@HybridRules kirjoitti:
En ajatellutkaan pidon rajaa vaan, että pisaran venyttäjä pitää yllä kovempaa vauhtia kuin "tavallinen" kuski.
Peilaat omia virheitäsi muihin ja vedät tässäkin sekä taloudellisuusajon että turvallisen ajon väärin.
Aloita seuraavalla kerralla hidastus vapaalla rullaten hieman aiemmin, niin sekä kulutus että riskit vähenevät.
Varmaankaan taloudellinen kuski ei pyri niin tiukkoihin väleihin, että omasta mielestään ottaa riskin äkkipysähdykseen
Ennakoivan kuljettajan tilan tarvetta ei määrää hätäjarrutus koska oman pelitilan säilyttäminen pumppujalkojen pumppaamisesta vapautumiseksi on sitä suurempi tilavaatimus.
mutta kun menee vauhdin ylläpito edellä tilanteisiin, niin saattaa mennä tiukempiin väleihin kuin kuski, jolla ei ole taloudellisuustavoitetta?
Nyt sait jo kolme väärin kerralla. Ahtaaseen väliin tunkemalla osoitat, ettet osaa ajaa turvallisesti, et taloudellisesti etkä myöskään osaa ohittaa nopeasti. Nopea ohitus lähtee kaukaa ja hyvältä näkemältä.
Pyörällä mahtuisi ohittamaan ahtaasti, koska kiihtyvyys on rajaton Jumalan Käden paiskatessa muoviluodin eteenpäin kosmisella pakonopeudella. Mutta ahdas ohitus ei sovi pyörälle muista syistä.
@HybridRules kirjoitti:
En ajatellutkaan pidon rajaa vaan, että pisaran venyttäjä pitää yllä kovempaa vauhtia kuin "tavallinen" kuski.
Peilaat omia virheitäsi muihin ja vedät tässäkin sekä taloudellisuusajon että turvallisen ajon väärin.
Aloita seuraavalla kerralla hidastus vapaalla rullaten hieman aiemmin, niin sekä kulutus että riskit vähenevät.
Varmaankaan taloudellinen kuski ei pyri niin tiukkoihin väleihin, että omasta mielestään ottaa riskin äkkipysähdykseen
Ennakoivan kuljettajan tilan tarvetta ei määrää hätäjarrutus koska oman pelitilan säilyttäminen pumppujalkojen pumppaamisesta vapautumiseksi on sitä suurempi tilavaatimus.
mutta kun menee vauhdin ylläpito edellä tilanteisiin, niin saattaa mennä tiukempiin väleihin kuin kuski, jolla ei ole taloudellisuustavoitetta?
Nyt sait jo kolme väärin kerralla. Ahtaaseen väliin tunkemalla osoitat, ettet osaa ajaa turvallisesti, et taloudellisesti etkä myöskään osaa ohittaa nopeasti. Nopea ohitus lähtee kaukaa ja hyvältä näkemältä.
Pyörällä mahtuisi ohittamaan ahtaasti, koska kiihtyvyys on rajaton Jumalan Käden paiskatessa muoviluodin eteenpäin kosmisella pakonopeudella. Mutta ahdas ohitus ei sovi pyörälle muista syistä.
Minusta on kummallista, että tuosta vaan sanot minun tekevän noin, mitä asetan kysymykseksi. Minä olen vain yrittänyt arvioida, millaisia tilanteita voisi syntyä, jos kuski priorisoi oman ajamisensa ja sen motivaatiotekijän ylimmäksi.
Sinä olet todistanut teksteilläsi hallitsevasi täysin virheettömän ajotavan tilanteessa kuin tilanteessa.
Kaikki talousajoa harrastavat eivät ehkä ole yhtä erinomaisia kuin sinä. Jos kuski pyrkii välttämään hidastuksia, ei minusta ole mahdoton skenaario, että toleranssit tiukkenevat mm. siinä, millaisiin väleihin pyrkii tunkemaan liikenneympyröissä.
Et taida osata perustella omaa ajoasi muuten kuin kuvittelemalla minulle jonkun ajotyylin ja sitten arvostelemalla sitä. Sinä vain väität, ettet aja liikenneympyrään liian kovaa. Mistä minä voin tietää, onko sinun mielestäsi hyvä nopeus yleispätevästi hyvä nopeus.
Minulla oli tarkoitus keskustella asiasta yleisellä tasolla väittämättä kenenkään toisen kirjoittajan tekemisistä mitään. Etkö sinä pysty sellaiseen? Puhua asioista asioina? Tällä tavoin tuntematta toisiamme, voit ainoastaan kuvitella minun ajavan jollakin tavalla ja sitten otat siihen kantaa? Kummallista minun mielestä.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
100 km/h rajoituksen alueella kaksikaistaisella tiellä raskaan liikenteen vauhtia henkilöautolla ajaminen tuntuu ärsyttävän monia
Mistä huomaat tämän ärsytyksen?
Pitäisi kai olla vihreä kolmio varoittamassa nopeampia ja kertomassa, että ei ole aikeitakaan liikkua ripeämmin.
Kerrotko varmasti muille aikeistasi ajotavallasi?
Teemme jotain eri tavoin, koska minulle tulee aika usein hyvää palautetta hitaudestani ystävällisen käden heilautuksen ja vilkkujen muodossa avustetun ohituksen jälkeen. Viimeksi viikonlopulla mökiltä pyörien kanssa Rahtari-80 palatessani.
Kuinka usein onnistut takaasi nopeammin lähestyvän havaittuasi sovittamaan ohituspaikan siten, että hän pääsee näyttämäsi ohitusmerkin turvin "heittämällä" ohitsesi hidastamatta?
Kuinka usein onnistut näyttämään taaksesi hidastaneelle itse näkemäsi ohituspaikan ennen kuin ohittaja on sitä voinut nähdä?
Onhan edessäsi vapaa tila, johon palata ohituksen jälkeen?
Onhan pimeässä hitaasti ajaessasi edessäsi ohitukseen riittävä valaistus? Lähes valottoman mustan aukon takaa on vaikea ohittaa.
Eipä olisi tätäkään ongelmaa, jos talvinopeudet jäisivät pysyviksi.
Eipä tuota ole nytkään. Sen verran paljon olen ajanut hitaalla harrasteautolla ja moottoripyörällä kevaripojan tahtiin ympäri Suomen jopa ryhmäajona kesäisellä valtatiellä, että tiedän ettei ongelmia tule, ellei niitä itse aiheuta.
Ratkaisun avaimet ovat asenne, etäisyydet, peili ja oikea vilkku.
Nelikaistaisella osuudella tuosta ei kovin suurta haittaa liene. Itse asiassa tunsin olevani enemmän tiellä, kun joskus yritin ajaa tasan rajoitusnopeutta ja olin vähän väliä raskasta liikennettä ohittaessani sisäkaistan "joustavien" kuljettajien jaloissa.
Tästä en osaa sanoa, koska menen ohituskaistalle ohittamaan enkä opettamaan ketään.
Ainoastaan Suomen talvi, riittävä Webaston käyttö ja perävaunun vetäminen mahdollistavat NEDC normikulutuksen saavuttamisen vuosikeskiarvona. Ilman näitä apuja jäisi alle normin.
@NHB kirjoitti:
Yksi taloudellisen ajon lähtökohta on pitää sen verran turvaväliä, ettei tarvitse jarrutella samaa tahtia lyhyillä väleillä ajavien kanssa aina, kun letkan nopeus hidastuu jostain syystä.
Mukautuvan vakionopeussäätimen (ACC) idea on siinä että se pitää etäisyyden edellä ajavaan vakiona
Eli aina liian lyhyenä ja koko ajan yhtä huonolla käsialalla kuin edellä menevä pumppujalka.
Juuri siksi taloudellisella kuskilla väliä on enemmän ja kuljettaja hoitaa nopeuden säädön automatiikkaa pehmeämmin, toki taloudellisesti vakionopeussäätimen avulla.
Samasta syystä oikeasti taloudellisen kuljettajan kohdalla jonon eteneminen TASOITTUU, kuten jo kokemuksesta tiedämmekin.
@_Quu kirjoitti:
Taloudellisesta ajotavasta puheenollen, täytyy olla aika timpuri että pääsee liikenteenrytmissä 1,8-2 L koneella 3,8 L/100 km kulutukseen, itselataava hybridi tekee sen acckin päällä auton oman tietokoneen ohjaamana.
Myönnän tappioni, en päässyt.
Jäin yli 2.1-litraisella selvästi raskaammalla autolla poikkeuksellisen vilkkaan valtatien liikenteen seassa täyden hiihtovarustelastin kanssa 3.7 litraan.
Menee isompikin auto keveämmin, kun ei ole kilometrin kuminauhaa pingotettavana voimansiirrossa haittana. Mutta mitäs näistä, toissavuosikymmenen muinaisjäänne.
@NHB kirjoitti:
Yksi taloudellisen ajon lähtökohta on pitää sen verran turvaväliä, ettei tarvitse jarrutella samaa tahtia lyhyillä väleillä ajavien kanssa aina, kun letkan nopeus hidastuu jostain syystä.
Mukautuvan vakionopeussäätimen (ACC) idea on siinä että se pitää etäisyyden edellä ajavaan vakiona
Eli aina liian lyhyenä ja koko ajan yhtä huonolla käsialalla kuin edellä menevä pumppujalka.
Juuri siksi taloudellisella kuskilla väliä on enemmän ja kuljettaja hoitaa nopeuden säädön automatiikkaa pehmeämmin, toki taloudellisesti vakionopeussäätimen avulla.
Samasta syystä oikeasti taloudellisen kuljettajan kohdalla jonon eteneminen TASOITTUU, kuten jo kokemuksesta tiedämmekin.
Tuossapa on pointtini Quulle tiivistetty helposti ymmärrettävässä muodossa.
Niin, minähän en pyrikään taloudelliseen ajotapaan, hybridi hoitaa sen homman. ACC:n pitämän välin kokee kanssa-autoilijat moottoritiellä liiankin pitkäksi, kun halukkaita väliin ajajia riittää, Toyotan asetuksissa on kolme etäisyyttä. ACC on takuulla valppaampi liikenteenseuraaja kuin manuaalisesti ajettuna (tunnistaa myös jalankulkijat ja pyörä, tosin niitä ei ole moottoritiellä, mainittakoon selvennyksenä)
@NHB kirjoitti:
Yksi taloudellisen ajon lähtökohta on pitää sen verran turvaväliä, ettei tarvitse jarrutella samaa tahtia lyhyillä väleillä ajavien kanssa aina, kun letkan nopeus hidastuu jostain syystä.
Mukautuvan vakionopeussäätimen (ACC) idea on siinä että se pitää etäisyyden edellä ajavaan vakiona
Eli aina liian lyhyenä ja koko ajan yhtä huonolla käsialalla kuin edellä menevä pumppujalka.
Juuri siksi taloudellisella kuskilla väliä on enemmän ja kuljettaja hoitaa nopeuden säädön automatiikkaa pehmeämmin, toki taloudellisesti vakionopeussäätimen avulla.
Samasta syystä oikeasti taloudellisen kuljettajan kohdalla jonon eteneminen TASOITTUU, kuten jo kokemuksesta tiedämmekin.
Kun nopeus usein 80 alueellakin vaihteelle 80 / 70 haarukassa, ruuhka aikana enemmänkin. Mitä matkanopeutta jonossa pidät että nopeusvaihtelut tasoittuu. Minun auto seuraa ACC päällä edellä menevän vahtia vakiovälillä, joten edellä menevä taloudellinen kuski aiheuttaa haitariliikkeen en minä.
Jos jono kokonaan pysähtyy väli jää pariin metriin.
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa ja mitä pidemmiksi ne kasvaa sitä suurempi on haitariliike kun jononopeus taas uudestaan laskee. Tulee jopa peräänajoja kun reagointiaika kertaantuu auto autolta taaksepäin.
Minun auto seuraa ACC päällä edellä menevän vahtia vakiovälillä, joten edellä menevä taloudellinen kuski aiheuttaa haitariliikkeen en minä.
Olet mukana toistamassa haitariliikettä kuitenkin. Ei siitä pääse selityksellä, että "ACC hoitaa". Sinun autosi reagoi edellä ajavaan ja takanasi tuleva tyhmimmillään sinun ajoosi. Ja ihmettelee silloin, että mitä hiivatti tuo kuski edellä pumppaa!
Minua yhä edelleen hämmentää se, että mistä ihmeestä voit päätellä käkikuskin motivaatioksi "ajaa taloudellisesti"? Siellä saatetaan nimittäin ajaa vakkari päällä tasanopeutta ja kymmenet muut kuskit perässä tötöilevät enemmänkin.
Jotta välttyisit typeriltä yleistyksiltä, niin mikset nyt lopettaisi taloudellisuusajon yhdistämistä jonon haitariliikkeisiin ja jatka vaikka jollakin muulla, yleispätevämmällä verukkeella.
Koska jonodynamiikkaa ei määrittele se keulalla oleva kuin nimeksi, kaikki muut mukanaolijat ovat yhtä "syyllisiä" ja siksi toistavat toistensa samoja virheitä, jos niin voi sanoa.
Täällä on kerrattu sinulle moneen kertaan, miten vähiten on itse toistamassa jonon keskellä niitä virheitä. Et ehkä vain ole vielä ymmärtänyt?
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa....
Höpöhöpö. Pahimmillaan välit pysyvät juurikin samana, koska edellä ajavaa ei vain saa päästää karkuun.
....ja mitä pidemmiksi ne kasvaa sitä suurempi on haitariliike kun jononopeus taas uudestaan laskee.
Vai olisiko just päin vastoin! Jos välit olisivat valmiiksi pitkät, niin sitä vähemmän pumppausta tulee. Mitä lyhyemmät, sitä voimakkaammin reagoidaan ja sitä suuremmat on nopeusvaihtelut.
Tulee jopa peräänajoja kun reagointiaika kertaantuu auto autolta taaksepäin
Teoriassa kaikki on mahdolllista ja noin on toki joskus voinut käydä. Mutta tuossa on liioittelun makua.
@HybridRules kirjoitti:
Minusta on kummallista, että tuosta vaan sanot minun tekevän noin, mitä asetan kysymykseksi. Minä olen vain yrittänyt arvioida, millaisia tilanteita voisi syntyä, jos kuski priorisoi oman ajamisensa ja sen motivaatiotekijän ylimmäksi.
Kuten kommenteillani toisessa postissa jo osoitin, tilanne-esimerkkisi ovat mielestäni vääriä priorisointeja. Et siis peilaa ennakoivan ja taloudellisen vaan taitamattoman kuljettajan riskejä.
Sinä olet todistanut teksteilläsi hallitsevasi täysin virheettömän ajotavan tilanteessa kuin tilanteessa.
Ei kun päinvastoin. MP-EAK avasi silmät havainnolleni, että olen itse yksi suurimpia riskejäni. Tämä havainto ja sen seurauksena omaksuttu fault tolerant ajotapa joka sietää myös tahattomia mutta väistämättömiä virheitä on mainittu jo vuosia sitten oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa.
Liikennevaloesimerkkisi on oikeastaan ainoa todellinen esimerkkisi turvallisuuden ja taloudellisuuden motiivikonfliktista. Esimerkkiesi ulkopuolella niitä on muitakin ja ne hoituvat kaikki priorisoimalla turvallisuus konfliktitilanteessa kuluttamalla lisää polttoainetta riskien välttämiseksi.
Liikennevalotilanne on erikseen käsitelty oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa ohjeella korjata puutteellinen ajatusmalli ehjäksi lisäämällä puuttuva sana käsitteeseen: "vieläkö ehdin PYSÄHTYÄ?".
Kaikki talousajoa harrastavat eivät ehkä ole yhtä erinomaisia kuin sinä.
Mitä mieltä olet havainnosta, että opiskeltuani ja harjoiteltuani puhtaasti turvaoptimoitua defensiivistä ajotapaa moottoripyörällä 100.000 km, huomasin autoni kuluttavan yllättävän vähän bensaa?
Jos kuski pyrkii välttämään hidastuksia, ei minusta ole mahdoton skenaario, että toleranssit tiukkenevat mm. siinä, millaisiin väleihin pyrkii tunkemaan liikenneympyröissä.
Ei varmaankaan. Mutta koska sama riski voi syntyä myös kiireen tai havaintovirheen seurauksena, tämä taitaa olla eräs niistä taloudellisuudesta riippumattomista riskeistä, joita ei voi minimoida taloudellisuusajolla? Väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä voi olla vaikea välttää polttoainetta säästäen, joten tähän riskiin tarvitaan eri korjaussarja.
Et taida osata perustella omaa ajoasi muuten kuin kuvittelemalla minulle jonkun ajotyylin ja sitten arvostelemalla sitä.
Arvostelen sinun sanoihisi liittyviä ajotapavirheitä.
Sinä vain väität, ettet aja liikenneympyrään liian kovaa. Mistä minä voin tietää, onko sinun mielestäsi hyvä nopeus yleispätevästi hyvä nopeus.
En edes yritä tietää sellaista. Minulle riittää, että en ylitä vehkeideni ja taitojeni rajoja tunkemalla sutivaa vajaavetoistani tilaan joka riittäisi osaavalke quattro- tai xDrive-kuskille.
Minulla oli tarkoitus keskustella asiasta yleisellä tasolla väittämättä kenenkään toisen kirjoittajan tekemisistä mitään. Etkö sinä pysty sellaiseen?
Vastaan sinun tekstiisi, jonka oletin kuvaavan käsitystäsi taloudellisesta ja turvallisesta ajamisesta.
Etsit turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskejä lähinnä huonoa ennakointia ja väärää priorisointia osoittavin esimerkein. Jos haluat keskustella turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskeistä, etsi todellisia heitä koskevia esimerkkejä äläkä ihmettele varomattomuudesta ja huonosta ennakoinnista aiheutuvia ongelmia.
Yksi selkeä lähtökohta on, että sekä turvallinen että taloudellinen ajotapa vaativat paljon vapaata tilaa. Ahtaisiin väleihin tunkeutuja ja pumppujalkojen mukaan tiukkaan jonoon mukaan lähtevä on jo luopunut sekä turvallisuudestaan että taloudellisuudestaan.
Jos haluat hakea todellisemoua konfliktitilanteita, yksi usein toistuva on monikaistaisen tien loivaa ulosmenoramppia lähestyessäni liian lähellä takana ajava. Huomaat varmaan ristiriitani, mutta onko sinulla ehdottaa parempaa kompromissia kuin pitää veto päällä taloudellisuuden kannalta aivan liian lähelle ulosmenorampin alkua ja sitten joutua jarruttamaan rampin lopussa? Takanani samaan ulosmenoon ilman vilkkua tai liian myöhäisen vilkun kanssa kääntyvä kuluttaa minun polttoainettani, mutta minkäs tuolle voi tehdä?
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa....
Näinhän sen kuuluu ollakin, turvallisuusväli, vai onko Kumppanilla eri turvallisuutta edistävät ohjeet?
Ongelma ei ole välien kasvussa, vaan siinä että liikennetiheyden kasvaessa jonoissa ajettaessa turvaväli yleensä kutistuu.
Liikennemäärän kasvaessa tien kapasiteettia "kompressoidaan" turvaväleistä tinkimällä. ACC:n todellinen myyntipuhe ei siis ole siinä, että se seuraa edelläajavaa itsestään, vaan että SE PITÄÄ RIITTÄVÄN ETÄISYYDEN itsestään.
Omalla työmatkallani on tieosuus, jossa 4-kaistaisella moottoritiellä voisi teoriassa ajatella 80 rajoituksella tien turvalliseksi maksimikapasiteetiksi 1600 - 2000 autoa tunnissa (2 kaistalla 80 - 100 metriä per auto). Käytännössä saman mittapisteen kohdalla liikennehuippu ylittää 4000 autoa jokaisena normaalina koronattomana arkiaamuna. Arvaat varmaan mistä lisäkapasiteetti otetaan tuolle ja monelle muulle tieosuudelle. Kaikilla ei ole ACC:ta, ei elektronista eikä nahkakansiin asennettua.
Autokoulussa opetettua mutta muistin virkistämiseksi seuraavaa.
Turvavälin voi tarkastaa ottamalla esimerkiksi maantien varresta kiintopisteeksi lyhtypylvään ja laskea sen perusteella, mikä turvaväli on sekunteina edellä ajavaan. Maantienopeuksissa aikaero edellä ajavaan tulisi olla neljä sekuntia.
Taajamissa etäisyyden on oltava metreinä vähintään puolet käytetystä ajonopeudesta. Maantiellä etäisyyden pitää olla metreinä vähintään sama kuin ajonopeus eli 80 km/h nopeudella ajettaessa turvaväli on 80 metriä.
Kaupunkialueella hyvä muistisääntö etäisyyteen on metreinä puolet nopeudesta. Ajaessasi esimerkiksi 50km/h, tulisi metrejä edessä ajavaan olla vähintään 25 metriä.
Metrien arviointia helpottaa sekuntisääntö, kun edessä ajava ohittaa esimerkiksi tien reunassa olevan valotolpan, tulisi sinun ehtiä laskemaan 2-3 sekuntiin ennen kuin itse ohitat kyseisen tolpan.
Yksi konkreettinen muistisääntö moottoritiellä ajettaessa kuuluu näin:
”Mikäli saat selvää edessä ajavan rekisteritunnuksesta, ajat aivan liian lähellä”.
@Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
100 km/h rajoituksen alueella kaksikaistaisella tiellä raskaan liikenteen vauhtia henkilöautolla ajaminen tuntuu ärsyttävän monia
Mistä huomaat tämän ärsytyksen?
Olen tulkinnut liian lähellä roikkumisen, valojen vilkuttelun tai vähemmän ystävälliset kädenheilautukset ärtymyksen merkeiksi. Onpa alinopeuskuskit taidettua moittia moneen kertaan tälläkin palstalla.
Pitäisi kai olla vihreä kolmio varoittamassa nopeampia ja kertomassa, että ei ole aikeitakaan liikkua ripeämmin.
Kerrotko varmasti muille aikeistasi ajotavallasi?
Teemme jotain eri tavoin, koska minulle tulee aika usein hyvää palautetta hitaudestani ystävällisen käden heilautuksen ja vilkkujen muodossa avustetun ohituksen jälkeen. Viimeksi viikonlopulla mökiltä pyörien kanssa Rahtari-80 palatessani.
Kuinka usein onnistut takaasi nopeammin lähestyvän havaittuasi sovittamaan ohituspaikan siten, että hän pääsee näyttämäsi ohitusmerkin turvin "heittämällä" ohitsesi hidastamatta?
Pitäisikö ohituspaikka sovittaa hidastamalla tai karkuun ajamalla? En ole koskaan tullut yrittäneeksi. Ehkä pitäisi, vaikka en olekaan varman, että karkuun ajaminen ja sitten hidastaminen osataan tulkita ohituspaikan sovittamiseksi. Millaisen ohitusmerkin laki muuten sallii?
Kuinka usein onnistut näyttämään taaksesi hidastaneelle itse näkemäsi ohituspaikan ennen kuin ohittaja on sitä voinut nähdä?
Joskus olen antanut tilaa siirtymällä ainakin osin pientareelle, mutta ilmeisesti näissäkään tapauksissa takana tulevat eivät ole osanneet tulkita kaistanvaihtovilkkuani oikein. Olen todennut, että parempi pysyä pois pientareilta, kun en voi taata, että voin palata turvallisesti kaistalle tarvittaessa. Pientareelle väistämisenkin laillisuus taitaa olla siinä ja tässä. Henkilöauto ei selvästi ollut hidas ajoneuvo, mutta lieneekö myöskään lain tarkoittama hitaasti kulkeva ajoneuvo? Muutenkaan en osaa arvioida, mikä on mahdollisen ohittajan mielestä riittävän hyvä ohituspaikka.
Onhan edessäsi vapaa tila, johon palata ohituksen jälkeen?
Kyllä on, jos ei edellinen ohittaja ole tuota tilaa juuri hävittänyt.
Onhan pimeässä hitaasti ajaessasi edessäsi ohitukseen riittävä valaistus? Lähes valottoman mustan aukon takaa on vaikea ohittaa.
Autossani ei ole sinun standardejasi täyttäviä lisävaloja mallia x, vaan ihan vakiovaloilla mennään, vaikka polttimot onkin vaihdettu oletettavasti alkuperäisiä hieman parempiin.
Eipä olisi tätäkään ongelmaa, jos talvinopeudet jäisivät pysyviksi.
Eipä tuota ole nytkään. Sen verran paljon olen ajanut hitaalla harrasteautolla ja moottoripyörällä kevaripojan tahtiin ympäri Suomen jopa ryhmäajona kesäisellä valtatiellä, että tiedän ettei ongelmia tule, ellei niitä itse aiheuta.
Voisiko olla, että harrasteajoneuvot ärsyttävät alinopeutta liikkuessaan vähemmän kuin tavallinen perhefarmari.
Ratkaisun avaimet ovat asenne, etäisyydet, peili ja oikea vilkku.
Kaiken kaikkiaan kadehdittavan hyvin pystyt kommunikoimaan kanssaliikkujien kanssa, vaikka viestintävälineenä on vain ajoneuvon nopeus ja vilkku.
Nelikaistaisella osuudella tuosta ei kovin suurta haittaa liene. Itse asiassa tunsin olevani enemmän tiellä, kun joskus yritin ajaa tasan rajoitusnopeutta ja olin vähän väliä raskasta liikennettä ohittaessani sisäkaistan "joustavien" kuljettajien jaloissa.
Tästä en osaa sanoa, koska menen ohituskaistalle ohittamaan enkä opettamaan ketään.
Juuri tuon takia en juuri ohituskaistalla ajele, kun en siellä pysty liikkumaan suurimman sallitun nopeuden puitteissa ilman, että sitä opettamiseksi tai muuksi ilkeilyksi tulkittaisiin.
Ainoastaan Suomen talvi, riittävä Webaston käyttö ja perävaunun vetäminen mahdollistavat NEDC normikulutuksen saavuttamisen vuosikeskiarvona. Ilman näitä apuja jäisi alle normin.
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa. Näinhän sen kuuluu ollakin, turvallisuusväli, vai onko Kumppanilla eri turvallisuutta edistävät ohjeet?
Välien pitäisi kasvaa mitä nopeammin jono liikkuu. Jos välit tosiaan kasvaisivat, niin pumppaus vähenisi, liikenne tasoittuu. Pidemmillä väleillä on merkitys kuitenkin kaikissa nopeuksissa itse asiassa kun jonossa mennään. Oliko tuo uusi juttu?
Koska sinä olet jo monta sivua rutissut siitä miten liikenteen nopeus heijaa, niin silloin jonossa mennään paremminkin liian lähellä toisiaan, mikä nimenomaan kertauttaa taaksepäin pahemmin sitä nopeusvaihtelua. Ja sinä syytät jostakin syystä keulalla ajavaa, pelkästään!
ajosi on tempoilevaa, epätaloudellista ja rasittavaa.
Kun pidät kunnon väliä:
näet mitä edessäsi tapahtuu ja voit rauhassa ennakoida tilanteita
muutkin näkevät sinut ja pystyvät ennakoimaan toimiasi
sinulle jää tarvittaessa aikaa ja tilaa toimia
ajaminen on rauhallisempaa, tasaisempaa ja taloudellisempaa.
Tarjoan myös vertaistekstiä: https://yle.fi/uutiset/3-9137201
Liikenneviraston liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatisen vinkkien perusteella 5 neuvoa, joita noudattamalla liikenne voisi rullata vilkkaimmin liikennöidyllä väylällä nykyistä nopeammin.
Pidä turvavälit pitkinä!
Kun autoja on paljon ja jos turvavälit jätetään liian lyhyiksi, syntyy turhaa jarruttelua. Kun jonon ensimmäinen käyttää jalkaa jarrulla, jonon seuraava joutuu tekemään samoin, mutta viive reagoinnissa johtaa pidempään jarrutusaikaan. Jonon kolmas jarruttaa vielä pidempään. Näin jarrutuksiin käytetty aika moninkertaistuu jonossa ja alun perin sujuva liikenne puuroutuu.
Lopputulos: kaikkien matka-aika pidentyy.
Älä jarruttele turhaan!
Jos turvavälit pidetään tarpeeksi pitkinä, perässä tulevien ei tarvitsisi jarruttaa niin herkästi. Näin Kehällä ajavat säästäisivät paitsi aikaa, myös hermoja, peräänajoja, bensankulutusta sekä jopa päästöjä. Turvaväli on riittävä, jos kuljettajan ei tarvitse jarrutella, vaan nopeuden ja etäisyyden säätelyyn riittää kaasupoljin, eikä jarrua tarvita.
Mites on Quu, alatko päästä jyvälle? Aina kun sinä urputat jononopeuden pumppaamisesta, niin moni asia ei toteudu. Keulalla ajava kuski voi mennä tismalleen tasanopeutta, mutta takana höttyillään ja mitä useampi on mukana siinä, sen pahemmin pumppaus näkyy. Sinun autosi ACC tekee muista samaa päättelyä, halusit tai et.
@HybridRules kirjoitti:
Minusta on kummallista, että tuosta vaan sanot minun tekevän noin, mitä asetan kysymykseksi. Minä olen vain yrittänyt arvioida, millaisia tilanteita voisi syntyä, jos kuski priorisoi oman ajamisensa ja sen motivaatiotekijän ylimmäksi.
Kuten kommenteillani toisessa postissa jo osoitin, tilanne-esimerkkisi ovat mielestäni vääriä priorisointeja. Et siis peilaa ennakoivan ja taloudellisen vaan taitamattoman kuljettajan riskejä.
Sinä olet todistanut teksteilläsi hallitsevasi täysin virheettömän ajotavan tilanteessa kuin tilanteessa.
Ei kun päinvastoin. MP-EAK avasi silmät havainnolleni, että olen itse yksi suurimpia riskejäni. Tämä havainto ja sen seurauksena omaksuttu fault tolerant ajotapa joka sietää myös tahattomia mutta väistämättömiä virheitä on mainittu jo vuosia sitten oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa.
Liikennevaloesimerkkisi on oikeastaan ainoa todellinen esimerkkisi turvallisuuden ja taloudellisuuden motiivikonfliktista. Esimerkkiesi ulkopuolella niitä on muitakin ja ne hoituvat kaikki priorisoimalla turvallisuus konfliktitilanteessa kuluttamalla lisää polttoainetta riskien välttämiseksi.
Liikennevalotilanne on erikseen käsitelty oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa ohjeella korjata puutteellinen ajatusmalli ehjäksi lisäämällä puuttuva sana käsitteeseen: "vieläkö ehdin PYSÄHTYÄ?".
Kaikki talousajoa harrastavat eivät ehkä ole yhtä erinomaisia kuin sinä.
Mitä mieltä olet havainnosta, että opiskeltuani ja harjoiteltuani puhtaasti turvaoptimoitua defensiivistä ajotapaa moottoripyörällä 100.000 km, huomasin autoni kuluttavan yllättävän vähän bensaa?
Jos kuski pyrkii välttämään hidastuksia, ei minusta ole mahdoton skenaario, että toleranssit tiukkenevat mm. siinä, millaisiin väleihin pyrkii tunkemaan liikenneympyröissä.
Ei varmaankaan. Mutta koska sama riski voi syntyä myös kiireen tai havaintovirheen seurauksena, tämä taitaa olla eräs niistä taloudellisuudesta riippumattomista riskeistä, joita ei voi minimoida taloudellisuusajolla? Väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä voi olla vaikea välttää polttoainetta säästäen, joten tähän riskiin tarvitaan eri korjaussarja.
Et taida osata perustella omaa ajoasi muuten kuin kuvittelemalla minulle jonkun ajotyylin ja sitten arvostelemalla sitä.
Arvostelen sinun sanoihisi liittyviä ajotapavirheitä.
Sinä vain väität, ettet aja liikenneympyrään liian kovaa. Mistä minä voin tietää, onko sinun mielestäsi hyvä nopeus yleispätevästi hyvä nopeus.
En edes yritä tietää sellaista. Minulle riittää, että en ylitä vehkeideni ja taitojeni rajoja tunkemalla sutivaa vajaavetoistani tilaan joka riittäisi osaavalke quattro- tai xDrive-kuskille.
Minulla oli tarkoitus keskustella asiasta yleisellä tasolla väittämättä kenenkään toisen kirjoittajan tekemisistä mitään. Etkö sinä pysty sellaiseen?
Vastaan sinun tekstiisi, jonka oletin kuvaavan käsitystäsi taloudellisesta ja turvallisesta ajamisesta.
Etsit turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskejä lähinnä huonoa ennakointia ja väärää priorisointia osoittavin esimerkein. Jos haluat keskustella turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskeistä, etsi todellisia heitä koskevia esimerkkejä äläkä ihmettele varomattomuudesta ja huonosta ennakoinnista aiheutuvia ongelmia.
Yksi selkeä lähtökohta on, että sekä turvallinen että taloudellinen ajotapa vaativat paljon vapaata tilaa. Ahtaisiin väleihin tunkeutuja ja pumppujalkojen mukaan tiukkaan jonoon mukaan lähtevä on jo luopunut sekä turvallisuudestaan että taloudellisuudestaan.
Jos haluat hakea todellisemoua konfliktitilanteita, yksi usein toistuva on monikaistaisen tien loivaa ulosmenoramppia lähestyessäni liian lähellä takana ajava. Huomaat varmaan ristiriitani, mutta onko sinulla ehdottaa parempaa kompromissia kuin pitää veto päällä taloudellisuuden kannalta aivan liian lähelle ulosmenorampin alkua ja sitten joutua jarruttamaan rampin lopussa? Takanani samaan ulosmenoon ilman vilkkua tai liian myöhäisen vilkun kanssa kääntyvä kuluttaa minun polttoainettani, mutta minkäs tuolle voi tehdä?
Nythän on niin, kuten kaikki tietävät, ja on sanomattakin selvää, että mikäli kuljettajat ajaisivat huolellisesti ja ilman virheitä, ei onnettomuuksia tapahtuisi.
Kuljettajalla voi olla erilaisia motivaatioita liikennekäyttäytymiseen. Pyrkimys taloudelliseen ajoon voi olla jollakin kuskilla päällä, jos ei aina, niin joskus. Pääpyrkimys oppien mukaan on tasaisen nopeuden ylläpito. Tietenkään siitä ei seuraa mitään haavereita, jos ao. kuski ajaa liikennesääntöjen ja hyvän tavan mukaan ja osaa tarvittaessa vaihtaa pois päältä ekoajon ja ottaa turvallisuuden lähtökohdaksi. Mutta sellaisen asian toteamisessa ei ole mitään jujua näin keskustelussa. Minä pyrin miettimään asiaa eri näkökulmista ja yleensäkin ilmiöitä on mielenkiintoista katsoa muuttamalla näkökulmaa pois totutusta ja itsestään selvästä.
Liikenneympyrä ja risteys ovat paikkoja, jossa tasanopeuden ylläpitäminen joutuu ristiriitaan turvallisuuden kanssa. Tottakai kuski voi poistaa ristiriidan kytkemällä aivoissaan päälle safe-moodin ja sammuttamalla eko-moodin vähäksi aikaa.
Mietin sitä tilannetta, jos/kun kuski pitääkin päällä eko-moodin. Jos vielä taustalla vaikuttaa ego-moodi, niin ekoajon opit saattavat kovastikin olla ristiriidassa turvallisuuden kanssa.
Defensiivinen ajotapa moottoripyörällä vs auton kulutuksen väheneminen? En minä saa kiinni ajatustasi. Varovaisuutta varmaan moottoripyörä opettaa, jos on itsesuojeluvaisto kunnossa, koska kolarissa tuppaa jäämään toiseksi. En ole ajanut moottoripyörällä, mutta kyllä minä varon kolmion takaa tulevaa, vaikka itsellä onkin etuajo-oikeus. Pitää nähdä joku merkki naapurilta, minkä perusteella voi luottaa, että mennään sääntöjen mukaan. Käytännössä siis nähdä, että toinen alkaa hiljentää. Toisaalta varovaisuus joissakin tilanteissa ei ole ekoajon mukaista.
Ulosmenoramppitilanteessa on niin monta variaatiota takana seuraavankin suhteen, että ei kai siihen voi olla yhtä vastausta. Mitä jos kokeilisi vaihtaa oikealle ryhmittymiskaistalle heti, kun mahdollista ja ajaisi kylmästi vain omaa nopeus/hidastusperiaatetta noudattaen ja luottaisi, ettei takana tuleva aja päälle ja seuraisi peileistä tilannetta takana, että pääsee karkuun, jos toinen aivan tyystin tupeksii. Takana tuleva ehkä meneekin sitten ohi ja saattaa tunkea rampissa eteen turhan aikaisin ja pitää jarruttaa, mutta eihän elämä muutenkaan ole täydellistä. Tänäänkin satoi räntää ja on kylmä vaikka ei olisi tarvinnut.
Minä en pelkää peräänajoa. Ehkä pitäisi. Olen kerran yli 30v sitten itse jarruttanut pysähtyneen jonon päähän niin yllätettynä, että piti ohjata edellä olevan auton sivulle oman auton keula, joka ilman väistöä olisi muutaman sentin painunut edellä olleen puskuriin. Minun takana tuleva yllättyi vielä enemmän ja tärähti minun auton perään. Faktisesti minun syy, kun en ollut kunnolla seurannut liikennettä edessä päin, mutta en mainostanut sitä kenellekään ja takana tulleen vakuutus korvasi kolhut. Liekkihotellin vieressä kaupunkiin päin mennessä motarin lopussa tapahtui tämä. Olen asustellut aikoinaan pääkaupunkiseudulla. Nykyään tulee kyllä vilkaistua taustapeiliin aina ennen kuin yhtään jyrkemmin jarruttaa. Etäisyys edellä ajavaan on tietysti tärkeä juttu, mutta jos näkee pitkälle ohi edellä ajavan, niin pystyy ennakoimaan, eikä edellä olevan hiljentäminen pääse yllättämään.
Eli omaan tahtiin ryhmittyisin ja odotan, että toiset tienkäyttäjät antavat minulle huomiota niin kuin minäkin heille.
Pääpyrkimys oppien mukaan on tasaisen nopeuden ylläpito. Tietenkään siitä ei seuraa mitään haavereita, jos ao. kuski ajaa liikennesääntöjen ja hyvän tavan mukaan ja osaa tarvittaessa vaihtaa pois päältä ekoajon ja ottaa turvallisuuden lähtökohdaksi. Mutta sellaisen asian toteamisessa ei ole mitään jujua näin keskustelussa.
Jostakin syystä tuollaisilla naiivilla esimerkeillä argumentoimalla täällä käydään keskusteluja kuitenkin. Eri asioista, joista voisi ottaa esimerkiksi sen, miten "kuskit tuijottavat koko ajan nopeusmittareita, vaikka pitäisi keskittyä liikenteeseen ja turvallisuuteen".
Tuollaiset kuulostavat yhtä typeriltä aloituksilta, jos väittäisi että kävellessä ei kannata sitoa kengännauhoja, koska ei näe edessä olevaa tolppaa, eli kävelijä ei ota omaa ja muiden turvallisuutta huomioon. Sellaisten asioiden toteamisessa ei ole mitään jujua näissä keskusteluissa, totta.
Sinun autosi ACC tekee muista samaa päättelyä, halusit tai et.
Kytännon jonoajo toimii niin, kun ensimmäinen auto lisää tai vähetään nopeutta, niin välit jonossa elää, koska kaikki ei paina kaasua tai jarrua samaanikaan, se on käytännössä mahdoton suoritus, ACC:kin reagoi vain edellä ajavan nopeudenvaihteluihin, ja enhän minä voi jonossa ajaa jonoa nopeammin, jos ajan hitaammin en enää ole jonossa vaan jonon vetäjä.
Jäi pois Lähtö oli: jonoa vetää pihtaava kuski jonka vauhti elää maaston mukaa mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi.
Käyt vuoropuhelua henkilön kanssa jolla on erilaiset näkemykset ja meillä muilla asia on ollut selvä alusta alkaen. Eipä siis ihme jos liikenteessä on monenmoista säveltäjää.
Käytännon jonoajo toimii niin, kun ensimmäinen auto lisää tai vähetään nopeutta, niin välit jonossa elää, koska kaikki ei paina kaasua tai jarrua samaanikaan, se on käytännössä mahdoton suoritus
Mahdollisesti tracktest tarkoitti rautalangan vääntämisellä tätä: ensimäinen auto voi mennä tasanopeutta käytännön jonoajossa. Jo seuraava auto, tai vaikka 23. saattaa aiheuttaa pumppaamista muille jonossa oleville omalla tempoilevalla ajolla. Ja se todennäköisesti kertautuu mitä kauemmaksi jonossa mennään, pahimmillaan. Se miten sinä koet tempoiluna riippuu siitä, kuinka pitkä jono on ja missä kohtaa olet. Ja riippuu omasta käytöksestäsi jonoillessasi: lähdetkö tempoilijoiden mukaan (=lyhyempi väli) vai et (=pitkä väli)
ACC:kin reagoi vain edellä ajavan nopeudenvaihteluihin, ja enhän minä voi jonossa ajaa jonoa nopeammin, jos ajan hitaammin en enää ole jonossa vaan jonon vetäjä
Kyllä, mutta jos jono pumppaa, sinun ACC pumppa muiden mukana. Toki voit vaikuttaa asiaan jättämällä pidemmän välin kuin muut - eteen ja vaikka triplaten. Helpotat taatusti takanasi tulevan ajamistakin. Mitä lähempänä edellä olevaan pidät väliä, sitä voimakkaammin ACC joutuu reagoimaan. Tuo pätee myös tuohon edelliseen kohtaankin tässä vastineessa.
Lähtö oli: jonoa vetää pihtaava kuski jonka vauhti elää maaston mukaa mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi.
Eikö se nyt millään uppoa ettei jonossa oleva voi ajaa jononnopeutta kovemmin.
@Kumppani kirjoitti:
Mitä lähempänä edellä olevaan pidät väliä, sitä voimakkaammin ACC joutuu reagoimaan.
ACC päättää itse välin, seitävarten siitä on maksettu.
ACC:hen laitetaan sallittu nopeus, jos ja kun saavutetaan edellä ajava niin aletaan seuraamaan jos tilanne antaa mahdollisuuden painetaan ohi.
Lähtö oli: jonoa vetää pihtaava kuski jonka vauhti elää maaston mukaa mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi
Sinä täysin puhtaasti spekuloit ja kuvittelet silti kertovasi jotakin suurta viisautta naiivisti yleistäen.
Kaikista mahdollisista versioista erilaisia jonoja tuollainen yksittäinen tapaus saattaa kyllä löytyä, ei siinä mitään. Siis sellainen kuski, joka jonon ensimmäisenä ajaa vaihtelevalla nopeudella. Mutta älä kirjoittele täällä niin kuin voisit yleistää sellaista esim. taloudellisuuskuskiin. Ja mistä ihmeen opeista kirjoitit? Noissa on sinun vääntösi pahin kuoppa:
Jonon keskellä ajaen sinulla ei ole kyllä minkäänlaisia eväitä arvioida sitä, johtuuko vaihteleva nopeus siitä, että käkikuski yrittää ajaa taloudellisesti, vai ei. Syitä voi olla muitakin. Toisekseen, sinulla ei myöskään ole eväitä sanoa, johtuuko pumppaus juuri käkikuskista, jollet ole hänestä suunnilleen seuraava. Et myöskään sitä, näkyykö tilanne ja millä tavalla takanasi tulevilla.
Väität, että nopeuden kasvaessa välit kategorisesti pitenevät jonoajossa, vaikka sitä ei käytännön ajossa juurikaan näe - mikä on valitettavaa, koska pitkät välit vähentävät pumppausta juurikin. Muistanet lukuisat keskustelut tällä palstalla kaikenmaailman puskurissa roikkujista, vai mitä?
Vaikka käkikuski kuvailemallasi tavalla ajaisikin, niin takana tulevilla on vastuunsa jonossa, jos haluavat välttää pumppaamista. On itse asiassa aivan sama ajaako käkikuskin perässä, tai sijanumerolla 23: mitä lähempänä edellä ajavaa olet, sitä enemmän joudut reagoimaan tämän nopeusvaihteluihin, sitä pahemmalta pumppaus tuntuu. Ja vastaavilla peräpeiliä lähellä ajavilla tilanne kertautuu taaempana.
Mitä kauempana ajat, jota voisi toivoa ja odottaa kaikilta jonossa, sitä vähemmän pumppaus tuntuu. Jonosta tulee pidempi, mutta ajaminen tasoittuu. Eikö tämä nyt millään uppoa.
Eikö se nyt millään uppoa ettei jonossa oleva voi ajaa jononnopeutta kovemmin
Aika monet kuvittelevat voivansa niin tehdä. Vaikka lähteäkseen ohittamaan, kun jonossa ei ole kivaa. Tottakai se usein kilpistyy viimeistään siihen, ettei pääsekään ohi (eri syitä) ja joutuu jarruttamaan edessä olevan takapuskuriin kuitenkin. Tai sitten ehtii ohi, mutta palaa seuraavaan rakoon takaisin ja kiihdytyksen jälkeen jarruttaa taas. Mitä näistä seuraa mielestäsi (täysin riippumatta siitä käkikuski sillä välin on tehnyt).
ACC päättää itse välin, seitävarten siitä on maksettu.
Minusta niille pystyy ihan itse sanomaan, onko väli pidempi vai lyhyempi (vaikka korpraali, alikessu, kessu, ylikessu-merkein tai jotakin). Ihan OK, jos sinulla on pisin väli.
ACC:hen laitetaan sallittu nopeus, jos ja kun saavutetaan edellä ajava niin aletaan seuraamaan
Juuri näin. Mutta autosi ACC pumppaa edellä ajavan mukana siinä missä sekin. Näin se vain toimii. Ja kun sinä pumppaat, takanasi ajava tekee omia päätelmiään. Se voi olla yhtä hyvin niin, että tämä ihmettelee mitä ihmettä tuo Quu tuossa edellä pumppaa. Kärsiikö siitä enemmän vai vähemmän, riippuu mikä on etäisyys sinuun. Kertauksena kunkin jonokuskin vastuusta.
jos tilanne antaa mahdollisuuden painetaan ohi
En tiedä miten tämä liittyy jonon pumppaamiseen? Muuten kuin niin, että tuolla tavalla aika monet hosupetterit aihettavat jonossa vain lisää pumppaamista, pääsemättä jonossa kuitenkaan varsinaisesti etenemään. Yllättävän paljon sellaisia kuskeja löytyy.
Sinä syytät koko ajan keulakuskeja, tai sitä että nimenomaan taloudellisuusajaminen aiheuttaisi jonopumppaamista. Höpö höpö, jono on kokonaisuus jossa kaikki vaikuttavat, fiksuimmat kuskit isommilla väleillä vähemmän kuin muut. Eikö tämä nyt millään uppoa.
Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 kymppiä ettet saa jonoa kiinni, ja voit pitää tasanopeutta, todennäköisesti vetämässäsi jonossa.
Jos minä saan jonon kiinni ajamalla ACC päällä mittarivirhe huomioiden oikeaa 80 km/h, niin siinä tapauksessa jonovetäjä ajaa alinopeutta, satojenmetrien takamatkalta minun autolla ohittamista ei voi edes harkita.
Peilaat omia virheitäsi muihin ja vedät tässäkin sekä taloudellisuusajon että turvallisen ajon väärin.
Aloita seuraavalla kerralla hidastus vapaalla rullaten hieman aiemmin, niin sekä kulutus että riskit vähenevät.
Ennakoivan kuljettajan tilan tarvetta ei määrää hätäjarrutus koska oman pelitilan säilyttäminen pumppujalkojen pumppaamisesta vapautumiseksi on sitä suurempi tilavaatimus.
Nyt sait jo kolme väärin kerralla. Ahtaaseen väliin tunkemalla osoitat, ettet osaa ajaa turvallisesti, et taloudellisesti etkä myöskään osaa ohittaa nopeasti. Nopea ohitus lähtee kaukaa ja hyvältä näkemältä.
Pyörällä mahtuisi ohittamaan ahtaasti, koska kiihtyvyys on rajaton Jumalan Käden paiskatessa muoviluodin eteenpäin kosmisella pakonopeudella. Mutta ahdas ohitus ei sovi pyörälle muista syistä.
Minusta on kummallista, että tuosta vaan sanot minun tekevän noin, mitä asetan kysymykseksi. Minä olen vain yrittänyt arvioida, millaisia tilanteita voisi syntyä, jos kuski priorisoi oman ajamisensa ja sen motivaatiotekijän ylimmäksi.
Sinä olet todistanut teksteilläsi hallitsevasi täysin virheettömän ajotavan tilanteessa kuin tilanteessa.
Kaikki talousajoa harrastavat eivät ehkä ole yhtä erinomaisia kuin sinä. Jos kuski pyrkii välttämään hidastuksia, ei minusta ole mahdoton skenaario, että toleranssit tiukkenevat mm. siinä, millaisiin väleihin pyrkii tunkemaan liikenneympyröissä.
Et taida osata perustella omaa ajoasi muuten kuin kuvittelemalla minulle jonkun ajotyylin ja sitten arvostelemalla sitä. Sinä vain väität, ettet aja liikenneympyrään liian kovaa. Mistä minä voin tietää, onko sinun mielestäsi hyvä nopeus yleispätevästi hyvä nopeus.
Minulla oli tarkoitus keskustella asiasta yleisellä tasolla väittämättä kenenkään toisen kirjoittajan tekemisistä mitään. Etkö sinä pysty sellaiseen? Puhua asioista asioina? Tällä tavoin tuntematta toisiamme, voit ainoastaan kuvitella minun ajavan jollakin tavalla ja sitten otat siihen kantaa? Kummallista minun mielestä.
Mistä huomaat tämän ärsytyksen?
Kerrotko varmasti muille aikeistasi ajotavallasi?
Teemme jotain eri tavoin, koska minulle tulee aika usein hyvää palautetta hitaudestani ystävällisen käden heilautuksen ja vilkkujen muodossa avustetun ohituksen jälkeen. Viimeksi viikonlopulla mökiltä pyörien kanssa Rahtari-80 palatessani.
Kuinka usein onnistut takaasi nopeammin lähestyvän havaittuasi sovittamaan ohituspaikan siten, että hän pääsee näyttämäsi ohitusmerkin turvin "heittämällä" ohitsesi hidastamatta?
Kuinka usein onnistut näyttämään taaksesi hidastaneelle itse näkemäsi ohituspaikan ennen kuin ohittaja on sitä voinut nähdä?
Onhan edessäsi vapaa tila, johon palata ohituksen jälkeen?
Onhan pimeässä hitaasti ajaessasi edessäsi ohitukseen riittävä valaistus? Lähes valottoman mustan aukon takaa on vaikea ohittaa.
Eipä tuota ole nytkään. Sen verran paljon olen ajanut hitaalla harrasteautolla ja moottoripyörällä kevaripojan tahtiin ympäri Suomen jopa ryhmäajona kesäisellä valtatiellä, että tiedän ettei ongelmia tule, ellei niitä itse aiheuta.
Ratkaisun avaimet ovat asenne, etäisyydet, peili ja oikea vilkku.
Tästä en osaa sanoa, koska menen ohituskaistalle ohittamaan enkä opettamaan ketään.
Ainoastaan Suomen talvi, riittävä Webaston käyttö ja perävaunun vetäminen mahdollistavat NEDC normikulutuksen saavuttamisen vuosikeskiarvona. Ilman näitä apuja jäisi alle normin.
Eli aina liian lyhyenä ja koko ajan yhtä huonolla käsialalla kuin edellä menevä pumppujalka.
Juuri siksi taloudellisella kuskilla väliä on enemmän ja kuljettaja hoitaa nopeuden säädön automatiikkaa pehmeämmin, toki taloudellisesti vakionopeussäätimen avulla.
Samasta syystä oikeasti taloudellisen kuljettajan kohdalla jonon eteneminen TASOITTUU, kuten jo kokemuksesta tiedämmekin.
Volvon ACC pitää lämpötilan vakiona ja sisäilman puhtaampana kuin ulkoilman.
Myönnän tappioni, en päässyt.
Jäin yli 2.1-litraisella selvästi raskaammalla autolla poikkeuksellisen vilkkaan valtatien liikenteen seassa täyden hiihtovarustelastin kanssa 3.7 litraan.
Menee isompikin auto keveämmin, kun ei ole kilometrin kuminauhaa pingotettavana voimansiirrossa haittana. Mutta mitäs näistä, toissavuosikymmenen muinaisjäänne.
Tuossapa on pointtini Quulle tiivistetty helposti ymmärrettävässä muodossa.
Niin, minähän en pyrikään taloudelliseen ajotapaan, hybridi hoitaa sen homman. ACC:n pitämän välin kokee kanssa-autoilijat moottoritiellä liiankin pitkäksi, kun halukkaita väliin ajajia riittää, Toyotan asetuksissa on kolme etäisyyttä. ACC on takuulla valppaampi liikenteenseuraaja kuin manuaalisesti ajettuna (tunnistaa myös jalankulkijat ja pyörä, tosin niitä ei ole moottoritiellä, mainittakoon selvennyksenä)
Kun nopeus usein 80 alueellakin vaihteelle 80 / 70 haarukassa, ruuhka aikana enemmänkin. Mitä matkanopeutta jonossa pidät että nopeusvaihtelut tasoittuu. Minun auto seuraa ACC päällä edellä menevän vahtia vakiovälillä, joten edellä menevä taloudellinen kuski aiheuttaa haitariliikkeen en minä.
Jos jono kokonaan pysähtyy väli jää pariin metriin.
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa ja mitä pidemmiksi ne kasvaa sitä suurempi on haitariliike kun jononopeus taas uudestaan laskee. Tulee jopa peräänajoja kun reagointiaika kertaantuu auto autolta taaksepäin.
ACC säätää nopeutta, ECC lämpötilaa.
@_Quu kirjoitti:
Olet mukana toistamassa haitariliikettä kuitenkin. Ei siitä pääse selityksellä, että "ACC hoitaa". Sinun autosi reagoi edellä ajavaan ja takanasi tuleva tyhmimmillään sinun ajoosi. Ja ihmettelee silloin, että mitä hiivatti tuo kuski edellä pumppaa!
Minua yhä edelleen hämmentää se, että mistä ihmeestä voit päätellä käkikuskin motivaatioksi "ajaa taloudellisesti"? Siellä saatetaan nimittäin ajaa vakkari päällä tasanopeutta ja kymmenet muut kuskit perässä tötöilevät enemmänkin.
Jotta välttyisit typeriltä yleistyksiltä, niin mikset nyt lopettaisi taloudellisuusajon yhdistämistä jonon haitariliikkeisiin ja jatka vaikka jollakin muulla, yleispätevämmällä verukkeella.
Koska jonodynamiikkaa ei määrittele se keulalla oleva kuin nimeksi, kaikki muut mukanaolijat ovat yhtä "syyllisiä" ja siksi toistavat toistensa samoja virheitä, jos niin voi sanoa.
Täällä on kerrattu sinulle moneen kertaan, miten vähiten on itse toistamassa jonon keskellä niitä virheitä. Et ehkä vain ole vielä ymmärtänyt?
Höpöhöpö. Pahimmillaan välit pysyvät juurikin samana, koska edellä ajavaa ei vain saa päästää karkuun.
Vai olisiko just päin vastoin! Jos välit olisivat valmiiksi pitkät, niin sitä vähemmän pumppausta tulee. Mitä lyhyemmät, sitä voimakkaammin reagoidaan ja sitä suuremmat on nopeusvaihtelut.
Teoriassa kaikki on mahdolllista ja noin on toki joskus voinut käydä. Mutta tuossa on liioittelun makua.
Kumppani, Höpö höpö ja MOI MOI Minä lähden nyt liikenteeseen.
Kuten kommenteillani toisessa postissa jo osoitin, tilanne-esimerkkisi ovat mielestäni vääriä priorisointeja. Et siis peilaa ennakoivan ja taloudellisen vaan taitamattoman kuljettajan riskejä.
Ei kun päinvastoin. MP-EAK avasi silmät havainnolleni, että olen itse yksi suurimpia riskejäni. Tämä havainto ja sen seurauksena omaksuttu fault tolerant ajotapa joka sietää myös tahattomia mutta väistämättömiä virheitä on mainittu jo vuosia sitten oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa.
Liikennevaloesimerkkisi on oikeastaan ainoa todellinen esimerkkisi turvallisuuden ja taloudellisuuden motiivikonfliktista. Esimerkkiesi ulkopuolella niitä on muitakin ja ne hoituvat kaikki priorisoimalla turvallisuus konfliktitilanteessa kuluttamalla lisää polttoainetta riskien välttämiseksi.
Liikennevalotilanne on erikseen käsitelty oman ajamisen turvallisuusoptimoinnissa ohjeella korjata puutteellinen ajatusmalli ehjäksi lisäämällä puuttuva sana käsitteeseen: "vieläkö ehdin PYSÄHTYÄ?".
Mitä mieltä olet havainnosta, että opiskeltuani ja harjoiteltuani puhtaasti turvaoptimoitua defensiivistä ajotapaa moottoripyörällä 100.000 km, huomasin autoni kuluttavan yllättävän vähän bensaa?
Ei varmaankaan. Mutta koska sama riski voi syntyä myös kiireen tai havaintovirheen seurauksena, tämä taitaa olla eräs niistä taloudellisuudesta riippumattomista riskeistä, joita ei voi minimoida taloudellisuusajolla? Väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiä voi olla vaikea välttää polttoainetta säästäen, joten tähän riskiin tarvitaan eri korjaussarja.
Arvostelen sinun sanoihisi liittyviä ajotapavirheitä.
En edes yritä tietää sellaista. Minulle riittää, että en ylitä vehkeideni ja taitojeni rajoja tunkemalla sutivaa vajaavetoistani tilaan joka riittäisi osaavalke quattro- tai xDrive-kuskille.
Vastaan sinun tekstiisi, jonka oletin kuvaavan käsitystäsi taloudellisesta ja turvallisesta ajamisesta.
Etsit turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskejä lähinnä huonoa ennakointia ja väärää priorisointia osoittavin esimerkein. Jos haluat keskustella turvallisen ja taloudellisen kuljettajan riskeistä, etsi todellisia heitä koskevia esimerkkejä äläkä ihmettele varomattomuudesta ja huonosta ennakoinnista aiheutuvia ongelmia.
Yksi selkeä lähtökohta on, että sekä turvallinen että taloudellinen ajotapa vaativat paljon vapaata tilaa. Ahtaisiin väleihin tunkeutuja ja pumppujalkojen mukaan tiukkaan jonoon mukaan lähtevä on jo luopunut sekä turvallisuudestaan että taloudellisuudestaan.
Jos haluat hakea todellisemoua konfliktitilanteita, yksi usein toistuva on monikaistaisen tien loivaa ulosmenoramppia lähestyessäni liian lähellä takana ajava. Huomaat varmaan ristiriitani, mutta onko sinulla ehdottaa parempaa kompromissia kuin pitää veto päällä taloudellisuuden kannalta aivan liian lähelle ulosmenorampin alkua ja sitten joutua jarruttamaan rampin lopussa? Takanani samaan ulosmenoon ilman vilkkua tai liian myöhäisen vilkun kanssa kääntyvä kuluttaa minun polttoainettani, mutta minkäs tuolle voi tehdä?
Me hyvin tiedämme, kun jonon nopeus nousee välit kasvaa....
Näinhän sen kuuluu ollakin, turvallisuusväli, vai onko Kumppanilla eri turvallisuutta edistävät ohjeet?
Ongelma ei ole välien kasvussa, vaan siinä että liikennetiheyden kasvaessa jonoissa ajettaessa turvaväli yleensä kutistuu.
Liikennemäärän kasvaessa tien kapasiteettia "kompressoidaan" turvaväleistä tinkimällä. ACC:n todellinen myyntipuhe ei siis ole siinä, että se seuraa edelläajavaa itsestään, vaan että SE PITÄÄ RIITTÄVÄN ETÄISYYDEN itsestään.
Omalla työmatkallani on tieosuus, jossa 4-kaistaisella moottoritiellä voisi teoriassa ajatella 80 rajoituksella tien turvalliseksi maksimikapasiteetiksi 1600 - 2000 autoa tunnissa (2 kaistalla 80 - 100 metriä per auto). Käytännössä saman mittapisteen kohdalla liikennehuippu ylittää 4000 autoa jokaisena normaalina koronattomana arkiaamuna. Arvaat varmaan mistä lisäkapasiteetti otetaan tuolle ja monelle muulle tieosuudelle. Kaikilla ei ole ACC:ta, ei elektronista eikä nahkakansiin asennettua.
Se on taas oma juttunsa kun mennään sellaiseen ruuhka-ajoon että ollaan tien kapasiteetin ylärajoilla.
Autokoulussa opetettua mutta muistin virkistämiseksi seuraavaa.
Turvavälin voi tarkastaa ottamalla esimerkiksi maantien varresta kiintopisteeksi lyhtypylvään ja laskea sen perusteella, mikä turvaväli on sekunteina edellä ajavaan. Maantienopeuksissa aikaero edellä ajavaan tulisi olla neljä sekuntia.
Taajamissa etäisyyden on oltava metreinä vähintään puolet käytetystä ajonopeudesta. Maantiellä etäisyyden pitää olla metreinä vähintään sama kuin ajonopeus eli 80 km/h nopeudella ajettaessa turvaväli on 80 metriä.
Kaupunkialueella hyvä muistisääntö etäisyyteen on metreinä puolet nopeudesta. Ajaessasi esimerkiksi 50km/h, tulisi metrejä edessä ajavaan olla vähintään 25 metriä.
Metrien arviointia helpottaa sekuntisääntö, kun edessä ajava ohittaa esimerkiksi tien reunassa olevan valotolpan, tulisi sinun ehtiä laskemaan 2-3 sekuntiin ennen kuin itse ohitat kyseisen tolpan.
Yksi konkreettinen muistisääntö moottoritiellä ajettaessa kuuluu näin:
”Mikäli saat selvää edessä ajavan rekisteritunnuksesta, ajat aivan liian lähellä”.
Olen tulkinnut liian lähellä roikkumisen, valojen vilkuttelun tai vähemmän ystävälliset kädenheilautukset ärtymyksen merkeiksi. Onpa alinopeuskuskit taidettua moittia moneen kertaan tälläkin palstalla.
Pitäisikö ohituspaikka sovittaa hidastamalla tai karkuun ajamalla? En ole koskaan tullut yrittäneeksi. Ehkä pitäisi, vaikka en olekaan varman, että karkuun ajaminen ja sitten hidastaminen osataan tulkita ohituspaikan sovittamiseksi. Millaisen ohitusmerkin laki muuten sallii?
Joskus olen antanut tilaa siirtymällä ainakin osin pientareelle, mutta ilmeisesti näissäkään tapauksissa takana tulevat eivät ole osanneet tulkita kaistanvaihtovilkkuani oikein. Olen todennut, että parempi pysyä pois pientareilta, kun en voi taata, että voin palata turvallisesti kaistalle tarvittaessa. Pientareelle väistämisenkin laillisuus taitaa olla siinä ja tässä. Henkilöauto ei selvästi ollut hidas ajoneuvo, mutta lieneekö myöskään lain tarkoittama hitaasti kulkeva ajoneuvo? Muutenkaan en osaa arvioida, mikä on mahdollisen ohittajan mielestä riittävän hyvä ohituspaikka.
Kyllä on, jos ei edellinen ohittaja ole tuota tilaa juuri hävittänyt.
Autossani ei ole sinun standardejasi täyttäviä lisävaloja mallia x, vaan ihan vakiovaloilla mennään, vaikka polttimot onkin vaihdettu oletettavasti alkuperäisiä hieman parempiin.
Voisiko olla, että harrasteajoneuvot ärsyttävät alinopeutta liikkuessaan vähemmän kuin tavallinen perhefarmari.
Kaiken kaikkiaan kadehdittavan hyvin pystyt kommunikoimaan kanssaliikkujien kanssa, vaikka viestintävälineenä on vain ajoneuvon nopeus ja vilkku.
Juuri tuon takia en juuri ohituskaistalla ajele, kun en siellä pysty liikkumaan suurimman sallitun nopeuden puitteissa ilman, että sitä opettamiseksi tai muuksi ilkeilyksi tulkittaisiin.
@_Quu kirjoitti:
Välien pitäisi kasvaa mitä nopeammin jono liikkuu. Jos välit tosiaan kasvaisivat, niin pumppaus vähenisi, liikenne tasoittuu. Pidemmillä väleillä on merkitys kuitenkin kaikissa nopeuksissa itse asiassa kun jonossa mennään. Oliko tuo uusi juttu?
Koska sinä olet jo monta sivua rutissut siitä miten liikenteen nopeus heijaa, niin silloin jonossa mennään paremminkin liian lähellä toisiaan, mikä nimenomaan kertauttaa taaksepäin pahemmin sitä nopeusvaihtelua. Ja sinä syytät jostakin syystä keulalla ajavaa, pelkästään!
Kaipaatko parempaa auktoriteettilausuntoa?
Aloita vaikka täältä: https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/turvavalilla-valia#6c7fc7b8
Jos ajat liian lähellä edellä ajavaa:
Kun pidät kunnon väliä:
Tarjoan myös vertaistekstiä: https://yle.fi/uutiset/3-9137201
Liikenneviraston liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatisen vinkkien perusteella 5 neuvoa, joita noudattamalla liikenne voisi rullata vilkkaimmin liikennöidyllä väylällä nykyistä nopeammin.
Kun autoja on paljon ja jos turvavälit jätetään liian lyhyiksi, syntyy turhaa jarruttelua. Kun jonon ensimmäinen käyttää jalkaa jarrulla, jonon seuraava joutuu tekemään samoin, mutta viive reagoinnissa johtaa pidempään jarrutusaikaan. Jonon kolmas jarruttaa vielä pidempään. Näin jarrutuksiin käytetty aika moninkertaistuu jonossa ja alun perin sujuva liikenne puuroutuu.
Lopputulos: kaikkien matka-aika pidentyy.
Jos turvavälit pidetään tarpeeksi pitkinä, perässä tulevien ei tarvitsisi jarruttaa niin herkästi. Näin Kehällä ajavat säästäisivät paitsi aikaa, myös hermoja, peräänajoja, bensankulutusta sekä jopa päästöjä. Turvaväli on riittävä, jos kuljettajan ei tarvitse jarrutella, vaan nopeuden ja etäisyyden säätelyyn riittää kaasupoljin, eikä jarrua tarvita.
Mites on Quu, alatko päästä jyvälle? Aina kun sinä urputat jononopeuden pumppaamisesta, niin moni asia ei toteudu. Keulalla ajava kuski voi mennä tismalleen tasanopeutta, mutta takana höttyillään ja mitä useampi on mukana siinä, sen pahemmin pumppaus näkyy. Sinun autosi ACC tekee muista samaa päättelyä, halusit tai et.
Nythän on niin, kuten kaikki tietävät, ja on sanomattakin selvää, että mikäli kuljettajat ajaisivat huolellisesti ja ilman virheitä, ei onnettomuuksia tapahtuisi.
Kuljettajalla voi olla erilaisia motivaatioita liikennekäyttäytymiseen. Pyrkimys taloudelliseen ajoon voi olla jollakin kuskilla päällä, jos ei aina, niin joskus. Pääpyrkimys oppien mukaan on tasaisen nopeuden ylläpito. Tietenkään siitä ei seuraa mitään haavereita, jos ao. kuski ajaa liikennesääntöjen ja hyvän tavan mukaan ja osaa tarvittaessa vaihtaa pois päältä ekoajon ja ottaa turvallisuuden lähtökohdaksi. Mutta sellaisen asian toteamisessa ei ole mitään jujua näin keskustelussa. Minä pyrin miettimään asiaa eri näkökulmista ja yleensäkin ilmiöitä on mielenkiintoista katsoa muuttamalla näkökulmaa pois totutusta ja itsestään selvästä.
Liikenneympyrä ja risteys ovat paikkoja, jossa tasanopeuden ylläpitäminen joutuu ristiriitaan turvallisuuden kanssa. Tottakai kuski voi poistaa ristiriidan kytkemällä aivoissaan päälle safe-moodin ja sammuttamalla eko-moodin vähäksi aikaa.
Mietin sitä tilannetta, jos/kun kuski pitääkin päällä eko-moodin. Jos vielä taustalla vaikuttaa ego-moodi, niin ekoajon opit saattavat kovastikin olla ristiriidassa turvallisuuden kanssa.
Defensiivinen ajotapa moottoripyörällä vs auton kulutuksen väheneminen? En minä saa kiinni ajatustasi. Varovaisuutta varmaan moottoripyörä opettaa, jos on itsesuojeluvaisto kunnossa, koska kolarissa tuppaa jäämään toiseksi. En ole ajanut moottoripyörällä, mutta kyllä minä varon kolmion takaa tulevaa, vaikka itsellä onkin etuajo-oikeus. Pitää nähdä joku merkki naapurilta, minkä perusteella voi luottaa, että mennään sääntöjen mukaan. Käytännössä siis nähdä, että toinen alkaa hiljentää. Toisaalta varovaisuus joissakin tilanteissa ei ole ekoajon mukaista.
Ulosmenoramppitilanteessa on niin monta variaatiota takana seuraavankin suhteen, että ei kai siihen voi olla yhtä vastausta. Mitä jos kokeilisi vaihtaa oikealle ryhmittymiskaistalle heti, kun mahdollista ja ajaisi kylmästi vain omaa nopeus/hidastusperiaatetta noudattaen ja luottaisi, ettei takana tuleva aja päälle ja seuraisi peileistä tilannetta takana, että pääsee karkuun, jos toinen aivan tyystin tupeksii. Takana tuleva ehkä meneekin sitten ohi ja saattaa tunkea rampissa eteen turhan aikaisin ja pitää jarruttaa, mutta eihän elämä muutenkaan ole täydellistä. Tänäänkin satoi räntää ja on kylmä vaikka ei olisi tarvinnut.
Minä en pelkää peräänajoa. Ehkä pitäisi. Olen kerran yli 30v sitten itse jarruttanut pysähtyneen jonon päähän niin yllätettynä, että piti ohjata edellä olevan auton sivulle oman auton keula, joka ilman väistöä olisi muutaman sentin painunut edellä olleen puskuriin. Minun takana tuleva yllättyi vielä enemmän ja tärähti minun auton perään. Faktisesti minun syy, kun en ollut kunnolla seurannut liikennettä edessä päin, mutta en mainostanut sitä kenellekään ja takana tulleen vakuutus korvasi kolhut. Liekkihotellin vieressä kaupunkiin päin mennessä motarin lopussa tapahtui tämä. Olen asustellut aikoinaan pääkaupunkiseudulla. Nykyään tulee kyllä vilkaistua taustapeiliin aina ennen kuin yhtään jyrkemmin jarruttaa. Etäisyys edellä ajavaan on tietysti tärkeä juttu, mutta jos näkee pitkälle ohi edellä ajavan, niin pystyy ennakoimaan, eikä edellä olevan hiljentäminen pääse yllättämään.
Eli omaan tahtiin ryhmittyisin ja odotan, että toiset tienkäyttäjät antavat minulle huomiota niin kuin minäkin heille.
@HybridRules
Jostakin syystä tuollaisilla naiivilla esimerkeillä argumentoimalla täällä käydään keskusteluja kuitenkin. Eri asioista, joista voisi ottaa esimerkiksi sen, miten "kuskit tuijottavat koko ajan nopeusmittareita, vaikka pitäisi keskittyä liikenteeseen ja turvallisuuteen".
Tuollaiset kuulostavat yhtä typeriltä aloituksilta, jos väittäisi että kävellessä ei kannata sitoa kengännauhoja, koska ei näe edessä olevaa tolppaa, eli kävelijä ei ota omaa ja muiden turvallisuutta huomioon. Sellaisten asioiden toteamisessa ei ole mitään jujua näissä keskusteluissa, totta.
Kytännon jonoajo toimii niin, kun ensimmäinen auto lisää tai vähetään nopeutta, niin välit jonossa elää, koska kaikki ei paina kaasua tai jarrua samaanikaan, se on käytännössä mahdoton suoritus, ACC:kin reagoi vain edellä ajavan nopeudenvaihteluihin, ja enhän minä voi jonossa ajaa jonoa nopeammin, jos ajan hitaammin en enää ole jonossa vaan jonon vetäjä.
Jäi pois Lähtö oli: jonoa vetää pihtaava kuski jonka vauhti elää maaston mukaa mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi.
Kumppani oletko hommannut riittävästi rautalankaa, nyt et vähällä selviä?
Mitä mahdat tarkoittaa?
Käyt vuoropuhelua henkilön kanssa jolla on erilaiset näkemykset ja meillä muilla asia on ollut selvä alusta alkaen. Eipä siis ihme jos liikenteessä on monenmoista säveltäjää.
@_Quu kirjoitti:
Mahdollisesti tracktest tarkoitti rautalangan vääntämisellä tätä: ensimäinen auto voi mennä tasanopeutta käytännön jonoajossa. Jo seuraava auto, tai vaikka 23. saattaa aiheuttaa pumppaamista muille jonossa oleville omalla tempoilevalla ajolla. Ja se todennäköisesti kertautuu mitä kauemmaksi jonossa mennään, pahimmillaan. Se miten sinä koet tempoiluna riippuu siitä, kuinka pitkä jono on ja missä kohtaa olet. Ja riippuu omasta käytöksestäsi jonoillessasi: lähdetkö tempoilijoiden mukaan (=lyhyempi väli) vai et (=pitkä väli)
Kyllä, mutta jos jono pumppaa, sinun ACC pumppa muiden mukana. Toki voit vaikuttaa asiaan jättämällä pidemmän välin kuin muut - eteen ja vaikka triplaten. Helpotat taatusti takanasi tulevan ajamistakin. Mitä lähempänä edellä olevaan pidät väliä, sitä voimakkaammin ACC joutuu reagoimaan. Tuo pätee myös tuohon edelliseen kohtaankin tässä vastineessa.
Lähtö oli: jonoa vetää pihtaava kuski jonka vauhti elää maaston mukaa mahdollisimman pienen kulutuksen saavuttamiseksi.
Eikö se nyt millään uppoa ettei jonossa oleva voi ajaa jononnopeutta kovemmin.
ACC päättää itse välin, seitävarten siitä on maksettu.
ACC:hen laitetaan sallittu nopeus, jos ja kun saavutetaan edellä ajava niin aletaan seuraamaan jos tilanne antaa mahdollisuuden painetaan ohi.
@_Quu kirjoitti:
Sinä täysin puhtaasti spekuloit ja kuvittelet silti kertovasi jotakin suurta viisautta naiivisti yleistäen.
Kaikista mahdollisista versioista erilaisia jonoja tuollainen yksittäinen tapaus saattaa kyllä löytyä, ei siinä mitään. Siis sellainen kuski, joka jonon ensimmäisenä ajaa vaihtelevalla nopeudella. Mutta älä kirjoittele täällä niin kuin voisit yleistää sellaista esim. taloudellisuuskuskiin. Ja mistä ihmeen opeista kirjoitit? Noissa on sinun vääntösi pahin kuoppa:
Jonon keskellä ajaen sinulla ei ole kyllä minkäänlaisia eväitä arvioida sitä, johtuuko vaihteleva nopeus siitä, että käkikuski yrittää ajaa taloudellisesti, vai ei. Syitä voi olla muitakin. Toisekseen, sinulla ei myöskään ole eväitä sanoa, johtuuko pumppaus juuri käkikuskista, jollet ole hänestä suunnilleen seuraava. Et myöskään sitä, näkyykö tilanne ja millä tavalla takanasi tulevilla.
Väität, että nopeuden kasvaessa välit kategorisesti pitenevät jonoajossa, vaikka sitä ei käytännön ajossa juurikaan näe - mikä on valitettavaa, koska pitkät välit vähentävät pumppausta juurikin. Muistanet lukuisat keskustelut tällä palstalla kaikenmaailman puskurissa roikkujista, vai mitä?
Vaikka käkikuski kuvailemallasi tavalla ajaisikin, niin takana tulevilla on vastuunsa jonossa, jos haluavat välttää pumppaamista. On itse asiassa aivan sama ajaako käkikuskin perässä, tai sijanumerolla 23: mitä lähempänä edellä ajavaa olet, sitä enemmän joudut reagoimaan tämän nopeusvaihteluihin, sitä pahemmalta pumppaus tuntuu. Ja vastaavilla peräpeiliä lähellä ajavilla tilanne kertautuu taaempana.
Mitä kauempana ajat, jota voisi toivoa ja odottaa kaikilta jonossa, sitä vähemmän pumppaus tuntuu. Jonosta tulee pidempi, mutta ajaminen tasoittuu. Eikö tämä nyt millään uppoa.
Aika monet kuvittelevat voivansa niin tehdä. Vaikka lähteäkseen ohittamaan, kun jonossa ei ole kivaa. Tottakai se usein kilpistyy viimeistään siihen, ettei pääsekään ohi (eri syitä) ja joutuu jarruttamaan edessä olevan takapuskuriin kuitenkin. Tai sitten ehtii ohi, mutta palaa seuraavaan rakoon takaisin ja kiihdytyksen jälkeen jarruttaa taas. Mitä näistä seuraa mielestäsi (täysin riippumatta siitä käkikuski sillä välin on tehnyt).
Minusta niille pystyy ihan itse sanomaan, onko väli pidempi vai lyhyempi (vaikka korpraali, alikessu, kessu, ylikessu-merkein tai jotakin). Ihan OK, jos sinulla on pisin väli.
Juuri näin. Mutta autosi ACC pumppaa edellä ajavan mukana siinä missä sekin. Näin se vain toimii. Ja kun sinä pumppaat, takanasi ajava tekee omia päätelmiään. Se voi olla yhtä hyvin niin, että tämä ihmettelee mitä ihmettä tuo Quu tuossa edellä pumppaa. Kärsiikö siitä enemmän vai vähemmän, riippuu mikä on etäisyys sinuun. Kertauksena kunkin jonokuskin vastuusta.
En tiedä miten tämä liittyy jonon pumppaamiseen? Muuten kuin niin, että tuolla tavalla aika monet hosupetterit aihettavat jonossa vain lisää pumppaamista, pääsemättä jonossa kuitenkaan varsinaisesti etenemään. Yllättävän paljon sellaisia kuskeja löytyy.
Sinä syytät koko ajan keulakuskeja, tai sitä että nimenomaan taloudellisuusajaminen aiheuttaisi jonopumppaamista. Höpö höpö, jono on kokonaisuus jossa kaikki vaikuttavat, fiksuimmat kuskit isommilla väleillä vähemmän kuin muut. Eikö tämä nyt millään uppoa.
Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 kymppiä ettet saa jonoa kiinni, ja voit pitää tasanopeutta, todennäköisesti vetämässäsi jonossa.
Jos minä saan jonon kiinni ajamalla ACC päällä mittarivirhe huomioiden oikeaa 80 km/h, niin siinä tapauksessa jonovetäjä ajaa alinopeutta, satojenmetrien takamatkalta minun autolla ohittamista ei voi edes harkita.