Käytettyjen autojen kauppa on vilkastunut selvästi koronakriisin aikana samaan aikaan kun uusien autojen kauppa on romahtanut. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan kesäkuussa myytiin 56 275 käytettyä autoa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan jo toukokuu oli hyvä käytettyjen autojen kaupassa ja hyvän kesäkuun jälkeen heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla tahti on jatkunut.
Se "keskimääräisen auton hinta" on epärelevanttia. Eihän jokaisen polttomoottoriauton koeajon tai mainoksen perässäkään ole 290 kommenttia joissa meuhkataan että "milläs tuonkin muka ostaa kun keskimääräisen auton hinta on 6800€ (tai usein esiintyvä 3400€)??!!"
Uudet sähköautot myydään niille jotka muutenkin ostaisivat uuden auton.
Ja ei HR, se vara 30keur autoon ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Kyllä sille autojen keski-iälle on ihan syynsä kuitenkin. Toki "moni" pystyy sellaisen hankkimaan, myydäänhän uusia autoja reilut 100k ja siihen päälle 50k uudehkona maahantuotua autoa, ja vielä uudehkot kotimaan vaihtarit päälle (jotka kuulemma viedään käsistä). Toki tämäkin on "moni" ja näistä "moni" voisi hyvinkin ottaa sähköauton.
Paljon ajavalle se sähköauto, ID3 tms. kyllä sopii hyvin, siinä säästää. Mutta jollain kymppitonnin vuosikilsoilla on vaikea säästää. Itse haaveilin meidän hinnaltaan suomalaista keskitasoa olevan automme vaihtamisesta sähköiseen, mutta vielä en sen auton kilsoilla saa matematiikkaa menemään läpi. En edes tarjoushintaiseen Miihin.
Pyrin välttämään poliitikkojen agressiivista haukkumista, koska vilpittömästi uskon lähes jokaisen vuorostaan vilpittömästi pyrkivän kohti yhteistä hyvää. Ajatusmaailmat, ideologiat ja yhteisen (ja ketä siihen kuuluu) ja hyvän määritelmät vaihtelevat, mutta silti.
Välillä kuitenkin törmään sen luokan typeryyksiin että saattaa vähän harmistuttaa. Esimerkiksi liikenneministeri Harkka A-studiossa (jota en katsonut,olen lehtitietojen varassa.
Tässä ehdotetaan kyllä nyt sen sortin himmeliä että siitä tulee varmasti sekä hallinnollisesti että teknisesti kallis, ja on herkkä sekä virheille että väärinkäytöksille/kikkailulle. Äkkiä alkaisi Pihtiputaan kansaneläkeläismummon nimiin ilmestyä yksi jos toinenkin auto, ja vuosittaisen ajot yhteensä lähentelemään 100tkm. Pitäähän eläkeläiselläkin harrastuksia olla.
Tuon vähätuloisuuden nettorajan vetäminen 40keuroon viitannee sentään kotitalouden tuloihin, ei henkilön. Tai sitten se on sopivasti siellä kansanedustajan nettotulojen korvilla 😉
"Harakka painotti ohjelmassa useaan otteeseen polttoaineen veronkorotusten olevan kaikista viimeisin keino päästötavoitteisiin pääsemiseksi. Jos veroa jouduttaisiin korottamaan, voitaisiin Harakan mukaan veronkorotus kompensoida täysimääräisenä vähävaraisille ja syrjäseuduilla asuville.
– Verotulo valtiolle olisi niin paljon suurempi kuin se korvauksen määrä, joka pienituloisille tulisi maksaa, Harakka sanoo.
Hänen mukaansa alueellinen kompensaatio ja vähävaraisuuskompensaatio eivät olisi toisiaan poissulkevia, vaan vähävarainen maaseudulla autoa käyttävä huomioitaisiin molemmissa. Vähävaraisuuden rajaksi Harakka ehdotti keskustelussa 40 000 euron nettovuosituloa"
@M880 kirjoitti:
Vähävaraisuuden rajaksi Harakka ehdotti keskustelussa 40 000 euron nettovuosituloa"
Suomalaisen keskipalkka 3 386 e/kk = 40632 e/12 kk Aijaa me rajanylittäjä jouduttaisiin veroilla maksamaan kaikkien muiden tukienlisäksi heidän autonkäyttökin.
Kiitos!
@M880 kirjoitti:
Vähävaraisuuden rajaksi Harakka ehdotti keskustelussa 40 000 euron nettovuosituloa"
Suomalaisen keskipalkka 3 386 e/kk = 40632 e/12 kk Aijaa me rajanylittäjä jouduttaisiin veroilla maksamaan kaikkien muiden tukienlisäksi heidän autonkäyttökin.
Kiitos!
Luulis, että tuohon vähävaraisuusrajaan tulee kohta korjaus, täytyy olla joku lipsahdus Harakalta. Paitsi, jos kyse on tosiaan kahden työssäkäyvän talouden yhteistuloista. Silti termi "vähävaraisuus" olisi harhaanjohtava.
Joo, ja kyse oli nettopalkasta. En mitenkään usko että kyse voi olla muusta kuin kotitalouden tuloista, sillä tuo 40keur vuosittainen nettotulo vaatisi 35% veroprosentilla (mukaanlukien eläke-yms. maksut) 60keur vuositulot, eli 5000€ kuukausipalkan. Aika ylös olisi silloin vähävaraisuuden raja vedetty...
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
No niinhän siitä osa selviää Mutta nyt päättäjät hakee sellaista tilannetta, että ei ole tule olemaan helppoa. Mitkä ne rajat ovat sitten oikeasti, niin asunnon maantieteellisen sijainnin (montako km "palveluihin") ja mikä taso tosiaan tulee tuossa tulopuolella olemaan, jotta "syrjäisen sijainnin" lisäksi "pienituloisen" tuloraja antaa mahdollisuuden kompensaatioon? Ja tapahtuuko kompensaatio automaattisesti, kun vaan omistat auton? Tarkoitan sitä, että onko se sama eläkeläiselle ja työikäiselle? Onko asiassa porkkanaa, eli kannattaako työikäisen lähteä ajamaan muutaman kymmenen kilometriä töihin, vai jäisikö kotiin (työllisyysastetta ajatellen)? Perustuuko homma vain auton omistamiseen- ei siis sen käyttötarpeeseen. Selvästi on ajatusta siihen suuntaan, että urbaanit autonkäyttäjät vaihtavat näihin sähkökäyttäisiin niin paljon, jolloin päästötavoitteet saavutettaisiin ilman että "maaseutu" ja "pienituloiset" niin tekisi. Tapahtuuko todellisuudessa näin? Kuinka varmistetaan, että ei aiheuteta hallinnollista ikiliikkujaa, joka itsessään syö koko mallin tuottavuuden- niin verotulojen kuin päästöjen osalta.
Luulisin, että aika monen perheen talous sallii 30.000,- hintatason auton hankinnan rahoituksella.
Varmaan, jos tarkastelee oman napansa ympäriltä ja sen lähialueelta, eli kaveri/tuttava/sukulaispiiristään?
Vai että rahoitus olisi vaihtoehto "köyhemmille", kun muut tietysti kaivavat taskuistaan sen kolkytdonaa käteisellä helposti kun uusi auto tarvitaan.
Vähän vakavammin:
voisin väittää, että aika moni rahoittaa välirahan uusissa autoissa, koska sitä tapahtuu varmasti paljon myös käytettyjen hankinnassakin. Joka tapauksessa tuollainen tieto pitäisi olla ennen kuin heittää "helppoja ratkaisuja". Myös oman käsitykseni tueksi olisi kiva löytää jokin statistiikka.
Ja jos rahoittaa autonsa, niin 10k€:n saa halvemmalla kuin 30k€:n rahoituksen, vai mitä? Kk-hinta painaa aina talouksissa, joten ei kannata olla ihan sinisilmäinen. Vaikka sinulle tilanne valoisa olisikin.
Jos ei salli, niin mihin ihmeeseen kaikki autot menevät, mitä mainostetaan? Vai seisovatko vain autokaupiaiden varastossa?
Tuosta ei tietenkään selviä, mikä on suhde tilausten määrän, varastossa olevien ja tehtailla vasta valmistumassa olevien välillä. Ja tottakai mainostuksissa painotetaan erilaisia sähköistysversioita! Ei se tarkoita että se todellisuudessa menekkiä lisäisi sinällään. Koska hinta.
Nettiauto.com:ista alkaa löytyä yhä enemmän käytettyjä täyssähköautojakin ja alta 10k€ löytyy suht. helpolla, tosin vain 13 yksilöä. 10-20k€:n välillä jo n. 80 yksilöä.
Uuden ajan "yksityisliisareille" on tarjontaa myös, mutta ei kovin suurille km-määrille. Toisaalta diilin rajoissa ajaville sähkö voi olla hyvin houkutteleva vaihtoehto, koska voisi olettaa että pienet km-määrät vuodessa kielivät juuri lyhyempien päiväajojen määrästä. Ja aina ei tarvitse omistaa.
Suomessa kierrätetään vuosittain 70 000 - 80 000 elinkaarensa päässä olevaa autoa. Autojen keskimääräinen romutusikä on 21 vuotta.
Siinä meneekin aikaa ja sähköä ennen kuin autokanta on muuttunut sähköautoiksi, joka vuosi polttomoottoriautot lisääntyy kymmenillä tuhansilla uusien myynnillä ja käytettyjen tuonnilla. Kekkerit vaan huipentuu jos autovero poistuu kokonaan.
1 150 000 000 euroa olisikin kiva lisä vuosittain, vaikka käytettyjen verottomien tuonnille.
Vaikuttaa siltä, että hallitus on kovasti puuhaamassa uusia tuntuvia korotuksia polttoaineiden verotukseen. Vaaliaseena kylkeen liimataan monitasoista palautusjärjestelmää, joka tosiaan vaikuttaa hyvin vaikeasti toteutettavalta. Jos osalle kansasta jotenkin palautetaan korotukset, niin loput maksavat sitten enemmän. Tämä olisi taas yksi verotuksen progressiota kiristävä tekijä. Mutta ei siinä mitään, kaivatte vain sisäisen Mona Sahlininne esiin ja voitte ottamaan syleilleen vastaan tämänkin työntekoa sakottavan lisäveron. Entiset työväenpuolueet ovat luoneet nahkansa ja alkaneet edistämään työttymyyttä.
Mitenkäs Sveitsin monasahlinit hoitaisivat asian? Edustuksellisesti joo, mutta miten asiat tässä kohtaa(kin) ovat siellä paremmin, tai miten päästövähennykset äänestetään toteutettavaksi kaikkien viisaiden besserswitserländereiden toimesta?
Muistithan että nyt kaikki puolueet täälläkin heittävät äärestä laitaan parhaita esityksiään - vasta! Eikä mitään ole toteutumassa oikeasti, koska ei ole lyöty lukkoon mitään, jos huomasit. Olethan värilaseinesi seurannut vaihtoehtoja puoluepäätyjen ja siinä välissä keskustan välillä?
Onko yhtään niin hyvää esitystä mistään suunnasta kuin siellä?
Luulisin, että aika monen perheen talous sallii 30.000,- hintatason auton hankinnan rahoituksella.
Varmaan, jos tarkastelee oman napansa ympäriltä ja sen lähialueelta, eli kaveri/tuttava/sukulaispiiristään?
Vai että rahoitus olisi vaihtoehto "köyhemmille", kun muut tietysti kaivavat taskuistaan sen kolkytdonaa käteisellä helposti kun uusi auto tarvitaan.
Vähän vakavammin:
voisin väittää, että aika moni rahoittaa välirahan uusissa autoissa, koska sitä tapahtuu varmasti paljon myös käytettyjen hankinnassakin. Joka tapauksessa tuollainen tieto pitäisi olla ennen kuin heittää "helppoja ratkaisuja". Myös oman käsitykseni tueksi olisi kiva löytää jokin statistiikka.
Ja jos rahoittaa autonsa, niin 10k€:n saa halvemmalla kuin 30k€:n rahoituksen, vai mitä? Kk-hinta painaa aina talouksissa, joten ei kannata olla ihan sinisilmäinen. Vaikka sinulle tilanne valoisa olisikin.
Jos ei salli, niin mihin ihmeeseen kaikki autot menevät, mitä mainostetaan? Vai seisovatko vain autokaupiaiden varastossa?
Tuosta ei tietenkään selviä, mikä on suhde tilausten määrän, varastossa olevien ja tehtailla vasta valmistumassa olevien välillä. Ja tottakai mainostuksissa painotetaan erilaisia sähköistysversioita! Ei se tarkoita että se todellisuudessa menekkiä lisäisi sinällään. Koska hinta.
Nettiauto.com:ista alkaa löytyä yhä enemmän käytettyjä täyssähköautojakin ja alta 10k€ löytyy suht. helpolla, tosin vain 13 yksilöä. 10-20k€:n välillä jo n. 80 yksilöä.
Uuden ajan "yksityisliisareille" on tarjontaa myös, mutta ei kovin suurille km-määrille. Toisaalta diilin rajoissa ajaville sähkö voi olla hyvin houkutteleva vaihtoehto, koska voisi olettaa että pienet km-määrät vuodessa kielivät juuri lyhyempien päiväajojen määrästä. Ja aina ei tarvitse omistaa.
Joku autokauppias taannoin sanoi käsityksenään, että lähen 90% autokaupoista tehdään jonkinlaisella rahoituksella.
Autoahan ei tarvitse välttämättä päättää ostaa omaksi heti rahoituksen alussakaan. Pitää maksaa käsiraha ja voi jättää esim. 15% hinnasta viimeiseksi eräksi. Näin kuukausierän saa pienemmäksi varsinkin, kun ottaa pitkän maksuajan, mikä ei ole niin paha juttu nykyään, kun korko on alhaalla.
Koko rahoituksen ajan on oikeus maksaa autoa pois nåpeammin, mutta jos päättää pitää kyseisen auton, voi myös viimeiselle isommalle erälle sopia uuden "jatkoajan" kuukausierinä.
Jos henkilö on tottunut ostamaan 6 - 8 vuotta vanhan auton, voisi ostaakin sen sijaan uuden sähköauton ja ajaa sillä kymmenen vuotta. Johan tulisi hintaa takaisin bensa- ja huoltokuluissa syntyneenä säästönä. Saisi aluksi ajaa upouudella autolla ja sen jälkeen vielä pitkään uudehkolla menopelillä.
Jopa Model 3:n voi saada kohtuullisella kuukausimaksulla varsinkin, kun ottaa huomioon, että bensalaskut sekä vuosihuollot, jotka polttisautossa olisivat takuun säilymisen ehtona, jäävät pois.
Tietenkään autoa ei voi ostaa kuin sellaisella kustannuksella, johon on varaa. Mutta ei tarvitse olla huipputuloinen voidakseen hankkia, miten se olikaan, huvipuistolaitteen, kulkineeksi.
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
Niin saa ja saa halvalla tontteja ja taloja. Kuka niitä ostaa? Keskustaajaman viimeinen isompi työllistäjä lopetti edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteessa kun työllistäjiä on vielä ollut mukavasti ja talokauppoja tehty, sanotaan nyt vaikka 300tmk:lla, nyt myydessä arvio hinnasta 50t€? Kuka voitti? Maaseudun mukavuutta se on parhaimmillaan. Siitä mukavuudesta voi sitten kärsiä ja maksaa vähän reilummin näiden kaikkien hienojen lisäverojen muodossa kun se työmatka, jos on vielä edes naapurikunnassa joku mesta mihin työllistyy, kallistuu pikkuhiljaa.
No, ainiin sehän kompensoidaan takaisin.
Ei se maaseudun asuntojen halpuus ole autoilulla kompensoitava asia.
Niin ja onhan niitä hyvätuloisiakin jotka ei ala maksamaan kuolevaa "lypsylehmää" mikä arvo alenee samaan tahtiin kun maksusuoritukset etenee. Se onkin oikea kansanvarallisuutta kartuttava teko, kun ajaa kuudentonnin autolla, talouspölvästiä olemme me, jotka ostamme uusia autoja joiden arvo haihtuu päästöjen mukana. Se on paljon rahaa yhteiskuntaa pyörittävästä kulutuksesta, ja sitä kautta huima verotuloja.
Mikä älyttömintä, valtio patistaa ostamaan uusia autoja, vaikka käytettyä vielä vuosia pellittävää kalustoa odottaa uutta käyttäjää.
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
Niin saa ja saa halvalla tontteja ja taloja. Kuka niitä ostaa? Keskustaajaman viimeinen isompi työllistäjä lopetti edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteessa kun työllistäjiä on vielä ollut mukavasti ja talokauppoja tehty, sanotaan nyt vaikka 300tmk:lla, nyt myydessä arvio hinnasta 50t€? Kuka voitti? Maaseudun mukavuutta se on parhaimmillaan. Siitä mukavuudesta voi sitten kärsiä ja maksaa vähän reilummin näiden kaikkien hienojen lisäverojen muodossa kun se työmatka, jos on vielä edes naapurikunnassa joku mesta mihin työllistyy, kallistuu pikkuhiljaa.
No, ainiin sehän kompensoidaan takaisin.
Ei se maaseudun asuntojen halpuus ole autoilulla kompensoitava asia.
Tarkoitin tällä sitä, että olosuhteet ovat eri paikoissa erilaiset, eikä sitä valtion pidä esitetyllä tavalla lähteä sorkkimaan. Joku asuu halvemmalla ja kenties ajaa pidemmän matkan töihin, toinen maksaa asumisestaan enemmän ja säästää (tai sitten ei) työmatkakuluissa. Mutuna veikkaan että työmatka ei ajassa (kenties ei polttoaineissakaan) mitattuna keskimäärin kauheasti vaihtele. Pk-seudulla kun ainakin työmatkaliikenteessä voi olla vähän jonoutumistakin. Tietysti ääripäitä ja poikkeustapauksia on aina, yksi ajaa tuntitolkulla töihin, toinen laskeutuu hissillä alakerran työpaikkaan.
Ongelma on se ettei "oikeudenmukaisuudelle" ole mitään objektiivista mittaria. Jonkun mielestä on oikein että pitkiä (työ)matkoja kompensoidaan, toisen mielestä ehkä kalliiden asumiskustannusten takia ei saisi ainakaan rankaista.
Eikös tuo 300tmk ja 50keur mene aika tasan? Toki inflaatio on syönyt rahan arvoa joten rahan reaaliarvo on pienempi, mutta on siinä saatu parikymmentä vuotta asumishyötyäkin.
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
Niin saa ja saa halvalla tontteja ja taloja. Kuka niitä ostaa? Keskustaajaman viimeinen isompi työllistäjä lopetti edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteessa kun työllistäjiä on vielä ollut mukavasti ja talokauppoja tehty, sanotaan nyt vaikka 300tmk:lla, nyt myydessä arvio hinnasta 50t€? Kuka voitti? Maaseudun mukavuutta se on parhaimmillaan. Siitä mukavuudesta voi sitten kärsiä ja maksaa vähän reilummin näiden kaikkien hienojen lisäverojen muodossa kun se työmatka, jos on vielä edes naapurikunnassa joku mesta mihin työllistyy, kallistuu pikkuhiljaa.
No, ainiin sehän kompensoidaan takaisin.
Ei se maaseudun asuntojen halpuus ole autoilulla kompensoitava asia.
Tarkoitin tällä sitä, että olosuhteet ovat eri paikoissa erilaiset, eikä sitä valtion pidä esitetyllä tavalla lähteä sorkkimaan. Joku asuu halvemmalla ja kenties ajaa pidemmän matkan töihin, toinen maksaa asumisestaan enemmän ja säästää (tai sitten ei) työmatkakuluissa. Mutuna veikkaan että työmatka ei ajassa (kenties ei polttoaineissakaan) mitattuna keskimäärin kauheasti vaihtele. Pk-seudulla kun ainakin työmatkaliikenteessä voi olla vähän jonoutumistakin. Tietysti ääripäitä ja poikkeustapauksia on aina, yksi ajaa tuntitolkulla töihin, toinen laskeutuu hissillä alakerran työpaikkaan.
Ongelma on se ettei "oikeudenmukaisuudelle" ole mitään objektiivista mittaria. Jonkun mielestä on oikein että pitkiä (työ)matkoja kompensoidaan, toisen mielestä ehkä kalliiden asumiskustannusten takia ei saisi ainakaan rankaista.
Eikös tuo 300tmk ja 50keur mene aika tasan? Toki inflaatio on syönyt rahan arvoa joten rahan reaaliarvo on pienempi, mutta on siinä saatu parikymmentä vuotta asumishyötyäkin.
Illuusio siitä että asuminen maalla olisi halpaa karisee tuossa hintaesimerkissä (hatustavedetystä tosin). Inflaatio on tehnyt tehtävänsä, asunnon reaaliarvo tippunut rajusti. Samalla kasvukeskuksessa asuntokauppoja tehnyt kaupunkilaisserkku, siis samalla ajanjaksolla, huomaa sen asunnonarvon korjaantuneen ainakin inflaation verran, luultavasti hieman enemmänkin.
Maalaiserkku on koko ajan pitänyt ainakin kahta autoa, molemmilla on ajettu hyvät kilometrit, jolloin kulut sen mukaiset. kaupunkissa selvitty yhdellä autolla.
Maaseudulla asuminen on ehkä sittenkinmaksanut sievoisesti enemmän kuin kaupungissa.
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
Niin saa ja saa halvalla tontteja ja taloja. Kuka niitä ostaa? Keskustaajaman viimeinen isompi työllistäjä lopetti edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteessa kun työllistäjiä on vielä ollut mukavasti ja talokauppoja tehty, sanotaan nyt vaikka 300tmk:lla, nyt myydessä arvio hinnasta 50t€? Kuka voitti? Maaseudun mukavuutta se on parhaimmillaan. Siitä mukavuudesta voi sitten kärsiä ja maksaa vähän reilummin näiden kaikkien hienojen lisäverojen muodossa kun se työmatka, jos on vielä edes naapurikunnassa joku mesta mihin työllistyy, kallistuu pikkuhiljaa.
No, ainiin sehän kompensoidaan takaisin.
Ei se maaseudun asuntojen halpuus ole autoilulla kompensoitava asia.
Tarkoitin tällä sitä, että olosuhteet ovat eri paikoissa erilaiset, eikä sitä valtion pidä esitetyllä tavalla lähteä sorkkimaan. Joku asuu halvemmalla ja kenties ajaa pidemmän matkan töihin, toinen maksaa asumisestaan enemmän ja säästää (tai sitten ei) työmatkakuluissa. Mutuna veikkaan että työmatka ei ajassa (kenties ei polttoaineissakaan) mitattuna keskimäärin kauheasti vaihtele. Pk-seudulla kun ainakin työmatkaliikenteessä voi olla vähän jonoutumistakin. Tietysti ääripäitä ja poikkeustapauksia on aina, yksi ajaa tuntitolkulla töihin, toinen laskeutuu hissillä alakerran työpaikkaan.
Ongelma on se ettei "oikeudenmukaisuudelle" ole mitään objektiivista mittaria. Jonkun mielestä on oikein että pitkiä (työ)matkoja kompensoidaan, toisen mielestä ehkä kalliiden asumiskustannusten takia ei saisi ainakaan rankaista.
Eikös tuo 300tmk ja 50keur mene aika tasan? Toki inflaatio on syönyt rahan arvoa joten rahan reaaliarvo on pienempi, mutta on siinä saatu parikymmentä vuotta asumishyötyäkin.
Illuusio siitä että asuminen maalla olisi halpaa karisee tuossa hintaesimerkissä (hatustavedetystä tosin). Inflaatio on tehnyt tehtävänsä, asunnon reaaliarvo tippunut rajusti. Samalla kasvukeskuksessa asuntokauppoja tehnyt kaupunkilaisserkku, siis samalla ajanjaksolla, huomaa sen asunnonarvon korjaantuneen ainakin inflaation verran, luultavasti hieman enemmänkin.
Maalaiserkku on koko ajan pitänyt ainakin kahta autoa, molemmilla on ajettu hyvät kilometrit, jolloin kulut sen mukaiset. kaupunkissa selvitty yhdellä autolla.
Maaseudulla asuminen on ehkä sittenkinmaksanut sievoisesti enemmän kuin kaupungissa.
Tuo on ihan validi näkökulma. Ja korostaa sitä että oikeudenmukaisuus on subjektiivista.
Yhtä lailla maalaisserkku olisi voinut sijoittaa kuukausittaisista asumiskuluista säästyneet rahat, ja vaurastua vaikka indeksirahastoilla. Asunnon hintakehityksellä on merkitystä vain myydessä, ja silloinkin vain jos asumismuoto tai paikka olennaisesti muuttuu. Hypoteettistahan tämä toki on.
Ja monimutkaista, parempi antaa markkinoiden ohjata. Jos se johtaa siihen että kaikki asuvat Nurmijärvellä, niin so be it.
@M880 kirjoitti:
Joo, ja kyse oli nettopalkasta. En mitenkään usko että kyse voi olla muusta kuin kotitalouden tuloista, sillä tuo 40keur vuosittainen nettotulo vaatisi 35% veroprosentilla (mukaanlukien eläke-yms. maksut) 60keur vuositulot, eli 5000€ kuukausipalkan. Aika ylös olisi silloin vähävaraisuuden raja vedetty...
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
Aiemmin viikolla A-studiossa vai oliko Talkissa oli aaltoyliopiston edustaja ja ministeriön virkamies vastaamassa liikennepäästöjen tavoitteista.
Tohtorismies sanoi tuon pienituloisille korvattavan osuuden olevan niin pieni rahallisesti, ettei vaikuta pudjetointiin oikeastaan ollenkaan. Sanoi laskelmissa löytyneen vain 25 000 ihmistä joille tarvitsisi korvata tuo polttoaineenveron korotus.
Harakalla vaan niin huono ulosanti asiasta ja Tavionkin muisti päästötavoitteiden oikeista luvuista heittää niin paljon, että sotkee Harakan huonoa ulosantia entisestään.
Koska pienituloisten
aiheuttamat päästöt
ovat kaikkialla Suomessa matalampia
pienituloisten kuin
keski- ja suurituloisten
keskuudessa, voidaan
pienituloisimmille kotitalouksille kompensoida polttoaineen
hinnannoususta aiheutuvat haitat pienellä
osuudella koko tuottokertymästä. Kompensaation yksityiskohdat, kuten myöntökriteerit, ovat lopulta poliittinen päätös. Aaltoyliopiston tutkimusryhmä valmistelee yksityiskohtaisen ehdotuksen kompensointimekanismista, joka
julkistetaan 19.10 alkavalla viikolla. Mekanismin suunnittelussa on tarpeen tehdä
valinta yksinkertaisuuden ja tarkkuuden välillä.
(Aalto-yliopisto,
LVM)
Keskustelu TV 1 ajnkohtaisohjelmassa liittyi muistaakseni tähän ja toinen herroista kertoi lähetyksessä kompensaatioiden määrän pienituloisille koskevan vain 25 000 ihmistä, joka helppo pienen euromäärän takia toteuttaa.
Uutta tietoa liikenteen päästöjä vähentävien toimien vaikuttavuudesta
Aalto-yliopiston selvitys polttoaineen sisältämän hiilen hinnoittelun vaikutuksista tulonjakoon
Kaupunki-maaseutu -aluetyyppien välillä päästöissä on eroja. Pienten tulojen kohdalla erot ovat pieniä, kun vertaillaan autollisia kotitalouksia. Tulojakauman yläpäässä harvaan asutulla alueella ajetaan selvästi tiiviisti asuttuja alueita enemmän.
Erot päästöissä selittyvät ennen kaikkea ajetuilla kilometreillä. Tähän verrattuna esimerkiksi käytetyn teknologian vaikutus on pieni.
Suomessa noin 25 prosenttia yksityiskäytössä olevista autoista tuottaa 50 prosenttia kaikista yksityisautoilun päästöistä.
Eikös ensimmäisessä vaiheessa olisi tehokkainta saada sähköautot tuolle 25% ryhmälle päästöjen kannalta.
Pieni ja vauras Suomi uhraa kasantaloutensa maailmanilmaston pelastamiseksi, onhan se upeata kun pääministeri lentää yksityiskoneella Euroopan kokouksiin kehumaan suomenkansan uhrautuvuudesta mukisematta ympäristönnimissä tehtyihin budjettia paikkaaviin veronkorotuksiin. Menoja lisätään surutta, ja jälkeenpäin kehitellään rahoitusta. Nyt minä sen hoksasin, meillähän on kattavasti rintamamiestalontyyppisiä öljylämmitteisiä taloja siltä voisi napsia, ja tämä varakas kansa ajaa vanhoilla autoilla, ei tämä vetele, energiaveroa lisää menkööt julkisella, ai niin nyt niille jää autonkuluista säästyneet eurot, nostekaan vuokria ja kiinteistöveroa.
Ilta Sanomat
Pumppuhinnat ylös, ruuhkamaksut ja tulonsiirrot?
Autoa sanotaan maailman tyhmimmäksi sijoitukseksi. Suomessa keskimääräisen uuden auton hinnan (33 000 €) on laskettu putoavan viidessä vuodessa noin puoleen alkuperäisestä.
Niinpä, tuon hintaisen auton arvo sulaa vajaat 300 euroa kuukaudessa
Kuntavaalit tulossa, poliitikoille ajankohtainen ja vakava aihe. Näistä asioista on vaiettu liian pitkään, silmitön väkivalta ei kuulu tämän yhteiskunnan arvoihin millään tavalla. Arvoista on puhuttu mutta mitä tekevät päättäjät eivät näemmä mitään. Eduskunnan kyselytunti on paikka missä asioita nostetaan esiin mutta konkreettiset teot ovat niin ja näin. Päättäjät herätkää nyt vihdoin näiden ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemiin väkivallantekoihin, ennen kuin on myöhäistä. Kuinka monen nuoren pitää kuolla ennen kuin alatte toimimaan kuten pitää? Ruotsin tilanne on katastrofaalinen monilla alueilla, ei kai tänne haluta samaa on pakko kysyä? Asioista pitää puhua eikä hyssytellä sitä on tehty liian kauan.
YLE ei ota näitä aiheita edes keskusteluihin, vaikka ajankohtaisohjelma A-talk on joka viikko erilaisin aihein äänessä.
Viranomaiset pelkäävät joukon kohdistavan väkivaltaa sattumanvaraisiin uhreihin.
Helsingin Sanomien mukaan 100–150 nuorta liikkuu pääkaupunkiseudulla vaihtelevissa joukoissa ja heillä on taipumus ratkaista riitatilanteet väkivallalla. Erityisesti päärautatieaseman, Oodi-kirjaston ja Kampin alue sekä Itäkeskus ovat nuorten suosimia oleskelupaikkoja. Valtaosa nuorista on ulkomaalaistaustaisia poikia ja nuoria miehiä, mutta heidän joukossaan on myös tyttöjä.
Viranomaisissa tilanne lisää pelkoa, että kuka vain nuori voi joutua pimeällä kadulla väkivallan kohteeksi.
@Sami Rainisto kirjoitti:
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
@Sami Rainisto kirjoitti:
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Kiitos - muistutan tästä itsekin uudestaan!
Tuon aihepiirin keskustelut eivät kuulu Tekniikan Maailman aihepiireihin. Niille on paikkoja muuallakin. Yritetään pitää keskustelu aiheessa.
yst terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
@Sami Rainisto kirjoitti:
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Kiitos - muistutan tästä itsekin uudestaan!
Tuon aihepiirin keskustelut eivät kuulu Tekniikan Maailman aihepiireihin. Niille on paikkoja muuallakin. Yritetään pitää keskustelu aiheessa.
yst terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Mitenkä tämä "Koronakirje Britanniasta" kuuluu TM:n "aihepiireihin"? Pt on hyvä ja kertoo.
@Sami Rainisto kirjoitti:
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Kiitos - muistutan tästä itsekin uudestaan!
Tuon aihepiirin keskustelut eivät kuulu Tekniikan Maailman aihepiireihin. Niille on paikkoja muuallakin. Yritetään pitää keskustelu aiheessa.
yst terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Mitenkä tämä "Koronakirje Britanniasta" kuuluu TM:n "aihepiireihin"? Pt on hyvä ja kertoo.
Hyvä kysymys. Olemme seuranneet koronavirukseen liittyviä asioita hyvinkin tiiviisti alkuvuodesta lähtien, sehän on ollut vuoden isoin tiedeuutinen. David Riddin kolumnisarjassa on seurattu Britannian reagointia koronavirukseen ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Tyylilaji on tosi hieman erilainen kuin muissa jutuissamme,
Osaisimmeko tehdä politiikasta pelkkien tunteiden sijasta kattavan laskelman, jolloin se olisi jo tiedettä?
Esim. Yhteiskunta voi viedä tontistani palan yhteisen hyvän vuoksi, harmittaa toki ja minä häviän, mutta me voitamme.
Olemme pieni itsenäinen heimo, jonka yhtenäisyyttä ohikulkevat roiskeläppä trendit eivät saa kaataa vastakkain asettelulla. Olemme eurooppalaisia, mutta olemme hitto vieköön suomalaisia. Olemme sen ansainneet kovalla työllä isiemme ansiosta.
Suomalaisuus on varjeltavaa uniikkia.
Matkamme määränä on oltava aina kansamme menestys.
@Sami Rainisto kirjoitti:
Hei kaikille!
Yritetään pitää keskustelu TM:n aihepiirien mukaisena. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka tai pakkoruotsi eivät ole aihepiirejä, joka liittyvät Tekniikan Maailman käsittelemiin aihepiireihin. Sitä varten on muitakin foorumeita. Esimerkiksi liikenne- ja tiedepolitiikka ovat enemmän aihepiirejä, jotka ovat asiallisempia tällä foorumilla.
Ystävällisin terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Kiitos - muistutan tästä itsekin uudestaan!
Tuon aihepiirin keskustelut eivät kuulu Tekniikan Maailman aihepiireihin. Niille on paikkoja muuallakin. Yritetään pitää keskustelu aiheessa.
yst terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Mitenkä tämä "Koronakirje Britanniasta" kuuluu TM:n "aihepiireihin"? Pt on hyvä ja kertoo.
Hyvä kysymys. Olemme seuranneet koronavirukseen liittyviä asioita hyvinkin tiiviisti alkuvuodesta lähtien, sehän on ollut vuoden isoin tiedeuutinen. David Riddin kolumnisarjassa on seurattu Britannian reagointia koronavirukseen ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Tyylilaji on tosi hieman erilainen kuin muissa jutuissamme,
yst terveisin
Sami Rainisto
" On ihme, että olemme yhä hengissä, vaikka hallitus on tehnyt parhaansa tappaakseen meidät."
Laitappa toimittelija ihmettelemään ja haastattelemaan Britteihin, jos siellä vielä olisi joku hengissä. Samalla voisi ihmetellä Trumpin voittoa.
Käytettyjen autojen kauppa on vilkastunut selvästi koronakriisin aikana samaan aikaan kun uusien autojen kauppa on romahtanut. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan kesäkuussa myytiin 56 275 käytettyä autoa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan jo toukokuu oli hyvä käytettyjen autojen kaupassa ja hyvän kesäkuun jälkeen heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla tahti on jatkunut.
Se "keskimääräisen auton hinta" on epärelevanttia. Eihän jokaisen polttomoottoriauton koeajon tai mainoksen perässäkään ole 290 kommenttia joissa meuhkataan että "milläs tuonkin muka ostaa kun keskimääräisen auton hinta on 6800€ (tai usein esiintyvä 3400€)??!!"
Uudet sähköautot myydään niille jotka muutenkin ostaisivat uuden auton.
Ja ei HR, se vara 30keur autoon ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Kyllä sille autojen keski-iälle on ihan syynsä kuitenkin. Toki "moni" pystyy sellaisen hankkimaan, myydäänhän uusia autoja reilut 100k ja siihen päälle 50k uudehkona maahantuotua autoa, ja vielä uudehkot kotimaan vaihtarit päälle (jotka kuulemma viedään käsistä). Toki tämäkin on "moni" ja näistä "moni" voisi hyvinkin ottaa sähköauton.
Paljon ajavalle se sähköauto, ID3 tms. kyllä sopii hyvin, siinä säästää. Mutta jollain kymppitonnin vuosikilsoilla on vaikea säästää. Itse haaveilin meidän hinnaltaan suomalaista keskitasoa olevan automme vaihtamisesta sähköiseen, mutta vielä en sen auton kilsoilla saa matematiikkaa menemään läpi. En edes tarjoushintaiseen Miihin.
Pyrin välttämään poliitikkojen agressiivista haukkumista, koska vilpittömästi uskon lähes jokaisen vuorostaan vilpittömästi pyrkivän kohti yhteistä hyvää. Ajatusmaailmat, ideologiat ja yhteisen (ja ketä siihen kuuluu) ja hyvän määritelmät vaihtelevat, mutta silti.
Välillä kuitenkin törmään sen luokan typeryyksiin että saattaa vähän harmistuttaa. Esimerkiksi liikenneministeri Harkka A-studiossa (jota en katsonut,olen lehtitietojen varassa.
Tässä ehdotetaan kyllä nyt sen sortin himmeliä että siitä tulee varmasti sekä hallinnollisesti että teknisesti kallis, ja on herkkä sekä virheille että väärinkäytöksille/kikkailulle. Äkkiä alkaisi Pihtiputaan kansaneläkeläismummon nimiin ilmestyä yksi jos toinenkin auto, ja vuosittaisen ajot yhteensä lähentelemään 100tkm. Pitäähän eläkeläiselläkin harrastuksia olla.
Tuon vähätuloisuuden nettorajan vetäminen 40keuroon viitannee sentään kotitalouden tuloihin, ei henkilön. Tai sitten se on sopivasti siellä kansanedustajan nettotulojen korvilla 😉
"Harakka painotti ohjelmassa useaan otteeseen polttoaineen veronkorotusten olevan kaikista viimeisin keino päästötavoitteisiin pääsemiseksi. Jos veroa jouduttaisiin korottamaan, voitaisiin Harakan mukaan veronkorotus kompensoida täysimääräisenä vähävaraisille ja syrjäseuduilla asuville.
– Verotulo valtiolle olisi niin paljon suurempi kuin se korvauksen määrä, joka pienituloisille tulisi maksaa, Harakka sanoo.
Hänen mukaansa alueellinen kompensaatio ja vähävaraisuuskompensaatio eivät olisi toisiaan poissulkevia, vaan vähävarainen maaseudulla autoa käyttävä huomioitaisiin molemmissa. Vähävaraisuuden rajaksi Harakka ehdotti keskustelussa 40 000 euron nettovuosituloa"
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006701826.html
Suomalaisen keskipalkka 3 386 e/kk = 40632 e/12 kk Aijaa me rajanylittäjä jouduttaisiin veroilla maksamaan kaikkien muiden tukienlisäksi heidän autonkäyttökin.
Kiitos!
Luulis, että tuohon vähävaraisuusrajaan tulee kohta korjaus, täytyy olla joku lipsahdus Harakalta. Paitsi, jos kyse on tosiaan kahden työssäkäyvän talouden yhteistuloista. Silti termi "vähävaraisuus" olisi harhaanjohtava.
Joo, ja kyse oli nettopalkasta. En mitenkään usko että kyse voi olla muusta kuin kotitalouden tuloista, sillä tuo 40keur vuosittainen nettotulo vaatisi 35% veroprosentilla (mukaanlukien eläke-yms. maksut) 60keur vuositulot, eli 5000€ kuukausipalkan. Aika ylös olisi silloin vähävaraisuuden raja vedetty...
Tässä ollaan nyt sitten taas siinä syvällisemmässä keskustelussa siitä mikä on "oikeudenmukaista". Olen loppujen lopuksi varsin tyytyväinen veronmaksaja, mutta kyllä se kohtuullisuuden raja alkaa jo häämöttää... Pienituloisten (jossa raja menee muualla kuin 5keur kuukausituloissa) tukemiseen minulla riittää ymmärrys paljon pidemmälle kuin maaseudun. Siis siellä missä ok-tontteja saa muutaman euron neliöhintaan ja taloja yksiön hinnalla.
No, tuosta korotetusta polttoaineverosta onneksi selviää sähköautolla 😉
No niinhän siitä osa selviää
Mutta nyt päättäjät hakee sellaista tilannetta, että ei ole tule olemaan helppoa. Mitkä ne rajat ovat sitten oikeasti, niin asunnon maantieteellisen sijainnin (montako km "palveluihin") ja mikä taso tosiaan tulee tuossa tulopuolella olemaan, jotta "syrjäisen sijainnin" lisäksi "pienituloisen" tuloraja antaa mahdollisuuden kompensaatioon? Ja tapahtuuko kompensaatio automaattisesti, kun vaan omistat auton? Tarkoitan sitä, että onko se sama eläkeläiselle ja työikäiselle? Onko asiassa porkkanaa, eli kannattaako työikäisen lähteä ajamaan muutaman kymmenen kilometriä töihin, vai jäisikö kotiin (työllisyysastetta ajatellen)? Perustuuko homma vain auton omistamiseen- ei siis sen käyttötarpeeseen. Selvästi on ajatusta siihen suuntaan, että urbaanit autonkäyttäjät vaihtavat näihin sähkökäyttäisiin niin paljon, jolloin päästötavoitteet saavutettaisiin ilman että "maaseutu" ja "pienituloiset" niin tekisi. Tapahtuuko todellisuudessa näin? Kuinka varmistetaan, että ei aiheuteta hallinnollista ikiliikkujaa, joka itsessään syö koko mallin tuottavuuden- niin verotulojen kuin päästöjen osalta.
@HybridRules kirjoitti:
Varmaan, jos tarkastelee oman napansa ympäriltä ja sen lähialueelta, eli kaveri/tuttava/sukulaispiiristään?
Vai että rahoitus olisi vaihtoehto "köyhemmille", kun muut tietysti kaivavat taskuistaan sen kolkytdonaa käteisellä helposti kun uusi auto tarvitaan.
Vähän vakavammin:
voisin väittää, että aika moni rahoittaa välirahan uusissa autoissa, koska sitä tapahtuu varmasti paljon myös käytettyjen hankinnassakin. Joka tapauksessa tuollainen tieto pitäisi olla ennen kuin heittää "helppoja ratkaisuja". Myös oman käsitykseni tueksi olisi kiva löytää jokin statistiikka.
Ja jos rahoittaa autonsa, niin 10k€:n saa halvemmalla kuin 30k€:n rahoituksen, vai mitä? Kk-hinta painaa aina talouksissa, joten ei kannata olla ihan sinisilmäinen. Vaikka sinulle tilanne valoisa olisikin.
Tuosta ei tietenkään selviä, mikä on suhde tilausten määrän, varastossa olevien ja tehtailla vasta valmistumassa olevien välillä. Ja tottakai mainostuksissa painotetaan erilaisia sähköistysversioita! Ei se tarkoita että se todellisuudessa menekkiä lisäisi sinällään. Koska hinta.
Nettiauto.com:ista alkaa löytyä yhä enemmän käytettyjä täyssähköautojakin ja alta 10k€ löytyy suht. helpolla, tosin vain 13 yksilöä. 10-20k€:n välillä jo n. 80 yksilöä.
Uuden ajan "yksityisliisareille" on tarjontaa myös, mutta ei kovin suurille km-määrille. Toisaalta diilin rajoissa ajaville sähkö voi olla hyvin houkutteleva vaihtoehto, koska voisi olettaa että pienet km-määrät vuodessa kielivät juuri lyhyempien päiväajojen määrästä. Ja aina ei tarvitse omistaa.
Suomessa kierrätetään vuosittain 70 000 - 80 000 elinkaarensa päässä olevaa autoa. Autojen keskimääräinen romutusikä on 21 vuotta.
Siinä meneekin aikaa ja sähköä ennen kuin autokanta on muuttunut sähköautoiksi, joka vuosi polttomoottoriautot lisääntyy kymmenillä tuhansilla uusien myynnillä ja käytettyjen tuonnilla. Kekkerit vaan huipentuu jos autovero poistuu kokonaan.
1 150 000 000 euroa olisikin kiva lisä vuosittain, vaikka käytettyjen verottomien tuonnille.
Vaikuttaa siltä, että hallitus on kovasti puuhaamassa uusia tuntuvia korotuksia polttoaineiden verotukseen. Vaaliaseena kylkeen liimataan monitasoista palautusjärjestelmää, joka tosiaan vaikuttaa hyvin vaikeasti toteutettavalta. Jos osalle kansasta jotenkin palautetaan korotukset, niin loput maksavat sitten enemmän. Tämä olisi taas yksi verotuksen progressiota kiristävä tekijä. Mutta ei siinä mitään, kaivatte vain sisäisen Mona Sahlininne esiin ja voitte ottamaan syleilleen vastaan tämänkin työntekoa sakottavan lisäveron. Entiset työväenpuolueet ovat luoneet nahkansa ja alkaneet edistämään työttymyyttä.
Mitenkäs Sveitsin monasahlinit hoitaisivat asian? Edustuksellisesti joo, mutta miten asiat tässä kohtaa(kin) ovat siellä paremmin, tai miten päästövähennykset äänestetään toteutettavaksi kaikkien viisaiden besserswitserländereiden toimesta?
Muistithan että nyt kaikki puolueet täälläkin heittävät äärestä laitaan parhaita esityksiään - vasta! Eikä mitään ole toteutumassa oikeasti, koska ei ole lyöty lukkoon mitään, jos huomasit. Olethan värilaseinesi seurannut vaihtoehtoja puoluepäätyjen ja siinä välissä keskustan välillä?
Onko yhtään niin hyvää esitystä mistään suunnasta kuin siellä?
Joku autokauppias taannoin sanoi käsityksenään, että lähen 90% autokaupoista tehdään jonkinlaisella rahoituksella.
Autoahan ei tarvitse välttämättä päättää ostaa omaksi heti rahoituksen alussakaan. Pitää maksaa käsiraha ja voi jättää esim. 15% hinnasta viimeiseksi eräksi. Näin kuukausierän saa pienemmäksi varsinkin, kun ottaa pitkän maksuajan, mikä ei ole niin paha juttu nykyään, kun korko on alhaalla.
Koko rahoituksen ajan on oikeus maksaa autoa pois nåpeammin, mutta jos päättää pitää kyseisen auton, voi myös viimeiselle isommalle erälle sopia uuden "jatkoajan" kuukausierinä.
Jos henkilö on tottunut ostamaan 6 - 8 vuotta vanhan auton, voisi ostaakin sen sijaan uuden sähköauton ja ajaa sillä kymmenen vuotta. Johan tulisi hintaa takaisin bensa- ja huoltokuluissa syntyneenä säästönä. Saisi aluksi ajaa upouudella autolla ja sen jälkeen vielä pitkään uudehkolla menopelillä.
Jopa Model 3:n voi saada kohtuullisella kuukausimaksulla varsinkin, kun ottaa huomioon, että bensalaskut sekä vuosihuollot, jotka polttisautossa olisivat takuun säilymisen ehtona, jäävät pois.
Tietenkään autoa ei voi ostaa kuin sellaisella kustannuksella, johon on varaa. Mutta ei tarvitse olla huipputuloinen voidakseen hankkia, miten se olikaan, huvipuistolaitteen, kulkineeksi.
Niin saa ja saa halvalla tontteja ja taloja. Kuka niitä ostaa? Keskustaajaman viimeinen isompi työllistäjä lopetti edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteessa kun työllistäjiä on vielä ollut mukavasti ja talokauppoja tehty, sanotaan nyt vaikka 300tmk:lla, nyt myydessä arvio hinnasta 50t€? Kuka voitti? Maaseudun mukavuutta se on parhaimmillaan. Siitä mukavuudesta voi sitten kärsiä ja maksaa vähän reilummin näiden kaikkien hienojen lisäverojen muodossa kun se työmatka, jos on vielä edes naapurikunnassa joku mesta mihin työllistyy, kallistuu pikkuhiljaa.
No, ainiin sehän kompensoidaan takaisin.
Ei se maaseudun asuntojen halpuus ole autoilulla kompensoitava asia.
Niin ja onhan niitä hyvätuloisiakin jotka ei ala maksamaan kuolevaa "lypsylehmää" mikä arvo alenee samaan tahtiin kun maksusuoritukset etenee. Se onkin oikea kansanvarallisuutta kartuttava teko, kun ajaa kuudentonnin autolla, talouspölvästiä olemme me, jotka ostamme uusia autoja joiden arvo haihtuu päästöjen mukana. Se on paljon rahaa yhteiskuntaa pyörittävästä kulutuksesta, ja sitä kautta huima verotuloja.
Mikä älyttömintä, valtio patistaa ostamaan uusia autoja, vaikka käytettyä vielä vuosia pellittävää kalustoa odottaa uutta käyttäjää.
Tarkoitin tällä sitä, että olosuhteet ovat eri paikoissa erilaiset, eikä sitä valtion pidä esitetyllä tavalla lähteä sorkkimaan. Joku asuu halvemmalla ja kenties ajaa pidemmän matkan töihin, toinen maksaa asumisestaan enemmän ja säästää (tai sitten ei) työmatkakuluissa. Mutuna veikkaan että työmatka ei ajassa (kenties ei polttoaineissakaan) mitattuna keskimäärin kauheasti vaihtele. Pk-seudulla kun ainakin työmatkaliikenteessä voi olla vähän jonoutumistakin. Tietysti ääripäitä ja poikkeustapauksia on aina, yksi ajaa tuntitolkulla töihin, toinen laskeutuu hissillä alakerran työpaikkaan.
Ongelma on se ettei "oikeudenmukaisuudelle" ole mitään objektiivista mittaria. Jonkun mielestä on oikein että pitkiä (työ)matkoja kompensoidaan, toisen mielestä ehkä kalliiden asumiskustannusten takia ei saisi ainakaan rankaista.
Eikös tuo 300tmk ja 50keur mene aika tasan? Toki inflaatio on syönyt rahan arvoa joten rahan reaaliarvo on pienempi, mutta on siinä saatu parikymmentä vuotta asumishyötyäkin.
Illuusio siitä että asuminen maalla olisi halpaa karisee tuossa hintaesimerkissä (hatustavedetystä tosin). Inflaatio on tehnyt tehtävänsä, asunnon reaaliarvo tippunut rajusti. Samalla kasvukeskuksessa asuntokauppoja tehnyt kaupunkilaisserkku, siis samalla ajanjaksolla, huomaa sen asunnonarvon korjaantuneen ainakin inflaation verran, luultavasti hieman enemmänkin.
Maalaiserkku on koko ajan pitänyt ainakin kahta autoa, molemmilla on ajettu hyvät kilometrit, jolloin kulut sen mukaiset. kaupunkissa selvitty yhdellä autolla.
Maaseudulla asuminen on ehkä sittenkinmaksanut sievoisesti enemmän kuin kaupungissa.
Tuo on ihan validi näkökulma. Ja korostaa sitä että oikeudenmukaisuus on subjektiivista.
Yhtä lailla maalaisserkku olisi voinut sijoittaa kuukausittaisista asumiskuluista säästyneet rahat, ja vaurastua vaikka indeksirahastoilla. Asunnon hintakehityksellä on merkitystä vain myydessä, ja silloinkin vain jos asumismuoto tai paikka olennaisesti muuttuu. Hypoteettistahan tämä toki on.
Ja monimutkaista, parempi antaa markkinoiden ohjata. Jos se johtaa siihen että kaikki asuvat Nurmijärvellä, niin so be it.
Aiemmin viikolla A-studiossa vai oliko Talkissa oli aaltoyliopiston edustaja ja ministeriön virkamies vastaamassa liikennepäästöjen tavoitteista.
Tohtorismies sanoi tuon pienituloisille korvattavan osuuden olevan niin pieni rahallisesti, ettei vaikuta pudjetointiin oikeastaan ollenkaan. Sanoi laskelmissa löytyneen vain 25 000 ihmistä joille tarvitsisi korvata tuo polttoaineenveron korotus.
Harakalla vaan niin huono ulosanti asiasta ja Tavionkin muisti päästötavoitteiden oikeista luvuista heittää niin paljon, että sotkee Harakan huonoa ulosantia entisestään.
Koska pienituloisten
aiheuttamat päästöt
ovat kaikkialla Suomessa matalampia
pienituloisten kuin
keski- ja suurituloisten
keskuudessa, voidaan
pienituloisimmille kotitalouksille kompensoida polttoaineen
hinnannoususta aiheutuvat haitat pienellä
osuudella koko tuottokertymästä. Kompensaation yksityiskohdat, kuten myöntökriteerit, ovat lopulta poliittinen päätös. Aaltoyliopiston tutkimusryhmä valmistelee yksityiskohtaisen ehdotuksen kompensointimekanismista, joka
julkistetaan 19.10 alkavalla viikolla. Mekanismin suunnittelussa on tarpeen tehdä
valinta yksinkertaisuuden ja tarkkuuden välillä.
(Aalto-yliopisto,
LVM)
Keskustelu TV 1 ajnkohtaisohjelmassa liittyi muistaakseni tähän ja toinen herroista kertoi lähetyksessä kompensaatioiden määrän pienituloisille koskevan vain 25 000 ihmistä, joka helppo pienen euromäärän takia toteuttaa.
Uutta tietoa liikenteen päästöjä vähentävien toimien vaikuttavuudesta
Aalto-yliopiston selvitys polttoaineen sisältämän hiilen hinnoittelun vaikutuksista tulonjakoon
Kaupunki-maaseutu -aluetyyppien välillä päästöissä on eroja. Pienten tulojen kohdalla erot ovat pieniä, kun vertaillaan autollisia kotitalouksia. Tulojakauman yläpäässä harvaan asutulla alueella ajetaan selvästi tiiviisti asuttuja alueita enemmän.
Erot päästöissä selittyvät ennen kaikkea ajetuilla kilometreillä. Tähän verrattuna esimerkiksi käytetyn teknologian vaikutus on pieni.
Suomessa noin 25 prosenttia yksityiskäytössä olevista autoista tuottaa 50 prosenttia kaikista yksityisautoilun päästöistä.
Eikös ensimmäisessä vaiheessa olisi tehokkainta saada sähköautot tuolle 25% ryhmälle päästöjen kannalta.
Pieni ja vauras Suomi uhraa kasantaloutensa maailmanilmaston pelastamiseksi, onhan se upeata kun pääministeri lentää yksityiskoneella Euroopan kokouksiin kehumaan suomenkansan uhrautuvuudesta mukisematta ympäristönnimissä tehtyihin budjettia paikkaaviin veronkorotuksiin. Menoja lisätään surutta, ja jälkeenpäin kehitellään rahoitusta. Nyt minä sen hoksasin, meillähän on kattavasti rintamamiestalontyyppisiä öljylämmitteisiä taloja siltä voisi napsia, ja tämä varakas kansa ajaa vanhoilla autoilla, ei tämä vetele, energiaveroa lisää menkööt julkisella, ai niin nyt niille jää autonkuluista säästyneet eurot, nostekaan vuokria ja kiinteistöveroa.
Niinpä, tuon hintaisen auton arvo sulaa vajaat 300 euroa kuukaudessa
Kuntavaalit tulossa, poliitikoille ajankohtainen ja vakava aihe. Näistä asioista on vaiettu liian pitkään, silmitön väkivalta ei kuulu tämän yhteiskunnan arvoihin millään tavalla. Arvoista on puhuttu mutta mitä tekevät päättäjät eivät näemmä mitään. Eduskunnan kyselytunti on paikka missä asioita nostetaan esiin mutta konkreettiset teot ovat niin ja näin. Päättäjät herätkää nyt vihdoin näiden ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemiin väkivallantekoihin, ennen kuin on myöhäistä. Kuinka monen nuoren pitää kuolla ennen kuin alatte toimimaan kuten pitää? Ruotsin tilanne on katastrofaalinen monilla alueilla, ei kai tänne haluta samaa on pakko kysyä? Asioista pitää puhua eikä hyssytellä sitä on tehty liian kauan.
YLE ei ota näitä aiheita edes keskusteluihin, vaikka ajankohtaisohjelma A-talk on joka viikko erilaisin aihein äänessä.
Viranomaiset pelkäävät joukon kohdistavan väkivaltaa sattumanvaraisiin uhreihin.
Helsingin Sanomien mukaan 100–150 nuorta liikkuu pääkaupunkiseudulla vaihtelevissa joukoissa ja heillä on taipumus ratkaista riitatilanteet väkivallalla. Erityisesti päärautatieaseman, Oodi-kirjaston ja Kampin alue sekä Itäkeskus ovat nuorten suosimia oleskelupaikkoja. Valtaosa nuorista on ulkomaalaistaustaisia poikia ja nuoria miehiä, mutta heidän joukossaan on myös tyttöjä.
Viranomaisissa tilanne lisää pelkoa, että kuka vain nuori voi joutua pimeällä kadulla väkivallan kohteeksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007609905.html
Joko tracktest unohti tämän?
Kiitos - muistutan tästä itsekin uudestaan!
Tuon aihepiirin keskustelut eivät kuulu Tekniikan Maailman aihepiireihin. Niille on paikkoja muuallakin. Yritetään pitää keskustelu aiheessa.
yst terveisin
Sami Rainisto
Päätoimittaja
Tekniikan Maailma
Mitenkä tämä "Koronakirje Britanniasta" kuuluu TM:n "aihepiireihin"? Pt on hyvä ja kertoo.
Hyvä kysymys. Olemme seuranneet koronavirukseen liittyviä asioita hyvinkin tiiviisti alkuvuodesta lähtien, sehän on ollut vuoden isoin tiedeuutinen. David Riddin kolumnisarjassa on seurattu Britannian reagointia koronavirukseen ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Tyylilaji on tosi hieman erilainen kuin muissa jutuissamme,
yst terveisin
Sami Rainisto
Osaisimmeko tehdä politiikasta pelkkien tunteiden sijasta kattavan laskelman, jolloin se olisi jo tiedettä?
Esim. Yhteiskunta voi viedä tontistani palan yhteisen hyvän vuoksi, harmittaa toki ja minä häviän, mutta me voitamme.
Olemme pieni itsenäinen heimo, jonka yhtenäisyyttä ohikulkevat roiskeläppä trendit eivät saa kaataa vastakkain asettelulla. Olemme eurooppalaisia, mutta olemme hitto vieköön suomalaisia. Olemme sen ansainneet kovalla työllä isiemme ansiosta.
Suomalaisuus on varjeltavaa uniikkia.
Matkamme määränä on oltava aina kansamme menestys.
Mikä ero on sotaveteraanilla ja rintamaveteraanilla?
" On ihme, että olemme yhä hengissä, vaikka hallitus on tehnyt parhaansa tappaakseen meidät."
Laitappa toimittelija ihmettelemään ja haastattelemaan Britteihin, jos siellä vielä olisi joku hengissä. Samalla voisi ihmetellä Trumpin voittoa.