Tavoitteena liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä - miten pyrkisit tavoitteeseen?
Rajaan tarkastelun esimerkissä henkilöautoihin.
Itse keskittyisin vain ja ainoastaan Suomeen rekisteröitäviin autoihin. Syy on siinä, että vanhat rekisterissä olevat on jo tehty eikä niiden valmistamisesta tule enää tippaakaan päästöjä. Samaten kaikkien autojen ajokilometrit keskimäärin hiipuvat vanhoilla päivillään, kunnes ne menevät romuttamolle tai jäävät "harrasteautoksi" eivätkä juuri tuota päästöjä. Lisäksi kaikki toimenpiteet, mitkä kallistavat vanhoilla autoilla ajamista tiputtavat niiden arvoa, mikä taas vaikeuttaa uusiin vähäpäästöisiin siirtymistä kasvavan välirahan takia.
Itse laittaisin vuosittain kiristyvän leikkurin rekisteröitävien henkilöautojen maksimipäästöille: esim. 2022 120g/100km, 2023 105g/100km... ...2030 0g/100km. Mikäli rajasta haluaisi poiketa, siihen pitäisi anoa lupa hyvin perustein. Esim. viranomaiskäyttö saattaisi vaatia poikkeamista rajasta.
Minusta tuollainen rekisteröitäviin autoihin keskittyminen olisi kaikista huonoista vaihtoehdoista vähiten huono ja toisi väkisinkin ennenpitkää tulosta, eikä tarvitsisi rueta tukemaan pienituloisia autoilijoita hirvittävän kalliin polttoaineen ja muiden maksujen takia.
https://www.aut.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/ensirekisteroinnit_euroopassa
Liettua on taulukon mukaan edelläkävijä, siellä tarvitaan vain alle 14 000 uutta autoa vuodessa vaikka väkimäärä on vajaa 2,8 miljoonaa. Se vastaisi Suomessa n. 28 000 uuden auton tarvetta. Tai sitten asia menee niin että kun joku vaihtaa uuteen "puhtaaseen" autoon, niin se käytetty "likainen" otetaan muualla käyttöön.
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180920STO14027/uudet-paastotavoitteet-autoille
EU tekee työtä asian eteen, joten ainakin itse uskon että Suomen ei tarvitsisi ihan yksin ns. keksiä pyörää uudestaan, tai alempana EU:n tasolla rakentaa verotukseen lisäportaita.
Löytyi tällainen kiva sivu koskien suunnittelua
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antisuunnittelumalli
E85 bensan hinta pitäisi olla 0,65€/l alhaisempi, kuin sen hetkinen E95 hinta ja Nesteen My diesel 0,2€/ alhaisempi kuin tavan dieselin sen hetkinen hinta.
Silloin biopolttoaineella ajava saisi kepin sijaan porkkanaa,
Vastaan otsikon kysymykseen kuten muihinkin kysymyksiin elämässä: hoidan oman osuuteni jollain sopivaksi katsomallani tavalla yhteiskunnan apua odottelematta.
Näillä näkymin liikenteen päästöjen puolittaminen tapahtuu meidän ruokakunnassamme vuoteen 2023 mennessä. Keinoina on vaihtaa Rouvan auto puolta vähemmän kuluttavaan ja puolittaa minun ajomääräni.
Ennen vuosikymmenen vaihdetta ehtii tehdä vielä toisenkin puolituksen kun jossain vaiheessa varmaan hankitaan patteriauto ja aurinkopanelit katolle. Aurinkovoimaloiden hintakehitys ei ole toistaiseksi vielä tukenut hankintaa "juuri nyt". Motivan tutkimuksen mukaan aurinkopanelijärjestelmien asennusten hinnat ovat pudonneet viime vuodesta 12%, mikä voittaa järjestelmän tuottopotentiaalin nuukapihin ostajan mielestä vielä liian suurella marginaalilla:
https://yle.fi/uutiset/3-11817758
Myin firmani ja puolitin kilometrit jo vuosia sitten. Job done!
Seuraavaksi keskityn kiristyvän verotuksen kompensoimiseen.
Minä veikkaan, että valtion ei tarvitse tehdä yhtään mitään; tieliikenteen päästöt tulevat puolittumaan sähköistymisen myötä joka tapauksessa. Toki on mahdollista, että 2030 tulee hieman liian aikaisin - pitäisi melkein tehdä pieni excel-harjoitus ajankohdan tarkempaan arviointiin.
Tilastollisesti ihmisten ajomäärät korreloivat aika nätisti tulojen kanssa ja toisaalta uusia autoja ostavat pääasiassa paremmin toimeentulevat, joilla on siten mahdollisuus ostaa sähköauto. Sähköautot saavuttanevat hintapariteetin muutaman vuoden sisällä, jolloin vaaka kääntyy lopullisesti pois polttomoottoreista.
Jos teknologinen kehitys ei hoida hommaa, niin siihen rinnalle voisi pikkuhiljaa alkaa virittelemään järeämpää ohjausta esim fossiilisten polttoaineiden myyntilupajärjestelmän kautta.
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/taloustieteilijat-ehdottavat-nain-suomi-puolittaa-tieliikenteen-paastot-vuoteen-2030
Verotuksellahan on pitkälti keskityttykin uusiin autoihin. Nythän siellä on tavallaan päästöpohjainen tuplavero. Suomen autovero (joka ei riitä ohjaamaan mallitarjontaa mihinkään suuntaan) sekä EUn sanktiot, jotka selvästikin riittävät.
Kovin paljon muuta ei tarvinne tehdäkään.
Samaa mieltä @Ruuhkamies edellisen kommentin kanssa.
Jos nyt 2030 asti eli seuraavat 9 vuotta myytäisiin keskimäärin vaikka 50 000 täyssähköhenkilöautoa vuodessa, niin se tekisi 450 000 sähökautoa. Jos tuohon rinnalle tulisi maahan vaikka 150 000 sähköautoa käytettynä, niin nyt yhdessä uutena maahan tuotujen kanssa päästäisiin vähän reiluun viidesosaan nykyisestä autokannasta. Raskaan liikenteen sähköistyminen isomassa mittakaavassa tapahtuu vasta joskus tulevaisuudessa. Puolittuminen 2030 mennessä ei kuulosta mielestäni todennäköiseltä. Asiaa voi toki helpottaa tuntuvasti se, jos sähköautojen hinnat tippuvat selvästi nykyisiä polttiksia alemmaksi ajoissa, eikä valtio pyri pitämään autojen hankkimisesta ja omistamisesta perittävää verokuormaa yhtä korkealla tasolla kuin nyt.
Mikä on otsikossa vertailutaso? Vaihdoin autoa ja pudotin kulutukseni n. 7,8 litrasta bensaa n. 5 litraan dieseliä.
Koronan takia teen etätöitä n. puolet ajasta, oletettavasti sama jatkuu koronan jälkeenkin. Vaikutus n. 15 tkm vuodessa eli vajaa puolet kaikista ajoistani.
Mitä muut tekee tai on tehnyt vai tyydytäänkö vain spekuloimaan? 740 GLE ilmoitti oman suunnitelmansa ja Yosemite ulkoisti päästönsä firmansa ostajalle. Luultavasti itse vaihdan vielä ennen vuotta 2030 autoani, jolloin päästöt putoaa taas. Tuolloin todennäköisesti ajelen jo sähköllä.
Yksilötasolla tein saman. Litramääräinen säästö hybridiin vaihdolla about sama, ja samasta syystä kilometrejäkin tulee vähemmän. Eli joo, 3 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden olen minäkin puolittanut polttoaineenkulutukseni.
Kun fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee, niin verokertymä vähenee myös.
Mulla on kulutus on tippunut viidenteen osaan neljän vuoden takaisesta . Hyvällä sähköautolla tuon saisi vielä tästä kolmannekseen.
Mutta tästä eteenpäin puolitus tästä ei taida onnistua kuin vähentämällä ajamista, Eli olisko yleislääke päästöjen puolitukseen - kilomerivero. Jos liikkumista 'rajoitetaan' tehokkaasti siten että ajomäärät vähenee, päästö vähenee ajettiinpa ne sitten millä käyttövoimalla hyvänsä, (eihän tuo sähkölläkään liikkuminen päästötöntä ole). 30-40 senttiä/km voisi vaikuttaa jo. Siinä varmasti miettisi, meneekö lähikauppaaun tai töihin pyörällä/kävellen vai autolla. Kun tiedetään, että suurin osa matkoista on luokassa 10km suuntaansa tai alle, niin noiden tekeminen muulla kuin autolla 'säästäisi' sitten sen vajaan kympin veroina. Lapin reissu rokottaisi 700-800 euroa, auto junaan pitkälle matkalle tuleekin edulliseksi. Kuullostaa julmalta mutta näin tässä taitaa käydä, kun rahaakin tarvii kerätä. Menot ylittää aika reilusti tulot juuri nyt, eikä tasapainoa ole edes horisontissa. Mutta kunhan nyt ensin herkällä korvalla kuunnellaan vaalien yli.
>
Jos firman toiminta jatkuu, niin taitaa olla nollasummapeliä.
Suomen köyhää fossiilisella ajavan kulutusohjaus verottamalla köyhdyttää vain lisää, uusien rekisteröinnit laskee ja käytettyjentunti nousee.
Ja onko ne verot liiansuurikansantaloudellinen menetys maailman päästöjen vähentämiseksi.
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka
Ei suinkaan. Et ymmärtänyt, mutta selitän. Kysymys on työmatkasta. Ei firman ajoista. Uusi omistaja päättää itse missä asuu ja miten työmatkan kulkee. Vaikka polkupyörällä. Siihen minä en voi vaikuttaa.
Firman piikkiin tekemäni työajot optimoin koko omistushistorian (yli 30 vuotta) ajan jo pelkän ajankäytön takia.
Nykyään etätöissä, hpj.
Tuo on todennäköinen ratkaisu yhteiskunnalta. Mutta ei suinkaan ajosuoritteen alentamisen takia, vaan verokertymän turvaamiseksi.
Tuolla verotasolla Suomi ajettaisiin konkurssiin. Sehän tekee 40 tkm ajavalle 14000 e vuodessa. Melkoinen lovi käteen jääviin ansioihin eli ei millään tasolla realistinen. Muuten yhteiskunta pysähtyy ja talous sakkaa ennätysvauhtia.
Pyöräilyn edistäminen työmatka- ja asiointiliikenteessä on hyvä tavoite. Itselläni kauppamatkoista tulee vuodessa ehkä pari tuhatta kilsaa. Toki edelleen on varaa leikata, mutta kokonaisuutta ajatellen enää ei potentiaalia paljon ole. Työmatkapyöräilyn edellytykset söi etätyöt. Ne päivät, jolloin menen työpaikalle, mukana on tavaraa enemmän kuin pyörällä pidempää matkaa viitsii kuljettaa tai sitten matka yksiselitteisesti on täysin ylipitkä. Satasen ajaa päivässä, mutta ei siitä enempää. Sekin edellyttää hyvää keliä. Ainakin kuivaa.
Samoin tulee eteen mittavat investoinnit raideliikenteeseen niin infran kuin kalustonkin osalta. Siinä alkaa myös ulkomaiset omistajat kiinnostua asiasta.
Oletko koskaan yrittänyt varata autopaikkaa junaan 2 kk ennen kevättalven lomaviikkoa?
Ymmäsin kyllä tilanteen. Ei sillä ole päästöjen suhteen mitään väliä, autoileeko työmatkaa sinä vai joku toinen. Sitten toki, jos uusi ajelija ajaa lyhyempää työmatkaa tai pyöräilee, päästöt laskevat, mutta voi olla, että päästöt myös nousivat tuossa vaihdossa.
Miksi minun pitäisi välittää jonkun toisen aiheuttamista päästöistä. Omituinen logiikka.
Kyse päästöjen vähentämisessä on siitä, miten jokin asia hoidetaan. Ei siitä, kuka sen hoitaa. Etätyöt vähentää päästöjä, koska sama asia tulee hoidettua vähemmällä ajamisella. Työpaikan vaihtoa ei tähän voi laskea, koska joku hoitaa vapautuneet hommat. Toki sillä oman osuuden saa hoidettua, itse ei tarvitse enää murehtia toiminnan aiheuttamista päästöistä.
Näkökulmakysymys tämä siis on. Siksi totesin, että ulkoistit päästöt muille. Et varsinaisesti osallistunut niiden vähentämiseen.
Ja tuo on se reilu viidennes, joka ajaa selvästi osuuttaan suuremman osan kilometreistä. Siihen rinnalle vielä hybridit, joita myytäneen toinen mokoma. Näitä laskelmia hämärtää se, että maa on täynnä loppuun poljettuja lotjia, joilla ei ajeta juuri ikinä minnekään, tai lähinnä pieniä määriä.
Em lisäksi fossiilisten polttelu vähenee biokomponentin jakeluvelvoitteen noustessa.
Tämä on totta, mutta uskon esimerkiksi jakeluliikenteessä tapahtuvan tämän vuosikymmenen aikana jo paljon. Tällä on jo iso vaikutus.
Arvioni tosiaan nojaa sille oletukselle, että hintapariteetti saavutetaan vuosikymmenen puolivälissä. Tällöin uusien autojen hankinta keikkaa reippaasti sähkön puolelle ja suuri osa noista autoista ehtii jo toiselle omistajalleen ennen vuosikymmenen loppua.
Valitettavasti teorialleni ei taideta saada validointia, koska hallitus noudattaa siitä poikkeavaa linjaa.
Otsikon kysymykseen vastatakseni, niin täytyy sanoa, että en tiedä, miten se onnistuu.
Ainakaan ei niin, että kaikki henkilöautoilevat vähentäisivät autoilunsa aiheuttavat päästöt vain puoleen.
Liikenteessä on paljon liikennettä, jonka päästöjä ei vielä nykyään teknisesti voi vähentää käytännössä. Raskas liikenne on yksi. Kevyemmässäkin liikenteessä liikkuu paljon autoja, joiden aiheuttamia päästöjä ei voi leikata paljoakaan. Joten niiltä keneltä voi, pitää leikata päästöt nollille. Siis liikenteessä tulevat suorat päästöt. Välillisiin päästöihin puututaan sitten erikseen.
"Tavallisten autoilijoiden" liikenteen päästöt on teknisesti mahdollista nollata jo nyt.
Ensimmäinen askel tehokkaaseen liikennepäästöjen pudottamiseen olisi ohjata oikein voimakkaasti perheet sähköistämään oma autoilunsa. Ei mitään periaatetta, että toisena autona voisi olla sähköauto. Sähköauto pitäisi tehdä niin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, että pääosa perheistä joko käyttäisi sähköautoja tai itkisi ja käyttäisi. Vaikka viiden vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen polttomoottoriauton omistamiseen ja käyttämiseen vaadittaisiin erikoislupa, joka tulisi perustella käyttötarkoituksella. Polttoaine kortille, kuten viinakin aikoinaan. Tai voisihan polttisauton omistaminen olla laillista, mutta bensakortilla säännösteltäisiin ajokilometrit. Eikä niitä kilometrejä kuulkaas olisi paljon. Jokunen kauppareissu kuukaudessa polttisautosta luopumisesta tulevien vieroitusoireiden lieventämiseksi, mutta siinä se olisi. No, ehkä bemarikuskeille jokunen ratakierros pari kertaa vuodessa siihen päälle.
Osaako joku kertoa, kuinka paljon liikenteen päästöt voisivat alentua prosenteissa, jos koko nykyinen henkilöautokanta muuttuisi sähköiseksi?
4.2.2020 · Päättyneellä vuosikymmenellä keski-ikä kasvoi 1,8 vuotta. Vastaavasti Suomen henkilöautokannan romutusikä on nykyisin jo 21 vuotta, sekin 1,7 vuotta korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Ikääntyminen johtuu pääasiassa maltillisesta uusien autojen myynnistä eli ensirekisteröintien määrästä.
Tavallisen autoilijan auto päästelle vielä vuosikymmeniä, päästöttömien autojen valmistusta ei ole vielä edes lopetettu.
No, jos halutaan, asialle voi tehdä paljonkin. Rahasta pelkästään on kysymys, tekniikka on olemassa.
Nimenomaan ja keskiverto autoilija kun vaihtaa autonsa rahaksi ei sillä päästötöntä saa.
Unohditko, että otsikossa oli kyse vuodesta 2030? Kyllä siihen mennessä ehtii tapahtua paljonkin.
Muttei taloudellisesti.
Toivottavasti Suomessa vihreidenkin äänestäjät muistavat katsoa metsää puilta, eivätkä ala tuohon tyyliin kumartaa tavoitetta ja tehdä yhteiskunnan vakauden kustannuksella toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Suomalaisilla on kyllä taipumusta tuollaiseen.
Suomen kaikista hiilipäästöistä 2018 taisi tieliikenteestä tulla 21 % ja hiukan yli puolet tuosta henkilöliikenteestä.
https://liikennefakta.fi/fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot
Ilmastonmuutoksen vaikutuksen vaatimat toimet 2021
Vaikka saavuttaisimme autoilussa henkilöautoliikenteessä nolla päästöt niin ympäristön tuhoutuminen ja luontokato ( miljoonia lajeja katoaa kiihtyvällä tahdilla) vaativat kovia rajoituksia.
Ruokailussa tarvitsee siirtyä aikaisemman 2030 planetaarisen ruokavalion tavoitteessa aikaistamaan planetaarinen ruokavalio jo 2025 vähintään.
Sisältää lautasella puolet 50% hedelmiä ja vihanneksia, 30 % täysjyväviljaa, paljon vähemmän lihaa viikossa 0-200 g nautaa, possua ja lammasta, 0-400 g siipikarjaa ja kalaa viikossa 0-700 g. Lisäksi maitotuotteet, sokerit, tärkkelyspitoiset kasvikset ja kasviöljyt. Nyt syömme 2-4 kertaa enemmän lihaa kuin pitäisi.
On myös laskettu ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden päiväntasaajan ympäristössä aiheuttavan vuoteen 2050 mennessä n. 5 miljardin ihmisen kärsivän akuutista vesi pulasta.
Merien täyttyminen muovista aiheuttaen merieliöiden kuoleman muoviin kertyneiden myrkkyjen takia tai suoliston tukkeutumisen takia eläinten kuolemat maalla ja meressä. Merien lämpeneminen ilmastonmuutoksen takia korallit kuolevat ja seurauksena kaloille ja muille eliöille ravinnonpuutteesta seuraava kuolema.
Maaperän köyhtyminen ihmisen toimesta ( ruohonleikkuut, metsien oksien ja kantojen hakettamiset) johtavat hyönteiskatoihin ja maaperän köyhtymiseen ja hiilen normaali sitoutuminen kannoista ja oksista n. 2/3 osaa estyy ja siirtyy ilmakehään kiihdyttäen ilmaston muutosta ja samalla estää metsän luontaisen uudistumisen terveellä bakteeri ja sienirihmastojen hajottamisella maahan normaalilla lahoavalla puumateriaalilla. Metsä menettää näin myös puolustuskyvyn tuhohyönteisä vastaan kun ei enää pysty keskustelemaan muiden alueella olevien puiden kanssa sienirihmastojen kautta ja näin reagoimaan metsän toisen laidan hyönteistuhoihin.
On jopa todettu viimeisen 14 vuoden aikana eri koronavirusten tahtien lisääntyneen ihmisen toimesta kun luonto ei enää ole tasapainossa ja pysty luontaisesti tuhoamaan viruksia ja viruskantojen leviämisen ennustetaan vain kiihtyvän tämän johdosta.
Vaatteita emme saisi ostaa kuin päälläolevat liaallisen kulutuksen estämiseksi.
Tässä vähän pintaa raapaisevaa esikuvaa supertuhosta 2050, että jaksakaa vain urputtaa kalliista polttoaineesta ja mielestänne maailmaa tuhoavista sähköautoista.
En tiedä, mistä tuo teksti on peräisin, tuskin siinä ainakaan on analysoitu suomalaista yhteiskuntaa, mutta otsikossa puhutaan liikenteen päästöistä. Sinänsä yleisistä kulutustottumuksista keskustelu voisi olisi kiinnostavaa jossain toisessa yhteydessä.
Muutaman tuhannen euron autoilla ajavien joukko on liian suuri, että nämä täysin utopistiset tavoitteet voisivat toteutua. Polttoaineen hinnan korotukset tekevät niin ison loven tilipussiin, että työssäkäynti omalla autolla muuttuu kannattamattomaksi. Polttoaineiden hinnat ovat jo monelle liiankin korkealla tasolla. Siinä sitä on pähkäiltävää, keskustelijoille vähän laajemmin näiden samankaltaisten avausten sijaan. Autoilun sähköistymisessä on hyvät puolensa mutta myös se nurja puoli. Tämä nurjempi puoli ei näytä juurikaan vaikuttavan yksipuolisesti asioihin suhtautuvien ajatteluun. Sähköautoiluun yltiöpositiivisesti suhtautuvat eivät näe asioissa kuin sen paremman puolen mutta kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin kuvitellaan.
Kumppanille pieni vinkki ennen kuin syöksyt syvällisemmin aiheeseen niin mieti vähän tulokulmaa ennen kuin avaat sanallisen arkkusi.
Yksilöllinen ajattelu ei ole muodikasta. Väittäisin että täälläkin on toisinajattelevia mutta uskallus yksilölliseen ajatteluun puuttuu.