@M880 kirjoitti:
Kyllä kyllä, mutta tarkoitukseni oli vähän off topicina puhua siitä sähkön hankinnasta kokonaisuutena, ei pelkästään auton lataamiseen liittyen.
Ok, kyllä nuo 7,5s yrityksille ja 8,5s kuluttajille varmaan ok hinta alkaa olla? Itse pidän pörssin kun vauhtiin on päästy. tuyalla ja monella muullakin saa jo hyvin säädettyä katkoaikoja niinkuin tänä aamuna klo8-10 katko tai olla vaan käyttämättä tänä aikana. Ei ole vaikeuttanut elämää juurikaan, nyt tulee katsottua apista ennen pesukoneen tai hellan päälle laittoa, ja offtopiccina olen tehnyt ruokaa ulkonakin, kun sähkö on ollut yli 30s... kesällä. suosittelen ainakin kokeilemaan!
@M880 kirjoitti:
Kyllä kyllä, mutta tarkoitukseni oli vähän off topicina puhua siitä sähkön hankinnasta kokonaisuutena, ei pelkästään auton lataamiseen liittyen.
Ok, kyllä nuo 7,5s yrityksille ja 8,5s kuluttajille varmaan ok hinta alkaa olla? Itse pidän pörssin kun vauhtiin on päästy. tuyalla ja monella muullakin saa jo hyvin säädettyä katkoaikoja niinkuin tänä aamuna klo8-10 katko tai olla vaan käyttämättä tänä aikana. Ei ole vaikeuttanut elämää juurikaan, nyt tulee katsottua apista ennen pesukoneen tai hellan päälle laittoa, ja offtopiccina olen tehnyt ruokaa ulkonakin, kun sähkö on ollut yli 30s... kesällä. suosittelen ainakin kokeilemaan!
Millä säätelet, olet tuvassa sähkötaulun vieressä?
@M880 kirjoitti:
Näkemättä, koeistumatta ja tietysti koeajamatta autoksi tulee Skoda Enyaq, ilmeisesti n. 80kWh akulla ja nelivedolla. En jaksanut tässä yhteydessä kauheasti säätää, otin leasingyhtiön vaihtoautovalikoimasta sen mikä täytti kriteerit (sähkö, neliveto, vetokoukku).
Talvikelissä koeajettuani uskon että saat varsin hyvän auton jo koeajalle. Skoda on sähköautoksi tilava ja se on miellyttävä ajaa vaikka vain autoa osoitteesta toiseen siirrellenkin. Silloin kun ajettavuudella ja voimanjaolla on merkitystä liukkaalla kelillä, quattromainen ajotuntuma mahdollistaa ajamisen omalla käsialalla pakottamatta kuljettajaa sopeutumaan suunnittelijan ajatusmaailmaan.
Olisi kiva kuulla koekäytön kokemuksia niin kulutuksen kuin muidenkin sellaisten havaintojen osalta jotka jäävät lyhyellä koeajolla huomaamatta?
@M880 kirjoitti:
Onko kenelläkään teistä kokemusta noista "joustosähkö"-sopimuksista? Niissä on siis perushinta per kWh joka elää sen mukaan onko ajoittanut sähkönkäyttönsä kuukauden keskiarvoa halvemmille vai kalliimmille tunneille.
Meillä oli aiemmin täyssähkötalossa vuosia toistaiseksi jatkuva 3 kk välein hintapäivitettävä sopimus Vaasan sähköltä. Se toimi meidän kannalta hyvin varsin pitkään, mutta viime vuoden hintamuutokset tekivät sähköyhtiöistä varovaisempia muutamien sähkön myyjien mentyä konkurssiin sitouduttuaan liian alhaiseen myyntihintaan.
Aiemmin meidän kannalta ei ollut käytännön merkitystä pörssisähkön ja jatkuvan sopimuksen välillä, mutta viime talvesta lähtien hintaero on ollut niin merkittävä, että otin talon isot kulutuskohteet omaan hallintaan asennuttamalla mittaritauluun osittain varaaville lattialämmityksille ja vesivaraajalle kellokytkimet, joilla ajoitan isot kulutukset talvella halvan sähkön aikaa ja kesällä oman aurinkopanelituotannon huippuun.
Näillä säädöillä uskalsin tehdä pörssisähkösopimuksen, enkä ole katunut.
Nähdäkseni sähköauton kulutuslisä toimii samalla tavoin, eli voit useimpina päivänä (oikeastaan öinä) ajoittaa haluamaasi ajankohtaan. Toki talon isojen tehojen ohjaus halpaa aikaan tulee hyvänä lisänä. Siinä kannattaa huomata, että perinteinen sähkötalon päivä-/yökellolla ohjaus on epäoptimaalinen, koska samaan aikaan kuluttajia on niin paljon, että sähkön hinta alenee kunnolla vasta aamuyöllä kello 01:00 jälkeen. Isoja tehoja ajoittamalla voi siis pörssisähköllä säästää asumismukavuudesta tinkimättä vielä yökäyttöä tehokkaamminkin.
Carunalta voi kirjautumalla ladata oman talonsa kulutuksen tuntitiedostona ja netistä löytyy myös laskuri, jolla voi simuloida juuri tuon oman kulutuksensa aiheuttamaa kustannusta erilaisilla sopimuksilla. Voin kaivaa tuon liukuriksi nimetyn laskurin linkin esiin myöhemmin, ellei sitä löydy näillä hakuehdoilla muutenkin?
@M880 kirjoitti:
Se säätövaikutuksellinen soppari tavallaan kiinnostaa. Oikeastaan suurin siihen liittyvä kysymysmerkki on kuukausi jolloin sähkö on muuten halpaa, mutta tulee esimerkiksi viikon mittainen kallis ja kylmä aika.
Mitäpä arvelet, suostuvatko viime vuoden jälkeen eloon jääneet sähkön myyjät myymään jatkuvalla sopimuksella pysyvästi halvemmalla kuin pörssisähkönä?
@M880 kirjoitti:
Näkemättä, koeistumatta ja tietysti koeajamatta autoksi tulee Skoda Enyaq, ilmeisesti n. 80kWh akulla ja nelivedolla. En jaksanut tässä yhteydessä kauheasti säätää, otin leasingyhtiön vaihtoautovalikoimasta sen mikä täytti kriteerit (sähkö, neliveto, vetokoukku).
Talvikelissä koeajettuani uskon että saat varsin hyvän auton jo koeajalle. Skoda on sähköautoksi tilava ja se on miellyttävä ajaa vaikka vain autoa osoitteesta toiseen siirrellenkin. Silloin kun ajettavuudella ja voimanjaolla on merkitystä liukkaalla kelillä, quattromainen ajotuntuma mahdollistaa ajamisen omalla käsialalla pakottamatta kuljettajaa sopeutumaan suunnittelijan ajatusmaailmaan.
Olisi kiva kuulla koekäytön kokemuksia niin kulutuksen kuin muidenkin sellaisten havaintojen osalta jotka jäävät lyhyellä koeajolla huomaamatta?
@M880 kirjoitti:
Se säätövaikutuksellinen soppari tavallaan kiinnostaa. Oikeastaan suurin siihen liittyvä kysymysmerkki on kuukausi jolloin sähkö on muuten halpaa, mutta tulee esimerkiksi viikon mittainen kallis ja kylmä aika.
Mitäpä arvelet, suostuvatko viime vuoden jälkeen eloon jääneet sähkön myyjät myymään jatkuvalla sopimuksella pysyvästi halvemmalla kuin pörssisähkönä?
@M880 kirjoitti:
Onko kenelläkään teistä kokemusta noista "joustosähkö"-sopimuksista? Niissä on siis perushinta per kWh joka elää sen mukaan onko ajoittanut sähkönkäyttönsä kuukauden keskiarvoa halvemmille vai kalliimmille tunneille.
Meillä oli aiemmin täyssähkötalossa vuosia toistaiseksi jatkuva 3 kk välein hintapäivitettävä sopimus Vaasan sähköltä. Se toimi meidän kannalta hyvin varsin pitkään, mutta viime vuoden hintamuutokset tekivät sähköyhtiöistä varovaisempia muutamien sähkön myyjien mentyä konkurssiin sitouduttuaan liian alhaiseen myyntihintaan.
Aiemmin meidän kannalta ei ollut käytännön merkitystä pörssisähkön ja jatkuvan sopimuksen välillä, mutta viime talvesta lähtien hintaero on ollut niin merkittävä, että otin talon isot kulutuskohteet omaan hallintaan asennuttamalla mittaritauluun osittain varaaville lattialämmityksille ja vesivaraajalle kellokytkimet, joilla ajoitan isot kulutukset talvella halvan sähkön aikaa ja kesällä oman aurinkopanelituotannon huippuun.
Näillä säädöillä uskalsin tehdä pörssisähkösopimuksen, enkä ole katunut.
Nähdäkseni sähköauton kulutuslisä toimii samalla tavoin, eli voit useimpina päivänä (oikeastaan öinä) ajoittaa haluamaasi ajankohtaan. Toki talon isojen tehojen ohjaus halpaa aikaan tulee hyvänä lisänä. Siinä kannattaa huomata, että perinteinen sähkötalon päivä-/yökellolla ohjaus on epäoptimaalinen, koska samaan aikaan kuluttajia on niin paljon, että sähkön hinta alenee kunnolla vasta aamuyöllä kello 01:00 jälkeen. Isoja tehoja ajoittamalla voi siis pörssisähköllä säästää asumismukavuudesta tinkimättä vielä yökäyttöä tehokkaamminkin.
Carunalta voi kirjautumalla ladata oman talonsa kulutuksen tuntitiedostona ja netistä löytyy myös laskuri, jolla voi simuloida juuri tuon oman kulutuksensa aiheuttamaa kustannusta erilaisilla sopimuksilla. Voin kaivaa tuon liukuriksi nimetyn laskurin linkin esiin myöhemmin, ellei sitä löydy näillä hakuehdoilla muutenkin?
Kiitos hyvästä vastauksesta, täytyypä googlailla tuo laskuri esille, yllätyn positiivisesti jos sieltä löytyy laskuria myös tuohon uudenlaiseen sopimustyyppiin liittyen.
Toiseen vastaus-kysymykseesi liittyen, en usko sähköyhtiön myyvän pitkiä aikoja pörssisähköä halvemmalla. Olen kuitenkin valmis maksamaan vakaudesta/piikkien välttämisestä jotain.
Lopetin pörssisähkön nelisen vuotta sitten, koska en päässyt määräaikaisiin sopimuksiin nähden yhtään sen halvemmalla. Ainoa relevantti kuluttaja tuolloin oli maalämpö, ja se käy silloin kun sitä huvittaa, joten käytännössä se oma säätäminen rajoittui pyykki- ja tiskikoneisiin, jotka kuluttavat suunnilleen 1 kWh per pesukerta. 4 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden pihalla on jatkossa kaksi sähköautoa, joilla toki säätäminen onnistuu paremmin. Olen tähänkin asti laittanut autojen omista asetuksista lataukset alkamaan puolilta öin, en klo 22. Solidaarisuudesta lähinnä, omaan sähkölaskuun se ei ole vaikuttanut.
Takaisin siihen ihmettelemääni sopimustyyppiin. Sähköyhtiö suojaa itsensä futuureilla haluamassaan mittakaavassa, joten pörssisähkö ei ihan suoraan tarkoita myyntiyhtiöllekään "mitään". Tässä sopimustyypissä on sekä kiinteä että liikkuva komponentti, joka perustuu nimenomaan laskennallisen pörssihinnan ja keskimääräisen pörssihinnan erotukseen. Sanoisin että minun on varsin helppo löytää vuorokaudelta edullisimmat tunnit ja asettaa kulutus sinne (käytännössä autot ja pesukoneet), kuten teen jo nyt. Puheena olevissa sopimustyypeissä ei kuitenkaan riitä pelkät vuorokauden sisällä löydetyt halvimmat tunnit, vaan myös kuukauden halvimmat/kalleimmat tunnit vaikuttavat.
Eniten mietityttää siis sellainen jossa sähkön hinta on 25 päivän ajan matala, sanotaan nyt vaikka 5 senttiä. Sen lisäksi meillä 6 tyyntä ja erittäin kylmää päivä, jolloin hinta nousee 40 senttiin ja samalla omakin kulutukseni nousee korkealle pelkästään lämmityksen vuoksi.
Kuukauden keskihinta lasketaan ilman kulutuspainotuksia, joten se jää verrattain matalaksi. Minun laskennallinen pörssihintani taas lasketaan toteutuman mukaan, jolloin nuo 6 huippukulutuksen päivää nostavat omaa toteumaani merkittävästi kuukauden keskiarvoa enemmän. Tämä skenaario pitäisi nyt ottaa ja laskea auki.
No, ei se nyt varmaan ole kuin tunnin tai parin excelöinti, mutta elättelin toiveita että joku olisi sitä sopimustyyppiä jo testannut.
@M880 kirjoitti:
Kallis tuote joka ei ole markkinoilla kilpailukykyinen
Ja ehkä osin siksikin jo hyvin vähän käytettynä täyttää käytetyn ostajan kriteerin uudehkosta vähän ajetusta puolella uuden hinnasta?
Ei sillä, että minun tarvitsisi tuollaista saada, mutta Skodaa hakiessani törmäsin ihan vahingossa 22 tonnin ID3 ja 25 tonnin ID4 malleihin. Valitettavasti nelivetoinen isoakkuinen Skoda maksaakin jo paljon enemmän.
@Late1969 kirjoitti:
Millä säätelet, olet tuvassa sähkötaulun vieressä?
Nämä saisi automatisoiduksi seuraamaan sähkön hintaa netistä, mutta en jaksanut jäädä säätämään kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli riippuvuus ulkoisesta datalähteestä joka ei ole minun hallinnassani ja toinen on kesäpäivisin ylituotantoa tarjoavan aurinkopanelitalon säätöalgoritmin monimutkaisuus.
Ilman paneleita optimointi on yksinkertaista, kun ostaa vain niin halvalla kuin pystyy. Kun panelien ylijäämää siirretään verkkoon joka tapauksessa, kannattaa omat kulutukset vetää alas aamun ja illan ruuhkahuipussa ja siirtää verkkoon niin suuri osuus omasta tuotannosta kuin suinkin mahdollista.
Aamulla kulutukset alas kellolla, poreallas, osittain varaavat lattialämmitykset ja kuumavesivaraaja käyvät sitten viestinä peräkkäin iltapäivän aikaan ajastettuna ja illan kalliisiin tunteihin vedetään taas tehot alas ja myyntiin kaikki mitä katolta lähtee. Kerran ajastettuna talo väistelee hintahuippuja ihan omin päin asukkaiden ollessa töissä tai mökkeilemässä.
Semmoisen möhläyksen tein, että jätin yhden tuplakellon asennuttamatta kun sähkäri oli paikalla. Olin ajatellut jatkuvasti käyvät laatoitettujen tilojen lattialämmitykset "jatkuviksi", mutta eihän niiden oikeasti tarvitsisi sitä olla. Nyt asennutin vain ajoittain kytkeytyvien varaajien tehojen ohjauksen, mutta olisi pitänyt samalla asentaa myös kyvykkyys katkaista jatkuvat lattialämmitykset parin tunnin ajaksi kalleimman hintahuipun kohdalla ja kytkeä ne takaisin halvempaan aikaan ennen kuin kukaan huomaa lattialla tassutellessaan mitään asumismukavuuteen vaikuttavaa eroa.
Olen ajatellut lisätä tuon jatkuvien lattialämmitysten kellotuksen samalla kun sähkäri käy joskus tulevaisuudessa asentamassa latauslaitteen, joka kaataa autoon kaiken sen aurinkosähkön, jota talo ei ehdi kuluttaa?
Näillä optimoinneilla ei ole paljon saavutettavissa joko jatkuvan sopimuksen tai päivä-yötariffin kanssa mutta sähkölaskusta näkee, että pörssisähkösopimuksen kanssa niillä on vaikutus kustannuksiin. Myös kalliin sähkön aikana yöllä tulee selvästi halvempia hetkiä.
@M880 kirjoitti:
Lopetin pörssisähkön nelisen vuotta sitten, koska en päässyt määräaikaisiin sopimuksiin nähden yhtään sen halvemmalla. Ainoa relevantti kuluttaja tuolloin oli maalämpö, ja se käy silloin kun sitä huvittaa, joten käytännössä se oma säätäminen rajoittui pyykki- ja tiskikoneisiin, jotka kuluttavat suunnilleen 1 kWh per pesukerta.
Kulutustrendimme on aivan erilainen, mutta vahvistan myös omalta kohdaltani 4 vuoden takaisen tilanteen. Itse asiassa tilanne oli tuo vielä pari vuotta sitten.
Työnsin Carunalta lataamani talomme tuntikulutustaulukot laskuriin ja päädyin siihen tulokseen, että vuoden 2021 alkutalvesta, keväällä ja kesällä meidän talon sähkölasku oli joka kuukausi 20 € toleranssilla samoissa sopimuksesta riippumatta. Yksi kokeilemani kuukasi jatkuva sopimus oli jopa kympin pörssisähköä halvempi, mutta merkittävää eroa asumiskustannuksiin en havainnut.
Tämän vuoden alusta lähtien vastaava hintaero jatkuvan ja pörssisähkösopimuksen välillä oli jo aika tarkalleen 2x, joka on täyssähkötalossa rahallisesti merkittävä.
Ja tuo ero tuli siis täysin optimoimattomallakin kulutuksella. Tämä havainto oli siis se motivaattori, joka ajoi minut soittamaan sähkömiehen paikalle, että uskallan vaihtaa pörssisähköön jatkuvasta sopimuksesta, jota pidin sinun tavoin vakuutuksena hintapiikkejä vastaan.
4 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden pihalla on jatkossa kaksi sähköautoa, joilla toki säätäminen onnistuu paremmin. Olen tähänkin asti laittanut autojen omista asetuksista lataukset alkamaan puolilta öin, en klo 22.
Hyvä periaate, mutta jos akkusi ehtii latautua riittävästi, ajoita se vielä tunti myöhemmäksi, niin saat hieman halvemman latauksen ja vältät toisenkin niistä kahdesta tunnista, jolloin koko Suomen yösähköllä käyvät vesivaraajat paahtavat täysillä.
Eniten mietityttää siis sellainen jossa sähkön hinta on 25 päivän ajan matala, sanotaan nyt vaikka 5 senttiä. Sen lisäksi meillä 6 tyyntä ja erittäin kylmää päivä, jolloin hinta nousee 40 senttiin ja samalla omakin kulutukseni nousee korkealle pelkästään lämmityksen vuoksi.
Tuon avaamiseksi omiksi kustannuksiksi pitäisi laskea koko kuukauden maksettava hinta ja keskimääräistää se kuukauden sähkölaskuksi.
Jos asiaa jaksaa säätää, Carunalta saa kirjautumalla oman talon kulutustiedoston valitsemaltaan ajanjaksolta tuntikulutukseksi jyvitettynä.
@M880 kirjoitti:
Kallis tuote joka ei ole markkinoilla kilpailukykyinen
Ja ehkä osin siksikin jo hyvin vähän käytettynä täyttää käytetyn ostajan kriteerin uudehkosta vähän ajetusta puolella uuden hinnasta?
Toki, mutta jos uuden hintalapussa on alusta alkaen kolmannes liikaa, niin silloin "puolet uudesta" ei tarkoita samaa mitä se on tarkoittanut diesel-mersujen kohdalla. No, toki niistäkin voi joku olla sitä mieltä että hintalapussa on ollut kolmannes liikaa.
Periaatteessahan pörssisähkö on pitkässä juoksussa edullisin mutta minäkään en ole lähtenyt siihen, sillä suorasähkölämmitystalo kuluttaa hirveästi sähköä kovalla pakkasella jolloin pörssisähkökin on yleensä kallista ja vähän kesällä jolloin sitä pörssisähköä saisi puoli-ilmaiseksi. Ei paljoa kannata ostaa "ei juuri mitään" puoli ilmaiseksi jos vastineeksi joutuu ostamaan paljon kalliilla.
@M880 kirjoitti:
Toki, mutta jos uuden hintalapussa on alusta alkaen kolmannes liikaa, niin silloin "puolet uudesta" ei tarkoita samaa mitä se on tarkoittanut diesel-mersujen kohdalla. No, toki niistäkin voi joku olla sitä mieltä että hintalapussa on ollut kolmannes liikaa.
Ilman muuta! En minäkään olisi kiinnostunut millään tavoin yli 40.000 € hintaisesta ID3:sta.
Tarkoitinkin sitä, että uutena syystä tai toisesta hyljeksitty ja vain harvoille kelpaava auto saattaa muuttua paljon kiinnostavammaksi jos sen hinta putoaa käytettynä rajusti.
Aiempia esimerkkejäni ovat olleet Mersun nelosdiesel suhteettoman kalliisti lisävarusteltuna tai iso ranskalainen, jonka käytetyn ostohinnassa on jo valmiina alennus kaikkea mahdollista särkyvää ennakoiden vaikka jotkut näistä ovat huolella valittuina kohtuullisen toimivia vehkeitä.
Voisin lisätä ID3 ja samalle listalle, jossa uutena liian kalliina pidetty ostos riittävästi halventuneena puolustaa valintaa kun halvemmat Leaf, i3 tai Mersun B Electric ovat kovin toimintamatkarajoitteisia talvella. Jos range riittää, myös halvempi e-Golf saattaa olla paha este ID3 ostolle?
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä? Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
@Jorma L2 kirjoitti:
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä?
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
@Jorma L2 kirjoitti:
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä?
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
Tämä on tietysti pelkkää arvailua mutta ellei joku lähivuosina tuo jotain järisyttävän uutta akkua markkinoille niin voiko facelift näihin nykysähkäreihin tuoda lähellekään samaa ”niin vanhentunut” tunnelmaa kuin nyt koetaan e-golfin tai B:n kanssa? Eli onko autonvalmistajat kokeneet jotain syvällekäyviä ”ahaa” tunnemyrskyjä kun ovat nähneet toistensa tuotoksia? Muutoksien pitää olla tietysti suurelta osin softan puolella, ei auta kromilistojen lisäykset.
@Jorma L2 kirjoitti:
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä?
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
Tämä on tietysti pelkkää arvailua mutta ellei joku lähivuosina tuo jotain järisyttävän uutta akkua markkinoille niin voiko facelift näihin nykysähkäreihin tuoda lähellekään samaa ”vanhentunut” tunnelmaa kuin nyt koetaan e-golfin tai B:n kanssa?
Vanhentunut tunnelma tarkoittanee monille kunnon ohjaamoa mainituissa. Juuri kun asiat saatiin toimimaan, tuotiin segat autoihin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä?
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
Tämä on tietysti pelkkää arvailua mutta ellei joku lähivuosina tuo jotain järisyttävän uutta akkua markkinoille niin voiko facelift näihin nykysähkäreihin tuoda lähellekään samaa ”niin vanhentunut” tunnelmaa kuin nyt koetaan e-golfin tai B:n kanssa? Eli onko autonvalmistajat kokeneet jotain syvällekäyviä ”ahaa” tunnemyrskyjä kun ovat nähneet toistensa tuotoksia? Muutoksien pitää olla tietysti suurelta osin softan puolella, ei auta kromilistojen lisäykset.
Ulkonäöllä ne "vanhentumiset" on ennenkin luotu. Perusrakenne ja voimalinja ovat tietysti jatkaneet facelifteissä, mutta myös autoissa joiden sukupolvi on vaihtunut.
Kun elektroniikka on perinteisesti vanhentunut autoja nopeammin, sanoisin että nykyautoon on helpompi luoda se vanhentuminen kuin ennen. Perinteisten lamppujen ja puskureiden hienosäädön lisäksi voidaan sisällä lisätä tai suurentaa infotainmentin näyttöjä, ja tosiaan uudistaa softaa. Miksei näkymätöntäkin rautaa niin että järjestelmä toimii juohevammin.
Nyt kun vaihdoin Volvosta hetkeksi Enyaqiin, niin kyllähän siinä jo selvästi näkyi että Enyaqin viihde-elektroniikka on uudempaa. Ei välttämättä parempaa, mutta tuntuu "sukupolven verran" uudemmalta.
Subarussa jonka hankin 7-8 vuotta sitten (hitto, onko siitä oikeasti niin kauan) tuntui jo uutena että softa oli vanhaa, ja että designohjelmistona oli käytetty lähinnä exceliä.
@M880 kirjoitti:
Ulkonäöllä ne "vanhentumiset" on ennenkin luotu. Perusrakenne ja voimalinja ovat tietysti jatkaneet facelifteissä, mutta myös autoissa joiden sukupolvi on vaihtunut.
Tätä minäkin olen hyödyntänyt useammankin kerran ostaessani päivitetyn malliversion ulkonäöllisesti vanhentaman pre-facelift mallin.
Vaikka konepellin alla on sama tekniikka, uudempi korimalli on samassakin liikkeessä kalliimpi kuin täsmälleen saman verran tai hieman vähemmänkin ajettu "vanhan näköinen".
Alkuperäinen versio on usein puhtaampi oman tyylilajinsa edustaja ja päivitysversiot ovat vesitettyjä ja laimennettuja versioita. Se on sitten jokaisen oma asia kuinka tärkeäksi tämän kokee. Sekä alkuperäinen tiilikeula-740 että viimeiseksi jäänyttä muotoa edustanut pyöristetty 1991 vuosimalli ovat tiiliskiviä kumpikin, mutta alkuperäinen on puhdas ja ehjä tiili ja facelift on nurkistaan kulunut ja pilalle nuljaantunut. Tai Mersun W212 facelift, joka on kuin Bruno Saccon monumentti josta edeltäjässä selvästi näkyneet takautumat Brunon nuoruuteen 1950-luvun ponttoonikoriseen Mersuun on siivottu pois.
Nuo feikit lokasuojien kaaret ja konepellin piikkinokkaa mukailevat kaaret ovat niin selkeä tunnusmerkki että täysin Volvomiehenä vailla mitään ajatustakaan ostaa koskaan omaa Mersua näin vuoden 2009 E-sarjan ensimmäisestä maskeeraamattomasta kuvasta välittömänä sekunnin väläyksenä heti mikä se on. Tämä kertoo iästäni, olen sopivan ikäinen muistamaan 1950-luvun ns. ponttooni-Mersun muodot joista muutama yksityiskohta toistuu autossani silloin paikalla ollelle ilmiselvällä tavalla. Siksi näin heti MIKÄ W212 korimalli on (2009 - 2102 E-sarja). Sain kuulla huiman tarinan MIKSI vasta vuosia myöhemmin jo omani ostettuani.
@Jorma L2 kirjoitti:
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä?
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
Tämä on tietysti pelkkää arvailua mutta ellei joku lähivuosina tuo jotain järisyttävän uutta akkua markkinoille niin voiko facelift näihin nykysähkäreihin tuoda lähellekään samaa ”niin vanhentunut” tunnelmaa kuin nyt koetaan e-golfin tai B:n kanssa? Eli onko autonvalmistajat kokeneet jotain syvällekäyviä ”ahaa” tunnemyrskyjä kun ovat nähneet toistensa tuotoksia? Muutoksien pitää olla tietysti suurelta osin softan puolella, ei auta kromilistojen lisäykset.
Ulkonäöllä ne "vanhentumiset" on ennenkin luotu. Perusrakenne ja voimalinja ovat tietysti jatkaneet facelifteissä, mutta myös autoissa joiden sukupolvi on vaihtunut.
Kun elektroniikka on perinteisesti vanhentunut autoja nopeammin, sanoisin että nykyautoon on helpompi luoda se vanhentuminen kuin ennen. Perinteisten lamppujen ja puskureiden hienosäädön lisäksi voidaan sisällä lisätä tai suurentaa infotainmentin näyttöjä, ja tosiaan uudistaa softaa. Miksei näkymätöntäkin rautaa niin että järjestelmä toimii juohevammin.
Nyt kun vaihdoin Volvosta hetkeksi Enyaqiin, niin kyllähän siinä jo selvästi näkyi että Enyaqin viihde-elektroniikka on uudempaa. Ei välttämättä parempaa, mutta tuntuu "sukupolven verran" uudemmalta.
Subarussa jonka hankin 7-8 vuotta sitten (hitto, onko siitä oikeasti niin kauan) tuntui jo uutena että softa oli vanhaa, ja että designohjelmistona oli käytetty lähinnä exceliä.
Minun Volvo XC90T8:ssa ei ollut viihde-elektroniikkaa ollenkaan, mutta en minä sellaista kaivannutkaan. Teslassa on kaikenlaista viedopeleistä striimausjuttuihin, mutta en ole niitä käyttänyt ja kun ei ole pieniä lapsiakaan kyydissä, niin ei ole ollut viihdesysteemeille käyttöä. Tai on pari kertaa Caraokea joku kyydissä olija laulanut.
Nettiselain on kyllä kiva olla keskinäytössä voi joskus parkissa ollessa googlettaa tai lukea iltapäivälehden verkkoversion.
Ainakin Volvo XC40-täyssähkäri oli kuten bensaautotkin, ei uusia innovaatioita tai uutta paitsi, että keskinäytössä oli Googlen käyttöjärjestelmä, joka tosin ei ainakaan silloin 2021 tarjonnut juuri mitään ominaisuuksia.
Perinnevalmistajien sähkärit saattavat olla vanhentuneita jo syntyessään, koska niissä toistuu samat vanhat jutut kuin aikaisemmin polttisversioissa. Onko niissä energianäyttöjäkään muuten kuin se km/% -näyttö akun varauksesta?
@M880 kirjoitti:
Onhan siinä kaikenlaista viihde-elektroniikkaa. RDS-radiota, webaston ohjausta ja mitä näitä nyt on.
Volvossa oli tasokas äänentoisto. Autostereoita en ajatellut mainitsemisen arvoiseksi viihde-elektroniikaksi, koska ne ovat olleet perusvarusteena autoissa jo kauan. Äänenlaadussa on eroja, mutta perusvaruste muuten.
Mutta olet oikeassa, että olihan XC90T8:ssakin perinneauto-tyyppiset toiminnot, mutta kutsutaanko sellaisia viihde-elektroniikaksi?
@M880 kirjoitti:
Onhan siinä kaikenlaista viihde-elektroniikkaa. RDS-radiota, webaston ohjausta ja mitä näitä nyt on.
Volvossa oli tasokas äänentoisto. Autostereoita en ajatellut mainitsemisen arvoiseksi viihde-elektroniikaksi, koska ne ovat olleet perusvarusteena autoissa jo kauan. Äänenlaadussa on eroja, mutta perusvaruste muuten.
Mutta olet oikeassa, että olihan XC90T8:ssakin perinneauto-tyyppiset toiminnot, mutta kutsutaanko sellaisia viihde-elektroniikaksi?
No joo, minä kutsuin sitä vähän kieli poskessa viihde-elektroniikaksi. Vakiintunut termi lienee infotainment, joka kääntynee viihde-informaatioksi tai informaatioviihteeksi, tai ehkä viihde- ja informaatiojärjestelmäksi. Suomeksi radio ja navigaattori.
Se mistä puhuin oli siis suunnilleen keskusnäytön toiminnot, jotka minusta Eniakissa tuntuvat Volvoa tuoreemmilta, mutta kuten sanottua, ei välttämättä paremmilta. Volvon "infotainmentissa" Spotify ja jotkut höpöhöpö-applikaatiot olivat niin tautisen hitaita että jäivät käytännössä käyttämättä. Spotifyta olisin halunnut käyttää, ja joskus käytinkin, mutta eihän sen käyttäminen kivaa ollut
Skodassa ei taida spotifyta olla, mutta Android Auto toimii langattomasti, joten sitä kautta sen toki saa.
Skodalla on nyt ajettu ehkä 100km. Kyseessä ei siis ole uusi auto, vaan vajaa kolmevuotias nelivetoinen Enyaq.
Toistaiseksi kaikki hyvin. Jotain pieniä ärsytyksen aiheita on, kuten se että peruutuskameran laajakuvalinssi vääristää ja tuntuu näkyvän ehkä vähän viiveellä.
Hyvän ajoasennon löytäminen ei ehkä onnistu yhtä hienosti kuin Volvossa. Olen melko lyhyt, joten ongelma tuskin koskettaa kaikkia.
Lataus- ja lämmitysasetusten laittaminen on vähän hakuammuntaa, tai vaatisi manuaalin lukemisen. Asiaa ei ainakaan auta se, että valikossa puhutaan mm. "Ilmastointikaapelin lukituksesta". Lienee omaa sukua latauskaapeli.
Jotain muutakin pientä on, mutta katsotaan nyt mihin tottuu ja mikä (jos mikään) ärsyttää vielä kuukauden päästä.
Toistaiseksi fiilis on neutraalin tyytyväinen. @Kumppani ei nyt tykkää, mutta minä sanoisin tätä järkeväksi perusautoksi (ymmärtäen että se on käytettynäkin yli 55keur hintainen sähköauto, eikä siksi ole hinnaltaan "perus". Verotusarvoa katsoessa on kuitenkin todellakin perus).
@740 GLE ei saisi tästä nyt puoleen hintaan autoa. Ehkä tässä oli suht kova pyyntihintakin, enkä tiedä mitä se maksoi tuolloin uutena, mutta nyt 3v jälkeen hinta oli vaivaiset 5keur alle uuden vastaavan hinnan. Toki tässä oli uuden auton hinnastoon nähden kahdet renkaat ja kenties jotain lisävarusteita.
Työsuhdeautona tämä on kuitenkin suorastaan halpa. Täyttää käytännössä kaikki tärkeimmät kriteerini (paitsi "mä haluun" -kohdan), ja verotusarvo on vähän yli 600€. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa auton 4. kalenterivuosi, jolloin verotusarvo putoaa entisestään.
@M880 kirjoitti:
Onhan siinä kaikenlaista viihde-elektroniikkaa. RDS-radiota, webaston ohjausta ja mitä näitä nyt on.
Volvossa oli tasokas äänentoisto. Autostereoita en ajatellut mainitsemisen arvoiseksi viihde-elektroniikaksi, koska ne ovat olleet perusvarusteena autoissa jo kauan. Äänenlaadussa on eroja, mutta perusvaruste muuten.
Mutta olet oikeassa, että olihan XC90T8:ssakin perinneauto-tyyppiset toiminnot, mutta kutsutaanko sellaisia viihde-elektroniikaksi?
No joo, minä kutsuin sitä vähän kieli poskessa viihde-elektroniikaksi. Vakiintunut termi lienee infotainment, joka kääntynee viihde-informaatioksi tai informaatioviihteeksi, tai ehkä viihde- ja informaatiojärjestelmäksi. Suomeksi radio ja navigaattori.
Se mistä puhuin oli siis suunnilleen keskusnäytön toiminnot, jotka minusta Eniakissa tuntuvat Volvoa tuoreemmilta, mutta kuten sanottua, ei välttämättä paremmilta. Volvon "infotainmentissa" Spotify ja jotkut höpöhöpö-applikaatiot olivat niin tautisen hitaita että jäivät käytännössä käyttämättä. Spotifyta olisin halunnut käyttää, ja joskus käytinkin, mutta eihän sen käyttäminen kivaa ollut
Skodassa ei taida spotifyta olla, mutta Android Auto toimii langattomasti, joten sitä kautta sen toki saa.
Minä otin pari vuotta sitten spotifyn maksullisen version käyttöön autossa, mutta muutaman kuukauden jälkeen lopetin sen, kun huomasin, että soittolistojen kuunteleminen on uuvuttavaa. Vanhanaikainen juonnettu musiikkia soittava ohjelma on mukavampi kuunnella. Pitkällä matkalla autossa yksin on mukavaa huudattaa laadukkaita stereoita ja silloin spotify olisi paikallaan, koska radion tarjonta ei välttämättä osu kohdalle.
@M880 kirjoitti:
Skodalla on nyt ajettu ehkä 100km. Kyseessä ei siis ole uusi auto, vaan vajaa kolmevuotias nelivetoinen Enyaq.
Toistaiseksi kaikki hyvin. Jotain pieniä ärsytyksen aiheita on, kuten se että peruutuskameran laajakuvalinssi vääristää ja tuntuu näkyvän ehkä vähän viiveellä.
Hyvän ajoasennon löytäminen ei ehkä onnistu yhtä hienosti kuin Volvossa. Olen melko lyhyt, joten ongelma tuskin koskettaa kaikkia.
Lataus- ja lämmitysasetusten laittaminen on vähän hakuammuntaa, tai vaatisi manuaalin lukemisen. Asiaa ei ainakaan auta se, että valikossa puhutaan mm. "Ilmastointikaapelin lukituksesta". Lienee omaa sukua latauskaapeli.
Jotain muutakin pientä on, mutta katsotaan nyt mihin tottuu ja mikä (jos mikään) ärsyttää vielä kuukauden päästä.
Toistaiseksi fiilis on neutraalin tyytyväinen. @Kumppani ei nyt tykkää, mutta minä sanoisin tätä järkeväksi perusautoksi (ymmärtäen että se on käytettynäkin yli 55keur hintainen sähköauto, eikä siksi ole hinnaltaan "perus". Verotusarvoa katsoessa on kuitenkin todellakin perus).
@740 GLE ei saisi tästä nyt puoleen hintaan autoa. Ehkä tässä oli suht kova pyyntihintakin, enkä tiedä mitä se maksoi tuolloin uutena, mutta nyt 3v jälkeen hinta oli vaivaiset 5keur alle uuden vastaavan hinnan. Toki tässä oli uuden auton hinnastoon nähden kahdet renkaat ja kenties jotain lisävarusteita.
Työsuhdeautona tämä on kuitenkin suorastaan halpa. Täyttää käytännössä kaikki tärkeimmät kriteerini (paitsi "mä haluun" -kohdan), ja verotusarvo on vähän yli 600€. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa auton 4. kalenterivuosi, jolloin verotusarvo putoaa entisestään.
@M880 kirjoitti:
Onhan siinä kaikenlaista viihde-elektroniikkaa. RDS-radiota, webaston ohjausta ja mitä näitä nyt on.
Volvossa oli tasokas äänentoisto. Autostereoita en ajatellut mainitsemisen arvoiseksi viihde-elektroniikaksi, koska ne ovat olleet perusvarusteena autoissa jo kauan. Äänenlaadussa on eroja, mutta perusvaruste muuten.
Mutta olet oikeassa, että olihan XC90T8:ssakin perinneauto-tyyppiset toiminnot, mutta kutsutaanko sellaisia viihde-elektroniikaksi?
No joo, minä kutsuin sitä vähän kieli poskessa viihde-elektroniikaksi. Vakiintunut termi lienee infotainment, joka kääntynee viihde-informaatioksi tai informaatioviihteeksi, tai ehkä viihde- ja informaatiojärjestelmäksi. Suomeksi radio ja navigaattori.
Se mistä puhuin oli siis suunnilleen keskusnäytön toiminnot, jotka minusta Eniakissa tuntuvat Volvoa tuoreemmilta, mutta kuten sanottua, ei välttämättä paremmilta. Volvon "infotainmentissa" Spotify ja jotkut höpöhöpö-applikaatiot olivat niin tautisen hitaita että jäivät käytännössä käyttämättä. Spotifyta olisin halunnut käyttää, ja joskus käytinkin, mutta eihän sen käyttäminen kivaa ollut
Skodassa ei taida spotifyta olla, mutta Android Auto toimii langattomasti, joten sitä kautta sen toki saa.
Minä otin pari vuotta sitten spotifyn maksullisen version käyttöön autossa, mutta muutaman kuukauden jälkeen lopetin sen, kun huomasin, että soittolistojen kuunteleminen on uuvuttavaa. Vanhanaikainen juonnettu musiikkia soittava ohjelma on mukavampi kuunnella. Pitkällä matkalla autossa yksin on mukavaa huudattaa laadukkaita stereoita ja silloin spotify olisi paikallaan, koska radion tarjonta ei välttämättä osu kohdalle.
Käytän sitä hyvin harvakseltaan. Joskus on sellainen fiilis että tekee mieli kuunnella jotain tiettyä, tai sitten jos on perheen kanssa automatkalla. Itsekseni kuuntelen puheradiota, podcasteja tai äänikirjoja. Maksullinen Spotify on pääasiassa lapsia varten perhetilinä, itseäni varten en raaskinut pitää muutoin kuin tarjouksessa kun on saanut kympillä 3kk.
@M880 kirjoitti:
Skodalla on nyt ajettu ehkä 100km. Kyseessä ei siis ole uusi auto, vaan vajaa kolmevuotias nelivetoinen Enyaq.
Toistaiseksi kaikki hyvin. Jotain pieniä ärsytyksen aiheita on, kuten se että peruutuskameran laajakuvalinssi vääristää ja tuntuu näkyvän ehkä vähän viiveellä.
Hyvän ajoasennon löytäminen ei ehkä onnistu yhtä hienosti kuin Volvossa. Olen melko lyhyt, joten ongelma tuskin koskettaa kaikkia.
Lataus- ja lämmitysasetusten laittaminen on vähän hakuammuntaa, tai vaatisi manuaalin lukemisen. Asiaa ei ainakaan auta se, että valikossa puhutaan mm. "Ilmastointikaapelin lukituksesta". Lienee omaa sukua latauskaapeli.
Jotain muutakin pientä on, mutta katsotaan nyt mihin tottuu ja mikä (jos mikään) ärsyttää vielä kuukauden päästä.
Toistaiseksi fiilis on neutraalin tyytyväinen. @Kumppani ei nyt tykkää, mutta minä sanoisin tätä järkeväksi perusautoksi (ymmärtäen että se on käytettynäkin yli 55keur hintainen sähköauto, eikä siksi ole hinnaltaan "perus". Verotusarvoa katsoessa on kuitenkin todellakin perus).
@740 GLE ei saisi tästä nyt puoleen hintaan autoa. Ehkä tässä oli suht kova pyyntihintakin, enkä tiedä mitä se maksoi tuolloin uutena, mutta nyt 3v jälkeen hinta oli vaivaiset 5keur alle uuden vastaavan hinnan. Toki tässä oli uuden auton hinnastoon nähden kahdet renkaat ja kenties jotain lisävarusteita.
Työsuhdeautona tämä on kuitenkin suorastaan halpa. Täyttää käytännössä kaikki tärkeimmät kriteerini (paitsi "mä haluun" -kohdan), ja verotusarvo on vähän yli 600€. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa auton 4. kalenterivuosi, jolloin verotusarvo putoaa entisestään.
Mikä sen max latausteho on?
Otin tämän auton melkein "yksi nelivetoinen sähköauto, kiitos" taktiikalla, joten en katsonut rangea tai lataustehoja. WLTP on jossain 400 paremmalla puolella, ja lataustehon googlasin eilen, kysymystäsi näkemättä, kun tuli mieleeni etten tiedä sitä. 110kW näyttäisi olevan.
minä sanoisin tätä järkeväksi perusautoksi (ymmärtäen että se on käytettynäkin yli 55keur hintainen sähköauto, eikä siksi ole hinnaltaan "perus". Verotusarvoa katsoessa on kuitenkin todellakin perus)
Hinnastako siis oli kyse? No, tavallaan voidaan maailmassa olettaa olevan olemassa erilaisia "perus" -asioita. Miljonäärille Rolls, tai Ferrari on ihan peruskamaa jossakin päin. Aika suhteellista siis...
"Perus"sähköauton hinta lienee Suomessa 50000 euroa ja yleensä ovat olleet siitä yli. Se, että nyt on tarjolla 1 merkki, jonka jotakin mallia uutena saa alle 40000 ei muuta asetelmaa vielä. Se on toistaiseksi poikkeus. Ymmärtäen silti, että kehitys kehittyy ja sähkäreitä "sittejoskus" saa niissä kokoluokissa, korimalleilla ja hintaluokissa, joita Suomessa halutaan ja voidaan hankkia, niin uusina kuin käytettyinäkin. "Perus"kansanosan parissa, heh ;-)
Eikä sähkäreiden kanssa tule unohtaa kerrostaloasujaimiston parkkipaikkojen ja kadunvarsien puutteellisia latausmahdollisuuksia, jotka eivät tule yleistymään vielä aikoihin. Ei myöskään voi olettaa, että jokaisen työpaikan latauksien tarjonta parantuisi nopeasti, helppona esimerkkinä vaikka raksatyömaat.
Joillekin työsuhdeasähköautojaan omakotitalonsa pihalla ja lämmitetyssä duunin hallipaikassa lataavan näyttää tohkeillessaan olevan vaikea hahmottaa näin simppeleitä asioita , tulkintani mukaan.
Ok, kyllä nuo 7,5s yrityksille ja 8,5s kuluttajille varmaan ok hinta alkaa olla? Itse pidän pörssin kun vauhtiin on päästy. tuyalla ja monella muullakin saa jo hyvin säädettyä katkoaikoja niinkuin tänä aamuna klo8-10 katko tai olla vaan käyttämättä tänä aikana. Ei ole vaikeuttanut elämää juurikaan, nyt tulee katsottua apista ennen pesukoneen tai hellan päälle laittoa, ja offtopiccina olen tehnyt ruokaa ulkonakin, kun sähkö on ollut yli 30s... kesällä. suosittelen ainakin kokeilemaan!
Millä säätelet, olet tuvassa sähkötaulun vieressä?
Talvikelissä koeajettuani uskon että saat varsin hyvän auton jo koeajalle. Skoda on sähköautoksi tilava ja se on miellyttävä ajaa vaikka vain autoa osoitteesta toiseen siirrellenkin. Silloin kun ajettavuudella ja voimanjaolla on merkitystä liukkaalla kelillä, quattromainen ajotuntuma mahdollistaa ajamisen omalla käsialalla pakottamatta kuljettajaa sopeutumaan suunnittelijan ajatusmaailmaan.
Olisi kiva kuulla koekäytön kokemuksia niin kulutuksen kuin muidenkin sellaisten havaintojen osalta jotka jäävät lyhyellä koeajolla huomaamatta?
Meillä oli aiemmin täyssähkötalossa vuosia toistaiseksi jatkuva 3 kk välein hintapäivitettävä sopimus Vaasan sähköltä. Se toimi meidän kannalta hyvin varsin pitkään, mutta viime vuoden hintamuutokset tekivät sähköyhtiöistä varovaisempia muutamien sähkön myyjien mentyä konkurssiin sitouduttuaan liian alhaiseen myyntihintaan.
Aiemmin meidän kannalta ei ollut käytännön merkitystä pörssisähkön ja jatkuvan sopimuksen välillä, mutta viime talvesta lähtien hintaero on ollut niin merkittävä, että otin talon isot kulutuskohteet omaan hallintaan asennuttamalla mittaritauluun osittain varaaville lattialämmityksille ja vesivaraajalle kellokytkimet, joilla ajoitan isot kulutukset talvella halvan sähkön aikaa ja kesällä oman aurinkopanelituotannon huippuun.
Näillä säädöillä uskalsin tehdä pörssisähkösopimuksen, enkä ole katunut.
Nähdäkseni sähköauton kulutuslisä toimii samalla tavoin, eli voit useimpina päivänä (oikeastaan öinä) ajoittaa haluamaasi ajankohtaan. Toki talon isojen tehojen ohjaus halpaa aikaan tulee hyvänä lisänä. Siinä kannattaa huomata, että perinteinen sähkötalon päivä-/yökellolla ohjaus on epäoptimaalinen, koska samaan aikaan kuluttajia on niin paljon, että sähkön hinta alenee kunnolla vasta aamuyöllä kello 01:00 jälkeen. Isoja tehoja ajoittamalla voi siis pörssisähköllä säästää asumismukavuudesta tinkimättä vielä yökäyttöä tehokkaamminkin.
Carunalta voi kirjautumalla ladata oman talonsa kulutuksen tuntitiedostona ja netistä löytyy myös laskuri, jolla voi simuloida juuri tuon oman kulutuksensa aiheuttamaa kustannusta erilaisilla sopimuksilla. Voin kaivaa tuon liukuriksi nimetyn laskurin linkin esiin myöhemmin, ellei sitä löydy näillä hakuehdoilla muutenkin?
Mitäpä arvelet, suostuvatko viime vuoden jälkeen eloon jääneet sähkön myyjät myymään jatkuvalla sopimuksella pysyvästi halvemmalla kuin pörssisähkönä?
Ilman muuta raportoin jahka kokemuksia kertyy.
Kiitos hyvästä vastauksesta, täytyypä googlailla tuo laskuri esille, yllätyn positiivisesti jos sieltä löytyy laskuria myös tuohon uudenlaiseen sopimustyyppiin liittyen.
Toiseen vastaus-kysymykseesi liittyen, en usko sähköyhtiön myyvän pitkiä aikoja pörssisähköä halvemmalla. Olen kuitenkin valmis maksamaan vakaudesta/piikkien välttämisestä jotain.
Lopetin pörssisähkön nelisen vuotta sitten, koska en päässyt määräaikaisiin sopimuksiin nähden yhtään sen halvemmalla. Ainoa relevantti kuluttaja tuolloin oli maalämpö, ja se käy silloin kun sitä huvittaa, joten käytännössä se oma säätäminen rajoittui pyykki- ja tiskikoneisiin, jotka kuluttavat suunnilleen 1 kWh per pesukerta. 4 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden pihalla on jatkossa kaksi sähköautoa, joilla toki säätäminen onnistuu paremmin. Olen tähänkin asti laittanut autojen omista asetuksista lataukset alkamaan puolilta öin, en klo 22. Solidaarisuudesta lähinnä, omaan sähkölaskuun se ei ole vaikuttanut.
Takaisin siihen ihmettelemääni sopimustyyppiin. Sähköyhtiö suojaa itsensä futuureilla haluamassaan mittakaavassa, joten pörssisähkö ei ihan suoraan tarkoita myyntiyhtiöllekään "mitään". Tässä sopimustyypissä on sekä kiinteä että liikkuva komponentti, joka perustuu nimenomaan laskennallisen pörssihinnan ja keskimääräisen pörssihinnan erotukseen. Sanoisin että minun on varsin helppo löytää vuorokaudelta edullisimmat tunnit ja asettaa kulutus sinne (käytännössä autot ja pesukoneet), kuten teen jo nyt. Puheena olevissa sopimustyypeissä ei kuitenkaan riitä pelkät vuorokauden sisällä löydetyt halvimmat tunnit, vaan myös kuukauden halvimmat/kalleimmat tunnit vaikuttavat.
Eniten mietityttää siis sellainen jossa sähkön hinta on 25 päivän ajan matala, sanotaan nyt vaikka 5 senttiä. Sen lisäksi meillä 6 tyyntä ja erittäin kylmää päivä, jolloin hinta nousee 40 senttiin ja samalla omakin kulutukseni nousee korkealle pelkästään lämmityksen vuoksi.
Kuukauden keskihinta lasketaan ilman kulutuspainotuksia, joten se jää verrattain matalaksi. Minun laskennallinen pörssihintani taas lasketaan toteutuman mukaan, jolloin nuo 6 huippukulutuksen päivää nostavat omaa toteumaani merkittävästi kuukauden keskiarvoa enemmän. Tämä skenaario pitäisi nyt ottaa ja laskea auki.
No, ei se nyt varmaan ole kuin tunnin tai parin excelöinti, mutta elättelin toiveita että joku olisi sitä sopimustyyppiä jo testannut.
Ja ehkä osin siksikin jo hyvin vähän käytettynä täyttää käytetyn ostajan kriteerin uudehkosta vähän ajetusta puolella uuden hinnasta?
Ei sillä, että minun tarvitsisi tuollaista saada, mutta Skodaa hakiessani törmäsin ihan vahingossa 22 tonnin ID3 ja 25 tonnin ID4 malleihin. Valitettavasti nelivetoinen isoakkuinen Skoda maksaakin jo paljon enemmän.
Nämä saisi automatisoiduksi seuraamaan sähkön hintaa netistä, mutta en jaksanut jäädä säätämään kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli riippuvuus ulkoisesta datalähteestä joka ei ole minun hallinnassani ja toinen on kesäpäivisin ylituotantoa tarjoavan aurinkopanelitalon säätöalgoritmin monimutkaisuus.
Ilman paneleita optimointi on yksinkertaista, kun ostaa vain niin halvalla kuin pystyy. Kun panelien ylijäämää siirretään verkkoon joka tapauksessa, kannattaa omat kulutukset vetää alas aamun ja illan ruuhkahuipussa ja siirtää verkkoon niin suuri osuus omasta tuotannosta kuin suinkin mahdollista.
Aamulla kulutukset alas kellolla, poreallas, osittain varaavat lattialämmitykset ja kuumavesivaraaja käyvät sitten viestinä peräkkäin iltapäivän aikaan ajastettuna ja illan kalliisiin tunteihin vedetään taas tehot alas ja myyntiin kaikki mitä katolta lähtee. Kerran ajastettuna talo väistelee hintahuippuja ihan omin päin asukkaiden ollessa töissä tai mökkeilemässä.
Semmoisen möhläyksen tein, että jätin yhden tuplakellon asennuttamatta kun sähkäri oli paikalla. Olin ajatellut jatkuvasti käyvät laatoitettujen tilojen lattialämmitykset "jatkuviksi", mutta eihän niiden oikeasti tarvitsisi sitä olla. Nyt asennutin vain ajoittain kytkeytyvien varaajien tehojen ohjauksen, mutta olisi pitänyt samalla asentaa myös kyvykkyys katkaista jatkuvat lattialämmitykset parin tunnin ajaksi kalleimman hintahuipun kohdalla ja kytkeä ne takaisin halvempaan aikaan ennen kuin kukaan huomaa lattialla tassutellessaan mitään asumismukavuuteen vaikuttavaa eroa.
Olen ajatellut lisätä tuon jatkuvien lattialämmitysten kellotuksen samalla kun sähkäri käy joskus tulevaisuudessa asentamassa latauslaitteen, joka kaataa autoon kaiken sen aurinkosähkön, jota talo ei ehdi kuluttaa?
Näillä optimoinneilla ei ole paljon saavutettavissa joko jatkuvan sopimuksen tai päivä-yötariffin kanssa mutta sähkölaskusta näkee, että pörssisähkösopimuksen kanssa niillä on vaikutus kustannuksiin. Myös kalliin sähkön aikana yöllä tulee selvästi halvempia hetkiä.
Kulutustrendimme on aivan erilainen, mutta vahvistan myös omalta kohdaltani 4 vuoden takaisen tilanteen. Itse asiassa tilanne oli tuo vielä pari vuotta sitten.
Työnsin Carunalta lataamani talomme tuntikulutustaulukot laskuriin ja päädyin siihen tulokseen, että vuoden 2021 alkutalvesta, keväällä ja kesällä meidän talon sähkölasku oli joka kuukausi 20 € toleranssilla samoissa sopimuksesta riippumatta. Yksi kokeilemani kuukasi jatkuva sopimus oli jopa kympin pörssisähköä halvempi, mutta merkittävää eroa asumiskustannuksiin en havainnut.
Tämän vuoden alusta lähtien vastaava hintaero jatkuvan ja pörssisähkösopimuksen välillä oli jo aika tarkalleen 2x, joka on täyssähkötalossa rahallisesti merkittävä.
Ja tuo ero tuli siis täysin optimoimattomallakin kulutuksella. Tämä havainto oli siis se motivaattori, joka ajoi minut soittamaan sähkömiehen paikalle, että uskallan vaihtaa pörssisähköön jatkuvasta sopimuksesta, jota pidin sinun tavoin vakuutuksena hintapiikkejä vastaan.
Hyvä periaate, mutta jos akkusi ehtii latautua riittävästi, ajoita se vielä tunti myöhemmäksi, niin saat hieman halvemman latauksen ja vältät toisenkin niistä kahdesta tunnista, jolloin koko Suomen yösähköllä käyvät vesivaraajat paahtavat täysillä.
Tuon avaamiseksi omiksi kustannuksiksi pitäisi laskea koko kuukauden maksettava hinta ja keskimääräistää se kuukauden sähkölaskuksi.
Jos asiaa jaksaa säätää, Carunalta saa kirjautumalla oman talon kulutustiedoston valitsemaltaan ajanjaksolta tuntikulutukseksi jyvitettynä.
Toki, mutta jos uuden hintalapussa on alusta alkaen kolmannes liikaa, niin silloin "puolet uudesta" ei tarkoita samaa mitä se on tarkoittanut diesel-mersujen kohdalla. No, toki niistäkin voi joku olla sitä mieltä että hintalapussa on ollut kolmannes liikaa.
Periaatteessahan pörssisähkö on pitkässä juoksussa edullisin mutta minäkään en ole lähtenyt siihen, sillä suorasähkölämmitystalo kuluttaa hirveästi sähköä kovalla pakkasella jolloin pörssisähkökin on yleensä kallista ja vähän kesällä jolloin sitä pörssisähköä saisi puoli-ilmaiseksi. Ei paljoa kannata ostaa "ei juuri mitään" puoli ilmaiseksi jos vastineeksi joutuu ostamaan paljon kalliilla.
Ilman muuta! En minäkään olisi kiinnostunut millään tavoin yli 40.000 € hintaisesta ID3:sta.
Tarkoitinkin sitä, että uutena syystä tai toisesta hyljeksitty ja vain harvoille kelpaava auto saattaa muuttua paljon kiinnostavammaksi jos sen hinta putoaa käytettynä rajusti.
Aiempia esimerkkejäni ovat olleet Mersun nelosdiesel suhteettoman kalliisti lisävarusteltuna tai iso ranskalainen, jonka käytetyn ostohinnassa on jo valmiina alennus kaikkea mahdollista särkyvää ennakoiden vaikka jotkut näistä ovat huolella valittuina kohtuullisen toimivia vehkeitä.
Voisin lisätä ID3 ja samalle listalle, jossa uutena liian kalliina pidetty ostos riittävästi halventuneena puolustaa valintaa kun halvemmat Leaf, i3 tai Mersun B Electric ovat kovin toimintamatkarajoitteisia talvella. Jos range riittää, myös halvempi e-Golf saattaa olla paha este ID3 ostolle?
Range on tietysti yksi jota täytyy miettiä käytetyn hintaa arviodessa, mutta onko noissa muuta kehitystä tapahtunut vai pitääkö odottaa ID3.1 jotta ID3 menettää arvoaan faceliftin myötä? Kilpailu on kovaa eikä siltä säästy halvimmatkaan mallit, joihinkin 40kEUR uutena maksaviin saa joku päivä vakiona ominaisuuksia joita sai aiemmin vain kovaan lisähintaan tai 100k+ autoissa oli vakiona vai joko ollaan siinä tilanteessa? Mitä eroa akun ja latausnopeuden lisäksi on e-golf ja ID3 välillä?
e-Golf on etuvetoinen. Niissä ei siis taida olla mitään muuta samaa, kuin valmistajan merkki.
Nuukapihinä olen itse tehnyt juuri noin. Kun facelift näkyy katukuvassa, se pudottaa edeltäneen mallin hyvin vähänkin ajettujen käytettyjen hintaa tai ainakin vahvistaa sellaisen ostajan neuvotteluasemaa.
Ihan eri auto. e-Golf on viritelty valmiiseen polttomoottoriautoon patteri-Golfiksi ja ID3 on suunniteltu natiivisti takavetoiseksi tilavammaksi sähköautoksi. Toinen iso ero on, että halvimmankin ID3:n akku ja toimintamatka ylittää hienoimmankin e-Golfin varsin suvereenisti.
Nämä ovat tietenkin arvostuskysymyksiä, mutta näillä perusteilla kategorisoin e-Golfin noiden vanhojen pikkuautojen vertaiseksi "vanhaksi" halvaksi sähköautoksi. Eihän Golf tai B Electric mitenkään erityisen pieni ole, mutta kummankin toimintamatka on.
Tämä on tietysti pelkkää arvailua mutta ellei joku lähivuosina tuo jotain järisyttävän uutta akkua markkinoille niin voiko facelift näihin nykysähkäreihin tuoda lähellekään samaa ”niin vanhentunut” tunnelmaa kuin nyt koetaan e-golfin tai B:n kanssa? Eli onko autonvalmistajat kokeneet jotain syvällekäyviä ”ahaa” tunnemyrskyjä kun ovat nähneet toistensa tuotoksia? Muutoksien pitää olla tietysti suurelta osin softan puolella, ei auta kromilistojen lisäykset.
Vanhentunut tunnelma tarkoittanee monille kunnon ohjaamoa mainituissa. Juuri kun asiat saatiin toimimaan, tuotiin segat autoihin.
Ulkonäöllä ne "vanhentumiset" on ennenkin luotu. Perusrakenne ja voimalinja ovat tietysti jatkaneet facelifteissä, mutta myös autoissa joiden sukupolvi on vaihtunut.
Kun elektroniikka on perinteisesti vanhentunut autoja nopeammin, sanoisin että nykyautoon on helpompi luoda se vanhentuminen kuin ennen. Perinteisten lamppujen ja puskureiden hienosäädön lisäksi voidaan sisällä lisätä tai suurentaa infotainmentin näyttöjä, ja tosiaan uudistaa softaa. Miksei näkymätöntäkin rautaa niin että järjestelmä toimii juohevammin.
Nyt kun vaihdoin Volvosta hetkeksi Enyaqiin, niin kyllähän siinä jo selvästi näkyi että Enyaqin viihde-elektroniikka on uudempaa. Ei välttämättä parempaa, mutta tuntuu "sukupolven verran" uudemmalta.
Subarussa jonka hankin 7-8 vuotta sitten (hitto, onko siitä oikeasti niin kauan) tuntui jo uutena että softa oli vanhaa, ja että designohjelmistona oli käytetty lähinnä exceliä.
Tätä minäkin olen hyödyntänyt useammankin kerran ostaessani päivitetyn malliversion ulkonäöllisesti vanhentaman pre-facelift mallin.
Vaikka konepellin alla on sama tekniikka, uudempi korimalli on samassakin liikkeessä kalliimpi kuin täsmälleen saman verran tai hieman vähemmänkin ajettu "vanhan näköinen".
Alkuperäinen versio on usein puhtaampi oman tyylilajinsa edustaja ja päivitysversiot ovat vesitettyjä ja laimennettuja versioita. Se on sitten jokaisen oma asia kuinka tärkeäksi tämän kokee. Sekä alkuperäinen tiilikeula-740 että viimeiseksi jäänyttä muotoa edustanut pyöristetty 1991 vuosimalli ovat tiiliskiviä kumpikin, mutta alkuperäinen on puhdas ja ehjä tiili ja facelift on nurkistaan kulunut ja pilalle nuljaantunut. Tai Mersun W212 facelift, joka on kuin Bruno Saccon monumentti josta edeltäjässä selvästi näkyneet takautumat Brunon nuoruuteen 1950-luvun ponttoonikoriseen Mersuun on siivottu pois.
Nuo feikit lokasuojien kaaret ja konepellin piikkinokkaa mukailevat kaaret ovat niin selkeä tunnusmerkki että täysin Volvomiehenä vailla mitään ajatustakaan ostaa koskaan omaa Mersua näin vuoden 2009 E-sarjan ensimmäisestä maskeeraamattomasta kuvasta välittömänä sekunnin väläyksenä heti mikä se on. Tämä kertoo iästäni, olen sopivan ikäinen muistamaan 1950-luvun ns. ponttooni-Mersun muodot joista muutama yksityiskohta toistuu autossani silloin paikalla ollelle ilmiselvällä tavalla. Siksi näin heti MIKÄ W212 korimalli on (2009 - 2102 E-sarja). Sain kuulla huiman tarinan MIKSI vasta vuosia myöhemmin jo omani ostettuani.
Minun Volvo XC90T8:ssa ei ollut viihde-elektroniikkaa ollenkaan, mutta en minä sellaista kaivannutkaan. Teslassa on kaikenlaista viedopeleistä striimausjuttuihin, mutta en ole niitä käyttänyt ja kun ei ole pieniä lapsiakaan kyydissä, niin ei ole ollut viihdesysteemeille käyttöä. Tai on pari kertaa Caraokea joku kyydissä olija laulanut.
Nettiselain on kyllä kiva olla keskinäytössä voi joskus parkissa ollessa googlettaa tai lukea iltapäivälehden verkkoversion.
Ainakin Volvo XC40-täyssähkäri oli kuten bensaautotkin, ei uusia innovaatioita tai uutta paitsi, että keskinäytössä oli Googlen käyttöjärjestelmä, joka tosin ei ainakaan silloin 2021 tarjonnut juuri mitään ominaisuuksia.
Perinnevalmistajien sähkärit saattavat olla vanhentuneita jo syntyessään, koska niissä toistuu samat vanhat jutut kuin aikaisemmin polttisversioissa. Onko niissä energianäyttöjäkään muuten kuin se km/% -näyttö akun varauksesta?
Onhan siinä kaikenlaista viihde-elektroniikkaa. RDS-radiota, webaston ohjausta ja mitä näitä nyt on.
Volvossa oli tasokas äänentoisto. Autostereoita en ajatellut mainitsemisen arvoiseksi viihde-elektroniikaksi, koska ne ovat olleet perusvarusteena autoissa jo kauan. Äänenlaadussa on eroja, mutta perusvaruste muuten.
Mutta olet oikeassa, että olihan XC90T8:ssakin perinneauto-tyyppiset toiminnot, mutta kutsutaanko sellaisia viihde-elektroniikaksi?
No joo, minä kutsuin sitä vähän kieli poskessa viihde-elektroniikaksi. Vakiintunut termi lienee infotainment, joka kääntynee viihde-informaatioksi tai informaatioviihteeksi, tai ehkä viihde- ja informaatiojärjestelmäksi. Suomeksi radio ja navigaattori.
Se mistä puhuin oli siis suunnilleen keskusnäytön toiminnot, jotka minusta Eniakissa tuntuvat Volvoa tuoreemmilta, mutta kuten sanottua, ei välttämättä paremmilta. Volvon "infotainmentissa" Spotify ja jotkut höpöhöpö-applikaatiot olivat niin tautisen hitaita että jäivät käytännössä käyttämättä. Spotifyta olisin halunnut käyttää, ja joskus käytinkin, mutta eihän sen käyttäminen kivaa ollut
Skodassa ei taida spotifyta olla, mutta Android Auto toimii langattomasti, joten sitä kautta sen toki saa.
Skodalla on nyt ajettu ehkä 100km. Kyseessä ei siis ole uusi auto, vaan vajaa kolmevuotias nelivetoinen Enyaq.
Toistaiseksi kaikki hyvin. Jotain pieniä ärsytyksen aiheita on, kuten se että peruutuskameran laajakuvalinssi vääristää ja tuntuu näkyvän ehkä vähän viiveellä.
Hyvän ajoasennon löytäminen ei ehkä onnistu yhtä hienosti kuin Volvossa. Olen melko lyhyt, joten ongelma tuskin koskettaa kaikkia.
Lataus- ja lämmitysasetusten laittaminen on vähän hakuammuntaa, tai vaatisi manuaalin lukemisen. Asiaa ei ainakaan auta se, että valikossa puhutaan mm. "Ilmastointikaapelin lukituksesta". Lienee omaa sukua latauskaapeli.
Jotain muutakin pientä on, mutta katsotaan nyt mihin tottuu ja mikä (jos mikään) ärsyttää vielä kuukauden päästä.
Toistaiseksi fiilis on neutraalin tyytyväinen. @Kumppani ei nyt tykkää, mutta minä sanoisin tätä järkeväksi perusautoksi (ymmärtäen että se on käytettynäkin yli 55keur hintainen sähköauto, eikä siksi ole hinnaltaan "perus". Verotusarvoa katsoessa on kuitenkin todellakin perus).
@740 GLE ei saisi tästä nyt puoleen hintaan autoa. Ehkä tässä oli suht kova pyyntihintakin, enkä tiedä mitä se maksoi tuolloin uutena, mutta nyt 3v jälkeen hinta oli vaivaiset 5keur alle uuden vastaavan hinnan. Toki tässä oli uuden auton hinnastoon nähden kahdet renkaat ja kenties jotain lisävarusteita.
Työsuhdeautona tämä on kuitenkin suorastaan halpa. Täyttää käytännössä kaikki tärkeimmät kriteerini (paitsi "mä haluun" -kohdan), ja verotusarvo on vähän yli 600€. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa auton 4. kalenterivuosi, jolloin verotusarvo putoaa entisestään.
Minä otin pari vuotta sitten spotifyn maksullisen version käyttöön autossa, mutta muutaman kuukauden jälkeen lopetin sen, kun huomasin, että soittolistojen kuunteleminen on uuvuttavaa. Vanhanaikainen juonnettu musiikkia soittava ohjelma on mukavampi kuunnella. Pitkällä matkalla autossa yksin on mukavaa huudattaa laadukkaita stereoita ja silloin spotify olisi paikallaan, koska radion tarjonta ei välttämättä osu kohdalle.
Mikä sen max latausteho on?
Käytän sitä hyvin harvakseltaan. Joskus on sellainen fiilis että tekee mieli kuunnella jotain tiettyä, tai sitten jos on perheen kanssa automatkalla. Itsekseni kuuntelen puheradiota, podcasteja tai äänikirjoja. Maksullinen Spotify on pääasiassa lapsia varten perhetilinä, itseäni varten en raaskinut pitää muutoin kuin tarjouksessa kun on saanut kympillä 3kk.
Otin tämän auton melkein "yksi nelivetoinen sähköauto, kiitos" taktiikalla, joten en katsonut rangea tai lataustehoja. WLTP on jossain 400 paremmalla puolella, ja lataustehon googlasin eilen, kysymystäsi näkemättä, kun tuli mieleeni etten tiedä sitä. 110kW näyttäisi olevan.
@M880 kirjoitti:
Hinnastako siis oli kyse? No, tavallaan voidaan maailmassa olettaa olevan olemassa erilaisia "perus" -asioita. Miljonäärille Rolls, tai Ferrari on ihan peruskamaa jossakin päin. Aika suhteellista siis...
"Perus"sähköauton hinta lienee Suomessa 50000 euroa ja yleensä ovat olleet siitä yli. Se, että nyt on tarjolla 1 merkki, jonka jotakin mallia uutena saa alle 40000 ei muuta asetelmaa vielä. Se on toistaiseksi poikkeus. Ymmärtäen silti, että kehitys kehittyy ja sähkäreitä "sittejoskus" saa niissä kokoluokissa, korimalleilla ja hintaluokissa, joita Suomessa halutaan ja voidaan hankkia, niin uusina kuin käytettyinäkin. "Perus"kansanosan parissa, heh ;-)
Eikä sähkäreiden kanssa tule unohtaa kerrostaloasujaimiston parkkipaikkojen ja kadunvarsien puutteellisia latausmahdollisuuksia, jotka eivät tule yleistymään vielä aikoihin. Ei myöskään voi olettaa, että jokaisen työpaikan latauksien tarjonta parantuisi nopeasti, helppona esimerkkinä vaikka raksatyömaat.
Joillekin työsuhdeasähköautojaan omakotitalonsa pihalla ja lämmitetyssä duunin hallipaikassa lataavan näyttää tohkeillessaan olevan vaikea hahmottaa näin simppeleitä asioita , tulkintani mukaan.