«12345678»
Kuinka kauas STOP-merkin takaa saa pysähtyä että laki laskee sen pysähtymiseksi? Kotini lähettyvillä on STOP-merkki X-risteyksessä ja paras näkyvyys sivulle on n. 10-25m ennen viivaa ja merkkiä. Jos pysähdyn merkin kohdalle peittää kaiteet näkyvyyden ja risteyksen ylitys en ole turvallista. Jos taas pysähdyn 20m ennen merkkiä katsomaan että ylitys on turvallinen niin rikonko lakia?
Risteys on ruuhkainen ja siinä kolaroidaan melko paljon. Kaupungin mielestä se nyt on vaan sellainen ja korjata ei tarvitse...
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Hyvälle näkemäpaikalle laki vaatii pysähtymään, jos ei pysäytysviivaa ole, ennen tai jälkeen merkin. Toisen perään pysähtyminen ei kuittaa pysähtymisvelvoitetta. Mutta jos selkeästi katsomista ja näkemistä varten pysähtyy noinkin kauas, kai se on pakko hyväksyä oikeaksi teoksi, vaikka varsin kaukana onkin. Mutta luultavasti 10 metriä olisi parempi vaihtoehto, kun sellainen on.
Suomessa on nykyään paljon opasteita. Risteyksissä käy joskus niinkin, että kun pysähtyy pysäytysviivalle, ei näekään risteävälle tielle ainakaan toiseen suuntaan mitään, kun on liikennemerkki juuri oikealla kohtaa. Mutta saahan pysähtymisen jälkeen liikuttaa autoa parempaan paikkaan, ettei näkemättä tarvitse lähteä.
TLL: "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan."
Toimintaperiaatteessahan ei ole mitään epäselvää, mutta valvonnan kannalta tuo selvästi ennen STOP-merkkiä oleva paras näkyyys saattaa olla se kimurantein tilanne mahdollisen syytetyn kannalta?
Työpaikalta lähtiessä on päinvastainen tilanne, kun hyvin tarpeellinen STOP-merkki on heikon näkemän tarjoavasta portista poistuttaessa kohdassa josta ei näe kumpaankaan suuntaan kuin tuuhean koivikon. Ei siinä auta kuin ajaa auton mitan verran merkin ohitse ja pysähtyä vasta sitten kun näkee risteävän keyven liikenteen väylälle.
Jälkimmäisessä tapauksessa ei poliisille tarvitse edes selittää miksi pysähtyi vasta myöhemmin, kun tilanne on paikalla selvästi näkyvissä. Jos taas viimeinen paikka kunnon näkemälle on vaikkapa kahden muun auton takaa 15 metriä ennen risteystä, saattaa olla vaikeampi selittää pysähtyneensä siihen ainoaan paikkaan josta näkee kunnolla?
TLL: "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan."
Missä pysäytysviiva on, vai onko sitä edes?
Jos viivaa ei ole, niin tuo toteuttaa lainaamasi TLL-opastuksen jälkimmäisen lauseen, vai mitä?
Tuota.... Olet siis Stop-risteyksessä kolmantena jonossa? Voihan se olla vaikea selittää, että yhtäkkiä sitten olisikin kolme autoa on rinnakkain nähdäkseen kunnolla, totta. Tai jos jää kolmanneksi, kenelle pitäisi selittää ja miksi? Normisti kaksi autoa lähtee alta pois ja sitten ollaankin ekana.
Entisen asunnon parkkipaikalta poistuttaessa kesällä ei nähnyt puskien takia sivusuuntaan oikeastaan yhtään. Siinä ei ollut stop-merkkiä, mutta pakko oli pysähtyä, kun puskien toisella puolen meni kevyen liikenteen väylä. Kerran aamulla taas pysähdyin ja hivutin autoa sitten eteenpäin. Eikös siinä polkupyöräilijä ollut päättänyt mennä edestäni kun oikeus oli. Autoni liikkui eteenpäin parikymmentä senttiä ja pyöräilijä osui rekisterikilpeen. Mitään ei tapahtunut, sen verran olematonta liike oli molemmilla. Puskan takia en tosiaan nähnyt häntä ennen osumaa, vaikka varmaan 10 km/h hänkin paikalle tuli.
Aina ei siis voi välttää onnettomuutta edes pysähtymällä. Mutta varmaan on parempi pysähtyä ennen kelviä ja toivoa kevyempää kolaria, jos sellainen tulee. Aina ei voi edes luottaa järkeen, on pakko mennä kun oikeus on, vaikka tietää ettei toinen näe ja voi väistää.
Viittaa minusta vastaavaan tilanteeseen kun kaupungissa ei näe oikealle ennen kuin on suojatien päällä ja sitten kun oikealta tuleekin jonossa autoja, makaat suojatien päällä pitkään korvat punaisena.
Tässä on minun syyni ajaa hyvässä kesäkelissä työmatka autolla ja sitten polkea illalla puolta pidempi lenkki polkupyörällä. Työmatkani on monin paikoin niin pahasti huonon näkemän risteysten, pensasaitojen ja muiden näköesteiden pirstoma että en vaan viitsi ajaa pyörällä reittiä, jossa joudun hidastamaan jatkuvasti.
Tämä on epäloogista, koska mieluisin pyöräily-ympäristöni on maastopyöräillessä, jolloin nopeuteni vaihtelee tyypillisesti suunnilleen 4 - 40 km/h rajoissa. Myönnän, että minulla on maantiepyörää ajaessa on eri kypärän lisäksi myös eri pää kuin maastossa.
Kaupungissakin on jonkin verran hyvin rajoitetun näkemän risteyksiä, mutta pahimpia ovat vanhojen osakotitaloalueiden rehevät istutukset ja aivan tien viereen tulevat pensasaidat, jossa portti pihaan näyttää vain pieneltä aukolta lehtimajassa.
En suinkaan paheksu näitä pihaistutuksia, meilläkin on samanlaiset, tosin tien varresta ojan meidän puolelle sisään vedettynä. Mutta autoa portista ulos peruuttaessani tiellä kulkevan mielestä autoni näyttää tulevan havumajasta. Näiden näköesteiden olemassaolo vaikuttaa ajamiseen jo polkupyörän nopeuksilla jos polkupyöräilijä asennoituu tehtäväänsä kuljettajana.
En siis syytä ketään, vaan muistutan, että tarkkana pitää olla. "En näe vaaraa" ja "näen että ei ole vaaraa" ovat kaksi ihan eri asiaa.
Onko piha niin ahdas, ettei siellä saa käännettyä autoa, jotta voisi tulla tielle keula edellä?
Pysähtyminen on paras tapa vähentää riskin realisoitumisen todennäköisyyttä. Joskushan näkee perusteita, että koska riskiä ei voi poistaa, sitä ei kannata edes vähentää. Motiivina näissä tapauksissa onkin ihan joku muu kuin järjellä selitettävissä oleva asia
Eilen tuli uutinen, jossa poliisin valvonnassa pyöräilijä ei huomannut liikennevaloja. Tällaisen kaverin kohdalla varovasti portista varovasti tuleva autokin varmasti aiheuttaa yllätyksen, kun ajatukset ovat ihan jossain muualla kuin liikenteessä. Toisaalta pyöräilijänä tiedän, että pyöräilijöiden joukossa on paljon oikeuksistaan (ei nyt takerruta termin "oikeus"asemaan liikenteessä) kynsin hampain kiinni pitäviä, jolloin kevyitä osumia saatetaan aiheuttaa jopa tahallaan. Kieltämättä itsekin joskus saatan tehdä tiukan jarrutuksen väistämisvelvollisuuttaan törkeästi rikkovan autoilijan kohdalla. En kuitenkaan ahtaasta portista tai lehtimajasta tielle hivuttautuvan autoilijan takia.
Ei tule mieleen yhtään risteystä, jossa olisi tuollainen tilanne. Vain jos viereen tulee toinen auto peittämään näkyvyyttä, täytyy yrittää porrastaa. Yleensä parhaiten päätielle näkee kuitenkin mahdollisimman läheltä ja siihen itseni sijoitan. Vierssä näkyvyyden peittävän auton kanssa lähdetään liikkeelle eri aikaan, jolloin voi varmistaa tilanteen juuri ennen liikkeelle lähtöä. Siihen, että katson tilanteen 15 m ennen risteystä, sitten lähden liikkeelle ja ajan 15 m sokkona, jonka jälkeen tällään autoni päätielle, ei itsesuojeluvaistoni anna mahdollisuutta.
Mun naapurin piha on niin ahdas, että kolme autoa vierekkäin vie kääntötilan. Isäntä peruuttaa tieltä pihaan, muut pihalta tielle. Näkyvyys on kohtalainen, postilaatikkorivi yms tien vieressä.
Minä jäin 140 liittymässä puoliksi pyörätielle (takaa olisi mahtunut hyvin pyörällä) äijä koukkasi autonviereen ja hakkasi kattoon, mitä jos olisin ajanut kylkeen ? vastasin että minulla on aikaa ota uusi vauhti, äijä sai hirveän raivarin, minä jatkoin matkaa kun 140 vapautui.
Täälläpäin (Riihimäki-Hausjärvi) pystyteltiin noita stop-merkkejä moneen risteykseen etenkin 54-tiellä muutama vuosi sitten. Mutta aika luvattoman heikkoa on niiden noudattaminen. Koskaan et voi olla varma, että toiselta puolen risteystä lähestyvä noudattaa stoppia. Samoin jos pysähtymättä pääsee rekan tai autojonon edelle, niin aivan varmasti sinne mennään. Eikä noiden noudattamista tunnuta koskaan valvottavan.
Pihan pensasaitojen katveesta pääsee parhaiten peruuttamalla. Peruutuskamera vain laajakuvalle. Ja katveavustinkin valvoo.
Kyllä ainoa oikea menettely pensaiden keskeltä tielle tulemiseen on LR Discovery 4 varustettuna surround kameroilla ja pensaasta esiin puskeminen keula edellä Junction View päällä. Silloin näkee kummallekin sivulle heti, kun auton nokka alkaa tulla esiin pensasaidasta. Pätevä keino myös kaupunkien porttikongeista tullessa.
Eli ken kokee ongelmaa asiassa, kipin kapin autokauppaan hankkimaan kunnon diesel-koneella varustettu hienostunut ja hyvin varusteltu lantikka. Ja kaikenlainen hömppä sähköautoista on syytä unohtaa heti. Vanha liitto kunniaan ja nokkahihnaa kiristelemään.
Osaatko arvata, mistä käytös todennäköisimmin johtui?
Liikenteessä on vaikea ymmärtää, että kaikki muut eivät ole täydellisiä. Risteyksen varaaminen liian pitkäksi aikaa on yksi sellainen tilanne. Vaikka lain mukaan vain vapaaseen risteykseen on oikeus ajaa, monet kokevat tuollaisen tilanteen heidän oikeutensa loukkaamisena, vaikka ei heillä sitä oikeutta edes ole.
Itsekin tulee mokailtua kun ei pääsekään risteyksessä eteenpäin suunnitellusti ja auto jää pyörätien jatkeen/suojatien päälle. Monilla se kohta näkyy olevan vakiopysäytyspaikka ja se harmittaa kevyenä liikkujana, jos itse joutuu kiertelemään tai odottelemaan toisen selkeästi väärän käytöksen takia. Jos näkee, että ei se siinä tahallaan ole, tilanne on eri.
Liiantiukka pyöräilykypärä.
Pantaa pitäisi tietysti osata löysätä. Mutta kun tietää, kuinka paljon autoilijat laiminlyövät sellaista perusasiaa kuin väistämisvelvollisuus ja asetelmana on 10 kg pyörä vailla suojakuorta vs 1500 kg peltikotelo, helposti ymmärrys autoilijoita kohtaan vähenee. Ei vaan jaksa hymyillä jokaiselle, joka kohtelee toista tienkäyttäjää täysin välinpitämättömästi.
Mielenkiintoista olisi seurata, miten autolla toisia autoilijoita kohtaan vastaavaan käytökseen suhtauduttaisiin.
Tarkennatko, kun en ymmärrä mitä tarkoitat vapaaseen risteykseen ajamisella ja miten se liittyy toisen oikeuden loukkaamiseen?
Liikenteessä tulee satavarmasti käytännön tilanteita, missä pilkkua pitää siirtää puolin ja toisin.
Aina pitäisi muistaa se, ettei kukaan liikenteessä ole täydellinen. Aina voi virheitä sattua ja jotain jäädä huomaamatta vaikka kuinka yrittäisi ajaa parhaan taitonsa nukaan.
Esimerkissä Quu oli tukkinut pyörätien risteyksen. Silloin pyöräilijältä katosi oikeus mennä hakkaamaan auton kattoa eikä hän olisi saanut edes kylkeen ajaa, kun risteys oli tukossa. Mutta väistämisvelvollisuus oli Quulla ja sitä hän toivottavasti noudatti ja tilanne vain kehittyi tuollaiseksi.
Vastaavaa tapahtuu autojenkin kesken. Joku mokaa ja jää risteykseen ja estää toisen etuajo-oikeuden toteutumisen.
Jos tukkii risteyksen, se ei olekaan vapaa eli ei sinne voi laillisesti ajaa. Eli mitä tarkoitit?
Totta. Jos ajaisit pyörällä, huomaisit vahinkojen määrän ja härskiyden, kommentoisit myös muita näkökulmia asiaan.
Ajan töihin pyörällä useampana päivänä joka viikko säiden salliessa. Tälläkin viikolla olisin mennyt joka päivä ellei yhtenä päivänä pyörä olisi ollut epäkunnossa, jolloin ei auttanut muuta kuin lähteä autolla.
Jostain syystä jalkaisin ja pyörällä on muuten vaikeampi hyväksyä toisten mokailuja kuin autoillessa. Eipä se ihme ole, kun liikenneympäristö on rakennettu sellaiseksi kuin se on. Autolla liikkuminen on helppoa, mutta varsinkin pyöräily on sellaista temppurataa, että. Niinpä tuleekin poljettua nykyisin kaikkialla muualla kuin asioilla. Epäonnistunut autoilijoiden ja pyöräilijöiden erotus pilasi pyöräilyn. Rakennetaan mukamas eri reitit ja sitten törmäillään joka paikassa.
Haluaisitko antaa neuvoja miten autoilijan tulisi toimia jos liittymässä on heikko näkyvyys eikä voi ajaa turvallisesti eteenpäin ajamatta ensin pyörätien päälle, osittain tai kokonaan? Miten tulisi toimia jos päätiellä sitten onkin liikennettä eikä pääse saman tien jatkamaan ja 100 metrin päässä ollut pyöräilijä ehtii paikalle?
Kyllä minäkin olen eniten lipsunut liikennesäännöistä pyöräillessä/mopolla, vaikka en ole ajanut pariin kymmeneen vuoteen kummallakaan. Omien havaintojen mukaan en erottuisi porukasta nykyäänkään.
Kääntämään ei mahdu, mutta talvella ei tietenkään olisi mitään syytä olla peruuttamatta porttiin, kun tallin ja katoksen seinällä olevia pistorasioita ei tarvita lämmitykseen.
Koska meillä on kadun reunassa ensin oja, sitten aita tontin rajalla ja pensasaita omalla tontilla, on helpointa peruttaa sen verran ulospäin, että näkee pensasaidan ohitse. Tässä vaiheessa auton perä ei ole vielä kadulla, joten tuohon kohtaan pysähtyvä auto ei ole millään tavoin aivan tien reunaa ajavan pyöräilijän edessä.
Itse pyöräilijänä pidän isompina hidasteina vastaavia portteja, joissa tuo pensasaita on työnnetty aivan tien reunaan saakka, jolloin kuljettajan ensimmäinen näköhavainto kadulle tulee vasta siinä vaiheessa kun joko konepelti, tai peruutettaessa puoli autoa on jo tiellä. Pyöräilijänä joutuu varautumaan siihen, että näissäkin paikoissa asuvista jotkut työntävät autonsa vain summassa ensin tielle ja katsovat sen jälkeen tuliko ketään.
Ymmärrän tämän oikein hyvin, vaikkapa noiden näköesteiden tapauksessa, vaikka ne olisi ihan itse istutettukin näköesteeksi omalta pihalta poistumiselle.
Pienet arvailut tuollaisissa kohdissa ovat paljon paremmin ymmärrettäviä, jos havumajasta tai lehtimajasta ilmaantuvan auton kuljettaja tiedostaa tilanteensa ja käyttäytyy sen mukaista varovaisuutta noudattaen eikä törmää norsuna posliinikauppaan.
Täysin aukeassa tilanteessa hyvällä näkyvyydellä kolmion takaa pyörätien suuntaan edes vilkaisematta poikittain eteen pysäköivän auton kuskia tekisi toisinaan mieli jututtaa. Voisi vaikka kehottaa heitä kilauttamaan jollekin ajokortin omaavalle kaverilleen ja kysymään kärjellään seisovan kolmion merkitystä.
Vahinko ei vähennä vammoja, mutta henkisesti on helpoimpi sietää toisen erehdyksessä tekemä virhe kuin täysin tahallinen liikennemerkit huomioimatta tehty tapon yritys. Ja sitähän se kolmion takaa toisen eteen ajaminen edes väistettävään suuntaan vilkaisematta aina on.
Aina välillä se edellä ajavat tekee jotain arvaamatonta, ja näitä sattuu. Kevyen liikenteen väylää vauhdilla lähestyvä pyöräilijä näkee kyllä, että tuossa tilanteessa tarinan konna on se edellä muninut tumpula, joka pysäytti takanaan olevan pyörätien tukoksi.
Tämä on sen tilanne, jossa minäkin annan itselleni luvan ärsyyntyä, kun toista ei sen vertaa kiinnosta oma eikä muiden turvallisuus, että viitsisivät edes vilkaista väistettävään suuntaan.
Aika moni B-luokan kuski kuvittelee juuri ennen pyörätien reunaa asennetun kolmion vaikutusalueen alkavan vasta 10 metriä myöhemmin ajoradan reunassa. Ihminen, jonka maailmassa ei ole kaksipyöräisiä, ei oikeasti näe kaksipyöräisiä ennen kuin se tulee 30 - 100 km/h kuljettajan ovesta sisään.