Tervon lausunnoista minä olen ymmärtänyt että panostetaan liikaa nopeusrajoituksen pintanopeuksien kameravalvontaan, meille kanssa autoilijoille suurin riski turvallisuuden kannalta on:
1. Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista 17 prosenttia oli rattijuoppoja. Vuosina 1995–2014 keskimäärin joka neljäs pääaiheuttaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta vuonna 2014 osuus oli selvästi alhaisempi.
2. 21 prosentilla moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista syynä oli sairauskohtaus. Vuonna 2014 yli 64-vuotiaiden onnettomuuden pääaiheuttajien osuus oli korkeimmillaan 20 vuoteen.
*3. *17 prosenttia moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista teki itsemurhan.
4. Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69 prosentissa onnettomuuksia.
Noista rattijuopoista sen verran että selvästi yli 90 % menehtyneistä on rattijuopon kuljettajan autossa. Sivullisia uhreja oli alle 10 %, eli jos tarkistetaan asiaa sivullisille aiheutuneina tapaturmaisina onnettomuuslukemina - onko se sitten 1,7 % tasoa?
Toki jokainen sivulliseen kohdistuva liikennekuolema on tragedia, oli se sitten vahinko tai seurausta rangaistavasta ajotavasta.
Nollalinja kuulostaa loogiselta, mutta silloin on hyvä muistaa että muutoin ajotavat saavat olla hyvinkin retuperällä. Toisen takapuskurissa painostaminen on usein ahdistavaa ja peräänajo on tilastoluokka mihin kirjataan ajoneuvon hallinnanmenetyksiä, eli "onnettomuuksia". Ylinopeus puolestaan on usein pelkkä numeroluku jonka todetaan olevan isompi kuin kyltissä lukeva numero.
Muistaakseni päiväsakkosumman korottaminen ylinopeuksissa ei mennyt eduskunnassa läpi, joten siksi lähinnä pienituloisten rangaistustaso koveni raskaasti.
... "meille kanssa autoilijoille suurin riski turvallisuuden kannalta on:
" 1. Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista 17 prosenttia oli rattijuoppoja."
Rattijuoppo tappaa yleensä itsensä ja kyydissä olleen. Aika harvoin muita tielläliikkujia. Ei suuri riski muille kulkijoille.
"2. 21 prosentilla moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista syynä oli sairauskohtaus."
Sairauskohtauksen takia liikenteessä kuolleet aika harvoin törmäävät toisiin autoilijoihin vaarallisesti. "Yleensä törmäyskohde on vaarallinen vain törmäävälle ajoneuvolle itselleen." (Moottori 15.1.2016). Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat tutkivat nämäkin kuolintapaukset. Tieliikenneonnettomuuksien tilastoista poistetaan tautikuolemat. Ei suuri riski muille kulkijoille.
"3. 17 prosenttia moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista teki itsemurhan."
Näissä itsemurhan tekijä ajaa yleensä päin raskasta ajoneuvoa. Raskaan ajoneuvon kuljettaja käsittääkseni loukkaantuu harvoin vakavasti tai kuolee. Sen sijaan kolarit aiheuttavat monille henkisiä ongelmia. Ei suuri riski henkilöautoilijoille.
"4. Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69 prosentissa onnettomuuksia."
Kuljettajan tila on todellakin merkittävä seikka. Kuten keskustelussakin on tullut esiin yhdenkin vakavan onnettomuuden taustalla on useita riskitekijöitä. Jos esim. yksi riskitekijä on väsymys tai kiireisyys (kuljettajan tila) voi mukana olla riskitekijänä myös liian suuri nopeus.
Kun vielä huomioidaan se, että suurempi nopeus pahentaa riskin lisäksi onnettomuuden sattuessa myös seurauksia, kannattaa nopeuksia valvoa.
Nopeuksien valvonta on tehokas ja myös tuottoisa (eikö sekin ole hyvä asia? Jos se vain maksaisi pirusti niin...)tapa parantaa liikenneturvallisuutta. Se ei poissulje sitä, että muihin asioihin kuten esim. liikenneterveyteen tulee panostaa enemmän.
Nopeuksien kameravalvonnalla ei saada liikenteestä poistettua oikeasti vaarallisia kuskeja.
Nykyvalvonta panostaa kahdeksankympinpintaan ylinopeutta ajavan täysjärkisen rahastamiseen tunteettomalla pöntöllä.
Rattijuopot ja huumehörhöt on niitä vaarallisempia ylinopeuskuskeja ja selviävät samasta rysästä kirjepostilla.
Kaipaisin niitä oikeuden päätöksiä, joissa vahvistetaan ylinopeuden ja onnettomuuden välinen syy-yhteys. Ei siis päätöksiä jonka mukaan joku ajoi itsensä kuoliaaksi 60 km tunnissa ylinopeudella vaan ratkaisuja joissa alle 20 km tunnissa ylinopeus yksinään aiheutti turman.
Quu.2018:"Nopeuksien kameravalvonnalla ei saada liikenteestä poistettua oikeasti vaarallisia kuskeja.
Nykyvalvonta panostaa kahdeksankympinpintaan ylinopeutta ajavan täysjärkisen rahastamiseen tunteettomalla pöntöllä.
Rattijuopot ja huumehörhöt on niitä vaarallisempia ylinopeuskuskeja ja selviävät samasta rysästä kirjepostilla."
Kameravalvonnalla saadaa hillittyä nopeuksia. Se vähentää niin suuria kuin pienempiä ylinopeuksia, jotka ovat todellisia liikenteen vaarantajia.
Jos tarkoitat, että valvonnalla pyritään sakottamaan kahdeksankympin alueella vähän yli sitä ajavia kirjoitat pötyä. Sakkoa voi saada vasta sillä rajoitusalueella 90 km/h ajaen (joskus) eli ihan selvästä ylinopeudesta.
Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen.
Näin kertoo OTI päihderaportti:
"Rattijuopon aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli vuosina 2012–2016 yhteensä 241 henkilöä. Kuolleista 182 (76 %) oli juopuneita kuljettajia, 47 (20 %) oli matkustajana rattijuopon kyydissä ja 12 (5 %) kuoli vastapuolen ajoneuvossa.
"Huumekuskien aiheuttamissa 56 moottoriajoneuvo-onnettomuudessa kuoli vuosina 2012–2016 yhteensä 67 henkilöä. Kuolleista 52 oli huumekuljettajia, 13 näiden matkustajia ja 2 kuoli vastapuolen ajoneuvossa."
Kuinka moni näistä vastapuolen tappaneista rattijuopoista ja huumehörhöistä sitten ajoi ylinopeutta ei ole tiedossa.
Vuosina 2012-2016 kuoli moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 959 ihmistä,joista vain 1,5% kuoli vastapuolen ajoneuvossa rattijuopon tai huumehörhön toimesta.
"Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen."
Kenelle samaa nopeutta ajava selväpäinen kuski on vaarallinen??
Quu.2018:"Kenelle samaa nopeutta ajava selväpäinen kuski on vaarallinen??"
Selväpäinenkin ylinopeutta ajava kuski on vaarallinen niin itselle kuin muille sekä taajamissa että muualla. Se johtuu nopeudesta. Suuremmalla nopeudella onnettomuusriski kasvaa ja onnettomuuden sattuessa vahingot ovat pahemman myös silloin, kun onnettomuuden ensisijainen syy ei ole nopeus.
Kun nopeuden vaikutuksia on tutkittu niin lukuisista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella on tehty yleistys, jonka mukaan 5% keskinopeuden nousu (esim, 80 km/h:sta 84 km/h:iin) lisää kuolonkolarin riskiä 20%.
Tietenkin selväpäisyys (ei kännissä tai huumeessa) on liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, mutta se ei kumoa nopeuden suurta merkitystä.
Eki.setä: "Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen."
Ilmeisesti siis vain selvinpäin ylinopeutta ajavat ovat vaarallisia myös muille, joten ylinopeutta tulisi ajaa ainoastaan kännissä tai huumeissa?
"Palstalla kun on pääkaupunkiseudulla asuvia, niin mitä mieltä olette Kehä 1:n pönttötiheydestä ja miksi nopeutta valvotaan siellä niin antaumuksella?"
Pysähtymismatkat ovat vahvasti nopeussidonnaisia, ja peräänajo voi aiheuttaa massiivisen ruuhkan.
Traktorilla ajo on sallittua, eli siellä voi olla liikkuva pullonkaula. Myös ahtaita paikkoja on, eikä niihin kannata syöttää liikennettä nopeammalla vauhdilla kuin mikä sen välityskyky on.
Liittymät ovat paikoin ahtaita, joten niistä pitää mahtua mukaan lyhkäisiin turvaväleihin autoilla mitkä eivät kiihdy nopeasti (ml. raskaat yhdistelmät).
Espoossa on liikennevaloja, kovemmalla vauhdilla pysähtyminen ei enää ole kaikille mieluisaa.
Espoossa ja Helsingissä on liikennemelua, ja sen huomaa parhaiten sunnuntaiaamuisin jolloin sitä ei ole. Liikennemeluun vaikuttaa ajonopeus ja ajoneuvojen määrä.
Yöllä voisi ajaa nopeammin, mutta nopeusrajoitukset ovat 24/7/365. Sama nopeusrajoitus pätee myös seisovassa ruuhkajonossa kuin hiljaisena kesäyönä tai talvimyrskyssä.
Ennen pönttöjä oli isot tietyömaat, joten suoraan ei voi verrata.
Ilman pönttöjä esiintyi painostamista /törkeää piittaamattomuutta turvavälistä aivan eri mittakaavassa kuin nyt.
Olen ollut jonossa missä jonkun kolari Hämeenlinnanväylällä seisautti tuhansien autojen etenemisen Kehä I:llä.
Ei nopeusrajoituksen ainoa tarkoitus ole estää liikennekuolemia, vaan ne joskus vain säätelevät liikennettä, vähän kuten liikennevalot. Maantiellä 80 km/h periaatteessa poistaa ohitustarpeen kokonaan, ellei siellä ole joku joka syystä tai toisesta ajaa hitaasti (mittarivirhe tai kännykkäpuhelu).
Pönttöjen hommia, ensin panostetaan valtavia summia liikenteen sujuvuuteen ja kun liikenne alkaa sujumaan tuodaan pönttöjä tökkimään liikennettä.
Tilastonerot naputtaa tilastoihin, muutaman peltikolarin vähenemisen kameravalvonnan ensimmäisenä vuotena.
Tietysti ne väheni kun liikennevaloristeykset muutettiin eritasoristeyksiksi kiihdytyskaistoineen, siihenhän juuri pyrittiin valtavilla investoinneilla.
Nykyisten mahdollisten peräänajojen syy voi olla kameroista johtuva haitariliike etenkin liukkailla kelillä.
"kun liikenne alkaa sujumaan tuodaan pönttöjä tökkimään liikennettä." "etenkin liukkailla kelillä."
Tästä voin todeta että meillä on näkemysero.
Nopeutta rajoittamalla ei tukita pullonkauloja pysähdyksiin saakka. Joten pöntöt vähentävät ruuhkautumista. Pullonkaulapaikoissa liikennevirran nopeus kiihtyy todella hitaasti jos joku on joutunut pysähtymään ahtauden vuoksi.
Liukkaat kelit on suolatulla tiellä niin harvassa ettei asialla ole varsinaisesti merkitystä. Useimmat kolarit ajetaan logiikan vastaisesti hyvissä keliolosuhteissa.
Karrette: Liikenneturvallisuudessa rangaistavaa on vaaran aiheuttaminen toiselle.... Usein keskustellaan siitä että joku ajoi hurjalla vauhdilla autollaan metsään ja menehtyi törmätessään puuhun, mutta vakavampi puheenaihe on se missä törmäys kohdistuu johonkin toiseen ihmiseen. Eli ruokailutottumusongelma on kuin sillä kaaharilla joka törmää puuhun vahingoittaen itseään, mutta miten ruokailemalla voi vahingoittaa toista samalla tavoin kuin esimerkiksi murjomalla autollaan ajaen toisen ihmisen, eli jalankulkijan suojatiellä henkihieveriin.
En tarkoittanut omalla analogiakommentillani ihan tuollaista konkretiaa, vaan lähdin ajattelumalleja vertaamaan, jos siihen minun kirjoitukseeni viittaat? Mutta vaihdetaan sitten ruokailutottumus vaikka tupakointiin, niin tuota sinun ajatustasi pääsee sitten jotenkin soveltamaan, ehkä - ehkäei?
Pullonkaulojen poistamiseksi kehätienkin mittavat parannukset on tehty.
Kameravalvontapaikalle pitäisi olla liikenneturvallisuudenkannalta perustellut syyt.
Nyt niitä roiskitaan pellonreunoille tieosuuksille missä ei ole vuosiin tai ylipäätään koskaan sattunut mitään merkittävää ylinopeudesta johtuen.
Nyt sitten takaisin aiheeseen. Laskemme yhdessä uhkan kongretiaa.
Viitteksi en voi antaa tilastoa, sillä se on poistettu ”kaikkien hyväksi”. Valtiovallan toimeksiantona.
Siinä vertailtuna olivat promillet suhteessa ylinopeuteen. Kävivät käaikädessä ja poliisikomissaarion laskelmat poistettiin. Syynä ”yllytys kännipäisyyden tukemiseen”.
Se ei ollut toki tarkoitus. Tarkoituksena oli ainoastaan esittää ylinopeuden/promillien suhde toisiinsa.
Vital:"Viitteksi en voi antaa tilastoa, sillä se on poistettu ”kaikkien hyväksi”. Valtiovallan toimeksiantona.
Siinä vertailtuna olivat promillet suhteessa ylinopeuteen. Kävivät käaikädessä ja poliisikomissaarion laskelmat poistettiin. Syynä ”yllytys kännipäisyyden tukemiseen”.
Se ei ollut toki tarkoitus. Tarkoituksena oli ainoastaan esittää ylinopeuden/promillien suhde toisiinsa."
En ole sattunut näkemään tuota. Jokainen ymmärtää, että kännissä ajaminen on riskialttiinpaa kuin selvänä. Sen sijaan läheskään kaikki kuskit eivät ymmärrä, että aika pienikin ylinopeus lisää riskiä.
Kovin kummallista on, että känniläisyyden ja ylinopeuden riskin vertailu olisi yllytystä kännipäisyyteen. Sehän voisi auttaa ymmärtämään ylinopeuden tuomaa riskiä.
EU:n liikenneturvallisuussivustolla esitetään vertailua (australialaistutkimus). Siinä kaupunkialueen rajoitus oli 60 km/h. 65 km/h:n nopeus kaksinkertaisti riskin. Sama riskin kaksinkertaistuminen tuli 0,5 promillen humalasta eli sama kuin rattijuopumusraja Suomessa. 70 km/h:n nopeus korotti riskin 4,2-kertaiseksi, samoin 0,8 promillen humala. Löytynee myös muita vertailevia tutkimuksia.
Nostettiinko 60 rajoitus 65:een joksikin ajaksi ja sitten vertailtiin kolareiden määrää 60/65 nopeuksilla vai miten tuo riskin kaksinkertaistuminen todettiin?
"Ylen mukaan selvin päin ylinopeudella ajanut tavallinen autoilija on vuosien 2010-2014 tilastojen mukaan ollut harvoin syyllinen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.
Kun autolla ajettujen onnettomuuksien tilastoista puhdistetaan sairauskohtauksista ja itsemurhista johtuneet ylinopeudet, oli vähintään yhden kilometrin ylinopeus pääasiallinen kuolinsyy 64 kertaa. Kaikkiaan viidessä vuodessa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 ihmistä."
Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia.
Heiz-Guido:"Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia."
Muistathan, että
1)yhdenkin kuolonkolareiden syitä on yleensä monia. Yleisin syyjoukko on kuljettajan tila "es. alkoholi, sairaus, väsymys, mielentila, kiireisyys"(OTI:n raportti) . Toiseksi yleisin on liian suuri nopeus.
Kun puhutaan pelkästä ylinopeudesta niin pitääkö poistaa sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli kiireinen? Entä sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli väsynyt? jne. jne. Pelkälle ylinopeudelle voi sitten tulla pieni prosentti. Se vaan on aika irti todellisuudesta. Mietipä vähän tätä "pelkkää" ylinopeutta? Kyllä sinä sen varmaankin ymmärrät.
2) Nopeus on muihin tekijöihin verrattuna hyvin poikkeava. Vaikka ylinopeus ei varsinaisesti olisi syynä onnettomuuteen, se pahentaa seurauksia. Esim. 10 km/h:n ylinopeus voi merkitä jarrutuksen jälkeen huomattavasti tätä suurempaa törmäysnopeutta kuin mitä ero oli ajonopeudessa. Mietipä tätäkin.
Kaavamaisella ylinopeusvalvonnalla ei saada riskikuskeja pois liikenteestä, koska ajokortti katsotaan kaahareiden, rattijuoppojen, huumehörhöjen ja yli kahdeksankymppisten perusoikeudeksi.
Heinz-Guido:”Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia.”
Eki: Muistathan, että 1)yhdenkin kuolonkolareiden syitä on yleensä monia.
H-G puhui pääsyystä.
Eki: Kun puhutaan pelkästä ylinopeudesta niin pitääkö poistaa sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli kiireinen? Entä sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli väsynyt? jne. jne.
Ei tarvitse. Riittää, kun poistetaan sellaiset tapaukset, joissa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja on joka tapauksessa tietoisesti asettunut lain ulkopuolelle joko känniääliönä tai itsemurhaajana.
Jos tavoite on ajaa maksimipromilleissa tai tappaa itsensä, ei ryhmityssäännöillä, ajoneuvon paikalla ajoradalla, ajoneuvon teknisillä määräyksillä ja katsastuksella eikä millään muullakaan lain säätämällä asialla ole kyseiselle outlaw-kuljettajalle mitään merkitystä. Ai niin, siinä sivussa, ei myöskään nopeusrajoituksilla.
Minä ymmärsin, että nämä poistetaan laskelmista juuri siksi, että joko tappamistarkoituksessa tai ainakain tappamiseen valmiina liikkeelle lähtenyttä on vähän turha kaitsea niillä määräyksillä, joita hänen ei ole tarkoitus noudattaa?
Kiireinen ja väsynyt ei ole tietoisesti asettumassa lain ulkopuolelle. Hän toimii vilpittömässä mielessä, mutta ajattelemattomasti, joten häneen voidaan vaikuttaa.
Huomaathan, että en puhu näiden eri tavoilla kolareita aiheuttavien syyllisyyden asteesta, vaan mahdollisuudesta vaikuttaa heihin.
Alle jäävälle tietenkin sattuu aivan yhtä kipeästi olipa päälleajaja lain ulkopuolella tahallaan vain ymmärtämättömyyttään ja laiskuuttaan.
Tervon lausunnoista minä olen ymmärtänyt että panostetaan liikaa nopeusrajoituksen pintanopeuksien kameravalvontaan, meille kanssa autoilijoille suurin riski turvallisuuden kannalta on:
1. Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista 17 prosenttia oli rattijuoppoja. Vuosina 1995–2014 keskimäärin joka neljäs pääaiheuttaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta vuonna 2014 osuus oli selvästi alhaisempi.
2. 21 prosentilla moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista syynä oli sairauskohtaus. Vuonna 2014 yli 64-vuotiaiden onnettomuuden pääaiheuttajien osuus oli korkeimmillaan 20 vuoteen.
*3. *17 prosenttia moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista teki itsemurhan.
4. Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69 prosentissa onnettomuuksia.
Olen Karretten kanssa samaa mieltä siitä, että rikemaksut ovat kohtuuttomat pienituloisille.
Toisaalta kannatan nollalinjaa, eli pienistäkin ylinopeuksista ym. saa jonkin rangaistuksen.
Ajokortin kun saa, saa luvan vain opetella ajamaan itsenäisesti liikeenteessä. Oppimisen ei kuitenkaan milloinkaan pitäisi loppua.
Noista rattijuopoista sen verran että selvästi yli 90 % menehtyneistä on rattijuopon kuljettajan autossa. Sivullisia uhreja oli alle 10 %, eli jos tarkistetaan asiaa sivullisille aiheutuneina tapaturmaisina onnettomuuslukemina - onko se sitten 1,7 % tasoa?
Toki jokainen sivulliseen kohdistuva liikennekuolema on tragedia, oli se sitten vahinko tai seurausta rangaistavasta ajotavasta.
Nollalinja kuulostaa loogiselta, mutta silloin on hyvä muistaa että muutoin ajotavat saavat olla hyvinkin retuperällä. Toisen takapuskurissa painostaminen on usein ahdistavaa ja peräänajo on tilastoluokka mihin kirjataan ajoneuvon hallinnanmenetyksiä, eli "onnettomuuksia". Ylinopeus puolestaan on usein pelkkä numeroluku jonka todetaan olevan isompi kuin kyltissä lukeva numero.
Muistaakseni päiväsakkosumman korottaminen ylinopeuksissa ei mennyt eduskunnassa läpi, joten siksi lähinnä pienituloisten rangaistustaso koveni raskaasti.
Quu 2018 kirjoitti raakaa totuutta kuolemaan johtaneista tilastoista.
Tuo kohta 2. Erityisesti oli minulle yllätys.
Kohta 1. On tilastollisesti puutteellinen. Kuuluvatko huumeiden käyttäjät rattijuoppoihin?
Ylinopeutta ajava maistissa oleva, lasketaanko vain osastoon rattijuoppo?
Kohta 3. Vahingoittivatko he muita?
Quu2018:
... "meille kanssa autoilijoille suurin riski turvallisuuden kannalta on:
" 1. Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista 17 prosenttia oli rattijuoppoja."
Rattijuoppo tappaa yleensä itsensä ja kyydissä olleen. Aika harvoin muita tielläliikkujia. Ei suuri riski muille kulkijoille.
"2. 21 prosentilla moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista syynä oli sairauskohtaus."
Sairauskohtauksen takia liikenteessä kuolleet aika harvoin törmäävät toisiin autoilijoihin vaarallisesti. "Yleensä törmäyskohde on vaarallinen vain törmäävälle ajoneuvolle itselleen." (Moottori 15.1.2016). Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat tutkivat nämäkin kuolintapaukset. Tieliikenneonnettomuuksien tilastoista poistetaan tautikuolemat. Ei suuri riski muille kulkijoille.
"3. 17 prosenttia moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleista teki itsemurhan."
Näissä itsemurhan tekijä ajaa yleensä päin raskasta ajoneuvoa. Raskaan ajoneuvon kuljettaja käsittääkseni loukkaantuu harvoin vakavasti tai kuolee. Sen sijaan kolarit aiheuttavat monille henkisiä ongelmia.
Ei suuri riski henkilöautoilijoille.
"4. Kuljettajan tila kuten, alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentila oli mukana kaikkiaan 69 prosentissa onnettomuuksia."
Kuljettajan tila on todellakin merkittävä seikka. Kuten keskustelussakin on tullut esiin yhdenkin vakavan onnettomuuden taustalla on useita riskitekijöitä. Jos esim. yksi riskitekijä on väsymys tai kiireisyys (kuljettajan tila) voi mukana olla riskitekijänä myös liian suuri nopeus.
Kun vielä huomioidaan se, että suurempi nopeus pahentaa riskin lisäksi onnettomuuden sattuessa myös seurauksia, kannattaa nopeuksia valvoa.
Nopeuksien valvonta on tehokas ja myös tuottoisa (eikö sekin ole hyvä asia? Jos se vain maksaisi pirusti niin...)tapa parantaa liikenneturvallisuutta. Se ei poissulje sitä, että muihin asioihin kuten esim. liikenneterveyteen tulee panostaa enemmän.
Ylinopeusrangaistukset on siis liianlieviä verrattuna edellä olleisiin rikkeisiin jos ne on vaaraksi meille kaikille tielläliikkujille.
Quu.2018:Ylinopeusrangaistukset on siis liianlieviä verrattuna edellä olleisiin rikkeisiin jos ne on vaaraksi meille kaikille tielläliikkujille.
Mitä oikein tarkoitat? Voisitko sanoa vähän selvemmin?
Nopeuksien kameravalvonnalla ei saada liikenteestä poistettua oikeasti vaarallisia kuskeja.
Nykyvalvonta panostaa kahdeksankympinpintaan ylinopeutta ajavan täysjärkisen rahastamiseen tunteettomalla pöntöllä.
Rattijuopot ja huumehörhöt on niitä vaarallisempia ylinopeuskuskeja ja selviävät samasta rysästä kirjepostilla.
Kaipaisin niitä oikeuden päätöksiä, joissa vahvistetaan ylinopeuden ja onnettomuuden välinen syy-yhteys. Ei siis päätöksiä jonka mukaan joku ajoi itsensä kuoliaaksi 60 km tunnissa ylinopeudella vaan ratkaisuja joissa alle 20 km tunnissa ylinopeus yksinään aiheutti turman.
Palstalla kun on pääkaupunkiseudulla asuvia, niin mitä mieltä olette Kehä 1:n pönttötiheydestä ja miksi nopeutta valvotaan siellä niin antaumuksella?
Olenko väärässä, kun minusta Kehä 1:llä ei ole kuin autoliikennettä, kaksi kaistaa suuntaansa eikä vastaantulijaan voi oikein törmätä vaikka haluaisi.
Quu.2018:"Nopeuksien kameravalvonnalla ei saada liikenteestä poistettua oikeasti vaarallisia kuskeja.
Nykyvalvonta panostaa kahdeksankympinpintaan ylinopeutta ajavan täysjärkisen rahastamiseen tunteettomalla pöntöllä.
Rattijuopot ja huumehörhöt on niitä vaarallisempia ylinopeuskuskeja ja selviävät samasta rysästä kirjepostilla."
Kameravalvonnalla saadaa hillittyä nopeuksia. Se vähentää niin suuria kuin pienempiä ylinopeuksia, jotka ovat todellisia liikenteen vaarantajia.
Jos tarkoitat, että valvonnalla pyritään sakottamaan kahdeksankympin alueella vähän yli sitä ajavia kirjoitat pötyä. Sakkoa voi saada vasta sillä rajoitusalueella 90 km/h ajaen (joskus) eli ihan selvästä ylinopeudesta.
Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen.
Näin kertoo OTI päihderaportti:
"Rattijuopon aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli vuosina 2012–2016 yhteensä 241 henkilöä. Kuolleista 182 (76 %) oli juopuneita kuljettajia, 47 (20 %) oli matkustajana rattijuopon kyydissä ja 12 (5 %) kuoli vastapuolen ajoneuvossa.
"Huumekuskien aiheuttamissa 56 moottoriajoneuvo-onnettomuudessa kuoli vuosina 2012–2016 yhteensä 67 henkilöä. Kuolleista 52 oli huumekuljettajia, 13 näiden matkustajia ja 2 kuoli vastapuolen ajoneuvossa."
Kuinka moni näistä vastapuolen tappaneista rattijuopoista ja huumehörhöistä sitten ajoi ylinopeutta ei ole tiedossa.
Vuosina 2012-2016 kuoli moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 959 ihmistä,joista vain 1,5% kuoli vastapuolen ajoneuvossa rattijuopon tai huumehörhön toimesta.
"Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen."
Kenelle samaa nopeutta ajava selväpäinen kuski on vaarallinen??
Quu.2018:"Kenelle samaa nopeutta ajava selväpäinen kuski on vaarallinen??"
Selväpäinenkin ylinopeutta ajava kuski on vaarallinen niin itselle kuin muille sekä taajamissa että muualla. Se johtuu nopeudesta. Suuremmalla nopeudella onnettomuusriski kasvaa ja onnettomuuden sattuessa vahingot ovat pahemman myös silloin, kun onnettomuuden ensisijainen syy ei ole nopeus.
Kun nopeuden vaikutuksia on tutkittu niin lukuisista tutkimuksista saatujen tulosten perusteella on tehty yleistys, jonka mukaan 5% keskinopeuden nousu (esim, 80 km/h:sta 84 km/h:iin) lisää kuolonkolarin riskiä 20%.
Tietenkin selväpäisyys (ei kännissä tai huumeessa) on liikenneturvallisuuden kannalta hyvä asia, mutta se ei kumoa nopeuden suurta merkitystä.
Eki.setä: "Rattijuopot ja huumehörhöt ovat varmastikin vaarallisia ylinopeuskuskeja. Kuitenkaan he eivät ole kovinkaan vaarallisia muille tiellä kulkijoille, vaan ennen muuta itselleen."
Ilmeisesti siis vain selvinpäin ylinopeutta ajavat ovat vaarallisia myös muille, joten ylinopeutta tulisi ajaa ainoastaan kännissä tai huumeissa?
Kehätien kameravalvonnalla tumpattiin liikenteen sujuvuutta, mutta onnettomuuksiin vaikutus jää riskilaskelmien tasolle.
"Palstalla kun on pääkaupunkiseudulla asuvia, niin mitä mieltä olette Kehä 1:n pönttötiheydestä ja miksi nopeutta valvotaan siellä niin antaumuksella?"
Pysähtymismatkat ovat vahvasti nopeussidonnaisia, ja peräänajo voi aiheuttaa massiivisen ruuhkan.
Traktorilla ajo on sallittua, eli siellä voi olla liikkuva pullonkaula. Myös ahtaita paikkoja on, eikä niihin kannata syöttää liikennettä nopeammalla vauhdilla kuin mikä sen välityskyky on.
Liittymät ovat paikoin ahtaita, joten niistä pitää mahtua mukaan lyhkäisiin turvaväleihin autoilla mitkä eivät kiihdy nopeasti (ml. raskaat yhdistelmät).
Espoossa on liikennevaloja, kovemmalla vauhdilla pysähtyminen ei enää ole kaikille mieluisaa.
Espoossa ja Helsingissä on liikennemelua, ja sen huomaa parhaiten sunnuntaiaamuisin jolloin sitä ei ole. Liikennemeluun vaikuttaa ajonopeus ja ajoneuvojen määrä.
Yöllä voisi ajaa nopeammin, mutta nopeusrajoitukset ovat 24/7/365. Sama nopeusrajoitus pätee myös seisovassa ruuhkajonossa kuin hiljaisena kesäyönä tai talvimyrskyssä.
Minkä verran ja millaisia onnettomuuksia siellä oli ennen pönttöpaljoutta ja miten tilanne on nyt muuttunut, onko tietoa?
Ennen pönttöjä oli isot tietyömaat, joten suoraan ei voi verrata.
Ilman pönttöjä esiintyi painostamista /törkeää piittaamattomuutta turvavälistä aivan eri mittakaavassa kuin nyt.
Olen ollut jonossa missä jonkun kolari Hämeenlinnanväylällä seisautti tuhansien autojen etenemisen Kehä I:llä.
Ei nopeusrajoituksen ainoa tarkoitus ole estää liikennekuolemia, vaan ne joskus vain säätelevät liikennettä, vähän kuten liikennevalot. Maantiellä 80 km/h periaatteessa poistaa ohitustarpeen kokonaan, ellei siellä ole joku joka syystä tai toisesta ajaa hitaasti (mittarivirhe tai kännykkäpuhelu).
Pönttöjen hommia, ensin panostetaan valtavia summia liikenteen sujuvuuteen ja kun liikenne alkaa sujumaan tuodaan pönttöjä tökkimään liikennettä.
Tilastonerot naputtaa tilastoihin, muutaman peltikolarin vähenemisen kameravalvonnan ensimmäisenä vuotena.
Tietysti ne väheni kun liikennevaloristeykset muutettiin eritasoristeyksiksi kiihdytyskaistoineen, siihenhän juuri pyrittiin valtavilla investoinneilla.
Nykyisten mahdollisten peräänajojen syy voi olla kameroista johtuva haitariliike etenkin liukkailla kelillä.
"kun liikenne alkaa sujumaan tuodaan pönttöjä tökkimään liikennettä." "etenkin liukkailla kelillä."
Tästä voin todeta että meillä on näkemysero.
Nopeutta rajoittamalla ei tukita pullonkauloja pysähdyksiin saakka. Joten pöntöt vähentävät ruuhkautumista. Pullonkaulapaikoissa liikennevirran nopeus kiihtyy todella hitaasti jos joku on joutunut pysähtymään ahtauden vuoksi.
Liukkaat kelit on suolatulla tiellä niin harvassa ettei asialla ole varsinaisesti merkitystä. Useimmat kolarit ajetaan logiikan vastaisesti hyvissä keliolosuhteissa.
Karrette:
Liikenneturvallisuudessa rangaistavaa on vaaran aiheuttaminen toiselle.... Usein keskustellaan siitä että joku ajoi hurjalla vauhdilla autollaan metsään ja menehtyi törmätessään puuhun, mutta vakavampi puheenaihe on se missä törmäys kohdistuu johonkin toiseen ihmiseen. Eli ruokailutottumusongelma on kuin sillä kaaharilla joka törmää puuhun vahingoittaen itseään, mutta miten ruokailemalla voi vahingoittaa toista samalla tavoin kuin esimerkiksi murjomalla autollaan ajaen toisen ihmisen, eli jalankulkijan suojatiellä henkihieveriin.
En tarkoittanut omalla analogiakommentillani ihan tuollaista konkretiaa, vaan lähdin ajattelumalleja vertaamaan, jos siihen minun kirjoitukseeni viittaat? Mutta vaihdetaan sitten ruokailutottumus vaikka tupakointiin, niin tuota sinun ajatustasi pääsee sitten jotenkin soveltamaan, ehkä - ehkäei?
Pullonkaulojen poistamiseksi kehätienkin mittavat parannukset on tehty.
Kameravalvontapaikalle pitäisi olla liikenneturvallisuudenkannalta perustellut syyt.
Nyt niitä roiskitaan pellonreunoille tieosuuksille missä ei ole vuosiin tai ylipäätään koskaan sattunut mitään merkittävää ylinopeudesta johtuen.
Aihehan oli mikä?
Suuri uhka?
Nyt sitten takaisin aiheeseen. Laskemme yhdessä uhkan kongretiaa.
Viitteksi en voi antaa tilastoa, sillä se on poistettu ”kaikkien hyväksi”. Valtiovallan toimeksiantona.
Siinä vertailtuna olivat promillet suhteessa ylinopeuteen. Kävivät käaikädessä ja poliisikomissaarion laskelmat poistettiin. Syynä ”yllytys kännipäisyyden tukemiseen”.
Se ei ollut toki tarkoitus. Tarkoituksena oli ainoastaan esittää ylinopeuden/promillien suhde toisiinsa.
Tämä on vain fakta,
Vital:"Viitteksi en voi antaa tilastoa, sillä se on poistettu ”kaikkien hyväksi”. Valtiovallan toimeksiantona.
Siinä vertailtuna olivat promillet suhteessa ylinopeuteen. Kävivät käaikädessä ja poliisikomissaarion laskelmat poistettiin. Syynä ”yllytys kännipäisyyden tukemiseen”.
Se ei ollut toki tarkoitus. Tarkoituksena oli ainoastaan esittää ylinopeuden/promillien suhde toisiinsa."
En ole sattunut näkemään tuota. Jokainen ymmärtää, että kännissä ajaminen on riskialttiinpaa kuin selvänä. Sen sijaan läheskään kaikki kuskit eivät ymmärrä, että aika pienikin ylinopeus lisää riskiä.
Kovin kummallista on, että känniläisyyden ja ylinopeuden riskin vertailu olisi yllytystä kännipäisyyteen. Sehän voisi auttaa ymmärtämään ylinopeuden tuomaa riskiä.
EU:n liikenneturvallisuussivustolla esitetään vertailua (australialaistutkimus). Siinä kaupunkialueen rajoitus oli 60 km/h. 65 km/h:n nopeus kaksinkertaisti riskin. Sama riskin kaksinkertaistuminen tuli 0,5 promillen humalasta eli sama kuin rattijuopumusraja Suomessa. 70 km/h:n nopeus korotti riskin 4,2-kertaiseksi, samoin 0,8 promillen humala. Löytynee myös muita vertailevia tutkimuksia.
Nostettiinko 60 rajoitus 65:een joksikin ajaksi ja sitten vertailtiin kolareiden määrää 60/65 nopeuksilla vai miten tuo riskin kaksinkertaistuminen todettiin?
"Ylen mukaan selvin päin ylinopeudella ajanut tavallinen autoilija on vuosien 2010-2014 tilastojen mukaan ollut harvoin syyllinen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.
Kun autolla ajettujen onnettomuuksien tilastoista puhdistetaan sairauskohtauksista ja itsemurhista johtuneet ylinopeudet, oli vähintään yhden kilometrin ylinopeus pääasiallinen kuolinsyy 64 kertaa. Kaikkiaan viidessä vuodessa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 ihmistä."
Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia.
Heiz-Guido:"Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia."
Muistathan, että
1)yhdenkin kuolonkolareiden syitä on yleensä monia. Yleisin syyjoukko on kuljettajan tila "es. alkoholi, sairaus, väsymys, mielentila, kiireisyys"(OTI:n raportti) . Toiseksi yleisin on liian suuri nopeus.
Kun puhutaan pelkästä ylinopeudesta niin pitääkö poistaa sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli kiireinen? Entä sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli väsynyt? jne. jne. Pelkälle ylinopeudelle voi sitten tulla pieni prosentti. Se vaan on aika irti todellisuudesta. Mietipä vähän tätä "pelkkää" ylinopeutta? Kyllä sinä sen varmaankin ymmärrät.
2) Nopeus on muihin tekijöihin verrattuna hyvin poikkeava. Vaikka ylinopeus ei varsinaisesti olisi syynä onnettomuuteen, se pahentaa seurauksia. Esim. 10 km/h:n ylinopeus voi merkitä jarrutuksen jälkeen huomattavasti tätä suurempaa törmäysnopeutta kuin mitä ero oli ajonopeudessa. Mietipä tätäkin.
Kaavamaisella ylinopeusvalvonnalla ei saada riskikuskeja pois liikenteestä, koska ajokortti katsotaan kaahareiden, rattijuoppojen, huumehörhöjen ja yli kahdeksankymppisten perusoikeudeksi.
Heinz-Guido:”Siis 64 ihmistä kuoli kolareissa joiden syynä oli pelkkä ylinopeus. 64/1007 = eikö tuo ole 6,4 prosenttia.”
Eki: Muistathan, että 1)yhdenkin kuolonkolareiden syitä on yleensä monia.
H-G puhui pääsyystä.
Eki: Kun puhutaan pelkästä ylinopeudesta niin pitääkö poistaa sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli kiireinen? Entä sellaiset ylinopeudet, joissa kuski oli väsynyt? jne. jne.
Ei tarvitse. Riittää, kun poistetaan sellaiset tapaukset, joissa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja on joka tapauksessa tietoisesti asettunut lain ulkopuolelle joko känniääliönä tai itsemurhaajana.
Jos tavoite on ajaa maksimipromilleissa tai tappaa itsensä, ei ryhmityssäännöillä, ajoneuvon paikalla ajoradalla, ajoneuvon teknisillä määräyksillä ja katsastuksella eikä millään muullakaan lain säätämällä asialla ole kyseiselle outlaw-kuljettajalle mitään merkitystä. Ai niin, siinä sivussa, ei myöskään nopeusrajoituksilla.
Minä ymmärsin, että nämä poistetaan laskelmista juuri siksi, että joko tappamistarkoituksessa tai ainakain tappamiseen valmiina liikkeelle lähtenyttä on vähän turha kaitsea niillä määräyksillä, joita hänen ei ole tarkoitus noudattaa?
Kiireinen ja väsynyt ei ole tietoisesti asettumassa lain ulkopuolelle. Hän toimii vilpittömässä mielessä, mutta ajattelemattomasti, joten häneen voidaan vaikuttaa.
Huomaathan, että en puhu näiden eri tavoilla kolareita aiheuttavien syyllisyyden asteesta, vaan mahdollisuudesta vaikuttaa heihin.
Alle jäävälle tietenkin sattuu aivan yhtä kipeästi olipa päälleajaja lain ulkopuolella tahallaan vain ymmärtämättömyyttään ja laiskuuttaan.