Taloudellisuusajo - uhka turvallisuudelle?

280 kommenttia
1457910
  • 27.04.2020 09:50
    Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.

    Auto Bild.Hyöty 18.9.2018
    Maan­tiel­lä on ta­lou­del­li­sin­ta pi­tää kaa­su­pol­jin mah­dol­li­sim­man ”ta­sai­se­na”. Täs­tä seu­raa tie­tys­ti pien­tä no­peu­den hei­lah­te­lua tien pro­fii­lin mu­kaan. Aja­tuk­se­na on, et­tä no­peu­den an­ne­taan kiih­tyä ala­mä­es­sä, jot­ta se voi sit­ten ylä­mä­es­sä hie­man las­kea. Tyh­jäl­lä tie­o­suu­del­la tek­niik­ka on hyvä, mut­ta ruuh­ka-ajos­sa se to­den­nä­köi­ses­ti ki­ris­tää ta­ka­na aja­vien her­mo­ja. Eli har­kin­taa kan­nat­taa käyt­tää.

      
  • muokattu 02.05.2020 20:55

    @_Quu kirjoitti:

    "Maantiellä on taloudellisinta pitää kaasupoljin mahdollisimman ”tasaisena”. Tästä seuraa tietysti pientä nopeuden heilahtelua tien profiilin mukaan. Ajatuksena on, että nopeuden annetaan kiihtyä alamäessä, jotta se voi sitten ylämäessä hieman laskea. Tyhjällä tieosuudella tekniikka on hyvä, mutta ruuhka-ajossa se todennäköisesti kiristää takana ajavien hermoja. Eli harkintaa kannattaa käyttää."

    Vähän aiemmin sanotaan myös näin: "Taloudellinen ajaminen ei todellakaan tarkoita sitä, että körötellään muun liikenteen tukkeena."

    Olenhan minä tässäkin säikeessä kertonut, että maantielle mahtuu jonoihin kaikenlaista suhajaa. Sinne mahtuu näköjään sinun kaltaisia mukaan, jotka eivät tiedä miten vähennetään haitariliikettä, jos sitä sattuisi olemaan - eri syistä. Kyllä joskus - mistä lie syystä - vaihtelevaa nopeutta ajavakin, ei sitä täällä ole kiistetty. Kyse on siitä, missä kohtaa sellainen jonossa on ja miten muut jonossa ajavat toimivat: syntyykö haitaria vähän vai enemmän.

    Sinun väittämänäsi taloudellisesti (pihdaten) ajavat eivät koskaan käytä harkintaa ja osuvat jotenkin aina ensimmäisiksi jonossa. Sinä et jonon keskellä ajaessasi kuitenkaan edes tiedä mistä syystä keulalla on vaihtelevaa nopeutta ajava, mutta syyllistät välittömästi. Et tiedä välttämättä, että juuri keulalla noin tapahtuisi! Mitä tulee haitariliikkeeseen olet sinäkin vaikuttamassa, jonon keskellä, omasta ajostasi riippuen.

    Sitten voit taas aloittaa tuolta 27.04.2020 09:50. Sinä sanoit, että palataan sitten asiaan, kun hoksaat mitä yritetään jonoajoon antaa ohjeeksi, että vältät jonon nopeusvaihtelut. Ihan ensimmäiseksi: lopeta lapsellinen syyllistäminen ja mieti kokonaisuutta.

      
  • No nyt minusta tulikin haitariliikkeen aikaansaaja. Minulle ei ole auennut matikka, miten vältän jonon kun ajan tiekohtaista nopeusrajoitusta, ja jonon nopeus useimmiten minun kokemuksella vaihtelee sallitusta alaspäin.
    Joko olet jonossa mukana, tai tassu lattiaan ja ohi.

      
  • Tietenkään jonon keulassa ei pitä taloudellisen ajotavan takia kovin paljon antaa nopeuden vaihdella. Vakionopeudensäädin pitää ainakin minulla nopeuden hyvin tarkasti vakaana.Mutta jos sattuu vaihtelevaa nopeutta käyttävän kuskin taakse , eikä ohi pääse, ratkaisu on helppo. Laittaa itselle säätimeen saman kuin edessä ajavan keskinopeus on. Alamäessä kaveri pääsee karkuun, ylämäessä saavutetaan. Nopeuden vaihtelua ei tarvitse edes adaptiivisella säätimellä seurata.

      2
  • @HybridRules kirjoitti:
    Tätä on muuten ihmetelty täälläkin päin. On havaintoja, että talvirenkaiden vaihto kesärenkaisiin on nostanut kulutusta himpun sanaa approx 15km työmatkaa ajaessa.

    Voisiko olla yleisestikin perää asiassa. Onko kitka vs kesärengas tai nasta vs kesärengas vierintävastuksissa eroja kesärenkaan tappioksi, jos molemmissa renkaissa on paineet optimaaliset?

    Tai sitten kesäkaudella paremman pidon takia joidenkin ajotapaa muuttuu aggressiivisemmaksi. Ei tarvitse varoa liukkautta.

      
  • muokattu 03.05.2020 08:35

    @Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
    Onneksi lakikin ohjaa pysymään pois pientareelta, kun en halua löytää itseäni missään tapauksessa tilantesta, että syystä tai soisesta ajoissa huomaamatta jääneen pyöräilijän selkä lähestyy turhan nopeasti eikä pientareelta pääse pois turvallisesti.

    Pieni sivujuonne taloudellisuuskeskusteluun: Minusta pelko pyöräilijän teilaamisesta on väärä syy pysyä pois pientareelta. Yleensä pientareet ovat niin kapeita, että kaistan oikeassa reunassakin ajava osuu pyöräilijään. Kun ajatellaan piennar 0,5 m leveäksi ja pyöräiljä sen keskelle, ulottuu pyöräilijän vasen reuna selvästi kaistan puolelle ja siis edellyttää joka tapauksessa auton kuljettajalta keskiviivan ylitystä ohitustilanteessa.

    Parempi syy pysyä pois pientareelta on se, ettei roiskuta kiviä yms. roskaa takana tulevan päälle. Pientaret kun eivät ole puhtaita.

      
  • muokattu 03.05.2020 08:36

    @Herbert kirjoitti:

    @Vesa_Ruuskanen kirjoitti:
    Onneksi lakikin ohjaa pysymään pois pientareelta, kun en halua löytää itseäni missään tapauksessa tilantesta, että syystä tai soisesta ajoissa huomaamatta jääneen pyöräilijän selkä lähestyy turhan nopeasti eikä pientareelta pääse pois turvallisesti.

    Pieni sivujuonne taloudellisuuskeskusteluun: Minusta pelko pyöräilijän teilaamisesta on väärä syy pysyä pois pientareelta. Yleensä pientareet ovat niin kapeita, että kaistan oikeassa reunassakin ajava osuu pyöräilijään. Kun ajatellaan piennar 0,5 m leveäksi ja pyöräiljä sen keskelle, ulottuu 0,8 m leveän pyöräilijän vasen reuna selvästi kaistan puolelle ja siis edellyttää joka tapauksessa auton kuljettajalta keskiviivan ylitystä ohitustilanteessa. Teoriassa 2,2 m leveä auto mahtuu 3,5-3,75 m leveälle kaistalle samaan aikaan, käytännössä kuitenkaan ei. Siten ajamiseen pitää aina, siis ihan aina asennoitua niin, että havaitsee pyöräilijän ja pystyy sen väistämään.

    Parempi syy pysyä pois pientareelta on se, ettei roiskuta kiviä yms. roskaa takana tulevan päälle. Pientaret kun eivät ole puhtaita.

      
  • Quu 30.04.2020 10:29
    Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 ettet saa jonoa kiinni, ja voit pitää tasanopeutta (jonon nopeus seilaa sallitusta alaspäin, jos on pitkä jono, niin loppupäässä nopeusvaihtelut on hyvinkin suuria)

    Kumppani
    Miksi minä noin ajaisin? Ja mitä kummallista on saada ns. jono kiinni, tai ajaa jonossa sinänsä? Eihän siltä kukaan voi välttyä. Kysymys on siitä, mitä sen jälkeen teen.

    Pudota siis nopeutta niin paljon että jonon nopeusvaihtelut tasaantuu.

      
  • Moottoritielläkin vilkkaana aikana helsinki lusi helsinki mitä väliä usein ajan, mukautumaton nopeussäädin piti vähän väliä napata pois päältä, jos aikoi pitää sallittua nopeutta, säästösyystä nopeusvaihtelut ei johdu vaan liikennemääristä ja lakisääteisesti hiljempaa ajavista. Nyt acc:n käytöllä on ajo vapautunutta, eikä pahemmin rassaa vaikka ohituskaistankaan nopeus ei pysy vakiona.

      
  • muokattu 03.05.2020 12:42

    @Quu:

    moottoritielläkin vilkkaana aikana helsinki lusi helsinki mitä väliä usein ajan, mukautumaton nopeussäädin piti vähän väliä napata pois päältä, jos aikoi pitää sallittua nopeutta

    Voi sinua reppanaa. Mutta hei, sellaista se on kun jonoon joutuu liikenteessä. Aina ei saa sitä mitä haluaa...

    No nyt minusta tulikin haitariliikkeen aikaansaaja.

    Et ole siis lukenut keskustelua uudestaan. Tuo kommenttisi todistaa asian aukottomasti. Voisitko lukea, koska siellä sinulle on asia selitetty. Ei millään viitsisi sinun saamattomuuttasi toistaa jo muutenkin moneen kertaan toistettua.

    Minulle ei ole auennut matikka, miten vältän jonon kun ajan tiekohtaista nopeusrajoitusta

    Ei tässä ole ollenkaan ollut kyse jonon välttämisestä, vaan siitä miten jonossa ajetaan, kun sellaiseen väistämättä kuitenkin joutuu. Myös väitteestästi, että taloudellisuusajaja (pihtari) on aina syypää haitariliikkeeseen.

    Ehkä sinun tapauksessa kyse ei olekaan matikasta, vaan äidinkielen ymmärryksestä, koska sekin olisi muuten sinulle jo auennut.

    Jos jonoja haluaa välttää, siihen auttaa mm. se, että siirtyy toiselle reitille, tai sitten painuu kahville. Mutta siitähän tässä keskustelussa ei ole siis ollut kyse.

    Ellet nyt taas kerran halua harhautta keskustelua sivupolulle.

    Ja jonon nopeus useimmiten minun kokemuksella vaihtelee sallitusta alaspäin. Joko olet jonossa mukana, tai tassu lattiaan ja ohi.

    ...jos se suinkin on mahdollista, tai siitä ohittelusta on hyötyä. Ainahan edes niin ei ole, riippuu jonosta. Eli kyllä, noinhan se yksinkertaistetusti voidaan ilmaista ja edellisestä kohdasta vielä nuo 2 muuta optiota.

    Quu 30.04.2020 10:29

    Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 ettet saa jonoa kiinni

    ja tänään:

    Pudota siis nopeutta niin paljon että jonon nopeusvaihtelut tasaantuu

    Ovatko nuo sinusta nyt ihan oikeasti sama asia? Ai niin, aivan unohdin: et ollut tosiaan lukenut sieltä alusta. Palaa asiaan vasta sitten kun olet lukenut sieltä ajatuksella, eiköstä vaan.

      
  • Katkaisit taas sopivasti lopun Nyt acc:n käytöllä on ajo vapautunutta, eikä pahemmin rassaa vaikka ohituskaistankaan nopeus ei pysy vakiona.

    Kumppani
    Myös väitteestästi, että taloudellisuusajaja (pihtari) on aina syypää haitariliikkeeseen.

    Missähän yhteydessä olen noin kommentoinut, minä olen selkeästi maininnut että se on yksi syy, syitä nopeudenvaihteluun on useita.

    Kumppani
    Ehkä sinun tapauksessa kyse ei olekaan matikasta, vaan äidinkielen ymmärryksestä, koska sekin olisi muuten sinulle jo auennut.

    Mitä sinä tiedät minun äidinkielestä

      1
  • Kumppani
    Miksi minä noin ajaisin? Ja mitä kummallista on saada ns. jono kiinni, tai ajaa jonossa sinänsä? Eihän siltä kukaan voi välttyä. Kysymys on siitä, mitä sen jälkeen teen.

    Siinä oli kysymys pudota(t) siis nopeutta niin paljon että jonon nopeusvaihtelut tasaantuu.

      
  • muokattu 03.05.2020 13:46

    ...taloudellisuusajaja (pihtari) on aina syypää haitariliikkeeseen.

    @_Quu kirjoitti:

    Missähän yhteydessä olen noin kommentoinut, minä olen selkeästi maininnut että se on yksi syy, syitä nopeudenvaihteluun on useita.

    Tässä yhteydessä: 27.04.2020 09:50 Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.

    Loput siitä, kuinka selkeä olet ollut, voit tarkistaa siitä eteenpäin. Kunhan nyt käyt lukemassa ketjun ensin. Minä olen valitettavasti joutunut valistamaan sinua niistä muista syistä. Sinä olet keskittynyt niiden välttelyyn...

    Ehkä sinun tapauksessa kyse ei olekaan matikasta, vaan äidinkielen ymmärryksestä, koska sekin olisi muuten sinulle jo auennut.

    Mitä sinä tiedät minun äidinkielestä

    En sen enempää kuin sinun matikastasikaan. Sinä otit matikan kaikista kouluaineista aineista itse esille. Minä kerroin vaihtoehdoksi äidinkielen aineen, koska aika vähän keskustelussa on tarvittu matikkaa. Käsityöaineeseen voisi viittaa rautalangan tarve toisaalta....

      
  • Tässä yhteydessä: 27.04.2020 09:50 Taloudelliset (pihtaavat) kuskit saa aikaiseksi haitariliikkeen jonoon.
    Minä en löydä tuosta aina väitettä.

      
  • Kun minä aloitin, liikennekäytössä oli vajaa 1 000 000 autoa.
    Nyt niitä on 3 158 696
    Pitää hyväksyä kulloisenkin ‎ajanjakson liikennekulttuuri, mutta kyllä siitä mielipiteensä saa imaista kirjallisestikin, mutta ei missään tapauksessa rattiraivona.

      
  • muokattu 03.05.2020 17:59

    Tässä yhteydessä, ketjun ensimmäisellä sivulla 27.04.2020 09:50

    @_Quu:

    Minä en löydä tuosta aina -väitettä

    Koska ei ole muutakaan, niin sitten se on yleistys, mikä tarkoittaa että koskee taloudellisesti ajavia (pihtaajia).

    Kysyin sinulta 27.04.2020 11:49 ensimmäisen kerran ja siitä asti tähän päivään saakka, että millä perustelet tuota yleistävää syytöstä. Ei me näin montaa sivua oltaisi väännetty muuten! En ole nähnyt sinun kirjoittavan sellaista jolla kumoaisit asiaa, yrittäisit muuntaa sanamuotoa pehmentäväksi, tai jotenkin asiaa yksiselitteisesti lieventäväksi tms. Tänään käänsit kelkkaasi hiukan - ehkä.

    Itse yritin tuputtaa kyllä moneen kertaan sinulle ulospääsyä, vaihtoehtoisin esimerkein siitä, mitä ja miten jonodynamiikassa voisi havaita, mutta sinä väistelit niitä. Joka selviää, jos lukisit ketjua sieltä ekalta sivulta vaikka...

    Kun minä aloitin, liikennekäytössä oli vajaa 1 000 000 autoa. Nyt niitä on 3 158 696

    Luulisi, että siinä ajassa oppisi tuntemaan kyllä liikennekulttuuria sen verran, että ymmärtäisi jättää lapselliset yleistykset ainakin pois omista argumenteista.

    Pitää hyväksyä kulloisenkin ‎ajanjakson liikennekulttuuri, mutta kyllä siitä mielipiteensä saa imaista kirjallisestikin, mutta ei missään tapauksessa rattiraivona

    Erinomainen valinta noiden kahden välillä kyllä.

      
  • muokattu 03.05.2020 18:12

    Kumppani, Mitä höpötät yleistämisestä, ja jostain ohjeista minulle, en minä ole maininnut jonoajon olevan henkilökohtainen haitta, otin vaan kantaa jos niillä vapaalla rullaavilla säästö eli pihtaamisohjeilla ajetaan jonon kärjessä niin haitariliike kasvaa auto autolta taaksepäin. Jos minä olen yleensä suomen yhdessä autojonossa mukana niin ajan ACC päällä ja soittelen hanuria muiden mukana, on siihen nopeudenvaihteluun mikä syy tahansa.
    Älä kysy en tietenkään tiedä kuka jonoa vetää, useimmiten jononvetäjä ajaa tasaista nopeutta, silti pitkän jonon loppupää takkuilee, mutta J O S se käyttäytyy aiemmin kerrotulla tavalla se vain pahentaa tilannetta.

      
  • muokattu 05.05.2020 18:13

    @_Quu kirjoitti:
    Voithan sinä ajaa 80 alueella 70 ettet saa jonoa kiinni, ja voit pitää tasanopeutta (jonon nopeus seilaa sallitusta alaspäin, jos on pitkä jono, niin loppupäässä nopeusvaihtelut on hyvinkin suuria)

    Tuttu periaate, eikä tarvitse pudottaa edes noinkaan paljoa alle muiden, ellei tie ole ruuhkautumassa kapasiteettinsa ylärajoille.

    Pudota siis nopeutta niin paljon että jonon nopeusvaihtelut tasaantuu.

    Aivan. Jonon keula vetää pikku hiljaa 1 - 2 km/h nopeuserolla karkuun, mutta oman auton kohdalla nopeus pysyy hyvin tarkasti vakiona, joten jos haitari pumppaa taaempana, enpä ainakaan ole itse sen aiheuttaja. Lyhyellä matkalla ero käytetyn ajan suhteen on merkityksetön, mutta hermojen ja polttoaineen säästö on merkittävää. Pidemmällä matkalla voi sitten edetä ripeämmin, jos aika on kalliimpaa kuin polttoaine.

      
  • Nyt on aikaa, ja rahaa tulee, istuu autossa tai kotona, kun työajan lisäksi matkoihin kului 1½ h päivässä, ajalla oli merkitystä.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Nyt on aikaa, ja rahaa tulee, istuu autossa tai kotona, kun työajan lisäksi matkoihin kului 1½ h päivässä, ajalla oli merkitystä.

    Samaan ajotapaan olen päätynyt myös silloin kun kello käy ja päiväraha + km-korvauslasku on auki.

    En minä ainakaan osaa voittaa merkittävästi aikaa Kehätien ruuhkassa, joten ajan vapaaehtoisesti tuon 1 - 2 km/h alle rajoituksen pitkällä turvavälillä, vaikka tiedänkin matkaa olevan jäljellä yli 600 km. Jos haluaisi pitää kiirettä, aikaa olisi helpompi säästää monen tunnin istsunnossa vapaalla valtatiellä kuin lyhyessä taajamapyörityksessä hosuen.

      
  • Kyllä siinä joutuu polkemaan reippaasti ohituksia ja ylinopeutta kin että lyhentää ajoaikaa 10 15 min reippaan 300 km päivittäisestä ajomatkasta. 11 kk jokainen työpäivä vuositasolla ajansäästö on merkityksellinen, mitä ajalla olen tehnyt, maannut sohvalla ja katsonut tv:tä

      
  • muokattu 06.05.2020 15:53

    @Quu:

    11 kk jokainen työpäivä vuositasolla ajansäästö on merkityksellinen

    Aina yhtä mielenkiintoinen väite tuo tuollainen.

    Asian ymmärtäisi, jos tupakoitsija lopettaisi päivän askin ostamisen ja laittaisi rahan sivuun odottamaan joka päivä vuoden ajan. Silloin asialla on vuositasolla merkitystä: säästynyt raha olisi vuoden päästä otettavissa käyttöön. Mutta kun tuo "ajan säästö" yhdellä työmatkalla ei kerrytä lomaa, tai jotakin jota voisi vuoden päästä käyttää paremmin.

    Tuo sohvallamakuu ja telkkarikatsominen päivän säästöllä on marginaalista sekin, ehtii ehkä alun mainokset ja ohjelman intron näkemään lineaaritelkkarilla. Vastaa suunnilleen sitä, että röökaaja ei ostakaan askia, vaan pari pulloa olutta. Hetken hurma, mutta mikä on "merkitys vuositasolla" säästönä?

      
  • Niin no, miksipä ei sitten ajaisi vaikka 10 km/h hiljempaa, säästyisi polttoainettakin? Toisaalta 20 km/h hiljempaa ajaen säästyisi tietysti vielä enemmän, joten miksipä ei kokeilisi sitä?

      
  • muokattu 06.05.2020 16:38

    @Kumppani kirjoitti:
    @Quu:

    11 kk jokainen työpäivä vuositasolla ajansäästö on merkityksellinen

    Aina yhtä mielenkiintoinen väite tuo tuollainen.

    Asian ymmärtäisi, jos tupakoitsija lopettaisi päivän askin ostamisen ja laittaisi rahan sivuun odottamaan joka päivä vuoden ajan. Silloin asialla on vuositasolla merkitystä: säästynyt raha olisi vuoden päästä otettavissa käyttöön. Mutta kun tuo "ajan säästö" yhdellä työmatkalla ei kerrytä lomaa, tai jotakin jota voisi vuoden päästä käyttää paremmin.

    Tuo sohvallamakuu ja telkkarikatsominen päivän säästöllä on marginaalista sekin, ehtii ehkä alun mainokset ja ohjelman intron näkemään lineaaritelkkarilla. Vastaa suunnilleen sitä, että röökaaja ei ostakaan askia, vaan pari pulloa olutta. Hetken hurma, mutta mikä on "merkitys vuositasolla" säästönä?

    Aikaa ei voi kelata takaseppäin, mitään en kuitenkaan vaihtaisi pois, no ehkä työsuhdeauton, se tuli loppupelissä verottajan rokotuksella kalliiksi, haittaakos se, no ei todellakaan (enää) se tulee nyt kk kerallaan takaisin.

      
  • muokattu 06.05.2020 21:08

    @Kumppani kirjoitti:
    @Quu:

    11 kk jokainen työpäivä vuositasolla ajansäästö on merkityksellinen

    Aina yhtä mielenkiintoinen väite tuo tuollainen.

    Asian ymmärtäisi, jos tupakoitsija lopettaisi päivän askin ostamisen ja laittaisi rahan sivuun odottamaan joka päivä vuoden ajan. Silloin asialla on vuositasolla merkitystä: säästynyt raha olisi vuoden päästä otettavissa käyttöön. Mutta kun tuo "ajan säästö" yhdellä työmatkalla ei kerrytä lomaa, tai jotakin jota voisi vuoden päästä käyttää paremmin.

    Tuo sohvallamakuu ja telkkarikatsominen päivän säästöllä on marginaalista sekin, ehtii ehkä alun mainokset ja ohjelman intron näkemään lineaaritelkkarilla. Vastaa suunnilleen sitä, että röökaaja ei ostakaan askia, vaan pari pulloa olutta. Hetken hurma, mutta mikä on "merkitys vuositasolla" säästönä?

    Ei pidä paikkaansa tuo tupakointijuttu. Minä poltin aikoinaan vakituisesti viitisen vuotta, kunnes lopetin opiskeluaikojen loppupuolella. Panin kirjahyllyyn kesken jääneen Marlboroaskin ja sen viereen rasian, johon tupakan oston loppumisesta säästyneet rahat talteen. Vuoden päästä oli sekä rasia että rahat häippäisseet, mutta se vajaa aski oli edelleen siellä tallella.

      
  • muokattu 06.05.2020 23:03

    @HybridRules kirjoitti:

    Ei pidä paikkaansa tuo tupakointijuttu....Vuoden päästä oli sekä rasia että rahat häippäisseet, mutta se vajaa aski oli edelleen siellä tallella

    Voi voi, huonosti valittu paikka säästöpossulle.

    Mutta mitäs mieltä olet, kummalla olisi potentiaalisti ja konkreettisesti "merkitystä vuositasolla": laittaa päivittäin kolikoita hyvään (!) talteen tai säästää aikaa minuutteja päivässä ajamalla nopeammin perille?

      
  • @JEV2 kirjoitti:

    Niin no, miksipä ei sitten ajaisi vaikka 10 km/h hiljempaa, säästyisi polttoainettakin?

    PolttoainettaKIN?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Ei pidä paikkaansa tuo tupakointijuttu....Vuoden päästä oli sekä rasia että rahat häippäisseet, mutta se vajaa aski oli edelleen siellä tallella

    Voi voi. Ja jos ostaa ne bissepullot, niin ei tarvi rasiaakaan.

    Raha vain on niin katoava luonnonvara, että se humpsahtaa jonnekin muualle, jos ei tupakkiaskiin. Silti mieluummin muualle kuin tupakkiaskiin.

      
  • muokattu 06.05.2020 23:02

    @HybridRules kirjoitti:

    Raha vain on niin katoava luonnonvara, että se humpsahtaa jonnekin muualle, jos ei tupakkiaskiin. Silti mieluummin muualle kuin tupakkiaskiin

    Mielummin muualle, totta.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Ei pidä paikkaansa tuo tupakointijuttu....Vuoden päästä oli sekä rasia että rahat häippäisseet, mutta se vajaa aski oli edelleen siellä tallella

    Voi voi, huonosti valittu paikka säästöpossulle.

    Mutta mitäs mieltä olet, kummalla olisi potentiaalisti ja konkreettisesti "merkitystä vuositasolla": laittaa päivittäin kolikoita hyvään (!) talteen tai säästää aikaa minuutteja päivässä ajamalla nopeammin perille?

    Aivan aluksi ihmettelen, mihin se bissepullo-voi-voi hävisi, jota ehdin jo kommentoidakin?

    Joustavaa nopeutta kannattaa noudattaa kahdessa tapauksessa: matkaa on paljon ja/tai tien nopeusrajoitus on asetettu perusteettoman alas.

    Muutamaa minuuttia päivässä ei kannata säästää kaasujalkateorialla, mutta parempi kolikko pivossa kuin yhtäkään peltipoliisin taskussa.

    Nopeusrajoituksien suhteen kannattaa pitkillä matkoilla käyttää käänteistä juustohöyläteoriaa yhdessä kakkulapiohypoteesin kanssa. Ohuelti leivän päälle koko matkan ja välipalana tuhdit viipaleet tilanteen salliessa. Kuitenkin nöyrästi muistaen, että kaikki viisaus asuu viimekädessä nimismiehen kokardissa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit