Minäpäs kerron, mikä minun mielestäni on juurisyy, kun kukaan muu ei asiaa kommentoi. Minä luulen, että nastarengas on ollut aikoinaan ainut tapa saada renkaisiin kunnon pito. Renkaiden valmistustekniikka on ollut kehityksensä alkutaipaleella ja kumiseosten sekä renkaan pintarakenteiden osaaminen heikkoa silloin, kun ekat nastarenkaat eli teiden naskalit on kehitetty.
Nastarenkaita on markkinoitu ja niillä on saatu liukkaalla tiellä ajamisen turvallisuutta parannettua ja autojen pulaan jäämistä vähennettyä aikoinaan.
Vuosikymmenien kuluessa renkaat ovat kehittyneet ja autojen tekniikka on kehittynyt ja liikenne on muuttunut järjestäytyneemmäksi ja ajonopeudet säännellymmäksi. Tottumus on toinen luonto. Ja markkinointi vaikuttaa valintoihin.
Juurisyyt siihen, että nastoja edelleen käytetään, on syvälle juurtunut käsitys, että ne ovat tarpeen ja sitä käsitystä rengasvalmistajat pyrkivät vahvistamaan saadakseen tuotteitaan myydyksi.
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Juurisyiden juurisyy eli kaikkien juurisyiden äiti on ihmisten asenne ja väärät käsitykset.
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Mitäs sitten tehdään, kun vastaantulija tulee kylki edellä samaa kaistaa vastaan?
@HybridRules kirjoitti:
Ihmeen pitkä keskustelusäie vaikka vastaus on ihan ilmiselvä: tietysti kitkat. Päivänselvää.
Voitkin jäädä vain lukemaan toisten kirjoituksia, kun olet itse päätynyt absoluuttiseen totuuteen. Voihan tuo olla jonkin tyylilajin mukaankin kirjoitettu, mutta pitkistä kirjoituksista tulee katseltua vain asiakohtia, jos niitä on.
Omien havaintojen mukaan teiden urautuminen ei ole enää kovin suuri ongelma nastojen ja nastoituksen kehittymisen myötä. Suurempi ongelma on palojen puuttuminen päällysteestä ja samoin hiekkateiden pintojen epätasaisuus. Voiko niihin vaikuttaa talvirenkailla?
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Mitäs sitten tehdään, kun vastaantulija tulee kylki edellä samaa kaistaa vastaan?
Jarrutat ja yrität väistää, tietenkin - riippumatta siitä onko alla kitkat vai nastat.
Mitäs sitten tehdään, kun vastaantulija tulee kylki edellä samaa kaistaa vastaan?
Jarrutat ja yrität väistää, tietenkin - riippumatta siitä onko alla kitkat vai nastat.
Mitä renkaita suosittelet sille sinun kaistalle suistuneelle vastaantulevalle. Minä olen ollut kyydissä sellaisessa autossa mikä on väistänyt ojaan ja siitä tierumpuun, kyllä sekin tekee kipeää 80 nopeudella.
@Hank_80 kirjoitti:
Ei nämä minun omia keksintöjä ole. Lukekaa kyseinen testi jos asia on teille noin vaikea uskoa ja ymmärtää. Jos nastat lisäisivät pitoa asfaltilla, niin sellaiset olisivat varmaan myös kesärenkaissa. Niistähän kun ei teidän mielestä ole mitään haittaa.
Nastojen sulalla asfaltilla pitoa heikentävä ominaisuus on ymmärrettävä asia.
Niin ohutta mustaa jäätä ettei nasta siihen pure en ole vielä kohdannut, joten kiinnostaisi kokeilla jos sellaista jossain on?
@Jorma L2 kirjoitti:
Ehdottaisin palaamista siihen juurisyyhyn, miksi aika monilla on nastat alla. Tietysti riippuu siitä, missä päin Suomea enimmäkseen ajelee, onko enimmäkseen lumista vai paljasta asfalttia, kuinka paljon liikennettä jne.
Minunkin mielestäni talvirenkaat kannattaa valita siihen talveen, jossa ajaa itse.
@HybridRules kirjoitti:
Juurisyiden juurisyy eli kaikkien juurisyiden äiti on ihmisten asenne ja väärät käsitykset.
Omalta osaltani irtisanoudun tästä kuvitelmasta. Tämäkin keskustelu osoittaa jälleen kerran miksi kitkarenkaiden toiminnasta on mahdotonta saada realistista käsitystä keskustelemalla. Siksi minä ostin kokeeksi omaan autooni kitkarenkaat.
Ajettuani samalla autolla eri talvina eri renkailla ja ajettuani myös hyvin samankaltaisilla autoilla eri renkailla samanakin talvena minä TIEDÄN miten renkaiden erot vaikuttavat ajamiseen.
Mitäs sitten tehdään, kun vastaantulija tulee kylki edellä samaa kaistaa vastaan?
Jarrutat ja yrität väistää, tietenkin - riippumatta siitä onko alla kitkat vai nastat.
Mitä renkaita suosittelet sille sinun kaistalle suistuneelle vastaantulevalle. Minä olen ollut kyydissä sellaisessa autossa mikä on väistänyt ojaan ja siitä tierumpuun, kyllä sekin tekee kipeää 80 nopeudella.
Minä olen ajanut kylki edellä tahattomasti vain nastarenkailla. En silti kiistä etteikö nastarenkaat yleensä pidä paremmin jäällä.
@HybridRules kirjoitti:
Minäpäs kerron, mikä minun mielestäni on juurisyy, kun kukaan muu ei asiaa kommentoi. Minä luulen, että nastarengas on ollut aikoinaan ainut tapa saada renkaisiin kunnon pito. Renkaiden valmistustekniikka on ollut kehityksensä alkutaipaleella ja kumiseosten sekä renkaan pintarakenteiden osaaminen heikkoa silloin, kun ekat nastarenkaat eli teiden naskalit on kehitetty.
Nastarenkaita on markkinoitu ja niillä on saatu liukkaalla tiellä ajamisen turvallisuutta parannettua ja autojen pulaan jäämistä vähennettyä aikoinaan.
Vuosikymmenien kuluessa renkaat ovat kehittyneet ja autojen tekniikka on kehittynyt ja liikenne on muuttunut järjestäytyneemmäksi ja ajonopeudet säännellymmäksi. Tottumus on toinen luonto. Ja markkinointi vaikuttaa valintoihin.
Juurisyyt siihen, että nastoja edelleen käytetään, on syvälle juurtunut käsitys, että ne ovat tarpeen ja sitä käsitystä rengasvalmistajat pyrkivät vahvistamaan saadakseen tuotteitaan myydyksi.
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Juurisyiden juurisyy eli kaikkien juurisyiden äiti on ihmisten asenne ja väärät käsitykset.
Sie olit vähän hätäinen, kirjoitin oman tarinani klo 21:30 ja jo samana iltana klo 23 ihmettelit kun kukaan ei kommentoinut..
En viitsinyt lietsoa suoranaista taistelua nastat vs kitkat. Tarkoitin kyllä, että pitäisi keskittyä siihen juurisyyhyn, eli parhaaseen mahdolliseen pitoon, yllättävissäkin olosuhteissa, erityisesti talvella. Toki jotkut ostaa 20" 35-sarjan renkaat ihan muista syistä kuin hyvien ajo-ominaisuuksien ja pidon vuoksi. Olosuhteet ei kuitenkaan kaikille ole samat ja asiassa on monta näkökulmaa.
"Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri .."
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta. Se että hankalaa keliä ilmenee vain osan talvesta, ei minusta ole kovin kestävä selitys keskimääräiselle kuskille, keliä ei voi ennustaa ennen matkaa eikä sitä tunnista varmasti tuulilasin läpi - jossain kohtaa kosteutta kertyy tien pintaan enemmän kuin toisessa paikkaa.
Erityisesti "harvoin" on siinäkin hankala määritelmä, että slikseillä kesärenkaillakin voisi ajella kesäisin koska monesti niissä on hyvä pito paitsi kun sataa kaatamalla, jota sattuu vain harvoin. Paras siis hankkia niin hyvät ja pitävät renkaat kuin voi.
@Jorma L2 kirjoitti:
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
@HybridRules kirjoitti:
Minäpäs kerron, mikä minun mielestäni on juurisyy, kun kukaan muu ei asiaa kommentoi. Minä luulen, että nastarengas on ollut aikoinaan ainut tapa saada renkaisiin kunnon pito. Renkaiden valmistustekniikka on ollut kehityksensä alkutaipaleella ja kumiseosten sekä renkaan pintarakenteiden osaaminen heikkoa silloin, kun ekat nastarenkaat eli teiden naskalit on kehitetty.
Nastarenkaita on markkinoitu ja niillä on saatu liukkaalla tiellä ajamisen turvallisuutta parannettua ja autojen pulaan jäämistä vähennettyä aikoinaan.
Vuosikymmenien kuluessa renkaat ovat kehittyneet ja autojen tekniikka on kehittynyt ja liikenne on muuttunut järjestäytyneemmäksi ja ajonopeudet säännellymmäksi. Tottumus on toinen luonto. Ja markkinointi vaikuttaa valintoihin.
Juurisyyt siihen, että nastoja edelleen käytetään, on syvälle juurtunut käsitys, että ne ovat tarpeen ja sitä käsitystä rengasvalmistajat pyrkivät vahvistamaan saadakseen tuotteitaan myydyksi.
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Juurisyiden juurisyy eli kaikkien juurisyiden äiti on ihmisten asenne ja väärät käsitykset.
Sie olit vähän hätäinen, kirjoitin oman tarinani klo 21:30 ja jo samana iltana klo 23 ihmettelit kun kukaan ei kommentoinut..
En viitsinyt lietsoa suoranaista taistelua nastat vs kitkat. Tarkoitin kyllä, että pitäisi keskittyä siihen juurisyyhyn, eli parhaaseen mahdolliseen pitoon, yllättävissäkin olosuhteissa, erityisesti talvella. Toki jotkut ostaa 20" 35-sarjan renkaat ihan muista syistä kuin hyvien ajo-ominaisuuksien ja pidon vuoksi. Olosuhteet ei kuitenkaan kaikille ole samat ja asiassa on monta näkökulmaa.
"Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri .."
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta. Se että hankalaa keliä ilmenee vain osan talvesta, ei minusta ole kovin kestävä selitys keskimääräiselle kuskille, keliä ei voi ennustaa ennen matkaa eikä sitä tunnista varmasti tuulilasin läpi - jossain kohtaa kosteutta kertyy tien pintaan enemmän kuin toisessa paikkaa.
Erityisesti "harvoin" on siinäkin hankala määritelmä, että slikseillä kesärenkaillakin voisi ajella kesäisin koska monesti niissä on hyvä pito paitsi kun sataa kaatamalla, jota sattuu vain harvoin. Paras siis hankkia niin hyvät ja pitävät renkaat kuin voi.
Juurisyiden äiti tässäkin kommentissasi vaikuttaa. Kitkoilla ei parane ajaa kuin nastoilla eikä nastoilla parane ajaa kuin kesäkelillä hyvillä kesärenkailla.
Pitkät etäisyydet, rauhallinen ajo ja ennakointi tasaavat nastojen ja kitkojen eron niissä harvoissa tilanteissa, kun nastoista on oikeasti hyötyä.
Kun kitkojen kanssa 98% matkasta on mukavampaa ja hiljaisempaa kuin nastoilla, niin kannattaa himmailla nuo harvat tilanteet, joissa nastoilla olisi jotain käyttöä.
Talvella erityisen liukkaat paikat ovat helposti ennakoitavissa eli risteykset, kiertoliittymät ja motarien rampit. Jos aletaan filosofoida äkkinäisellä tilanteella, niin kyllähän niskaan putoava taivas tai tiestä nouseva bookeyman voi yllättää yhtä hyvin nastoilla kuin kitkoilla liikkuvan. Kuka sanoo, että yllättävä tilanne tulee eteen niin, että nastoilla pysähtyy juuri ja juuri, mutta kitkoilla saa ainoastaan nopeuden vähemmän vaaralliselle tasolle. Yhtä todennäköisesti yllättävä tilanne tulee niin, ettei nastoista ole mitään hyötyä tai niin, että kitkoillakin ehtii pysähtyä.
Päivänselvä asia: mie ainakin ajan kitkarengastetulla autolla.
@Jorma L2 kirjoitti:
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
Jos ajetaan 50km/h nopeutta peräkanaa ja turvaväli on 25m ja (edit:) aloitetaan jarrutus, niin kuinka syvälle edellä ajavan nastarengasauton peräkonttiin takana tuleva kitkarengasauto tunkeutuu? Kitkahemmo tietysti - tai hänen autonsa - aloittaa jarrutuksen viimeistään silloin, kun edellä ajavan auton jarruvalot syttyvät. Viksumpi kitkahemmo tietysti huomasi jo aiemmin, että kohta pitää jarruttaa, koska katseli tietä nokkaansa pidemmälle.
Pitkät etäisyydet, rauhallinen ajo ja ennakointi tasaavat nastojen ja kitkojen eron niissä harvoissa tilanteissa, kun nastoista on oikeasti hyötyä.
Kun kitkojen kanssa 98% matkasta on mukavampaa ja hiljaisempaa kuin nastoilla, niin kannattaa himmailla nuo harvat tilanteet, joissa nastoilla olisi jotain käyttöä.
Päivänselvä asia: mie ainakin ajan kitkarengastetulla autolla.
Ennen ajettiin talvet kesärenkailla ja kai niillä jossain teillä ajelisi vieläkin. Liikkeelle pääsy olisi se ongelma, ei seuraavat tilanteet. Talvirenkaista on eniten hyötyä juuri liikkeelle pääsyssä ja yllättävissä tilanteissa. Jos auto on liikkeessä, kyllä se riittävällä ennakoinnilla pysyy hanskassa, välillä vauhtia voi tosin olla vaatimattomasti. Mutta joskus tulee se yllättävä tilanne ja ilman riittävää pitoa konstit loppuvat.
Jos vertaa kesä- ja nastarenkaita, kyllä niillä molemmilla on ihan yhtä mukava ajaa. Riippuu paljon alustasta millainen melu tulee, hyvällä tuurilla on aina lunta tai jäätä nastarenkaiden alla. Täytynee seuraavaksi ostaa kitkarenkaat, jos niillä on mukavampi ajaa kuin millään muilla renkailla. Kyllä sen ennakoinnin sitten kestää.
@Jorma L2 kirjoitti:
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
Jos ajetaan 50km/h nopeutta peräkanaa ja turvaväli on 25m ja (edit:) aloitetaan jarrutus, niin kuinka syvälle edellä ajavan nastarengasauton peräkonttiin takana tuleva kitkarengasauto tunkeutuu? Kitkahemmo tietysti - tai hänen autonsa - aloittaa jarrutuksen viimeistään silloin, kun edellä ajavan auton jarruvalot syttyvät. Viksumpi kitkahemmo tietysti huomasi jo aiemmin, että kohta pitää jarruttaa, koska katseli tietä nokkaansa pidemmälle.
Yep yep näinhän se menee. Sen verran pitää puukkoa kiertää haavassa, ettei kaupungissa ikinä ole 25 metrin turvavälejä, yleensä paljon vähemmän. Toki kun ymmärtää auton rajoitukset, voi pysytellä kauempana. Itseasiassa epäilen, että motarilla satasen vauhdissa 25m voisi olla todellisuutta mutta siellä äkkijarrutuksen mahdollisuus on vähäinen - juuri viime sunnuntaina katsoin kun ohittavaan letkaan jotkut meni väkisin väliin rekan takaa, juuri ja juuri auto mahtui siihen rakoon, vilkku päälle ja käänsivät rattia.. Kaupungissa suurin riski on suojatiet, joku tulee pyörällä puskan takaa hidastamatta ja edelläajava lyö liinat kiinni.
Tämä on jo vanha testi, mutta uudempia en muista että olisi tehty.
5 mm tasoon kuluneet renkaat ABS-jarrutus jäällä: Nasta jaruttaa 80,3 metriä, kitka 77,5 metriä. Testin paras on luonnollisesti nasta, ja se jarrutti 50,5 metriä, ja paras kitka 68,0 metriä.
Sakkorajalla oleva 3 mm. Nasta 97,4 metriä, kitka 90,7 metriä.
Voi siis todeta että uudet renkaat on parempia kuin käytetyt.
@Jorma L2 kirjoitti:
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
Jos ajetaan 50km/h nopeutta peräkanaa ja turvaväli on 25m ja (edit:) aloitetaan jarrutus, niin kuinka syvälle edellä ajavan nastarengasauton peräkonttiin takana tuleva kitkarengasauto tunkeutuu? Kitkahemmo tietysti - tai hänen autonsa - aloittaa jarrutuksen viimeistään silloin, kun edellä ajavan auton jarruvalot syttyvät. Viksumpi kitkahemmo tietysti huomasi jo aiemmin, että kohta pitää jarruttaa, koska katseli tietä nokkaansa pidemmälle.
Yep yep näinhän se menee. Sen verran pitää puukkoa kiertää haavassa, ettei kaupungissa ikinä ole 25 metrin turvavälejä, yleensä paljon vähemmän. Toki kun ymmärtää auton rajoitukset, voi pysytellä kauempana. Itseasiassa epäilen, että motarilla satasen vauhdissa 25m voisi olla todellisuutta mutta siellä äkkijarrutuksen mahdollisuus on vähäinen - juuri viime sunnuntaina katsoin kun ohittavaan letkaan jotkut meni väkisin väliin rekan takaa, juuri ja juuri auto mahtui siihen rakoon, vilkku päälle ja käänsivät rattia.. Kaupungissa suurin riski on suojatiet, joku tulee pyörällä puskan takaa hidastamatta ja edelläajava lyö liinat kiinni.
Kitkoihin vaihtaessani ainakin minä tiedostin kyllä, että jäinen liukkaus on kitkoilla vielä hankalampi kuin nastoilla. Ehkäpä muutkin kitkoihin vaihtavat tiedostavat, koska joutuuhan sitä miettimään, kun on ikiaikaisesti tottunut ajamaan nastoilla. Täytyy yrittää muistaa jättää turvaväliä reilummin kaupungissakin.
Ajaisin kitkoilla kesälläkin, jollen olisi antanut kertoa itselleni, että kitkat eivät ole kaikissa kesätilanteissa yhtä hyvät kuin kesärenkaat. Kitkarenkaat tuntuvat pehmeämmiltä ajossa ja minusta ne meluavat vähemmän kuin kesärenkaat. On kyllä vannekokokin pienempi talvirenkailla. Ei viitsi kuitenkaan ostaa uutta vannesarjaa kesäkeleihin.
@Jorma L2 kirjoitti:
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
Jos ajetaan 50km/h nopeutta peräkanaa ja turvaväli on 25m ja (edit:) aloitetaan jarrutus, niin kuinka syvälle edellä ajavan nastarengasauton peräkonttiin takana tuleva kitkarengasauto tunkeutuu? Kitkahemmo tietysti - tai hänen autonsa - aloittaa jarrutuksen viimeistään silloin, kun edellä ajavan auton jarruvalot syttyvät. Viksumpi kitkahemmo tietysti huomasi jo aiemmin, että kohta pitää jarruttaa, koska katseli tietä nokkaansa pidemmälle.
Yep yep näinhän se menee. Sen verran pitää puukkoa kiertää haavassa, ettei kaupungissa ikinä ole 25 metrin turvavälejä, yleensä paljon vähemmän. Toki kun ymmärtää auton rajoitukset, voi pysytellä kauempana. Itseasiassa epäilen, että motarilla satasen vauhdissa 25m voisi olla todellisuutta mutta siellä äkkijarrutuksen mahdollisuus on vähäinen - juuri viime sunnuntaina katsoin kun ohittavaan letkaan jotkut meni väkisin väliin rekan takaa, juuri ja juuri auto mahtui siihen rakoon, vilkku päälle ja käänsivät rattia.. Kaupungissa suurin riski on suojatiet, joku tulee pyörällä puskan takaa hidastamatta ja edelläajava lyö liinat kiinni.
Kitkoihin vaihtaessani ainakin minä tiedostin kyllä, että jäinen liukkaus on kitkoilla vielä hankalampi kuin nastoilla. Ehkäpä muutkin kitkoihin vaihtavat tiedostavat, koska joutuuhan sitä miettimään, kun on ikiaikaisesti tottunut ajamaan nastoilla. Täytyy yrittää muistaa jättää turvaväliä reilummin kaupungissakin.
Ajaisin kitkoilla kesälläkin, jollen olisi antanut kertoa itselleni, että kitkat eivät ole kaikissa kesätilanteissa yhtä hyvät kuin kesärenkaat. Kitkarenkaat tuntuvat pehmeämmiltä ajossa ja minusta ne meluavat vähemmän kuin kesärenkaat. On kyllä vannekokokin pienempi talvirenkailla. Ei viitsi kuitenkaan ostaa uutta vannesarjaa kesäkeleihin.
Joo, muistan kyllä kun minulla oli kitkat, tosi mukavat ajaa ja hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Olen tietysti keskivertoa parempi kuski ja ajaisin varmasti kitkoilla nytkin mutta vaimo ei suostu ajamaan kitkoilla joten joudun vaikeuksiin tilanteissa jossa hänen pitäisi ottaa minun autoni.
@Jorma L2 kirjoitti:
Joo, muistan kyllä kun minulla oli kitkat, tosi mukavat ajaa ja hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Olen tietysti keskivertoa parempi kuski ja ajaisin varmasti kitkoilla nytkin mutta vaimo ei suostu ajamaan kitkoilla joten joudun vaikeuksiin tilanteissa jossa hänen pitäisi ottaa minun autoni.
Minäkin ajoin monta vuotta nastoilla sen takia että en uskonut että vaimoni pystyy ajamaan turvallisesti ilman nastoja. Olin väärässä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.
Minkälaisissa tilanteissa vaimosi on huolissaan? Autoissa on nykyään luistonesto himmamassa sitä että kaasua vaan painetaan lisää ja lisää, ja ESP auttaa pitämään auton suorassa. Onko hän sellainen henkilö joka voi oppia uutta, ilman että kokee sen setämies- yms. loukkauksena?
Enimmät kolarit ajetaan kesällä kesärenkailla, joten talvinen ajotapa vaikuttaa periaatteessa siten että sellaisen rutiinin omaksunut ajaa kolarin todennäköisesti vain jollakin tasolla ennalta harkittuna tahallisena tekona. Toki se bogeyman voi tulla kenen tahansa eteen missä vaan, eli 100 % turvassa ei ole kukaan.
@Jorma L2 kirjoitti:
Joo, muistan kyllä kun minulla oli kitkat, tosi mukavat ajaa ja hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Olen tietysti keskivertoa parempi kuski ja ajaisin varmasti kitkoilla nytkin mutta vaimo ei suostu ajamaan kitkoilla joten joudun vaikeuksiin tilanteissa jossa hänen pitäisi ottaa minun autoni.
Minäkin ajoin monta vuotta nastoilla sen takia että en uskonut että vaimoni pystyy ajamaan turvallisesti ilman nastoja. Olin väärässä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.
Minkälaisissa tilanteissa vaimosi on huolissaan? Autoissa on nykyään luistonesto himmamassa sitä että kaasua vaan painetaan lisää ja lisää, ja ESP auttaa pitämään auton suorassa. Onko hän sellainen henkilö joka voi oppia uutta, ilman että kokee sen setämies- yms. loukkauksena?
Enimmät kolarit ajetaan kesällä kesärenkailla, joten talvinen ajotapa vaikuttaa periaatteessa siten että sellaisen rutiinin omaksunut ajaa kolarin todennäköisesti vain jollakin tasolla ennalta harkittuna tahallisena tekona. Toki se bogeyman voi tulla kenen tahansa eteen missä vaan, eli 100 % turvassa ei ole kukaan.
Minulla oli sijaisautona bemarin takaisinkutsun vuoksi 320d aut. Vaimo on päättänyt, ettei automaatin ratin taakse istu, eikä suostunut edes kokeilemaan. Taloudessa on siis kaksi manuaalia.
Kitkoissa sama, jos talvella on alla kitkat, sitä autoa vaimo ei aja. Kortti ollut 30 vuotta ja päivittäin ajaa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Joo, muistan kyllä kun minulla oli kitkat, tosi mukavat ajaa ja hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Olen tietysti keskivertoa parempi kuski ja ajaisin varmasti kitkoilla nytkin mutta vaimo ei suostu ajamaan kitkoilla joten joudun vaikeuksiin tilanteissa jossa hänen pitäisi ottaa minun autoni.
Minäkin ajoin monta vuotta nastoilla sen takia että en uskonut että vaimoni pystyy ajamaan turvallisesti ilman nastoja. Olin väärässä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.
Sama homma meillä. Kolmisen vuotta sitten uskaltauduin kitkoihin, olisi pitänyt vaihtaa aiemmin. Nyt kun vaimon auto vaihtuu, niin kitkat tulee siihenkin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minulla oli sijaisautona bemarin takaisinkutsun vuoksi 320d aut. Vaimo on päättänyt, ettei automaatin ratin taakse istu, eikä suostunut edes kokeilemaan. Taloudessa on siis kaksi manuaalia.
Kitkoissa sama, jos talvella on alla kitkat, sitä autoa vaimo ei aja. Kortti ollut 30 vuotta ja päivittäin ajaa.
Jos taloudessa on kaksi kuljettajaa ja kaksi autoa, niin sittenhän ei pitäisi olla ongelmaa.
Kitkojen osalta voi sanoa että minä ajoin tänään kitkarenkailla, vaikka on vasta syksy. Kun kävin kävelyllä, niin kuulin että jotkut tarvitsevat jo autossaan nastat. Vaikka kesärenkaat on tähän märkään +10 asteeseen se paras vaihtoehto.
Manuaali tai automaatti, molemmissa on puolensa. Manuaali on yksinkertainen siinä mielessä että kuski päättää aina itse mikä vaihde on päällä ja jos vaihtaminen tapahtuu opittuna refleksinä ei se ole iso juttu. Automaatissa voi valita comfort/eko, neutral tai ohituksiin sport. Riippuu kuljettajasta mistä niistä tykkää.
Minulla on nyt plug-in jolla voi ajaa kuin sähköautoa, eli autossa on vain yksi vaihde (vastaa perinteistä 3-vaihdetta) ja voimakas alavääntö (ei tarvitse odottaa ylempiä kierroksia kuten polttomoottorin 3-vaihteella). Se on oikeasti mukava. Hybridiautomaattina se on kaksoiskytkimellä varustettu auto, mikä on kyllä parempi kuin 80-90-lukujen kolmi - tai nelivaihteiset momentinmuunninautomaatit. Mutta manuaalia ajan pitkänkin tauon jälkeen ilman että tarvitse aktiivisesti miettiä mitään.
Kitkojen osalta voi sanoa että minä ajoin tänään kitkarenkailla, vaikka on vasta syksy. Kun kävin kävelyllä, niin kuulin että jotkut tarvitsevat jo autossaan nastat. Vaikka kesärenkaat on tähän märkään +10 asteeseen se paras vaihtoehto.
Etkö sinä jo vähitellen ymmärrä että meillä kaupunkilaisilla on renkaat rengashotellissa, ja sieltä tilataan aika kalenterin mukaan, ei sään. Meillä ei ole latoa missä renkaita varastoi, eikä nykyisissä uusissa autoissa ole tunkkiakaan
Kitkojen osalta voi sanoa että minä ajoin tänään kitkarenkailla, vaikka on vasta syksy. Kun kävin kävelyllä, niin kuulin että jotkut tarvitsevat jo autossaan nastat. Vaikka kesärenkaat on tähän märkään +10 asteeseen se paras vaihtoehto.
Etkö sinä jo vähitellen ymmärrä että meillä kaupunkilaisilla on renkaat rengashotellissa, ja sieltä tilataan aika kalenterin mukaan, ei sään. Meillä ei ole latoa missä renkaita varastoi, eikä nykyisissä uusissa autoissa ole tunkkiakaan
Heinälatoon ei saa viedä autoa eikä renkaita. Siellä on suola varastoituna rakenteisiin.
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuoli- siin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa, jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kulu- neet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5–7 mm huonoimman renkaan osalta. Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.
Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosent- tia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm. Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.
Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nas- tarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkaren- kaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren- kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Kitkojen osalta voi sanoa että minä ajoin tänään kitkarenkailla, vaikka on vasta syksy. Kun kävin kävelyllä, niin kuulin että jotkut tarvitsevat jo autossaan nastat. Vaikka kesärenkaat on tähän märkään +10 asteeseen se paras vaihtoehto.
Etkö sinä jo vähitellen ymmärrä että meillä kaupunkilaisilla on renkaat rengashotellissa, ja sieltä tilataan aika kalenterin mukaan, ei sään. Meillä ei ole latoa missä renkaita varastoi, eikä nykyisissä uusissa autoissa ole tunkkiakaan
Kyllähän renkaat voi säilyttää autotallissakin. Mutta asiasta toiseen: Kylläpä auto rupesi kuraantumaan kun osa ihmisistä on vaihtanut nastat alle.
Minäpäs kerron, mikä minun mielestäni on juurisyy, kun kukaan muu ei asiaa kommentoi. Minä luulen, että nastarengas on ollut aikoinaan ainut tapa saada renkaisiin kunnon pito. Renkaiden valmistustekniikka on ollut kehityksensä alkutaipaleella ja kumiseosten sekä renkaan pintarakenteiden osaaminen heikkoa silloin, kun ekat nastarenkaat eli teiden naskalit on kehitetty.
Nastarenkaita on markkinoitu ja niillä on saatu liukkaalla tiellä ajamisen turvallisuutta parannettua ja autojen pulaan jäämistä vähennettyä aikoinaan.
Vuosikymmenien kuluessa renkaat ovat kehittyneet ja autojen tekniikka on kehittynyt ja liikenne on muuttunut järjestäytyneemmäksi ja ajonopeudet säännellymmäksi. Tottumus on toinen luonto. Ja markkinointi vaikuttaa valintoihin.
Juurisyyt siihen, että nastoja edelleen käytetään, on syvälle juurtunut käsitys, että ne ovat tarpeen ja sitä käsitystä rengasvalmistajat pyrkivät vahvistamaan saadakseen tuotteitaan myydyksi.
Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri ja toisaalta hyvin harvoin ajetaan jäällä. Silloin, kun ajetaan, voi ajaa alemmalla nopeudella ja pidemmillä etäisyyksillä.
Juurisyiden juurisyy eli kaikkien juurisyiden äiti on ihmisten asenne ja väärät käsitykset.
Joo, pelkästään syksyllä, talvella ja keväällä. Ei tarvitse mennä järvelle jos haluaa ajaa jään päällä - jäätä se on tien pinnassa oleva jääkin.
Mitäs sitten tehdään, kun vastaantulija tulee kylki edellä samaa kaistaa vastaan?
Voitkin jäädä vain lukemaan toisten kirjoituksia, kun olet itse päätynyt absoluuttiseen totuuteen. Voihan tuo olla jonkin tyylilajin mukaankin kirjoitettu, mutta pitkistä kirjoituksista tulee katseltua vain asiakohtia, jos niitä on.
Omien havaintojen mukaan teiden urautuminen ei ole enää kovin suuri ongelma nastojen ja nastoituksen kehittymisen myötä. Suurempi ongelma on palojen puuttuminen päällysteestä ja samoin hiekkateiden pintojen epätasaisuus. Voiko niihin vaikuttaa talvirenkailla?
Jarrutat ja yrität väistää, tietenkin - riippumatta siitä onko alla kitkat vai nastat.
Mitä renkaita suosittelet sille sinun kaistalle suistuneelle vastaantulevalle. Minä olen ollut kyydissä sellaisessa autossa mikä on väistänyt ojaan ja siitä tierumpuun, kyllä sekin tekee kipeää 80 nopeudella.
Nastojen sulalla asfaltilla pitoa heikentävä ominaisuus on ymmärrettävä asia.
Niin ohutta mustaa jäätä ettei nasta siihen pure en ole vielä kohdannut, joten kiinnostaisi kokeilla jos sellaista jossain on?
Minunkin mielestäni talvirenkaat kannattaa valita siihen talveen, jossa ajaa itse.
Omalta osaltani irtisanoudun tästä kuvitelmasta. Tämäkin keskustelu osoittaa jälleen kerran miksi kitkarenkaiden toiminnasta on mahdotonta saada realistista käsitystä keskustelemalla. Siksi minä ostin kokeeksi omaan autooni kitkarenkaat.
Ajettuani samalla autolla eri talvina eri renkailla ja ajettuani myös hyvin samankaltaisilla autoilla eri renkailla samanakin talvena minä TIEDÄN miten renkaiden erot vaikuttavat ajamiseen.
Minä olen ajanut kylki edellä tahattomasti vain nastarenkailla. En silti kiistä etteikö nastarenkaat yleensä pidä paremmin jäällä.
Sie olit vähän hätäinen, kirjoitin oman tarinani klo 21:30 ja jo samana iltana klo 23 ihmettelit kun kukaan ei kommentoinut..
En viitsinyt lietsoa suoranaista taistelua nastat vs kitkat. Tarkoitin kyllä, että pitäisi keskittyä siihen juurisyyhyn, eli parhaaseen mahdolliseen pitoon, yllättävissäkin olosuhteissa, erityisesti talvella. Toki jotkut ostaa 20" 35-sarjan renkaat ihan muista syistä kuin hyvien ajo-ominaisuuksien ja pidon vuoksi. Olosuhteet ei kuitenkaan kaikille ole samat ja asiassa on monta näkökulmaa.
"Kitka- ja nastarenkaiden jarrutusmatkojen ero jäälläkään ei ole enää valtavan suuri .."
En tiedä mikä olisi valtavan suuri, mutta vasta julkaistussa talvirengastestissä parhaan nasta- ja kitkarenkaan ero jäällä jarrutettaessa oli 14 metriä, 50 km/h vauhdista (Bridgestone nasta 33.3 m, Michelin kitka 47,2m). Minusta ero on huomattava jos joudutaan paniikkijarrutukseen taajamanopeudesta. Se että hankalaa keliä ilmenee vain osan talvesta, ei minusta ole kovin kestävä selitys keskimääräiselle kuskille, keliä ei voi ennustaa ennen matkaa eikä sitä tunnista varmasti tuulilasin läpi - jossain kohtaa kosteutta kertyy tien pintaan enemmän kuin toisessa paikkaa.
Erityisesti "harvoin" on siinäkin hankala määritelmä, että slikseillä kesärenkaillakin voisi ajella kesäisin koska monesti niissä on hyvä pito paitsi kun sataa kaatamalla, jota sattuu vain harvoin. Paras siis hankkia niin hyvät ja pitävät renkaat kuin voi.
Äkkiä päässä laskien kitkalla pitäisi rueta jarruttamaan 42 km tuntinopeudesta jos haluaisi pysähtyä samalla matkalla kuin nastarenkaalla viidestä kympistä. Korjatkaa, jos laskin väärin.
Juurisyiden äiti tässäkin kommentissasi vaikuttaa. Kitkoilla ei parane ajaa kuin nastoilla eikä nastoilla parane ajaa kuin kesäkelillä hyvillä kesärenkailla.
Pitkät etäisyydet, rauhallinen ajo ja ennakointi tasaavat nastojen ja kitkojen eron niissä harvoissa tilanteissa, kun nastoista on oikeasti hyötyä.
Kun kitkojen kanssa 98% matkasta on mukavampaa ja hiljaisempaa kuin nastoilla, niin kannattaa himmailla nuo harvat tilanteet, joissa nastoilla olisi jotain käyttöä.
Talvella erityisen liukkaat paikat ovat helposti ennakoitavissa eli risteykset, kiertoliittymät ja motarien rampit. Jos aletaan filosofoida äkkinäisellä tilanteella, niin kyllähän niskaan putoava taivas tai tiestä nouseva bookeyman voi yllättää yhtä hyvin nastoilla kuin kitkoilla liikkuvan. Kuka sanoo, että yllättävä tilanne tulee eteen niin, että nastoilla pysähtyy juuri ja juuri, mutta kitkoilla saa ainoastaan nopeuden vähemmän vaaralliselle tasolle. Yhtä todennäköisesti yllättävä tilanne tulee niin, ettei nastoista ole mitään hyötyä tai niin, että kitkoillakin ehtii pysähtyä.
Päivänselvä asia: mie ainakin ajan kitkarengastetulla autolla.
Jos ajetaan 50km/h nopeutta peräkanaa ja turvaväli on 25m ja (edit:) aloitetaan jarrutus, niin kuinka syvälle edellä ajavan nastarengasauton peräkonttiin takana tuleva kitkarengasauto tunkeutuu? Kitkahemmo tietysti - tai hänen autonsa - aloittaa jarrutuksen viimeistään silloin, kun edellä ajavan auton jarruvalot syttyvät. Viksumpi kitkahemmo tietysti huomasi jo aiemmin, että kohta pitää jarruttaa, koska katseli tietä nokkaansa pidemmälle.
https://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
Ennen ajettiin talvet kesärenkailla ja kai niillä jossain teillä ajelisi vieläkin. Liikkeelle pääsy olisi se ongelma, ei seuraavat tilanteet. Talvirenkaista on eniten hyötyä juuri liikkeelle pääsyssä ja yllättävissä tilanteissa. Jos auto on liikkeessä, kyllä se riittävällä ennakoinnilla pysyy hanskassa, välillä vauhtia voi tosin olla vaatimattomasti. Mutta joskus tulee se yllättävä tilanne ja ilman riittävää pitoa konstit loppuvat.
Jos vertaa kesä- ja nastarenkaita, kyllä niillä molemmilla on ihan yhtä mukava ajaa. Riippuu paljon alustasta millainen melu tulee, hyvällä tuurilla on aina lunta tai jäätä nastarenkaiden alla. Täytynee seuraavaksi ostaa kitkarenkaat, jos niillä on mukavampi ajaa kuin millään muilla renkailla. Kyllä sen ennakoinnin sitten kestää.
Yep yep näinhän se menee. Sen verran pitää puukkoa kiertää haavassa, ettei kaupungissa ikinä ole 25 metrin turvavälejä, yleensä paljon vähemmän. Toki kun ymmärtää auton rajoitukset, voi pysytellä kauempana. Itseasiassa epäilen, että motarilla satasen vauhdissa 25m voisi olla todellisuutta mutta siellä äkkijarrutuksen mahdollisuus on vähäinen - juuri viime sunnuntaina katsoin kun ohittavaan letkaan jotkut meni väkisin väliin rekan takaa, juuri ja juuri auto mahtui siihen rakoon, vilkku päälle ja käänsivät rattia.. Kaupungissa suurin riski on suojatiet, joku tulee pyörällä puskan takaa hidastamatta ja edelläajava lyö liinat kiinni.
https://wp.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/17-2010-nakoislehti/14-123
Tämä on jo vanha testi, mutta uudempia en muista että olisi tehty.
5 mm tasoon kuluneet renkaat ABS-jarrutus jäällä: Nasta jaruttaa 80,3 metriä, kitka 77,5 metriä. Testin paras on luonnollisesti nasta, ja se jarrutti 50,5 metriä, ja paras kitka 68,0 metriä.
Sakkorajalla oleva 3 mm. Nasta 97,4 metriä, kitka 90,7 metriä.
Voi siis todeta että uudet renkaat on parempia kuin käytetyt.
Kitkoihin vaihtaessani ainakin minä tiedostin kyllä, että jäinen liukkaus on kitkoilla vielä hankalampi kuin nastoilla. Ehkäpä muutkin kitkoihin vaihtavat tiedostavat, koska joutuuhan sitä miettimään, kun on ikiaikaisesti tottunut ajamaan nastoilla. Täytyy yrittää muistaa jättää turvaväliä reilummin kaupungissakin.
Ajaisin kitkoilla kesälläkin, jollen olisi antanut kertoa itselleni, että kitkat eivät ole kaikissa kesätilanteissa yhtä hyvät kuin kesärenkaat. Kitkarenkaat tuntuvat pehmeämmiltä ajossa ja minusta ne meluavat vähemmän kuin kesärenkaat. On kyllä vannekokokin pienempi talvirenkailla. Ei viitsi kuitenkaan ostaa uutta vannesarjaa kesäkeleihin.
Joo, muistan kyllä kun minulla oli kitkat, tosi mukavat ajaa ja hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Olen tietysti keskivertoa parempi kuski ja ajaisin varmasti kitkoilla nytkin mutta vaimo ei suostu ajamaan kitkoilla joten joudun vaikeuksiin tilanteissa jossa hänen pitäisi ottaa minun autoni.
Minäkin ajoin monta vuotta nastoilla sen takia että en uskonut että vaimoni pystyy ajamaan turvallisesti ilman nastoja. Olin väärässä, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan.
Minkälaisissa tilanteissa vaimosi on huolissaan? Autoissa on nykyään luistonesto himmamassa sitä että kaasua vaan painetaan lisää ja lisää, ja ESP auttaa pitämään auton suorassa. Onko hän sellainen henkilö joka voi oppia uutta, ilman että kokee sen setämies- yms. loukkauksena?
Enimmät kolarit ajetaan kesällä kesärenkailla, joten talvinen ajotapa vaikuttaa periaatteessa siten että sellaisen rutiinin omaksunut ajaa kolarin todennäköisesti vain jollakin tasolla ennalta harkittuna tahallisena tekona. Toki se bogeyman voi tulla kenen tahansa eteen missä vaan, eli 100 % turvassa ei ole kukaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bogeyman
Ehdottamasti Kyllä.
Jokakeliä (yhdyssana ?) on mahdoton ennustaa ?
Minulla oli sijaisautona bemarin takaisinkutsun vuoksi 320d aut. Vaimo on päättänyt, ettei automaatin ratin taakse istu, eikä suostunut edes kokeilemaan. Taloudessa on siis kaksi manuaalia.
Kitkoissa sama, jos talvella on alla kitkat, sitä autoa vaimo ei aja. Kortti ollut 30 vuotta ja päivittäin ajaa.
Sama homma meillä. Kolmisen vuotta sitten uskaltauduin kitkoihin, olisi pitänyt vaihtaa aiemmin. Nyt kun vaimon auto vaihtuu, niin kitkat tulee siihenkin.
Jos taloudessa on kaksi kuljettajaa ja kaksi autoa, niin sittenhän ei pitäisi olla ongelmaa.
Kitkojen osalta voi sanoa että minä ajoin tänään kitkarenkailla, vaikka on vasta syksy. Kun kävin kävelyllä, niin kuulin että jotkut tarvitsevat jo autossaan nastat. Vaikka kesärenkaat on tähän märkään +10 asteeseen se paras vaihtoehto.
Manuaali tai automaatti, molemmissa on puolensa. Manuaali on yksinkertainen siinä mielessä että kuski päättää aina itse mikä vaihde on päällä ja jos vaihtaminen tapahtuu opittuna refleksinä ei se ole iso juttu. Automaatissa voi valita comfort/eko, neutral tai ohituksiin sport. Riippuu kuljettajasta mistä niistä tykkää.
Minulla on nyt plug-in jolla voi ajaa kuin sähköautoa, eli autossa on vain yksi vaihde (vastaa perinteistä 3-vaihdetta) ja voimakas alavääntö (ei tarvitse odottaa ylempiä kierroksia kuten polttomoottorin 3-vaihteella). Se on oikeasti mukava. Hybridiautomaattina se on kaksoiskytkimellä varustettu auto, mikä on kyllä parempi kuin 80-90-lukujen kolmi - tai nelivaihteiset momentinmuunninautomaatit. Mutta manuaalia ajan pitkänkin tauon jälkeen ilman että tarvitse aktiivisesti miettiä mitään.
Etkö sinä jo vähitellen ymmärrä että meillä kaupunkilaisilla on renkaat rengashotellissa, ja sieltä tilataan aika kalenterin mukaan, ei sään. Meillä ei ole latoa missä renkaita varastoi, eikä nykyisissä uusissa autoissa ole tunkkiakaan
Mututuntumien sijaan tutkittua tietoa oikealta asiantuntijalta:
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/kitkat-vai-nastat-on-mielipidekysymys
https://www.hel.fi/static/ymk/katupoly/nastarenkaat-ja-liikenneturvallisuus.pdf
Heinälatoon ei saa viedä autoa eikä renkaita. Siellä on suola varastoituna rakenteisiin.
Kohdassa 1.3 viittaus yhteen tutkimukseen kuluneilla renkailla:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/27583-Trafi_16_2017_Nastarenkaiden_kuntoerot_riskitekijana.pdf
Kuluneita talvirenkaita testattiin laajasti VTI:n toimesta Ruotsissa 2015. Monipuoli- siin lumi- ja jääpitotesteihin valikoitui 27 uutta ja 50 kulunutta talvirengassarjaa, jotka seulottiin rengashotelleista edustamaan eri rengastyyppejä ja laatutasoja. Kulu- neet rengassarjat olivat urasyvyydeltään 5–7 mm huonoimman renkaan osalta. Urasyvyydeltään paremmat renkaat asennettiin testissä taka-akselille.
Kuluneita nastarenkaita valikoitui VTI:n testattavaksi 18 rengassarjaa. Eturenkaiden urasyvyys oli keskimäärin 6,2 mm ja takarenkaiden 7,4 mm. Ehjien nastojen osuus oli eturenkaissa keskimäärin 80 prosenttia ja takarenkaissa useimmiten 100 prosent- tia. Nastaulkonema oli eturenkaissa keskimäärin 1,1 mm ja takarenkaissa 0,8 mm. Nastarenkaat olivat keskimäärin 6,5 vuoden ikäisiä valmistusvuodesta lukien.
Nastarenkaat erottuivat edukseen liukkaalla jääpinnalla, jossa uusilla pohjoismaisilla kitkarenkailla jarrutusmatka oli keskimäärin 31 prosenttia pidempi kuin uusilla nas- tarenkailla. Sen sijaan lumipitovertailussa pohjoismaiset kitkarenkaat olivat uutena hieman nastarenkaita parempia. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetut kitkaren- kaat jäivät molemmissa testeissä odotetusti viimeiseksi.
Rengastyyppien väliset erot muuttuivat VTI:n testissä merkittävästi kulumisen myötä. Kuluneilla nastarenkailla jarrutusmatka jäisellä pinnalla kasvoi 38 prosenttia uusiin nastarenkaisiin verrattuna ja kaventui noin 8 prosenttiin kuluneisiin kitkaren- kaisiin nähden. Nastarenkaat näyttäisivät menettävän kuluessaan suorituskykyään suhteellisesti eniten, mikä voi tulla monille autoilijoille vastaan yllätyksenä.
Kyllähän renkaat voi säilyttää autotallissakin. Mutta asiasta toiseen: Kylläpä auto rupesi kuraantumaan kun osa ihmisistä on vaihtanut nastat alle.