«1234567»
Henkilöautot yksityiskäytössä aiheuttavat asfaltoidun tiestön nopean tuhoutumisen, varsinkin maan eteläosissa.
Joillakin konsteilla pitäisi saada pöllömmätkin ymmärtämään, ettei meillä ole varaa moiseen.
Olen itse ajanut kitkoilla Lappia myöten yli 30 vuotta, ja ajokki on ollut yleensä takavetoinen perheauto.
Miksi joka hemmetin maastureissa pitää olla piikkipyörät? Nykyiset kitkat riittävät varmasti, jos osaa vähänkin ennakoida.
Tutun taksimiehen kommentti talvirengastestin voittajasta oli tyhjentävä:"Paraskin nastarengas muuttuu kolmessa viikossa huonoksi kitkarenkaaksi kaupunkiajossa, siksi kitkat!"
2
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Hyvin vähälle huomiolle on jäänyt kitkarenkaiden ja nastarenkaiden erilainen kyky imeä itseensä hiekoitussepeliä. Kitkarenkaissa on paljon erikokoisia uria, joihin hiekoitussepeli tarttuu paremmin kuin nastarenkaisiin. Samaan aikaan kun kitkarenkaat ovat yleistyneet, tuulilasien rikkoontuminen on lisääntynyt merkittävästi. Kitkarenkaat ovat ikäänkuin nastarenkaita, joissa nastat ovat irtoavia pieniä kiviä. Tuulilasivalmistajat ja -korjaamot varmaan pitävät ilmiöstä, mutta kansantaloudellisesti tämä on nastarenkaita puoltava ominaisuus. Autoilijan kannalta ei ole myöskään mukavaa, kun muuten hyvin pidetyn auton tuulilasi pitää vaihtaa vähän väliä kivisateen takia. Kannatatan hyvin kiinnitettyjä nastoja irtoavien pikkukivien sijaan.
Kun nimittely alkaa, ovat argumentit selvästi lopussa. Väitteesi on sitäpaitsi väärä.
Nastarenkaiden tien kulutuksesta on vikisty sen aikaa mitä olen ajanut 1970-luvulta lähtien. Jo silloin liikenteestä kerätty verotuotto jäi selvästi ylijäämiseksi. Sen jälkeen renkaiden tien kulutus on vähentynyt ja verotuoton ja tieinvestointien välinen kuilu on vain kasvanut. Vaikka unohtaisimme yhteiskunnan ja talouden logistiikan kokonaan, tieverkon rakentaminen ja korjaaminen on verottajalle hyvä investointi, joka mahdollistaa tieinvestointia selvästi suuremman verotuoton keräämisen.
Meillä siis on kyllä varaa moiseen, renkaista riippumatta.
Tähän valintaasi sinulla on oikeus. Hyvä, että onnistuit valitsemaan omaan käyttöösi sopivat renkaat. Seuraavaksi voisit opetella antamaan muille luvan tehdä samoin. Ajaahan kitkoillakin helpossa talvikelissä etenkin pohjoisen pakkasessa missä talvirenkaita ei oikeasti edes tarvita. Mutta jäätiköllä nastoilla on helpompi ajaa, koska ne luistavat oikein.
Oman kokemukseni mukaan ennakointi ei lisää pitoa. Ja jos pitoa on vähän ja kuljettaja haluaa käyttää sen kaiken ilman riskejä, silloin laadukas nastarengas on kuluneenakin täysin ylivoimainen uuteen testivoittajakitkaaseen verrattuna. Nastaton luistaa väärin, luistaa holtittomasti ja vaatii liian paljon tilaa luistojen oikaisuun.
Tällä arviolla kannattaa ottaa talvella joku muu taksi, koska tämä kuski ei oikeasti ymmärrä mistä puhuu.
Paraskin kitkarengas on jäätiköllä törkeän luistin, jonka holtittomat luistot ovat paljon vaikeampia hallita, kuin samanlainen auto samana päivänä samalla tieosuudella kuluneilla nastarenkailla, jotka eivät edes luista kuin pakotettuna.
En ole nastarengaskieltoa vastaan, koska kyllä minä pärjään huonommillakin talvirenkailla, ellei parempia enää saa ostaa. En silti odota nastarengaskiellon parantavan Suomen tiestöä, jonka nykykunto ei ole tekninen asia, vaan poliitikkojen valinta.
Ja niin kauan kun nastarenkaita ei ole kielletty, ajan itse parhailla talvirenkailla, mitä kaupasta saa. Minä valitsen omaan autooni parhaat löytämäni talvirenkaat, tee toki sinä samoin.
Minä kannatan nastakieltoa ja suolauskieltoa, mutta olipa näiden muutosten tekemiseen poliittista tahtoa tai ei, kannatan silti aina valinnan vapautta vallitsevan lain puitteissa.
Ellei joku pidä nykyistä lakia hyvänä, kannattaa mennä muuttamaan se laki eikä nalkuttaa lakia noudattaville.
Tilanne on kuitenkin se, että Suomessa monet tiet ovat urilla ja karheita sekä taseet pakkasella. Nastarenkaiden ongelmien vähättely ei auta asiaa. Mitenhän tuo teiden kulutus on muuttunut. Toki nastat ovat keventyneet, mutta autot ovat lihoneet, liikennemäärät ovat nousseet, renkaat kasvaneet ja nastojen määrä on kasvanut.
Ennakointi vähentää pidon tarvetta.
Melkein voisi kuvitella tuon kuvauksen perusteella, että olisin ollut kitkarenkailla jatkuvassa pulassa talvet, mutta väärät luistot, holtiton luisteleminen ja törkeä luistin ovat kiertäneet tyystin minut. Ajankohan jotenkin väärin? En jaksa edes pyrkiä mihinkään äärimmäiseen kontrolliin, mutta silti vain jää kaikki tuo ajamisen lisäohjelma kokematta. Nykyisellä rengassetillä on neljän talven lisäksi kaksi kesääkin jotenkin kummasti on mennyt ilman noita kontrollin pettämisiä.
Ajaa sitten kitkoilla tai nastoilla kelin testaus miten liukasta on kannattaa testata heti liikkeelle lähtiessä. Liukkautta voi testata jarrulla, kaasulla ja hieman tottuneempi kuljettaja myös ratin avulla. Tämä tieto on tärkeä sillä jotkin äärimmäiset kelit ovat petollisen liukkaita jopa uusille nastarenkaille.
Liikenteen verotuoton ylijäämä tienpitoon verrattuna on kasvanut liikennemäärien myötä. Tämä on kiistaton tosiasia, josta on turha väitellä.
Toki, mutta edes ennakointi ei riitä jäisellä tai sellaiseksi mahdollisesti muuttuvalla kelillä, jolloin luistoja välttääkseen joutuu ennakoinnin lisäksi myös hidastamaan nopeutta.
Ei voisi kuvitella, koska en kertonut mitään sinun ajotavastasi vaan hyvänkin kitkarenkaan huonosta jääpidosta kuluneeseen nastarenkaaseen verrattuna.
Kitkarengaskeskustelun ikävä puoli on käyttäjäkokemusten rajoittuminen vahvasti "toimii minulla ja oletpa tumpelo, ellei toimi sinullakin" asenteeseen. Mitään ymmärrettävää vertailua molempia kokeilleilta on erittäin vaikea saada. Siksi päädyin kokeilemaan itse ymmärtääkseni mistä on kyse. En toista enää tässä jo aiemmin raportoimiani havaintojani, jotka ovat monilta osin kitkarenkaalle edulliset, mutta kehno pito jäisellä tiellä oli pettymys, vaikka en nastarenkaan pitoa odottanutkaan. Ennen kitkarenkaita en ollut edes huomannut kuinka paljon ajan talvisin jäisissä olosuhteissa.
Jos nastojen kielto tuntuu hyvältä idealta, niin minun puolestani sen kuin kiellätte. Me pärjäämme huonommillakin talvirenkailla, ellei paremmin pitäviä saa kaupasta.
Mutta niin kauan kuin niitä vielä saa, yksi vannesarja lähtee tänään rengaskauppaan Conti IceContact 3 sarjan asennukseen. Viime kevään talviajokoulutuksen yhteydessä tehdyt koeajot erilaisilla nasta- ja kitkarenkailla, osoittivat hyvin selvästi vanhat talvirenkaat loppuun kuluneiksi, joten vanhaankin autoon hankitaan kunnon renkaat hinnasta huolimatta.
Kyllä, eikä sitä testaamista ole mitään syytä lopettaa matkan edetessä.
Jostain syystä nastarenkaiden käytön hintaa yhteiskunnallemme ei ole laskettu, vaikka uuteen asfalttiin syntyy jopa kuukaudessa havaittavat nastojen aiheuttamat urat.
Mika278 on oikeassa, ainakin omiin kitkoihin tarttuu hiekkatiellä kiviä enemmän kuin yleensä nastarenkaisiin.
Kesärenkaani ovat lopussa ja mietinkin niiden tilalle ympäri vuoden ajettaviksi Michelin CC+XL all season-renkaita. Onko kenties jollain kokemuksia joista?
Jos ajoa tulee niin paljon, että raskii vaihtaa uudet talvirenkaat joka syksy, niin miksi ei?
Tässä kokemuksia:
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/17-2019-nakoislehti/38-126?_ga=2.73447056.325013442.1598939177-373201895.1497596595
Talvikuukausina Tukholman kaduille levitetään vuosittain noin 50 000 tonnia hiekoitushiekkaa. Tukholman kunnan ympäristövirasto toteaa raportissaan, että hiekka nostaa hiukkaspitoisuuksia. Raportissa todetaan, että kitkarenkaiden käytön lisääntyminen vaatii tuekseen katujen tehokkaan hiekoituksen ja/tai suolauksen. Tukholmassa kokeillaankin erilaisia hiekka- ja suolalaatuja tehokkaimman tuloksen saavuttamiseksi.
Oliko raportissa otettu kantaa siihen että kuinka paljon suuremmat hiukkaspitoisuudet olisivat jos kaikki käyttäisivät nastarenkaita talvikauden ja kuopisivat asfaltin urille. Ei taida Tukholman korkeudellakaan kovin montaa päivää olla talvessa ettei asfaltti olisi sulana.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Minusta tuo on johdattelevaa: miksi ne olisivat juuri "paljon suuremmat"? Varsinkin kun tiedät, ettei edes Tukholmassa kaikki käytä nastarenkaita, kuten ei koko Suomessakaan.
Raportissa todetaan, että kitkarenkaiden käytön lisääntyminen vaatii tuekseen katujen tehokkaan hiekoituksen ja/tai suolauksen.
Pointti on siinä ettei kitkarengas pidä ilman pinnankarhennusta, tai hiekkaa, mikä toimii nastojentavoin renkaan ja jäänvälissä
Renkaiden hiukkaspäästöistä monenlaisia haittoja ympäristöön. Tappavat mm. lohia.
Autonrenkaiden kemikaali paljastui lohien tappajaksi USA:ssa – salakavalaa myrkkyä käytetään yleisesti myös suomalaisrenkaissa
Autonrenkaiden mikromuoville altistuneet kalat käyttäytyvät Yhdysvaltojen länsirannikolla samantyyppisesti kuin Tornionjoella huolta aiheuttavat "zombilohet".
Jenifer McIntyre, Edward Kolodziej, Zhenyu Tian ja muut Washingtonin yliopiston tutkijat osoittivat, että autonrenkaista peräisin olevat myrkyt johtavat hopealohien joukkokuolemiin. Yksi tutkituista kohteista on kuvassa näkyvä Longfellow Creek Seattlen kaupungin alueella.
Amerikkalaistutkijat ovat selvittäneet, että hopealohien joukkokuolemat Yhdysvaltain länsirannikolla johtuvat autonrenkaissa yleisesti käytetystä kemikaalista, jota kutsutaan 6PPD:ksi.
Seattlen suurkaupunkialueen puroihin nousevista hopealohista yli puolet kuolee ennen kutemistaan. Lohikuolemia on ilmennyt jo 80-luvulta alkaen varsinkin rankkasateiden jälkeen, kun renkaista irtoavaa mikromuovia huuhtoutuu vesistöihin.
https://www.kaleva.fi/autonrenkaiden-kemikaali-paljastui-lohien-tappajak/3187964
Kitkarengas on kuten nastarengas. Sekin luistaa vain pakotettuna. Ehkä sen pakottamiseen ei tarvita niin paljon voimaa, mutta se on eri asia. Pakottaminen tarkoittanee nastarenkaankin tapauksessa tietoisesti ajettua liian suurta tilannenopeutta, jossa rengas ei enää kykene vastustamaan auton liike-energiaa tai sutimatta siirtämään pyörän momentista tulevaa kehävoimaa pelkästään autoa eteenpäin vieväksi voimaksi silloin, kun kuski haluaa läpäistä mutkan tai liikenneympyrän auton takaosa urheilullisesti luistaen?
Polttomoottoriautoja on kevennetty kaiken aikaa vaikka koko on kasvanut paino ei. Nyt kun sähköä aletiin tunkea autoihin, akustot ja eritoten kasvatettu akuston koko lisäävät painoa huomattavasti. Toimintamatkaa sähköllä ajamisen suurinta puutetta koitetaan saada näin kelvolliseen suuntaan. Sähköistymisen myötä autojen paino on vaiettu unohduksen alhoon, siitä puhuminen ei ole enää muodikasta. Liikennemäärät kasvaa autojen paino nousee, sehän se syö kallista päällystettä.
Tienpitoa/korjausvelkaa voisi lisätä merkittävästi sillä liikennemäärien koko ajan kasvaessa verotuoton ylijäämä on varmasti ennätyksellisellä tasolla. Tätä asiaa ei vain haluta myöntää. Verorahaa työnnetään ulkomaille aina vain kiihtyvään tahtiin, niin kuin täällä kotimaassa ei olisi korjattavaa. Tätä on vaikea käsittää ja selittely käy aina vain hullummaksi miksi näin pitää toimia.
Suomen EU-jäsenmaksut nousevat 210 miljoonaa vuodessa EU-velanoton vuoksi. Nettomaksajan rooli pahenee, kun meillä menee niin hyvin ja nettosaajilla kaiken aikaa huonommin ja huonommin. Suomen kansaa kuritetaan erilaisin veroin yhä enenevässä määrin, mallioppilaana oleminen tulee helvetin kalliiksi. Järkevintä olisi laittaa kotimaassa rahaa tienpitoon ja muihin järkeviin kohteisiin, eikä lapioida kaikkea ulos maasta.
Tämä kaikki tehdään hymyssä suin. Eurooppa-ministerimme Tytti Tuppurainen selostaa tätä tähän tapaan. Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä EU:n niin kutsutuista omista varoista. Omilla varoilla tarkoitetaan tulevien seitsemän vuoden jäsenmaksuja, muita tulonlähteitä ja rahanjakoa. Esitys pitää sisällään myös päätöksen paljonpuhutusta elpymisrahastosta. EU yrittää puhaltaa ilmaa koronan heikentämään talouteen 750 miljardin elvytysrahastolla, joka rahoitetaan ensimmäistä kertaa EU-historiassa jäsenmaiden yhteisellä velanotolla. Poikkeuksellista rahastossa on myös se, että yli puolet siitä eli 390 miljardia euroa jaetaan jäsenmaille vastikkeettomina avustuksina.
Suurin hyötyjä on tämänhetkisten tietojen mukaan Espanja. Suomen osuus voi pienentyä alimmillaan 1,55 miljardiin euroon tai kasvaa muutamalla sadalla miljoonalla eurolla( luvattiin 3 miljardia), riippuen talouskehityksestä tänä vuonna. Kaikki muistavat Suomen osuuden joka viimeisten tietojen mukaan on 6.6 miljardia, takaisin tulee siis tällä tietoa tuo 1.55 miljardia. Käsittämätöntä jakoa ei voi ymmärtää mutta kun isot päättää pieni vaikenee.
Hallituksen mukaan rahasto on “poikkeuksellinen, kertaluontoinen ja väliaikainen”, eikä sillä pysyvästi siirretä toimivaltaa unionille. Uskoo ken tahtoo.
Topin juttuun hieman kantoja. Entisenä kalamiehenä kalavesien pilaaminen myrkyillä kuulostaa järjettömältä. Miten ihmeessä käytössä mureneviin renkaisiin on päätynyt kemikaalia joka luokitellaan myrkyksi, on aiheellinen kysymys renkaiden valmistajille? Valmistajille tämä myrkyllisen kemikaalin löytö ei voi olla uutta tietoa. Kai tehtaissa on tätä myrkkyä ilmassa valmistusvaiheissa jos sitä on vesistöissä murenemisenkin myötä.
Lainaan loppuun vielä aiheellista asiaa omasta kynästäni. Liukkautta voi testata jarrulla, kaasulla ja hieman tottuneempi kuljettaja myös ratin avulla. Tämä tieto on tärkeä sillä jotkin äärimmäiset kelit ovat petollisen liukkaita jopa uusille nastarenkaille.
@Topi27 kirjoitti:
Kysehän oli varsinaisesti siis vertailusta nastarenkaat vs. kitkarenkaat.
Mutta jos lähdetään niinkin pitkälle, että "mikä kumirengas tahansa auton alla ajettaessa", niin se on kyllä totta ihminen tuhoaa maailmaa, sen flooraa ja faunaa, ilmastoa, vesistöjä, maata ja vaikka mitä niin monella eri tavalla, ettei mitään rajaa. Sen takia kuolee koko ajan jotakin. Valitettava asia.
Mitäs näiden muuten täysin päästöttömien tulevaisuuden sähköautojen alle sitten pistettäisiin, ettei Seattlen lohet kuole? Vaikka puiset kärrynpyörät? Fossiilisten aineiden polttaja-autoista ei kohta tarvitse kantaa huolta, eikä niiden hiukkaspäästöt sitten tapa vaikkapa ihmisiä enää, niinkuin nyt. Ja bensan/dieselin valmistuksen haitat jotakin muuta, kun sitähän ei tarvita...
Yksi lehmä päästää vuosittain noin 100 kiloa metaania, joka vastaa haitaltaan henkilöautoa, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä. No, näitä raflaavia vertauksia kun harrastetaan, on hyvä muistaa, että Suomessa on vajaa 300 000 lehmää, mutta 2,7 miljoonaa henkilöautoa.
Metaani on lähes 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, eli sen vaikutus ilmakehän lämpiämiseen on todellinen,
Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.
Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista, mutta toisin kuin maan alta porattu maakaasu joka päästetään kiertoon, on lehmän ruoansulatuksen tuottama metaani ei-fossiilista, eli sitä tulee ja menee tasapainoisesti.
Aiheeseen liittyen. Olisi mielenkiintoista kokeilla 10 nastattoman vuoden jälkeen miten hienosti saisi kesäkeli-olosuhteet nastoja käyttämällä - vai saisiko sittenkään? Olisiko sittenkin edelleenkin paikoin liukasta kun suolattu tienpinta jäätyy, tai alijäähtynyttä vettä sataa tielle? Omaa kokemusta minulla ei ole (vanhentunutta tietoa vain). Viimeiset nastarenkaat joilla ajoin oli Nokian Hakkapeliitta 4, ja sen jälkeen autonvaihdon jälkeen oli viikon verran Hakkapeliitta 5:t alla - sen pidempään en niitä suostunut käyttämään, ne eivät tuottaneet parempaa pitoa, mutta melua ne tuottivat runsain mitoin - niin paljon että autonvaihto lähinnä harmitti alkuun - että minkälaisen melutoosan olinkin mennyt ostamaan.
Koska jo parin talven tauon jälkeen nastat auton alla olivat niin kamalat, niin tavallaan ymmärrän 740:n ajattelutavan - jos ei auton sisämelu, toisten autojen kaupunkiin /taajamaan tuottama melusaaste, tai ajatus siitä että urat ja karkea pinta maantiehen hiotaan yksi ajoneuvo kerrallaan aiheuta nastojen järkevyyden kyseenalaistamista on paluu tuttuun luontevaa.
"Paluu tuttuun on luontevaa" ja samoin tuttuudessa pysyminen on luontevaa. GLE on yksi esimerkki valtaosasta ihmisiä, jotka pysyvät mieluiten vankasti omalla mukavuusalueellaan. Ja onhan se ihan ymmärrettävää. Kitkarenkaat ovat oikein hyvät, mutta ei juuri minun käyttöön. Sähköauto on oikein kannatettava asia, mutta ei sovellu juuri minulle. Ihminen tasapainoilee, koska toisaalta haluaa antaa itsestään kuvan asiantuntevana ja uutta vastaanottavana, mutta toisaalta ei uskalla oikeasti mennä ulos omasta laatikostaan..
Tänä talvena pari viikkoa sitten tulin minäkin pakottaneeksi kirkarenkaat pieneen luistoon liikenneympyrässä. Olisi pitänyt vielä vähän enemmän höllätä kaasua. Moottoritierupeaman jälkeen taisi vaivata ekassa ympyrässä lievä tottumus väärään vauhtiin eli ns. vauhtisokeus. Mutta en voisi kuvitella enää kolmen talven jälkeen vaihtavani nastoihin. Olisivatpa kesärenkaat yhtä hiljaiset ja miellyttävät ajaa kuin kitkat.
Ajotaidosta johtuen joudun pakottamaan nukkuvan ajonvakautusjärjestelmän töihin ja hyvinhän se toimii, vaikka vain testimielessä sitä härnään pari kertaa talven aikana.
Eivät kitkarenkaat tai nastarenkaat häiritse jos autossa on riittävän hyvä äänieristys.
Älä aja siinä urassa, yleensä sen on liian lähellä keskiviivaa.
9 § Ajoneuvon paikka ajoradalla
Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.
@Karrette kirjoitti:
Mikä melusaaste?
Oletko törmännyt tutkimuksiin josta kävisi ilmi paljonko esim. 2-300kg lisäpaino vaikuttaa tien kulumiseen?
Tiedämmekö me jotain elpymisrahaston tehosta? Esimerkiksi että miten paljon se mahdollisesti lisää taloudellista toimeliaisuutta, tai ehkäisee sen vähenemistä? Tai siitä miten tämä EUn lama, laman välttäminen tai talouskasvu vaikuttavat Suomen omaan bruttokansantuotteeseen tai verokertymään? Onko esimerkiksi mahdollista että jos vältämme euroopanlaajuisen laman syvenemisen ja/tai pankkikriisin, se itse asiassa on suurempi hyöty kuin elpymisrahaston maksujen summa?
Minä en tiedä, eikä tiedä varmaan moni muukaan tässä vaiheessa.
Nettomaksu EUlle on klubin jäsenmaksu. Ainakin tähän saakka poliitikot, yrityselämä ja valtaosa kansasta on sitä mieltä että tähän klubiin kannattaa kuulua, monestakin syystä. Aika vahvasti todettu että olisi järkevintä laittaa ne rahat tienpitoon. Brexitissä sorruttiin kuvittelemaan että "nettomaksusta" eroon pääsy on yhtä kuin sama raha nettona valtion kassaan. Eipä taida olla. Korona tosin tekee sen että harva mittari kertoo mitään luotettavaa.
Kyllä on liukasta pakkasen huurruttama pinnoite, nyt toista talvea ajossa olevilla testivoittajakitkarenkailla
Ajatko Continentaileilla? Minullakin on sellainen perstuntuma, että aivan kuin niissä pito huononisi ajan saatossa, toisin kuin vaikka Nokian kitkoilla, joissa pidon huononemista ei huomaa. (Saattaa tosin tuntuma johtua siitäkin, että tehokkaahkossa takavetoautossa ne vain tuntuvat liikkaammilta.)
Ajan, edellinen talvi olikin sulalla ajoa koko kausi
Ei ole, vaikka valehtelisit lisääkin.