Nettikeskustelussa toisten sanomistelun vääristely on aika yleistä ja tahallinen väärinymmärtäminen on täälläkin muutaman keskustelijan kummallinen tapa viedä keskustelu täysin väärille urille. Toisaalta liian hätäiset johtopäätökset ovat nekin asiallisen keskustelun murheena. Olisi hyvä välttää asetelmaa jossa keskustelukumppani on aina väärässä sanoi se mitä hyvänsä. Tämähän tarkoittaa sitä että ymmärretään tahattomasti tai jopa tahallaan toista väärin. Hyökkääminen henkilöä vastaan tarkoittaa sitä että kritisoidaan toisen persoonaa tai ominaisuutta itse asian sijasta. Hyvään keskustelutapaan kuuluu se että vastakkaisia mielipiteitä kunnioitetaan niin ettei lähdetä laukomaan henkilökohtaisuuksia. Hyväksytään enemmän toisinajattelua eikä lähdetä heti sodanjulistuksiin omia näkökantoja julistaen.
@M880 kirjoitti:
Jos vertaillaan eri automalleja keskenään tulee siihen taas lisää muuttujia, vaikka toki on totta että ID3 on Golfille se luontevin vertailukohta.
Ehkä hatchbackille, mutta ei farkulle, jonka osuus myynnistä on puolet tai jopa ylikin ja joka on yksi Suomen suosituimmista automalleista. Korimalli on niin onnistunut, että niin vaativalle asiakkaalle, joka farkku-Golfiin päätyy, kilpailukykyisistä vaihtoehdoista on oikeasti pulaa. Silloin kun ostajalle riittää neljä pyörää ja loota, Ioniqin kaltaiset mallitkin kelpaa.
Myös noissa kulutuksissa voi hienosäädöllä päätyä erilaisiin tuloksiin. Riittääkö 5 litraa ihan oikeasti keskikulutukseksi? (Voi toki riittää, en minä sitä sano).
Oikein valitun mallin tapauksessa riittää, kunhan ajot on niin perusteltuja, ettei polkupyörä ole parempi valinta ja ajotapa aivan onneton.
Epävarmuustekijöitä, varsinkin 10v perspektiivillä, on paljon.
Toki näin, mutta niitä on kaikissa. Ne pitää vain hyväksyä, kun kristallipalloa ei ole.
3 vuodessa sähköauto voi pitää hintansa dieseliä paremmin, koska tarjonta on niukkaa.
Dieseleitä myydään vähän eli pian käytettyjä on vähän. Ulkomaan tuonti paikkaa tilannetta. Sähköautojen osalta tilanteet muuttuu nyt vauhdilla, enkä siitä muuta osaa ennustaa.
10v/350 tkm tarkoittaa käytännössä lähes 100% arvon menetystä. Polttiksella on parin sadan euron materiaaliarvo romumetallina, mikä mahtaa olla akkujen jälleenmyyntiarvo tuolloin?
Veikkan, että jätteenkäsittely pidetään niin tiukasti näpeissä, ettei romuista arvotavaraa tule.
Summa summarum, epävarmuustekijöitä ja liikkuvia osia on liikaa,ei näistä pysty vielä sanomaan mitään yleispätevää.
Olisi hyvä välttää asetelmaa jossa keskustelukumppani on aina väärässä sanoi se mitä hyvänsä. Hyökkääminen henkilöä vastaan tarkoittaa sitä että kritisoidaan toisen persoonaa tai ominaisuutta itse asian sijasta. Hyvään keskustelutapaan kuuluu se että vastakkaisia mielipiteitä kunnioitetaan niin ettei lähdetä laukomaan henkilökohtaisuuksia. Hyväksytään enemmän toisinajattelua eikä lähdetä heti sodanjulistuksiin omia näkökantoja julistaen.
Täytyy kyllä myöntää, että olet itse petrannut kirjoituksissasi kun vertaa vajaan 1,5 vuoden takaiseen tyyliisi, josta esimerkkinä poiminta "Volvolla menee lujaa"-säikeestä:
Volvomiehet iskee peukkua toisilleen vuoron perään, fanaattisuus on näemmä yhdistävä tekijä. Voi toki olla että matalamielinen trolli huhuilee mukana kuin myötämielinen uskovainen. Mediaseksikäs merkki BMW aiheuttaa pahoinvointia ja suoranaisen paskamyrskyn heikolla itsetunnolla varustetulle pahaa oloaan purkaville fanaatikoille. Jokaisessa keskustelussa missä vain saatte nämä älyvapaat mielipiteenne julki.
Dieseleitä myydään vähän eli pian käytettyjä on vähän. Ulkomaan tuonti paikkaa tilannetta. Sähköautojen osalta tilanteet muuttuu nyt vauhdilla, enkä siitä muuta osaa ennustaa.
Uusien kysynnästä näkee, kuinka kovalla vauhdilla dieseleiden haluttavuus sakkaa. Uutena ja käytettynä maahan tuotuja dieseleitä kyllä piisaa markkinoilla pilvin pimein. Keskimääräinen romutusikähän on jo nyt yli 21 vuotta ja koko ajan kasvussa. Teknologiamurroksessa tyypillisesti korvautunut teknologia muuttuu arvottomaksi. Esim. putkitelkkareita ja -monitoreja olisi kuka tahansa voinut hamstrata nurkat täyteen lähes ilmaiseksi.
Dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä jatkoi laskuaan loppuvuonna Euroopassa, mutta joillakin suurilla markkina-alueilla dieseleiden osuus on kääntynyt nousuun, kertoi Euroopan autojärjestö ACEA torstaina tiedotteessaan.
Dieselautojen kysyntä kasvoi kahdessa suuressa EU-maassa vuoden takaisesta. Ranskassa niiden myynti kasvoi peräti 7,3 prosenttia ja Saksassa 4,3 prosenttia. Myös esimerkiksi Ruotsissa dieseleiden myynti kasvoi peräti 30,5 prosenttia, samoin monissa muissa pienissä maissa oli suurta kasvua.
Dieselauton ehdoton valtti on sen pitkä toimintamatka. Moottorin hyvän hyötysuhteen ansiosta dieselauton litramääräinen kulutus pysyy pienenä. Yhdellä täydellä tankilla ajaa hieman automallista riippuen melkein Suomen päästä päähän. Suomalaisten kiinnostus uusiutuvia polttoaineita kohtaan on kasvussa. Silti moni ei tiedä, että kaasuautolla voi ajaa jopa 1 300 kilometriä yhdellä tankkauksella. Kaasuautolla ajaa puhtaasti Suomen päästä päähän yhdellä tankkauksella.
Sähköautolla yrityksestä tulee kuin selviytymistarina josta ei käänteitä puutu. Hyvin suunniteltu matka on jo puoliksi tehty vai onko näin? Suurin huolenaihe sähköauton käyttäjälle on lyhyt toimintamatka, sillä aika pian on alettava etsiä latauspistoketta jos haluaa jatkaa matkaa. Riittävä toimintamatka kasvattaa auton kokoa roimasti sillä akusto sijaitsee auton pohjassa. Pikkuautoon ei saa isoa akkua sovitettua siinä se suurin ongelma on, tarvitaan iso auto jotta toimintamatka on edes kelvollisella tasolla.
Sähköautolla pärjää varmasti mutta huolettoman ajelun voinee unohtaa heti kättelyssä. Sähköautolla pärjää kovilla pakkasilla, kunhan huomioi kylmän vaikutuksen toimintasäteeseen ja vieläkin kovin harvan latausverkoston. Tähän ei ole luvassa nopeaa muutosta koska latausverkoston rakentaminen on kallis projekti. Tarve on vielä pieni vaikka veroeduin poliittisilla päätöksillä tätä joukkoa koitetaan kasvattaa. Suhteellisen hidasta on kasvu eikä ihme kun kaikki ongelmat mitä sähköautoiluun liittyy lyödään puntariin. Polttomoottoriautojen demonisointi on hieman laantunut kun suhteellisuudentaju ja maalaisjärki nostaa taas päätään.
Dieselauton ehdoton valtti on sen pitkä toimintamatka. Moottorin hyvän hyötysuhteen ansiosta dieselauton litramääräinen kulutus pysyy pienenä. Yhdellä täydellä tankilla ajaa hieman automallista riippuen melkein Suomen päästä päähän
Mielikuvilla mennään paremmin kuin muulla. Mikä on olikaan tuossa ajatuksellisesti olevinaan jokin merkillinen "dieselin vakiokeskikulutus" esimerkiksi?
Hieman automallista riippuu tosiaan tankin koko esim. vaikuttaa jonkun verran, vai mitä?
@tracktest kirjoitti:
Dieselauton ehdoton valtti on sen pitkä toimintamatka. Moottorin hyvän hyötysuhteen ansiosta dieselauton litramääräinen kulutus pysyy pienenä. Yhdellä täydellä tankilla ajaa hieman automallista riippuen melkein Suomen päästä päähän. Suomalaisten kiinnostus uusiutuvia polttoaineita kohtaan on kasvussa. Silti moni ei tiedä, että kaasuautolla voi ajaa jopa 1 300 kilometriä yhdellä tankkauksella. Kaasuautolla ajaa puhtaasti Suomen päästä päähän yhdellä tankkauksella.
Sähköautolla yrityksestä tulee kuin selviytymistarina josta ei käänteitä puutu. Hyvin suunniteltu matka on jo puoliksi tehty vai onko näin? Suurin huolenaihe sähköauton käyttäjälle on lyhyt toimintamatka, sillä aika pian on alettava etsiä latauspistoketta jos haluaa jatkaa matkaa. Riittävä toimintamatka kasvattaa auton kokoa roimasti sillä akusto sijaitsee auton pohjassa. Pikkuautoon ei saa isoa akkua sovitettua siinä se suurin ongelma on, tarvitaan iso auto jotta toimintamatka on edes kelvollisella tasolla.
Sähköautolla pärjää varmasti mutta huolettoman ajelun voinee unohtaa heti kättelyssä. Sähköautolla pärjää kovilla pakkasilla, kunhan huomioi kylmän vaikutuksen toimintasäteeseen ja vieläkin kovin harvan latausverkoston. Tähän ei ole luvassa nopeaa muutosta koska latausverkoston rakentaminen on kallis projekti. Tarve on vielä pieni vaikka veroeduin poliittisilla päätöksillä tätä joukkoa koitetaan kasvattaa. Suhteellisen hidasta on kasvu eikä ihme kun kaikki ongelmat mitä sähköautoiluun liittyy lyödään puntariin. Polttomoottoriautojen demonisointi on hieman laantunut kun suhteellisuudentaju ja maalaisjärki nostaa taas päätään.
Minun sähköauton toimintamatka vuonna 2020 oli parisataa vaille 20.000km heinäkuun alussa alkaneella sähköautoilulla.
Tankillisella dieseliä pääsee helposti 1000-1200 kilometriä. Kumppani voinee taas kerran käyttää mielikuvitustansa miettiessään mikä merkki tai automalli tuohon kykenee.
Sähköautojen akkujen energiatiheys ei ole lähellekään dieselpolttoainetta. Yhden ison dieselauton tankillinen dieseliä pitää sisällään enemmän energiaa kuin tuhat kiloa litiumioniakkuja. Lisäksi akkujen lataaminen on melko hidasta. Niinpä sähköauto ei vielä pitkään aikaan ole vaihtoehto pitkää päivää mahdollisimman vähäisillä pysähdyksillä ajavalle dieselautoilijalle. Dieselautoilija tankkaa vain itsensä, autoa ei tarvitse tankata jatkuvasti.
Dieselauto on edelleen monelle paljon autoilevalle suomalaiselle paras vaihtoehto. Kun kysyntää on, auton arvokin pysyy hyvällä tasolla. Myyntimäärien lasku kohdistuu uusiin dieselautoihin ei käytettyihin. Käytettyjen dieselautojen myynti on samalla tasolla tai jopa noussut viimeisten vuosien myötä. Median osuus tässä on merkittävä, dieselautoista kirjotetaan negatiivisesti vaikka sen edut ovat lyömättömät pitkää matkaa ajavalle ja peräkärryä vetäville autoilijoille.
Täälläkin on nähtävissä vastakkainasettelua ilman hyviä perusteluja. Yksi (katukivi) kirjoittaa polttomoottoriautojen täydellisestä arvonalenemasta ja nykyisin samoilla linjoilla liikkuu (NHB): "Teknologiamurroksessa tyypillisesti korvautunut teknologia muuttuu arvottomaksi." Näin se maailma muuttuu ja tarinat sen mukana.
@tracktest kirjoitti:
Dieselauto on edelleen monelle paljon autoilevalle suomalaiselle paras vaihtoehto. Kun kysyntää on, auton arvokin pysyy hyvällä tasolla. Myyntimäärien lasku kohdistuu uusiin dieselautoihin ei käytettyihin. Käytettyjen dieselautojen myynti on samalla tasolla tai jopa noussut viimeisten vuosien myötä. Median osuus tässä on merkittävä, dieselautoista kirjotetaan negatiivisesti vaikka sen edut ovat lyömättömät pitkää matkaa ajavalle ja peräkärryä vetäville autoilijoille.
Täälläkin on nähtävissä vastakkainasettelua ilman hyviä perusteluja. Yksi (katukivi) kirjoittaa polttomoottoriautojen täydellisestä arvonalenemasta ja nykyisin samoilla linjoilla liikkuu (NHB): "Teknologiamurroksessa tyypillisesti korvautunut teknologia muuttuu arvottomaksi." Näin se maailma muuttuu ja tarinat sen mukana.
Minun silmissäni polttomoottoriauton arvo on alentunut täydellisesti. En hanki enää sellaista ellei ole aivan pakko. Jopa ladattava hybridi on siinä rajoilla, että hommaisinko enää sellaista, vaikka on sille kyllä paikkansa vielä, jos ei omat ajoreitit osu latausmahdollisuuksien kanssa yhteen.
Dieselauton edut ovat lyömättömät vain sille marginaaliselle autoilijajoukolle, joka ajaa pitkää matkaa korpiteillä, joiden varrella ei ole pikalatausasemia. Kaikille muille sähköautossa on lyömättömät edut ajon taloudellisuudessa ja mukavuudessa ynnä hauskuudessa sekä oikein hyvänä talviautona. Takuuseen menen vain sen auton osalta, jota itse olen käyttänyt. Auton kokoon nähden pieni ajoakku ja/tai huonotehoinen lataus voi muuttaa asiaa jonkin verran.
Sähköauton lämmittämisestä talviaikaan on ollut keskusteluja. Käytännössä olen kallistumassa sille kannalle, että siinä ei ole ongelmaa (ilman lämpöpumppuakaan). Nurkka-ajossa sähköauton akusta riittää hyvin tehoa vaikka autoa ei esilämmitä piuhaan kytkettynä. Itselläni on kätevintä ylläpitää ajoakun varaus lataamalla työpaikalla, joten aamuisin lämmitän auton pelkästään ajoakun energialla. Näkyyhän se lyhyen työpaikalle ajon keskikulutuksessa, mutta mitä sillä on väliä? Ajoakun lataamisen joutuu ottamaan huomioon vain pitkillä matkoilla rangen kannalta. Sähköautolla ei voi lähteä sellaiselle reissulle, jossa joutuu ajamaan yli rangen eikä ole latausmahdollisuuksia. Eli reitti on aina suunniteltava niin, että pystyy tekemään tarvittavat lataukset, jolloin lämmityksen tarvitsema energia tulee ladattua siinä samalla. Reitin suunnitteleminen latausmahdollisuuksien mukaan ei ole kummoinen juttu. Lämmitykseen ei näyttäisi pitkällä matkalla kuluvan niin merkittävästi energiaa, että välilatauspaikkoja pitäisi muuttaa kesäaikaan nähden. En tosin vielä ole ajanut kovilla pakkasilla. Latauspaikkoja on sen verran harvassa, että samoille tolpille mennään kesät talvet. Talvella ehkä ollaan kiinni tolpassa hetken kauemmin, mutta ei niin, että olisi merkitystä. Harvassa ovat ne kerrat, kun olen joutunut pelkästään odottamaan lataantumista. Normaalisti auto lataantuu samalla, kun muutenkin on auto parkissa. Pysähdys liikenneasemalla, tolpassa töissä tai kotona. Yhdenkään kaupan tai ostarin laturia en ole vielä käyttänyt.
@tracktest kirjoitti:
Tankillisella dieseliä pääsee helposti 1000-1200 kilometriä.
Pääsiskin. No, pääsee jonkun muun merkkisellä dieselillä, mutta ei tuolla tallissani olevalla TDI-DSG-farkulla. Aivan pelkässä matka-ajossa pääsee just ja just 1000 km, mutta sekalaisessa ajossa saa tankata 700 km välein.
Aika usein TM:n juttujen lukeminen vaatii lukijaltaa paljon. Tuosta ikivanhasta jutusta jotku saivat kuvan dieseleiden myynnin elpymisestä, vaikka kyseessä tietenkin oli vain pieni tilapäinen pomppu, joka johtui aiemmin tapahtuneesta isosta markkinahäiriöstä. Nythän tuo tilanne on jo kauan sitten tasoittunut ja dieseleiden myynnin sakkaus jatkuu vääjäämättömällä tahdillaan. Tässä vähän tuoreempia lukuja samasta lähteestä.
TM:n esiin nostamassa Saksassa esim. marraskuussa dieseleiden osuus oli 24,3, kun vuotta aikaisemmin osuus marraskuussa oli vielä 31,6 prosenttia. Samalla välillä täyssähköautot nostivat osuuttaan 1,6 prosentista 10,0 prosenttiin. Euroopassa sähköautot menevät jo lähikuukausina dieseleiden markkinaosuuden ohi ja parissa vuodessa täyssähköautot tekevät saman. Alla olevan linkin jutun käyristä näkee hyvin dieseleiden syöksyn jyrkkyyden. Vuodet 2011-2016 olivat hidasta laskua, mutta sen jälkeen tahti kiihtyi tosi nopeaksi.
NHB on mollannut Tekniikan Maailman toimittajat ja jutut moneen kertaan ja täällä keskustelijat vähintään yhtä monta kertaa. Ylipätevä moniosaaja taitaa tämän mutta tapansa kullakin.
HR hienoa että olet tyytyväinen sähköautoon kuten edellä totesit. Sähköautolla pärjää aivan varmasti ottaen huomioon tietyt hyvin tunnetut seikat. Siitä pisteet sinne että kerrot asiat todentuntuisesti, etkä sivuuta ongelmia toteamalla että niitä ei ole. Sähköautolla on paikkansa ja käyttäjänsä kuten on polttomoottorisillakin autoilla. Sehän on hyvä että on mistä valita.
@NHB kirjoitti:
Euroopassa sähköautot menevät jo lähikuukausina dieseleiden markkinaosuuden ohi ja parissa vuodessa täyssähköautot tekevät saman.
Mitenkäs tuo täyssähkö eroaa sähköstä?
”Sähköauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii sähkömoottori. Arkikielessä sähköautolla yleensä tarkoitetaan täyssähköautoa ja tarkemmin akkusähköautoa, mutta periaatteessa sähköautoihin voidaan lukea kaikki autot, jotka käyttävät sähkömoottoria hyväkseen. Näihin luetaan sekä hybridiautot että täyssähköauto.”
@NHB kirjoitti:
Euroopassa sähköautot menevät jo lähikuukausina dieseleiden markkinaosuuden ohi ja parissa vuodessa täyssähköautot tekevät saman.
Mitenkäs tuo täyssähkö eroaa sähköstä?
”Sähköauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii sähkömoottori. Arkikielessä sähköautolla yleensä tarkoitetaan täyssähköautoa ja tarkemmin akkusähköautoa, mutta periaatteessa sähköautoihin voidaan lukea kaikki autot, jotka käyttävät sähkömoottoria hyväkseen. Näihin luetaan sekä hybridiautot että täyssähköauto.”
Tankillisella dieseliä pääsee helposti 1000-1200 kilometriä. Kumppani voinee taas kerran käyttää mielikuvitustansa miettiessään mikä merkki tai automalli tuohon kykenee
Miksi tässä pitää mielikuvitusta käyttää, jollei sitten ole kyse nimenomaan sinun sellaisesta. Ihan matematiikkaa vain tarvitaan. Mielikuvia tuolla sinun tavallasi voi tietysti yrittää ylläpitää.
Nopeasti laskien 6 litraa satasella kuluttava dieselauto tarvitsee 60 litran tankin n. 1000 kilsan matkalle. Onko se jotenkin pieni kulutus dieselille? 5 litraa kuluttavalle riittää 50 litran tankki, pidätkö sitä pienenä kulutuksena, vaikka toki tonnin voi ajaa "helposti" jos se on Golf.
Osuuko tämä poiminta esim. lähelle: 2013 BMW 5-sarja Sedan F10 2013 530d Steptronic, yhdistetty kulutus 5.1-5.5 l/100 km Auto-Datan mukaan. Mikä on polttoainesäiliön suuruus, pääseekö 1000 km, jos ajaa optimikulutuksella?
Big question is: kuinka monessa autossa ylipäätään on 50 tai 60 litran tankki? Ja toisin päin: jos auton tankin koko on vaikkapa 40-45 litraa ja kulutus on tasan 5 litraa (ihan sama onko diesel, vai bensa), paljonko jää harmittavasti uupumaan 1000 kilsan taipaleesta?
Ja dieselin "ylivoima" tietysti loppuu siihen, että 45 bensalitran tankilla ajaa ihan saman tonnin "helposti", jos kulutus on 4,5l/100km, vai mitä? Onko pointtisi siis pitkälle isolla tankilla, vai jotenkin "pieni kulutus"? Jos kulutus on tismalleen sama, on se sitten bensalla tai dieselillä ajettua, niin yhtä pitkälle pääsee, jos tankin koko on sama. Aika jännä juttu, eikö vain?
Mikähän tuossa 1000+ kilometrin rangessa on nyt niin kummalista polttomoottoriselle? Oma bensahybridini omasi 58 litraa polttoainesäiliötä ja kulutus ilman ulkopuolista sähköä maantiellä/kaupungissa pyöri viiden litran molemmin puolin. Mitalilla tietenkin bensaa paloi hieman enemmän.
Sitä olen tässä miettinyt että minkä takia keskusteluja käydään ääriesimerkein, tai ainakin erikoistapauksien kautta. Kuinka iso osa ihmisistä ajaa 1000km pätkiä, siten että ne pitää pystyä tekemään käytännössä pysähtymättä? Jos tällaista tarvetta ei ole, niin mitä merkitystä sillä on kuinka pitkälle akullisella/tankillisella pääsee, olettaen että akullisellakin pääsee muutaman sata kilometriä?
En tiedä, mutta veikkaan että aika harva. Tietysti on olemassa harvalukuinen joukko jolle tuo on usein toistuvaa, niiden kannattanee toistaiseksi ajaa dieselillä, varsinkin jos matka suuntautuu pikalaturittomalle taipaleelle. Mutta entäs me muut sitten?
En tiedä muista, ja usein sitä erehtyy pitämään itseään "normaalina" tai omaa tarvettaan jonain tyyppiesimerkkinä. Tiedostan tämän, mutta kun en muista tiedä, niin puhun itsestäni. Normaalipäivä osuu sinne keskimääräisen 50km korville. Kerran viikossa voi tulla 100-150km. Vähemmän kuin kerran kuussa Helsingistä Turkuun/Tampereelle tai vastaava matka. Näissä ei hyvän sähköauton kanssa tule ongelmia.
Tämän vuoden aikana on tullut 2-4kpl melkein 1000 km päiviä. Viimeisin, matka Kuusamoon, ei olisi tällaisella hyvällä (sanotaan nyt 400km rangen ja nopean latauksen, hyväksyen että talvi syö 25%) sähköautolla olisi vaatinut yhtään taukoa enempää kuin mitä pidimme nytkään.
Vuoteen mahtuu kaksi reissua Ouluun jotka eivät olisi onnistuneet millään sähköautolla yhtä vähillä tauoilla.
Summa summarum, Ioniqilla tai vastaavalla en pärjäisi, se aiheuttaisi liikaa säätöä ja söisi liikaa aikaa. Pitkän rangen sähköautolla pärjäisin, ja olisin valmis kärsimään noiden parin hassun reissun sähköautoilun aiheuttaman lisävaivan, koska sähköautoilun hyvät ominaisuudet voittavat nuo haitat mennen tullen. Minun käytössäni siis. Seuraava autoni on täyssähkö, edellyttäen tietysti ettei mitään elämäntilannetta mullistavaa tapahdu, mistä sitä tietää.
Mites teillä muilla, minkälaista ajoa teillä tulee? Ei sillä että tekään olisitte edustava otos, mutta ihan mielenkiinnosta.
Aijoo, otin mielenkiinnosta sekuntikellolla aikaa kun kävin tankkaamassa. 103 sekuntia oli itse pumppaussuoritus, vajaa 51 litraa. Siihen päälle koukkaus valtatieltä kylmäasemalle ja korttimaksu, niin totaali oli hieman alle 5 minuuttia. Se tekee kymmenen päivän latausliittimen kiinnitys-irroitus -suorituksen verran. Aika tasoihin menee tankkaus ja latausaika. Tosin lataus on miellyttävämpää, koska sitä ei tarvitse sietää luin sen 2* 15 sekuntia päivässä.
Ja kenties päälle ne kerrat kun pitää syödä ABCllä ylimääräinen viineri.
@NHB kirjoitti:
Mikähän tuossa 1000+ kilometrin rangessa on nyt niin kummalista polttomoottoriselle? Oma bensahybridini omasi 58 litraa polttoainesäiliötä ja kulutus ilman ulkopuolista sähköä maantiellä/kaupungissa pyöri viiden litran molemmin puolin. Mitalilla tietenkin bensaa paloi hieman enemmän.
Minullakin on tuon "itselataavan" 223 heppaisen takavetohybridin tankkausväli on ollut yhden kerran hitusen yli 1200 km, kun tuon 150 heppaisen TDI-DSG-etuvetofarkun vain hitusen yli 1000 km. Syy ei ole siinä, että hybridi kuluttaisi matka-ajossa vähemmän, siinä on vain isompi tankki. Mikä noiden "range" sitten olisi ollut? Eipä viitsi kokeilla, sillä ei polttoaine koskaan lopu bensa-aseman kohdalle, vaan sinne on mentävä viimeistään merkkivalon palaessa. Tuon hybridin etu on kuitenkin siinä, ettei kaupunkiajo ym. lisää kulutusta, toisin kuin dieselissä.
Mitä sähköautoon tulee, niin tuollainen "merkkivalon palaessa mittarille" -ajo ei käsittääkseni toimi, vaan latausmahdollisuudet on selvitettävä etukäteen ja toivottava ettei siellä ole ruuhkaa. Kotoa (jos on latausmahdollisuus) tietenkin aina pääsee liikkeelle täydellä akulla.
Ei minullekaan 1000 km ilman tankkausta/latausta ole kiinnostava pointti, vaan arjen sujuvuus. Kun patteriautot kehittyvät kilpailukykyisiksi niin hinnaltaan kuin ominaisuuksiltaan, ostan sellaisen. Siihen saakka ajan polttomoottorilla.
M880 kysymys ajoista. Yleensä päivämatkat on 100-200 km, mutta silloin tällöin selvästi enemmmänkin. Lataamisen sovittaminen tuohon menisi autoilun harrrastamiseksi, mutta autoilu ei ole minulle harrastus. Vuoteen mahtuu monta tällaista päivää. Jokainen voi itse miettiä niin, paljonko rahaa maksavia ominaisuuksia tulikaan autoon valittua, vaikka tarve olisi vain kerran kuukaudessa eli mikä on mitoitusperuste auton valinnassa. Miksi esim. päädytään 2000 kilon painoiseen nelivetokatumaasturiin.
@Herbert kirjoitti:
Ei minullekaan 1000 km ilman tankkausta/latausta ole kiinnostava pointti, vaan arjen sujuvuus. Kun patteriautot kehittyvät kilpailukykyisiksi niin hinnaltaan kuin ominaisuuksiltaan, ostan sellaisen. Siihen saakka ajan polttomoottorilla.
M880 kysymys ajoista. Yleensä päivämatkat on 100-200 km, mutta silloin tällöin selvästi enemmmänkin. Lataamisen sovittaminen tuohon menisi autoilun harrrastamiseksi, mutta autoilu ei ole minulle harrastus. Vuoteen mahtuu monta tällaista päivää. Jokainen voi itse miettiä niin, paljonko rahaa maksavia ominaisuuksia tulikaan autoon valittua, vaikka tarve olisi vain kerran kuukaudessa eli mikä on mitoitusperuste auton valinnassa. Miksi esim. päädytään 2000 kilon painoiseen nelivetokatumaasturiin.
Ainakin Teslat ovat jo nyt kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan ja niin vaikuttaa olevan Volvo XC40P8, joka on ainut täyssähköauto Teslan lisäksi, jossa olen istunut. Hinnaltaankin ne ovat kilpailukykyisiä verrokkeihinsa polttisautoista, ehkä vähän kalliimpia, mutta samalla hintatasolla. Model X jopa halvempi kuin vastaavat lataushybridit ja siis halvempia kuin vastaavat polttisautot.
Jos odotat hinnaltaan "kilpailukykyisiä", mikä taitaa tekstissäsi tarkoittaa samaa kuin "halvempi", niin et eläissäsi osta täyssähköautoa, koska käytettyjen polttisten hinnat alenevat edellä. NHB:n vertaus putkitelkkareihin ja monitoreihin on oikeastaan aika osuva. Jos sinäkin olet rakastunut vanhaan teknologiaan, niin et koskaan näe syytä hankkia uutta teknologiaa. Kauanko harasit vastaan kuvaputkitelkkarin vaihtamisessa taulutelevisioon vai oletko vaihtanut vieläkään?
2000 kg nelivetomaasturiin päädytään, kun sellaisen hankkimisen pystyy rahoittamaan ja kun arvostaa turvallista ja laadukasta autoilua hyvällä kuljetuskapasiteetilla. Auton kyky liikkua huonokuntoisilla alustoilla kuuluu minun mielestäni turvalliseen ja laadukkaaseen autoiluun. Farkussa on enemmän kuljetustilaa kuin vastaavan kokoisessa maasturissa, mutta siitä puuttuu korkea maavara ja usein myös neliveto.
Tesla X ei minun mielestäni ole ollenkaan katumaasturi niin kuin minä miellän sen sanan tarkoituksen. Mutta siinä on neliveto, korkea maavara ja iso kuljetuskapasiteetti sekä perävaunun vetokyky 2250kg.
@NHB kirjoitti:
Mikähän tuossa 1000+ kilometrin rangessa on nyt niin kummalista polttomoottoriselle? Oma bensahybridini omasi 58 litraa polttoainesäiliötä ja kulutus ilman ulkopuolista sähköä maantiellä/kaupungissa pyöri viiden litran molemmin puolin. Mitalilla tietenkin bensaa paloi hieman enemmän.
Minullakin on tuon "itselataavan" 223 heppaisen takavetohybridin tankkausväli on ollut yhden kerran hitusen yli 1200 km, kun tuon 150 heppaisen TDI-DSG-etuvetofarkun vain hitusen yli 1000 km. Syy ei ole siinä, että hybridi kuluttaisi matka-ajossa vähemmän, siinä on vain isompi tankki. Mikä noiden "range" sitten olisi ollut? Eipä viitsi kokeilla, sillä ei polttoaine koskaan lopu bensa-aseman kohdalle, vaan sinne on mentävä viimeistään merkkivalon palaessa. Tuon hybridin etu on kuitenkin siinä, ettei kaupunkiajo ym. lisää kulutusta, toisin kuin dieselissä.
Mitä sähköautoon tulee, niin tuollainen "merkkivalon palaessa mittarille" -ajo ei käsittääkseni toimi, vaan latausmahdollisuudet on selvitettävä etukäteen ja toivottava ettei siellä ole ruuhkaa. Kotoa (jos on latausmahdollisuus) tietenkin aina pääsee liikkeelle täydellä akulla.
Kyllä ainakin minun sähkäri alkaa vihjata, että akun lataus alkaa alentua tasolle, jossa olisi hyvä zoomailla latausmahdollisuuksia. Ei syty merkkivalo, mutta näyttää varaustason. Toisaalta, kun asettaa määränpään navigaattoriin, auto näyttää, paljonko määränpäässä on varausta jäljellä. Voi siis hörpätä lisää varausta jo alkumatkasta, jos näyttää, ettei pääse perille ilman välilatausta. Navigaattori näyttää, missä on latauspaikkoja. Teslan oma navi näyttää vain Teslan omat, mutta ilmainen puhelinsovellus ABRP näyttää kaikki. Jos oikein haluaa hifistellä, niin ABRP:n näyttää myös kuinka kauan pitää missäkin latauspaikassa ladata, jotta pääsee määränpäähän. Ei siis ole tarpeen ladata akkua täyteen aina, vaan ottaa sen verran kuin kulloinkin tarvitsee. Lataaminen hidastuu akun täyttyessä, joten latausaikaa voi optimoida navisovelluksen avulla.
Jos akun riittävyys perille on siinä ja siinä, auto ilmoittaa maksimi nopeuden, jota käyttäen vielä pääsee perille. Ensin voi tulla ilmoitus, että pitää ajaa alle 120, jotta pääset perille. Jos silti ajaa motaria vähän lujempaa, tulee jossain vaiheessa ilmoitus, että älä ylitä 100km/h keskinopeutta, jos haluat perille lataamatta. jne.
Sähköttömään periferiaan sähköautolla ei kannata mennä, mutta "ihmisten ilmoilla" ajellessa lataaminen onnistuu tavalla tai toisella, nopeammin tai hitaammin tai etanavauhdilla.
Tietenkin kannattaa katsoa jo lähtiessä, mikä reitti kannattaa valita, jotta lataaminen sujuu vaivattomasti esim. kahvitauon aikana.
On turha pelätä, että sähköauton kanssa joutuu kärvistelemään lataamista odottamassa, kunhan valitsee omiin ajoihin sopivan auton rangen suhteen ja selvittää itselleen jo etukäteen, missä voi ladata. Eikä se selvittäminen vaadi kuin nettiyhteyden ja -selaimen ja hetkisen aikaa. Minä olen hommannut RFID-lätkän Virta, Forum ja K-Lataus. Niiden kanssa lataaminen onnistuu ilman puhelimen räpläämistä.
Jonottamista latausasemalla minäkin olen mielessäni ajatellut yhtenä tulevaisuuden uhkakuvana ja huonolla tuurilla jo nykyiselläkin latausinfralla. Latausasemat.fi kartasta näkee, että latureita on jo nykyään aika paljon. Suurin osa kuitenkin hidaslatureita eli ovat pelkkiä "pistorasioita" auton omalle vaihtovirtalaturille. Usein 50kW DC-latureita on vain yksi per liikenneasema, silloin kun on. Tähän mennessä laturi on aina ollut vapaana, kun olen sellaista tarvinnut, mutta saas nähdä monistetaanko nykyisiä latureita samassa suhteessa tai enemmän kuin sähköautojen määrä kasvaa.
Rangeen eli tankkausväliin vaikuttaa yllättävän paljon kuljettaja (kaasu- ja jarrujalan raskaus) ja se onko ajot pätkäajoa vaiko pidempiä matkoja. Samaten vaikuttaa se siihen mikä moottorityyppi on kannattava. Plug-in pitkillä matkoilla on kallis hankkia, mutta kevyessä kaupunkiajossa välttää veroja tehokkaasti.
Itse päädyin viimeksi bensa-versioon (dieseliä ko. mallista ei tuotu Suomeen, maahantuoja muutoinkin erikoinen), ja harmittaa se aina kun virallinen NEDC jäi sen 20% käytännön kulutuksen alle.
Kyllähän polttoainetta saa tankattua vaikka range on vain 800 km, mutta se saman auton dieselversion pitkä yli 1300 km range oli mukavuustekijä.
Yhden reissulle osuneen tankkauksen ajanhukka vaatii ohitteluja ja ylinopeutta, ja tämän huomaa pitkillä matkoilla kun saavuttaa ne "varikkopysähdykselle" jääneet jotka eivät malttaneet maantiellä noudattaa tieliikenteen lainsäädäntöä. Jänis ja kilpikonna -tarina toistuu usein.
@M880 kirjoitti:
Sitä olen tässä miettinyt että minkä takia keskusteluja käydään ääriesimerkein, tai ainakin erikoistapauksien kautta. Kuinka iso osa ihmisistä ajaa 1000km pätkiä, siten että ne pitää pystyä tekemään käytännössä pysähtymättä? Jos tällaista tarvetta ei ole, niin mitä merkitystä sillä on kuinka pitkälle akullisella/tankillisella pääsee, olettaen että akullisellakin pääsee muutaman sata kilometriä?
En tiedä, mutta veikkaan että aika harva. Tietysti on olemassa harvalukuinen joukko jolle tuo on usein toistuvaa, niiden kannattanee toistaiseksi ajaa dieselillä, varsinkin jos matka suuntautuu pikalaturittomalle taipaleelle. Mutta entäs me muut sitten?
En tiedä muista, ja usein sitä erehtyy pitämään itseään "normaalina" tai omaa tarvettaan jonain tyyppiesimerkkinä. Tiedostan tämän, mutta kun en muista tiedä, niin puhun itsestäni. Normaalipäivä osuu sinne keskimääräisen 50km korville. Kerran viikossa voi tulla 100-150km. Vähemmän kuin kerran kuussa Helsingistä Turkuun/Tampereelle tai vastaava matka. Näissä ei hyvän sähköauton kanssa tule ongelmia.
Tämän vuoden aikana on tullut 2-4kpl melkein 1000 km päiviä. Viimeisin, matka Kuusamoon, ei olisi tällaisella hyvällä (sanotaan nyt 400km rangen ja nopean latauksen, hyväksyen että talvi syö 25%) sähköautolla olisi vaatinut yhtään taukoa enempää kuin mitä pidimme nytkään.
Vuoteen mahtuu kaksi reissua Ouluun jotka eivät olisi onnistuneet millään sähköautolla yhtä vähillä tauoilla.
Summa summarum, Ioniqilla tai vastaavalla en pärjäisi, se aiheuttaisi liikaa säätöä ja söisi liikaa aikaa. Pitkän rangen sähköautolla pärjäisin, ja olisin valmis kärsimään noiden parin hassun reissun sähköautoilun aiheuttaman lisävaivan, koska sähköautoilun hyvät ominaisuudet voittavat nuo haitat mennen tullen. Minun käytössäni siis. Seuraava autoni on täyssähkö, edellyttäen tietysti ettei mitään elämäntilannetta mullistavaa tapahdu, mistä sitä tietää.
Mites teillä muilla, minkälaista ajoa teillä tulee? Ei sillä että tekään olisitte edustava otos, mutta ihan mielenkiinnosta.
Aijoo, otin mielenkiinnosta sekuntikellolla aikaa kun kävin tankkaamassa. 103 sekuntia oli itse pumppaussuoritus, vajaa 51 litraa. Siihen päälle koukkaus valtatieltä kylmäasemalle ja korttimaksu, niin totaali oli hieman alle 5 minuuttia. Se tekee kymmenen päivän latausliittimen kiinnitys-irroitus -suorituksen verran. Aika tasoihin menee tankkaus ja latausaika. Tosin lataus on miellyttävämpää, koska sitä ei tarvitse sietää luin sen 2* 15 sekuntia päivässä.
Ja kenties päälle ne kerrat kun pitää syödä ABCllä ylimääräinen viineri.
Minulla on työmatka 10km suuntaansa ja mökille n. 40km suuntaansa. Lataan auton akun 1-2 kertaa viikossa, joskus kotona roikan perässä olevalla 3x16A latauslaitteella, yleensä kuitenkin lataan työpaikalla 22kW latauslaitteella, josta Tesla osaa ottaa 16kW tehon (3x24A).
Pitkät matkat yleensä 200 - 300km per suunta, joista useimmissa pystyn käyttämään Teslan pikalatureita, mutta idän suuntaan mennessä olen ladannut joko asiakkaan tehtaan voimavirtapistokkeesta tai esim. Lrannan Fortumin 50kW laturista. Olen kyllä skipannut Teslan laturit joillakin matkoilla, koska joku muu (Jari-Pekka Hartola) on osunut tauon kannalta paremmin kohdalle. Minulla on ilmainen Teslalataus, joten pitäisi suosia Teslalatureita, mutta mukavuus menee edelle. Harvoin tapahtuva maksullinen lataaminen ei ole iso kustannus varsinkaan entisaikojen dieselin/bensan ostoon verrattuna.
Pisimmät kertamatkat ovat olleet Ruotsissa n. 600km per suunta "rantatietä" (E4) pitkin, jonka varrella on Teslan pikalatureita niin tihessä, että voi jopa valita mille menee. Pikalatauksella lataamiseen tarvittava aika on hyvin tasapainossa kuskin tauon kanssa. Latautumista ei tarvitse odotella.
@Karrette kirjoitti:
Rangeen eli tankkausväliin vaikuttaa yllättävän paljon kuljettaja (kaasu- ja jarrujalan raskaus) ja se onko ajot pätkäajoa vaiko pidempiä matkoja. Samaten vaikuttaa se siihen mikä moottorityyppi on kannattava. Plug-in pitkillä matkoilla on kallis hankkia, mutta kevyessä kaupunkiajossa välttää veroja tehokkaasti.
Itse päädyin viimeksi bensa-versioon (dieseliä ko. mallista ei tuotu Suomeen, maahantuoja muutoinkin erikoinen), ja harmittaa se aina kun virallinen NEDC jäi sen 20% käytännön kulutuksen alle.
Kyllähän polttoainetta saa tankattua vaikka range on vain 800 km, mutta se saman auton dieselversion pitkä yli 1300 km range oli mukavuustekijä.
Yhden reissulle osuneen tankkauksen ajanhukka vaatii ohitteluja ja ylinopeutta, ja tämän huomaa pitkillä matkoilla kun saavuttaa ne "varikkopysähdykselle" jääneet jotka eivät malttaneet maantiellä noudattaa tieliikenteen lainsäädäntöä. Jänis ja kilpikonna -tarina toistuu usein.
Range kertatankkauksella on polttisautossa tärkeämpi asia kuin akun range sähköautossa, koska sähköautoa ei tarvitse erikseen "tankata" juuri ollenkaan. Ei siis tarvitse ajaa minnekään teboilille lotraamaan polttonesteen kanssa. Sähköauto tankkautuu sivistyneesti samalla, kun se seisoo parkissa kotona, työpaikalla, ostarilla jne. Pitkillä matkoilla tankkaustarve tulee n. 300-400km päästä ja silloinkin sähkärin voi tankata sivistyneesti jättämällä sen liekaan liikenneaseman pihalle ja istuskelemassa itse sen aikaa kahvi- tai lounastauolla.
Ennen kuin hankkii sähköauton, kannattaa tietysti varmistaa, että itselle tärkeillä ajosuunnilla löytyy sopivat latausmahdollisuudet. Latausinfra paranee koko ajan ja siis sähköautoilun ainoa huono puoli korjaantuu kaiken aikaa ympäri Suomen. Jos kotona tai työpaikalla voi ladata, ei normikäytössä ole mitään ongelmia lataamisen kanssa. Polttisauto on aina teboilien varassa.
@Herbert kirjoitti:
Ei minullekaan 1000 km ilman tankkausta/latausta ole kiinnostava pointti, vaan arjen sujuvuus. Kun patteriautot kehittyvät kilpailukykyisiksi niin hinnaltaan kuin ominaisuuksiltaan, ostan sellaisen. Siihen saakka ajan polttomoottorilla.
M880 kysymys ajoista. Yleensä päivämatkat on 100-200 km, mutta silloin tällöin selvästi enemmmänkin. Lataamisen sovittaminen tuohon menisi autoilun harrrastamiseksi, mutta autoilu ei ole minulle harrastus. Vuoteen mahtuu monta tällaista päivää. Jokainen voi itse miettiä niin, paljonko rahaa maksavia ominaisuuksia tulikaan autoon valittua, vaikka tarve olisi vain kerran kuukaudessa eli mikä on mitoitusperuste auton valinnassa. Miksi esim. päädytään 2000 kilon painoiseen nelivetokatumaasturiin.
Minä ymmärrän tämän ihan hyvin. Voin kestää ne muutamat vuosittaiset matkat joissa sähköautoilu lisäisi vaivannäköä, mutta jos se olisi usein toistuvaa niin en. Eikä minullakaan täyssähköä ole kun ei kaupoissa ollut sopivia, eikä oikein ole vieläkään. Toki Tesla-kauppa myy Model Xiä, mutta ei se auta jos ei mahdu budjettiin. Jokaisen budjettiraja menee missä menee, ja aina ei edes ole mahdollista huomioida elinkaarikustannuksia, vaan ostohinta itsessään asettaa rajoituksia.
@Herbert kirjoitti:
Ei minullekaan 1000 km ilman tankkausta/latausta ole kiinnostava pointti, vaan arjen sujuvuus. Kun patteriautot kehittyvät kilpailukykyisiksi niin hinnaltaan kuin ominaisuuksiltaan, ostan sellaisen. Siihen saakka ajan polttomoottorilla.
M880 kysymys ajoista. Yleensä päivämatkat on 100-200 km, mutta silloin tällöin selvästi enemmmänkin. Lataamisen sovittaminen tuohon menisi autoilun harrrastamiseksi, mutta autoilu ei ole minulle harrastus. Vuoteen mahtuu monta tällaista päivää. Jokainen voi itse miettiä niin, paljonko rahaa maksavia ominaisuuksia tulikaan autoon valittua, vaikka tarve olisi vain kerran kuukaudessa eli mikä on mitoitusperuste auton valinnassa. Miksi esim. päädytään 2000 kilon painoiseen nelivetokatumaasturiin.
Minä ymmärrän tämän ihan hyvin. Voin kestää ne muutamat vuosittaiset matkat joissa sähköautoilu lisäisi vaivannäköä, mutta jos se olisi usein toistuvaa niin en. Eikä minullakaan täyssähköä ole kun ei kaupoissa ollut sopivia, eikä oikein ole vieläkään. Toki Tesla-kauppa myy Model Xiä, mutta ei se auta jos ei mahdu budjettiin. Jokaisen budjettiraja menee missä menee, ja aina ei edes ole mahdollista huomioida elinkaarikustannuksia, vaan ostohinta itsessään asettaa rajoituksia.
Kyllä minäkin tietysti ymmärrän Herbertin tekstistä tuon kustannuspuolen, siis hinnan vaikutuksen auton valintaan.
Sen sijaan en allekirjoita sitä, että vaatimattomat 100-200km ajomatkat tekisivät sähköauton käytöstä "autoilun harrastamista". Enkä negatiivista asenteellisuutta katumaastureita kohtaan.
Nettikeskustelussa toisten sanomistelun vääristely on aika yleistä ja tahallinen väärinymmärtäminen on täälläkin muutaman keskustelijan kummallinen tapa viedä keskustelu täysin väärille urille. Toisaalta liian hätäiset johtopäätökset ovat nekin asiallisen keskustelun murheena. Olisi hyvä välttää asetelmaa jossa keskustelukumppani on aina väärässä sanoi se mitä hyvänsä. Tämähän tarkoittaa sitä että ymmärretään tahattomasti tai jopa tahallaan toista väärin. Hyökkääminen henkilöä vastaan tarkoittaa sitä että kritisoidaan toisen persoonaa tai ominaisuutta itse asian sijasta. Hyvään keskustelutapaan kuuluu se että vastakkaisia mielipiteitä kunnioitetaan niin ettei lähdetä laukomaan henkilökohtaisuuksia. Hyväksytään enemmän toisinajattelua eikä lähdetä heti sodanjulistuksiin omia näkökantoja julistaen.
Ehkä hatchbackille, mutta ei farkulle, jonka osuus myynnistä on puolet tai jopa ylikin ja joka on yksi Suomen suosituimmista automalleista. Korimalli on niin onnistunut, että niin vaativalle asiakkaalle, joka farkku-Golfiin päätyy, kilpailukykyisistä vaihtoehdoista on oikeasti pulaa. Silloin kun ostajalle riittää neljä pyörää ja loota, Ioniqin kaltaiset mallitkin kelpaa.
Oikein valitun mallin tapauksessa riittää, kunhan ajot on niin perusteltuja, ettei polkupyörä ole parempi valinta ja ajotapa aivan onneton.
Toki näin, mutta niitä on kaikissa. Ne pitää vain hyväksyä, kun kristallipalloa ei ole.
Dieseleitä myydään vähän eli pian käytettyjä on vähän. Ulkomaan tuonti paikkaa tilannetta. Sähköautojen osalta tilanteet muuttuu nyt vauhdilla, enkä siitä muuta osaa ennustaa.
Veikkan, että jätteenkäsittely pidetään niin tiukasti näpeissä, ettei romuista arvotavaraa tule.
Jep.
@tracktest kirjoitti mm.
Täytyy kyllä myöntää, että olet itse petrannut kirjoituksissasi kun vertaa vajaan 1,5 vuoden takaiseen tyyliisi, josta esimerkkinä poiminta "Volvolla menee lujaa"-säikeestä:
@tracktest 18.07.2019 21:05
Nyt on sitten hyvä opettaa netikettiä muille...
Uusien kysynnästä näkee, kuinka kovalla vauhdilla dieseleiden haluttavuus sakkaa. Uutena ja käytettynä maahan tuotuja dieseleitä kyllä piisaa markkinoilla pilvin pimein. Keskimääräinen romutusikähän on jo nyt yli 21 vuotta ja koko ajan kasvussa. Teknologiamurroksessa tyypillisesti korvautunut teknologia muuttuu arvottomaksi. Esim. putkitelkkareita ja -monitoreja olisi kuka tahansa voinut hamstrata nurkat täyteen lähes ilmaiseksi.
Tekniikan Maailma
AUTOT|6.2.2020 10:27
Dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä jatkoi laskuaan loppuvuonna Euroopassa, mutta joillakin suurilla markkina-alueilla dieseleiden osuus on kääntynyt nousuun, kertoi Euroopan autojärjestö ACEA torstaina tiedotteessaan.
Dieselautojen kysyntä kasvoi kahdessa suuressa EU-maassa vuoden takaisesta. Ranskassa niiden myynti kasvoi peräti 7,3 prosenttia ja Saksassa 4,3 prosenttia. Myös esimerkiksi Ruotsissa dieseleiden myynti kasvoi peräti 30,5 prosenttia, samoin monissa muissa pienissä maissa oli suurta kasvua.
TEKSTI TEKNIIKAN MAAILMA
https://tekniikanmaailma.fi/yllattava-kaanne-dieseleiden-suosio-kaantyi-nousuun-isoissa-euroopan-maissa-sahkoautojen-kysynta-jatkoi-huimaa-kasvuaan/
Dieselauton ehdoton valtti on sen pitkä toimintamatka. Moottorin hyvän hyötysuhteen ansiosta dieselauton litramääräinen kulutus pysyy pienenä. Yhdellä täydellä tankilla ajaa hieman automallista riippuen melkein Suomen päästä päähän. Suomalaisten kiinnostus uusiutuvia polttoaineita kohtaan on kasvussa. Silti moni ei tiedä, että kaasuautolla voi ajaa jopa 1 300 kilometriä yhdellä tankkauksella. Kaasuautolla ajaa puhtaasti Suomen päästä päähän yhdellä tankkauksella.
Sähköautolla yrityksestä tulee kuin selviytymistarina josta ei käänteitä puutu. Hyvin suunniteltu matka on jo puoliksi tehty vai onko näin? Suurin huolenaihe sähköauton käyttäjälle on lyhyt toimintamatka, sillä aika pian on alettava etsiä latauspistoketta jos haluaa jatkaa matkaa. Riittävä toimintamatka kasvattaa auton kokoa roimasti sillä akusto sijaitsee auton pohjassa. Pikkuautoon ei saa isoa akkua sovitettua siinä se suurin ongelma on, tarvitaan iso auto jotta toimintamatka on edes kelvollisella tasolla.
Sähköautolla pärjää varmasti mutta huolettoman ajelun voinee unohtaa heti kättelyssä. Sähköautolla pärjää kovilla pakkasilla, kunhan huomioi kylmän vaikutuksen toimintasäteeseen ja vieläkin kovin harvan latausverkoston. Tähän ei ole luvassa nopeaa muutosta koska latausverkoston rakentaminen on kallis projekti. Tarve on vielä pieni vaikka veroeduin poliittisilla päätöksillä tätä joukkoa koitetaan kasvattaa. Suhteellisen hidasta on kasvu eikä ihme kun kaikki ongelmat mitä sähköautoiluun liittyy lyödään puntariin. Polttomoottoriautojen demonisointi on hieman laantunut kun suhteellisuudentaju ja maalaisjärki nostaa taas päätään.
@tracktest kirjoitti:
Mielikuvilla mennään paremmin kuin muulla. Mikä on olikaan tuossa ajatuksellisesti olevinaan jokin merkillinen "dieselin vakiokeskikulutus" esimerkiksi?
Hieman automallista riippuu tosiaan tankin koko esim. vaikuttaa jonkun verran, vai mitä?
Minun sähköauton toimintamatka vuonna 2020 oli parisataa vaille 20.000km heinäkuun alussa alkaneella sähköautoilulla.
Tankillisella dieseliä pääsee helposti 1000-1200 kilometriä. Kumppani voinee taas kerran käyttää mielikuvitustansa miettiessään mikä merkki tai automalli tuohon kykenee.
Sähköautojen akkujen energiatiheys ei ole lähellekään dieselpolttoainetta. Yhden ison dieselauton tankillinen dieseliä pitää sisällään enemmän energiaa kuin tuhat kiloa litiumioniakkuja. Lisäksi akkujen lataaminen on melko hidasta. Niinpä sähköauto ei vielä pitkään aikaan ole vaihtoehto pitkää päivää mahdollisimman vähäisillä pysähdyksillä ajavalle dieselautoilijalle. Dieselautoilija tankkaa vain itsensä, autoa ei tarvitse tankata jatkuvasti.
Dieselauto on edelleen monelle paljon autoilevalle suomalaiselle paras vaihtoehto. Kun kysyntää on, auton arvokin pysyy hyvällä tasolla. Myyntimäärien lasku kohdistuu uusiin dieselautoihin ei käytettyihin. Käytettyjen dieselautojen myynti on samalla tasolla tai jopa noussut viimeisten vuosien myötä. Median osuus tässä on merkittävä, dieselautoista kirjotetaan negatiivisesti vaikka sen edut ovat lyömättömät pitkää matkaa ajavalle ja peräkärryä vetäville autoilijoille.
Täälläkin on nähtävissä vastakkainasettelua ilman hyviä perusteluja. Yksi (katukivi) kirjoittaa polttomoottoriautojen täydellisestä arvonalenemasta ja nykyisin samoilla linjoilla liikkuu (NHB): "Teknologiamurroksessa tyypillisesti korvautunut teknologia muuttuu arvottomaksi." Näin se maailma muuttuu ja tarinat sen mukana.
Minun silmissäni polttomoottoriauton arvo on alentunut täydellisesti. En hanki enää sellaista ellei ole aivan pakko. Jopa ladattava hybridi on siinä rajoilla, että hommaisinko enää sellaista, vaikka on sille kyllä paikkansa vielä, jos ei omat ajoreitit osu latausmahdollisuuksien kanssa yhteen.
Dieselauton edut ovat lyömättömät vain sille marginaaliselle autoilijajoukolle, joka ajaa pitkää matkaa korpiteillä, joiden varrella ei ole pikalatausasemia. Kaikille muille sähköautossa on lyömättömät edut ajon taloudellisuudessa ja mukavuudessa ynnä hauskuudessa sekä oikein hyvänä talviautona. Takuuseen menen vain sen auton osalta, jota itse olen käyttänyt. Auton kokoon nähden pieni ajoakku ja/tai huonotehoinen lataus voi muuttaa asiaa jonkin verran.
Sähköauton lämmittämisestä talviaikaan on ollut keskusteluja. Käytännössä olen kallistumassa sille kannalle, että siinä ei ole ongelmaa (ilman lämpöpumppuakaan). Nurkka-ajossa sähköauton akusta riittää hyvin tehoa vaikka autoa ei esilämmitä piuhaan kytkettynä. Itselläni on kätevintä ylläpitää ajoakun varaus lataamalla työpaikalla, joten aamuisin lämmitän auton pelkästään ajoakun energialla. Näkyyhän se lyhyen työpaikalle ajon keskikulutuksessa, mutta mitä sillä on väliä? Ajoakun lataamisen joutuu ottamaan huomioon vain pitkillä matkoilla rangen kannalta. Sähköautolla ei voi lähteä sellaiselle reissulle, jossa joutuu ajamaan yli rangen eikä ole latausmahdollisuuksia. Eli reitti on aina suunniteltava niin, että pystyy tekemään tarvittavat lataukset, jolloin lämmityksen tarvitsema energia tulee ladattua siinä samalla. Reitin suunnitteleminen latausmahdollisuuksien mukaan ei ole kummoinen juttu. Lämmitykseen ei näyttäisi pitkällä matkalla kuluvan niin merkittävästi energiaa, että välilatauspaikkoja pitäisi muuttaa kesäaikaan nähden. En tosin vielä ole ajanut kovilla pakkasilla. Latauspaikkoja on sen verran harvassa, että samoille tolpille mennään kesät talvet. Talvella ehkä ollaan kiinni tolpassa hetken kauemmin, mutta ei niin, että olisi merkitystä. Harvassa ovat ne kerrat, kun olen joutunut pelkästään odottamaan lataantumista. Normaalisti auto lataantuu samalla, kun muutenkin on auto parkissa. Pysähdys liikenneasemalla, tolpassa töissä tai kotona. Yhdenkään kaupan tai ostarin laturia en ole vielä käyttänyt.
Pääsiskin. No, pääsee jonkun muun merkkisellä dieselillä, mutta ei tuolla tallissani olevalla TDI-DSG-farkulla. Aivan pelkässä matka-ajossa pääsee just ja just 1000 km, mutta sekalaisessa ajossa saa tankata 700 km välein.
Aika usein TM:n juttujen lukeminen vaatii lukijaltaa paljon. Tuosta ikivanhasta jutusta jotku saivat kuvan dieseleiden myynnin elpymisestä, vaikka kyseessä tietenkin oli vain pieni tilapäinen pomppu, joka johtui aiemmin tapahtuneesta isosta markkinahäiriöstä. Nythän tuo tilanne on jo kauan sitten tasoittunut ja dieseleiden myynnin sakkaus jatkuu vääjäämättömällä tahdillaan. Tässä vähän tuoreempia lukuja samasta lähteestä.
https://www.acea.be/press-releases/article/fuel-types-of-new-cars-petrol-47.5-hybrids-12.4-electric-9.9-market-share-t
TM:n esiin nostamassa Saksassa esim. marraskuussa dieseleiden osuus oli 24,3, kun vuotta aikaisemmin osuus marraskuussa oli vielä 31,6 prosenttia. Samalla välillä täyssähköautot nostivat osuuttaan 1,6 prosentista 10,0 prosenttiin. Euroopassa sähköautot menevät jo lähikuukausina dieseleiden markkinaosuuden ohi ja parissa vuodessa täyssähköautot tekevät saman. Alla olevan linkin jutun käyristä näkee hyvin dieseleiden syöksyn jyrkkyyden. Vuodet 2011-2016 olivat hidasta laskua, mutta sen jälkeen tahti kiihtyi tosi nopeaksi.
https://www.focus.de/finanzen/boerse/wirtschaftsticker/abschied-vom-diesel-einst-wunder-motor-jetzt-verschrieen-wie-in-europa-langsam-der-diesel-untergeht_id_12693444.html
NHB on mollannut Tekniikan Maailman toimittajat ja jutut moneen kertaan ja täällä keskustelijat vähintään yhtä monta kertaa. Ylipätevä moniosaaja taitaa tämän mutta tapansa kullakin.
HR hienoa että olet tyytyväinen sähköautoon kuten edellä totesit. Sähköautolla pärjää aivan varmasti ottaen huomioon tietyt hyvin tunnetut seikat. Siitä pisteet sinne että kerrot asiat todentuntuisesti, etkä sivuuta ongelmia toteamalla että niitä ei ole. Sähköautolla on paikkansa ja käyttäjänsä kuten on polttomoottorisillakin autoilla. Sehän on hyvä että on mistä valita.
Mitenkäs tuo täyssähkö eroaa sähköstä?
”Sähköauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii sähkömoottori. Arkikielessä sähköautolla yleensä tarkoitetaan täyssähköautoa ja tarkemmin akkusähköautoa, mutta periaatteessa sähköautoihin voidaan lukea kaikki autot, jotka käyttävät sähkömoottoria hyväkseen. Näihin luetaan sekä hybridiautot että täyssähköauto.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköauto
Jaha, minulla onkin sitten yhtenä autona sähköauto - enpäs tiennytkään. Sähköauto jota ei voi ladata ja joka käy bensalla.
@tracktest kirjoitti:
Miksi tässä pitää mielikuvitusta käyttää, jollei sitten ole kyse nimenomaan sinun sellaisesta. Ihan matematiikkaa vain tarvitaan. Mielikuvia tuolla sinun tavallasi voi tietysti yrittää ylläpitää.
Nopeasti laskien 6 litraa satasella kuluttava dieselauto tarvitsee 60 litran tankin n. 1000 kilsan matkalle. Onko se jotenkin pieni kulutus dieselille? 5 litraa kuluttavalle riittää 50 litran tankki, pidätkö sitä pienenä kulutuksena, vaikka toki tonnin voi ajaa "helposti" jos se on Golf.
Osuuko tämä poiminta esim. lähelle: 2013 BMW 5-sarja Sedan F10 2013 530d Steptronic, yhdistetty kulutus 5.1-5.5 l/100 km Auto-Datan mukaan. Mikä on polttoainesäiliön suuruus, pääseekö 1000 km, jos ajaa optimikulutuksella?
Big question is: kuinka monessa autossa ylipäätään on 50 tai 60 litran tankki? Ja toisin päin: jos auton tankin koko on vaikkapa 40-45 litraa ja kulutus on tasan 5 litraa (ihan sama onko diesel, vai bensa), paljonko jää harmittavasti uupumaan 1000 kilsan taipaleesta?
Ja dieselin "ylivoima" tietysti loppuu siihen, että 45 bensalitran tankilla ajaa ihan saman tonnin "helposti", jos kulutus on 4,5l/100km, vai mitä? Onko pointtisi siis pitkälle isolla tankilla, vai jotenkin "pieni kulutus"? Jos kulutus on tismalleen sama, on se sitten bensalla tai dieselillä ajettua, niin yhtä pitkälle pääsee, jos tankin koko on sama. Aika jännä juttu, eikö vain?
Mikähän tuossa 1000+ kilometrin rangessa on nyt niin kummalista polttomoottoriselle? Oma bensahybridini omasi 58 litraa polttoainesäiliötä ja kulutus ilman ulkopuolista sähköä maantiellä/kaupungissa pyöri viiden litran molemmin puolin. Mitalilla tietenkin bensaa paloi hieman enemmän.
Sitä olen tässä miettinyt että minkä takia keskusteluja käydään ääriesimerkein, tai ainakin erikoistapauksien kautta. Kuinka iso osa ihmisistä ajaa 1000km pätkiä, siten että ne pitää pystyä tekemään käytännössä pysähtymättä? Jos tällaista tarvetta ei ole, niin mitä merkitystä sillä on kuinka pitkälle akullisella/tankillisella pääsee, olettaen että akullisellakin pääsee muutaman sata kilometriä?
En tiedä, mutta veikkaan että aika harva. Tietysti on olemassa harvalukuinen joukko jolle tuo on usein toistuvaa, niiden kannattanee toistaiseksi ajaa dieselillä, varsinkin jos matka suuntautuu pikalaturittomalle taipaleelle. Mutta entäs me muut sitten?
En tiedä muista, ja usein sitä erehtyy pitämään itseään "normaalina" tai omaa tarvettaan jonain tyyppiesimerkkinä. Tiedostan tämän, mutta kun en muista tiedä, niin puhun itsestäni. Normaalipäivä osuu sinne keskimääräisen 50km korville. Kerran viikossa voi tulla 100-150km. Vähemmän kuin kerran kuussa Helsingistä Turkuun/Tampereelle tai vastaava matka. Näissä ei hyvän sähköauton kanssa tule ongelmia.
Tämän vuoden aikana on tullut 2-4kpl melkein 1000 km päiviä. Viimeisin, matka Kuusamoon, ei olisi tällaisella hyvällä (sanotaan nyt 400km rangen ja nopean latauksen, hyväksyen että talvi syö 25%) sähköautolla olisi vaatinut yhtään taukoa enempää kuin mitä pidimme nytkään.
Vuoteen mahtuu kaksi reissua Ouluun jotka eivät olisi onnistuneet millään sähköautolla yhtä vähillä tauoilla.
Summa summarum, Ioniqilla tai vastaavalla en pärjäisi, se aiheuttaisi liikaa säätöä ja söisi liikaa aikaa. Pitkän rangen sähköautolla pärjäisin, ja olisin valmis kärsimään noiden parin hassun reissun sähköautoilun aiheuttaman lisävaivan, koska sähköautoilun hyvät ominaisuudet voittavat nuo haitat mennen tullen. Minun käytössäni siis. Seuraava autoni on täyssähkö, edellyttäen tietysti ettei mitään elämäntilannetta mullistavaa tapahdu, mistä sitä tietää.
Mites teillä muilla, minkälaista ajoa teillä tulee? Ei sillä että tekään olisitte edustava otos, mutta ihan mielenkiinnosta.
Aijoo, otin mielenkiinnosta sekuntikellolla aikaa kun kävin tankkaamassa. 103 sekuntia oli itse pumppaussuoritus, vajaa 51 litraa. Siihen päälle koukkaus valtatieltä kylmäasemalle ja korttimaksu, niin totaali oli hieman alle 5 minuuttia. Se tekee kymmenen päivän latausliittimen kiinnitys-irroitus -suorituksen verran. Aika tasoihin menee tankkaus ja latausaika. Tosin lataus on miellyttävämpää, koska sitä ei tarvitse sietää luin sen 2* 15 sekuntia päivässä.
Ja kenties päälle ne kerrat kun pitää syödä ABCllä ylimääräinen viineri.
Minullakin on tuon "itselataavan" 223 heppaisen takavetohybridin tankkausväli on ollut yhden kerran hitusen yli 1200 km, kun tuon 150 heppaisen TDI-DSG-etuvetofarkun vain hitusen yli 1000 km. Syy ei ole siinä, että hybridi kuluttaisi matka-ajossa vähemmän, siinä on vain isompi tankki. Mikä noiden "range" sitten olisi ollut? Eipä viitsi kokeilla, sillä ei polttoaine koskaan lopu bensa-aseman kohdalle, vaan sinne on mentävä viimeistään merkkivalon palaessa. Tuon hybridin etu on kuitenkin siinä, ettei kaupunkiajo ym. lisää kulutusta, toisin kuin dieselissä.
Mitä sähköautoon tulee, niin tuollainen "merkkivalon palaessa mittarille" -ajo ei käsittääkseni toimi, vaan latausmahdollisuudet on selvitettävä etukäteen ja toivottava ettei siellä ole ruuhkaa. Kotoa (jos on latausmahdollisuus) tietenkin aina pääsee liikkeelle täydellä akulla.
Ei minullekaan 1000 km ilman tankkausta/latausta ole kiinnostava pointti, vaan arjen sujuvuus. Kun patteriautot kehittyvät kilpailukykyisiksi niin hinnaltaan kuin ominaisuuksiltaan, ostan sellaisen. Siihen saakka ajan polttomoottorilla.
M880 kysymys ajoista. Yleensä päivämatkat on 100-200 km, mutta silloin tällöin selvästi enemmmänkin. Lataamisen sovittaminen tuohon menisi autoilun harrrastamiseksi, mutta autoilu ei ole minulle harrastus. Vuoteen mahtuu monta tällaista päivää. Jokainen voi itse miettiä niin, paljonko rahaa maksavia ominaisuuksia tulikaan autoon valittua, vaikka tarve olisi vain kerran kuukaudessa eli mikä on mitoitusperuste auton valinnassa. Miksi esim. päädytään 2000 kilon painoiseen nelivetokatumaasturiin.
Ainakin Teslat ovat jo nyt kilpailukykyisiä ominaisuuksiltaan ja niin vaikuttaa olevan Volvo XC40P8, joka on ainut täyssähköauto Teslan lisäksi, jossa olen istunut. Hinnaltaankin ne ovat kilpailukykyisiä verrokkeihinsa polttisautoista, ehkä vähän kalliimpia, mutta samalla hintatasolla. Model X jopa halvempi kuin vastaavat lataushybridit ja siis halvempia kuin vastaavat polttisautot.
Jos odotat hinnaltaan "kilpailukykyisiä", mikä taitaa tekstissäsi tarkoittaa samaa kuin "halvempi", niin et eläissäsi osta täyssähköautoa, koska käytettyjen polttisten hinnat alenevat edellä. NHB:n vertaus putkitelkkareihin ja monitoreihin on oikeastaan aika osuva. Jos sinäkin olet rakastunut vanhaan teknologiaan, niin et koskaan näe syytä hankkia uutta teknologiaa. Kauanko harasit vastaan kuvaputkitelkkarin vaihtamisessa taulutelevisioon vai oletko vaihtanut vieläkään?
2000 kg nelivetomaasturiin päädytään, kun sellaisen hankkimisen pystyy rahoittamaan ja kun arvostaa turvallista ja laadukasta autoilua hyvällä kuljetuskapasiteetilla. Auton kyky liikkua huonokuntoisilla alustoilla kuuluu minun mielestäni turvalliseen ja laadukkaaseen autoiluun. Farkussa on enemmän kuljetustilaa kuin vastaavan kokoisessa maasturissa, mutta siitä puuttuu korkea maavara ja usein myös neliveto.
Tesla X ei minun mielestäni ole ollenkaan katumaasturi niin kuin minä miellän sen sanan tarkoituksen. Mutta siinä on neliveto, korkea maavara ja iso kuljetuskapasiteetti sekä perävaunun vetokyky 2250kg.
Kyllä ainakin minun sähkäri alkaa vihjata, että akun lataus alkaa alentua tasolle, jossa olisi hyvä zoomailla latausmahdollisuuksia. Ei syty merkkivalo, mutta näyttää varaustason. Toisaalta, kun asettaa määränpään navigaattoriin, auto näyttää, paljonko määränpäässä on varausta jäljellä. Voi siis hörpätä lisää varausta jo alkumatkasta, jos näyttää, ettei pääse perille ilman välilatausta. Navigaattori näyttää, missä on latauspaikkoja. Teslan oma navi näyttää vain Teslan omat, mutta ilmainen puhelinsovellus ABRP näyttää kaikki. Jos oikein haluaa hifistellä, niin ABRP:n näyttää myös kuinka kauan pitää missäkin latauspaikassa ladata, jotta pääsee määränpäähän. Ei siis ole tarpeen ladata akkua täyteen aina, vaan ottaa sen verran kuin kulloinkin tarvitsee. Lataaminen hidastuu akun täyttyessä, joten latausaikaa voi optimoida navisovelluksen avulla.
Jos akun riittävyys perille on siinä ja siinä, auto ilmoittaa maksimi nopeuden, jota käyttäen vielä pääsee perille. Ensin voi tulla ilmoitus, että pitää ajaa alle 120, jotta pääset perille. Jos silti ajaa motaria vähän lujempaa, tulee jossain vaiheessa ilmoitus, että älä ylitä 100km/h keskinopeutta, jos haluat perille lataamatta. jne.
Sähköttömään periferiaan sähköautolla ei kannata mennä, mutta "ihmisten ilmoilla" ajellessa lataaminen onnistuu tavalla tai toisella, nopeammin tai hitaammin tai etanavauhdilla.
Tietenkin kannattaa katsoa jo lähtiessä, mikä reitti kannattaa valita, jotta lataaminen sujuu vaivattomasti esim. kahvitauon aikana.
On turha pelätä, että sähköauton kanssa joutuu kärvistelemään lataamista odottamassa, kunhan valitsee omiin ajoihin sopivan auton rangen suhteen ja selvittää itselleen jo etukäteen, missä voi ladata. Eikä se selvittäminen vaadi kuin nettiyhteyden ja -selaimen ja hetkisen aikaa. Minä olen hommannut RFID-lätkän Virta, Forum ja K-Lataus. Niiden kanssa lataaminen onnistuu ilman puhelimen räpläämistä.
Jonottamista latausasemalla minäkin olen mielessäni ajatellut yhtenä tulevaisuuden uhkakuvana ja huonolla tuurilla jo nykyiselläkin latausinfralla. Latausasemat.fi kartasta näkee, että latureita on jo nykyään aika paljon. Suurin osa kuitenkin hidaslatureita eli ovat pelkkiä "pistorasioita" auton omalle vaihtovirtalaturille. Usein 50kW DC-latureita on vain yksi per liikenneasema, silloin kun on. Tähän mennessä laturi on aina ollut vapaana, kun olen sellaista tarvinnut, mutta saas nähdä monistetaanko nykyisiä latureita samassa suhteessa tai enemmän kuin sähköautojen määrä kasvaa.
Rangeen eli tankkausväliin vaikuttaa yllättävän paljon kuljettaja (kaasu- ja jarrujalan raskaus) ja se onko ajot pätkäajoa vaiko pidempiä matkoja. Samaten vaikuttaa se siihen mikä moottorityyppi on kannattava. Plug-in pitkillä matkoilla on kallis hankkia, mutta kevyessä kaupunkiajossa välttää veroja tehokkaasti.
Itse päädyin viimeksi bensa-versioon (dieseliä ko. mallista ei tuotu Suomeen, maahantuoja muutoinkin erikoinen), ja harmittaa se aina kun virallinen NEDC jäi sen 20% käytännön kulutuksen alle.
Kyllähän polttoainetta saa tankattua vaikka range on vain 800 km, mutta se saman auton dieselversion pitkä yli 1300 km range oli mukavuustekijä.
Yhden reissulle osuneen tankkauksen ajanhukka vaatii ohitteluja ja ylinopeutta, ja tämän huomaa pitkillä matkoilla kun saavuttaa ne "varikkopysähdykselle" jääneet jotka eivät malttaneet maantiellä noudattaa tieliikenteen lainsäädäntöä. Jänis ja kilpikonna -tarina toistuu usein.
https://papunet.net/_pelit/_tarinat/kuvakirja/lue/Jänis_ja_kilpikonna
Minulla on työmatka 10km suuntaansa ja mökille n. 40km suuntaansa. Lataan auton akun 1-2 kertaa viikossa, joskus kotona roikan perässä olevalla 3x16A latauslaitteella, yleensä kuitenkin lataan työpaikalla 22kW latauslaitteella, josta Tesla osaa ottaa 16kW tehon (3x24A).
Pitkät matkat yleensä 200 - 300km per suunta, joista useimmissa pystyn käyttämään Teslan pikalatureita, mutta idän suuntaan mennessä olen ladannut joko asiakkaan tehtaan voimavirtapistokkeesta tai esim. Lrannan Fortumin 50kW laturista. Olen kyllä skipannut Teslan laturit joillakin matkoilla, koska joku muu (Jari-Pekka Hartola) on osunut tauon kannalta paremmin kohdalle. Minulla on ilmainen Teslalataus, joten pitäisi suosia Teslalatureita, mutta mukavuus menee edelle. Harvoin tapahtuva maksullinen lataaminen ei ole iso kustannus varsinkaan entisaikojen dieselin/bensan ostoon verrattuna.
Pisimmät kertamatkat ovat olleet Ruotsissa n. 600km per suunta "rantatietä" (E4) pitkin, jonka varrella on Teslan pikalatureita niin tihessä, että voi jopa valita mille menee. Pikalatauksella lataamiseen tarvittava aika on hyvin tasapainossa kuskin tauon kanssa. Latautumista ei tarvitse odotella.
Range kertatankkauksella on polttisautossa tärkeämpi asia kuin akun range sähköautossa, koska sähköautoa ei tarvitse erikseen "tankata" juuri ollenkaan. Ei siis tarvitse ajaa minnekään teboilille lotraamaan polttonesteen kanssa. Sähköauto tankkautuu sivistyneesti samalla, kun se seisoo parkissa kotona, työpaikalla, ostarilla jne. Pitkillä matkoilla tankkaustarve tulee n. 300-400km päästä ja silloinkin sähkärin voi tankata sivistyneesti jättämällä sen liekaan liikenneaseman pihalle ja istuskelemassa itse sen aikaa kahvi- tai lounastauolla.
Ennen kuin hankkii sähköauton, kannattaa tietysti varmistaa, että itselle tärkeillä ajosuunnilla löytyy sopivat latausmahdollisuudet. Latausinfra paranee koko ajan ja siis sähköautoilun ainoa huono puoli korjaantuu kaiken aikaa ympäri Suomen. Jos kotona tai työpaikalla voi ladata, ei normikäytössä ole mitään ongelmia lataamisen kanssa. Polttisauto on aina teboilien varassa.
Minä ymmärrän tämän ihan hyvin. Voin kestää ne muutamat vuosittaiset matkat joissa sähköautoilu lisäisi vaivannäköä, mutta jos se olisi usein toistuvaa niin en. Eikä minullakaan täyssähköä ole kun ei kaupoissa ollut sopivia, eikä oikein ole vieläkään. Toki Tesla-kauppa myy Model Xiä, mutta ei se auta jos ei mahdu budjettiin. Jokaisen budjettiraja menee missä menee, ja aina ei edes ole mahdollista huomioida elinkaarikustannuksia, vaan ostohinta itsessään asettaa rajoituksia.
Kyllä minäkin tietysti ymmärrän Herbertin tekstistä tuon kustannuspuolen, siis hinnan vaikutuksen auton valintaan.
Sen sijaan en allekirjoita sitä, että vaatimattomat 100-200km ajomatkat tekisivät sähköauton käytöstä "autoilun harrastamista". Enkä negatiivista asenteellisuutta katumaastureita kohtaan.