Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Eikös tuota sanot jonossa ajamiseksi. Aika normi juttu liikenteessä ja mitä enemmän autoja menossa samaan suuntaan, sen todennäköisempää se on. Eikä kaikilla ole kiire.
@Jorma L2 kirjoitti:
Olen huomannut ainakin talvirajoituksien aikaan, että kärryä vetävästä autosta ajetaan usein ohi ja sitten huomataan, että sehän menikin max rajoituksen mukaan. Jäädään sitten eteen ajelemaan. Kesälläkin jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla ja huonosti/raskaasti kuormattuna kaikilla teillä.
Mitenkäs motarilla voi tukkona olla?
Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa.
Joo, monet arastelee ohituskaistalle siirtymistä esim rekan takaa ja jos rekat / peräkärryt saa luokitella teiden tukoiksi niin ne aiheuttaa tarvetta siirtyä vasemmalle kaistalle joka taas kuormittaa vilkasliikenteistä motaria melkoisesti.
Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Eikös tuota sanot jonossa ajamiseksi. Aika normi juttu liikenteessä ja mitä enemmän autoja menossa samaan suuntaan, sen todennäköisempää se on. Eikä kaikilla ole kiire.
Niinkö tuota kutsut? Selventää asioita. Yleensä jonossa ajetaan niin, että edellä olevaa ei tuupata eteenpäin eikä synny vaikutelmaa tuosta teiden tukosta. Jätetään siis riittävä väli.
Yleensä jonossa ajetaan niin, että edellä olevaa ei tuupata eteenpäin eikä synny vaikutelmaa tuosta teiden tukosta. Jätetään siis riittävä väli.
En huomannut, että olisit missään sanonut, että joku tuuppailee ketään, tai välit eivät olisi riittäviä.
Tästä kirjoituksestasi tämä osuus siis lähti: Olen huomannut ainakin talvirajoituksien aikaan, että kärryä vetävästä autosta ajetaan usein ohi ja sitten huomataan, että sehän menikin max rajoituksen mukaan. Jäädään sitten eteen ajelemaan. Kesälläkin jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla ja huonosti/raskaasti kuormattuna kaikilla teillä.
Vastasit yosemiten kysymykseen motarilla tientukkona olemiseenkin näin: Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Mutta noin yleisesti, niin autojen letkaa - vaikka motarillakin - sanotaan jonoksi.
Yleensä jonossa ajetaan niin, että edellä olevaa ei tuupata eteenpäin eikä synny vaikutelmaa tuosta teiden tukosta. Jätetään siis riittävä väli.
En huomannut, että olisit missään sanonut, että joku tuuppailee ketään, tai välit eivät olisi riittäviä.
Tästä kirjoituksestasi tämä osuus siis lähti: Olen huomannut ainakin talvirajoituksien aikaan, että kärryä vetävästä autosta ajetaan usein ohi ja sitten huomataan, että sehän menikin max rajoituksen mukaan. Jäädään sitten eteen ajelemaan. Kesälläkin jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla ja huonosti/raskaasti kuormattuna kaikilla teillä.
Vastasit yosemiten kysymykseen motarilla tientukkona olemiseenkin näin: Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Mutta noin yleisesti, niin autojen letkaa - vaikka motarillakin - sanotaan jonoksi.
Mitä luulit perässä roikkumisen tarkoittavan? Joskus sanotaan, että peräkärry roikkuu perässä.
@Late1969 kirjoitti aiemmin: Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Ja nyt:
Mitä luulit perässä roikkumisen tarkoittavan? Joskus sanotaan, että peräkärry roikkuu perässä.
Kyllä. Mutta en ole kuullut peräkärryjen kyttäävän ohituksia, tai etteivät uskaltaisi ohittaa. Minkä, vetoautonsako? Toisaalta, kommenttisi jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla saa ihan uuden merkityksen...
@Kumppani kirjoitti: @Late1969 kirjoitti aiemmin: Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Ja nyt:
Mitä luulit perässä roikkumisen tarkoittavan? Joskus sanotaan, että peräkärry roikkuu perässä.
Kyllä. Mutta en ole kuullut peräkärryjen kyttäävän ohituksia, tai etteivät uskaltaisi ohittaa. Minkä, vetoautonsako? Toisaalta, kommenttisi jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla saa ihan uuden merkityksen...
Mistä peräkärryn sidoit perässä roikkumiseen? Selitin sillä vain sanan merkitystä, kun se vaikutti uudelta sinulle.
@Lukija31722 kirjoitti:
Arvaan, että 740 GLE olisi tehnyt dieselillään kärryn kanssa 10 Oulun reissua tankkaamatta.
Voin lyödä vaikka vedonkin ainakin 20 reissusta, kun ei tästä ole Toripolliisille kuin eestaas viitisenkymmentä kilometriä 😁
Tämä ei tosin ole minulle auton valintaperuste, koska jo nykyisistä sähköautoista löytyy minun tarpeisiini riittävän nopeasti lataavia ja riittävän paljon vetäviä.
@HybridRules kirjoitti:
Nythän on niin, että polttiksella on paljon pidempi kertatankkauksen range kuin sähkiksellä kertalatausrange
Aivan, ja jokainen käyttäköön tätä tietoa kuten parhaaksi näkee. Minulle tämä ei ole enää kovin olennainen valintakriteeri.
vaikka polttista ei ajaisikaan pisaran tiristäjä 740 GLE.
En edes koe ajotapaani pihistelyksi, koska teen useita kulutusta nostavia valintoja.
Ajan mukavuuteni ja harrastusteni vuoksi varsin isolla perheen kakkosautolla. Asun tasaisella Pohjanmaalla, mutta ajan harrastusteni vuoksi paljon mäkisessä ja lumisessa maisemassa ja talvella nastarenkailla. Ajan usein myös pientä ylinopeutta tikkarin ja puuttumiskynnyksen välissä ja vilukinttuna käytän auton kunnolla lämmittävää Webastoa paljon.
Nämä ovat tietoisia kulutusta lisääviä valintojani, joille koen saavani myös vastineeksi ainakin mukavuutta. Sen toki myönnän että silloin kun en koe saavani lisäkulutukselle vastinetta, en halua polkea moottoriini enempää polttoainetta kuin matkani tekemiseksi on tarpeen.
En tule pääsemään vasta hankkimallani uudemmalla (=vähemmän vanhalla) autollani edellisen autoni korimallilleen varsin alhaisiin kulutuslukemiin. 225/50R17 on niin paljon mukavampi ajaa kuin tuulipussina leijaileva 205/55R16, että pysyn auton vakiorengaskoossa kaventamatta sitä yhtään. Jo tuosta tulee puolisen litraa lisää ja farkun kuutiomaisesta tavaratilasta ja lisäpainosta vielä hieman lisää.
@HybridRules kirjoitti:
Nythän on niin, että polttiksella on paljon pidempi kertatankkauksen range kuin sähkiksellä kertalatausrange
Aivan, ja jokainen käyttäköön tätä tietoa kuten parhaaksi näkee. Minulle tämä ei ole enää kovin olennainen valintakriteeri.
vaikka polttista ei ajaisikaan pisaran tiristäjä 740 GLE.
En edes koe ajotapaani pihistelyksi, koska teen useita kulutusta nostavia valintoja.
Ajan mukavuuteni ja harrastusteni vuoksi varsin isolla perheen kakkosautolla. Asun tasaisella Pohjanmaalla, mutta ajan harrastusteni vuoksi paljon mäkisessä ja lumisessa maisemassa ja talvella nastarenkailla. Ajan usein myös pientä ylinopeutta tikkarin ja puuttumiskynnyksen välissä ja vilukinttuna käytän auton kunnolla lämmittävää Webastoa paljon.
Nämä ovat tietoisia kulutusta lisääviä valintojani, joille koen saavani myös vastineeksi ainakin mukavuutta. Sen toki myönnän että silloin kun en koe saavani lisäkulutukselle vastinetta, en halua polkea moottoriini enempää polttoainetta kuin matkani tekemiseksi on tarpeen.
En tule pääsemään vasta hankkimallani uudemmalla (=vähemmän vanhalla) autollani edellisen autoni korimallilleen varsin alhaisiin kulutuslukemiin. 225/50R17 on niin paljon mukavampi ajaa kuin tuulipussina leijaileva 205/55R16, että pysyn auton vakiorengaskoossa kaventamatta sitä yhtään. Jo tuosta tulee puolisen litraa lisää ja farkun kuutiomaisesta tavaratilasta ja lisäpainosta vielä hieman lisää.
Tulee mieleen vanha viidakon sananlasku: ääni on kuin Jaakobin ääni, mutta kädet kuin Eesaun jalat.
@HybridRules kirjoitti:
Nythän on niin, että polttiksella on paljon pidempi kertatankkauksen range kuin sähkiksellä kertalatausrange
Aivan, ja jokainen käyttäköön tätä tietoa kuten parhaaksi näkee. Minulle tämä ei ole enää kovin olennainen valintakriteeri.
vaikka polttista ei ajaisikaan pisaran tiristäjä 740 GLE.
En edes koe ajotapaani pihistelyksi, koska teen useita kulutusta nostavia valintoja.
Ajan mukavuuteni ja harrastusteni vuoksi varsin isolla perheen kakkosautolla. Asun tasaisella Pohjanmaalla, mutta ajan harrastusteni vuoksi paljon mäkisessä ja lumisessa maisemassa ja talvella nastarenkailla. Ajan usein myös pientä ylinopeutta tikkarin ja puuttumiskynnyksen välissä ja vilukinttuna käytän auton kunnolla lämmittävää Webastoa paljon.
Nämä ovat tietoisia kulutusta lisääviä valintojani, joille koen saavani myös vastineeksi ainakin mukavuutta. Sen toki myönnän että silloin kun en koe saavani lisäkulutukselle vastinetta, en halua polkea moottoriini enempää polttoainetta kuin matkani tekemiseksi on tarpeen.
En tule pääsemään vasta hankkimallani uudemmalla (=vähemmän vanhalla) autollani edellisen autoni korimallilleen varsin alhaisiin kulutuslukemiin. 225/50R17 on niin paljon mukavampi ajaa kuin tuulipussina leijaileva 205/55R16, että pysyn auton vakiorengaskoossa kaventamatta sitä yhtään. Jo tuosta tulee puolisen litraa lisää ja farkun kuutiomaisesta tavaratilasta ja lisäpainosta vielä hieman lisää.
Kakkosautot ovat usein sitä mitä jäljellä olevalla rahalla on saanut. Toimiva lämmitys ja kelvollinen ajettavuus voisivat kuitenkin olla hyviä. Mitenkähän sellainen auto on saatu tehtyä, jossa leveämmät renkaat pienentävät ilmeisesti sivutuuliherkkyyttä ja nokan nostoa. Vai oliko kyseessä auto, jossa ohjaus ei keskitä ja renkaat auttavat siihen vähän?
@HybridRules kirjoitti:
Nythän on niin, että polttiksella on paljon pidempi kertatankkauksen range kuin sähkiksellä kertalatausrange
Aivan, ja jokainen käyttäköön tätä tietoa kuten parhaaksi näkee. Minulle tämä ei ole enää kovin olennainen valintakriteeri.
vaikka polttista ei ajaisikaan pisaran tiristäjä 740 GLE.
En edes koe ajotapaani pihistelyksi, koska teen useita kulutusta nostavia valintoja.
Ajan mukavuuteni ja harrastusteni vuoksi varsin isolla perheen kakkosautolla. Asun tasaisella Pohjanmaalla, mutta ajan harrastusteni vuoksi paljon mäkisessä ja lumisessa maisemassa ja talvella nastarenkailla. Ajan usein myös pientä ylinopeutta tikkarin ja puuttumiskynnyksen välissä ja vilukinttuna käytän auton kunnolla lämmittävää Webastoa paljon.
Nämä ovat tietoisia kulutusta lisääviä valintojani, joille koen saavani myös vastineeksi ainakin mukavuutta. Sen toki myönnän että silloin kun en koe saavani lisäkulutukselle vastinetta, en halua polkea moottoriini enempää polttoainetta kuin matkani tekemiseksi on tarpeen.
En tule pääsemään vasta hankkimallani uudemmalla (=vähemmän vanhalla) autollani edellisen autoni korimallilleen varsin alhaisiin kulutuslukemiin. 225/50R17 on niin paljon mukavampi ajaa kuin tuulipussina leijaileva 205/55R16, että pysyn auton vakiorengaskoossa kaventamatta sitä yhtään. Jo tuosta tulee puolisen litraa lisää ja farkun kuutiomaisesta tavaratilasta ja lisäpainosta vielä hieman lisää.
Tulee mieleen vanha viidakon sananlasku: ääni on kuin Jaakobin ääni, mutta kädet kuin Eesaun jalat.
Just samaa ihmettelen itsekin, että kui varten mää kuulostan ihan oudolta, häh? 😳
Kiitos kuitenkin kun vahvistit, ettei häiriö ole vain korvieni välissä 👍
T. 740 GLE ilman tavoitetta vaihtaa hyvää nimimerkkiä.
@Lukija209751 kirjoitti:
Kakkosautot ovat usein sitä mitä jäljellä olevalla rahalla on saanut. Toimiva lämmitys ja kelvollinen ajettavuus voisivat kuitenkin olla hyviä.
Ei valittamista, kun tilat ja vetokykykin varmistavat laitteen käytännöllisyyden.
Mitenkähän sellainen auto on saatu tehtyä, jossa leveämmät renkaat pienentävät ilmeisesti sivutuuliherkkyyttä ja nokan nostoa.
Nokan downforcesta ei ole mitään käsitystä, mutta pre-facelift W212 sedanin tilalle tuli facelift S212 farkku, joten sekä nokan että tavaratilan muoto vaihtuivat samalla. Sivutuuliherkkyyden poistuminen suuremmasta sivutuulipinnasta huolimatta on aika itsestäänselvyys kun auto rengastetaan sen vakiokokoisilla renkailla edellisen vakiota korkeamman ja kapeamman sijasta. Tradeoff mukavuuden hyväksi polttoainetalouden kustannuksella.
Vai oliko kyseessä auto, jossa ohjaus ei keskitä ja renkaat auttavat siihen vähän?
Hyvin kuljettajaa totteleva ohjaus on molempien ominaisuus, eli auto ei väännä ikävästi kuljettajalle vastaan valtatien loivissa kaarteissa, vaan mutkaan käännetty auto jää kaartamaan kuten pitääkin eikä kuljettajan tarvitse pakottaa koko ajan vastaan vääntävää autoa mutkan läpi väkisin.
Tuon ohjausvasteen mukavuudesta saa olla mitä mieltä tahtoo, mutta sivutuuliherkkyyden kanssa sillä ei ole kovin paljon tekemistä. Ei ollut edellisessä eikä sitä edellisessä autossani, joita molempia ajoin sekä kapeammalla että leveämmällä rengaskoolla. Leveämpi ja matalampi rengaskoko rauhoitti niissäkin sivutuuliherkkyyden, kuten odottaa sopiikin.
TESLA-latauasemat tyhjinä - miksi? Onko Tesla-sähkö TODELLA niin kallista?
Nyt kun eri toimijoiden latausasemia on ilmestynyt samoille kentille, olen alkanut kiinnittämään huomiota Tesla-autoilijoiden käytökseen.
Teslan 250kW-asemat ovat tyhjinä ja Teslat ovat muiden sähköautojen seassa ABC-asemissa (max.150kW)!
Ja kun kaikki muut latausasemat olivat käytössä joutui viimeisenä saapunut Tesla-kuski ajamaan Tesla-asemaan...
Tätä menoa nuo Tesla-asemat voidaan purkaa tarpeettomina - eikös se Suprecharger-porukka saanut jo "fudut" firmasta, joten alasajo on alkanut.
@Lukija188189 kirjoitti:
TESLA-latauasemat tyhjinä - miksi? Onko Tesla-sähkö TODELLA niin kallista?
Nyt kun eri toimijoiden latausasemia on ilmestynyt samoille kentille, olen alkanut kiinnittämään huomiota Tesla-autoilijoiden käytökseen.
Teslan 250kW-asemat ovat tyhjinä ja Teslat ovat muiden sähköautojen seassa ABC-asemissa (max.150kW)!
Ja kun kaikki muut latausasemat olivat käytössä joutui viimeisenä saapunut Tesla-kuski ajamaan Tesla-asemaan...
Tätä menoa nuo Tesla-asemat voidaan purkaa tarpeettomina - eikös se Suprecharger-porukka saanut jo "fudut" firmasta, joten alasajo on alkanut.
Jos teslailijat osoittavat mieltään yhtiön ja Muskin mielipiteitä ja toimia vastaan.
@Lukija188189 kirjoitti:
TESLA-latauasemat tyhjinä - miksi? Onko Tesla-sähkö TODELLA niin kallista?
Nyt kun eri toimijoiden latausasemia on ilmestynyt samoille kentille, olen alkanut kiinnittämään huomiota Tesla-autoilijoiden käytökseen.
Teslan 250kW-asemat ovat tyhjinä ja Teslat ovat muiden sähköautojen seassa ABC-asemissa (max.150kW)!
Ja kun kaikki muut latausasemat olivat käytössä joutui viimeisenä saapunut Tesla-kuski ajamaan Tesla-asemaan...
Tätä menoa nuo Tesla-asemat voidaan purkaa tarpeettomina - eikös se Suprecharger-porukka saanut jo "fudut" firmasta, joten alasajo on alkanut.
Ai, että ABC-asemissa? Minä käytän Vierumäki, Hartola, Äänekoski, Toijala asemia yleensä. Niistä vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n vieressä eikä niissä ole 250kW lataustehoja. Ovat vanhoja 130kW latureita.
Voisitko selventää, missä niitä ABC-asemia on, joissa sinä käyt?
@Lukija336949 kirjoitti:
Vierumäellä ei ole ABC asemaa.
En tiedä, kenelle vastaat, mutta minähän tuossa edellä jo sanoin, että mainituista neljästä Tesla-asemasta vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n yhteydessä. Joskus olen käynyt Espoossa, Jyväskylässä, Kärsämäellä, Jalasjärven sekä Ylöjärven Juustoporteilla ja Zeppeliinissä, eikä niissäkään ole Tesla-laturit ABC:n vieressä. Taitaa olla niin, että vanhoja V2-latureita (130kW) on ABC-asemien yhteydessä, mutta uudet 250kW laturit eivät ole.
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
@HybridRules kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
@Lukija336949 kirjoitti:
Vierumäellä ei ole ABC asemaa.
En tiedä, kenelle vastaat, mutta minähän tuossa edellä jo sanoin, että mainituista neljästä Tesla-asemasta vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n yhteydessä. Joskus olen käynyt Espoossa, Jyväskylässä, Kärsämäellä, Jalasjärven sekä Ylöjärven Juustoporteilla ja Zeppeliinissä, eikä niissäkään ole Tesla-laturit ABC:n vieressä. Taitaa olla niin, että vanhoja V2-latureita (130kW) on ABC-asemien yhteydessä, mutta uudet 250kW laturit eivät ole.
Unohtui yksi ABC, jossa silloin tällöin käyn lataamassa ja jonka yhteydessä on 250kW uudet laturit eli Viipurinportti Lappeenrannassa. En muista nähneeni siellä ABC-latureita, recharge yhdellä letkulla siellä on.
@HybridRules kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
Tehdäänkö se 3D-malli yhdellä kameralla? Kaupallista höpinää ei kannata käyttää teknillisenä tietolähteenä.
Teslassa on kahdeksan kameraa, joiden avulla Tesla Vision rakentaa mallin ympäriltään. Mutta etäisyyksien määrittäminen ei perustu yksittäisten kuvapisteiden etäisyyden mittaamiseen "stereonäkönä", vaan sen ympäristön mallin, hahmojen tunnistamisen ja auton liikkeen analyysin perusteella jotenkin.
@HybridRules kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
@HybridRules kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
Asiasta jotain tietävät epäilevät kuitekin että syynä olisi tuleva robotaksi, koska sen pitää oikeasti kyetä autonomiseen ajamiseen.
Varmasti Tesla ottaa LiDARin käyttöön, jos sen todetaan tarpeelliseksi. Kun robotaxi joskus tulee liikenteeseen, sitten nähdään, onko siinä LiDAR vai ei. Etukäteen asiasta on minun mielestä turha väitellä.
Luulenpa että autonomisen ajamisen haasteet ovat ohjelmistoissa enemmän kuin anturiteknologiassa.
@Lukija336949 kirjoitti:
Vierumäellä ei ole ABC asemaa.
En tiedä, kenelle vastaat, mutta minähän tuossa edellä jo sanoin, että mainituista neljästä Tesla-asemasta vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n yhteydessä. Joskus olen käynyt Espoossa, Jyväskylässä, Kärsämäellä, Jalasjärven sekä Ylöjärven Juustoporteilla ja Zeppeliinissä, eikä niissäkään ole Tesla-laturit ABC:n vieressä. Taitaa olla niin, että vanhoja V2-latureita (130kW) on ABC-asemien yhteydessä, mutta uudet 250kW laturit eivät ole.
Minä kirjoitin pari kuukautta sitten Toijalan aseman visiitistä, ABC 150kW jaettiin neljälle (noin 40kW jokainen), joista 2 teslaa, 2 volvoa. Tesla asemat täysin tyhjänä, olisihan vanha Tesla 130kW ollut paljon parempi kuin 40kW. Kyse oli varmaan hintaerosta, ei pelkästään S-bonuksesta?
@Late1969 kirjoitti:
Eikös tuota sanot jonossa ajamiseksi. Aika normi juttu liikenteessä ja mitä enemmän autoja menossa samaan suuntaan, sen todennäköisempää se on. Eikä kaikilla ole kiire.
Joo, monet arastelee ohituskaistalle siirtymistä esim rekan takaa ja jos rekat / peräkärryt saa luokitella teiden tukoiksi niin ne aiheuttaa tarvetta siirtyä vasemmalle kaistalle joka taas kuormittaa vilkasliikenteistä motaria melkoisesti.
Niinkö tuota kutsut? Selventää asioita. Yleensä jonossa ajetaan niin, että edellä olevaa ei tuupata eteenpäin eikä synny vaikutelmaa tuosta teiden tukosta. Jätetään siis riittävä väli.
@Late1969 kirjoitti:
En huomannut, että olisit missään sanonut, että joku tuuppailee ketään, tai välit eivät olisi riittäviä.
Tästä kirjoituksestasi tämä osuus siis lähti:
Olen huomannut ainakin talvirajoituksien aikaan, että kärryä vetävästä autosta ajetaan usein ohi ja sitten huomataan, että sehän menikin max rajoituksen mukaan. Jäädään sitten eteen ajelemaan. Kesälläkin jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla ja huonosti/raskaasti kuormattuna kaikilla teillä.
Vastasit yosemiten kysymykseen motarilla tientukkona olemiseenkin näin:
Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Mutta noin yleisesti, niin autojen letkaa - vaikka motarillakin - sanotaan jonoksi.
Mitä luulit perässä roikkumisen tarkoittavan? Joskus sanotaan, että peräkärry roikkuu perässä.
@Late1969 kirjoitti aiemmin:
Kaikkien rohkeus ei riitä ohitukseen sielläkään. Takana roikutaan kilometritolkulla aivan kuin tyhjillä tavallisilla teillä, vaikka ohituspaikkoja piisaa
Ja nyt:
Kyllä. Mutta en ole kuullut peräkärryjen kyttäävän ohituksia, tai etteivät uskaltaisi ohittaa. Minkä, vetoautonsako? Toisaalta, kommenttisi jarruton kärry on teiden tukko ainoastaan motarilla saa ihan uuden merkityksen...
Mistä peräkärryn sidoit perässä roikkumiseen? Selitin sillä vain sanan merkitystä, kun se vaikutti uudelta sinulle.
@Late1969 kirjoitti:
Tästä:
Mitä luulit perässä roikkumisen tarkoittavan? Joskus sanotaan, että peräkärry roikkuu perässä
Vai käännätkö nyt vetoauto/peräkärry-yhdistelmän kohta jonoksi?
Voin lyödä vaikka vedonkin ainakin 20 reissusta, kun ei tästä ole Toripolliisille kuin eestaas viitisenkymmentä kilometriä 😁
Tämä ei tosin ole minulle auton valintaperuste, koska jo nykyisistä sähköautoista löytyy minun tarpeisiini riittävän nopeasti lataavia ja riittävän paljon vetäviä.
Aivan, ja jokainen käyttäköön tätä tietoa kuten parhaaksi näkee. Minulle tämä ei ole enää kovin olennainen valintakriteeri.
En edes koe ajotapaani pihistelyksi, koska teen useita kulutusta nostavia valintoja.
Ajan mukavuuteni ja harrastusteni vuoksi varsin isolla perheen kakkosautolla. Asun tasaisella Pohjanmaalla, mutta ajan harrastusteni vuoksi paljon mäkisessä ja lumisessa maisemassa ja talvella nastarenkailla. Ajan usein myös pientä ylinopeutta tikkarin ja puuttumiskynnyksen välissä ja vilukinttuna käytän auton kunnolla lämmittävää Webastoa paljon.
Nämä ovat tietoisia kulutusta lisääviä valintojani, joille koen saavani myös vastineeksi ainakin mukavuutta. Sen toki myönnän että silloin kun en koe saavani lisäkulutukselle vastinetta, en halua polkea moottoriini enempää polttoainetta kuin matkani tekemiseksi on tarpeen.
En tule pääsemään vasta hankkimallani uudemmalla (=vähemmän vanhalla) autollani edellisen autoni korimallilleen varsin alhaisiin kulutuslukemiin. 225/50R17 on niin paljon mukavampi ajaa kuin tuulipussina leijaileva 205/55R16, että pysyn auton vakiorengaskoossa kaventamatta sitä yhtään. Jo tuosta tulee puolisen litraa lisää ja farkun kuutiomaisesta tavaratilasta ja lisäpainosta vielä hieman lisää.
Jatka vain viisastelu perässä roikkumisesta: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010387868.html. Siitä on hyvä lähteä ohitukseen.
Tulee mieleen vanha viidakon sananlasku: ääni on kuin Jaakobin ääni, mutta kädet kuin Eesaun jalat.
Kakkosautot ovat usein sitä mitä jäljellä olevalla rahalla on saanut. Toimiva lämmitys ja kelvollinen ajettavuus voisivat kuitenkin olla hyviä. Mitenkähän sellainen auto on saatu tehtyä, jossa leveämmät renkaat pienentävät ilmeisesti sivutuuliherkkyyttä ja nokan nostoa. Vai oliko kyseessä auto, jossa ohjaus ei keskitä ja renkaat auttavat siihen vähän?
Just samaa ihmettelen itsekin, että kui varten mää kuulostan ihan oudolta, häh? 😳
Kiitos kuitenkin kun vahvistit, ettei häiriö ole vain korvieni välissä 👍
T. 740 GLE ilman tavoitetta vaihtaa hyvää nimimerkkiä.
Q-luuko?
EDIT: näköjään aina vaan numerosarja uudenkin kirjautumisen jälkeen 😥
Ei valittamista, kun tilat ja vetokykykin varmistavat laitteen käytännöllisyyden.
Nokan downforcesta ei ole mitään käsitystä, mutta pre-facelift W212 sedanin tilalle tuli facelift S212 farkku, joten sekä nokan että tavaratilan muoto vaihtuivat samalla. Sivutuuliherkkyyden poistuminen suuremmasta sivutuulipinnasta huolimatta on aika itsestäänselvyys kun auto rengastetaan sen vakiokokoisilla renkailla edellisen vakiota korkeamman ja kapeamman sijasta. Tradeoff mukavuuden hyväksi polttoainetalouden kustannuksella.
Hyvin kuljettajaa totteleva ohjaus on molempien ominaisuus, eli auto ei väännä ikävästi kuljettajalle vastaan valtatien loivissa kaarteissa, vaan mutkaan käännetty auto jää kaartamaan kuten pitääkin eikä kuljettajan tarvitse pakottaa koko ajan vastaan vääntävää autoa mutkan läpi väkisin.
Tuon ohjausvasteen mukavuudesta saa olla mitä mieltä tahtoo, mutta sivutuuliherkkyyden kanssa sillä ei ole kovin paljon tekemistä. Ei ollut edellisessä eikä sitä edellisessä autossani, joita molempia ajoin sekä kapeammalla että leveämmällä rengaskoolla. Leveämpi ja matalampi rengaskoko rauhoitti niissäkin sivutuuliherkkyyden, kuten odottaa sopiikin.
T. 740 GLE
Ei ole Optimus mikään hikipinko.
https://www.teslarati.com/tesla-optimus-sorting-battery-cells/
Mutta on sentään opettajan lellikki?
TESLA-latauasemat tyhjinä - miksi? Onko Tesla-sähkö TODELLA niin kallista?
Nyt kun eri toimijoiden latausasemia on ilmestynyt samoille kentille, olen alkanut kiinnittämään huomiota Tesla-autoilijoiden käytökseen.
Teslan 250kW-asemat ovat tyhjinä ja Teslat ovat muiden sähköautojen seassa ABC-asemissa (max.150kW)!
Ja kun kaikki muut latausasemat olivat käytössä joutui viimeisenä saapunut Tesla-kuski ajamaan Tesla-asemaan...
Tätä menoa nuo Tesla-asemat voidaan purkaa tarpeettomina - eikös se Suprecharger-porukka saanut jo "fudut" firmasta, joten alasajo on alkanut.
Jos teslailijat osoittavat mieltään yhtiön ja Muskin mielipiteitä ja toimia vastaan.
Ai, että ABC-asemissa? Minä käytän Vierumäki, Hartola, Äänekoski, Toijala asemia yleensä. Niistä vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n vieressä eikä niissä ole 250kW lataustehoja. Ovat vanhoja 130kW latureita.
Voisitko selventää, missä niitä ABC-asemia on, joissa sinä käyt?
Tesla-latureista ei saa S-bonusta.
Vierumäellä ei ole ABC asemaa.
En tiedä, kenelle vastaat, mutta minähän tuossa edellä jo sanoin, että mainituista neljästä Tesla-asemasta vain Äänekoski ja Toijala ovat ABC:n yhteydessä. Joskus olen käynyt Espoossa, Jyväskylässä, Kärsämäellä, Jalasjärven sekä Ylöjärven Juustoporteilla ja Zeppeliinissä, eikä niissäkään ole Tesla-laturit ABC:n vieressä. Taitaa olla niin, että vanhoja V2-latureita (130kW) on ABC-asemien yhteydessä, mutta uudet 250kW laturit eivät ole.
Mielenkiintoinen juttu tuo Tesla Vision. Täälläkin jotkut kirjoittivat, että etäisyyksien määrittäminen kameratekniikalla vaatisi kahden rinnakkaisen kameran käyttöä (ihmissilmän tapaan), mutta Tesla Vision tekee jotain ihan muuta. Etäisyystieto saadaan auton ympäristöstä reaaliaikaisesti muodostettavan 3D-mallin kautta.
Oheinen artikkeli kertoo, että Tesla kyllä käyttää LiDAR-tekniikkaa, mutta vain Tesla Visionin kalibroimiseen testiautoissa. Eli ainakaan näiltä näkymin Teslan mielestä LiDAReja ei tarvita autonomiseen ajoon.
https://www.teslarati.com/tesla-no-longer-needs-lidar-ground-truth-data-fsd-training-elon-musk/
Tehdäänkö se 3D-malli yhdellä kameralla? Kaupallista höpinää ei kannata käyttää teknillisenä tietolähteenä.
Unohtui yksi ABC, jossa silloin tällöin käyn lataamassa ja jonka yhteydessä on 250kW uudet laturit eli Viipurinportti Lappeenrannassa. En muista nähneeni siellä ABC-latureita, recharge yhdellä letkulla siellä on.
Teslassa on kahdeksan kameraa, joiden avulla Tesla Vision rakentaa mallin ympäriltään. Mutta etäisyyksien määrittäminen ei perustu yksittäisten kuvapisteiden etäisyyden mittaamiseen "stereonäkönä", vaan sen ympäristön mallin, hahmojen tunnistamisen ja auton liikkeen analyysin perusteella jotenkin.
Aika paljon tarvitsevat sitten laitteita kalibrointitarkoituksiiin
https://www.techtimes.com/articles/304416/20240507/tesla-luminar-s-top-lidar-buyer-making-up-10-despite.htm
Asiasta jotain tietävät epäilevät kuitekin että syynä olisi tuleva robotaksi, koska sen pitää oikeasti kyetä autonomiseen ajamiseen.
Varmasti Tesla ottaa LiDARin käyttöön, jos sen todetaan tarpeelliseksi. Kun robotaxi joskus tulee liikenteeseen, sitten nähdään, onko siinä LiDAR vai ei. Etukäteen asiasta on minun mielestä turha väitellä.
Luulenpa että autonomisen ajamisen haasteet ovat ohjelmistoissa enemmän kuin anturiteknologiassa.
Minä kirjoitin pari kuukautta sitten Toijalan aseman visiitistä, ABC 150kW jaettiin neljälle (noin 40kW jokainen), joista 2 teslaa, 2 volvoa. Tesla asemat täysin tyhjänä, olisihan vanha Tesla 130kW ollut paljon parempi kuin 40kW. Kyse oli varmaan hintaerosta, ei pelkästään S-bonuksesta?