@tracktest kirjoitti:
Motivan mukaan sähkön tuottaminen lisää ilmakehään 164 000 g hiilidioksidia megawattituntia kohden. Ja koska Suomen oloissa sähköauton keskimääräiseksi kulutukseksi arvioidaan yleisesti 0,2 kilowattituntia/km, saadaan laskutoimituksen tulokseksi ja sähköauton päästöluvuksi 29 g/km.
Nesteen oman ilmoituksen mukaan sen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineiden keräykseen ja polttoaineen jalostukseen tarvitaan 12 grammaa hiilidioksidia diesel-autolla ajettua kilometriä kohti. Tämä on alle puolet sähköauton päästöstä.
Biopolttoaineissa täytyy aina selvittää saatavuus. Kuinkahan paljon tuota vähäpäästöistä dieseliä olisi mahdollista tuottaa tarpeeseen nähden? Sähköä riittäisi vaikka kaikelle liikenteelle, jos vain sähköautoja saadaan ajoon.
Olisin mielelläni lukenut itse siitä uusimmasta selvityksestä, edelleen kiinnostaa linkki/lähde.
Toki, tuo pitää varmasti paikkansa. Mutta yhtälailla sähköautoa voi halutessaan ajaa vailla keskimääräisiä tuotannon päästöjä, joko omasta paneelista tai ihan vain tekemällä sähkösopimuksen joka sisältää vain fossiilitonta.
@tracktest kirjoitti:
Vastaus on aika yksinkertainen, voit tankata Suomessa käyttöösi uusiutuvaa dieseliä ja tuottaa ilmakehään vähemmän fossiilista hiilidioksidia kuin ajamalla sähköautolla.
Vastaus on tyhmä, sillä jos sinä tankkaat uusiutuvaa dieseliä, niin joku muu ei tankkaa. Kaikki tuotettu uusiutuva diesel menee koko ajan kaupaksi eikä sitä riitä tarpeeksi nytkään.
@Late1969 kirjoitti:
Alvkin on mahtavaa verotuksen kokonaisoptimointia. Maksetaan mielellään kymppitonni Saksaan eikä viidennes enemmän Suomeen.
Näin Lafferin käyrä toimii. Tuotto alkaa laskea jos tuotteen hinta tai verotus kiristetään ohi käyrän lakipisteen. Kaikki on siis kuten pitääkin kun kohtuullisen hinnan ja kohtuullisen verotuksen tarjoava saa etua viusaasta valinnastaan.
Ja sitten toivotaan, että Suomen menettämät verotulot ilmaantuvat jostain tai hornettien kulut tippuvat mystisesti. Kyllä rahaa omistavat ja käyttävät joutuvat ne verot joka tapauksessa maksamaan, vaikka sitten kahteen kertaan.
Eikä siinä vielä kaikki! Aggressiivisimmat verosuunnittelijat kuulemma jättävät auton kokonaan ostamatta. Pitäisikö alle sadan tonnin autolla ajaville säätää raippavero, joka ohjaisi kansalaisia kuluttamaan vastuullisesti, eli vähintään riittävästi?
Tuntuuko sinustakin, että jollain on jäänyt ymmärtämättä mitä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU-vapaakaupoa-alueella tarkoittaa?
Lightningien hinta aleni mystisesti kesken tarjouskilvan ja teknisen evaluoinnin. Oma epäilykseni on, että Setä Samuli painoi vaakaa Suomen eduksi amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla aivan kuten Olaf Scholtz tekee autokaupassa minun edukseni?
En minäkään pidä tätä järjestelyä kovin järkevänä, kun laivalasteittain käytettyjä autoja roudataan maasta toiseen. Näiden keskustelujen seurauksena olenkim muuttanut omaa suhtautumistani. Kun en voi tätä järjestelyä muuttaa, en käytä enää yhtään energiaani havaitsemieni omituisuuksien vastustamiseen vaan hyväksyn sen ylhäältä annettuna ja hyödynnän omalta kannaltani parhaani mukaan.
@tracktest kirjoitti:
Ilmastoahdistus on täällä jo nyt, mutta olemalla itselleen hieman armollisempi se varmasti hellittää.
Harmi ettei kanssasi voinut tälläkään kertaa keskustella.
Täytyy sanoa, ettei ilmaston muutos ole vielä koskaan päässyt ahdistamaan tai on ehkä yhtenä koronatalvena, kun talvea ei tullut ollenkaan. Ilmasto on kyllä ahdistanut useampanakin syksynä ja keväänä kun maisemat ovat olleet aivan kamalat. Sää taasen on voinut ahdistaa sitäkin useammin - milloin vettä ei ole tullut tarpeeksi, milloin sitä on tullut liikaa tai liian äkkiä, milloin kasvihuonetta ja mansikoita on pitänyt lämmittää hallan takia ja milloin taas tiet on talvella vedetty suolaan sään lämmettyä ja on joutunut likaamaan puhtaan auton, joskus työmatkalla on tuntunut että nyt sataa kyllä jäisiä puukkoja naamaan, joskus on pitänyt ajaa viittäkymppiä aamuyöstä satoja kilometrejä kun näkyvyys on ollut lähes nolla jne...
@tracktest kirjoitti:
Ilmastoahdistus on täällä jo nyt, mutta olemalla itselleen hieman armollisempi se varmasti hellittää.
Harmi ettei kanssasi voinut tälläkään kertaa keskustella.
Täytyy sanoa, ettei ilmaston muutos ole vielä koskaan päässyt ahdistamaan tai on ehkä yhtenä koronatalvena, kun talvea ei tullut ollenkaan. Ilmasto on kyllä ahdistanut useampanakin syksynä ja keväänä kun maisemat ovat olleet aivan kamalat. Sää taasen on voinut ahdistaa sitäkin useammin - milloin vettä ei ole tullut tarpeeksi, milloin sitä on tullut liikaa tai liian äkkiä, milloin kasvihuonetta ja mansikoita on pitänyt lämmittää hallan takia ja milloin taas tiet on talvella vedetty suolaan sään lämmettyä ja on joutunut likaamaan puhtaan auton, joskus työmatkalla on tuntunut että nyt sataa kyllä jäisiä puukkoja naamaan, joskus on pitänyt ajaa viittäkymppiä aamuyöstä satoja kilometrejä kun näkyvyys on ollut lähes nolla jne...
Syytä huoleen on, jos ahdistus lamaannuttaa ja hankaloittaa arkielämää. Ahdistuneet ihmiset skannaavat ympäristöään jatkuvasti vaaran varalta. Mielen täyttävät huolestuneet ajatukset, pelot ja murehtiminen siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. On hyödyllistä oppia tuntemaan, mitkä asiat laukaisevat ahdistuksen, mitkä ylläpitävät sitä ja mikä sille altistaa. Kun ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, se rauhoittaa mieltä. Näillä mennään!
Uuden selvityksen* perusteella edes Nesteen uusiutuvalla biodieselillä ei ole mahdollista päästä alle sähköauton hiilipäästöjen.
En löytänyt lähdettä Nesteen 12g/km päästöille, mutta sanovat päästöjen laskevan 90% fossiilidieseliin nähden. Hieman alle 5 litran kulutuksella se vastaa 12g/km päästöjä.
Fingridin mukaan Suomessa kulutetun sähkön keskipäästö vuonna oli 60g / kWh, mikä tekee sähköautolle samat 12g/km kuin biodieselille.
Tämän jälkeen Suomessa on kuitenkin otettu käyttöön Olkiluoto 3, sekä uutta tuuli- ja aurinkovoimaa, joten 2023 päästöt tullevat olevaan edellisvuotta matalammat.
Sähköauto tosin häviää pelkkää biodieseliä käyttävälle autolle jos otetaan mukaan auton valmistuksen päästöt, ja toki muuttujia voidaan ottaa lisääkin, alkaen biodieselin riittävyydestä jatkuen vaikkapa sähköauton latausajankohtaan ja lataushetken mukaisiin sähköntuotatantomuotoihin. Siihen ei minulla riitä aika eikä data.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa käytettävä sähkö ei ole fossiilisesta hiilidioksidista vapaata. Uuden selvityksen mukaan diesel-autolla on mahdollista ajaa niin, että ajamisesta aiheutuu vähemmän fossiili-hiiltä kuin sähköautosta.
Huomaa olion hengitelleen liikaa menneisyydessä lyijyä kun tuollaista edes esittää.
Esim. Ihan pikku yksityiskohtana tuossa mainospuheessa ei ole huomioitu co2 päästöjä metsien kaadosta ja polttamisesta palmuistutuksille tai muille öljykasveille. Saatikka biodiversiteetin tuhoa miljoonien lajien hävittämisellä.
@tracktest kirjoitti:
Suomessa käytettävä sähkö ei ole fossiilisesta hiilidioksidista vapaata. Uuden selvityksen mukaan diesel-autolla on mahdollista ajaa niin, että ajamisesta aiheutuu vähemmän fossiili-hiiltä kuin sähköautosta.
Huomaa olion hengitelleen liikaa menneisyydessä lyijyä kun tuollaista edes esittää.
Esim. Ihan pikku yksityiskohtana tuossa mainospuheessa ei ole huomioitu co2 päästöjä metsien kaadosta ja polttamisesta palmuistutuksille tai muille öljykasveille. Saatikka biodiversiteetin tuhoa miljoonien lajien hävittämisellä.
Saattaa olla omissa keuhkoissasi enemmän paskaa, kuin täällä. Olette te erikoisia tapauksia näiden syytöstenne kanssa. Katso trolli peiliin ja katso tarkoin mitä siellä näet.
@Topi27 kirjoitti:
Huomaa olion hengitelleen liikaa menneisyydessä lyijyä kun tuollaista edes esittää.
Esim. Ihan pikku yksityiskohtana tuossa mainospuheessa ei ole huomioitu co2 päästöjä metsien kaadosta ja polttamisesta palmuistutuksille tai muille öljykasveille. Saatikka biodiversiteetin tuhoa miljoonien lajien hävittämisellä.
Eikös puhe ollut Suomesta? Montako kertaa samojen puiden kaadon päästö ja hiilinielun tilapäinen katoaminen pitää laskea rasittamaan lopputuotetta? Miten jyvitit puun kaatamisen vaikkapa UPM:n prosessisss sellutonnin, biodieselin ja mahdollisesti lämmöksi poltettavan prosessijätteen kesken jos sitä vielä jää?
Jos taas oli puhe ulkomaista, linkitin jo aikoja sitten jutun, jossa kerrottiin havainnosta että öljypalmu ei vaadi sademetsän tuhoamista koska sen viljely onnistuu ilmankin.
M880 laskelma grammaa kilometrille kuulostas asialliselta, mutta turha sen vuoksi on irrota henkseleistään. Biopolttoaine vähentää silti dieselin fossiilisia päästöjä. Kuinka paljon ja verrattuna mihin riippuu kulutuksesta. Se vähennys tapahtuu varsin vaivatta tankkaamisen yhteydessä.
Minä myönnän laskevani omia kustannuksiani. Hiilipäästölle asetettu hinta ohjaa valintojani tässä uudessa elämässäni, jossa käytän omaa päätösvaltaani niissä asioissa joihin voin itse vaikuttaa ja lakkaan valittamasta niistä joille en mitään mahda. Vaikkapa hintamanipulaatiosta valittamisen sijaan katson miten voin minimoida sen haitat itselleni.
Jos joku haluaa kilpailla päästövähennyksessä, laskekoon koko elämisensä hiilitaseen ennen kuin vetoaa oman rankingin nostamista tai muiden alentamista. Voidaan myös sopia, että itsemurhaajat ovat kisan voittajia ja heistä parhaiten sijoittuvat ne, jotka vaativat jälkisäädöksessään arkkuhautausta pintakäsittelemättömässä sahalauta-arkussa paljon öljyä tai kaasua kuluttavan tuhkauksen sijaan.
Helsingin Sanomissa oli juttu otsikolla "Mitä on syönyt ”sähkö-Passat”? Kurkistimme sisään yhteen vuoden odotetuimmista autoista. Isoa uutta ID.7 -sähköautoa esiteltiin Helsingissä, mutta kenelle auto on tarkoitettu?"
Poimintaa jutusta:
QUOTE: Melko harvalla suomalaisella on varaa maksaa 60 000 euroa autosta, ellei sitä saa neuvoteltua työsuhdeautoksi. Hintaan liittyy asia, jota K-Auton esittelytilaisuudessa sivuttiin ennen kuin päästiin hämmästelemään autoa. Toimialajohtaja Sami Kiisken mukaan liikenne sähköistyy, se on varma juttu. Suomessa on myös herätty asiaan jossain määrin. Maamme on Kiiskin mukaan esimerkiksi poikkeuksellisen edistynyt latausverkoston suhteen. Silti edelleen Suomen autokannasta noin kaksi prosenttia autoista on sähköautoja. Koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi jonkin aikaa sähköautojen suhteen on ollut toimitusvaikeuksia, mutta nyt ne ovat Kiisken mukaan pääosin poistuneet ja kauppaa voisi alkaa käydä.Sen pitäisi olla nopeaa: Suomen tavoitteena on ollut puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Niin ei näytä käyvän. ”Jotain radikaalia täytyy tehdä, jotta se onnistuisi”, Kiiski sanoo. Vuoden vaihteeseen saakka oli vielä voimassa hankintatuki sähköautoille. Hallitusohjelma on ollut Kiisken mukaan pettymys. ”Autokannan uudistamista ei otettu juuri ollenkaan huomioon, vaikka suunta olisi käännettävä nopeasti kohti vähäpäästöisiä autoja.” Nyt pitäisi vaan keksiä, millaisella politiikalla sähköautoon siirtyminen voisi olla mahdollisimman usealle suomalaiselle mahdollista UNQUOTE
Täytyy hämmästellä HS-toimittaja Jose Riikosen ja toimialajohtaja Sami Kiisken logiikkaa. Esittelyssä on auto, jota aiheesta pidetään kalliina ja siksi harvojen saavutettavissa olevana. Miten voi heti perään ihmetellä, miksei näitä sähköautoja sitten mene? Ja mitä ihmeen "politiikkaa" Suomessa pitäisi tehdä että menekki kasvaisi?
Eikö tuosta yhdistelmästä nyt näe mistä on kyse? Jos ei näe, niin tässä kevyesti rautalankaa: jos esitellään pelkästään 60000€ maksavia uusia ja isoja sähköautoja ja niihin on harvalla varaa (koon kanssa tarvettakaan), niin se tarkoittaa suomeksi, että niitä ostetaan vähän. Silloin sähköautojen kanta ei tule kasvamaan! Verrataan vaikka suoraan autokannan ikää, siihen mitä eniten ostetaan ja mihin hintaan vuositasolla uutena - hälyttävän laskevalla trendillä vielä.
Mitä tekemistä millään politiikalla on asian kanssa? Kallis auto on edelleen kallis auto, jollei toimialajohtaja ja toimittaja haaveile, että poliittisella päätöksellä uusien sähköautojen hintoja alennetaan? Tuskin tulee tapahtumaan. Hankintatuki oli "pettymys", mutta voisiko se johtua siitä, että 60000 hintaluokassa 2000 alennus ei oikein vaikuta mitään, jollei ole varaa 58000 autoonkaan, koska sekin on kallis. Noin karkeasti ilmaistuna.
Ihan pieniä merkkejä edullisempien sähköautojen tarjonnan kasvamisesta on tietysti näkyvissä, jopa "uusilla" korivaihtoehdoilla. Mutta ei yksikään poliitikko niistä saa kunniaa, vaan yllättävän harva määrä tehtaita, jotka lähtevät vain möhköjä monipuolisemmalla mallistollaan myymään niitä. Eli tehtaille kuuluu myös haukut tarjonnan kapeudesta. Isommat tekevät kuitenkin lähinnä kermankuorintaa noilla uusilla sähköautoillaan, joihin ainakaan Suomen kriittinen ostajakuntamassa ei näytä kykenevän. Tai jos kykenisi, niin ei taida haluta. Möhköjen kokoluokassa ainakaan, jos tarve on pienemmälle, tai pienelle - joita ei käytännössä löydy.
Lopputulemana pitäisi pystyä päättelemään, ettei autokanta uudistu, tai sähköisty jos ei tarjonta kohtaa kriittistä ostajakuntamassaa oikeilla hinnoilla. Ainoastaan kalliilla työsuhdeautoilla ajavien "tarpeita", joita Suomessakaan ei ole määräänsä enempää. Eikä sitä valmistajien tarjonnan puutetta mitenkään korjaa "kehittyvä latausinfrakaan".
"Jotain radikaalia pitäisi tehdä...."? Huohhh......
Hankintatuissa on ongelmana se, että kaikki pääsevät osallistumaan harvojen autojen rahoitukseen. Ostokykyisimmät saavat apua ostokseensa ja nappaavat hyödyt. Periaatteessa tukien jatkuessa kaikille tuetaan auto, joten kaikki voisivat sen heti maksaa itse. Autojen määrän lisääminen ei ole ratkaisu oikein mihinkään ongelmaan, paitsi jossain vaiheessa autokanta saattaa uusiutua, jos vanhoja autoja pidetään ongelmana.
Työsuhdeautoista taidetaan järjestää jotain kauneuskilpailuja. Oma työnantaja suosii sähköautoja lisäämällä palkkaan reilun 500€ avustuksen, jos auto on työn vuoksi pakko ottaa eli työajoja kertyy vuosittain tietyn rajan yli. Lisäksi CO2 nollapäästöt vähentävät neljänneksellä leasing-maksun vaikutusta palkkapussiin. Nämä kaikki siis koska autoetu on palkan osa. Järjestelyt auttavat sen verran, että tyypillinen 60k€ auto maksaa haltijalleen 200-300€/kk vrt nettopalkkaan jos autoa ei olisi.
No, edut koskevat vain vapaata autoetua joiden määrä on vähäinen. Käyttöetu jonka saa kuka tahansa vakituinen työntekijä maksaa nettona lähelle leasing-auton kk-maksua joka nykykorkojen aikana on 800€ kahta puolen näissä tyypillisissä merkeissä. Silloin kun nettopalkka putoaa esimerkiksi 3300€ -> 2500€/kk niin auto voi tuntua kalliilta.
Kolmenkympin Audi quattro vähentää minun kiinnostustani kuudenkympin volkkariin, vaikka vanhakin mies jaksaa ajaa pieniakkuisen quattron akun tyhjäksi kusematta.
Ei sekään vielä aivan kaiken kansan auto ole, mutta kynnys laskee koko ajan. Minullakin vielä hetki sitten 30 - 40 k€ välillä ollut dieselin kannattavuusraja putosi jo parinkympin tienoille.
Hintakilpailun ja autojen saatavuuden parantumisen seurauksena uudehkojen käytettyjen tuonti alentaa sähköauton hankintakynnystä nyt uusia ja kalliita nopeammin.
Hintakilpailun ja autojen saatavuuden parantumisen seurauksena uudehkojen käytettyjen tuonti alentaa sähköauton hankintakynnystä nyt uusia ja kalliita nopeammin.
Miten tuon kerrot tehtaalle, tai uusien autojen myyjälle? Sellaisiahan tuon jutun toimialajohtaja taitaa edustaa? Muuten mainitsemasi tilanne on joillekin kuluttajille hyvä asia.
Ja edelleen, ei vain se hinta, vaan myös se ettei möhkö-SUV:eille ja 5m pitkille sedaneille ole ihan kaikilla tarvetta. Vaikka niitä ulkomailta saataisiinkin käytettynä. Pikku- ja farmariautotarjonta on käytännössä olematonta.
Uskoisin myös, ettei tuntikausien lataus joka 200km ihan kovin montaa kiinnosta hankkimaan alkuaikojen Leafia tms. vain harrastuksen ja päästökiintiön alentamiseen osallistumisen vuoksi. Auto ostetaan käyttöön, ei tolpan johtoon kiinnittämistä varten.
Hintakilpailun ja autojen saatavuuden parantumisen seurauksena uudehkojen käytettyjen tuonti alentaa sähköauton hankintakynnystä nyt uusia ja kalliita nopeammin.
Miten tuon kerrot tehtaalle, tai uusien autojen myyjälle? Sellaisiahan tuon jutun toimialajohtaja taitaa edustaa? Muuten mainitsemasi tilanne on joillekin kuluttajille hyvä asia.
Ja edelleen, ei vain se hinta, vaan myös se ettei möhkö-SUV:eille ja 5m pitkille sedaneille ole ihan kaikilla tarvetta. Vaikka niitä ulkomailta saataisiinkin käytettynä. Pikku- ja farmariautotarjonta on käytännössä olematonta.
Uskoisin myös, ettei tuntikausien lataus joka 200km ihan kovin montaa kiinnosta hankkimaan alkuaikojen Leafia tms. vain harrastuksen ja päästökiintiön alentamiseen osallistumisen vuoksi. Auto ostetaan käyttöön, ei tolpan johtoon kiinnittämistä varten.
200 km päivässä riittää kuulemma lähes kaikille ja sähkistä ei tarvitse ladata erikseen, vain johto kiinni kotona.
Mihin tarvitaan kohta 1000km:n rangella menevä ja yleisesti 400km rangella kulkevia? Miksei kuulemma riitä niiden kuskeille? Tarviiko ne aina isot autot vielä?
Hintakilpailun ja autojen saatavuuden parantumisen seurauksena uudehkojen käytettyjen tuonti alentaa sähköauton hankintakynnystä nyt uusia ja kalliita nopeammin.
Miten tuon kerrot tehtaalle, tai uusien autojen myyjälle?
EVVK. Minun tehtäväni ei ole valistaa valmistajia ja kauppiaita, joten jätän tuon kernaasti sinun mietittäväksi.
Jos tavoite on autokannan uusiutuminen, teen oman osani vaihtamalla autoni uudempaan ja muut saavat huolehtia omistaan.
@Kumppani kirjoitti:
No sitte hei! Viestiä vaan tehtaille!
Mihin tarvitaan kohta 1000km:n rangella menevä ja yleisesti 400km rangella kulkevia? Miksei kuulemma riitä niiden kuskeille? Tarviiko ne aina isot autot vielä?
Mitä väliä kun ostaja saa tehdä oman valintansa itse?
Jos 1000 km patterikasa käy kaupaksi, sitten sille on kaupallinen tarve. Jos 200 km tuntuu ostajan mielestä sopivammalta, niitäkin saa.
EVVK. Minun tehtäväni ei ole valistaa valmistajia ja kauppiaita, joten jätän tuon kernaasti sinun mietittäväksi. Jos tavoite on autokannan uusiutuminen, teen oman osani vaihtamalla autoni uudempaan ja muut saavat huolehtia omistaan.
Ainiin, unohdin ihan, että 740GLE vaihtaa omaan napaansa tarvittaessa, vaikka muuten on keskustelevinaan ns. yleisellä tasolla.
Vinkkinä sinulle siis, ettei tässä tarkasteltu sinun tarvettasi, vaan keskustellaan sähköautomarkkinasta ja tarjonnasta laajasti. Ja paitsi uusina hankittavaksi, niin myös käytettyinä. Vaikka minä sinulle ikään kuin vastasinkin, niin olisin toivonut, ettet ymmärtänyt kirjoitusta ihan noin henk.kohtaiseksi.
Mitä väliä kun ostaja saa tehdä oman valintansa itse? Jos 1000 km patterikasa käy kaupaksi, sitten sille on kaupallinen tarve. Jos 200 km tuntuu ostajan mielestä sopivammalta, niitäkin saa.
Sinulta katosi sopivasti tuossakin keskusteluun ihan itse tuomasi "ne käytetyt autot, joita voi tuoda ulkomailta".
Osaisitko millään hahmottaa sellaista lähtökohtaa tässä autojen sähköistymistavoitteessa (ei vain sinulle), ettei sähköautojen valikoimassa olisi syytä unohtaa muitakin kuin SUV:ien- ja isojen sedanien ostajat? Tunnistatko, että polttisautoja on syystä tehty eri kokoisina, myös pieninä ja keskikokoisina jo maailman sivu, eikä se tarve muutu siksi, että Suomi haluaa vähentää päästöjä johonkin vuoteen mennessä?
Mutta tuosta rangesta: tarkoitin siis sitä, että ison kasan rahaa ostavalla on mahdollista hankkia vaikka 1000km rangella olevan uuden sähkiksen. Tai jotakin 400km ja sen väliin.
Jos rahaa on vähemmän, joutuu ostamaan tänä päivänä käytetyn, uudet on ulottumattomissa aika monelta, ehkä ymmärrät senkin? Rahat voi riittää vaikka vanhaan Leaf I:een.
Oletetaan että sen kokoluokka riittää muuten. Jos olen oikein lukenut, niin niillä pääsee (ja pääsi) vain luokkaa 200km:n rangella. Jos tarve on päästä vaikka 300km, joka on mahdollista polttiksella (ja reilusti päällekin), niin miten saat surkeamman rangen vaikuttamaan "omalta valinnalta"?
Kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei tarjonnasta löydy sopivaa sähköautoa - vielä. Vain sellaisen vanhan sukupolven sähkärin, jolla ei pääse tarpeeksi pitkälle ilman että latailee tuntitolkulla päivässä - siis kesken matkan.
Kaikkihan eivät mene kotiin kun 200 on päivässä täynnä, sanoi late1969 mitä tahansa. Niin, siellä kotonahan - jopa kerrostalossa - on oltava sitten se pitkä roikkakin, josta Quu vinkkasi. Ihan kaikki eivät asu myöskään omakotitalossa jne.
Mihin tässä ulkopuolista päättäjää tarvitaan?
Ei ulkopuolista päättäjää yksilön auton hankintaan, miten ihmeessä onnistut kääntämään asian sellaiseksi? Jos jossakin tarvitaan päättäjiä päätöksiä tekemään, niin tehtailla toimittamaan sitä tarjontaa erilaisten autojen kysyntään. Muillekin kuin 60k€:n möhköjen ostajille ja silti ihan kohtuurangeihin kykenevinä. Ei vain sinulle mietittyjä, vaikka se voi olla hankala sinulle hahmottaa.
Ja sitten kaiken maailman toimialajohtajat ja toimittajat ihmettelee, miksei Suomen autokanta kasva! Etkö oikeasti näe asiayhteyksiä?
Isot autoverot vaan uusille polttomoottoriautoille niin sähköautokauppa käy hyvin. (Kun kallistunut uusien polttisautojen hinta valuu käytettyihinkin niin on sitten halvempaa vaihtaa vanha polttomoottoriauto uuteen sähköautoon.)
Elikkä tässä valtion kukkarolle ilmainen tai jopa tuottava sähköautojen hankintatuki 😋
Isot autoverot vaan uusille polttomoottoriautoille niin sähköautokauppa käy hyvin. Elikkä tässä valtion kukkarolle ilmainen tai jopa tuottava sähköautojen hankintatuki
Ai miten lapsellista yksinkertaistamista!
Minkä nurkan takana ne luuraa ne uudet pienet ja edulliset sähköautot, tai vaikka farkut, jos homma on Suomen valtion verotuksellisesti hoidettavissa? Ja miksi ne siellä ovat?
Osaatko kertoa, mikä olikaan uuden auton keskihinta, noin verrokiksi? Mitä sähköautomalleja löydät siinä hintaluokassa? Vaihtoehtoisesti voisit kertoa, miten nettotulot kasvavat, jotta on varaa hankkia 50000 ja siitä ylöspäin maksavia ja nyt eniten tarjolla olevat sähköautoja pystyisi hankkimaan. Voisit myös tarkistella käytettyjen tarjontaa sinäkin, onko se niin kattava kuten polttikset, joita hankitaan oikein hyvistä syistä. Kelpaisko sellainen syyksi, että sillä pystyy ajamaankin, eikä roikottamaan hitaassa latauksessa sähkötolpassa, koska käytetyn range oli 10 vuotta sitten aika olematon, vaikka nyt hinta olisikin jollekin passeli?
Isot autoverot vaan uusille polttomoottoriautoille niin sähköautokauppa käy hyvin. Elikkä tässä valtion kukkarolle ilmainen tai jopa tuottava sähköautojen hankintatuki
Ai miten lapsellista yksinkertaistamista!
Siksi laitoinkin tämän: 😋, ettei tarvitse olla niin fiksu ymmärtääkseen paradoksia.
Biopolttoaineissa täytyy aina selvittää saatavuus. Kuinkahan paljon tuota vähäpäästöistä dieseliä olisi mahdollista tuottaa tarpeeseen nähden? Sähköä riittäisi vaikka kaikelle liikenteelle, jos vain sähköautoja saadaan ajoon.
Olisin mielelläni lukenut itse siitä uusimmasta selvityksestä, edelleen kiinnostaa linkki/lähde.
Toki, tuo pitää varmasti paikkansa. Mutta yhtälailla sähköautoa voi halutessaan ajaa vailla keskimääräisiä tuotannon päästöjä, joko omasta paneelista tai ihan vain tekemällä sähkösopimuksen joka sisältää vain fossiilitonta.
Ilmastoahdistus on täällä jo nyt, mutta olemalla itselleen hieman armollisempi se varmasti hellittää.
Nykyisten koulun alkavien lastenlapset kyselee museossa polttomoottorista mikä toi on, niin kuin nykyiset reikälevyllisestä puhelimesta.
Vastaus on tyhmä, sillä jos sinä tankkaat uusiutuvaa dieseliä, niin joku muu ei tankkaa. Kaikki tuotettu uusiutuva diesel menee koko ajan kaupaksi eikä sitä riitä tarpeeksi nytkään.
Näin Lafferin käyrä toimii. Tuotto alkaa laskea jos tuotteen hinta tai verotus kiristetään ohi käyrän lakipisteen. Kaikki on siis kuten pitääkin kun kohtuullisen hinnan ja kohtuullisen verotuksen tarjoava saa etua viusaasta valinnastaan.
Eikä siinä vielä kaikki! Aggressiivisimmat verosuunnittelijat kuulemma jättävät auton kokonaan ostamatta. Pitäisikö alle sadan tonnin autolla ajaville säätää raippavero, joka ohjaisi kansalaisia kuluttamaan vastuullisesti, eli vähintään riittävästi?
Tuntuuko sinustakin, että jollain on jäänyt ymmärtämättä mitä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU-vapaakaupoa-alueella tarkoittaa?
Lightningien hinta aleni mystisesti kesken tarjouskilvan ja teknisen evaluoinnin. Oma epäilykseni on, että Setä Samuli painoi vaakaa Suomen eduksi amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla aivan kuten Olaf Scholtz tekee autokaupassa minun edukseni?
En minäkään pidä tätä järjestelyä kovin järkevänä, kun laivalasteittain käytettyjä autoja roudataan maasta toiseen. Näiden keskustelujen seurauksena olenkim muuttanut omaa suhtautumistani. Kun en voi tätä järjestelyä muuttaa, en käytä enää yhtään energiaani havaitsemieni omituisuuksien vastustamiseen vaan hyväksyn sen ylhäältä annettuna ja hyödynnän omalta kannaltani parhaani mukaan.
Harmi ettei kanssasi voinut tälläkään kertaa keskustella.
Täytyy sanoa, ettei ilmaston muutos ole vielä koskaan päässyt ahdistamaan tai on ehkä yhtenä koronatalvena, kun talvea ei tullut ollenkaan. Ilmasto on kyllä ahdistanut useampanakin syksynä ja keväänä kun maisemat ovat olleet aivan kamalat. Sää taasen on voinut ahdistaa sitäkin useammin - milloin vettä ei ole tullut tarpeeksi, milloin sitä on tullut liikaa tai liian äkkiä, milloin kasvihuonetta ja mansikoita on pitänyt lämmittää hallan takia ja milloin taas tiet on talvella vedetty suolaan sään lämmettyä ja on joutunut likaamaan puhtaan auton, joskus työmatkalla on tuntunut että nyt sataa kyllä jäisiä puukkoja naamaan, joskus on pitänyt ajaa viittäkymppiä aamuyöstä satoja kilometrejä kun näkyvyys on ollut lähes nolla jne...
Syytä huoleen on, jos ahdistus lamaannuttaa ja hankaloittaa arkielämää. Ahdistuneet ihmiset skannaavat ympäristöään jatkuvasti vaaran varalta. Mielen täyttävät huolestuneet ajatukset, pelot ja murehtiminen siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. On hyödyllistä oppia tuntemaan, mitkä asiat laukaisevat ahdistuksen, mitkä ylläpitävät sitä ja mikä sille altistaa. Kun ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, se rauhoittaa mieltä. Näillä mennään!
Uuden selvityksen* perusteella edes Nesteen uusiutuvalla biodieselillä ei ole mahdollista päästä alle sähköauton hiilipäästöjen.
En löytänyt lähdettä Nesteen 12g/km päästöille, mutta sanovat päästöjen laskevan 90% fossiilidieseliin nähden. Hieman alle 5 litran kulutuksella se vastaa 12g/km päästöjä.
Fingridin mukaan Suomessa kulutetun sähkön keskipäästö vuonna oli 60g / kWh, mikä tekee sähköautolle samat 12g/km kuin biodieselille.
Tämän jälkeen Suomessa on kuitenkin otettu käyttöön Olkiluoto 3, sekä uutta tuuli- ja aurinkovoimaa, joten 2023 päästöt tullevat olevaan edellisvuotta matalammat.
*Googlasin ihan itse äsken.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/co2/
Sähköauto tosin häviää pelkkää biodieseliä käyttävälle autolle jos otetaan mukaan auton valmistuksen päästöt, ja toki muuttujia voidaan ottaa lisääkin, alkaen biodieselin riittävyydestä jatkuen vaikkapa sähköauton latausajankohtaan ja lataushetken mukaisiin sähköntuotatantomuotoihin. Siihen ei minulla riitä aika eikä data.
Huomaa olion hengitelleen liikaa menneisyydessä lyijyä kun tuollaista edes esittää.
Esim. Ihan pikku yksityiskohtana tuossa mainospuheessa ei ole huomioitu co2 päästöjä metsien kaadosta ja polttamisesta palmuistutuksille tai muille öljykasveille. Saatikka biodiversiteetin tuhoa miljoonien lajien hävittämisellä.
Saattaa olla omissa keuhkoissasi enemmän paskaa, kuin täällä. Olette te erikoisia tapauksia näiden syytöstenne kanssa. Katso trolli peiliin ja katso tarkoin mitä siellä näet.
Eikös puhe ollut Suomesta? Montako kertaa samojen puiden kaadon päästö ja hiilinielun tilapäinen katoaminen pitää laskea rasittamaan lopputuotetta? Miten jyvitit puun kaatamisen vaikkapa UPM:n prosessisss sellutonnin, biodieselin ja mahdollisesti lämmöksi poltettavan prosessijätteen kesken jos sitä vielä jää?
Jos taas oli puhe ulkomaista, linkitin jo aikoja sitten jutun, jossa kerrottiin havainnosta että öljypalmu ei vaadi sademetsän tuhoamista koska sen viljely onnistuu ilmankin.
M880 laskelma grammaa kilometrille kuulostas asialliselta, mutta turha sen vuoksi on irrota henkseleistään. Biopolttoaine vähentää silti dieselin fossiilisia päästöjä. Kuinka paljon ja verrattuna mihin riippuu kulutuksesta. Se vähennys tapahtuu varsin vaivatta tankkaamisen yhteydessä.
Minä myönnän laskevani omia kustannuksiani. Hiilipäästölle asetettu hinta ohjaa valintojani tässä uudessa elämässäni, jossa käytän omaa päätösvaltaani niissä asioissa joihin voin itse vaikuttaa ja lakkaan valittamasta niistä joille en mitään mahda. Vaikkapa hintamanipulaatiosta valittamisen sijaan katson miten voin minimoida sen haitat itselleni.
Jos joku haluaa kilpailla päästövähennyksessä, laskekoon koko elämisensä hiilitaseen ennen kuin vetoaa oman rankingin nostamista tai muiden alentamista. Voidaan myös sopia, että itsemurhaajat ovat kisan voittajia ja heistä parhaiten sijoittuvat ne, jotka vaativat jälkisäädöksessään arkkuhautausta pintakäsittelemättömässä sahalauta-arkussa paljon öljyä tai kaasua kuluttavan tuhkauksen sijaan.
Helsingin Sanomissa oli juttu otsikolla "Mitä on syönyt ”sähkö-Passat”? Kurkistimme sisään yhteen vuoden odotetuimmista autoista. Isoa uutta ID.7 -sähköautoa esiteltiin Helsingissä, mutta kenelle auto on tarkoitettu?"
Poimintaa jutusta:
QUOTE: Melko harvalla suomalaisella on varaa maksaa 60 000 euroa autosta, ellei sitä saa neuvoteltua työsuhdeautoksi. Hintaan liittyy asia, jota K-Auton esittelytilaisuudessa sivuttiin ennen kuin päästiin hämmästelemään autoa. Toimialajohtaja Sami Kiisken mukaan liikenne sähköistyy, se on varma juttu. Suomessa on myös herätty asiaan jossain määrin. Maamme on Kiiskin mukaan esimerkiksi poikkeuksellisen edistynyt latausverkoston suhteen. Silti edelleen Suomen autokannasta noin kaksi prosenttia autoista on sähköautoja. Koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi jonkin aikaa sähköautojen suhteen on ollut toimitusvaikeuksia, mutta nyt ne ovat Kiisken mukaan pääosin poistuneet ja kauppaa voisi alkaa käydä.Sen pitäisi olla nopeaa: Suomen tavoitteena on ollut puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Niin ei näytä käyvän. ”Jotain radikaalia täytyy tehdä, jotta se onnistuisi”, Kiiski sanoo. Vuoden vaihteeseen saakka oli vielä voimassa hankintatuki sähköautoille. Hallitusohjelma on ollut Kiisken mukaan pettymys. ”Autokannan uudistamista ei otettu juuri ollenkaan huomioon, vaikka suunta olisi käännettävä nopeasti kohti vähäpäästöisiä autoja.” Nyt pitäisi vaan keksiä, millaisella politiikalla sähköautoon siirtyminen voisi olla mahdollisimman usealle suomalaiselle mahdollista UNQUOTE
Täytyy hämmästellä HS-toimittaja Jose Riikosen ja toimialajohtaja Sami Kiisken logiikkaa. Esittelyssä on auto, jota aiheesta pidetään kalliina ja siksi harvojen saavutettavissa olevana. Miten voi heti perään ihmetellä, miksei näitä sähköautoja sitten mene? Ja mitä ihmeen "politiikkaa" Suomessa pitäisi tehdä että menekki kasvaisi?
Eikö tuosta yhdistelmästä nyt näe mistä on kyse? Jos ei näe, niin tässä kevyesti rautalankaa: jos esitellään pelkästään 60000€ maksavia uusia ja isoja sähköautoja ja niihin on harvalla varaa (koon kanssa tarvettakaan), niin se tarkoittaa suomeksi, että niitä ostetaan vähän. Silloin sähköautojen kanta ei tule kasvamaan! Verrataan vaikka suoraan autokannan ikää, siihen mitä eniten ostetaan ja mihin hintaan vuositasolla uutena - hälyttävän laskevalla trendillä vielä.
Mitä tekemistä millään politiikalla on asian kanssa? Kallis auto on edelleen kallis auto, jollei toimialajohtaja ja toimittaja haaveile, että poliittisella päätöksellä uusien sähköautojen hintoja alennetaan? Tuskin tulee tapahtumaan. Hankintatuki oli "pettymys", mutta voisiko se johtua siitä, että 60000 hintaluokassa 2000 alennus ei oikein vaikuta mitään, jollei ole varaa 58000 autoonkaan, koska sekin on kallis. Noin karkeasti ilmaistuna.
Ihan pieniä merkkejä edullisempien sähköautojen tarjonnan kasvamisesta on tietysti näkyvissä, jopa "uusilla" korivaihtoehdoilla. Mutta ei yksikään poliitikko niistä saa kunniaa, vaan yllättävän harva määrä tehtaita, jotka lähtevät vain möhköjä monipuolisemmalla mallistollaan myymään niitä. Eli tehtaille kuuluu myös haukut tarjonnan kapeudesta. Isommat tekevät kuitenkin lähinnä kermankuorintaa noilla uusilla sähköautoillaan, joihin ainakaan Suomen kriittinen ostajakuntamassa ei näytä kykenevän. Tai jos kykenisi, niin ei taida haluta. Möhköjen kokoluokassa ainakaan, jos tarve on pienemmälle, tai pienelle - joita ei käytännössä löydy.
Lopputulemana pitäisi pystyä päättelemään, ettei autokanta uudistu, tai sähköisty jos ei tarjonta kohtaa kriittistä ostajakuntamassaa oikeilla hinnoilla. Ainoastaan kalliilla työsuhdeautoilla ajavien "tarpeita", joita Suomessakaan ei ole määräänsä enempää. Eikä sitä valmistajien tarjonnan puutetta mitenkään korjaa "kehittyvä latausinfrakaan".
"Jotain radikaalia pitäisi tehdä...."? Huohhh......
Hankintatuissa on ongelmana se, että kaikki pääsevät osallistumaan harvojen autojen rahoitukseen. Ostokykyisimmät saavat apua ostokseensa ja nappaavat hyödyt. Periaatteessa tukien jatkuessa kaikille tuetaan auto, joten kaikki voisivat sen heti maksaa itse. Autojen määrän lisääminen ei ole ratkaisu oikein mihinkään ongelmaan, paitsi jossain vaiheessa autokanta saattaa uusiutua, jos vanhoja autoja pidetään ongelmana.
Työsuhdeautoista taidetaan järjestää jotain kauneuskilpailuja. Oma työnantaja suosii sähköautoja lisäämällä palkkaan reilun 500€ avustuksen, jos auto on työn vuoksi pakko ottaa eli työajoja kertyy vuosittain tietyn rajan yli. Lisäksi CO2 nollapäästöt vähentävät neljänneksellä leasing-maksun vaikutusta palkkapussiin. Nämä kaikki siis koska autoetu on palkan osa. Järjestelyt auttavat sen verran, että tyypillinen 60k€ auto maksaa haltijalleen 200-300€/kk vrt nettopalkkaan jos autoa ei olisi.
No, edut koskevat vain vapaata autoetua joiden määrä on vähäinen. Käyttöetu jonka saa kuka tahansa vakituinen työntekijä maksaa nettona lähelle leasing-auton kk-maksua joka nykykorkojen aikana on 800€ kahta puolen näissä tyypillisissä merkeissä. Silloin kun nettopalkka putoaa esimerkiksi 3300€ -> 2500€/kk niin auto voi tuntua kalliilta.
Kolmenkympin Audi quattro vähentää minun kiinnostustani kuudenkympin volkkariin, vaikka vanhakin mies jaksaa ajaa pieniakkuisen quattron akun tyhjäksi kusematta.
Ei sekään vielä aivan kaiken kansan auto ole, mutta kynnys laskee koko ajan. Minullakin vielä hetki sitten 30 - 40 k€ välillä ollut dieselin kannattavuusraja putosi jo parinkympin tienoille.
Hintakilpailun ja autojen saatavuuden parantumisen seurauksena uudehkojen käytettyjen tuonti alentaa sähköauton hankintakynnystä nyt uusia ja kalliita nopeammin.
@740 GLE kirjoitti:
Miten tuon kerrot tehtaalle, tai uusien autojen myyjälle? Sellaisiahan tuon jutun toimialajohtaja taitaa edustaa? Muuten mainitsemasi tilanne on joillekin kuluttajille hyvä asia.
Ja edelleen, ei vain se hinta, vaan myös se ettei möhkö-SUV:eille ja 5m pitkille sedaneille ole ihan kaikilla tarvetta. Vaikka niitä ulkomailta saataisiinkin käytettynä. Pikku- ja farmariautotarjonta on käytännössä olematonta.
Uskoisin myös, ettei tuntikausien lataus joka 200km ihan kovin montaa kiinnosta hankkimaan alkuaikojen Leafia tms. vain harrastuksen ja päästökiintiön alentamiseen osallistumisen vuoksi. Auto ostetaan käyttöön, ei tolpan johtoon kiinnittämistä varten.
200 km päivässä riittää kuulemma lähes kaikille ja sähkistä ei tarvitse ladata erikseen, vain johto kiinni kotona.
No sitte hei! Viestiä vaan tehtaille!
Mihin tarvitaan kohta 1000km:n rangella menevä ja yleisesti 400km rangella kulkevia? Miksei kuulemma riitä niiden kuskeille? Tarviiko ne aina isot autot vielä?
Toi onkin hyvä neuvo kaupungin kerrostaloasukkaille, miten se lataa kun johto ei ylety autoon asti.
EVVK. Minun tehtäväni ei ole valistaa valmistajia ja kauppiaita, joten jätän tuon kernaasti sinun mietittäväksi.
Jos tavoite on autokannan uusiutuminen, teen oman osani vaihtamalla autoni uudempaan ja muut saavat huolehtia omistaan.
Mitä väliä kun ostaja saa tehdä oman valintansa itse?
Jos 1000 km patterikasa käy kaupaksi, sitten sille on kaupallinen tarve. Jos 200 km tuntuu ostajan mielestä sopivammalta, niitäkin saa.
Mihin tässä ulkopuolista päättäjää tarvitaan?
@740 GLE kirjoitti:
Ainiin, unohdin ihan, että 740GLE vaihtaa omaan napaansa tarvittaessa, vaikka muuten on keskustelevinaan ns. yleisellä tasolla.
Vinkkinä sinulle siis, ettei tässä tarkasteltu sinun tarvettasi, vaan keskustellaan sähköautomarkkinasta ja tarjonnasta laajasti. Ja paitsi uusina hankittavaksi, niin myös käytettyinä. Vaikka minä sinulle ikään kuin vastasinkin, niin olisin toivonut, ettet ymmärtänyt kirjoitusta ihan noin henk.kohtaiseksi.
Sinulta katosi sopivasti tuossakin keskusteluun ihan itse tuomasi "ne käytetyt autot, joita voi tuoda ulkomailta".
Osaisitko millään hahmottaa sellaista lähtökohtaa tässä autojen sähköistymistavoitteessa (ei vain sinulle), ettei sähköautojen valikoimassa olisi syytä unohtaa muitakin kuin SUV:ien- ja isojen sedanien ostajat? Tunnistatko, että polttisautoja on syystä tehty eri kokoisina, myös pieninä ja keskikokoisina jo maailman sivu, eikä se tarve muutu siksi, että Suomi haluaa vähentää päästöjä johonkin vuoteen mennessä?
Mutta tuosta rangesta: tarkoitin siis sitä, että ison kasan rahaa ostavalla on mahdollista hankkia vaikka 1000km rangella olevan uuden sähkiksen. Tai jotakin 400km ja sen väliin.
Jos rahaa on vähemmän, joutuu ostamaan tänä päivänä käytetyn, uudet on ulottumattomissa aika monelta, ehkä ymmärrät senkin? Rahat voi riittää vaikka vanhaan Leaf I:een.
Oletetaan että sen kokoluokka riittää muuten. Jos olen oikein lukenut, niin niillä pääsee (ja pääsi) vain luokkaa 200km:n rangella. Jos tarve on päästä vaikka 300km, joka on mahdollista polttiksella (ja reilusti päällekin), niin miten saat surkeamman rangen vaikuttamaan "omalta valinnalta"?
Kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei tarjonnasta löydy sopivaa sähköautoa - vielä. Vain sellaisen vanhan sukupolven sähkärin, jolla ei pääse tarpeeksi pitkälle ilman että latailee tuntitolkulla päivässä - siis kesken matkan.
Kaikkihan eivät mene kotiin kun 200 on päivässä täynnä, sanoi late1969 mitä tahansa. Niin, siellä kotonahan - jopa kerrostalossa - on oltava sitten se pitkä roikkakin, josta Quu vinkkasi. Ihan kaikki eivät asu myöskään omakotitalossa jne.
Ei ulkopuolista päättäjää yksilön auton hankintaan, miten ihmeessä onnistut kääntämään asian sellaiseksi? Jos jossakin tarvitaan päättäjiä päätöksiä tekemään, niin tehtailla toimittamaan sitä tarjontaa erilaisten autojen kysyntään. Muillekin kuin 60k€:n möhköjen ostajille ja silti ihan kohtuurangeihin kykenevinä. Ei vain sinulle mietittyjä, vaikka se voi olla hankala sinulle hahmottaa.
Ja sitten kaiken maailman toimialajohtajat ja toimittajat ihmettelee, miksei Suomen autokanta kasva! Etkö oikeasti näe asiayhteyksiä?
Isot autoverot vaan uusille polttomoottoriautoille niin sähköautokauppa käy hyvin. (Kun kallistunut uusien polttisautojen hinta valuu käytettyihinkin niin on sitten halvempaa vaihtaa vanha polttomoottoriauto uuteen sähköautoon.)
Elikkä tässä valtion kukkarolle ilmainen tai jopa tuottava sähköautojen hankintatuki 😋
@Lukija31722 kirjoitti:
Ai miten lapsellista yksinkertaistamista!
Minkä nurkan takana ne luuraa ne uudet pienet ja edulliset sähköautot, tai vaikka farkut, jos homma on Suomen valtion verotuksellisesti hoidettavissa? Ja miksi ne siellä ovat?
Osaatko kertoa, mikä olikaan uuden auton keskihinta, noin verrokiksi? Mitä sähköautomalleja löydät siinä hintaluokassa? Vaihtoehtoisesti voisit kertoa, miten nettotulot kasvavat, jotta on varaa hankkia 50000 ja siitä ylöspäin maksavia ja nyt eniten tarjolla olevat sähköautoja pystyisi hankkimaan. Voisit myös tarkistella käytettyjen tarjontaa sinäkin, onko se niin kattava kuten polttikset, joita hankitaan oikein hyvistä syistä. Kelpaisko sellainen syyksi, että sillä pystyy ajamaankin, eikä roikottamaan hitaassa latauksessa sähkötolpassa, koska käytetyn range oli 10 vuotta sitten aika olematon, vaikka nyt hinta olisikin jollekin passeli?
Siksi laitoinkin tämän: 😋, ettei tarvitse olla niin fiksu ymmärtääkseen paradoksia.
OK, eli pannaan huumorin piikkiin? :-)
Mutta totta toinen puoli - mitä tukalammaksi käytetyllä polttomoottoriautolla ajaminen tehdään sitä kalliimpaa on siirtyminen sähköautoon.
Hyvä näkökulma kyllä.