Nastat vai kitkat?

225 kommenttia
245678
  • @HybridRules kirjoitti:

    Selvisi minulle kaksi asiaa samalla kertaa.

    Niin minullekin ūüėČ

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    Enpä tullut tarkistaneeksi. Olen kuvitellut, että vetoauton massan pitää olla vähintään sama kuin peräkärryn ja discolla sekä jeepillä sai vetää 3500kg. No painoivat sitten approx saman kuin MX.

    Joskus taisi olla noin, että kaksivetoisen auton peräkärryn massa ei saanut olla auton massaa suurempi edes jarrullisena. Silloin 4-vetoisen peräkärry taisi saada olla tuplamassainen autoon nähden. Nykyään ei taida sidosta olla.

      
  • muokattu 24.10.2022 14:02

    Nastarenkaat yliedustettuna kolareissa. Yliedustus tarkoittanee tässä yhteydessä ajoneuvomäärään verrattuna.

    https://yle.fi/uutiset/3-12665617

      
  • Tilastot on sen vanhan sanonnan mukaisesti sen mukaiset, miten ne luetaan...

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Tilastot on sen vanhan sanonnan mukaisesti sen mukaiset, miten ne luetaan...

    Mitenkä ne sitten luetaan?

    Minulla kesti kauan ennenkuin uskalsin ostaa nastattomat talvirenkaat - luen joskus käyttöohjeet liian tarkasti, joten kyllähän tällaisen tutkimusartikkelin mielellään lukee.

    Vaan jokaisella on omat reittinsä, joku voi ajaa mutkaisia huonosti hoidettuja sorateitä ja hiljaisempia seutu- tai yhdysteitä, ja silloin nastattomuus voisi sellaiselle ihmiselle olla epämukavakin valinta ilman varsinaista ympäristöhyötyä.

    Kun vaihdoin ladattavaan hybridiin, niin hybriditekniikan sivutuotteena syntyvä neliveto oli yksi syy miksi vaihdoin. Ajoittain sataa lunta eikä auraaja käy kolmeen päivään vaikka ajelen seudulla jossa luulisi kaiken olevan erinomaisesti hoidettu. Ei vaan ole, lumikasatkin jätetään sitten maksullisiin parkkiruutuihin monen päivän ajaksi. Eikä lumihangessa edes ole väliä onko nastat vaiko ei. Mutta neliveto menee hangessa helposti.

      
  • Voipi olla ett√§ nastarenkaita ei en√§√§ muutaman vuoden kuluttua saa, mutta "nauttikaa" niist√§ viel√§ niin kauan kun niit√§ on saatavilla. Ven√§j√§ on ollut ylivoimaisesti suurin markkina-alue nastarenkaille, ja nyt suurin osa valmistajista on vet√§ytynyt sielt√§ pois tunnetuista syist√§. Veikkaisin ett√§ suurien rengasvalmistajien keskuudessa ei jatkossa ole isompaa hinkua ruveta kehitt√§m√§√§n/valmistamaan nastallisia renkaita pelk√§st√§√§n Suomen ja Pohjois-Ruotsin markkinoille. Toki varmaan Nokian Renkaat jonkin aikaa t√§t√§ jatkaa, mutta jos 80-90% nastarengasmarkkinoista on nyt menetetty ainakin joksikin aikaa, niin ei tuolle toiminnalle voi kovin kummoista katetta povata.

      
  • Jos joku tekee kansalaisaloitteen nastarenkaiden kielt√§miseksi, olen valmis allekirjoittamaan.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Jos joku tekee kansalaisaloitteen nastarenkaiden kieltämiseksi, olen valmis allekirjoittamaan.

    https://www.adressit.com/nastarenkaiden_kieltaminen

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Nastarenkaat yliedustettuna kolareissa. Yliedustus tarkoittanee tässä yhteydessä ajoneuvomäärään verrattuna.

    https://yle.fi/uutiset/3-12665617

    Tuli vain mieleen, onko noissa luvuissa tarkasteltu todella keskenään vertailukelpoisia ryhmiä, eli eri rengastyypeillä varustettujen autojen ajosuoritteet ja ajo-olot ovat myös olleet samat.

    Jos vertailuryhmiä ei ole näin normaalistettu, on tulos suurin piirtein yhtä arvokas kuin toteamus, että kesäautojen suhteellinen osuus liukkaankelin kolareissa on merkittävästi vähäisempi kuin jatkuvasti liikenteessä olevien, ja näin kesäautojen kuljettajat ovat taitavampia liukkailla keleillä kuin kuljettajat yleensä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Jos joku tekee kansalaisaloitteen nastarenkaiden kieltämiseksi, olen valmis allekirjoittamaan.

    Minäkin, tosin vain siltä osin että uusien myyntiä ja käyttöä voitaisiin rajoittaa jollain tavoin sopivalla aikataululla - ei mielellään jo käytössä olevien renkaiden käyttöä. Luulen kuitenkin että asiassa on muitakin ulottuvuuksia, kuten vaikka suomalaisen rengasteollisuuden tukeminen luvallisella tavalla.

      
  • @Lukija99381 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Nastarenkaat yliedustettuna kolareissa. Yliedustus tarkoittanee tässä yhteydessä ajoneuvomäärään verrattuna.

    https://yle.fi/uutiset/3-12665617

    Tuli vain mieleen, onko noissa luvuissa tarkasteltu todella keskenään vertailukelpoisia ryhmiä, eli eri rengastyypeillä varustettujen autojen ajosuoritteet ja ajo-olot ovat myös olleet samat.

    Ja olivatko kuljettajien odotusarvot samat?

    Mietin tätä samaa kysymystä, mutta en jaksanut kaivautua tutkimuksen sisälle löytääkseni vastausta?

      
  • muokattu 25.10.2022 13:02

    Aamulehdessä on jokin pidempi juttu tutkimuksesta, ehkä se on sama kuin mistä muuten puhutaan. Tutkimuksessa oli niin vähän tapauksia, että pelkkää sattumaakaan ei pystytä sulkemaan pois. Mitään muitakaan tekijöitä ei pystytty mitenkään käsittelemään, vaan arvuutellaan, miten mikin saattaa vaikuttaa. Kuitenkin nastattomia pidettiin parempina, vaikka ei saatu kuin ehkä sattuman kautta vähemmän kuolonkolareita niille. Kuolonkolarit on kait helppo laskea ja niistä on kerätty jotain taustatietoa, mutta silti liikenteessä tapahtuu myös muunlaisia onnettomuuksia, joilla pitäisi olla merkitystä myös renkaiden arvioinnissa.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009146001.html

      
  • muokattu 25.10.2022 18:31

    @Quu kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:
    Jos joku tekee kansalaisaloitteen nastarenkaiden kieltämiseksi, olen valmis allekirjoittamaan.

    https://www.adressit.com/nastarenkaiden_kieltaminen

    Minulle riittää se että voin itse toimia esimerkkinä.

    On hyvä kunniottaa sitä millä alustalla keskustelee, vaikka mielipiteet ovatkin vain mielipiteitä. Tässä kuussa julkaistussa testissä suositellaan nastarenkaiden käyttöä, ne saivat parhaat pisteet ja eniten tähtiä.

    ,,,,

    Sitten jos puhutaan tieteestä, niin itse seuraan myös mitä Ruotsissa ja Norjassa testataan. Kuten aiemmin mainitsin, niin vaati jonkinlaista uhmaa tehdä riskipitoinen päätös luopua nastoista syksyllä 2010 kun testien perusteella nastattomat olisivat talvella liukkaat. Osoittautui kuitenkin niin että pitoa riitti ihan yhtä hyvin kuin ennenkin, kun ajotapa pysyi samanlaisena. Toki jossakin menee pidon raja, mutta niinpä ne nastarenkaatkin raapivat jäätä, nekään eivät saa kesäolosuhteita aikaan jäällä.

    Asfaltilla ja lumella ei sitten pidon kannalta olekaan niin väliä onko nastattomat vaiko nastalliset, vaan silloin pitää ruveta keskustelemaan rengasmerkeistä ja niiden välisistä suorituskykyeroista. Tai renkaan iästä ja kuluneisuudesta, tai paljonko nastoja on irronnut (suurempaa kuin 25 % eroa nastojen määrässä renkaiden välillä ei hyväksytä katsastuksessa).

      
  • Taisi olla vuoden 2019 syksyll√§ kun Tuulilasi-lehti julkaisi ruotsalaisen vertailun, jossa oli testattu my√∂s pito mustalla j√§√§ll√§. Continentalin kitka oli mukana nastarenkaiden testiss√§ ja ylivoimaisesti paras mustalla j√§√§ll√§. Kumpikohan j√§√§keli on yleisempi maanteill√§ suurissa nopeuksissa, rengastestien j√§√§koneen siloittama j√§√§ vai musta j√§√§?

    Tekniikan maailman vuoden 2011 vertailussa oli mukana myös käytettyjä renkaita ja testien mukaan kitkarenkaat ovat 6 mm pinnalla vähintään yhtä hyvät kuin vastaavat käytetyt nastarenkaat jäällä. Kuluneemmilla renkailla kitkarenkaat ovat jopa paremmat.

    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Siinäpä muutamia syitä miksi onnettomuustilastot eivät yllätä enään minua.

      
  • @Hank_80 kirjoitti:
    Taisi olla vuoden 2019 syksyllä kun Tuulilasi-lehti julkaisi ruotsalaisen vertailun, jossa oli testattu myös pito mustalla jäällä. Continentalin kitka oli mukana nastarenkaiden testissä ja ylivoimaisesti paras mustalla jäällä. Kumpikohan jääkeli on yleisempi maanteillä suurissa nopeuksissa, rengastestien jääkoneen siloittama jää vai musta jää?

    Tekniikan maailman vuoden 2011 vertailussa oli mukana myös käytettyjä renkaita ja testien mukaan kitkarenkaat ovat 6 mm pinnalla vähintään yhtä hyvät kuin vastaavat käytetyt nastarenkaat jäällä. Kuluneemmilla renkailla kitkarenkaat ovat jopa paremmat.

    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Siinäpä muutamia syitä miksi onnettomuustilastot eivät yllätä enään minua.

    Tavallisessa ajossa ei taida renkaan huippuominaisuuksilla olla yleensä väliä, riittää että rengas tarjoaa riittävän pidon. Peilijäällä riittävän pidon saaminen on paljon vaikeampaa kuin mustalla jäällä. Mutta renkaiden testaamisella voidaan laittaa ne ääriominaisuuksiensa avulla järjestykseen ja on helppo ajatella, että niistä paras on paras liikenteessäkin, jos joskus niitä ominaisuuksia tarvitaankin.

    Renkaista tulee liukkaat, kun ne vanhenevat, vaikka renkaalla ei olisi ajettu metriäkään. Käytettyjen renkaiden testaamiseen pitäisi siis ottaa mukaan kymmenvuotiaat renkaat. Kuviottomat ja nastakatoiset renkaat jokainen osaa testata jo katsomalla, uuden näköiset vanhat ovat taas pettävät, mutta sellaiset on monilla.

    Talvella tulee useilla vähän kilometrejä. Renkaiden akselit vaihtuvat joka vuosi ja nastat tasoittuvat, kuten Iltalehdessä suositeltiin. Kymppitonnin talvessa ajavat voivat hyvin vaihtaa renkaat akseleiden välillä kerran talvellakin ja he ajavat aina melko uusilla renkailla.

      
  • @Hank_80 kirjoitti:
    Taisi olla vuoden 2019 syksyllä kun Tuulilasi-lehti julkaisi ruotsalaisen vertailun, jossa oli testattu myös pito mustalla jäällä. Continentalin kitka oli mukana nastarenkaiden testissä ja ylivoimaisesti paras mustalla jäällä. Kumpikohan jääkeli on yleisempi maanteillä suurissa nopeuksissa, rengastestien jääkoneen siloittama jää vai musta jää?

    Tekniikan maailman vuoden 2011 vertailussa oli mukana myös käytettyjä renkaita ja testien mukaan kitkarenkaat ovat 6 mm pinnalla vähintään yhtä hyvät kuin vastaavat käytetyt nastarenkaat jäällä. Kuluneemmilla renkailla kitkarenkaat ovat jopa paremmat.

    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Siinäpä muutamia syitä miksi onnettomuustilastot eivät yllätä enään minua.

    Olisi mielenkiintoista verrata 2011 rengastestien jarrutusmatkoja 2022 testituloksiin. Löytyisiköhän jotain materiaalia?
    Käytettyjen renkaiden vertailu on hankalaa. Itselläni oli aikoinaan michelin kitkat jotka normiajossa menivät 3mm kulutuspinnoille alle viidessä vuodessa. Kävin keväällä viemässä vaimon 500-sarjan bemarin nastat kierrätykseen, vm 2015 valmistus, 2016 otettu käyttöön, minusta aika liukkaat senaikaiset testivoittajarenkaat. Nastoista jäljellä yli 95% ja pintaa 7-8 mm - niin kovaksi menneet että pintaa olisi ollut vielä 10 vuoden ajoon. Jos nastoja vertaillaan vain kulutuspinnan mukaan kitkoihin, ajomäärät nastarenkailla voi olla moninkertaiset, samoin ikä.

      
  • muokattu 26.10.2022 12:06

    @Hank_80 kirjoitti:
    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Etuvetoinen auto on minulle niin vaikea balanssiongelma, että jätän akrobatian suosiolla osaavammille.

    Mustasta jäästä tuli jälleen tänä aamuna uusi kokemus, joka vahvistaa aiempia. Ajoin selvästi märällä vettä roiskuvalla tiellä lämpömittarin näyttäessä +2 astetta ja ehdin jo miettiä itsekseni, että jo eilen hieman varovaiseksi tietämäni renkaanvaihto tuli odotetusti hieman tarpeettoman varhain, koska ajokelissä ei ollut mitään normaalin märän ja kylmän asfaltin suhteen poikkeavaa. Renkaita säästääkseni ajan tosin talvirenkailla kelistä riippumatta korostetun pehmein käsin, joten sama sulan tien vaikutelma jatkui myös jyrkästi 90 asteen kulmassa parkkiruutuun kääntäessäni.

    Olisin kaatunut jäälle rähmälleni autosta noustessani, ellen olisi ehtinyt vaistomaisesti kopata oven karmista tukea. Missähän on sellaista mustaa jäätä, jossa nasta ei pidä? En minä ole sellaista huomannut?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    Olisi mielenkiintoista verrata 2011 rengastestien jarrutusmatkoja 2022 testituloksiin. Löytyisiköhän jotain materiaalia?

    Tm näköislehtien historiasta löytyy, täytyy on lehden tilaaja.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Hank_80 kirjoitti:
    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Etuvetoinen auto on minulle niin vaikea balanssiongelma, että jätän akrobatian suosiolla osaavammille.

    Mustasta jäästä tuli jälleen tänä aamuna uusi kokemus, joka vahvistaa aiempia. Ajoin selvästi märällä vettä roiskuvalla tiellä lämpömittarin näyttäessä +2 astetta ja ehdin jo miettiä itsekseni, että jo eilen hieman varovaiseksi tietämäni renkaanvaihto tuli odotetusti hieman tarpeettoman varhain, koska ajokelissä ei ollut mitään normaalin märän ja kylmän asfaltin suhteen poikkeavaa. Renkaita säästääkseni ajan tosin talvirenkailla kelistä riippumatta korostetun pehmein käsin, joten sama sulan tien vaikutelma jatkui myös jyrkästi 90 asteen kulmassa parkkiruutuun kääntäessäni.

    Olisin kaatunut jäälle rähmälleni autosta noustessani, ellen olisi ehtinyt vaistomaisesti kopata oven karmista tukea. Missähän on sellaista mustaa jäätä, jossa nasta ei pidä? En minä ole sellaista huomannut?

    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra. Tarpeeksi kun kylmää, niin jää on niin kovaa, etteivät nastat enää pure.

      
  • Toyota hybridi corollassa ei voi nastarenkaita kytt√§√§, ne pit√§√§ sellaista meteli√§ ettei sit√§ kuuntele pirukaan.
    Se rengasmelu yleensäkin kyseisessä merkissä, pistää harkitsemaan luopumista loistavasta hybridivoimalinjasta.

      
  • @Quu kirjoitti:
    Toyota hybridi corollassa ei voi nastarenkaita kyttää, ne pitää sellaista meteliä ettei sitä kuuntele pirukaan.
    Se rengasmelu yleensäkin kyseisessä merkissä, pistää harkitsemaan luopumista loistavasta hybridivoimalinjasta.

    TM vertailuja lukeneena puhuisin paremminkin kyseisestä mallista.

      1
  • @Hank_80 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Hank_80 kirjoitti:
    Nastarenkaiden nastat eivät toimi tasapainoisesti etuvetoisen auton eri akseleilla, koska edessä nastaulkonema kasvaa ja takana pienenee. Tämä aiheuttaa vaarallisen balanssiongelman.
    https://www.iltalehti.fi/autot/a/2016101822479204

    Etuvetoinen auto on minulle niin vaikea balanssiongelma, että jätän akrobatian suosiolla osaavammille.

    Mustasta jäästä tuli jälleen tänä aamuna uusi kokemus, joka vahvistaa aiempia. Ajoin selvästi märällä vettä roiskuvalla tiellä lämpömittarin näyttäessä +2 astetta ja ehdin jo miettiä itsekseni, että jo eilen hieman varovaiseksi tietämäni renkaanvaihto tuli odotetusti hieman tarpeettoman varhain, koska ajokelissä ei ollut mitään normaalin märän ja kylmän asfaltin suhteen poikkeavaa. Renkaita säästääkseni ajan tosin talvirenkailla kelistä riippumatta korostetun pehmein käsin, joten sama sulan tien vaikutelma jatkui myös jyrkästi 90 asteen kulmassa parkkiruutuun kääntäessäni.

    Olisin kaatunut jäälle rähmälleni autosta noustessani, ellen olisi ehtinyt vaistomaisesti kopata oven karmista tukea. Missähän on sellaista mustaa jäätä, jossa nasta ei pidä? En minä ole sellaista huomannut?

    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra. Tarpeeksi kun kylmää, niin jää on niin kovaa, etteivät nastat enää pure.

    Kun jäätä on tarpeeksi vähän, pinta ei luista epätasaisuuksiensa takia. Kun on tarpeeksi kylmää, jää pysyy jäänä ja eikä luista. Jään liukkaus vaatii aina voitelevan vesikerroksen väliin.

      2
  • @Hank_80 kirjoitti:
    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra.

    Missä tuollaista ohutta jäätä saa tulla kokeilemaan?

      
  • @Hank_80 kirjoitti:

    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra. Tarpeeksi kun kylmää, niin jää on niin kovaa, etteivät nastat enää pure.

    Ohuen kerroksen alla on karhea päällyste, mihin nasta puree, kitka vaan luisuu ohuen jääkerroksen päällä.

      
  • @Quu kirjoitti:

    @Hank_80 kirjoitti:

    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra. Tarpeeksi kun kylmää, niin jää on niin kovaa, etteivät nastat enää pure.

    Ohuen kerroksen alla on karhea päällyste, mihin nasta puree, kitka vaan luisuu ohuen jääkerroksen päällä.

    Ei nämä minun omia keksintöjä ole. Lukekaa kyseinen testi jos asia on teille noin vaikea uskoa ja ymmärtää. Jos nastat lisäisivät pitoa asfaltilla, niin sellaiset olisivat varmaan myös kesärenkaissa. Niistähän kun ei teidän mielestä ole mitään haittaa.

      
  • @Hank_80 kirjoitti:

    Ei nämä minun omia keksintöjä ole. Lukekaa kyseinen testi jos asia on teille noin vaikea uskoa ja ymmärtää. Jos nastat lisäisivät pitoa asfaltilla, niin sellaiset olisivat varmaan myös kesärenkaissa. Niistähän kun ei teidän mielestä ole mitään haittaa.

    Nastoista ei siis ole mitään hyötyä mustalla jäällä. Minä en ole koskaan sanonut ettei niistä ole mitään haittaa, sen olen sanonut että niistä on hyötyä, kun ne karhentaa jäätä niin kitkarenkaat saa pitoa.
    Minua niissä haittaa melu, sen takia ajan kitkarenkailla.

      1
  • @Hank_80 kirjoitti:

    @Quu kirjoitti:

    @Hank_80 kirjoitti:

    Kun jäätä on tarpeeksi ohut kerros, niin ei nastoilla ole mitään mihin purra. Tarpeeksi kun kylmää, niin jää on niin kovaa, etteivät nastat enää pure.

    Ohuen kerroksen alla on karhea päällyste, mihin nasta puree, kitka vaan luisuu ohuen jääkerroksen päällä.

    Ei nämä minun omia keksintöjä ole. Lukekaa kyseinen testi jos asia on teille noin vaikea uskoa ja ymmärtää. Jos nastat lisäisivät pitoa asfaltilla, niin sellaiset olisivat varmaan myös kesärenkaissa. Niistähän kun ei teidän mielestä ole mitään haittaa.

    Mik√§ testi? √Ąkki√§ ei l√∂ytynyt mit√§√§n mik√§ kertoisi mihin testiin viittaat. Mill√§ perusteella nastat vaikuttaisivat asvalttipitoon?

      
  • Ihmeen pitk√§ keskustelus√§ie vaikka vastaus on ihan ilmiselv√§: tietysti kitkat. P√§iv√§nselv√§√§.

      1
  • Ehdottaisin palaamista siihen juurisyyhyn, miksi aika monilla on nastat alla. Tietysti riippuu siit√§, miss√§ p√§in Suomea enimm√§kseen ajelee, onko enimm√§kseen lumista vai paljasta asfalttia, kuinka paljon liikennett√§ jne.
    Huonoja, siis poikkeuksellisen liukkaita kelejä on muutamia kertoja vuodessa, viime talvena Uudellamaalla oli 2-3 viikon jakso, jolloin jää ei ehtinyt sulaa lainkaan asfaltilta pois tien pinnoista, jossa oli vain keskimääräinen liikenne. Useamman viikon jäinen jakso on poikkeuksellista.
    Itse näen asian siten, että uusia renkaita ei normikuski voi ostaa varmuuden vuoksi vuosittain joten siinä mielessä alla ei ole aina optimit gummit. Sitten kun liikkeelle lähtiessä tietää, että alla on 3-4 vuotta vanhat, joko nastat tai kitkat, asia pitää olla mielessä koko ajan, vielä enemmän kuin talvikelit yleensä.
    Jos kesärenkaita ostaessa antaa jonkun painon valinnassa sille, ettei jarrutusmatka märällä asfaltilla ole 5-10 m pidempi kuin parhaimmilla, miksi samainen henkilö ostaisi muut kuin kärkipään talvirenkaat, esimerkiksi renkaat joiden jarrutusmatka jäällä on 15 metriä pidempi? Vaikkei liikenteessä jää olekaan aivan jäähallin veroista, ei sitä liukkautta voi varmasti tietää ratin taakse. Ajetaan jonkun perään suojatien edessä tai peräti suojatien yli pysähtymättä? Monesti todetaan, että huonommillakin "pärjää" - tottakai mutta miksi niitä peräänajoja sattuu tuhansittain juuri liukkaalla?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Ehdottaisin palaamista siihen juurisyyhyn, miksi aika monilla on nastat alla. Tietysti riippuu siitä, missä päin Suomea enimmäkseen ajelee, onko enimmäkseen lumista vai paljasta asfalttia, kuinka paljon liikennettä jne.
    Huonoja, siis poikkeuksellisen liukkaita kelejä on muutamia kertoja vuodessa, viime talvena Uudellamaalla oli 2-3 viikon jakso, jolloin jää ei ehtinyt sulaa lainkaan asfaltilta pois tien pinnoista, jossa oli vain keskimääräinen liikenne. Useamman viikon jäinen jakso on poikkeuksellista.
    Itse näen asian siten, että uusia renkaita ei normikuski voi ostaa varmuuden vuoksi vuosittain joten siinä mielessä alla ei ole aina optimit gummit. Sitten kun liikkeelle lähtiessä tietää, että alla on 3-4 vuotta vanhat, joko nastat tai kitkat, asia pitää olla mielessä koko ajan, vielä enemmän kuin talvikelit yleensä.
    Jos kesärenkaita ostaessa antaa jonkun painon valinnassa sille, ettei jarrutusmatka märällä asfaltilla ole 5-10 m pidempi kuin parhaimmilla, miksi samainen henkilö ostaisi muut kuin kärkipään talvirenkaat, esimerkiksi renkaat joiden jarrutusmatka jäällä on 15 metriä pidempi? Vaikkei liikenteessä jää olekaan aivan jäähallin veroista, ei sitä liukkautta voi varmasti tietää ratin taakse. Ajetaan jonkun perään suojatien edessä tai peräti suojatien yli pysähtymättä? Monesti todetaan, että huonommillakin "pärjää" - tottakai mutta miksi niitä peräänajoja sattuu tuhansittain juuri liukkaalla?

    Lupasit palata juurisyyhyn, mutta et paljastautkaan, mikä on juurisyy? Vai tarkoititko heittää pallon, että joku osaisi kertoa juurisyyn?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit