Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
@Herbert kirjoitti:
Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
Jono on ruuhka (yksi vastaan ryhmä), mutta yksi edelläajava on hidastelija (yksi vs. yksi).
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia.
Ilmiön epäloogisuus korostuu siinä että se minua alunperin nopeampi vaihtaa helposti kaistaa taakseni, ja joutuu kohta huomaamaan että hidastan oikeanpuoleisella kaistalla nopeusrajoituksen tasolle, eli siihen nopeuteen jolla hän minut oli aiemmin saavuttanut.
Tasan rajoitusnopeudella ajossa on kääntöpuolena se että ihan eteen koukkaavia hätähousu-kaistanvaihtajia on riesaksi asti. 2-4-6 km/h yli tekee ajamisesta turvallisempaa kun asiaa tarkastelee riskitilanteiden kautta. Koukkaajan sattuessa kohdalle on vakionopeuden laskemisessa sitten pieni pelivarakin jotta en syyllistyisi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (toisen, enkä varsinkaan omani) liian lyhyellä turvavälillä.
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
@740 GLE kirjoitti:
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
Pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden? Eikö silloin ole juuri se kuuluisa alinopeuskuski, joka aiheuttaa ohituksia? Tai tukkii koko motarin, jos ajaa sitä nopeutta vasemmanpuoleisella kaistalla?
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella. Tietysti voi ajaa omaa nopeuttakin, jos liikenne on riittävän hiljaista.
@HybridRules kirjoitti:
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
@HybridRules kirjoitti:
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
Mutta eikö tuossa jonoa hitaammin ajaessa käy väkisin niin, että edellä oleva hiljalleen loittonee ja takana jono tiivistyy, kunnes alkavat ohitella?
Helsingin (suomalaisittain) ruuhkaisia motareja lukuunottamatta joskus on hyvä keino soveltaa rajoitusta ja mennä vasenta kaistaa/ohittaa hitaampia, kunnes löytyy jonon "juurisyy", jonka ohittamisen jälkeen voikin ajaa ihan rauhassa taas jonkin aikaa. Eki kohta täräyttää, että eihän siinä säästä aikaa. Mutta kyllä voi säästää aikaa sekä myös hermoja, kun tie on taas vapaa sen rekan jälkeen, jonka perässä se jonon muodostaja ajoi. Siis aikaa voi säästää, jos matkaa on edessä esim. 300km.
Riippuu reitistä onko se sama jononvetäjä koko 300 km edessä. Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Isommissa ruuhkissa nämä letkat ovat ottaneet kiinni toisensa, ja haitariliikettä alkaa ilmetä. Jonon päähän tulee piiskanisku, eli viimeisenä ajava joutuu ajoittain pysähtymään vaikka etupäässä liikenne vielä sujuu (ei seiso kolarin takia).
Ohittaminen tuntuu reippaalta, mutta kun tullaan kaupungin liikennevaloihin on puolen minuutin ajansäästö kadonnut, ellei ehtinyt vihreillä valoilla "karkuun". Tai sitten se ilmiö jossa näkee toisen pitävän taukoa huoltoasemalla, ja itse ajaa rentoa tasanopeutta ohi lepopaikan.
@Karrette kirjoitti:
Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Saman huomasin minäkin aikoinaan, ja sama lääke pätee vieläkin, vilkku päälle ja ohi, letka kerrallaan.
Silloin kokee jatkuvaa tekemisen meininkiä, ja aika tuntuu kuluvan nopeasti.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Sama mulla reipas ajo pitää mielen virkeänä. (paitsi tuo taloudellisuus, ei vaikuta minun ajotapoihin)
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Moni kokee taloudellisuuden lähinnä tankkauksen litrahinnassa, eli miettii vain missä on halvinta tankata ennen kuin tankista loppuu aine kokonaan. Jotkut tankkaavat halvemmalla 95:ttä vaikka kone voisi hyödyntää 98:in paremman puristuskestävyyden, tai dieselissä sitä halvinta vaikka se nakuttaa palaessaan kovemmalla äänellä, ja kuormittaa hiukkassuodatinta enemmän, ja sen puhdistuspoltto kuluttaa polttoainetta enemmän.
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Potenssimalli. Liikenteen keskinopeus nostaa liikennekuolemien määrää. Siinä mallissa ei oteta kantaa siihen mikä on riski, vaan kuolemat johtuvat keskinopeuden muutoksista.
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minä taas olen ajatellut asian niin että jos jonkun asian mieltää fiksuksi, niin miksipä ei toimisi sellaisella tavalla joka tuottaa vähän paremman lopputuloksen. En minä kuulee omaa liikennemeluani, tai haista pakokaasujani, mutta tiedostan miten niitä voi lisätä tai vähentää.
Minulla menoja olisi jonkin verran enemmän kuin mitä on tuloja, niin säästän sieltä missä se tuntuu mielekkäältä.
Saksassa jos lomailen, niin silloin ajan mieluusti yli 200 km/h, koska se ei ole osa arkea, vaan poikkeus.
Moottoripyöräilijöissä on niitä jotka vaihtavat tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon liikennemelua korostavan pakoputken. Joten et ole sikäli mitenkään ainutlaatuinen tai provosoiva kun kerrot ettet juuri sinä mieti onko toiminnallasi sivuvaikutuksia.
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
@_Quu kirjoitti:
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
Saksassakin kannattaa muistaa tilannennopeus, eli onko edessä muita vai onko tie tyhjä.
Minä käyn ajoittain kävelyllä, ja pääkaupunkiseudulla on paikasta riippuen ajoittain kova liikenteen pauhu. Sitten on yksittäiset ajoneuvot, ja tietynlaisilla renkailla pikkuinen Skoda Fabia on pahempi meluntuottaja kuin jäteauto.
Mielestäni tässä on joku psykologinen juttu taustalla. Jos autoilija ajaa pyöräilijän maantiellä kuoliaaksi, autoilijalle koituvan riskin suuruus on tämä ajattelutavan mukaan peltivaurio auton keulaan ja sakko.
Jos tilanne miellettäisiinkin niin, että autoilijan riskinä on syyttämän ihmisen kuolema, se todennäköisesti vaikuttaisi kuljettajan ajotapaan huomattavasti enemmän kuin riski, jonka suuruus on sakko + kolhu.
Mielestäni tässä on joku psykologinen juttu taustalla. Jos autoilija ajaa pyöräilijän maantiellä kuoliaaksi, autoilijalle koituvan riskin suuruus on tämä ajattelutavan mukaan peltivaurio auton keulaan ja sakko.
Jos tilanne miellettäisiinkin niin, että autoilijan riskinä on syyttämän ihmisen kuolema, se todennäköisesti vaikuttaisi kuljettajan ajotapaan huomattavasti enemmän kuin riski, jonka suuruus on sakko + kolhu.
Moni törmäys uutisoidaan onnettomuutena, sellaisena epäonnisena tapahtumana missä kuljettaja toimi 100 % oikein. Eräänlainen kompastuminen, eikä seuraus varomattomuudesta.
Kun taas ylinopeus katsotaan hengenvaaralliseksi tilanteesta riippumatta (josta voi saada 121 000 euron sakot ilman uhria). Kyseessä on asenteet, eli osataan pelätä vain sitä mikä on uutisoitu vaaralliseksi - tai josta seuraa raskaat sakot. Ja jottei ymmärrettäisi täysin väärin, niin onhan ylinopeudessakin omat vaaransa, silloin kun se ylittää turvallisen tilannenopeuden (joka määriteltiin vanhassa TLL 23 §).
Moni törmäys uutisoidaan onnettomuutena, sellaisena epäonnisena tapahtumana missä kuljettaja toimi 100 % oikein. Eräänlainen kompastuminen, eikä seuraus varomattomuudesta.
Huoh, taas yritys muuttaa ihan normaalia suomen kieleen vakiintunutta termiä. Ruotsiksi onnettomuus on olycka, eli tismalleen sama asia.
Kun taas ylinopeus katsotaan hengenvaaralliseksi tilanteesta riippumatta
Ihanko totta. Mistä noin päättelet? Vai ihan omiasi?
Moni törmäys uutisoidaan onnettomuutena, sellaisena epäonnisena tapahtumana missä kuljettaja toimi 100 % oikein. Eräänlainen kompastuminen, eikä seuraus varomattomuudesta.
Huoh, taas yritys muuttaa ihan normaalia suomen kieleen vakiintunutta termiä. Ruotsiksi onnettomuus on olycka, eli tismalleen sama asia.
Kun taas ylinopeus katsotaan hengenvaaralliseksi tilanteesta riippumatta
Ihanko totta. Mistä noin päättelet? Vai ihan omiasi?
Ja amerikan kielellä se on accident. Ei se asiaa muuta, että toimimalla vastuullisesti niitä "onnettomuuksia" tapahtuu harvemmin kuin silloin kun syyllistyy mm. piittaamattomuuteen turvaväleistä, tai ajaa tilanteeseen sopimatonta nopeutta.
Ylinopeudesta voi tyhjällä moottoritiellä seurata ajokielto, tai tuloihin nähden ankara sakko. Kun taas peräänajosta tai ketjukolariin osallistumisesta ei seuraa sanktioita, vaikka liikenneturvallisuuden varaantamisessa on konkrettinen uhri, se "toinen" joka Rikoslain 23 luvussa edellytetään. Itsensä saa vaarantaa, mutta toiselle vaaran aiheuttaminen on rikos myös liikenteen ulkopuolella.
Ollaan tästä vaihdettu ajatuksia jo aiemminkin, en usko että Kumppani tulee / haluaa tätä koskaan ymmärtämään. Että riskinotto ja laittomuudet on myös sanoja, ei siis ole pelkästään sattumaa ja huonoa tuuria. Vaan myös seuraamuksia ja todennäköisyyksiä.
Moni törmäys uutisoidaan onnettomuutena, sellaisena epäonnisena tapahtumana missä kuljettaja toimi 100 % oikein. Eräänlainen kompastuminen, eikä seuraus varomattomuudesta.
Huoh, taas yritys muuttaa ihan normaalia suomen kieleen vakiintunutta termiä. Ruotsiksi onnettomuus on olycka, eli tismalleen sama asia.
Kun taas ylinopeus katsotaan hengenvaaralliseksi tilanteesta riippumatta
Ihanko totta. Mistä noin päättelet? Vai ihan omiasi?
Ja amerikan kielellä se on accident. Ei se asiaa muuta, että toimimalla vastuullisesti niitä "onnettomuuksia" tapahtuu harvemmin kuin silloin kun syyllistyy mm. piittaamattomuuteen turvaväleistä, tai ajaa tilanteeseen sopimatonta nopeutta.
Ylinopeudesta voi tyhjällä moottoritiellä seurata ajokielto, tai tuloihin nähden ankara sakko. Kun taas peräänajosta tai ketjukolariin osallistumisesta ei seuraa sanktioita, vaikka liikenneturvallisuuden varaantamisessa on konkrettinen uhri, se "toinen" joka Rikoslain 23 luvussa edellytetään. Itsensä saa vaarantaa, mutta toiselle vaaran aiheuttaminen on rikos myös liikenteen ulkopuolella.
Ollaan tästä vaihdettu ajatuksia jo aiemminkin, en usko että Kumppani tulee / haluaa tätä koskaan ymmärtämään. Että riskinotto ja laittomuudet on myös sanoja, ei siis ole pelkästään sattumaa ja huonoa tuuria. Vaan myös seuraamuksia ja todennäköisyyksiä.
Suomessa on hyvä sana työtapaturma, ei työonnettomuus. Sama pitäisi olla liikenteessä, liikennetapaturma, ajotapaturma.
Samaa mieltä Laten ja Karretten kanssa siitä, että onnettomuus sanalla on vahingon tai sattuman sävyinen kaiku, joten sen käyttäminen tahallaan ja lähes tahallaan aiheutetuissa liikennetapaturmissa kuulostaa vastuun pakoilulta tilanteissa joissa riskit olisi pitänyt tietää.
Ei se asiaa muuta, että toimimalla vastuullisesti niitä "onnettomuuksia" tapahtuu harvemmin kuin silloin kun syyllistyy mm. piittaamattomuuteen turvaväleistä, tai ajaa tilanteeseen sopimatonta nopeutta.
Eikä tuo muuta suomenkieltä.
Ollaan tästä vaihdettu ajatuksia jo aiemminkin, en usko että Kumppani tulee / haluaa tätä koskaan ymmärtämään. Että riskinotto ja laittomuudet on myös sanoja, ei siis ole pelkästään sattumaa ja huonoa tuuria. Vaan myös seuraamuksia ja todennäköisyyksiä.
Ei minun tarvitse suomenkieltä lähteä tältä osin muuttamaan. Aika selkeä homma, enkä usko että tulet/haluat tuota koskaan ymmärtää.
Minä en ole huolissani onnettomuus-termin käytöstä, vaikka paljon onkin välinpitämättömyydestä johtuvia juttuja. Kuitenkin kuljettajia on monen tasoisia, joten joillakin ei vaan osaaminen riitä arvioimaan tilanteita oikein. Nämä saattaa osaavampien silmissä näyttää lähes tahallisilta kolareilta. Liikennetapaturma ei ainakaan vielä kuulosta luontevalta termiltä.
Enemmän haluaisin puuttua median tapaan uutisoida jalankulkijan tai pyöräilijän kolaria auton kanssa. Usein auto töytäisee jalankulkijaa tai pyöräilijää, vaikka mielestäni törmäys olisi kuvaavampi termi. Ehkä tässäkin halutaan piilottaa ikävää vastuuta auton kuljettajalta lieventämällä ilmaisua. Minusta töytäisy on kevyt tönäisy toista kohtaan, voin esim. jalankulkijan ruuhkassa horjahtaa ja siten töytäistä vieressä olevaa. Tästä ei sen suurempia seurauksia tule. Mutta kun auto osuu jalankulkijaan tai pyöräilijään, uhri yleensä lentää konepellille ja siitä maahan tai vaihtoehtoisesti ilmalennon jälkeen suoraan eteen. Usein seurauksena on myös loukkaantuminen.
Jos onnettomuus-termin pureskelua haluaa jatkaa, tapahtuiko Tsernobylin voimalassa vuonna -86 onnettomuus, tapaturma vai jotain muuta?
Jos onnettomuus-termin pureskelua haluaa jatkaa, tapahtuiko Tsernobylin voimalassa vuonna -86 onnettomuus, tapaturma vai jotain muuta?
Pureskelun voi aloittaa siitä, miksi tuossa linkissäsi käytetään sitten jo otsikossa termiä onnettomuus.
Palaan edelleen siihen, että onnettomuus on todennäköisesti kääntynyt aikoinaan ruotsinkielisestä sanasta olycka. Kun laitat translaattoriin saksasta sanat unfall tai missgeschick, niin suomeksi nekin ovat onnettomuuksia. Tosin missgeschick kääntyisi myös "vahinko" -sanaksi. Vahingonkorvauksia vakuutusyhtiöt maksavat onnettomuuksista. Oliko -86 vahinko?
Ruotsin wikipedia määrittelee olycka-sanaa näin: jokin menee pieleen ilman että kukaan tarkoitti sitä. Sellaisessakin tapauksessa on varsin kaukaa haettua erilaisten "tahallisuuksien" ymppääminen termien vaihtamiseksi täysin vakiintuneeseen kielenkäyttöön. Onnettomuus-sanaa käytetään kaikissa virallisissa yhteyksissä normaalisti, samoin tilastoissa.
Q; Arvatkaapas mitä ChatGPT kertoi kysyttäessä "miksi sana onnettomuus"?
A: No tämän:
Suomen kielen termi "onnettomuus" kattaa laajasti erilaisia vahinkoja, tapaturmia, sattumuksia ja muita vastaavia tapahtumia. Se sisältää myös liikenteessä tapahtuvat vahingot ja tapaturmat. Onnettomuuden käsite ei välttämättä edellytä tahallisuutta tai huolimattomuutta, vaan se voi viitata mihin tahansa odottamattomaan ja ei-toivottuun tapahtumaan.
Liikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien kohdalla voidaan toki erottaa tahalliset teot ja huolimattomuus, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin. Liikennesäännöt on kuitenkin suunniteltu turvaamaan kaikkien osallisten turvallisuus ja sujuva liikenne. Vaikka toiminta voisi tietämättään tai tahattomasti johtaa onnettomuuden syntymiseen, termi "onnettomuus" säilyy yleisesti käytettynä nimityksenä kaikista liikenteen vahingoista.
Onnettomuuden käsite ei siis tarkoita pelkästään tahallista tai huolimatonta toimintaa, vaan se kattaa kaikki liikenteessä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat. Tämä auttaa kattavasti kuvaamaan erilaisia tilanteita ja tapahtumia, joita voi esiintyä liikenteessä.
Q: Rakas ChatGPT, voisiko sanan korvata, jos siihen liittyy tahallisuutta tms.
A:
Kun halutaan korostaa tahallisuutta, huolimattomuutta tai piittaamattomuutta liikenteessä tapahtuvassa vahingossa tai onnettomuudessa, voidaan käyttää erilaisia ilmaisuja. Tässä muutamia vaihtoehtoisia termejä, jotka voivat kuvata kyseistä tilannetta:
Vahinko: Tämä termi viittaa tahattomaan tai tahattomalta vaikuttavaan tapahtumaan. Jos kuitenkin halutaan korostaa huolimattomuutta tai piittaamattomuutta, voidaan käyttää ilmaisua "tahallisen huolimaton vahinko" tai "piittaamattomuudesta aiheutunut vahinko".
Rike: Tämä viittaa tietoisen tai tahattoman rikkomuksen seurauksena tapahtuneeseen vahinkoon. Esimerkiksi "liikennesääntöjen rikkominen johti vakavaan vahinkoon".
Huolimattomuus: Jos halutaan painottaa huolimattoman toiminnan vaikutusta tapahtuneeseen vahinkoon, voidaan käyttää ilmaisua "huolimattomuudesta johtunut onnettomuus" tai "huolimaton toiminta aiheutti vahingon".
Piittaamattomuus: Tämä termi viittaa tarkoitukselliseen välinpitämättömään käytökseen, joka johtaa vahinkoon tai onnettomuuteen. Esimerkiksi "piittaamattomuuden vuoksi tapahtui vakava onnettomuus".
On tärkeää huomata, että nämä vaihtoehtoiset termit eivät ole välttämättä yhtä yleisesti käytettyjä tai kattavia kuin "onnettomuus". Niitä voidaan kuitenkin käyttää tilanteissa, joissa halutaan painottaa tahallisuutta, huolimattomuutta tai piittaamattomuutta liikenteessä tapahtuneessa vahingossa tai onnettomuudessa.
Rautalankaversiona siitä mitä tarkoitan laitan linkin wikipediaan:
Otsikkona on onnettomuus. Kaikki siis tekivät parhaansa, mutta silti vaan kävi käänteinen lottovoitto. Traaginen tapahtuma siis, tämä olisi voinut tapahtua kenelle tahansa meistä. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä, että joskus elämä koettelee, eikö vain? Onnettomuuksia, niitä vaan tapahtuu. Sellaista elämä on.
Mutta sitten kun luetaan mitä onnettomuus tässä yhteydessä tarkoittaa, niin kyseessä onkin murha. Rikoksista raskain. Tai, kun juttua luetaan lisää, niin kyseessä olikin vain kiihtyneessä mielentilassa suoritettu ajaminen, mistä arveltiin että seurauksia ei etukäteen kuljettaja varmaan osannut hoksata. Ei, vaikka tuohon u-käännökseen ja kiihdytykseen sekä ylinopeuteen sotkettiin mukaan taas yksi sivullinen ammattikuljettaja sekä joukkoliikenteen matkustajia.
Tekoväline oli auto, ja siksi se luokitellaan onnettomuudeksi. Haulikolla tehty sama asia ei käsitykseni mukaan olisi ollut metsästysonnettomuus, vaikka metsästettynä olikin omat lapset ja avomies.
Liikennepsykologia on otsikkona. Se olennainen asia on sanavalinta miten tapahtuneesta kerrotaan.
Jos itselle on väliä kuoleeko häpeällisellä tavalla vieden myös muita mukanaan, kuoleeko oman käden kautta yksin, vai kävikö vain niin että elämä päättyy liian aikaisin traagisella tavalla, niin uutisoinnin sanavalintana voi käyttää kolaria tai törmäystä, ja sen jälkeen kun asia on selvitetty voi muistella menehtyneitä joko liikenteen uhrina, tai rikollisena Rikoslain 21 tai 23 luvun tekoihin syyllistyneenä.
Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
Jono on ruuhka (yksi vastaan ryhmä), mutta yksi edelläajava on hidastelija (yksi vs. yksi).
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia.
Ilmiön epäloogisuus korostuu siinä että se minua alunperin nopeampi vaihtaa helposti kaistaa taakseni, ja joutuu kohta huomaamaan että hidastan oikeanpuoleisella kaistalla nopeusrajoituksen tasolle, eli siihen nopeuteen jolla hän minut oli aiemmin saavuttanut.
Tasan rajoitusnopeudella ajossa on kääntöpuolena se että ihan eteen koukkaavia hätähousu-kaistanvaihtajia on riesaksi asti. 2-4-6 km/h yli tekee ajamisesta turvallisempaa kun asiaa tarkastelee riskitilanteiden kautta. Koukkaajan sattuessa kohdalle on vakionopeuden laskemisessa sitten pieni pelivarakin jotta en syyllistyisi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (toisen, enkä varsinkaan omani) liian lyhyellä turvavälillä.
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
Pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden? Eikö silloin ole juuri se kuuluisa alinopeuskuski, joka aiheuttaa ohituksia? Tai tukkii koko motarin, jos ajaa sitä nopeutta vasemmanpuoleisella kaistalla?
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella. Tietysti voi ajaa omaa nopeuttakin, jos liikenne on riittävän hiljaista.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
Mutta eikö tuossa jonoa hitaammin ajaessa käy väkisin niin, että edellä oleva hiljalleen loittonee ja takana jono tiivistyy, kunnes alkavat ohitella?
Helsingin (suomalaisittain) ruuhkaisia motareja lukuunottamatta joskus on hyvä keino soveltaa rajoitusta ja mennä vasenta kaistaa/ohittaa hitaampia, kunnes löytyy jonon "juurisyy", jonka ohittamisen jälkeen voikin ajaa ihan rauhassa taas jonkin aikaa. Eki kohta täräyttää, että eihän siinä säästä aikaa. Mutta kyllä voi säästää aikaa sekä myös hermoja, kun tie on taas vapaa sen rekan jälkeen, jonka perässä se jonon muodostaja ajoi. Siis aikaa voi säästää, jos matkaa on edessä esim. 300km.
Riippuu reitistä onko se sama jononvetäjä koko 300 km edessä. Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Isommissa ruuhkissa nämä letkat ovat ottaneet kiinni toisensa, ja haitariliikettä alkaa ilmetä. Jonon päähän tulee piiskanisku, eli viimeisenä ajava joutuu ajoittain pysähtymään vaikka etupäässä liikenne vielä sujuu (ei seiso kolarin takia).
Ohittaminen tuntuu reippaalta, mutta kun tullaan kaupungin liikennevaloihin on puolen minuutin ajansäästö kadonnut, ellei ehtinyt vihreillä valoilla "karkuun". Tai sitten se ilmiö jossa näkee toisen pitävän taukoa huoltoasemalla, ja itse ajaa rentoa tasanopeutta ohi lepopaikan.
Saman huomasin minäkin aikoinaan, ja sama lääke pätee vieläkin, vilkku päälle ja ohi, letka kerrallaan.
Silloin kokee jatkuvaa tekemisen meininkiä, ja aika tuntuu kuluvan nopeasti.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Sama mulla reipas ajo pitää mielen virkeänä. (paitsi tuo taloudellisuus, ei vaikuta minun ajotapoihin)
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Moni kokee taloudellisuuden lähinnä tankkauksen litrahinnassa, eli miettii vain missä on halvinta tankata ennen kuin tankista loppuu aine kokonaan. Jotkut tankkaavat halvemmalla 95:ttä vaikka kone voisi hyödyntää 98:in paremman puristuskestävyyden, tai dieselissä sitä halvinta vaikka se nakuttaa palaessaan kovemmalla äänellä, ja kuormittaa hiukkassuodatinta enemmän, ja sen puhdistuspoltto kuluttaa polttoainetta enemmän.
@Karrette kirjoitti:
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Potenssimalli. Liikenteen keskinopeus nostaa liikennekuolemien määrää. Siinä mallissa ei oteta kantaa siihen mikä on riski, vaan kuolemat johtuvat keskinopeuden muutoksista.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minä taas olen ajatellut asian niin että jos jonkun asian mieltää fiksuksi, niin miksipä ei toimisi sellaisella tavalla joka tuottaa vähän paremman lopputuloksen. En minä kuulee omaa liikennemeluani, tai haista pakokaasujani, mutta tiedostan miten niitä voi lisätä tai vähentää.
Minulla menoja olisi jonkin verran enemmän kuin mitä on tuloja, niin säästän sieltä missä se tuntuu mielekkäältä.
Saksassa jos lomailen, niin silloin ajan mieluusti yli 200 km/h, koska se ei ole osa arkea, vaan poikkeus.
Moottoripyöräilijöissä on niitä jotka vaihtavat tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon liikennemelua korostavan pakoputken. Joten et ole sikäli mitenkään ainutlaatuinen tai provosoiva kun kerrot ettet juuri sinä mieti onko toiminnallasi sivuvaikutuksia.
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
Saksassakin kannattaa muistaa tilannennopeus, eli onko edessä muita vai onko tie tyhjä.
Minä käyn ajoittain kävelyllä, ja pääkaupunkiseudulla on paikasta riippuen ajoittain kova liikenteen pauhu. Sitten on yksittäiset ajoneuvot, ja tietynlaisilla renkailla pikkuinen Skoda Fabia on pahempi meluntuottaja kuin jäteauto.
Kritisoin toisaalla HybridRulesin näkemystä autoilijan pyöräilijälle aiheuttaman henkilövahingon autoilijaan kohdistumisen riskin vähäisyydestä.
Mielestäni tässä on joku psykologinen juttu taustalla. Jos autoilija ajaa pyöräilijän maantiellä kuoliaaksi, autoilijalle koituvan riskin suuruus on tämä ajattelutavan mukaan peltivaurio auton keulaan ja sakko.
Jos tilanne miellettäisiinkin niin, että autoilijan riskinä on syyttämän ihmisen kuolema, se todennäköisesti vaikuttaisi kuljettajan ajotapaan huomattavasti enemmän kuin riski, jonka suuruus on sakko + kolhu.
Moni törmäys uutisoidaan onnettomuutena, sellaisena epäonnisena tapahtumana missä kuljettaja toimi 100 % oikein. Eräänlainen kompastuminen, eikä seuraus varomattomuudesta.
Kun taas ylinopeus katsotaan hengenvaaralliseksi tilanteesta riippumatta (josta voi saada 121 000 euron sakot ilman uhria). Kyseessä on asenteet, eli osataan pelätä vain sitä mikä on uutisoitu vaaralliseksi - tai josta seuraa raskaat sakot. Ja jottei ymmärrettäisi täysin väärin, niin onhan ylinopeudessakin omat vaaransa, silloin kun se ylittää turvallisen tilannenopeuden (joka määriteltiin vanhassa TLL 23 §).
@Karrette kirjoitti:
Huoh, taas yritys muuttaa ihan normaalia suomen kieleen vakiintunutta termiä. Ruotsiksi onnettomuus on olycka, eli tismalleen sama asia.
Ihanko totta. Mistä noin päättelet? Vai ihan omiasi?
Ja amerikan kielellä se on accident. Ei se asiaa muuta, että toimimalla vastuullisesti niitä "onnettomuuksia" tapahtuu harvemmin kuin silloin kun syyllistyy mm. piittaamattomuuteen turvaväleistä, tai ajaa tilanteeseen sopimatonta nopeutta.
Ylinopeudesta voi tyhjällä moottoritiellä seurata ajokielto, tai tuloihin nähden ankara sakko. Kun taas peräänajosta tai ketjukolariin osallistumisesta ei seuraa sanktioita, vaikka liikenneturvallisuuden varaantamisessa on konkrettinen uhri, se "toinen" joka Rikoslain 23 luvussa edellytetään. Itsensä saa vaarantaa, mutta toiselle vaaran aiheuttaminen on rikos myös liikenteen ulkopuolella.
Ollaan tästä vaihdettu ajatuksia jo aiemminkin, en usko että Kumppani tulee / haluaa tätä koskaan ymmärtämään. Että riskinotto ja laittomuudet on myös sanoja, ei siis ole pelkästään sattumaa ja huonoa tuuria. Vaan myös seuraamuksia ja todennäköisyyksiä.
Suomessa on hyvä sana työtapaturma, ei työonnettomuus. Sama pitäisi olla liikenteessä, liikennetapaturma, ajotapaturma.
Samaa mieltä Laten ja Karretten kanssa siitä, että onnettomuus sanalla on vahingon tai sattuman sävyinen kaiku, joten sen käyttäminen tahallaan ja lähes tahallaan aiheutetuissa liikennetapaturmissa kuulostaa vastuun pakoilulta tilanteissa joissa riskit olisi pitänyt tietää.
Juu, tapaturma on hyvä termi. Tapa on johtanut turmaan. Mutta kyllä monet tapaturmistakin ovat onnettomuuksia.
@Karrette kirjoitti:
Eikä tuo muuta suomenkieltä.
Ei minun tarvitse suomenkieltä lähteä tältä osin muuttamaan. Aika selkeä homma, enkä usko että tulet/haluat tuota koskaan ymmärtää.
@HybridRules kirjoitti:
No niin! Mitäs tuohon sanot Karrette?
Minä en ole huolissani onnettomuus-termin käytöstä, vaikka paljon onkin välinpitämättömyydestä johtuvia juttuja. Kuitenkin kuljettajia on monen tasoisia, joten joillakin ei vaan osaaminen riitä arvioimaan tilanteita oikein. Nämä saattaa osaavampien silmissä näyttää lähes tahallisilta kolareilta. Liikennetapaturma ei ainakaan vielä kuulosta luontevalta termiltä.
Enemmän haluaisin puuttua median tapaan uutisoida jalankulkijan tai pyöräilijän kolaria auton kanssa. Usein auto töytäisee jalankulkijaa tai pyöräilijää, vaikka mielestäni törmäys olisi kuvaavampi termi. Ehkä tässäkin halutaan piilottaa ikävää vastuuta auton kuljettajalta lieventämällä ilmaisua. Minusta töytäisy on kevyt tönäisy toista kohtaan, voin esim. jalankulkijan ruuhkassa horjahtaa ja siten töytäistä vieressä olevaa. Tästä ei sen suurempia seurauksia tule. Mutta kun auto osuu jalankulkijaan tai pyöräilijään, uhri yleensä lentää konepellille ja siitä maahan tai vaihtoehtoisesti ilmalennon jälkeen suoraan eteen. Usein seurauksena on myös loukkaantuminen.
Jos onnettomuus-termin pureskelua haluaa jatkaa, tapahtuiko Tsernobylin voimalassa vuonna -86 onnettomuus, tapaturma vai jotain muuta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus
@Herbert kirjoitti:
Pureskelun voi aloittaa siitä, miksi tuossa linkissäsi käytetään sitten jo otsikossa termiä onnettomuus.
Palaan edelleen siihen, että onnettomuus on todennäköisesti kääntynyt aikoinaan ruotsinkielisestä sanasta olycka. Kun laitat translaattoriin saksasta sanat unfall tai missgeschick, niin suomeksi nekin ovat onnettomuuksia. Tosin missgeschick kääntyisi myös "vahinko" -sanaksi. Vahingonkorvauksia vakuutusyhtiöt maksavat onnettomuuksista. Oliko -86 vahinko?
Ruotsin wikipedia määrittelee olycka-sanaa näin: jokin menee pieleen ilman että kukaan tarkoitti sitä. Sellaisessakin tapauksessa on varsin kaukaa haettua erilaisten "tahallisuuksien" ymppääminen termien vaihtamiseksi täysin vakiintuneeseen kielenkäyttöön. Onnettomuus-sanaa käytetään kaikissa virallisissa yhteyksissä normaalisti, samoin tilastoissa.
Q; Arvatkaapas mitä ChatGPT kertoi kysyttäessä "miksi sana onnettomuus"?
A: No tämän:
Suomen kielen termi "onnettomuus" kattaa laajasti erilaisia vahinkoja, tapaturmia, sattumuksia ja muita vastaavia tapahtumia. Se sisältää myös liikenteessä tapahtuvat vahingot ja tapaturmat. Onnettomuuden käsite ei välttämättä edellytä tahallisuutta tai huolimattomuutta, vaan se voi viitata mihin tahansa odottamattomaan ja ei-toivottuun tapahtumaan.
Liikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien kohdalla voidaan toki erottaa tahalliset teot ja huolimattomuus, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin. Liikennesäännöt on kuitenkin suunniteltu turvaamaan kaikkien osallisten turvallisuus ja sujuva liikenne. Vaikka toiminta voisi tietämättään tai tahattomasti johtaa onnettomuuden syntymiseen, termi "onnettomuus" säilyy yleisesti käytettynä nimityksenä kaikista liikenteen vahingoista.
Onnettomuuden käsite ei siis tarkoita pelkästään tahallista tai huolimatonta toimintaa, vaan se kattaa kaikki liikenteessä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat. Tämä auttaa kattavasti kuvaamaan erilaisia tilanteita ja tapahtumia, joita voi esiintyä liikenteessä.
Q: Rakas ChatGPT, voisiko sanan korvata, jos siihen liittyy tahallisuutta tms.
A:
Kun halutaan korostaa tahallisuutta, huolimattomuutta tai piittaamattomuutta liikenteessä tapahtuvassa vahingossa tai onnettomuudessa, voidaan käyttää erilaisia ilmaisuja. Tässä muutamia vaihtoehtoisia termejä, jotka voivat kuvata kyseistä tilannetta:
Vahinko: Tämä termi viittaa tahattomaan tai tahattomalta vaikuttavaan tapahtumaan. Jos kuitenkin halutaan korostaa huolimattomuutta tai piittaamattomuutta, voidaan käyttää ilmaisua "tahallisen huolimaton vahinko" tai "piittaamattomuudesta aiheutunut vahinko".
Rike: Tämä viittaa tietoisen tai tahattoman rikkomuksen seurauksena tapahtuneeseen vahinkoon. Esimerkiksi "liikennesääntöjen rikkominen johti vakavaan vahinkoon".
Huolimattomuus: Jos halutaan painottaa huolimattoman toiminnan vaikutusta tapahtuneeseen vahinkoon, voidaan käyttää ilmaisua "huolimattomuudesta johtunut onnettomuus" tai "huolimaton toiminta aiheutti vahingon".
Piittaamattomuus: Tämä termi viittaa tarkoitukselliseen välinpitämättömään käytökseen, joka johtaa vahinkoon tai onnettomuuteen. Esimerkiksi "piittaamattomuuden vuoksi tapahtui vakava onnettomuus".
On tärkeää huomata, että nämä vaihtoehtoiset termit eivät ole välttämättä yhtä yleisesti käytettyjä tai kattavia kuin "onnettomuus". Niitä voidaan kuitenkin käyttää tilanteissa, joissa halutaan painottaa tahallisuutta, huolimattomuutta tai piittaamattomuutta liikenteessä tapahtuneessa vahingossa tai onnettomuudessa.
No. Kiitos vaivannäöstä.
Rautalankaversiona siitä mitä tarkoitan laitan linkin wikipediaan:
Otsikkona on onnettomuus. Kaikki siis tekivät parhaansa, mutta silti vaan kävi käänteinen lottovoitto. Traaginen tapahtuma siis, tämä olisi voinut tapahtua kenelle tahansa meistä. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä, että joskus elämä koettelee, eikö vain? Onnettomuuksia, niitä vaan tapahtuu. Sellaista elämä on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautavaaran_auto-onnettomuus
Mutta sitten kun luetaan mitä onnettomuus tässä yhteydessä tarkoittaa, niin kyseessä onkin murha. Rikoksista raskain. Tai, kun juttua luetaan lisää, niin kyseessä olikin vain kiihtyneessä mielentilassa suoritettu ajaminen, mistä arveltiin että seurauksia ei etukäteen kuljettaja varmaan osannut hoksata. Ei, vaikka tuohon u-käännökseen ja kiihdytykseen sekä ylinopeuteen sotkettiin mukaan taas yksi sivullinen ammattikuljettaja sekä joukkoliikenteen matkustajia.
Tekoväline oli auto, ja siksi se luokitellaan onnettomuudeksi. Haulikolla tehty sama asia ei käsitykseni mukaan olisi ollut metsästysonnettomuus, vaikka metsästettynä olikin omat lapset ja avomies.
Liikennepsykologia on otsikkona. Se olennainen asia on sanavalinta miten tapahtuneesta kerrotaan.
Jos itselle on väliä kuoleeko häpeällisellä tavalla vieden myös muita mukanaan, kuoleeko oman käden kautta yksin, vai kävikö vain niin että elämä päättyy liian aikaisin traagisella tavalla, niin uutisoinnin sanavalintana voi käyttää kolaria tai törmäystä, ja sen jälkeen kun asia on selvitetty voi muistella menehtyneitä joko liikenteen uhrina, tai rikollisena Rikoslain 21 tai 23 luvun tekoihin syyllistyneenä.
Tsernobylissä tapahtui ryssiminen.