Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
@Herbert kirjoitti:
Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
Jono on ruuhka (yksi vastaan ryhmä), mutta yksi edelläajava on hidastelija (yksi vs. yksi).
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia.
Ilmiön epäloogisuus korostuu siinä että se minua alunperin nopeampi vaihtaa helposti kaistaa taakseni, ja joutuu kohta huomaamaan että hidastan oikeanpuoleisella kaistalla nopeusrajoituksen tasolle, eli siihen nopeuteen jolla hän minut oli aiemmin saavuttanut.
Tasan rajoitusnopeudella ajossa on kääntöpuolena se että ihan eteen koukkaavia hätähousu-kaistanvaihtajia on riesaksi asti. 2-4-6 km/h yli tekee ajamisesta turvallisempaa kun asiaa tarkastelee riskitilanteiden kautta. Koukkaajan sattuessa kohdalle on vakionopeuden laskemisessa sitten pieni pelivarakin jotta en syyllistyisi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (toisen, enkä varsinkaan omani) liian lyhyellä turvavälillä.
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
@740 GLE kirjoitti:
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
Pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden? Eikö silloin ole juuri se kuuluisa alinopeuskuski, joka aiheuttaa ohituksia? Tai tukkii koko motarin, jos ajaa sitä nopeutta vasemmanpuoleisella kaistalla?
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella. Tietysti voi ajaa omaa nopeuttakin, jos liikenne on riittävän hiljaista.
@HybridRules kirjoitti:
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
@HybridRules kirjoitti:
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
Mutta eikö tuossa jonoa hitaammin ajaessa käy väkisin niin, että edellä oleva hiljalleen loittonee ja takana jono tiivistyy, kunnes alkavat ohitella?
Helsingin (suomalaisittain) ruuhkaisia motareja lukuunottamatta joskus on hyvä keino soveltaa rajoitusta ja mennä vasenta kaistaa/ohittaa hitaampia, kunnes löytyy jonon "juurisyy", jonka ohittamisen jälkeen voikin ajaa ihan rauhassa taas jonkin aikaa. Eki kohta täräyttää, että eihän siinä säästä aikaa. Mutta kyllä voi säästää aikaa sekä myös hermoja, kun tie on taas vapaa sen rekan jälkeen, jonka perässä se jonon muodostaja ajoi. Siis aikaa voi säästää, jos matkaa on edessä esim. 300km.
Riippuu reitistä onko se sama jononvetäjä koko 300 km edessä. Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Isommissa ruuhkissa nämä letkat ovat ottaneet kiinni toisensa, ja haitariliikettä alkaa ilmetä. Jonon päähän tulee piiskanisku, eli viimeisenä ajava joutuu ajoittain pysähtymään vaikka etupäässä liikenne vielä sujuu (ei seiso kolarin takia).
Ohittaminen tuntuu reippaalta, mutta kun tullaan kaupungin liikennevaloihin on puolen minuutin ajansäästö kadonnut, ellei ehtinyt vihreillä valoilla "karkuun". Tai sitten se ilmiö jossa näkee toisen pitävän taukoa huoltoasemalla, ja itse ajaa rentoa tasanopeutta ohi lepopaikan.
@Karrette kirjoitti:
Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Saman huomasin minäkin aikoinaan, ja sama lääke pätee vieläkin, vilkku päälle ja ohi, letka kerrallaan.
Silloin kokee jatkuvaa tekemisen meininkiä, ja aika tuntuu kuluvan nopeasti.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Sama mulla reipas ajo pitää mielen virkeänä. (paitsi tuo taloudellisuus, ei vaikuta minun ajotapoihin)
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Moni kokee taloudellisuuden lähinnä tankkauksen litrahinnassa, eli miettii vain missä on halvinta tankata ennen kuin tankista loppuu aine kokonaan. Jotkut tankkaavat halvemmalla 95:ttä vaikka kone voisi hyödyntää 98:in paremman puristuskestävyyden, tai dieselissä sitä halvinta vaikka se nakuttaa palaessaan kovemmalla äänellä, ja kuormittaa hiukkassuodatinta enemmän, ja sen puhdistuspoltto kuluttaa polttoainetta enemmän.
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Potenssimalli. Liikenteen keskinopeus nostaa liikennekuolemien määrää. Siinä mallissa ei oteta kantaa siihen mikä on riski, vaan kuolemat johtuvat keskinopeuden muutoksista.
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minä taas olen ajatellut asian niin että jos jonkun asian mieltää fiksuksi, niin miksipä ei toimisi sellaisella tavalla joka tuottaa vähän paremman lopputuloksen. En minä kuulee omaa liikennemeluani, tai haista pakokaasujani, mutta tiedostan miten niitä voi lisätä tai vähentää.
Minulla menoja olisi jonkin verran enemmän kuin mitä on tuloja, niin säästän sieltä missä se tuntuu mielekkäältä.
Saksassa jos lomailen, niin silloin ajan mieluusti yli 200 km/h, koska se ei ole osa arkea, vaan poikkeus.
Moottoripyöräilijöissä on niitä jotka vaihtavat tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon liikennemelua korostavan pakoputken. Joten et ole sikäli mitenkään ainutlaatuinen tai provosoiva kun kerrot ettet juuri sinä mieti onko toiminnallasi sivuvaikutuksia.
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
@_Quu kirjoitti:
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
Saksassakin kannattaa muistaa tilannennopeus, eli onko edessä muita vai onko tie tyhjä.
Minä käyn ajoittain kävelyllä, ja pääkaupunkiseudulla on paikasta riippuen ajoittain kova liikenteen pauhu. Sitten on yksittäiset ajoneuvot, ja tietynlaisilla renkailla pikkuinen Skoda Fabia on pahempi meluntuottaja kuin jäteauto.
Hyviä ilmiöitä tunnistettu. Kuskin pitäisi tunnistaa syyt ratkaisuihinsa ja muiden pitäisi tunnistaa ne tai uskoa ulospäin näkyvän syyn olevan olemassa.
Esimerkki epäloogisuudesta. Ohitan motarilla suurinta sallittua ajaen rekkaa. Edessäni on yksi tai useampi ohittaja. Perääni saapuu yksi, joka ajaa ylinopeutta. Tämä jättää kohtalaisen turvavälin eli kaikki siten ok. Kun edessäni oleva(t) palaavat oikealle, mutta minä en vielä ole riittävästi ohitettavan edellä, loppuu ylinopeuskuskin kärsivällisyys ja alkaa työntää minua pois edestä.
Miksi tuo hyväksyy edessään olevan jonon, mutta ei vain minua? Tunnistaako kaveri, miksi toimii näin.
Jono on ruuhka (yksi vastaan ryhmä), mutta yksi edelläajava on hidastelija (yksi vs. yksi).
Minä mietin pitkään tuota samaa ilmiötä, mutta viime aikoina olen viis veisannut siitä jos Hyvinkäällä ajamani pieni ylinopeus lisää Kuopiossa liikennekuolemia.
Ilmiön epäloogisuus korostuu siinä että se minua alunperin nopeampi vaihtaa helposti kaistaa taakseni, ja joutuu kohta huomaamaan että hidastan oikeanpuoleisella kaistalla nopeusrajoituksen tasolle, eli siihen nopeuteen jolla hän minut oli aiemmin saavuttanut.
Tasan rajoitusnopeudella ajossa on kääntöpuolena se että ihan eteen koukkaavia hätähousu-kaistanvaihtajia on riesaksi asti. 2-4-6 km/h yli tekee ajamisesta turvallisempaa kun asiaa tarkastelee riskitilanteiden kautta. Koukkaajan sattuessa kohdalle on vakionopeuden laskemisessa sitten pieni pelivarakin jotta en syyllistyisi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (toisen, enkä varsinkaan omani) liian lyhyellä turvavälillä.
Silloin kun liikenne vetää suunnilleen rajoitusnopeudella, on pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden aika helppo tapa lipua jonon mukana. Kehällä menetetyt sekunnit on ajettu kiinni jo ennen Jyväskylää.
Pari napsua alle oikeanpuoleisen kaistan nopeuden? Eikö silloin ole juuri se kuuluisa alinopeuskuski, joka aiheuttaa ohituksia? Tai tukkii koko motarin, jos ajaa sitä nopeutta vasemmanpuoleisella kaistalla?
Minä joko hyppään mukaan vasemmalla kulkevaan nopeampaan jonoon tai jatkan oikealla sen letkan nopeudella. Tietysti voi ajaa omaa nopeuttakin, jos liikenne on riittävän hiljaista.
Juuri tästä on puhe. Mutta silloin kun liikennemäärä on lähellä tien maksimia, jonossa on jo niin paljon pumppujalkoja, ettei niiden peesiin kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainetta.
1 - 2 km/h alle jonon pitää tuossa tilanteessa turvavälin kunnossa lähes automaattisesti ja ilman nykimisiä.
Samaa pitkän turvavälin periaatetta voi käyttää myös vasemmalla, mutta silloin joutuu reagoimaan muihin enemmän ettei näytä tientukolta.
Mutta eikö tuossa jonoa hitaammin ajaessa käy väkisin niin, että edellä oleva hiljalleen loittonee ja takana jono tiivistyy, kunnes alkavat ohitella?
Helsingin (suomalaisittain) ruuhkaisia motareja lukuunottamatta joskus on hyvä keino soveltaa rajoitusta ja mennä vasenta kaistaa/ohittaa hitaampia, kunnes löytyy jonon "juurisyy", jonka ohittamisen jälkeen voikin ajaa ihan rauhassa taas jonkin aikaa. Eki kohta täräyttää, että eihän siinä säästä aikaa. Mutta kyllä voi säästää aikaa sekä myös hermoja, kun tie on taas vapaa sen rekan jälkeen, jonka perässä se jonon muodostaja ajoi. Siis aikaa voi säästää, jos matkaa on edessä esim. 300km.
Riippuu reitistä onko se sama jononvetäjä koko 300 km edessä. Huomasin aikoinaan että yleensä kun pääsee yhden letkan ohi, niin valtatiellä on ollut seuraava jono melko nopeasti edessä.
Isommissa ruuhkissa nämä letkat ovat ottaneet kiinni toisensa, ja haitariliikettä alkaa ilmetä. Jonon päähän tulee piiskanisku, eli viimeisenä ajava joutuu ajoittain pysähtymään vaikka etupäässä liikenne vielä sujuu (ei seiso kolarin takia).
Ohittaminen tuntuu reippaalta, mutta kun tullaan kaupungin liikennevaloihin on puolen minuutin ajansäästö kadonnut, ellei ehtinyt vihreillä valoilla "karkuun". Tai sitten se ilmiö jossa näkee toisen pitävän taukoa huoltoasemalla, ja itse ajaa rentoa tasanopeutta ohi lepopaikan.
Saman huomasin minäkin aikoinaan, ja sama lääke pätee vieläkin, vilkku päälle ja ohi, letka kerrallaan.
Silloin kokee jatkuvaa tekemisen meininkiä, ja aika tuntuu kuluvan nopeasti.
Itse valitsin laillisen (turvaetäisyydet + nopeus ohitustilanteessa), taloudellisen, turvallisen, ja rentouttavan ajotavan.
Sama mulla reipas ajo pitää mielen virkeänä. (paitsi tuo taloudellisuus, ei vaikuta minun ajotapoihin)
Minulle taas ympäristöasiat ovat tärkeitä (poltetut litrat vs. tarve), ja onhan taloudellisuudellakin jonkinlainen rahallinen vaikutus pitkällä tähtäimellä.
Moni kokee taloudellisuuden lähinnä tankkauksen litrahinnassa, eli miettii vain missä on halvinta tankata ennen kuin tankista loppuu aine kokonaan. Jotkut tankkaavat halvemmalla 95:ttä vaikka kone voisi hyödyntää 98:in paremman puristuskestävyyden, tai dieselissä sitä halvinta vaikka se nakuttaa palaessaan kovemmalla äänellä, ja kuormittaa hiukkassuodatinta enemmän, ja sen puhdistuspoltto kuluttaa polttoainetta enemmän.
@Karrette kirjoitti:
Miksi olet koskaan tuollaista jonnin joutavaa edes pähkinyt?
Potenssimalli. Liikenteen keskinopeus nostaa liikennekuolemien määrää. Siinä mallissa ei oteta kantaa siihen mikä on riski, vaan kuolemat johtuvat keskinopeuden muutoksista.
Minä en uhraudu liikennepäästöjen pelastajaksi, ja penniäkään ei minulla ollut kun tälle planeetalle tulin, näillä näkymin omilla ansioilla jää muutamasentti yli kun lähden. Ei mitään järkeä säästää kun tulot ja menot on tasapainossa.
Minä taas olen ajatellut asian niin että jos jonkun asian mieltää fiksuksi, niin miksipä ei toimisi sellaisella tavalla joka tuottaa vähän paremman lopputuloksen. En minä kuulee omaa liikennemeluani, tai haista pakokaasujani, mutta tiedostan miten niitä voi lisätä tai vähentää.
Minulla menoja olisi jonkin verran enemmän kuin mitä on tuloja, niin säästän sieltä missä se tuntuu mielekkäältä.
Saksassa jos lomailen, niin silloin ajan mieluusti yli 200 km/h, koska se ei ole osa arkea, vaan poikkeus.
Moottoripyöräilijöissä on niitä jotka vaihtavat tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon liikennemelua korostavan pakoputken. Joten et ole sikäli mitenkään ainutlaatuinen tai provosoiva kun kerrot ettet juuri sinä mieti onko toiminnallasi sivuvaikutuksia.
Minä mietin Saksassakin omaa noppaa ylittämättä juurikaan 150km/h (ajan saksan läpi) miten sille käy, kun alkaa rytisemään, mikä ei ole ollenkaan harvinaisia. 130 km/h on siellä hyvä matkanopeus.
No enpä ole kertaakaan autoa ja renkaita valitessa miettinyt miltä ne kuulostaa ulkopuolisen korvaan.
Saksassakin kannattaa muistaa tilannennopeus, eli onko edessä muita vai onko tie tyhjä.
Minä käyn ajoittain kävelyllä, ja pääkaupunkiseudulla on paikasta riippuen ajoittain kova liikenteen pauhu. Sitten on yksittäiset ajoneuvot, ja tietynlaisilla renkailla pikkuinen Skoda Fabia on pahempi meluntuottaja kuin jäteauto.