HybridRules: Onko lisähinta muuten oikea termikään, jos laskee saavansa hybridivoimalinjasta tulevan preemion tulevan takaisin polttoainekuluissa
Preemiota ja premiumia käytetään etenkin mainostarkoituksissa muotisanana, jonka on varmaan tarkoitus kuulostaa yhtä fantastiselta kuin Turbo kuulosti aikoinaan?
Vaalimani klassisen määritelmän mukaan lisäominaisuudesta maksettava lisähinta ei ole käyvän hinnan ylittävä preemio, koska lisähinnalle saadaan myös vastinetta, jota vertailusi halvemmassa vaihtoehdossa ei ole.
@GLE: minä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä premium-merkillä varsinaisesti tarkoitetaan, mutta en minä sitä tässä ajanut takaa.
Mietin vain, että onko syytä ajatella patterivetoa siltä kannalta, että sen pitäisi ikään kuin maksaa itsensä takaisn tai muuten pitäisi ottaa pomoauto.
Ilman ulkoista latausmahdollisuutta oleva hybridi on relevantti
pomoautojen polttoainekustannusten vertailuun suoraan, koska sellaisella ei voi ajaa muuten kuin polttoainetta käyttämällä.
Ulkoisesti ladattavan hybridin mahdollisuus ajaa pelkästään sähköllä on ominaisuus, josta saa vastinetta rahalle ilman, että tarvitsee laskea säästyneen polttoaineen hintaa. Voi samoissa peltikuorissa ajaa sekä sähköautoa että sähköisellä kulutusta alentavalla tekniikalla varustettua pomoautoa.
Siinä mielessä ladattavan hybridin hankintaa voi ajatella samalla logiikalla kuin muutenkin valitsee, mitä ominaisuuksia autoonsa haluaa eikä niinkään säästyneiden polttoainekulujen kautta.
Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen. Varsinkin plugarihybridien tapauksessa lataaminen työpaikalla uhkaa muuttua uuden verotustavan myötä jopa täysin kannattamattomaksi.
Aika välttelemätön paikka tietysti, kehitys vie väistämättä tällaiseen suuntaan, eikä siinä mitään. Toki olisi hyvä jos pysyisi kohtuullisuuksissa se rahastus.
Nykyhetki: voisinhan minäkin tietysti toivoa aamuisin töihin tullessani, että siellä olisi kaikilla myös vaikka 5ltr bensa/dieselkanisteri odottamassa työmatkaetuna. Mutta ei ole, ei.
@Kumppani kirjoitti:
Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen. Varsinkin plugarihybridien tapauksessa lataaminen työpaikalla uhkaa muuttua uuden verotustavan myötä jopa täysin kannattamattomaksi.
Aika välttelemätön paikka tietysti, kehitys vie väistämättä tällaiseen suuntaan, eikä siinä mitään. Toki olisi hyvä jos pysyisi kohtuullisuuksissa se rahastus.
Nykyhetki: voisinhan minäkin tietysti toivoa aamuisin töihin tullessani, että siellä olisi kaikilla myös vaikka 5ltr bensa/dieselkanisteri odottamassa työmatkaetuna. Mutta ei ole, ei.
Jutussa oli varsin huonosti selitetty tuon verotuksen kustannusvaikutus, vaikka sivulauseessa puhuttiinkin verotusarvosta. Inforuudussa oli selitetty vähän paremmin. Edun tarjoamiselle on kaksi vaihtoehtoa. Joko se annetaan palkan päälle (todennäköisempää) tai se vähennetään rahapalkasta. Jos vähennetään niin kustannusvertailu kotilataukseen onkin syytä tehdä 30euron mukaan kuten tässä tehtiin. Mutta todennäköisemmin tuo annetaan rahapalkan päälle, jolloin nettokustannus työntekijälle on "vain" verojen yms. maksujen verran, eli veroprosentista tietysti paljon riippuen puhutaan esim. 40% nettovaikutuksesta, eli 12 eurosta kuukaudessa.
Uuden e-tronin myötä audikin on saanut öljynkulutuksen loppumaan, mikä olikin vähän kiusallista premium merkin ollessa kyseessä.
Kyllähän nämä fossiiliset henkilökuljettimet alkavat olla tiensä päässä ja toivoisinkin, että mitä enemmän saadaan sähkökäyttöisiä, sitä enemmän se näkyisi kaupunkien keskustoissa. Ihmiset huomaisivat pian vähentyneet melu- ja käryhaitat, pidemmällä ajalla myös kansanterveys kiittäisi.
@ev_evvk kirjoitti:
Uuden e-tronin myötä audikin on saanut öljynkulutuksen loppumaan, mikä olikin vähän kiusallista premium merkin ollessa kyseessä.
Aika kiusallista sinun kannalta on se, ettet ole huomannut Audilla olevan linjoilla jo toinen öljypolttimen jälkeinen moottorisukupolvi.
Audin e-tronia mm. Kauppalehti hypettää. Ei oikein vakuuta kulutuslukemat ja sitä kautta range. Kaukana nykyään tavallisesta 16 kWh tai alle /100 km.
"Audi e-tronin WLTP-syklin mukainen tehonkulutus 100 kilometrillä on 22,5–26,2 kWh. Koeajossa kilowattitunteja hupeni 23–30.
Vakiolaturi on 11 kW:n tehoinen. Lisävarusteisella 22 kW:n latausjärjestelmällä 95 kWh:n akusto latautuu meikäläisissä latauspisteissä täyteen neljässä tunnissa. Audi tarjoaa ensimmäisenä valmistajana jopa 150 kW:n tehoisen latausmahdollisuuden sarjatuotantoautoon.
Akku: 95 kWh:n litiumioniakku
Latausaika: 80 %:n varaustasoon nopeimmillaan 30 minuuttia
Toimintamatka: 417 km (WLTP)"
@NHB kirjoitti:
Ei kai siinä voi olla mitään yllättävää, että tehokas möhköauto kuluttaa paljon. Eikö tuossa testissä päästy kuitenkin aikalailla normilukemiin?
Uskon että monelle käytännön kulutus voi olla yllätys kun se hänelle kerrotaan - jos auton ostaja on aiemmin edes ymmärtänyt seurata sitä tankkausten / latausten yhteydessä, ja tiedostaako edes valtaosa autoilijoista miten siihen itse voi vaikuttaa.
Virallinen lukema on Suomessa verottajan allekirjoittama tuhansien eurojen arvoinen "fakta", eli se ei ole vain kuluttajille suunnattu tekninen tieto kuten vaikkapa kiihtyvyys 0-100 km/h.
Uskon että monelle käytännön kulutus voi olla yllätys kun se hänelle kerrotaan - jos auton ostaja on aiemmin edes ymmärtänyt seurata sitä tankkausten / latausten yhteydessä, ja tiedostaako edes valtaosa autoilijoista miten siihen itse voi vaikuttaa.
Virallinen lukema on Suomessa verottajan allekirjoittama tuhansien eurojen arvoinen "fakta", eli se ei ole vain kuluttajille suunnattu tekninen tieto kuten vaikkapa kiihtyvyys 0-100 km/h.
Ai normin mukainen kulutusko sitten yllättäisi monet?
Mun mielestä kulutus ja kiihtyvyys ovat molemmat normin mukaisesti valmistajan ilmoittamia teknisiä tietoja. Mikä niissä on periaatteellinen ero? Ei Suomen verottaja CO2-normipäästöjä mittaa tai määrittele.
@Karrette kirjoitti:
Uskon että monelle käytännön kulutus voi olla yllätys kun se hänelle kerrotaan - jos auton ostaja on aiemmin edes ymmärtänyt seurata sitä tankkausten / latausten yhteydessä, ja tiedostaako edes valtaosa autoilijoista miten siihen itse voi vaikuttaa.
Ellei kulutus ole aiemminkaan kiinnostanut, mitäpä väliä sillä olisi auton vaihdon jälkeenkään?
Ison ja tehokkaan sähkärin käyttäytymisessä ei ole sinänsä mitään isosta ja tehokkaasta polttomoottorisesta poikkeavaa. Kummassakin tapauksessa lisäpaino ja lisäsuorituskyky mahdollistavat suuren maksimikulutuksen sitä tavoittelevalle kuljettajalle.
Uskon että monelle käytännön kulutus voi olla yllätys kun se hänelle kerrotaan - jos auton ostaja on aiemmin edes ymmärtänyt seurata sitä tankkausten / latausten yhteydessä, ja tiedostaako edes valtaosa autoilijoista miten siihen itse voi vaikuttaa.
Virallinen lukema on Suomessa verottajan allekirjoittama tuhansien eurojen arvoinen "fakta", eli se ei ole vain kuluttajille suunnattu tekninen tieto kuten vaikkapa kiihtyvyys 0-100 km/h.
Ai normin mukainen kulutusko sitten yllättäisi monet?
Mun mielestä kulutus ja kiihtyvyys ovat molemmat normin mukaisesti valmistajan ilmoittamia teknisiä tietoja. Mikä niissä on periaatteellinen ero? Ei Suomen verottaja CO2-normipäästöjä mittaa tai määrittele.
Periaatteellinen ero on siinä että mikäli viranomainen käyttää niitä gramman tarkkuudella tuhansien eurojen verotusperusteena eivät ne saisi olla kovin paljoa pielessä. TM-testeissä mitattujen kulutuslukemien mukaan verottaja on vääristänyt kilpailua korottamalla joidenkin tiettyjen autojen hintoja sitä enemmän mitä rehellisemmät lukemat on ilmoitettu.
Tänä vuonna autokaupassa nähdään valtava muutos. Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla. Pelkällä polttomottorilla varustettu auto ei mene enää tänä vuonna kaupaksi. Auton pitää olla hybridi, ladattava hybridi tai täyssähköauto.
@Katukivi kirjoitti:
Tänä vuonna autokaupassa nähdään valtava muutos. Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla. Pelkällä polttomottorilla varustettu auto ei mene enää tänä vuonna kaupaksi. Auton pitää olla hybridi, ladattava hybridi tai täyssähköauto.
Aika vähän on tarjolla hybridejä, varsinkin (uusiutuvalla MY-)dieselillä. Maaseudulla hybridin edut jäävät vähäisemmiksi kun "itselatautuvuutta", eli taajama-ajoa ei ole tarjolla. Pieni moottori pienessä autossa maltillisella ajonopeudella voi olla energiatehokas, eli kulkea alle 4 litralla 100 km.
@Katukivi kirjoitti:
Tänä vuonna autokaupassa nähdään valtava muutos. Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla. Pelkällä polttomottorilla varustettu auto ei mene enää tänä vuonna kaupaksi. Auton pitää olla hybridi, ladattava hybridi tai täyssähköauto.
Katukivi 11.06.2016 12:40
"Uuden auton ostajan olisi autoa hankkiessaan syytä perehtyä suureen muutokseen automarkkinoilla"
Myyntitilastojen myyntiluvuissa ei ole mitään merkittävää muutosta polttomoottorin suosion lakusta.
Paitsi takseissa Auris hybridi on toiseksi myydyin Mersun jälkeen
Tuohon eiliseen tekstiini tuli nyt tässä vahvistus. Perinteiset pelkällä polttomoottorilla varustetut autot ovat pian arvottomia. Muutos on huikean nopea.
@Katukivi kirjoitti:
Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla.
Huolesi on aiheeton, koska autojen tilaaminen myyntiin on kaukana menneisyydessä.
Tällä vuosituhannella autot on tilattu asiakkaan pyynnön perusteella ja hänen valitsemillaan varusteilla. Samanvärisillä yhdenmukaisilla myyjän valitsemilla autoilla ajaminen loppui jo DDR:n yhteiskuntakokeilun myötä.
@Katukivi kirjoitti:
Tuohon eiliseen tekstiini tuli nyt tässä vahvistus. Perinteiset pelkällä polttomoottorilla varustetut autot ovat pian arvottomia.
Toivottavasti olet oikeassa? Nopea arvon aleneminen on hieno asia, jonka turvin samalla rahalla saa entistä paremman käytetyn.
Ja entistä vähemmän omastakin käytetystä.
Täytyy myydä omistusauto ja ottaa Yksityisleasing
Hankinnan harkinnan pohjana ei kyllä ele mitään ratkaiseva tekemistä arvonalenemalla yksityisleasing tulee parisensataa arvonalenemaa kk kalliimmaksi, mutta mitä välii, palvelut maksaa, ja itselle jää huoleksi vain vakuutusmaksut ja tankkaus.
@Katukivi kirjoitti:
Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla.
Huolesi on aiheeton, koska autojen tilaaminen myyntiin on kaukana menneisyydessä.
Tällä vuosituhannella autot on tilattu asiakkaan pyynnön perusteella ja hänen valitsemillaan varusteilla. Samanvärisillä yhdenmukaisilla myyjän valitsemilla autoilla ajaminen loppui jo DDR:n yhteiskuntakokeilun myötä.
Itse asiassa ei ihan pidä paikkaansa. Esimerkiksi Japanissa valmistettavia autoja tilataan kyllä maahantuojan varastoon, samoin vähän etäisemmällä tehtaalla valmistettavia Volvo S90siä
Joidenkin itäautojen tiesinkin tulevan kaukaa menneisyydestä.
Volvon ostaminen jonkun muun valitsemin varustein oli sen sijaan yllätys ja mielenkiintoinen takautuma 1980-luvulle. Ja silloinkin pelkästään niin kovan kiireen vuoksi, ettei ollut aikaa odottaa normaalia tehdastilausta.
Järeitä keinoja joutuu valtiovalta käyttämään, jos aikoo saada autokantaa sähköistymään ja/tai kaasuuntumaan nopeasti, kun otetaan huomioon kuinka suuri osa autokaupasta käydään käytetyillä autoilla, joissa on vain PoMo. Lehdistöllä taitaa olla trollausvaihde päällä sähköautojen puolesta, kansa tuskin seuraa ohjetta kovinkaan hanakasti.
Uusien autojen kohdalla luulisi ladattavien hybridien myynnin alkavan todella korvata pelkällä PoMolla varustetut autot ja kyllä varmaan täyssähköautojenkin myynti kasvaa. Uusien autojen tapauksessa valtio voi pehmeämmin, mutta silti merkittävällä tavalla, ohjata ihmisten valintoja verojen avulla. Ja autojen valmistajat tuovat koko ajan uusia mielenkiintoisia vaihtoehtoja tarjolle.
Hybridit ja varsinkin ladattavat sellaiset rulettavat lähitulevaisuudessa, kun täyssähköautojen lataaminen on vielä niin kehittymätöntä.
Ympäristönkannalta hybridi on suuri huijaus. (muuten miellyttävä kokonaisuus)
Akkuteollisuus nakertaa uusiutumattomat luonnonvarat ja kulutus/päästöerot on kokonaisuudenkannalta mitättömiä.
HybridRules: Onko lisähinta muuten oikea termikään, jos laskee saavansa hybridivoimalinjasta tulevan preemion tulevan takaisin polttoainekuluissa
Preemiota ja premiumia käytetään etenkin mainostarkoituksissa muotisanana, jonka on varmaan tarkoitus kuulostaa yhtä fantastiselta kuin Turbo kuulosti aikoinaan?
Vaalimani klassisen määritelmän mukaan lisäominaisuudesta maksettava lisähinta ei ole käyvän hinnan ylittävä preemio, koska lisähinnalle saadaan myös vastinetta, jota vertailusi halvemmassa vaihtoehdossa ei ole.
NHB, ei ole kokemusta toteumista.
@GLE: minä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä premium-merkillä varsinaisesti tarkoitetaan, mutta en minä sitä tässä ajanut takaa.
Mietin vain, että onko syytä ajatella patterivetoa siltä kannalta, että sen pitäisi ikään kuin maksaa itsensä takaisn tai muuten pitäisi ottaa pomoauto.
Ilman ulkoista latausmahdollisuutta oleva hybridi on relevantti
pomoautojen polttoainekustannusten vertailuun suoraan, koska sellaisella ei voi ajaa muuten kuin polttoainetta käyttämällä.
Ulkoisesti ladattavan hybridin mahdollisuus ajaa pelkästään sähköllä on ominaisuus, josta saa vastinetta rahalle ilman, että tarvitsee laskea säästyneen polttoaineen hintaa. Voi samoissa peltikuorissa ajaa sekä sähköautoa että sähköisellä kulutusta alentavalla tekniikalla varustettua pomoautoa.
Siinä mielessä ladattavan hybridin hankintaa voi ajatella samalla logiikalla kuin muutenkin valitsee, mitä ominaisuuksia autoonsa haluaa eikä niinkään säästyneiden polttoainekulujen kautta.
Sähköauton lataamista aletaan verottaa 1.1.2019 alkaen. Varsinkin plugarihybridien tapauksessa lataaminen työpaikalla uhkaa muuttua uuden verotustavan myötä jopa täysin kannattamattomaksi.
Aika välttelemätön paikka tietysti, kehitys vie väistämättä tällaiseen suuntaan, eikä siinä mitään. Toki olisi hyvä jos pysyisi kohtuullisuuksissa se rahastus.
Nykyhetki: voisinhan minäkin tietysti toivoa aamuisin töihin tullessani, että siellä olisi kaikilla myös vaikka 5ltr bensa/dieselkanisteri odottamassa työmatkaetuna. Mutta ei ole, ei.
(https://www.is.fi/autot/art-2000005941684.html)
Jutussa oli varsin huonosti selitetty tuon verotuksen kustannusvaikutus, vaikka sivulauseessa puhuttiinkin verotusarvosta. Inforuudussa oli selitetty vähän paremmin. Edun tarjoamiselle on kaksi vaihtoehtoa. Joko se annetaan palkan päälle (todennäköisempää) tai se vähennetään rahapalkasta. Jos vähennetään niin kustannusvertailu kotilataukseen onkin syytä tehdä 30euron mukaan kuten tässä tehtiin. Mutta todennäköisemmin tuo annetaan rahapalkan päälle, jolloin nettokustannus työntekijälle on "vain" verojen yms. maksujen verran, eli veroprosentista tietysti paljon riippuen puhutaan esim. 40% nettovaikutuksesta, eli 12 eurosta kuukaudessa.
Hallitus siis haluaa nostaa autonsa uudempaan vaihtavan kynnystä ottaa pelkän polttiksen tilalle hybridi.
Harvoin ne ovat poliitikon puheet ja teot kohdanneet aiemminkaan.
Uuden e-tronin myötä audikin on saanut öljynkulutuksen loppumaan, mikä olikin vähän kiusallista premium merkin ollessa kyseessä.
Kyllähän nämä fossiiliset henkilökuljettimet alkavat olla tiensä päässä ja toivoisinkin, että mitä enemmän saadaan sähkökäyttöisiä, sitä enemmän se näkyisi kaupunkien keskustoissa. Ihmiset huomaisivat pian vähentyneet melu- ja käryhaitat, pidemmällä ajalla myös kansanterveys kiittäisi.
Aika kiusallista sinun kannalta on se, ettet ole huomannut Audilla olevan linjoilla jo toinen öljypolttimen jälkeinen moottorisukupolvi.
Audin e-tronia mm. Kauppalehti hypettää. Ei oikein vakuuta kulutuslukemat ja sitä kautta range. Kaukana nykyään tavallisesta 16 kWh tai alle /100 km.
"Audi e-tronin WLTP-syklin mukainen tehonkulutus 100 kilometrillä on 22,5–26,2 kWh. Koeajossa kilowattitunteja hupeni 23–30.
Vakiolaturi on 11 kW:n tehoinen. Lisävarusteisella 22 kW:n latausjärjestelmällä 95 kWh:n akusto latautuu meikäläisissä latauspisteissä täyteen neljässä tunnissa. Audi tarjoaa ensimmäisenä valmistajana jopa 150 kW:n tehoisen latausmahdollisuuden sarjatuotantoautoon.
Akku: 95 kWh:n litiumioniakku
Latausaika: 80 %:n varaustasoon nopeimmillaan 30 minuuttia
Toimintamatka: 417 km (WLTP)"
Ei kai siinä voi olla mitään yllättävää, että tehokas möhköauto kuluttaa paljon. Eikö tuossa testissä päästy kuitenkin aikalailla normilukemiin?
Uskon että monelle käytännön kulutus voi olla yllätys kun se hänelle kerrotaan - jos auton ostaja on aiemmin edes ymmärtänyt seurata sitä tankkausten / latausten yhteydessä, ja tiedostaako edes valtaosa autoilijoista miten siihen itse voi vaikuttaa.
Virallinen lukema on Suomessa verottajan allekirjoittama tuhansien eurojen arvoinen "fakta", eli se ei ole vain kuluttajille suunnattu tekninen tieto kuten vaikkapa kiihtyvyys 0-100 km/h.
Ai normin mukainen kulutusko sitten yllättäisi monet?
Mun mielestä kulutus ja kiihtyvyys ovat molemmat normin mukaisesti valmistajan ilmoittamia teknisiä tietoja. Mikä niissä on periaatteellinen ero? Ei Suomen verottaja CO2-normipäästöjä mittaa tai määrittele.
Ellei kulutus ole aiemminkaan kiinnostanut, mitäpä väliä sillä olisi auton vaihdon jälkeenkään?
Ison ja tehokkaan sähkärin käyttäytymisessä ei ole sinänsä mitään isosta ja tehokkaasta polttomoottorisesta poikkeavaa. Kummassakin tapauksessa lisäpaino ja lisäsuorituskyky mahdollistavat suuren maksimikulutuksen sitä tavoittelevalle kuljettajalle.
Periaatteellinen ero on siinä että mikäli viranomainen käyttää niitä gramman tarkkuudella tuhansien eurojen verotusperusteena eivät ne saisi olla kovin paljoa pielessä. TM-testeissä mitattujen kulutuslukemien mukaan verottaja on vääristänyt kilpailua korottamalla joidenkin tiettyjen autojen hintoja sitä enemmän mitä rehellisemmät lukemat on ilmoitettu.
Tänä vuonna autokaupassa nähdään valtava muutos. Toivotttavast maaseudun kaukana menneisyydessä elävät vanhanaikaiset automyyjät eivät tilaa liikaa myyntiin autoja, jotka on varustettu pelkällä polttomottorilla. Pelkällä polttomottorilla varustettu auto ei mene enää tänä vuonna kaupaksi. Auton pitää olla hybridi, ladattava hybridi tai täyssähköauto.
Aika vähän on tarjolla hybridejä, varsinkin (uusiutuvalla MY-)dieselillä. Maaseudulla hybridin edut jäävät vähäisemmiksi kun "itselatautuvuutta", eli taajama-ajoa ei ole tarjolla. Pieni moottori pienessä autossa maltillisella ajonopeudella voi olla energiatehokas, eli kulkea alle 4 litralla 100 km.
https://yle.fi/uutiset/3-10528899
"Liikennevirasto selvittää, voisiko Helsinki–Tampere-moottoritiellä kokeilla 130 km/t:n nopeusrajoitusta"
Edes sähköauto ei voi ilmanvastukselle mitään, koska kovemmalla ajonopeudella tarvitaan enemmän energiaa samalla ajomatkalla ilmanvastuksen vuoksi.
Katukivi 11.06.2016 12:40
"Uuden auton ostajan olisi autoa hankkiessaan syytä perehtyä suureen muutokseen automarkkinoilla"
Myyntitilastojen myyntiluvuissa ei ole mitään merkittävää muutosta polttomoottorin suosion lakusta.
Paitsi takseissa Auris hybridi on toiseksi myydyin Mersun jälkeen
https://www.is.fi/autot/art-2000005957516.html
Sanoivat uutisissa, Saksassa myydyistä autoista 1% on hybridi ja sähköautoja.
Sori, taisivat tarkoittaa myynninlaskua???
Tuohon eiliseen tekstiini tuli nyt tässä vahvistus. Perinteiset pelkällä polttomoottorilla varustetut autot ovat pian arvottomia. Muutos on huikean nopea.
https://www.is.fi/autot/art-2000005958705.html
Ajoneuvot | Uutinen | 2.1.2019
Vuonna 2018 yli 120 000 uutta autoa rekisteriin
Henkilöautojen ensirekisteröinneissä kasvua 1,6 prosenttia.
Noista autoista valtaosa on vielä kahdenkymmenenvuodepäästä jossain arvossa.
https://www.satakunnankansa.fi/a/201393512?c=1528874183846
Edelleen näyttää kansalaisten halu (ja maksukyky) huonolta ennennäkemättömän nopeaan polttisten arvonromahdukseen ja autokannan sähköistymiseen.
Polttomoottoritekniikkaan on vielä mahdollisuuksia;
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/nain-vanhankin-polttomoottorin-paastot-ja-kulutus-romahtavat-yli-30-mikroaallot-saattavat-syrjayttaa-sytytystulpan-kipinan-video-6754461
Huolesi on aiheeton, koska autojen tilaaminen myyntiin on kaukana menneisyydessä.
Tällä vuosituhannella autot on tilattu asiakkaan pyynnön perusteella ja hänen valitsemillaan varusteilla. Samanvärisillä yhdenmukaisilla myyjän valitsemilla autoilla ajaminen loppui jo DDR:n yhteiskuntakokeilun myötä.
Toivottavasti olet oikeassa? Nopea arvon aleneminen on hieno asia, jonka turvin samalla rahalla saa entistä paremman käytetyn.
Ja entistä vähemmän omastakin käytetystä.
Täytyy myydä omistusauto ja ottaa Yksityisleasing
Hankinnan harkinnan pohjana ei kyllä ele mitään ratkaiseva tekemistä arvonalenemalla yksityisleasing tulee parisensataa arvonalenemaa kk kalliimmaksi, mutta mitä välii, palvelut maksaa, ja itselle jää huoleksi vain vakuutusmaksut ja tankkaus.
Itse asiassa ei ihan pidä paikkaansa. Esimerkiksi Japanissa valmistettavia autoja tilataan kyllä maahantuojan varastoon, samoin vähän etäisemmällä tehtaalla valmistettavia Volvo S90siä
Joidenkin itäautojen tiesinkin tulevan kaukaa menneisyydestä.
Volvon ostaminen jonkun muun valitsemin varustein oli sen sijaan yllätys ja mielenkiintoinen takautuma 1980-luvulle. Ja silloinkin pelkästään niin kovan kiireen vuoksi, ettei ollut aikaa odottaa normaalia tehdastilausta.
Järeitä keinoja joutuu valtiovalta käyttämään, jos aikoo saada autokantaa sähköistymään ja/tai kaasuuntumaan nopeasti, kun otetaan huomioon kuinka suuri osa autokaupasta käydään käytetyillä autoilla, joissa on vain PoMo. Lehdistöllä taitaa olla trollausvaihde päällä sähköautojen puolesta, kansa tuskin seuraa ohjetta kovinkaan hanakasti.
Uusien autojen kohdalla luulisi ladattavien hybridien myynnin alkavan todella korvata pelkällä PoMolla varustetut autot ja kyllä varmaan täyssähköautojenkin myynti kasvaa. Uusien autojen tapauksessa valtio voi pehmeämmin, mutta silti merkittävällä tavalla, ohjata ihmisten valintoja verojen avulla. Ja autojen valmistajat tuovat koko ajan uusia mielenkiintoisia vaihtoehtoja tarjolle.
Hybridit ja varsinkin ladattavat sellaiset rulettavat lähitulevaisuudessa, kun täyssähköautojen lataaminen on vielä niin kehittymätöntä.
Ympäristönkannalta hybridi on suuri huijaus. (muuten miellyttävä kokonaisuus)
Akkuteollisuus nakertaa uusiutumattomat luonnonvarat ja kulutus/päästöerot on kokonaisuudenkannalta mitättömiä.