Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Peräkärryn veto lisää minulla, isolla kuomukärryllä, nykyisillä nopeusrajoituksilla, kulutusta noin 50 %, mikä tarkoittaa toimintamatkaan noin 33,3333...% eli suunnilleen 30 % pudotusta.
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Veikkaisin että n. 340km päähän.
Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Näissä on kyllä tarpeet aika henkilökohtaisia, en minä sanonut että tämä riittää sinun tarpeisiisi, sanoin että se (huippumalli yli 500km range) riittää minun tarpeisiini hyvin. Ja riittäisi varsin hyvin tuo pienempikin versio. En ole IKINÄ vetänyt kärryä talvella kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kerrallaan, ja kesälläkin ehkä 2 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana.
Viimeisen viikon aikana lataushybridin 10kwh akku riitti kattamaan 70% kilometreistäni kun latasin sen joka yö.
Minä en puhunut millään tavalla omista tarpeistani, vaan tuo kysymys on yleisluontoinen heitto. Mitä vaikuttaa matkantekoon, jos auto on laturissa vaikka 150 km tai 200 km välein?
Teenpä ennustuksen: Tästä eteenpäin tulemme näkemään maanteillä sähköautoja, jotka ajavat reilusti alle nopeusrajoituksen ihan vain sen takia, ettei matkalla tarvitsisi pysähtyä lataamaan, vaan auto latautuisi esim. siellä oman mökin pihamaalla itse takkatulen ääressä rentoutuessa tms. Toisaalta tulemme näkemään myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ABC:n ruokapöydässä vilkuilevat tylsistyneenä kellojaan tyhjien kahvikuppien ja lautasten ollessa pöydällä.
Ps: Silti minäkin harkitsen sähköautoa, mutta onko siitä perheen ainoaksi autoksi?
Ihan ohimennen: on kyllä hämmentävää miten paljon intohimoja auton käyttövoimaa voi nostattaa. Että ihan lehden tilaus pitää lopettaa kun siellä puhutaan autoista joiden käyttövoimaa on ”väärä”? Sähköautot kuitenkin on uusi ja mielenkiintoinen uutuus automaailmassa, bensalla ja dieselillä on nyt pelattu jo rapiat sata vuotta. Joten on aika ymmärrettävää että niistä kirjoitetaan paljon, varsinkin kun autoteollisuus panostaa niihin voimakkaasti. Sopiiko sähköautot tällä hetkellä kaikille? Ei. Meillä kaikilla on omat tarpeemme ja halumme. Ihan yhtä lailla kuin joku tarvitsee pakettiauton, niin joku voi tarvita polttomoottoriauton.
Väitän, että sähköautot on autoilijoille paljon relevantimpi uutisaihe kuin vaikkapa se vuotuinen urheiluautovertailu.
Jäi huomaamatta se, että tilaus piti lopettaa siksi, että jo 3-4 numeroa on sisältänyt pelkkää huom! pelkkää sähköautoilua, ja ennakkomainonnan mukaan seuraavassakin on taas sähköautoesittely. En tilaisi edes kirjallisuuslehteä, jos se esittelisi pelkkiä trillereitä. Enkä ruokalehteä jos se puhuisi pelkästään liharuuista tai pelkästään kasvisruuista.
Relevantti - siis olennainen asia? Silloin kun autokannasta alle 5 % on sähkövoimalla liikkuvia? Samalla logiikalla kannattajamäärältään 5 %:n poliittinen puolue on merkittävämpi kuin 24 % kannatuksen omaava puolue.
Kyllä, relevantimpi. Sähköautot kuitenkin on ihan tavallisia autoja joilla ajetaan ihan tavallista ajoa jokapäiväisessä elämässä. Ja niihin panostetaan voimakkaasti ja myynti on rajussa kasvussa. Ferrarit, Lamborghinit ja Porschet ajamassa kilpaa radalla ei ole useimmille ihmisille millään tavalla relevantti.
Viimeiset 3-4 numeroa sisältänyt pelkkää sähköautoilua? Katsotaanpas millaisia testejä ja koeajoja viimeisimmissä lehdissä on ollut:
18B/2020: Ajettua, VW Multivan Highline 2.0TDI, Mercedes CLA 180 A Shooting Brake. Autouutisissa Hyundai Tuscon ja VW Golf Farmari
Ei yhtään sähköautoa tai hybridiä
18A/2020: Koeajo Opel Corsa-e. Ajettua: VW ID4, Ford Explorer PHEV, Skoda Octavia 2.0TDI, Mercedes E300 EQ
Kaksi sähköautoa, kaksi hybridiä, yksi diesel
17B/2020: Ajettua BMW X1 xDrive25e, Ford Focus ST 2.3, Renaultin hybridimallit. Autouutisissa Skoda Enyaq ja MB S-sarja
Koeajossa yksi hybridi, yksi bensa-auto. Uutissa puhuttiin hybrideistä, sähköautosta ja S-sarjasta
17A/2020: Koeajossa Smart EQ, Ajettu Fiat 500 ja VW Passat Alltrack
Kaksi sähköautoa, yksi polttisauto
Kyllä, suuressa osassa lehdissä on ollut juttuja sähköautoista ja/tai hybrideistä. Mutta yksikään lehti ei ole ollut ”pelkkää sähköautoilua” kuten väitit. Ja kuten sanoin, sähköautot, mukaanlukien hybridit, on nyt se uusi juttu johon panostetaan voimakkaasti ja joihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Onko ihme jos niistä myös kirjoitetaan?
Tunnut kyllä reagoivan aika voimakkaasti jos lehdessä edes mainitaan ”väärällä” voimanlähteellä varustettu auto. Miksi? Hämmentää ihmiset joille konepellin alla tapahtuvat pienet räjähdykset ja edestakaisin liikkuvat männät on noin tärkeitä, että eivät kestä sitä jos jossain puhutaan autoista jossa niitä ei ole. Ehkä tämä ei ole sellainen asia jonka takia kannattaa olla noin tunteellinen?
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Veikkaisin että n. 340km päähän.
Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Näissä on kyllä tarpeet aika henkilökohtaisia, en minä sanonut että tämä riittää sinun tarpeisiisi, sanoin että se (huippumalli yli 500km range) riittää minun tarpeisiini hyvin. Ja riittäisi varsin hyvin tuo pienempikin versio. En ole IKINÄ vetänyt kärryä talvella kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kerrallaan, ja kesälläkin ehkä 2 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana.
Viimeisen viikon aikana lataushybridin 10kwh akku riitti kattamaan 70% kilometreistäni kun latasin sen joka yö.
Minä en puhunut millään tavalla omista tarpeistani, vaan tuo kysymys on yleisluontoinen heitto. Mitä vaikuttaa matkantekoon, jos auto on laturissa vaikka 150 km tai 200 km välein?
Teenpä ennustuksen: Tästä eteenpäin tulemme näkemään maanteillä sähköautoja, jotka ajavat reilusti alle nopeusrajoituksen ihan vain sen takia, ettei matkalla tarvitsisi pysähtyä lataamaan, vaan auto latautuisi esim. siellä oman mökin pihamaalla itse takkatulen ääressä rentoutuessa tms. Toisaalta tulemme näkemään myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ABC:n ruokapöydässä vilkuilevat tylsistyneenä kellojaan tyhjien kahvikuppien ja lautasten ollessa pöydällä.
Ps: Silti minäkin harkitsen sähköautoa, mutta onko siitä perheen ainoaksi autoksi?
Eiköhän tässäkin päde ihan samat säännöt kuin minkä tahansa muun kulkuneuvon valinnassa. Kannattaa valita omaan käyttöön sopiva auto. Lapsiperheelle tai taksiksi ei ehkä kaksipaikkainen avoauto ole paras valinta ainoaksi autoksi, eikä markkinoiden pienin etuvetoinen city-auto ole ison veneen vetäjäksi oikea valinta.
Jos ajaa pitkiä matkoja autollaan, niin ei varmaan kannata valita sähköautoa, jonka range on 150-200 kilometriä. Markkinoilta löytyy kyllä pidemmänkin rangen autoja koko ajan laajenevalla tarjonnalla.
Se, jos ylinopeudet vaihtuvat alinopeuksiin, ei välttämättä ole yhtään huono vaihto. Huoltamoiden bisnes muuttuu. Asemille tullee pitkämatkalaisia odottelemaan akun latautumista, mutta tankkaajien määrä romahtaa, koska suuri massa lataa akut hitaasti kuka missäkin - moni kotonaan.
Joku 500 kilometrin range on jo sellainen, että useimmille se riittää maaliin saakka lähes aina, eikä latailuun matkan varrella juurikaan ole tarvetta, eikä sen harvoin ylimenevän osan esim. 200 kilometrin lataamiseen mene normaaleja taukoja pidempään. Ranget kasvavat koko ajan. Esim. Tesla esitteli hijattain tulevia akkujansa. Ei enää tarvitse pitkään odotella, ennen kuin 700 kilometrin range on markkinoilla. Suurin osa ajosuoritteesta syntyy kommutoimisesta ja maitokaupassa käynnistä ja siinä ajossa pieniakkuisetkin toimivat vallan mainiosti. Hänelle, joka vetää venettään useimpina viikonloppuina 1000 kilometriä päivässsä 40 asteen pakkasilla, ei sähköauto ole vielä luonteva valinta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
@M880 kirjoitti:
Perustuvatko nuo sinun prosenttisi johonkin? Esimerkiksiä tuo +30% kulutusta kärryn takia kuulostaa aika korkealta. Riittppu tietysti kärrystä.
Tuon verran polttiksenkin kulutus kasvaa jo tyhjä kuomukärry perässä, eli mökkimatkan kulutus nousee pelkän auton suunnilleen 4.5 keskiarvosta suunnilleen 6 keskiarvoon. Ja siihen sitten menomatkalle vielä kuorma päälle.
Näissä on kyllä tarpeet aika henkilökohtaisia, en minä sanonut että tämä riittää sinun tarpeisiisi, sanoin että se (huippumalli yli 500km range) riittää minun tarpeisiini hyvin. Ja riittäisi varsin hyvin tuo pienempikin versio. En ole IKINÄ vetänyt kärryä talvella kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kerrallaan, ja kesälläkin ehkä 2 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana.
Minun tarpeisiini riittää vaikka tuo hinnat alkaen malli. Vetotehtäviä ja pidempiä jotoksia varten on toisena kuitenkin vielä 1000 mailin turbodiesel ja kesäisin varalla myös Seittenneliskanttinen, jonka 500 km range ei ole estänyt 435.000 km ajamista 33 vuoden aikana.
Yritys pärjätä yhdellä autolla on itse aiheutettu ongelma.
Viimeisen viikon aikana lataushybridin 10kwh akku riitti kattamaan 70% kilometreistäni kun latasin sen joka yö.
Niinpä. Ja nyt puhutaan selvästi lataushybridiä pidemmästä rangesta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Minä en puhunut millään tavalla omista tarpeistani, vaan tuo kysymys on yleisluontoinen heitto. Mitä vaikuttaa matkantekoon, jos auto on laturissa vaikka 150 km tai 200 km välein?
Perheen toisen auton osalta ei yhtään mitään. Ongelmasi johtuu siitä, että yrität sovittaa pienen akun sähköautoa ihan väärään tehtävään. Polttiksiakin tehdään kovin erilaisia juuri siksi, että niistäkään mikään ei sovellu yleispätevästi kaikkeen. Ei 2-ovisesta avo-coupesta ole people moveriksi eikä people moverista puukuorman hakuun metsästä ja niin edelleen. Kutakin automallia kannattaa sovittaa siihen tehtävään mihin se parhaiten sopii eikä sinne missä se ei ilmiselvästikään toimi.
Meillä on nytkin käytössä autoja, joiden range vaihtelee 500 - 1600 km rajoissa. Joka ainoa kerta pitkälle matkalle lähtevä on osannut ottaa tuon 1600 km rangella varustetun auton alleen ja kotikunnassa pyöriskeleville on jäänyt tiheämmin teknistä varikkopysäkkiä tarvitseva auto.
Meillä on käytössä myös sekä usein käytettävä peräkärry ja pyöräteline että vetokoukuttomia autoja, vaikka joidenkin mukaan vetokoukutonkin auto on jollain tavoin ongelmallinen. En vaan ole huomannut tätäkään ongelmaa, koska meillä on kärryn kanssa lähtevällä tapana ottaa joku vetokoukullisista.
Meillä on myös sedan ja farmarikorisia autoja. Kuin ihmeen kaupalla kodinkonetta huoltoon kuskaavan alle sattuu aina farmariauto. Pystymme siis jonkun mielestä hoitamaan mitä moninaisempia kuljetustehtäviä joidenkin mielestä aivan käyttökelvottomilla autoilla.
Teenpä ennustuksen: Tästä eteenpäin tulemme näkemään maanteillä sähköautoja, jotka ajavat reilusti alle nopeusrajoituksen ihan vain sen takia, ettei matkalla tarvitsisi pysähtyä lataamaan, vaan auto latautuisi esim. siellä oman mökin pihamaalla itse takkatulen ääressä rentoutuessa tms. Toisaalta tulemme näkemään myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ABC:n ruokapöydässä vilkuilevat tylsistyneenä kellojaan tyhjien kahvikuppien ja lautasten ollessa pöydällä.
Minä teen ennustuksen jo kuluvan kuukauden ajalle: käyttövoimasta riippumatta odotettavissa on sekä aiheellisen hitaasti pimeässä ilman keliin sopivia valoja liikkuvia että selvästi todellistä näkemäänsä nopeammin liikkuvia.
Ennustan myös, että ensinmainitun ohittaessani enemmän kuin 50% heistä lähtee perääni kun kerrankin näkee minne ollaan menossa. Jälkimmäisistä pieni osa kokee minut ohittaessaan paniikkihäiriön. Minun kaukovalojeni sammuessa vielä ohituskaistalla ylinopeudella pimeyteen syöksyvän lähes valottoman valonvaihtoviiksi tekee muutaman kouristuksenomaisen vaihdon huonojen ja vielä huonompien valojen välillä, mutta apua ei ole tulossa, koska hän itse on valaistuksen tiellä.
Ps: Silti minäkin harkitsen sähköautoa, mutta onko siitä perheen ainoaksi autoksi?
Mistä autosta on perheen ainoaksi autoksi? Eihän tämä ole käyttövoimakysymys ollenkaan.
@NHB kirjoitti:
Eiköhän tässäkin päde ihan samat säännöt kuin minkä tahansa muun kulkuneuvon valinnassa. Kannattaa valita omaan käyttöön sopiva auto...
Kiitos vain, tässähän se jo olikin. Kirjoitin postiasi lukematta näköjään turhaan melko samansisältöisen vastauksen, joten painan tähän vain yläpeukkua.
Kävin viikolla tyypittämässä ID.3:n. Käyttöliittymä ei kaksinen ole, mutta ohjaamon mitoitus riittävä ja muuteenkin ok. Voisihan tuota harkita kakkosautoksi nurkkapyöritykseen ja markettireissuille. Tosin ID.4 saattaa tilojen ja maavaran suhteen olla parempi vaihtoehto. Tosin siinäkin tonnin vetopaino rajoittaa käyttöä. Näkeepä.
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Jos tietää että edessä on pitkä ajomatka, niin silloin se akkukin ladataan täyteen. Jos luvassa on kaupassa käyntiä tjsp, sitten se ehkä ladataan vain 80%:iin. Ei tämä ole rakettitiedettä.
Ja tämän taas se wanha perustelu: ”sähköauto ei ole hyvä vaihtoehto, koska sillä ei voi vetää venetraileria 500km 20 asteen pakkasessa”. No juu, tuohon se ei ehkä sovi, ainakaan tässä vaiheessa. Aika harva autoa tuollaiseen kylläkään tarvitsee. TIesitkö että autoista vain noin 30% on ylipäätään varustettu vetokoukulla (lähde: nettiauto.com:issa myytävänä olevat autot)? Eli 70% kaikista autoista ei kelpaa peräkärryn vetämiseen alkuunkaan. Eipä tuo tunnu olevan este autojen ostolle.
Se oma auto täytyy ostaa sen mukaan, mitkä ne omat tarpeet on. Jos tietää, että kuljettaa vaikkapa sohvakalustoja edestakaisin säännölllisesti, ehkä se Skoda Fabia ei ole se oma ykkösvalinta? Tai jos pitää saada puoliso ja neljä mukulaa kyytiin, niin Mercedes CLA ei ehkä ole paras vaihtoehto? Jos haluaa kulmakunnan kauneimman ja jännittävämmän auton, niin ehkä ei kannata miettiä Dacia Lodgyä?
Jos katsoo meidän suosikkiautoja, niin kuukaudesta riippuen se on joko Skoda Octavia tai Toyota Corolla. Onko nuo täydellisiä autoja kaikkiin tilanteisiin? Ei ole. Mutta jostain kumman syystä emme odota että nuo autot hanskaavat kaikki mahdolliset corner-caset. Ei, jos menemme ostamaan huonekaluja, me huomaamme kotiinkuljetuksen tai vuokraamme pakun.
Mutta jostain kumman syystä sähköautojen odotetaan selviytyvän kaikista mahdollisista tilanteista, vaikka emme odota tuota polttisautoiltakaan. Jos sähköautoilija tietää että edessä on tuollainen corner-case, niin siihen on kyllä ratkaisuja. Kuten on myös polttisautojen kanssa. En minä ostanut omaa autoa sillä perusteella, että sen täytyy selvitä parin vuoden välein tapahtuvasta käynnistä huonekalukauppaan.
Ja jos se 340km kantama ei riitä, niin sen auton voi kyllä ladata vaikka reissun aikana. En nyt oikein tiedä miksi tuo on niin suuri ongelma. Yleensä auto ladataan kotona tai töissä, mutta ei se tarkoita sitä että sen voi ladata vain tuolla. Ja todettakoot vielä että Helsingistä Turkuun ja takaisin on 330km. Kuinka moni oikeasti tekee tuollaisia ajomatkoja säännöllisesti ilman minkäänlaista taukoa?
Tämä sinetöi sen että seuraava autoni on
3v päästä sähköauto. Ei välttämättä juuri tuo, mutta se täyttää vaatimukset ja lehtiartikkelin mainitsema parempikin varustelu mahtuu budjettiin. Itse asiassa se on melkeinpä halpa jos ottaisi käyttöedulla vapaan autoedun sijaan.
"Myöhemmin markkinoille tulevan 52 kWh:n akulla varustetun Pure-mallin toimintamatka on noin 340 kilometriä."
Mihinkä riittää 340 km toimintamatka, joka talvella lyhene entisestään, joka peräkärryn vedossa lyhenee about 30%, joka akun kuluessa lyhenee entisestään ja josta akkua hellästi käsittelevä omistaja jättää mielellään 20 ylintä prosenttia lataamatta ja 30 alinta prosenttia käyttämättä?
Harmittaako jos Volkkarilla ajetaan pidempään kuin WLTP lupaa.
Volkswagen ID.3:n ennätysmatka: yhdellä latauksella 530 kilometriä Saksasta Sveitsiin 58 kW:n akulla. virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km.
Täyssähköisellä Volkswagenilla 531 kilometriä yhdellä latauksella
Virallinen WLTP-toimintamatka ylitettiin yli 100 kilometrillä
Matka ajettiin yleisillä maanteillä sekä moottoriteillä
Taloudellisuusajon tulos kertoo sähköautojen hyvästä hyötysuhteesta
Uusi Volkswagen ID.3 on tehnyt ensimmäisen toimintamatkaennätyksensä: täyssähköautolla ajettiin 531 kilometriä Saksan Zwickausta Sveitsin Schaffhauseniin yhdellä latauksella. ID.3-mallin WLTP-menetelmän mukaan mitattu toimintamatka on jopa 420 kilometriä, mutta nyt ID.3:lla tämä matka ylitettiin 26 prosentilla – yli 100 kilometrillä.
Testiauto oli sarjatuotantona Zwickaun täyssähköautotehtaassa valmistettu ID.3 1ST Pro Performance, jossa on 58 kW:n akku. Reitti Sveitsiin kulki yleisiä maanteitä sekä moottoriteitä mm. Bayeruthin ja Ulmin ohi. Ennätysajon suoritti sveitsiläinen taloudellisuusajon mestari Felix Egolf, jota kutsutaan myös tittelillä “hypermiler”. Hypermiling-termi on peräisin Yhdysvalloista ja viittaa sarjatuotantoautoilla ajamiseen taloudellisuus maksimoiden ja kulutus minimoiden.
”Tässä autossa on kaikki: se on kompakti, mutta tilava, siinä on tyylikäs, lähes futuristinen muotoilu ja lisäksi alhainen ilmanvastuskerroin”, Egolf totesi saapuessaan perille Schaffhauseniin.
Vaikkei taloudellisuusajossa tehty ennätys ole täysin verrattavissa arkipäiväiseen autoiluun, ennätys kertoo kuitenkin ID.3:n käytännöllisyydestä tavanomaisessa käytössä.
”Suurjänniteakun, taloudellisen voimalinjan ja nopean latauksen ansiosta pidemmätkään matkat eivät ole ongelma. Tämä on myös vahva viesti Zwickaun tehtaan tiimille ja koko ID.-kehitystiimille”, toteaa Volkswagenin teknologia- ja logistiikkajohtaja Reinhard de Vries.
Teknologian lisäksi ennätyksen rikkominen edellyttää taloudellista ajotapaa. Felix Egolf nosti usein jalan pois kaasupolkimelta ja antoi ID.3:n rullata vapaasti. Aivan kaikkea ei kuitenkaan optimoitu: kameramies ja tekniset varusteet nostivat kokonaiskuormaa noin 250 kiloa. Myös virtaa kuluttavat järjestelmät, kuten navigointi, päiväajovalot, radio ja ilmastointi olivat käytössä ainakin osan matkaa. Siitä huolimatta virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km. ID.3:n mitattu standardikulutus on 14,5–15,4 kWh/100 km.
Ennätysmatkasta 44 prosenttia ajettiin moottoriteillä ja 56 prosenttia maanteillä. Keskinopeus oli 56 km/h. Felix Egolf ajoi Zwickausta Schaffhauseniin noin yhdeksässä tunnissa. Ennätysauto oli Mangan Gray -värinen ID.3 1ST Pro Performance, jossa oli 58 kWh:n akku ja tehoa 204 hv.
ID.3 on rakennettu Zwickaun täyssähköautotehtaalla ja se on Volkswagenin täyssähköisen ID.-perheen ensimmäinen malli. Saksissa sijaitsevalla tehtaalla on keskeinen rooli sähköiseen liikkumiseen siirryttäessä: suuri autotehdas muutetaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan sähköautotehtaaksi. Kaikkiaan 1,2 miljardia euron muutostyöt valmistuvat suunnitellun aikataulun mukaisesti tänä vuonna. Vuonna 2021, joka on ensimmäinen kokonainen vuosi täyssähköautotehtaana, tehtaalta valmistuu noin 300 000 täyssähköautojen modulaariseen MEB-alustarakenteeseen perustuvaa autoa. Zwickaun tehtaasta tulee siten Euroopan suurin ja tehokkain täyssähköautotehdas ja se on edelläkävijä Volkswagenin tuotantoverkoston maailmanlaajuisessa muutoksessa.
Sähköautojen prosentuaalinen osuus kilpiin laitetuista nousee kohisten.
Sähköautoja pistettiin Autoalan tiedotuskeskuksen julkistamien tietojen mukaan kilpiin 678 kappaletta, mikä on toistasataa autoa aiempaa ennätystä enemmän. Suunta näkyy myös syyskuun mallikohtaisissa rekisteröinneissä, sillä kymmenen eniten myydyn joukossa on jo kaksi sähköautoa. Volkswagen ID.3 oli sijalla kuusi ja Tesla Model 3 sijalla kahdeksan. Syyskuussa sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kokonaisrekisteröinneistä oli vähän yli 24 prosenttia.
Arjenjälkeen tulee viikonloppu, eikä monikaan oikein viitsisi viikonloppuaikaa latauspisteellä viettää.
Juuri siksi meilläkin tulee vielä jonkin aikaa olemaan ainakin 1 diesel, ainakin 1 vetokoukullinen ja ainakin 1 farkku. En lukitse etukäteen valintaani siitä kuinka monta autoa nuo ovat, mutta tuollaisissa autoissa esiintyviä ominaisuuksia meillä käytetään paljon. Mutta näiden pitkän matkan kuormakamelien lisäksi perheessäni on jo nyt muitakin autoja, joista yhden voisi vaihtaa sähköiseksi luopumatta oikeastaan mistään.
@Topi27 kirjoitti:
Harmittaako jos Volkkarilla ajetaan pidempään kuin WLTP lupaa.
Ei yhtään, mutta sokea reettakin ajaa millä tahansa vehkeellä pidempään kuin WLTP "lupaa". Oma pitkän matkan ennätykseni yhden kesärengaskauden ajalla kaikkien ajojen keskiarvona tankkikirjasta laskettuna on lähes 10% alle autoni NEDC yleislukeman, joten taloudellisesti ajava alittaa liioitellun suuren WLTP lukeman edes yhtään yrittämättä aivan normaalilla ajotavallaan.
Tämä ei ole mikään ongelma, vaan riittää kun tiedostaa että WLTP normilukema on alaraja, jonka saavuttaa helposti olosuhteissa, joissa rangella on jotain merkitystä (=silloin kun ollaan menossa kerralla vähän kauemmas).
Volkswagen ID.3:n ennätysmatka: yhdellä latauksella 530 kilometriä Saksasta Sveitsiin 58 kW:n akulla. virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km.
Hyvin ajettu, enkä ota mitään pois kuljettajalta, vaikka keskinopeus onkin alhainen. Silti oman käyttötilanteeni kannalta minua kiinnostaisi tietää myös mitä tuollainen sähkövispilä kuluttaa taitavan kuljettajan ajaessa sitä vaikkapa 80 - 90 km/h keskinopeudella johon päätyy aika luonnostaan suomalaisella vapailla osuuksilla 100 rajoitetuilla valtateillä?
Tämä hitaasti ajettu ennätyskin kertoo silti eräästä sähköauton edusta. Sähkäri tarjoaa tavallaan "varatankin" kykenemällä etenemään äärimmäisen hyvällä hyötysuhteella myös hitaasti. Ilmanvastuksen minimointi sähkön vähetessä ei romahduta hyötysuhdetta.
Täyssähköisellä Volkswagenilla 531 kilometriä yhdellä latauksella
Hyvin ajettu, eikä edes ainutlaatuista. Matalia kymppejä näkyy taloudellisimpien sähkärikuskien kulutuslukemissa myös muilla autoilla ihan käytännön kulutuksenakin, vaikka ne ovatkin yksittäisiä edullisissa olosuhteissa ajettuja keskiarvoja.
Sähköautojen letkaa veti Volkswagenin ensimmäinen täyssähköauto ID.3.
Ladattavien sähköautojen kysyntä ylsi syyskuussa Norjassa jopa sähköautoilun kultamaan mittakaavassa poikkeuksellisiin lukemiin.
Ladattavin hybridien ja täyssähköautoja osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä kohosi peräti 81,6 prosenttiin.
Letkaa veti Volkswagenin ensimmäinen täyssähköauto ID.3, jota rekisteröitiin syyskuussa himpun alle 2 000 kappaletta. Myös Teslan Model 3 sekä Volvon premium-brändi Polestar takoivat kovaa tulosta.
Ne eivät silti päässeet lähellekään ID.3:n hurjia lukemia, InsideEVs-sivusto kertoo.
Ennätyskuukauden aikana rekisteröitiin yhteensä 12 689 ladattavaa sähköautoa. Täyssähköautojen osuus kakusta oli 9 560, ladattavien hybridien 3 129.
Nousua edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen kirjattiin peräti 75 prosentin verran.
Rytinää selittää osaltaan ladattavien hybridien raju kiihdytys. Ne kasvattivat ensirekisteröintejään 174 prosentilla viime vuoden syyskuuhun verrattuna, täyssähköautot .
Täyssähköautot etenivät vähän vaatimattomammin, 57,1 prosentin edestä.
Määrällisesti enemmän töpselikärryjä on rekisteröity vain maaliskuussa 2019, yhteensä 12 764.
Kuluvan vuoden myydyin täyssähköauto Norjassa on Audin e-Tron 7 690 ensirekisteröinnillä.
Perinteisten polttomoottoreiden markkinaosuus putosi syyskuussa hämmentävästi alle 20 prosentin. Tämäkin lukema lienee omalla tavallaan historiallinen ja herättää kysymyksen polttomoottoreiden tulevaisuudesta Norjan automarkkinassa.
Norjan TOP 5 syyskuu 2020
Volkswagen ID.3: 1 989 autoa
Tesla Model 3: 1 116 autoa*
Polestar 2: 937 autoa
MG ZS EV: 672 autoa
Audi e-tron: 542 autoa
Tesla myi kaikki mallit yhteenlaskettuna 1 439 autoa, mukana 323 Model S- ja X-mallia.
Noista mökkimatkoista kohkatessa on myös syytä muistaa, että ne mökkimatkat ovat tyypillisesti varsin lyhyitä:
"Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 91 kilometriä ja mediaani oli 38 kilometriä. Näin ollen puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 38 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 130 kilometriä ja keskiarvo 166 kilometriä. Uusmaalaisten mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 63 kilometriä." http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_kat_001_fi.html
Ehkä kaikki täällä tietävätkin, mutta mainitsenpa varmuuden vuoksi, jos joku ei ole tietoinen, että sähköautojen rangeista saa erittäin hyvän käsityksen sovelluksella "A Better Route Planner" eli ABRP. Voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta ja voi myös käyttää PC-versiota. Sovelluksessa on listattu iso määrä sähköautoja, joista voi valita mieleisensä. Asetuksista voi määrittää kuormitustilanteita yms. rangeen vaikuttavia tekijöitä. Sovellus huomioi kaikkien operaattorien latausasemat jne. Jos itse ajaa sähköautolla, sovellukselle voi antaa valtuuden esim. Tesla-tilin käytölle ja sen jälkeen sovellus ottaa huomioon todellista faktaa ao. autosta. Mutta jos vain mielenkiinnosta tai apuna sähköauton valinnassa haluaa käyttää sovellusta, niin se onnistuu. Sovellus ei siis ole mikään Tesla-sovellus vaan ihan yleisesti sähköautoille tehty. Kannattaa zoomata, jos todella kiinnostaa sähköauton käytettävyysasiat.
Itse en ole sovellusta käyttänyt kuin latausasemien sijaintien tutkimiseen. Minulla on ollut latausasemien valinnan kannalta niin simppelit reitit, ettei ole tarvinnut erikseen suunnitella menemisiä. Joskus aikoinaan ajattelin, että vähintään 300km range pitää olla, jos hankin sähköauton. Nyt kun on WLTP-range 500km alla, niin sanon kyllä, että jos lataamisesta tulee matkaan ylimääräistä viivettä, niin kyllä itse on homman sössinyt. Lähtö täydellä akulla ja CCS-lataus matkalla, saatikka, että osuu teslalaturi reitille, niin ei kyllä ongelman poikastakaan rangen riittävyyden kanssa. Tiedä sitten kovilla pakkasilla, mutta tähän asti ei ole ollut.
Kyllä, relevantimpi. Sähköautot kuitenkin on ihan tavallisia autoja joilla ajetaan ihan tavallista ajoa jokapäiväisessä elämässä. Ja niihin panostetaan voimakkaasti ja myynti on rajussa kasvussa. Ferrarit, Lamborghinit ja Porschet ajamassa kilpaa radalla ei ole useimmille ihmisille millään tavalla relevantti.
Viimeiset 3-4 numeroa sisältänyt pelkkää sähköautoilua? Katsotaanpas millaisia testejä ja koeajoja viimeisimmissä lehdissä on ollut:
18B/2020: Ajettua, VW Multivan Highline 2.0TDI, Mercedes CLA 180 A Shooting Brake. Autouutisissa Hyundai Tuscon ja VW Golf Farmari
Ei yhtään sähköautoa tai hybridiä
18A/2020: Koeajo Opel Corsa-e. Ajettua: VW ID4, Ford Explorer PHEV, Skoda Octavia 2.0TDI, Mercedes E300 EQ
Kaksi sähköautoa, kaksi hybridiä, yksi diesel
17B/2020: Ajettua BMW X1 xDrive25e, Ford Focus ST 2.3, Renaultin hybridimallit. Autouutisissa Skoda Enyaq ja MB S-sarja
Koeajossa yksi hybridi, yksi bensa-auto. Uutissa puhuttiin hybrideistä, sähköautosta ja S-sarjasta
17A/2020: Koeajossa Smart EQ, Ajettu Fiat 500 ja VW Passat Alltrack
Kaksi sähköautoa, yksi polttisauto
Kyllä, suuressa osassa lehdissä on ollut juttuja sähköautoista ja/tai hybrideistä. Mutta yksikään lehti ei ole ollut ”pelkkää sähköautoilua” kuten väitit. Ja kuten sanoin, sähköautot, mukaanlukien hybridit, on nyt se uusi juttu johon panostetaan voimakkaasti ja joihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Onko ihme jos niistä myös kirjoitetaan?
Tunnut kyllä reagoivan aika voimakkaasti jos lehdessä edes mainitaan ”väärällä” voimanlähteellä varustettu auto. Miksi? Hämmentää ihmiset joille konepellin alla tapahtuvat pienet räjähdykset ja edestakaisin liikkuvat männät on noin tärkeitä, että eivät kestä sitä jos jossain puhutaan autoista jossa niitä ei ole. Ehkä tämä ei ole sellainen asia jonka takia kannattaa olla noin tunteellinen?
Totta, hybridi & rata-autot ovat yhtä lailla mielenkiinnottomia omasta - jos niin haluat sitä kutsua - kapeasta näkövinkkelistäni, johon kuuluvat arkiset alemman keskiluokan polttomoottoriautot. Ovat kai nuo hybridit uutta, ja ehkäpä jopa jotain sellaista, josta voi tulla jotain. Tarvitaanhan järkevämpään polttokennoautoonkin myös hybriditekniikkaa. Silti sähkö-hypetys on kovaa, ilman viittaustakaan akkuteknologian ongelmakenttään tai akkukemikaalien tuotantoon liittyviin ongelmiin.
En pyrkinytkään laskennalliseen tarkkuuteen ilmaisussa "koko lehti sähköautoilua", vaan se oli tavanomainen keskustelupalsta/twitter -tyylinen huolimaton yleistys, joka ei täysin kumoudu sinunkaan laskuissasi. Oman mielipiteeni pohjatessa silkkaan tuntumaan siitä, kauaksiko aikaa lehden kiinnostava aines pitää minua sen parissa. Jos lukuaika jää alle 30 minuutin, seuraa väistämättä tuntuma, ettei ole saanut tilausmaksulleen tai odotuksilleen vastinetta. Jos odotukset ovat vääriä, on se tietysti minun vikani, ja virhetulkinta lehden tavoitteista. Se jos taas on totta, niin silloin lehden tilauksen irtisanominen ei ole mitenkään tunteellinen ratkaisu vaan huomattavan taloudellinen, koska hyöty lehdestä ei kata tilausmaksua.
En aja sähköautolla enkä ladattavalla hybridillä enkä varmaankaan ihan heti sellaisia ostakkaan, mutta täytyy sanoa, että TM:aa on paljon mielenkiintoisempaa lukea, kun siellä testataan noita molempia.
Totta, hybridi & rata-autot ovat yhtä lailla mielenkiinnottomia omasta - jos niin haluat sitä kutsua - kapeasta näkövinkkelistäni, johon kuuluvat arkiset alemman keskiluokan polttomoottoriautot. Ovat kai nuo hybridit uutta, ja ehkäpä jopa jotain sellaista, josta voi tulla jotain. Tarvitaanhan järkevämpään polttokennoautoonkin myös hybriditekniikkaa. Silti sähkö-hypetys on kovaa, ilman viittaustakaan akkuteknologian ongelmakenttään tai akkukemikaalien tuotantoon liittyviin ongelmiin.
Ihan uteliaisuudesta: miksi polttokennoautot on ”järkevämpi” vaihtoehto? Minkä ongelman ne ratkaisevat jota sähköautot eivät voi ratkaista? Polttokenno tarkoittaa yleensä vetyä voimanlähteenä, joka vaatii täysin uuden jakeluverkoston. Sitten käytämme sähköä tuottaakseen vetyä, jota sitten jaellaan jakeluasemille, josta se tankataan autoihin, jossa siitä tehdään sähköä.
Sen sijaan että teemme noin, voisimme ottaa sen sähkön, ja siirtää sen jo olemassaolevaan jaleluverkostoa pitkin autoihin jossa sitä käytettäisiin auton liikuttamiseen. Hyötysuhde olisi paljon parempi.
@Topi27 kirjoitti:
Harmittaako jos Volkkarilla ajetaan pidempään kuin WLTP lupaa.
Ei yhtään, mutta sokea reettakin ajaa millä tahansa vehkeellä pidempään kuin WLTP "lupaa". Oma pitkän matkan ennätykseni yhden kesärengaskauden ajalla kaikkien ajojen keskiarvona tankkikirjasta laskettuna on lähes 10% alle autoni NEDC yleislukeman, joten taloudellisesti ajava alittaa liioitellun suuren WLTP lukeman edes yhtään yrittämättä aivan normaalilla ajotavallaan.
Tämä ei ole mikään ongelma, vaan riittää kun tiedostaa että WLTP normilukema on alaraja, jonka saavuttaa helposti olosuhteissa, joissa rangella on jotain merkitystä (=silloin kun ollaan menossa kerralla vähän kauemmas).
Volkswagen ID.3:n ennätysmatka: yhdellä latauksella 530 kilometriä Saksasta Sveitsiin 58 kW:n akulla. virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km.
Hyvin ajettu, enkä ota mitään pois kuljettajalta, vaikka keskinopeus onkin alhainen. Silti oman käyttötilanteeni kannalta minua kiinnostaisi tietää myös mitä tuollainen sähkövispilä kuluttaa taitavan kuljettajan ajaessa sitä vaikkapa 80 - 90 km/h keskinopeudella johon päätyy aika luonnostaan suomalaisella vapailla osuuksilla 100 rajoitetuilla valtateillä?
Tämä hitaasti ajettu ennätyskin kertoo silti eräästä sähköauton edusta. Sähkäri tarjoaa tavallaan "varatankin" kykenemällä etenemään äärimmäisen hyvällä hyötysuhteella myös hitaasti. Ilmanvastuksen minimointi sähkön vähetessä ei romahduta hyötysuhdetta.
Täyssähköisellä Volkswagenilla 531 kilometriä yhdellä latauksella
Hyvin ajettu, eikä edes ainutlaatuista. Matalia kymppejä näkyy taloudellisimpien sähkärikuskien kulutuslukemissa myös muilla autoilla ihan käytännön kulutuksenakin, vaikka ne ovatkin yksittäisiä edullisissa olosuhteissa ajettuja keskiarvoja.
Tässä ID 3:n kulutustestit 90 ja 120km/h nopeuksilla:
@Topi27 kirjoitti:
Harmittaako jos Volkkarilla ajetaan pidempään kuin WLTP lupaa.
Ei yhtään, mutta sokea reettakin ajaa millä tahansa vehkeellä pidempään kuin WLTP "lupaa". Oma pitkän matkan ennätykseni yhden kesärengaskauden ajalla kaikkien ajojen keskiarvona tankkikirjasta laskettuna on lähes 10% alle autoni NEDC yleislukeman, joten taloudellisesti ajava alittaa liioitellun suuren WLTP lukeman edes yhtään yrittämättä aivan normaalilla ajotavallaan.
Tämä ei ole mikään ongelma, vaan riittää kun tiedostaa että WLTP normilukema on alaraja, jonka saavuttaa helposti olosuhteissa, joissa rangella on jotain merkitystä (=silloin kun ollaan menossa kerralla vähän kauemmas).
Volkswagen ID.3:n ennätysmatka: yhdellä latauksella 530 kilometriä Saksasta Sveitsiin 58 kW:n akulla. virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km.
Hyvin ajettu, enkä ota mitään pois kuljettajalta, vaikka keskinopeus onkin alhainen. Silti oman käyttötilanteeni kannalta minua kiinnostaisi tietää myös mitä tuollainen sähkövispilä kuluttaa taitavan kuljettajan ajaessa sitä vaikkapa 80 - 90 km/h keskinopeudella johon päätyy aika luonnostaan suomalaisella vapailla osuuksilla 100 rajoitetuilla valtateillä?
Tämä hitaasti ajettu ennätyskin kertoo silti eräästä sähköauton edusta. Sähkäri tarjoaa tavallaan "varatankin" kykenemällä etenemään äärimmäisen hyvällä hyötysuhteella myös hitaasti. Ilmanvastuksen minimointi sähkön vähetessä ei romahduta hyötysuhdetta.
Täyssähköisellä Volkswagenilla 531 kilometriä yhdellä latauksella
Hyvin ajettu, eikä edes ainutlaatuista. Matalia kymppejä näkyy taloudellisimpien sähkärikuskien kulutuslukemissa myös muilla autoilla ihan käytännön kulutuksenakin, vaikka ne ovatkin yksittäisiä edullisissa olosuhteissa ajettuja keskiarvoja.
Tässä ID 3:n kulutustestit 90 ja 120km/h nopeuksilla:
Lyhyesti:
90kmh: 135wh/km
120kmh: 205wh/km
Tuo näyttää jo siltä, että esim. kuviteltu pikainen Helsinki-Tampere-Helsinki -reissu vie vähemmän aikaa tuolla 90 nopeudella, jos 120 hintana on pysähtyminen matkalla lataamaan.
Täytynee ottaa huomioon kun seuraavana kesänä ajelee pitempää reissua, että alinopeutta ei välttämättä köröttele elämää pitkästi nähnyt ikämies. Tientukkona voinee olla myöskin pitkitettyyn toimintamatkaan pyrkivä akkuauton kuljettaja. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää.
@Lukija60496 kirjoitti:
Silti sähkö-hypetys on kovaa, ilman viittaustakaan akkuteknologian ongelmakenttään tai akkukemikaalien tuotantoon liittyviin ongelmiin.
Koska olet viimeksi nähnyt polttomoottoriautoista puhuttaessa mainintoja esimerkiksi öljynporauksen tai jalostuksessa käytettävän koboltin (kyllä, juuri se sama koboltti) ongelmista? CO2-päästöistä saatetaan hädin tuskin mainita ongelmana, mutta silloinkin yleensä tyydytään toteamaan päästöt, eikä ruodita sen aiheuttamia ongelmia.
Arjenjälkeen tulee viikonloppu, eikä monikaan oikein viitsisi viikonloppuaikaa latauspisteellä viettää.
Kuinka moni viitsii viettää autossa viikonloppunsa ylipäätään.
Jep, viikonloput auto viettää aikaansa tallissa latautuen. 90kWh akku riittää normaalisti koko viikoksi niin viikonloppuna kotona ehtii hyvin ladata täyteen vaikka vain 3,7kW:n laturi käytössä.
Peräkärryn veto lisää minulla, isolla kuomukärryllä, nykyisillä nopeusrajoituksilla, kulutusta noin 50 %, mikä tarkoittaa toimintamatkaan noin 33,3333...% eli suunnilleen 30 % pudotusta.
Minä en puhunut millään tavalla omista tarpeistani, vaan tuo kysymys on yleisluontoinen heitto. Mitä vaikuttaa matkantekoon, jos auto on laturissa vaikka 150 km tai 200 km välein?
Teenpä ennustuksen: Tästä eteenpäin tulemme näkemään maanteillä sähköautoja, jotka ajavat reilusti alle nopeusrajoituksen ihan vain sen takia, ettei matkalla tarvitsisi pysähtyä lataamaan, vaan auto latautuisi esim. siellä oman mökin pihamaalla itse takkatulen ääressä rentoutuessa tms. Toisaalta tulemme näkemään myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ABC:n ruokapöydässä vilkuilevat tylsistyneenä kellojaan tyhjien kahvikuppien ja lautasten ollessa pöydällä.
Ps: Silti minäkin harkitsen sähköautoa, mutta onko siitä perheen ainoaksi autoksi?
Kyllä, relevantimpi. Sähköautot kuitenkin on ihan tavallisia autoja joilla ajetaan ihan tavallista ajoa jokapäiväisessä elämässä. Ja niihin panostetaan voimakkaasti ja myynti on rajussa kasvussa. Ferrarit, Lamborghinit ja Porschet ajamassa kilpaa radalla ei ole useimmille ihmisille millään tavalla relevantti.
Viimeiset 3-4 numeroa sisältänyt pelkkää sähköautoilua? Katsotaanpas millaisia testejä ja koeajoja viimeisimmissä lehdissä on ollut:
18B/2020: Ajettua, VW Multivan Highline 2.0TDI, Mercedes CLA 180 A Shooting Brake. Autouutisissa Hyundai Tuscon ja VW Golf Farmari
Ei yhtään sähköautoa tai hybridiä
18A/2020: Koeajo Opel Corsa-e. Ajettua: VW ID4, Ford Explorer PHEV, Skoda Octavia 2.0TDI, Mercedes E300 EQ
Kaksi sähköautoa, kaksi hybridiä, yksi diesel
17B/2020: Ajettua BMW X1 xDrive25e, Ford Focus ST 2.3, Renaultin hybridimallit. Autouutisissa Skoda Enyaq ja MB S-sarja
Koeajossa yksi hybridi, yksi bensa-auto. Uutissa puhuttiin hybrideistä, sähköautosta ja S-sarjasta
17A/2020: Koeajossa Smart EQ, Ajettu Fiat 500 ja VW Passat Alltrack
Kaksi sähköautoa, yksi polttisauto
Kyllä, suuressa osassa lehdissä on ollut juttuja sähköautoista ja/tai hybrideistä. Mutta yksikään lehti ei ole ollut ”pelkkää sähköautoilua” kuten väitit. Ja kuten sanoin, sähköautot, mukaanlukien hybridit, on nyt se uusi juttu johon panostetaan voimakkaasti ja joihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Onko ihme jos niistä myös kirjoitetaan?
Tunnut kyllä reagoivan aika voimakkaasti jos lehdessä edes mainitaan ”väärällä” voimanlähteellä varustettu auto. Miksi? Hämmentää ihmiset joille konepellin alla tapahtuvat pienet räjähdykset ja edestakaisin liikkuvat männät on noin tärkeitä, että eivät kestä sitä jos jossain puhutaan autoista jossa niitä ei ole. Ehkä tämä ei ole sellainen asia jonka takia kannattaa olla noin tunteellinen?
Eiköhän tässäkin päde ihan samat säännöt kuin minkä tahansa muun kulkuneuvon valinnassa. Kannattaa valita omaan käyttöön sopiva auto. Lapsiperheelle tai taksiksi ei ehkä kaksipaikkainen avoauto ole paras valinta ainoaksi autoksi, eikä markkinoiden pienin etuvetoinen city-auto ole ison veneen vetäjäksi oikea valinta.
Jos ajaa pitkiä matkoja autollaan, niin ei varmaan kannata valita sähköautoa, jonka range on 150-200 kilometriä. Markkinoilta löytyy kyllä pidemmänkin rangen autoja koko ajan laajenevalla tarjonnalla.
Se, jos ylinopeudet vaihtuvat alinopeuksiin, ei välttämättä ole yhtään huono vaihto. Huoltamoiden bisnes muuttuu. Asemille tullee pitkämatkalaisia odottelemaan akun latautumista, mutta tankkaajien määrä romahtaa, koska suuri massa lataa akut hitaasti kuka missäkin - moni kotonaan.
Joku 500 kilometrin range on jo sellainen, että useimmille se riittää maaliin saakka lähes aina, eikä latailuun matkan varrella juurikaan ole tarvetta, eikä sen harvoin ylimenevän osan esim. 200 kilometrin lataamiseen mene normaaleja taukoja pidempään. Ranget kasvavat koko ajan. Esim. Tesla esitteli hijattain tulevia akkujansa. Ei enää tarvitse pitkään odotella, ennen kuin 700 kilometrin range on markkinoilla. Suurin osa ajosuoritteesta syntyy kommutoimisesta ja maitokaupassa käynnistä ja siinä ajossa pieniakkuisetkin toimivat vallan mainiosti. Hänelle, joka vetää venettään useimpina viikonloppuina 1000 kilometriä päivässsä 40 asteen pakkasilla, ei sähköauto ole vielä luonteva valinta.
Useimpien suomalaisten päivittäiseen arkiajoon.
Tuon verran polttiksenkin kulutus kasvaa jo tyhjä kuomukärry perässä, eli mökkimatkan kulutus nousee pelkän auton suunnilleen 4.5 keskiarvosta suunnilleen 6 keskiarvoon. Ja siihen sitten menomatkalle vielä kuorma päälle.
Minun tarpeisiini riittää vaikka tuo hinnat alkaen malli. Vetotehtäviä ja pidempiä jotoksia varten on toisena kuitenkin vielä 1000 mailin turbodiesel ja kesäisin varalla myös Seittenneliskanttinen, jonka 500 km range ei ole estänyt 435.000 km ajamista 33 vuoden aikana.
Yritys pärjätä yhdellä autolla on itse aiheutettu ongelma.
Niinpä. Ja nyt puhutaan selvästi lataushybridiä pidemmästä rangesta.
Perheen toisen auton osalta ei yhtään mitään. Ongelmasi johtuu siitä, että yrität sovittaa pienen akun sähköautoa ihan väärään tehtävään. Polttiksiakin tehdään kovin erilaisia juuri siksi, että niistäkään mikään ei sovellu yleispätevästi kaikkeen. Ei 2-ovisesta avo-coupesta ole people moveriksi eikä people moverista puukuorman hakuun metsästä ja niin edelleen. Kutakin automallia kannattaa sovittaa siihen tehtävään mihin se parhaiten sopii eikä sinne missä se ei ilmiselvästikään toimi.
Meillä on nytkin käytössä autoja, joiden range vaihtelee 500 - 1600 km rajoissa. Joka ainoa kerta pitkälle matkalle lähtevä on osannut ottaa tuon 1600 km rangella varustetun auton alleen ja kotikunnassa pyöriskeleville on jäänyt tiheämmin teknistä varikkopysäkkiä tarvitseva auto.
Meillä on käytössä myös sekä usein käytettävä peräkärry ja pyöräteline että vetokoukuttomia autoja, vaikka joidenkin mukaan vetokoukutonkin auto on jollain tavoin ongelmallinen. En vaan ole huomannut tätäkään ongelmaa, koska meillä on kärryn kanssa lähtevällä tapana ottaa joku vetokoukullisista.
Meillä on myös sedan ja farmarikorisia autoja. Kuin ihmeen kaupalla kodinkonetta huoltoon kuskaavan alle sattuu aina farmariauto. Pystymme siis jonkun mielestä hoitamaan mitä moninaisempia kuljetustehtäviä joidenkin mielestä aivan käyttökelvottomilla autoilla.
Minä teen ennustuksen jo kuluvan kuukauden ajalle: käyttövoimasta riippumatta odotettavissa on sekä aiheellisen hitaasti pimeässä ilman keliin sopivia valoja liikkuvia että selvästi todellistä näkemäänsä nopeammin liikkuvia.
Ennustan myös, että ensinmainitun ohittaessani enemmän kuin 50% heistä lähtee perääni kun kerrankin näkee minne ollaan menossa. Jälkimmäisistä pieni osa kokee minut ohittaessaan paniikkihäiriön. Minun kaukovalojeni sammuessa vielä ohituskaistalla ylinopeudella pimeyteen syöksyvän lähes valottoman valonvaihtoviiksi tekee muutaman kouristuksenomaisen vaihdon huonojen ja vielä huonompien valojen välillä, mutta apua ei ole tulossa, koska hän itse on valaistuksen tiellä.
Mistä autosta on perheen ainoaksi autoksi? Eihän tämä ole käyttövoimakysymys ollenkaan.
Kiitos vain, tässähän se jo olikin. Kirjoitin postiasi lukematta näköjään turhaan melko samansisältöisen vastauksen, joten painan tähän vain yläpeukkua.
Kävin viikolla tyypittämässä ID.3:n. Käyttöliittymä ei kaksinen ole, mutta ohjaamon mitoitus riittävä ja muuteenkin ok. Voisihan tuota harkita kakkosautoksi nurkkapyöritykseen ja markettireissuille. Tosin ID.4 saattaa tilojen ja maavaran suhteen olla parempi vaihtoehto. Tosin siinäkin tonnin vetopaino rajoittaa käyttöä. Näkeepä.
Arjenjälkeen tulee viikonloppu, eikä monikaan oikein viitsisi viikonloppuaikaa latauspisteellä viettää.
Jos tietää että edessä on pitkä ajomatka, niin silloin se akkukin ladataan täyteen. Jos luvassa on kaupassa käyntiä tjsp, sitten se ehkä ladataan vain 80%:iin. Ei tämä ole rakettitiedettä.
Ja tämän taas se wanha perustelu: ”sähköauto ei ole hyvä vaihtoehto, koska sillä ei voi vetää venetraileria 500km 20 asteen pakkasessa”. No juu, tuohon se ei ehkä sovi, ainakaan tässä vaiheessa. Aika harva autoa tuollaiseen kylläkään tarvitsee. TIesitkö että autoista vain noin 30% on ylipäätään varustettu vetokoukulla (lähde: nettiauto.com:issa myytävänä olevat autot)? Eli 70% kaikista autoista ei kelpaa peräkärryn vetämiseen alkuunkaan. Eipä tuo tunnu olevan este autojen ostolle.
Se oma auto täytyy ostaa sen mukaan, mitkä ne omat tarpeet on. Jos tietää, että kuljettaa vaikkapa sohvakalustoja edestakaisin säännölllisesti, ehkä se Skoda Fabia ei ole se oma ykkösvalinta? Tai jos pitää saada puoliso ja neljä mukulaa kyytiin, niin Mercedes CLA ei ehkä ole paras vaihtoehto? Jos haluaa kulmakunnan kauneimman ja jännittävämmän auton, niin ehkä ei kannata miettiä Dacia Lodgyä?
Jos katsoo meidän suosikkiautoja, niin kuukaudesta riippuen se on joko Skoda Octavia tai Toyota Corolla. Onko nuo täydellisiä autoja kaikkiin tilanteisiin? Ei ole. Mutta jostain kumman syystä emme odota että nuo autot hanskaavat kaikki mahdolliset corner-caset. Ei, jos menemme ostamaan huonekaluja, me huomaamme kotiinkuljetuksen tai vuokraamme pakun.
Mutta jostain kumman syystä sähköautojen odotetaan selviytyvän kaikista mahdollisista tilanteista, vaikka emme odota tuota polttisautoiltakaan. Jos sähköautoilija tietää että edessä on tuollainen corner-case, niin siihen on kyllä ratkaisuja. Kuten on myös polttisautojen kanssa. En minä ostanut omaa autoa sillä perusteella, että sen täytyy selvitä parin vuoden välein tapahtuvasta käynnistä huonekalukauppaan.
Ja jos se 340km kantama ei riitä, niin sen auton voi kyllä ladata vaikka reissun aikana. En nyt oikein tiedä miksi tuo on niin suuri ongelma. Yleensä auto ladataan kotona tai töissä, mutta ei se tarkoita sitä että sen voi ladata vain tuolla. Ja todettakoot vielä että Helsingistä Turkuun ja takaisin on 330km. Kuinka moni oikeasti tekee tuollaisia ajomatkoja säännöllisesti ilman minkäänlaista taukoa?
Harmittaako jos Volkkarilla ajetaan pidempään kuin WLTP lupaa.
Volkswagen ID.3:n ennätysmatka: yhdellä latauksella 530 kilometriä Saksasta Sveitsiin 58 kW:n akulla. virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km.
Täyssähköisellä Volkswagenilla 531 kilometriä yhdellä latauksella
Virallinen WLTP-toimintamatka ylitettiin yli 100 kilometrillä
Matka ajettiin yleisillä maanteillä sekä moottoriteillä
Taloudellisuusajon tulos kertoo sähköautojen hyvästä hyötysuhteesta
Uusi Volkswagen ID.3 on tehnyt ensimmäisen toimintamatkaennätyksensä: täyssähköautolla ajettiin 531 kilometriä Saksan Zwickausta Sveitsin Schaffhauseniin yhdellä latauksella. ID.3-mallin WLTP-menetelmän mukaan mitattu toimintamatka on jopa 420 kilometriä, mutta nyt ID.3:lla tämä matka ylitettiin 26 prosentilla – yli 100 kilometrillä.
Testiauto oli sarjatuotantona Zwickaun täyssähköautotehtaassa valmistettu ID.3 1ST Pro Performance, jossa on 58 kW:n akku. Reitti Sveitsiin kulki yleisiä maanteitä sekä moottoriteitä mm. Bayeruthin ja Ulmin ohi. Ennätysajon suoritti sveitsiläinen taloudellisuusajon mestari Felix Egolf, jota kutsutaan myös tittelillä “hypermiler”. Hypermiling-termi on peräisin Yhdysvalloista ja viittaa sarjatuotantoautoilla ajamiseen taloudellisuus maksimoiden ja kulutus minimoiden.
”Tässä autossa on kaikki: se on kompakti, mutta tilava, siinä on tyylikäs, lähes futuristinen muotoilu ja lisäksi alhainen ilmanvastuskerroin”, Egolf totesi saapuessaan perille Schaffhauseniin.
Vaikkei taloudellisuusajossa tehty ennätys ole täysin verrattavissa arkipäiväiseen autoiluun, ennätys kertoo kuitenkin ID.3:n käytännöllisyydestä tavanomaisessa käytössä.
”Suurjänniteakun, taloudellisen voimalinjan ja nopean latauksen ansiosta pidemmätkään matkat eivät ole ongelma. Tämä on myös vahva viesti Zwickaun tehtaan tiimille ja koko ID.-kehitystiimille”, toteaa Volkswagenin teknologia- ja logistiikkajohtaja Reinhard de Vries.
Teknologian lisäksi ennätyksen rikkominen edellyttää taloudellista ajotapaa. Felix Egolf nosti usein jalan pois kaasupolkimelta ja antoi ID.3:n rullata vapaasti. Aivan kaikkea ei kuitenkaan optimoitu: kameramies ja tekniset varusteet nostivat kokonaiskuormaa noin 250 kiloa. Myös virtaa kuluttavat järjestelmät, kuten navigointi, päiväajovalot, radio ja ilmastointi olivat käytössä ainakin osan matkaa. Siitä huolimatta virrankulutus oli vain 10,9 kWh/100 km. ID.3:n mitattu standardikulutus on 14,5–15,4 kWh/100 km.
Ennätysmatkasta 44 prosenttia ajettiin moottoriteillä ja 56 prosenttia maanteillä. Keskinopeus oli 56 km/h. Felix Egolf ajoi Zwickausta Schaffhauseniin noin yhdeksässä tunnissa. Ennätysauto oli Mangan Gray -värinen ID.3 1ST Pro Performance, jossa oli 58 kWh:n akku ja tehoa 204 hv.
ID.3 on rakennettu Zwickaun täyssähköautotehtaalla ja se on Volkswagenin täyssähköisen ID.-perheen ensimmäinen malli. Saksissa sijaitsevalla tehtaalla on keskeinen rooli sähköiseen liikkumiseen siirryttäessä: suuri autotehdas muutetaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan sähköautotehtaaksi. Kaikkiaan 1,2 miljardia euron muutostyöt valmistuvat suunnitellun aikataulun mukaisesti tänä vuonna. Vuonna 2021, joka on ensimmäinen kokonainen vuosi täyssähköautotehtaana, tehtaalta valmistuu noin 300 000 täyssähköautojen modulaariseen MEB-alustarakenteeseen perustuvaa autoa. Zwickaun tehtaasta tulee siten Euroopan suurin ja tehokkain täyssähköautotehdas ja se on edelläkävijä Volkswagenin tuotantoverkoston maailmanlaajuisessa muutoksessa.
https://news.cision.com/fi/volkswagen-suomi/r/volkswagen-id-3-n-ennatysmatka--yhdella-latauksella-530-kilometria-saksasta-sveitsiin,c3191103
Kuinka moni viitsii viettää autossa viikonloppunsa ylipäätään.
Älä muuta viserrä, helsingin ulosmenotiet on tiukkana jonona meno ja paluu liikennettä viikonloppuisin.
Sorry, sitä unohtaa täällä luonnonkeskellä asuessa toisten tarpeen päästä avovankilasta luontoon virkistäytymään.
Sähköautojen prosentuaalinen osuus kilpiin laitetuista nousee kohisten.
Sähköautoja pistettiin Autoalan tiedotuskeskuksen julkistamien tietojen mukaan kilpiin 678 kappaletta, mikä on toistasataa autoa aiempaa ennätystä enemmän. Suunta näkyy myös syyskuun mallikohtaisissa rekisteröinneissä, sillä kymmenen eniten myydyn joukossa on jo kaksi sähköautoa. Volkswagen ID.3 oli sijalla kuusi ja Tesla Model 3 sijalla kahdeksan. Syyskuussa sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kokonaisrekisteröinneistä oli vähän yli 24 prosenttia.
https://tekniikanmaailma.fi/kaksi-sahkoautoa-ylsi-syyskuussa-eniten-rekisteroityjen-autojen-top-10-listalle-kukaan-ei-hatistellyt-toyota-corollan-valta-asemaa/?shared=1100186-8a47467d-500
Juuri siksi meilläkin tulee vielä jonkin aikaa olemaan ainakin 1 diesel, ainakin 1 vetokoukullinen ja ainakin 1 farkku. En lukitse etukäteen valintaani siitä kuinka monta autoa nuo ovat, mutta tuollaisissa autoissa esiintyviä ominaisuuksia meillä käytetään paljon. Mutta näiden pitkän matkan kuormakamelien lisäksi perheessäni on jo nyt muitakin autoja, joista yhden voisi vaihtaa sähköiseksi luopumatta oikeastaan mistään.
Ei yhtään, mutta sokea reettakin ajaa millä tahansa vehkeellä pidempään kuin WLTP "lupaa". Oma pitkän matkan ennätykseni yhden kesärengaskauden ajalla kaikkien ajojen keskiarvona tankkikirjasta laskettuna on lähes 10% alle autoni NEDC yleislukeman, joten taloudellisesti ajava alittaa liioitellun suuren WLTP lukeman edes yhtään yrittämättä aivan normaalilla ajotavallaan.
Tämä ei ole mikään ongelma, vaan riittää kun tiedostaa että WLTP normilukema on alaraja, jonka saavuttaa helposti olosuhteissa, joissa rangella on jotain merkitystä (=silloin kun ollaan menossa kerralla vähän kauemmas).
Hyvin ajettu, enkä ota mitään pois kuljettajalta, vaikka keskinopeus onkin alhainen. Silti oman käyttötilanteeni kannalta minua kiinnostaisi tietää myös mitä tuollainen sähkövispilä kuluttaa taitavan kuljettajan ajaessa sitä vaikkapa 80 - 90 km/h keskinopeudella johon päätyy aika luonnostaan suomalaisella vapailla osuuksilla 100 rajoitetuilla valtateillä?
Tämä hitaasti ajettu ennätyskin kertoo silti eräästä sähköauton edusta. Sähkäri tarjoaa tavallaan "varatankin" kykenemällä etenemään äärimmäisen hyvällä hyötysuhteella myös hitaasti. Ilmanvastuksen minimointi sähkön vähetessä ei romahduta hyötysuhdetta.
Hyvin ajettu, eikä edes ainutlaatuista. Matalia kymppejä näkyy taloudellisimpien sähkärikuskien kulutuslukemissa myös muilla autoilla ihan käytännön kulutuksenakin, vaikka ne ovatkin yksittäisiä edullisissa olosuhteissa ajettuja keskiarvoja.
Farmarikorisen MG5 EV -sähköauton parhaita ominaisuuksia on hinta n. 27 000 euroa.
Alkaa olemaan asiallisen hintainen farmari.
Sähköautojen letkaa veti Volkswagenin ensimmäinen täyssähköauto ID.3.
Ladattavien sähköautojen kysyntä ylsi syyskuussa Norjassa jopa sähköautoilun kultamaan mittakaavassa poikkeuksellisiin lukemiin.
Ladattavin hybridien ja täyssähköautoja osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä kohosi peräti 81,6 prosenttiin.
Letkaa veti Volkswagenin ensimmäinen täyssähköauto ID.3, jota rekisteröitiin syyskuussa himpun alle 2 000 kappaletta. Myös Teslan Model 3 sekä Volvon premium-brändi Polestar takoivat kovaa tulosta.
Ne eivät silti päässeet lähellekään ID.3:n hurjia lukemia, InsideEVs-sivusto kertoo.
Ennätyskuukauden aikana rekisteröitiin yhteensä 12 689 ladattavaa sähköautoa. Täyssähköautojen osuus kakusta oli 9 560, ladattavien hybridien 3 129.
Nousua edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen kirjattiin peräti 75 prosentin verran.
Rytinää selittää osaltaan ladattavien hybridien raju kiihdytys. Ne kasvattivat ensirekisteröintejään 174 prosentilla viime vuoden syyskuuhun verrattuna, täyssähköautot .
Täyssähköautot etenivät vähän vaatimattomammin, 57,1 prosentin edestä.
Määrällisesti enemmän töpselikärryjä on rekisteröity vain maaliskuussa 2019, yhteensä 12 764.
Kuluvan vuoden myydyin täyssähköauto Norjassa on Audin e-Tron 7 690 ensirekisteröinnillä.
Perinteisten polttomoottoreiden markkinaosuus putosi syyskuussa hämmentävästi alle 20 prosentin. Tämäkin lukema lienee omalla tavallaan historiallinen ja herättää kysymyksen polttomoottoreiden tulevaisuudesta Norjan automarkkinassa.
Norjan TOP 5 syyskuu 2020
Volkswagen ID.3: 1 989 autoa
Tesla Model 3: 1 116 autoa*
Polestar 2: 937 autoa
MG ZS EV: 672 autoa
Audi e-tron: 542 autoa
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/43a16f3c-de2f-4ba3-abdd-258ef9224363?ref=ampparit:640a
Noista mökkimatkoista kohkatessa on myös syytä muistaa, että ne mökkimatkat ovat tyypillisesti varsin lyhyitä:
"Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 91 kilometriä ja mediaani oli 38 kilometriä. Näin ollen puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 38 kilometriä. Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 130 kilometriä ja keskiarvo 166 kilometriä. Uusmaalaisten mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien mökkimatkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 63 kilometriä."
http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_kat_001_fi.html
Ehkä kaikki täällä tietävätkin, mutta mainitsenpa varmuuden vuoksi, jos joku ei ole tietoinen, että sähköautojen rangeista saa erittäin hyvän käsityksen sovelluksella "A Better Route Planner" eli ABRP. Voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupasta ja voi myös käyttää PC-versiota. Sovelluksessa on listattu iso määrä sähköautoja, joista voi valita mieleisensä. Asetuksista voi määrittää kuormitustilanteita yms. rangeen vaikuttavia tekijöitä. Sovellus huomioi kaikkien operaattorien latausasemat jne. Jos itse ajaa sähköautolla, sovellukselle voi antaa valtuuden esim. Tesla-tilin käytölle ja sen jälkeen sovellus ottaa huomioon todellista faktaa ao. autosta. Mutta jos vain mielenkiinnosta tai apuna sähköauton valinnassa haluaa käyttää sovellusta, niin se onnistuu. Sovellus ei siis ole mikään Tesla-sovellus vaan ihan yleisesti sähköautoille tehty. Kannattaa zoomata, jos todella kiinnostaa sähköauton käytettävyysasiat.
Itse en ole sovellusta käyttänyt kuin latausasemien sijaintien tutkimiseen. Minulla on ollut latausasemien valinnan kannalta niin simppelit reitit, ettei ole tarvinnut erikseen suunnitella menemisiä. Joskus aikoinaan ajattelin, että vähintään 300km range pitää olla, jos hankin sähköauton. Nyt kun on WLTP-range 500km alla, niin sanon kyllä, että jos lataamisesta tulee matkaan ylimääräistä viivettä, niin kyllä itse on homman sössinyt. Lähtö täydellä akulla ja CCS-lataus matkalla, saatikka, että osuu teslalaturi reitille, niin ei kyllä ongelman poikastakaan rangen riittävyyden kanssa. Tiedä sitten kovilla pakkasilla, mutta tähän asti ei ole ollut.
Totta, hybridi & rata-autot ovat yhtä lailla mielenkiinnottomia omasta - jos niin haluat sitä kutsua - kapeasta näkövinkkelistäni, johon kuuluvat arkiset alemman keskiluokan polttomoottoriautot. Ovat kai nuo hybridit uutta, ja ehkäpä jopa jotain sellaista, josta voi tulla jotain. Tarvitaanhan järkevämpään polttokennoautoonkin myös hybriditekniikkaa. Silti sähkö-hypetys on kovaa, ilman viittaustakaan akkuteknologian ongelmakenttään tai akkukemikaalien tuotantoon liittyviin ongelmiin.
En pyrkinytkään laskennalliseen tarkkuuteen ilmaisussa "koko lehti sähköautoilua", vaan se oli tavanomainen keskustelupalsta/twitter -tyylinen huolimaton yleistys, joka ei täysin kumoudu sinunkaan laskuissasi. Oman mielipiteeni pohjatessa silkkaan tuntumaan siitä, kauaksiko aikaa lehden kiinnostava aines pitää minua sen parissa. Jos lukuaika jää alle 30 minuutin, seuraa väistämättä tuntuma, ettei ole saanut tilausmaksulleen tai odotuksilleen vastinetta. Jos odotukset ovat vääriä, on se tietysti minun vikani, ja virhetulkinta lehden tavoitteista. Se jos taas on totta, niin silloin lehden tilauksen irtisanominen ei ole mitenkään tunteellinen ratkaisu vaan huomattavan taloudellinen, koska hyöty lehdestä ei kata tilausmaksua.
En aja sähköautolla enkä ladattavalla hybridillä enkä varmaankaan ihan heti sellaisia ostakkaan, mutta täytyy sanoa, että TM:aa on paljon mielenkiintoisempaa lukea, kun siellä testataan noita molempia.
Ihan uteliaisuudesta: miksi polttokennoautot on ”järkevämpi” vaihtoehto? Minkä ongelman ne ratkaisevat jota sähköautot eivät voi ratkaista? Polttokenno tarkoittaa yleensä vetyä voimanlähteenä, joka vaatii täysin uuden jakeluverkoston. Sitten käytämme sähköä tuottaakseen vetyä, jota sitten jaellaan jakeluasemille, josta se tankataan autoihin, jossa siitä tehdään sähköä.
Sen sijaan että teemme noin, voisimme ottaa sen sähkön, ja siirtää sen jo olemassaolevaan jaleluverkostoa pitkin autoihin jossa sitä käytettäisiin auton liikuttamiseen. Hyötysuhde olisi paljon parempi.
Tässä ID 3:n kulutustestit 90 ja 120km/h nopeuksilla:
Lyhyesti:
90kmh: 135wh/km
120kmh: 205wh/km
Tuo näyttää jo siltä, että esim. kuviteltu pikainen Helsinki-Tampere-Helsinki -reissu vie vähemmän aikaa tuolla 90 nopeudella, jos 120 hintana on pysähtyminen matkalla lataamaan.
Täytynee ottaa huomioon kun seuraavana kesänä ajelee pitempää reissua, että alinopeutta ei välttämättä köröttele elämää pitkästi nähnyt ikämies. Tientukkona voinee olla myöskin pitkitettyyn toimintamatkaan pyrkivä akkuauton kuljettaja. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää.
Koska olet viimeksi nähnyt polttomoottoriautoista puhuttaessa mainintoja esimerkiksi öljynporauksen tai jalostuksessa käytettävän koboltin (kyllä, juuri se sama koboltti) ongelmista? CO2-päästöistä saatetaan hädin tuskin mainita ongelmana, mutta silloinkin yleensä tyydytään toteamaan päästöt, eikä ruodita sen aiheuttamia ongelmia.
Jep, viikonloput auto viettää aikaansa tallissa latautuen. 90kWh akku riittää normaalisti koko viikoksi niin viikonloppuna kotona ehtii hyvin ladata täyteen vaikka vain 3,7kW:n laturi käytössä.