulkevat kun siirryn pois edestä. Tuossa tilanteessa kannattaa myös napata oikea vilkku päälle jo ohitettavan rinnalla tai heti sen jälkeen, ettei hätäisimmät tunge oikealta ohitse. Vaikka oikealle siirtyminen vielä kestääkin, on kommunikoitu sen olevan tekeillä heti kun toleranssit sallivat.
Olennaista on näyttää takanatulevalle, että hänet on huomattu ja että mennään pois edestä kun keritään. Siinä tarkoituksessa ei ole tarpeenkaan lähteä kiihdytyskilpailuun hänen ehdoillaan, vaan selkeästi havaittavat toimenpiteet näyttäisivät yleensä riittävän.
Jäi aikanaan mieleen hauska tapaus, kun arvioin kulutuksen (Rouvan auto lainassa) hieman väärin ja Helsingin keskustasta Tähtisensalmen huoltamolle aiottu tankkaus alkoi jäädä vajaaksi ajotietokoneen napsautettua viivat tauluun jäljellä olevan rangen osalta. Olin Kehätieltä lähtien seuraillut peilissä kaunista Italianpunaista Alfaa, joka tuli nopeasti perääni, jäi seuraamaan ja ohitti perässäni jokaisen jonka minäkin ohitin, mutta ei halunnut edelleni. Ajoimme jonossa kaikki rajoitukset, kunnes pudotin moottoritiellä marssivauhdin 80 ja ajoimme hetken kuluttua viereisille mittareilla tankkaamaan. Pyysin anteeksi ja kerroin syyn äkilliseen ajotavan muutokseeni, jolloin Alfan kuski sanoi, että oli niin helppo seurata täsmällisiä reagointeja kaikkiin rajoituksiin, että hän ei uskaltanut enää mennä ohitseni, koska pelkäsi missanneensa rajoituksen, jota arveli minun noudattavan :-)
@HybridRules kirjoitti:
Nythän on niin, kuten kaikki tietävät, ja on sanomattakin selvää, että mikäli kuljettajat ajaisivat huolellisesti ja ilman virheitä, ei onnettomuuksia tapahtuisi.
Totta, mutta ihmisen havainto- ja päätöksentekojärjestelmän puutteet huomioon ottaen ei kovin käytännöllinen perusta turvalliselle ajamiselle.
Kuljettajalla voi olla erilaisia motivaatioita liikennekäyttäytymiseen. Pyrkimys taloudelliseen ajoon voi olla jollakin kuskilla päällä, jos ei aina, niin joskus. Pääpyrkimys oppien mukaan on tasaisen nopeuden ylläpito. Tietenkään siitä ei seuraa mitään haavereita, jos ao. kuski ajaa liikennesääntöjen ja hyvän tavan mukaan ja osaa tarvittaessa vaihtaa pois päältä ekoajon ja ottaa turvallisuuden lähtökohdaksi. Mutta sellaisen asian toteamisessa ei ole mitään jujua näin keskustelussa. Minä pyrin miettimään asiaa eri näkökulmista ja yleensäkin ilmiöitä on mielenkiintoista katsoa muuttamalla näkökulmaa pois totutusta ja itsestään selvästä.
Varmaan sellainenkin näkökulma voi olla olemassa, että pihistelystä tulee tärkein asia jopa turvallisuudenkin kustannuksella. Kaikilla ääriliikkeillä tahtoo olla huonot sivuvaikutuksensa.
Omalta kannaltani puhun kuitenkin käytännön esimerkkinä vanhasta vauhtikallosta, joka huomasi ensin haavoittuvuutensa ostettuaan moottoripyörän. Siitä seurasi vastuu itselleen hankkia ajokoulutusta ja tehdä harjoitteita omalla ajalla. Ja vasta tämän turvallisuusajattelun LOPPUTULOKSENA havaittiin myöhemmin auton kulutus melko pieneksi. Minulle tässä on erityisen mielenkiintoista se, että moottoripyörän kulutus on minulle positiivinen asia. Moottoripyörän bensa tulee sielunhoidon kustannuspaikalta, joten on oikeastaan sitä parempi, mitä enemmän polttoainetta kuluu pyörässä. Litraa sadalle on merkityksekäs ainoastaan siinä mielessä, että kulutuksen selittämätön kasvu indikoi teknisestä viasta. Tankkikirjaa en silti ole koskaan pitänyt MP:lle, vaikka katsonkin karkeasti tankillisen keskikulutuksen tankatessani. Ja SILTI se MP ajotapa vähensi autoni kulutusta.
Minusta tämä ei ole sattumaa, vaan turvallisen ja taloudellisen ajon menetelmissä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta eivät ne tosiaan sama asia ole. Haluaisin silti ehdottaa "ekoajon pois päältä kääntämisen" sijasta päinvastaista näkökulmaa, jossa ajetaan koko ajan turvallisesti, mutta samalla talous mielessä pitäen.
Liikenneympyrä ja risteys ovat paikkoja, jossa tasanopeuden ylläpitäminen joutuu ristiriitaan turvallisuuden kanssa. Tottakai kuski voi poistaa ristiriidan kytkemällä aivoissaan päälle safe-moodin ja sammuttamalla eko-moodin vähäksi aikaa.
Totta. Vaihtoehtona on kyllä myös aloittaa rullaamalla hidastaminen hieman aiemmin, jolloin itselle ja muille jää enemmän havaintoaikaa ja risteykseen saavutaan hitaammalla nopeudella.
Mietin sitä tilannetta, jos/kun kuski pitääkin päällä eko-moodin.
Laitetaanko eko-moodi ehdolliseksi turvamoodille, joka on päällä aina?
Risteysten lisäksi erilaiset hidastamistilanteet tuovat myös esiin tarpeita kuluttaa lisää polttoainetta turvallisuuden hyväksi.
Defensiivinen ajotapa moottoripyörällä vs auton kulutuksen väheneminen? En minä saa kiinni ajatustasi.
Paljon tilaa ympärillä on näkemän perusta. Hyvä ennakointi on sekä turvallisen että taloudellisen ajon perusta. Lebensraum!
Varovaisuutta varmaan moottoripyörä opettaa, jos on itsesuojeluvaisto kunnossa, koska kolarissa tuppaa jäämään toiseksi. En ole ajanut moottoripyörällä, mutta kyllä minä varon kolmion takaa tulevaa, vaikka itsellä onkin etuajo-oikeus.
Näissä tulee hätäseis harjoituksia joka kesä, kun sivusta kolmion takaa tuleva joko saapuu risteykseen suurella nopeudella aivan viime hetkellä jarruttaen tai valuu autoinensa epämääräisen näköisesti ettei lähestyvä voi tietää näkikö hän pyörää vai ei.
Tässä se varautuminen pysähtymään tausta tarkistaen ja sormet kahvoille nostaen ei vielä kuluta polttoainetta, joten pitäisin tätä tilanteena, jossa turvallisuusvaatimukset ja taloustavoite eivät ole ristiriidassa eivätkä riippuvaisia toisistaan? Ei ainakaan ennen kuin motoristin uskallus pettää ja hän vetää varalta mopon parkkiin?
Pitää nähdä joku merkki naapurilta, minkä perusteella voi luottaa, että mennään sääntöjen mukaan. Käytännössä siis nähdä, että toinen alkaa hiljentää. Toisaalta varovaisuus joissakin tilanteissa ei ole ekoajon mukaista.
Hidastaminen ei tietenkään ole. Mutta kun ajattelet tuon motoristin tilannetta pakettiauton valuessa eteen kolmion takaa, on houkutus kulutusoptimointiin turvallisuuden kustannuksella erittäin epätodennäköinen priorisointi, vai mitä?
Vääriä priorisointeja sattuu, myös itselleni, mutta arvelisin niiden johtuvan ennemminkin arviointivirheistä. Liian usein huomaan vasta tilanteeseen liian syvälle ajettuani, että enpä huomannut mahdollista riskiä ennalta. Osumilta vältytään sen turvin, että muut hoitavat osuutensa minua paremmin. Juuri näiden tilanteiden kannalta on hyvä kiinnittää huomiota oman käsialan selkeyteen. Kun näkee mitä toinen aikoo seuraavaksi tehdä, niin harva ajaa tahallaan päälle, vaikka peliliikkeen tekijällä itsellään jäisikin jokin ilmansuunta tarkastamatta.
Ulosmenoramppitilanteessa on niin monta variaatiota takana seuraavankin suhteen, että ei kai siihen voi olla yhtä vastausta. Mitä jos kokeilisi vaihtaa oikealle ryhmittymiskaistalle heti, kun mahdollista ja ajaisi kylmästi vain omaa nopeus/hidastusperiaatetta noudattaen ja luottaisi, ettei takana tuleva aja päälle ja seuraisi peileistä tilannetta takana,
Myönnän syyllisyyteni. Autolla teen tämän joskus siten, että oikean vilkun kera napsautan cruisen vapaalle siinä kohdassa, jossa arvioni mukaan kohtuullisella etäisyydellä takanani seuraavan ei tarvitsisi reagoida kääntymiseeni mitenkään. Jos hän on sitä lähempänä, niin itsepä hidastuksensa tilasi. Näin tehden kulutus- ja ennen kaikkea dinosauruksen aivojeni koulutusmotiivini ajaa kyllä yli defensiivisen häiveajon tavoitteesta, jossa kenenkään muun ei pitäisi joutua reagoimaan minun ajamiseeni mitenkään.
Väärin mikä väärin, enkä halua sitä selittää oikeaksi. Koska tilanne jossa edelläajava hidastaa jo ennestään liian lyhyellä etäisyydellä on riskialtis äkkipysäyksille, en uskalla käyttää tätä kuin monikaistaisen kevyestä liikenteestä vapautetun ajoväylän loivassa ja tilavassa ulosmenorampissa. Enkä erittäin lähellä ajavan kanssa lainkaan.
Minä en pelkää peräänajoa. Ehkä pitäisi.
Motoristin pitää varoa tuokin itse, koska jää kuitenkin osumatapauksessa kasan alimmaiseksi.
Kun on tietoisesti opetellut motoristin rutiinit, ei niitä halua jättää pois autoa ajaessaankaan.
Mutta kun sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
Aivan jos se ajaa edellä kerrotulla tavalla, nopeus aaltoilee sallitusta alaspäin.
Jos et osallistu jonon nopeusvaihteluihin sinun on oltava satojen metrien takamatkalla alinopeudella, että nopeusvaihtelut tasaantuu etkä saavuta jonon häntää, jos ajat tasaista sallittua saavutat väistämättä jonon ja joudut alistumaan jonon "aaltoliikkeeseen" Mainittakoon kun sinulla on tarkoituksenhakuinen värinymmärrys, niin on useita muitakin syitä, miksi ajetaan vaihtelevalla nopeudella, siihen tarvitaan oma otsikko.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
Sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon" @_Quu kirjoitti:
Aivan jos se ajaa edellä kerrotulla tavalla, nopeus aaltoilee sallitusta alaspäin
Millä oletuksella se ajaisi juuri noin? Se on edelleen täysi mysteeri ja sinun naiviin karrikoitu käsityksesi ja yleistys.
Jos et osallistu jonon nopeusvaihteluihin sinun on oltava satojen metrien takamatkalla alinopeudella
Jonossa nopeusvaihteluita tulee, se on väistämätöntä. Kyse on siitä, kuinka paljon itse aikoo siihen osallistua, johon vaikuttaa etäisyys edellä ajavaan. Lyhyt väli = pumppaaminen rajua, pitkä väli = ei juuri hetkauta itseäsi ja fiksuja takana tulevia.
Kyse ei ole "satojen metrien väleistä". Voisitko aivan oikeasti nyt lopettaa typerän karrikoinnin, kiitos. Argumentointisi taitaa vappua kohti mennessä uupua pahasti...
Jonon voi tavoittaa monestakin syystä. Sallittu nopeus voi toteutua, tai olla toteutumatta, ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on sillä, miten vähiten haluat alistua "aaltoliikkeeseen" ja siihen vaikutat sinä parhaiten omalta osaltasi. Kärjessä voi tapahtua eri asioita, mutta sinun kannaltasi paras lopputulos tulee, kun pidät niin pitkää väliä, että ACC hidastelee puolestasi mahdollisimman vähän. Se ei suinkaan tarkoita ollenkaan! Mutta mitä vähemmän, sitä paremmat olot takanasi tulevillakin on - ja sinulla.
Mainittakoon kun sinulla on tarkoituksenhakuinen väärinymmärrys, niin on useita muitakin syitä, miksi ajetaan vaihtelevalla nopeudella
Sinä se olet tarkoitushakuinen ollut tässä asiassa alusta asti. Et ole todellakaan tuonut tuollaista oivallustasi esille yhtään mitenkään! Et ole antanut pienintäkään mahdollisuutta tulkita muuta kuin sen, että taloudellisuuskuski (pihtaaja) aiheuttaa kaiken. Minä olen sen sijaan vihjannut moneen otteeseen, että avarra näkemystäsi.
Eikä oikeasti taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen
Ei niin. Minkä ihmeen takia sinä sitten umpilähtökohtaisesti syyllistät sellaisia sitten ja yleistät? Tämä on ollut sinun teesisi koko ajan: ""Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon", et sinä siitä enää mihinkään pääse.
ACC sopeutuu joustavasti edellä menevän nopeuteen 0 ja asetetun nopeuden välillä, ja se on sen tehtävä.
Minä en ole antanut mitään yleistä määritelmää kuinka paljon on kulutuksen alentamisen hakuisia, jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös. Noin ne pihtarit kertoo toimivansa.
@_Quu kirjoitti:
ACC sopeutuu joustavasti edellä menevän nopeuteen 0 ja asetetun nopeuden välillä, ja se on sen tehtävä.
Minä en ole antanut mitään yleistä määritelmää kuinka paljon on kulutuksen alentamisen hakuisia, jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös. Noin ne pihtarit kertoo toimivansa.
Minä en ole antanut mitään yleistä määritelmää kuinka paljon on kulutuksen alentamisen hakuisia, jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös
Et ole antanut määritelmiä kuinka paljon, et. Määrällä ei ole väliä, koska yleistit moitteesi heihin kaikkiin! Kas näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
ACC sopeutuu joustavasti edellä menevän nopeuteen 0 ja asetetun nopeuden välillä, ja se on sen tehtävä.
Kyllä, onko kukaan missään kohtaa tuota kiistänyt? Ei ole. Mutta sille määrittämäsi etäisyys edellä ajavaan vaikuttaa yhä edelleen siihen, miten nopeasti se reagoi ja kuinka voimakkaasti. Mitä voimakkaammin, sitä vahvemmin olet osallisena jonoliikenteen pumppaajana. Syytätkö siitä pumppaamisesta nyt sitten jo ACC:tä kun et voi enää taloudellista (pihtaria) kuskia syyttää?
Mutta kun sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
Aivan jos se ajaa edellä kerrotulla tavalla, nopeus aaltoilee sallitusta alaspäin.
Jos et osallistu jonon nopeusvaihteluihin sinun on oltava satojen metrien takamatkalla alinopeudella, että nopeusvaihtelut tasaantuu etkä saavuta jonon häntää, jos ajat tasaista sallittua saavutat väistämättä jonon ja joudut alistumaan jonon "aaltoliikkeeseen" Mainittakoon kun sinulla on tarkoituksenhakuinen värinymmärrys, niin on useita muitakin syitä, miksi ajetaan vaihtelevalla nopeudella, siihen tarvitaan oma otsikko.
Sellainen välimatka riittää, jonka puitteissa auto ehtii hidastua rullaamalla haitarin tahtiin ja jonka päästä ei edellä olevien jarruvalot häikäise. Kun jonon näkee edellä jarruttelevan, niin eihän siinä vaiheessa tietenkään ajeta tasaisella vaiuhdilla kohti jonoa. Näin säästyy energiaa ja haitarin liike tasoittuu takana tulevien iloksi.
Otin vaan kantaa otsikon keskustelun aiheeseen, ja paras apu on ACC on kai niitä myyty muillekin kuin minulle.
ACC toimii edellä menevän ehdoilla, se oli huippuvarusta Premium luokassa, nyt kun se on karvalakkiluokkaankin saatavana, siitä tulikin Kumppanin jonoon haitariliikkeen lisääjä.
@_Quu kirjoitti:
Otin vaan kantaa otsikon keskustelun aiheeseen, ja paras apu on ACC on kai niitä myyty muillekin kuin minulle.
ACC toimii edellä menevän ehdoilla, se oli huippuvarusta Premium luokassa, nyt kun se on karvalakkiluokkaankin saatavana, siitä tulikin Kumppanin jonoon haitariliikkeen lisääjä.
Sinä väitit taloudellisen kuskin aiheuttavan jonoon haitariliikkeen, vaikka todellisuudessa taloudellinen kuski vähentää haitariliikettä. Mukautuvan vakkarin kanssa ollaan mukana haitariliikkeessä monien muiden tavoin.
Sinä väitit taloudellisen kuskin aiheuttavan jonoon haitariliikkeen,
Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.
Ja jos ne ajaa edellä kertomallani tavalla tulos on väistämätön.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
Sinä väitit taloudellisen kuskin aiheuttavan jonoon haitariliikkeen,
Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.
Ja jos ne ajaa edellä kertomallani tavalla tulos on väistämätön.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
Eli keksit jonkin kuvitteellisen ajotyylin, jonka perusteella aloit leimaamaan taloudellisia haitariliikkeen aiheuttajaksi.
Eli keksit jonkin kuvitteellisen ajotyylin, jonka perusteella aloit leimaamaan taloudellisia haitariliikkeen aiheuttajaksi.
Voi se olla niinkin, tai sitten ei. Kun ajoi ei mukautuvalla säätimellä, niin se oli välillä mahdottomuus pitää päällä sallitussa nopeudessa kun edellä menevän nopeus seilaa niin paljon.
@_Quu kirjoitti:
jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös. Noin ne pihtarit kertoo toimivansa.
Kuulitko tuon ajotavan sellaiselta, joka luulee olevansa pihtari vai sellaiselta joka oikeasti on?
Suuri tehopyyntö ei ole taloudellisuusajoa edes hybridillä, vaikka hybridijärjestelmä vähentääkin kulutuspenaltia. Sen sijaan oikeasti taloudellinen kuljettaja saattaa häiritä takanaan ajavia ylämäkeen hidastuvalla nopeudellaan, ellei hän ota muita huomioon.
Minä lakkasin mikrohybridilläni vapauttamasta vakionopeussäätimen mökkimatkan alamäissä jo vuosia sitten, osin talouspuolen vuoksi. Ellei laturia ohjata nimellisteholleen vakionopeussäätimen jarruksi alamäessä, sitten se laturi jarruttaa hetkeä myöhemmin veto päällä. Toisekseen, vakionopeussäädin estää ylinopeuden.
@_Quu kirjoitti:
jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös. Noin ne pihtarit kertoo toimivansa.
Kuulitko tuon ajotavan sellaiselta, joka luulee olevansa pihtari vai sellaiselta joka oikeasti on?
Suuri tehopyyntö ei ole taloudellisuusajoa edes hybridillä, vaikka hybridijärjestelmä vähentääkin kulutuspenaltia. Sen sijaan oikeasti taloudellinen kuljettaja saattaa häiritä takanaan ajavia ylämäkeen hidastuvalla nopeudellaan, ellei hän ota muita huomioon.
Minä lakkasin mikrohybridilläni vapauttamasta vakionopeussäätimen mökkimatkan alamäissä jo vuosia sitten, osin talouspuolen vuoksi. Ellei laturia ohjata nimellisteholleen vakionopeussäätimen jarruksi alamäessä, sitten se laturi jarruttaa hetkeä myöhemmin veto päällä. Toisekseen, vakionopeussäädin estää ylinopeuden.
Minähän se tietysti olin, joka kirjoitti, että ylämäkeen niin kuin sielu sietää ja konstaapeli suo tai jotain sinne päin.
Niin tietysti, kun antaa vauhdin hidastua, niin varmaankin parempi ainakin, jos ylämäen jälkeen jatkaa tasaisella. Mutta polttiksen parempi hyötysuhde kuormitettuna ja pulse&glide tekniikka tilanteessa, jossa takana tulee muuta liikennettä ja edessä on alamäki? Saa vähän eroa takana tulevaan ja siis tilaa pidempään alamäkirullaukseen ilman, että takana tulevat häiriintyy.
Plugarin kanssa olen kokeillut vaihtaa polttiksen päälle isompaan ylämäkeen ja sitten mäen päällä taas takaisin sähkölle ja vaihde vapaalle, jos lähtee alamäkeen. Polttis käynnistyy EV-tilassakin vaihdevivusta nykäisemällä ja sammuu taas tönäisemällä vipua toiseen suuntaan joko D-asentoon tai vapaalle N-asentoon. Autossani on regenerointi päällä D-asennossakin ja B-asennossa voimakkaampi. Olen ajatellut, että koska joka tapauksessa joudun ajamaan bensalla matkan pituden takia, niin ajan enemmän kuormittavat tilanteet polttiksella ja käytän sähköä pienemmissä erissä pitkin matkaa tilanteen mukaan.
Onko pulse & glide taloudellinen tapa? Pelkällä polttiksella glide on vapaata rullaamista, mutta plugarilla vapaan rullaamisen jatkoksi pääsee pienellä sähköteholla tavallaan pidentämään rullaamista varsinkin alamäen jälkeen tasaisella.
Vasta aloin kokeilla noita tapoja ja kun minulla on nyt laskusuhdanne polttoaineen kulutuksessa muutenkin, kun ei ole osittain koronankaan takia ollut normaalia määriä pitkiä matkoja, niin en oikein tiedä onko ollut vaikutusta.
Ei kait kukaan Toyota hybridillä vapaalla rullaa, en tiedä onko se edes mahdollista, kun sähkömoottori on kiinteässä yhteydessä vetäviin pyöriin.
Sehän lataa hidastuksissa ja alamäissä jos se joutuu hidastamaan ettei asetettu nopeus ylity.
@_Quu kirjoitti:
Ei kait kukaan Toyota hybridillä vapaalla rullaa, en tiedä onko se edes mahdollista, kun sähkömoottori on kiinteässä yhteydessä vetäviin pyöriin.
Sehän lataa hidastuksissa ja alamäissä jos se joutuu hidastamaan ettei asetettu nopeus ylity.
Niinhän automaattivaihteinen plugarikin lataa hidastuksissa, kun vaihde on päällä. Mutta olen antanut itselleni kertoa, että regeneroinnilla ei saa energiaa niin paljoa talteen kuin mitä vapaalla rullaamalla säästää. Sitä olen tässä nyt harjoitellut, että kytken vapaalle rullatessa ja vaihteen päälle vain jos tarvitsee hidastaa rullaamista.
Ahaa, puhuimme eri tilanteesta. Minä olin tunturi- ja vaaramaisemassa, jossa moottorijarrutus, automatiikan alasvaihto ja laturin muutaman kW jarrutusteho yhdessäkään eivät riitä, joten vakionopeussäädin päällä jarruvalot syttyvät jyrkimmässä alamäessä.
Kun jarrua tarvitaan joka tapauksessa, kannattaa vapaalla rullaamisen sijasta generoida laturilla lisää sähköä jota tarvitaan pian kuiteniin.
@740 GLE kirjoitti:
Ahaa, puhuimme eri tilanteesta. Minä olin tunturi- ja vaaramaisemassa, jossa moottorijarrutus, automatiikan alasvaihto ja laturin muutaman kW jarrutusteho yhdessäkään eivät riitä, joten vakionopeussäädin päällä jarruvalot syttyvät jyrkimmässä alamäessä.
Kun jarrua tarvitaan joka tapauksessa, kannattaa vapaalla rullaamisen sijasta generoida laturilla lisää sähköä jota tarvitaan pian kuiteniin.
Juu, niinhän teenkin. Autossa on sellainen pieni vaihdevipu keskikonsolissa ja se on aina keskiasennossa. Vapaalta N-asennosta pitää nykäistä kerran D-asentoon ja toisen kerran B-asentoon ja sama toisin päin. Alamäkeen lähden vaihde tökättynä N-asentoon ja sitten, jos tarvitsee hiljentää, niin nykäisen D-asentoon, jolloin alkaa regeneroida. Jos vielä tarvitsee hidastaa, niin uusi nykäisy B-asentoon ja generointi vahvistuu ja sitten jarrua painamalla lisää generointivastusta ja vihoviimeksi jarrua lisää, jolloin mekaaniset jarrut aktivoituvat. N-asennossa auto ei generoi jarrua painamallakaan, joten pitää aina aloittaa D-asennon generoinnilla. Sitten joko jarrupolkimella tai B-asennolla intuition ohjaamana.
Tällä hetkellä minulla on käsitys, että generoimalla ei saa takaisin sitä, minkä hyödyn menettää, jos ei hyödynnä rullaamista. Siis alamäessä ensisijaisesti rullaamalla ja regenerointi peliin vasta, jos vauhtia pitää hidastaa.
Polttiksella ylämäkeen, rullaamalla ja sähköllä sen jälkeen.
@HybridRules kirjoitti:
Mietin sitä tilannetta, jos/kun kuski pitääkin päällä eko-moodin.
Laitetaanko eko-moodi ehdolliseksi turvamoodille, joka on päällä aina?
Hyvinkin mahdollista monilla. Verrataan tuota käsitykseen turvallisesta autosta. Yleisen käsityksen mukaan halutaan tehokas auto, koska sillä on turvallista ohittaa. Ok, ei teho sinänsä vaaraksi ole. Mutta kun kuljettaja aina sopeuttaa ajamisensa olosuhteisiin, varmasti monilla turvallisuushakuisina itseään pitävillä käy niin, että tehokkaampi auto johtaakin entistä huonompaan ajotapaan eli teräviin, toisen perästä aloitettuihin ohituksiin, joissa on tilaa vähemmän ja ajonopeudet kovempia. Riippumatta siitä, jääkö tästä huolimatta tehokkaalla autolla reserviä enemmän kuin hitaammalla, turvallisuus tuskin tehon lisäyksen seurauksena parantui, vaikka valinnalla sitä tavoiteltiin.
@_Quu kirjoitti:
On meillä ollut Suomessa tehty Saab 96 v nelonen, siinä oli vapaakytkin, alamäissä ja kun nosti jalan kaasulta se rullasi vapaalla.
Dsg:ssäkin on käsikirjan mukaan vapaakytkin. Kierrokset ei kyllä tyhjäkäynnille putoa, mutta alamäessä vauhti kiihtyy herkästi eli moottorijarru tuntuu puuttuvan.
@NHB kirjoitti:
Joko keksit, kuka kiihdyttelee ennen mäkeä?
Joskus kun jyrkkää ylämäkeä edeltää jyrkkä alamäki ja välissä terävä taitekohta, saatan vakkarilla ajaessa kevyesti painaa kaasua juuri ennen ylämäen alkua. Muuten vakkari tulee ylämäen alkuun kaasu ylhäällä ja kun ylämäki alkaa, joutu auto painamaan ajonopeuden säilyttääkseen painamaan kaasua reippaasti. Edellisessä autossa taisi olla kaasu tällaisessa tilanteessa pohjassa, kun ajonopeus oli n. 80 ja päällä suurin vaihde. Saattaa nykyisessäkin olla, kun suurimman vaihteen kierrosluku on tuhat vanhaa alempi. Kun hiukan ennakoi ylämäen alkua, lähdetään siihen jouhevammin. Nopeus ei paljon tuossa ehdi kasvaa, puhutaan n. 5 tai korkeintaan 10 km/h suuruusluokasta.
Mitään jarrutuslatureita tms. järjestelmiä ei autoissani ole ollut. Ja kun tiellä liikkuvan kaluston keski-ikä on yli 10 v, ei yleisesti ottaen vielä moneen vuoteen ole muillakaan.
Täytyy kyllä ihailla niitä, jotka ajavat ns. normaalitasoon verrattuna 1-3 litraa alemmalla kulutuksella. Kokeilin muutaman kerran erään säännöllisen 50 kilsan matkan keskittyä jatkuvasti ajamiseen. Keskinopeus n. 90 km/h, suuri osa matkasta vapaata moottoritietä, muuten rajoitukset 30...80 km/h ja tiestö sujuvaa. Ei ylinopeuksia, mutta kuitenkin suurinta sallittua ajaen. Vakkari päällä suuren osan ajasta. Kulutus vaan pysyy sitkeästi samassa 5,5 litrassa kuin yleensäkin. Mikä on Quulla keskinopeus, kun ajaa alle 4 litran lukemia? Entä 740 GLE:llä?
Minä ajoin toissapäivänä 2x30km moottoritietä ACC nopeudeksi laitoin 130 keskinopeutta en katsonut keskikulutus 4,6. Pitkäaikainen kohta tulee vuosi autolle ikää ja ajot muodostuu pääasiassa 3-5 km pätkäajosta mittaria ei ole nollattu kertaakaan siellä on sitkeästi pysynyt 5,1 l kokonaiskeskikulutus.
Helsinki Pori ruuhkaisessa ajossa kumpaankin suutaan keskikulutus 3,8 l samoihin +- lukemiin pääsee kun ajaa 140 tietä Helsinki lahti väliä.
Minulla ei ole mitään tarkkoja laskelmia, kaikki tieto perustuu siihen mitä tietokone vilauttaa kun saavun perille ja painan stop nappia.
Otin vaan kantaa otsikon keskustelun aiheeseen, ja paras apu on ACC on kai niitä myyty muillekin kuin minulle.
Et vaan sinä otit kantaa tähän: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon. Vasta sitten otit mukaan ACC:n
ACC toimii edellä menevän ehdoilla, se oli huippuvaruste, nyt kun se on karvalakkiluokkaankin saatavana, siitä tulikin jonoon haitariliikkeen lisääjä
Lisääjä tai ei, mutta osallistuja joka tapauksessa. Kaikki riippuu etäisyydestä edellä ajavaan. Se miten voimakkaasti ACC joutuu reagoimaan, se vaikuttaa asiaan. Myös sinun takanasi ajaviin varsinkin.
Koskahan tuo nyt menisi jakeluusi?
Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon. Ja jos ne ajaa edellä kertomallani tavalla tulos on väistämätön.
Kuten NHB:kin jo sanoi, sinä keksit jonkin kuvitteellisen ajotyylin, jonka perusteella aloit leimaamaan taloudellisia haitariliikkeen aiheuttajaksi. Lisäksi keksit kuskeille ajomotiiveja jostakin jonossa ajaessasi.
Voi se olla niinkin, tai sitten ei.
Ei se voi, vaan on. Et ole kumonnut asiaa missään kohtaa ainakaan.
Kun ajoi ei mukautuvalla säätimellä, niin se oli välillä mahdottomuus pitää päällä sallitussa nopeudessa kun edellä menevän nopeus seilaa niin paljon.
Sellaista se jonossa ajeleminen pahimmillaan on. Mutta toiston toiston toistona, niin mitä tekemistä sillä on tämän väitteesi kanssa: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon? Ethän sinä voi tietää kenenkään ajomotiiveja noin lähtökohtaisesti, kunhan kehittelet aikasi kuluksi.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
No miksi sinä toistat tätä: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon? Et sinä tuossa ehdollista ketään oikein tai väärin taloudellisesti ajavaksi, vaan niputat kaikki samaan.
Ja ennen kaikkea, miksi jätät täysin huomioimatta kaikkien muiden jonossa olevien osuuden tuohon haitariliikkeeseen vaikuttamisessa?
@Herbert kirjoitti:
Ei ylinopeuksia, mutta kuitenkin suurinta sallittua ajaen.
Silloin kun saan itse valita nopeuteni, se on rajoituksen ja puuttumiskynnyksen välissä.
Vakkari päällä suuren osan ajasta.
Minulla aina kun se vaan pysyy päällä, eli yli 30 km/h. Myös kiihdytykset vakionopeussäätimellä, joka on ohjelmoitu tähtäämään moottori optimikohtaansa ja selaamaan monivaihteinen automaatti läpi tavoitenopeuteen saakka. Hidastukset vakkari pois päältä rullaten. Matalien käyntinopeuksien miellyttävä tasainen voiman tunne ja taloudellisuus olivat oma perusteluni rajata valintani pelkästään kaksoisahdettuihin moottoriversioihin 220 / 250 CDI, vaikka saman perusmoottorin yhdellä turbolla ahdetun 200 CDI:nkin teholukemissa jäisi minulla puolet käyttämättä. Suomen nopeuksilla autoni automatiikka osaa hyödyntää tuon moottorin poikkeuksellisen alhaisille käyntinopeuksille tuotua hyvän hyötysuhteen aluetta varsin tarkasti, kunhan kuljettaja sallii auton niin tehdä.
Kulutus vaan pysyy sitkeästi samassa 5,5 litrassa kuin yleensäkin. Mikä on Quulla keskinopeus, kun ajaa alle 4 litran lukemia? Entä 740 GLE:llä?
Normaali maantieajoni keskikulutus osuu 4.5 tienoille +/- muutama desi tilanteesta riippuen ja silloin keskinopeus osuu valtatien liikenteen mukana ajaen luonnostaan 80 - 90 km/h väliin. Tuo 4.5 on minulle luonteva maantieajolukema, johon minun ei tarvitse tinkiä mistään, kunhan reitillä ei ole satasta ylittävää rajoitusta. 7G-Tronicista puuttuu kaksi vaihdetta, joten välitykset loppuvat sataseen, jonka jälkeen käyntinopeusmittari kiipeää yli 1500 kierroksen.
Alle 4 litraa sadalle on helposti toistettavissa koeluontoisesti, mutta normaalissa ajossani se on silti poikkeustilanne. Pystyn sen toistamaan koeluontoisesti jatkuvalla 70 - 80 km/h matkanopeudella, mutta tuo todellisen pääsiäisliikenteen seassa 3.7 litraa sadalle kulutuksen keskinopeus on tasan 80 km/h, eli tasan sen mitä jono veti tunturista kaupunkiin päin. Tuohon yksittäiseen matkaan liittyy myös lähes 400 metrin alamäki 150 km matkalla, mikä näkyy myös desin tai pari (ylämäkeen mökille mennessä kuluu aina enemmän kuin kotiin palatessa). Toinen tilanne, jossa olen nähnyt 4 alituksen sitä erikseen yrittämättä on ollut pikkuteillä pitkin Pohjanmaata valittu maisemareitti puhtaasti maisemien vuoksi, jonka seurauksena alle 80 pudonnut keskinopeus pudottu myös kulutuksen juuri ja juuri alle nelosen.
Miksi ja miksi Kumppani kysyy samoja asioita. Vielä viimeisen kerran, jonossa ajaessa ei voi valita erinopeutta mitä jono kulkee, ja kun sen nopeus vaihtelee esim. 80 sallitusta alaspäin minunkin pitäisi laittaa Acc nopeudeksi 70 jos en haluaisi osallistua jonoon. No mieti sitä mitä siitä seuraisi vilkkaalla tiellä missä jonoja muodostuu.
Asia ei varmaan enempää voisi kiinnostaa ketään.
@_Quu :
Miksi minä noin ajaisin? Ja mitä kummallista on saada ns. jono kiinni, tai ajaa jonossa sinänsä? Eihän siltä kukaan voi välttyä. Kysymys on siitä, mitä sen jälkeen teen, etten tarpeettomasti joudu mukaan haitariliikkeeseen ja samalla vaikutan takana tuleviinkin. Arvaatko jo mihin voisi liittyä...?
Tottakai, silloin kun ilmaiset asian tuolla tavalla.
Mutta kun sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
Tuo ei ota kantaa siihen, mikä on edes mittarivirhe huomioiden ajonopeus, eihän? Se ottaa kantaa siihen, että haitariliikeen aiheuttaja on oletuksena taloudellinen (pihtaava) kuski. Eikä noin tietenkään ole, eikö tuo mene jakeluun. Vaihtoehtojahan on vaikka mitä, josta sinä et siellä jonossa ajaessa, tarpeeksi kaukana siis, tiedä yhtään mitään. Etenkään juuri sitä, mikä on käkikuskin motivaatio ylipäätään.
Jos tuo tarkoitti sitä, että kaikkien jonossa ajavien täytyisi pitää "satojen metrien välit" toisiinsa jonossa, niin mistä ihmeestä sinä tuollaisen käsityksen pieraisit?
Sieltä sitä ei sitten toisaalta varmaan tarvitse edes tehdä ohitusta, vai mitä? Eikä siellä varmasti tasanopeutta ACC:llä muiden mukana ajaen tunnu pumppaaminenkaan, joten ei pitäisi olla rutisemista! Jos "liian hidas nopeus" häiritsee, niin joudut ajamaan lähemmäksi ja sitten ohi. Mitäs kummaa siinä sitten olisi, normaali liikennetapahtuma.
Tämä selvä, eli ihan konkreettiset turhautumisen merkit. Osaava ohittaja ei muuten roiku lähellä, koska nopea ohitus lähtee kaukaa, aina näkemän ja autolla myös kiihdytyksen vuoksi. Tämä tieto auttaa sinua kertomalla, että takana on osaamaton kuljettaja jota kannattaa varoa.
Kevaripojalla ovat vaihtoehdot vähissä, kun vehkeet eivät oikeasti kulje yhtään enempää, joten ei ole mistä lisätä. Harrasteautoni ovat olleet siitä helppoja, että Amazonkin kyllä kulkee puolet liikaakin, mutta meteli kasvaa. Hetkellinen nopeuden lisääminen on silti täysin mahdollista. Autolla ajaessani etenkin tutulla reitillä saatan nostaa nopeutta hieman ehtiäkseni vapaan näkymän tarjoavalle harjanteelle ettei nopeampi tavoita minua ylämäessä juuri ennen harjannetta. Juuri siinä harjanteella antamani merkki selkeällä oikealle siirtymisellä ja oikealla vilkulla avaa ohituspaikan helposti.
Saatan päästä tässä suhteessa helpommalla, koska eri ajoneuvoilla näen eri näkökulmat konkreettisesti ja olen usein myös ohittajana, joten tiedän mikä auttaa siinä roolissa.
Pientareelle en väistä itsekään kuin poikkeuksellisen hankalasta roikkujasta eroon päästäkseni. Henkilöautolla tai moottoripyörällä sinne ei saisi periaatteessa väistää lainkaan, mutta joskus se tuntuu vähiten vaaralliselta vaihtoehdolta. JOS tähän lähtee, silloin pitää tietenkin vastata huutoonsa. Kun tietä on annettu, siellä pientareella pysytään tuli eteen mitä tuli ja vaikka ohitus kestäisi kuinka kauan. Eli tätä ei voi vetää koskaan sokkona, vaan se piennar pitää olla sekä näkyvissä että varmasti vapaa riittävän pitkälle.
OK, homma kunnossa, etkä tee ohittajan elämää tarpeettoman vaikeaksi.
Muistelepa tätä keskustelua kun seuraavan kerran tavoitat pimeässä huomattavasti omiasi heikommilla valoilla (aivan oikeutetusti!) hitaammin liikkuvan. Edellä ajava estää kaukovalojen käytön, mutta toisaalta ohitettavan edellä ei ole mitään taaempaa havaittavaa valaistusta.
Tutulla tiellä saatan mennä ohitse paikassa, jossa tiedän vapaan tilan riittäväksi, mutta oudolla tiellä jään jumiin hitaamman taakse, kunnes saavumme valaistulle alueelle. Taajaman jälkeen rajoituksen kasvaessa isompaan lukemaan menen ohitse korostetun ripeästi kun katuvalojen alueella vielä ehtii. Toinen vapauttava tekijä voi olla minua rohkeampi ohittaja näyttämässä tietä meistä molemmista ohi painuttuaan.
Täysin mahdollista, koska eri ajoneuvoihin suhtaudutaan eri tavoin? Moottoripyörä on myös siinä mielessä eri juttu, että osaava motoristi mahtuu heittämään auton ohitseen helpommin kuin autolla, joten sopivan ohituspaikan kyttäämiseen menee keskimäärin vähemmän aikaa.
Tosin viime viikonloppuna tulin mökiltä käyttöautollani Rahtari-80 kun oli maastopyörä mukana ja minulla on tapana hidastaa aina silloin kun vetokuulassa roikkuu jotain vedettävää. Ohituksia oli jo kesärajoituksille vaihdetulla valtatiellä paljon, mutta yhtään negatiivista kuittia en saanut. Useita positiivisia kylläkin.
Sekä ajoneuvon paikka ajoradalla. Moottoripyörällä tämä on helppo muuttaa korostetun selvästi, mutta myös autolla pieni oikealle siirtyminen ajoradallakin parantaa usein takana olevan näkemää. Jos takaa tulee jatkuvasti ohitse nopeampia, silloin selvässä ja helpossa ohituspaikassa ohittava ei käytännössä hyödy vilkulla annetusta ohitusmerkistä, mutta silloinkin vilkku kertoo jonossa taaempana tuleville, että jonon edessä hitaammin ajava näkee peilistä tilanteen takanaan ja toimii sen mukaisesti. Tämä rauhoittaa taaempana jonossa olevia, vaikka ohitettaan oikea vilkku tulisi kuittauksena ohittajan vasempaan.
Oletan, että takana tulevan kiireisen turhautumiseen vaikuttaa se, että hän kokee muiden hidastavan aiheettomasti takana tulevia mitenkään huomioimatta? Jos arvaan tämän oikein, silloin mikä tahansa ele, joka osoittaa että takanatuleva on havaittu ja korjaavat toimenpiteet ovat käynnissä riittää rauhoittamaan.
Vaikka olisin jo valmiiksi pari km/h ylinopeuden puolella ohituskaistalla ja huomaan arvioineeni reilua ylinopeutta lähestyvän nopeuden väärin, napsuttelen cruiseen oman toleranssini ylärajoille vauhtia lisää hänen tavoitettuaan minut. Selvää ylinopeutta ajavalta en suostu kiihdyttämäään karkuun, mutta minun nopeuteeni jo hidastanut näkee minun kiihdyttävän alta pois. Hätäinen ei yleensä kimpaannu siitä, että kiihdytykseni on häneen verrattuna vaatimaton, saahan hän tilaisuutensa näyttää miten vehkeet kulkevat kun siirryn pois edestä. Tuossa tilanteessa kannattaa myös napata oikea vilkku päälle jo ohitettavan rinnalla tai heti sen jälkeen, ettei hätäisimmät tunge oikealta ohitse. Vaikka oikealle siirtyminen vielä kestääkin, on kommunikoitu sen olevan tekeillä heti kun toleranssit sallivat.
Olennaista on näyttää takanatulevalle, että hänet on huomattu ja että mennään pois edestä kun keritään. Siinä tarkoituksessa ei ole tarpeenkaan lähteä kiihdytyskilpailuun hänen ehdoillaan, vaan selkeästi havaittavat toimenpiteet näyttäisivät yleensä riittävän.
Jäi aikanaan mieleen hauska tapaus, kun arvioin kulutuksen (Rouvan auto lainassa) hieman väärin ja Helsingin keskustasta Tähtisensalmen huoltamolle aiottu tankkaus alkoi jäädä vajaaksi ajotietokoneen napsautettua viivat tauluun jäljellä olevan rangen osalta. Olin Kehätieltä lähtien seuraillut peilissä kaunista Italianpunaista Alfaa, joka tuli nopeasti perääni, jäi seuraamaan ja ohitti perässäni jokaisen jonka minäkin ohitin, mutta ei halunnut edelleni. Ajoimme jonossa kaikki rajoitukset, kunnes pudotin moottoritiellä marssivauhdin 80 ja ajoimme hetken kuluttua viereisille mittareilla tankkaamaan. Pyysin anteeksi ja kerroin syyn äkilliseen ajotavan muutokseeni, jolloin Alfan kuski sanoi, että oli niin helppo seurata täsmällisiä reagointeja kaikkiin rajoituksiin, että hän ei uskaltanut enää mennä ohitseni, koska pelkäsi missanneensa rajoituksen, jota arveli minun noudattavan :-)
Totta, mutta ihmisen havainto- ja päätöksentekojärjestelmän puutteet huomioon ottaen ei kovin käytännöllinen perusta turvalliselle ajamiselle.
Varmaan sellainenkin näkökulma voi olla olemassa, että pihistelystä tulee tärkein asia jopa turvallisuudenkin kustannuksella. Kaikilla ääriliikkeillä tahtoo olla huonot sivuvaikutuksensa.
Omalta kannaltani puhun kuitenkin käytännön esimerkkinä vanhasta vauhtikallosta, joka huomasi ensin haavoittuvuutensa ostettuaan moottoripyörän. Siitä seurasi vastuu itselleen hankkia ajokoulutusta ja tehdä harjoitteita omalla ajalla. Ja vasta tämän turvallisuusajattelun LOPPUTULOKSENA havaittiin myöhemmin auton kulutus melko pieneksi. Minulle tässä on erityisen mielenkiintoista se, että moottoripyörän kulutus on minulle positiivinen asia. Moottoripyörän bensa tulee sielunhoidon kustannuspaikalta, joten on oikeastaan sitä parempi, mitä enemmän polttoainetta kuluu pyörässä. Litraa sadalle on merkityksekäs ainoastaan siinä mielessä, että kulutuksen selittämätön kasvu indikoi teknisestä viasta. Tankkikirjaa en silti ole koskaan pitänyt MP:lle, vaikka katsonkin karkeasti tankillisen keskikulutuksen tankatessani. Ja SILTI se MP ajotapa vähensi autoni kulutusta.
Minusta tämä ei ole sattumaa, vaan turvallisen ja taloudellisen ajon menetelmissä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta eivät ne tosiaan sama asia ole. Haluaisin silti ehdottaa "ekoajon pois päältä kääntämisen" sijasta päinvastaista näkökulmaa, jossa ajetaan koko ajan turvallisesti, mutta samalla talous mielessä pitäen.
Totta. Vaihtoehtona on kyllä myös aloittaa rullaamalla hidastaminen hieman aiemmin, jolloin itselle ja muille jää enemmän havaintoaikaa ja risteykseen saavutaan hitaammalla nopeudella.
Laitetaanko eko-moodi ehdolliseksi turvamoodille, joka on päällä aina?
Risteysten lisäksi erilaiset hidastamistilanteet tuovat myös esiin tarpeita kuluttaa lisää polttoainetta turvallisuuden hyväksi.
Paljon tilaa ympärillä on näkemän perusta. Hyvä ennakointi on sekä turvallisen että taloudellisen ajon perusta. Lebensraum!
Näissä tulee hätäseis harjoituksia joka kesä, kun sivusta kolmion takaa tuleva joko saapuu risteykseen suurella nopeudella aivan viime hetkellä jarruttaen tai valuu autoinensa epämääräisen näköisesti ettei lähestyvä voi tietää näkikö hän pyörää vai ei.
Tässä se varautuminen pysähtymään tausta tarkistaen ja sormet kahvoille nostaen ei vielä kuluta polttoainetta, joten pitäisin tätä tilanteena, jossa turvallisuusvaatimukset ja taloustavoite eivät ole ristiriidassa eivätkä riippuvaisia toisistaan? Ei ainakaan ennen kuin motoristin uskallus pettää ja hän vetää varalta mopon parkkiin?
Hidastaminen ei tietenkään ole. Mutta kun ajattelet tuon motoristin tilannetta pakettiauton valuessa eteen kolmion takaa, on houkutus kulutusoptimointiin turvallisuuden kustannuksella erittäin epätodennäköinen priorisointi, vai mitä?
Vääriä priorisointeja sattuu, myös itselleni, mutta arvelisin niiden johtuvan ennemminkin arviointivirheistä. Liian usein huomaan vasta tilanteeseen liian syvälle ajettuani, että enpä huomannut mahdollista riskiä ennalta. Osumilta vältytään sen turvin, että muut hoitavat osuutensa minua paremmin. Juuri näiden tilanteiden kannalta on hyvä kiinnittää huomiota oman käsialan selkeyteen. Kun näkee mitä toinen aikoo seuraavaksi tehdä, niin harva ajaa tahallaan päälle, vaikka peliliikkeen tekijällä itsellään jäisikin jokin ilmansuunta tarkastamatta.
Myönnän syyllisyyteni. Autolla teen tämän joskus siten, että oikean vilkun kera napsautan cruisen vapaalle siinä kohdassa, jossa arvioni mukaan kohtuullisella etäisyydellä takanani seuraavan ei tarvitsisi reagoida kääntymiseeni mitenkään. Jos hän on sitä lähempänä, niin itsepä hidastuksensa tilasi. Näin tehden kulutus- ja ennen kaikkea dinosauruksen aivojeni koulutusmotiivini ajaa kyllä yli defensiivisen häiveajon tavoitteesta, jossa kenenkään muun ei pitäisi joutua reagoimaan minun ajamiseeni mitenkään.
Väärin mikä väärin, enkä halua sitä selittää oikeaksi. Koska tilanne jossa edelläajava hidastaa jo ennestään liian lyhyellä etäisyydellä on riskialtis äkkipysäyksille, en uskalla käyttää tätä kuin monikaistaisen kevyestä liikenteestä vapautetun ajoväylän loivassa ja tilavassa ulosmenorampissa. Enkä erittäin lähellä ajavan kanssa lainkaan.
Motoristin pitää varoa tuokin itse, koska jää kuitenkin osumatapauksessa kasan alimmaiseksi.
Kun on tietoisesti opetellut motoristin rutiinit, ei niitä halua jättää pois autoa ajaessaankaan.
Aivan jos se ajaa edellä kerrotulla tavalla, nopeus aaltoilee sallitusta alaspäin.
Jos et osallistu jonon nopeusvaihteluihin sinun on oltava satojen metrien takamatkalla alinopeudella, että nopeusvaihtelut tasaantuu etkä saavuta jonon häntää, jos ajat tasaista sallittua saavutat väistämättä jonon ja joudut alistumaan jonon "aaltoliikkeeseen" Mainittakoon kun sinulla on tarkoituksenhakuinen värinymmärrys, niin on useita muitakin syitä, miksi ajetaan vaihtelevalla nopeudella, siihen tarvitaan oma otsikko.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
Sinun aloituksesi kuului näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
@_Quu kirjoitti:
Millä oletuksella se ajaisi juuri noin? Se on edelleen täysi mysteeri ja sinun naiviin karrikoitu käsityksesi ja yleistys.
Jonossa nopeusvaihteluita tulee, se on väistämätöntä. Kyse on siitä, kuinka paljon itse aikoo siihen osallistua, johon vaikuttaa etäisyys edellä ajavaan. Lyhyt väli = pumppaaminen rajua, pitkä väli = ei juuri hetkauta itseäsi ja fiksuja takana tulevia.
Kyse ei ole "satojen metrien väleistä". Voisitko aivan oikeasti nyt lopettaa typerän karrikoinnin, kiitos. Argumentointisi taitaa vappua kohti mennessä uupua pahasti...
Jonon voi tavoittaa monestakin syystä. Sallittu nopeus voi toteutua, tai olla toteutumatta, ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on sillä, miten vähiten haluat alistua "aaltoliikkeeseen" ja siihen vaikutat sinä parhaiten omalta osaltasi. Kärjessä voi tapahtua eri asioita, mutta sinun kannaltasi paras lopputulos tulee, kun pidät niin pitkää väliä, että ACC hidastelee puolestasi mahdollisimman vähän. Se ei suinkaan tarkoita ollenkaan! Mutta mitä vähemmän, sitä paremmat olot takanasi tulevillakin on - ja sinulla.
Sinä se olet tarkoitushakuinen ollut tässä asiassa alusta asti. Et ole todellakaan tuonut tuollaista oivallustasi esille yhtään mitenkään! Et ole antanut pienintäkään mahdollisuutta tulkita muuta kuin sen, että taloudellisuuskuski (pihtaaja) aiheuttaa kaiken. Minä olen sen sijaan vihjannut moneen otteeseen, että avarra näkemystäsi.
Ei niin. Minkä ihmeen takia sinä sitten umpilähtökohtaisesti syyllistät sellaisia sitten ja yleistät? Tämä on ollut sinun teesisi koko ajan: ""Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon", et sinä siitä enää mihinkään pääse.
ACC sopeutuu joustavasti edellä menevän nopeuteen 0 ja asetetun nopeuden välillä, ja se on sen tehtävä.
Minä en ole antanut mitään yleistä määritelmää kuinka paljon on kulutuksen alentamisen hakuisia, jotka rullailee alamäet vapaalla ja ottaa vauhtia ennen ylämäkeä, että pääsee sen joustavilla kierroksilla ylös. Noin ne pihtarit kertoo toimivansa.
Kuka on kertonut ottavansa vauhtia ennen mäkeä?
@_Quu kirjoitti:
Et ole antanut määritelmiä kuinka paljon, et. Määrällä ei ole väliä, koska yleistit moitteesi heihin kaikkiin! Kas näin: "Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon"
Kyllä, onko kukaan missään kohtaa tuota kiistänyt? Ei ole. Mutta sille määrittämäsi etäisyys edellä ajavaan vaikuttaa yhä edelleen siihen, miten nopeasti se reagoi ja kuinka voimakkaasti. Mitä voimakkaammin, sitä vahvemmin olet osallisena jonoliikenteen pumppaajana. Syytätkö siitä pumppaamisesta nyt sitten jo ACC:tä kun et voi enää taloudellista (pihtaria) kuskia syyttää?
Sellainen välimatka riittää, jonka puitteissa auto ehtii hidastua rullaamalla haitarin tahtiin ja jonka päästä ei edellä olevien jarruvalot häikäise. Kun jonon näkee edellä jarruttelevan, niin eihän siinä vaiheessa tietenkään ajeta tasaisella vaiuhdilla kohti jonoa. Näin säästyy energiaa ja haitarin liike tasoittuu takana tulevien iloksi.
Otin vaan kantaa otsikon keskustelun aiheeseen, ja paras apu on ACC on kai niitä myyty muillekin kuin minulle.
ACC toimii edellä menevän ehdoilla, se oli huippuvarusta Premium luokassa, nyt kun se on karvalakkiluokkaankin saatavana, siitä tulikin Kumppanin jonoon haitariliikkeen lisääjä.
Sinä väitit taloudellisen kuskin aiheuttavan jonoon haitariliikkeen, vaikka todellisuudessa taloudellinen kuski vähentää haitariliikettä. Mukautuvan vakkarin kanssa ollaan mukana haitariliikkeessä monien muiden tavoin.
Joko keksit, kuka kiihdyttelee ennen mäkeä?
Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.
Ja jos ne ajaa edellä kertomallani tavalla tulos on väistämätön.
Eikä oikeasi taloudellisen ajon hallitsevan ajosuorite aiheuta minkäänlaista häiriötä tien sallittuun nopeuteen.
Olenko muuta väittänyt, eikö se nyt ole selvä asia, ACC toimii valppaammin nopeudenmuutoksiin, mikä tärkeintä mahdollissen nopeaan jonon pysähdykseen.
Eli keksit jonkin kuvitteellisen ajotyylin, jonka perusteella aloit leimaamaan taloudellisia haitariliikkeen aiheuttajaksi.
Voi se olla niinkin, tai sitten ei. Kun ajoi ei mukautuvalla säätimellä, niin se oli välillä mahdottomuus pitää päällä sallitussa nopeudessa kun edellä menevän nopeus seilaa niin paljon.
Kuulitko tuon ajotavan sellaiselta, joka luulee olevansa pihtari vai sellaiselta joka oikeasti on?
Suuri tehopyyntö ei ole taloudellisuusajoa edes hybridillä, vaikka hybridijärjestelmä vähentääkin kulutuspenaltia. Sen sijaan oikeasti taloudellinen kuljettaja saattaa häiritä takanaan ajavia ylämäkeen hidastuvalla nopeudellaan, ellei hän ota muita huomioon.
Minä lakkasin mikrohybridilläni vapauttamasta vakionopeussäätimen mökkimatkan alamäissä jo vuosia sitten, osin talouspuolen vuoksi. Ellei laturia ohjata nimellisteholleen vakionopeussäätimen jarruksi alamäessä, sitten se laturi jarruttaa hetkeä myöhemmin veto päällä. Toisekseen, vakionopeussäädin estää ylinopeuden.
Minähän se tietysti olin, joka kirjoitti, että ylämäkeen niin kuin sielu sietää ja konstaapeli suo tai jotain sinne päin.
Niin tietysti, kun antaa vauhdin hidastua, niin varmaankin parempi ainakin, jos ylämäen jälkeen jatkaa tasaisella. Mutta polttiksen parempi hyötysuhde kuormitettuna ja pulse&glide tekniikka tilanteessa, jossa takana tulee muuta liikennettä ja edessä on alamäki? Saa vähän eroa takana tulevaan ja siis tilaa pidempään alamäkirullaukseen ilman, että takana tulevat häiriintyy.
Plugarin kanssa olen kokeillut vaihtaa polttiksen päälle isompaan ylämäkeen ja sitten mäen päällä taas takaisin sähkölle ja vaihde vapaalle, jos lähtee alamäkeen. Polttis käynnistyy EV-tilassakin vaihdevivusta nykäisemällä ja sammuu taas tönäisemällä vipua toiseen suuntaan joko D-asentoon tai vapaalle N-asentoon. Autossani on regenerointi päällä D-asennossakin ja B-asennossa voimakkaampi. Olen ajatellut, että koska joka tapauksessa joudun ajamaan bensalla matkan pituden takia, niin ajan enemmän kuormittavat tilanteet polttiksella ja käytän sähköä pienemmissä erissä pitkin matkaa tilanteen mukaan.
Onko pulse & glide taloudellinen tapa? Pelkällä polttiksella glide on vapaata rullaamista, mutta plugarilla vapaan rullaamisen jatkoksi pääsee pienellä sähköteholla tavallaan pidentämään rullaamista varsinkin alamäen jälkeen tasaisella.
Vasta aloin kokeilla noita tapoja ja kun minulla on nyt laskusuhdanne polttoaineen kulutuksessa muutenkin, kun ei ole osittain koronankaan takia ollut normaalia määriä pitkiä matkoja, niin en oikein tiedä onko ollut vaikutusta.
Ei kait kukaan Toyota hybridillä vapaalla rullaa, en tiedä onko se edes mahdollista, kun sähkömoottori on kiinteässä yhteydessä vetäviin pyöriin.
Sehän lataa hidastuksissa ja alamäissä jos se joutuu hidastamaan ettei asetettu nopeus ylity.
On meillä ollut Suomessa tehty Saab 96 v nelonen, siinä oli vapaakytkin, alamäissä ja kun nosti jalan kaasulta se rullasi vapaalla.
Niinhän automaattivaihteinen plugarikin lataa hidastuksissa, kun vaihde on päällä. Mutta olen antanut itselleni kertoa, että regeneroinnilla ei saa energiaa niin paljoa talteen kuin mitä vapaalla rullaamalla säästää. Sitä olen tässä nyt harjoitellut, että kytken vapaalle rullatessa ja vaihteen päälle vain jos tarvitsee hidastaa rullaamista.
Ahaa, puhuimme eri tilanteesta. Minä olin tunturi- ja vaaramaisemassa, jossa moottorijarrutus, automatiikan alasvaihto ja laturin muutaman kW jarrutusteho yhdessäkään eivät riitä, joten vakionopeussäädin päällä jarruvalot syttyvät jyrkimmässä alamäessä.
Kun jarrua tarvitaan joka tapauksessa, kannattaa vapaalla rullaamisen sijasta generoida laturilla lisää sähköä jota tarvitaan pian kuiteniin.
Juu, niinhän teenkin. Autossa on sellainen pieni vaihdevipu keskikonsolissa ja se on aina keskiasennossa. Vapaalta N-asennosta pitää nykäistä kerran D-asentoon ja toisen kerran B-asentoon ja sama toisin päin. Alamäkeen lähden vaihde tökättynä N-asentoon ja sitten, jos tarvitsee hiljentää, niin nykäisen D-asentoon, jolloin alkaa regeneroida. Jos vielä tarvitsee hidastaa, niin uusi nykäisy B-asentoon ja generointi vahvistuu ja sitten jarrua painamalla lisää generointivastusta ja vihoviimeksi jarrua lisää, jolloin mekaaniset jarrut aktivoituvat. N-asennossa auto ei generoi jarrua painamallakaan, joten pitää aina aloittaa D-asennon generoinnilla. Sitten joko jarrupolkimella tai B-asennolla intuition ohjaamana.
Tällä hetkellä minulla on käsitys, että generoimalla ei saa takaisin sitä, minkä hyödyn menettää, jos ei hyödynnä rullaamista. Siis alamäessä ensisijaisesti rullaamalla ja regenerointi peliin vasta, jos vauhtia pitää hidastaa.
Polttiksella ylämäkeen, rullaamalla ja sähköllä sen jälkeen.
Hyvinkin mahdollista monilla. Verrataan tuota käsitykseen turvallisesta autosta. Yleisen käsityksen mukaan halutaan tehokas auto, koska sillä on turvallista ohittaa. Ok, ei teho sinänsä vaaraksi ole. Mutta kun kuljettaja aina sopeuttaa ajamisensa olosuhteisiin, varmasti monilla turvallisuushakuisina itseään pitävillä käy niin, että tehokkaampi auto johtaakin entistä huonompaan ajotapaan eli teräviin, toisen perästä aloitettuihin ohituksiin, joissa on tilaa vähemmän ja ajonopeudet kovempia. Riippumatta siitä, jääkö tästä huolimatta tehokkaalla autolla reserviä enemmän kuin hitaammalla, turvallisuus tuskin tehon lisäyksen seurauksena parantui, vaikka valinnalla sitä tavoiteltiin.
Dsg:ssäkin on käsikirjan mukaan vapaakytkin. Kierrokset ei kyllä tyhjäkäynnille putoa, mutta alamäessä vauhti kiihtyy herkästi eli moottorijarru tuntuu puuttuvan.
Joskus kun jyrkkää ylämäkeä edeltää jyrkkä alamäki ja välissä terävä taitekohta, saatan vakkarilla ajaessa kevyesti painaa kaasua juuri ennen ylämäen alkua. Muuten vakkari tulee ylämäen alkuun kaasu ylhäällä ja kun ylämäki alkaa, joutu auto painamaan ajonopeuden säilyttääkseen painamaan kaasua reippaasti. Edellisessä autossa taisi olla kaasu tällaisessa tilanteessa pohjassa, kun ajonopeus oli n. 80 ja päällä suurin vaihde. Saattaa nykyisessäkin olla, kun suurimman vaihteen kierrosluku on tuhat vanhaa alempi. Kun hiukan ennakoi ylämäen alkua, lähdetään siihen jouhevammin. Nopeus ei paljon tuossa ehdi kasvaa, puhutaan n. 5 tai korkeintaan 10 km/h suuruusluokasta.
Mitään jarrutuslatureita tms. järjestelmiä ei autoissani ole ollut. Ja kun tiellä liikkuvan kaluston keski-ikä on yli 10 v, ei yleisesti ottaen vielä moneen vuoteen ole muillakaan.
Täytyy kyllä ihailla niitä, jotka ajavat ns. normaalitasoon verrattuna 1-3 litraa alemmalla kulutuksella. Kokeilin muutaman kerran erään säännöllisen 50 kilsan matkan keskittyä jatkuvasti ajamiseen. Keskinopeus n. 90 km/h, suuri osa matkasta vapaata moottoritietä, muuten rajoitukset 30...80 km/h ja tiestö sujuvaa. Ei ylinopeuksia, mutta kuitenkin suurinta sallittua ajaen. Vakkari päällä suuren osan ajasta. Kulutus vaan pysyy sitkeästi samassa 5,5 litrassa kuin yleensäkin. Mikä on Quulla keskinopeus, kun ajaa alle 4 litran lukemia? Entä 740 GLE:llä?
Minä ajoin toissapäivänä 2x30km moottoritietä ACC nopeudeksi laitoin 130 keskinopeutta en katsonut keskikulutus 4,6. Pitkäaikainen kohta tulee vuosi autolle ikää ja ajot muodostuu pääasiassa 3-5 km pätkäajosta mittaria ei ole nollattu kertaakaan siellä on sitkeästi pysynyt 5,1 l kokonaiskeskikulutus.
Helsinki Pori ruuhkaisessa ajossa kumpaankin suutaan keskikulutus 3,8 l samoihin +- lukemiin pääsee kun ajaa 140 tietä Helsinki lahti väliä.
Minulla ei ole mitään tarkkoja laskelmia, kaikki tieto perustuu siihen mitä tietokone vilauttaa kun saavun perille ja painan stop nappia.
@Quu:
Et vaan sinä otit kantaa tähän: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon. Vasta sitten otit mukaan ACC:n
Lisääjä tai ei, mutta osallistuja joka tapauksessa. Kaikki riippuu etäisyydestä edellä ajavaan. Se miten voimakkaasti ACC joutuu reagoimaan, se vaikuttaa asiaan. Myös sinun takanasi ajaviin varsinkin.
Koskahan tuo nyt menisi jakeluusi?
Kuten NHB:kin jo sanoi, sinä keksit jonkin kuvitteellisen ajotyylin, jonka perusteella aloit leimaamaan taloudellisia haitariliikkeen aiheuttajaksi. Lisäksi keksit kuskeille ajomotiiveja jostakin jonossa ajaessasi.
Ei se voi, vaan on. Et ole kumonnut asiaa missään kohtaa ainakaan.
Sellaista se jonossa ajeleminen pahimmillaan on. Mutta toiston toiston toistona, niin mitä tekemistä sillä on tämän väitteesi kanssa: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon? Ethän sinä voi tietää kenenkään ajomotiiveja noin lähtökohtaisesti, kunhan kehittelet aikasi kuluksi.
No miksi sinä toistat tätä: taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon? Et sinä tuossa ehdollista ketään oikein tai väärin taloudellisesti ajavaksi, vaan niputat kaikki samaan.
Ja ennen kaikkea, miksi jätät täysin huomioimatta kaikkien muiden jonossa olevien osuuden tuohon haitariliikkeeseen vaikuttamisessa?
Silloin kun saan itse valita nopeuteni, se on rajoituksen ja puuttumiskynnyksen välissä.
Minulla aina kun se vaan pysyy päällä, eli yli 30 km/h. Myös kiihdytykset vakionopeussäätimellä, joka on ohjelmoitu tähtäämään moottori optimikohtaansa ja selaamaan monivaihteinen automaatti läpi tavoitenopeuteen saakka. Hidastukset vakkari pois päältä rullaten. Matalien käyntinopeuksien miellyttävä tasainen voiman tunne ja taloudellisuus olivat oma perusteluni rajata valintani pelkästään kaksoisahdettuihin moottoriversioihin 220 / 250 CDI, vaikka saman perusmoottorin yhdellä turbolla ahdetun 200 CDI:nkin teholukemissa jäisi minulla puolet käyttämättä. Suomen nopeuksilla autoni automatiikka osaa hyödyntää tuon moottorin poikkeuksellisen alhaisille käyntinopeuksille tuotua hyvän hyötysuhteen aluetta varsin tarkasti, kunhan kuljettaja sallii auton niin tehdä.
Normaali maantieajoni keskikulutus osuu 4.5 tienoille +/- muutama desi tilanteesta riippuen ja silloin keskinopeus osuu valtatien liikenteen mukana ajaen luonnostaan 80 - 90 km/h väliin. Tuo 4.5 on minulle luonteva maantieajolukema, johon minun ei tarvitse tinkiä mistään, kunhan reitillä ei ole satasta ylittävää rajoitusta. 7G-Tronicista puuttuu kaksi vaihdetta, joten välitykset loppuvat sataseen, jonka jälkeen käyntinopeusmittari kiipeää yli 1500 kierroksen.
Alle 4 litraa sadalle on helposti toistettavissa koeluontoisesti, mutta normaalissa ajossani se on silti poikkeustilanne. Pystyn sen toistamaan koeluontoisesti jatkuvalla 70 - 80 km/h matkanopeudella, mutta tuo todellisen pääsiäisliikenteen seassa 3.7 litraa sadalle kulutuksen keskinopeus on tasan 80 km/h, eli tasan sen mitä jono veti tunturista kaupunkiin päin. Tuohon yksittäiseen matkaan liittyy myös lähes 400 metrin alamäki 150 km matkalla, mikä näkyy myös desin tai pari (ylämäkeen mökille mennessä kuluu aina enemmän kuin kotiin palatessa). Toinen tilanne, jossa olen nähnyt 4 alituksen sitä erikseen yrittämättä on ollut pikkuteillä pitkin Pohjanmaata valittu maisemareitti puhtaasti maisemien vuoksi, jonka seurauksena alle 80 pudonnut keskinopeus pudottu myös kulutuksen juuri ja juuri alle nelosen.
Miksi ja miksi Kumppani kysyy samoja asioita. Vielä viimeisen kerran, jonossa ajaessa ei voi valita erinopeutta mitä jono kulkee, ja kun sen nopeus vaihtelee esim. 80 sallitusta alaspäin minunkin pitäisi laittaa Acc nopeudeksi 70 jos en haluaisi osallistua jonoon. No mieti sitä mitä siitä seuraisi vilkkaalla tiellä missä jonoja muodostuu.
Asia ei varmaan enempää voisi kiinnostaa ketään.