@Late1969 kirjoitti:
Eron huomaa erityisesti nastakengillä, niillä pysyy melko helposti pystyssä yllättävässäkin liu'ussa kun taas nastattomilla on perseellään.
Riippuu hyvin paljon siitä minkälaiset ne nastattomat kengät on. Ei tämäkään asia ole siten että talvikenkien määritelmä olisi että sellaisessa pitää olla nastat.
Malliksi voidaan ottaa ihan tavallinen talviseen ulkokäyttöön tarkoitettu Sievin tai Jalaksen turvakenkä. Niitähän saa myös nastoitettuina. Mikä tahansa muukin nastaton kelpaa. Kengissä ei taida olla vielä virallista talvimerkkiä, oli nastat tai ei.
Hämmentävä video, voiko kesämalli tai no-season olla tosiaan huonompi pidoltaan kuin talvea varten tehty?
Taidettiin jo aiemmin todeta, että tietyin reunaehdoin kyllä ”pärjää”, renkailla kuin renkailla. Olen ajanut myöhään keväällä sataneen 5 cm lumen päällä kesärenkailla. Ottaisin kuitenkin esille ”aja mahdollisimman normaalisti ilman yllätyksiä” - mitkä renkaat alle?
@Jorma L2 kirjoitti:
Taidettiin jo aiemmin todeta, että tietyin reunaehdoin kyllä ”pärjää”, renkailla kuin renkailla. Olen ajanut myöhään keväällä sataneen 5 cm lumen päällä kesärenkailla. Ottaisin kuitenkin esille ”aja mahdollisimman normaalisti ilman yllätyksiä” - mitkä renkaat alle?
Määrittele "normaalisti". Lähinnä siis, että onko vain yksi normaali vai kenties "kesänormaali", "talvinormaali", "sadekelinormaali" jne. Minä ajan kesällä normaalisti kesärenkailla ja talvisin normaalisti talvirenkailla. Muutama vuosi sitten minulla oli autossa normaalisti nastarenkaat talvirengaskaudella ja nykyään on normaalisti kitkarenkaat talvikautena.
@Jorma L2 kirjoitti:
Taidettiin jo aiemmin todeta, että tietyin reunaehdoin kyllä ”pärjää”, renkailla kuin renkailla. Olen ajanut myöhään keväällä sataneen 5 cm lumen päällä kesärenkailla. Ottaisin kuitenkin esille ”aja mahdollisimman normaalisti ilman yllätyksiä” - mitkä renkaat alle?
Määrittele "normaalisti". Lähinnä siis, että onko vain yksi normaali vai kenties "kesänormaali", "talvinormaali", "sadekelinormaali" jne. Minä ajan kesällä normaalisti kesärenkailla ja talvisin normaalisti talvirenkailla. Muutama vuosi sitten minulla oli autossa normaalisti nastarenkaat talvirengaskaudella ja nykyään on normaalisti kitkarenkaat talvikautena.
Oma normaali on, että ajan rajoitusten mukaan, auto ei jää tasaiselle parkkipaikalle kiinni ilman 4-vetoa, meno sujuu kokemuksen suomalla varmuudella ilman mitään ”kieli keskellä” ajoa.
Kertomaasi pätkää ei ole tullut vastaan muuten kuin kesärenkailla aamuna jolloin oli pakko lähteä ja tiellä oli 5cm lunta.
” Tuo 33km:n pätkä oli suolaamaton ja alijäähtynyt vesi jäisellä tienpinnalla teki sen erittäin liukkaaksi. Minusta ei ollut vaikeaa huomata, että se oli liukas. Ja ajoin lähes koko pätkän alle 70km/h.”
Minä kyllä pärjään kitkarenkailla, luotto ei vain riitä kanssa autoilijoihin, sellaisia koheltajia riittää, joille nastat on todella tarpeeseen.
Kitkapohjakengillä olen kaatunut.
@Quu kirjoitti:
Minä kyllä pärjään kitkarenkailla, luotto ei vain riitä kanssa autoilijoihin, sellaisia koheltajia riittää, joille nastat on todella tarpeeseen.
Kitkapohjakengillä olen kaatunut.
Koheltajia on paljon, varmastikin enemmistö kun seuraa turvaetäisyyksien soveltamista käytäntöön. Onneksi nastarengaskelejä missä tarvitaan uuden renkaan testivoittajapitoa ei ole lopulta kovin usein. Sitten on niitä huonompiakin renkaita, ja niiden lisäksi on kuluneita ja vanhojakin renkaita.
Katsoin hieman tarkoitushakuisesti että TM-numeron 17/2018 testivoittaja Nokian Hakkapeliitta 9 hävisi jääjarrutuksessa vuoden 2005 testivoittajalle Continentalille ½ metriä. Itse ajoin tuolloin Nokian Hakkapeliitta 4:silla jotka hävisivät ko. voittajalle 6,5 metriä jääjarrutuksessa. Erot jarrutuksessa märällä asfaltilla mitattiin tuolloin hitaammassa 60 km/h nopeudesta, ja siinä näkee tuloksissa vähemmän eroja kuin mitä nykyrenkaissa - se oli huono mittaustapa, 20 km/h lisää nopeutta lähes kaksinkertaisti jarrutusmatkan 2006 testissä.
Kohteltajiin voi itse varautua ainoastaan ennakoimalla mitä liikenteessä on tapahtumassa seuraavien 3-5 sekunnin aikana. Turvaetäisyys 4§, ja arvio siitä onko tulossa TLL 22§, 24§, 25§, 28§, 48§ tai muun vastaavan vastainen ajosuoritus. Jos mietityttää mitä nuo pykälät ovat, niin eihän autoilija kaikkea voi tietää tai muistaa. Ja onhan nuo pykälät muuttuneet tai ne ovat vaihtaneet numeroa vuonna 2018 lakiuudistuksessa! Ei pidä syyllistää tavallisia ihmisiä jotka tekevät parhaansa, tai ainakin hyvän suorituksen osana turvallista yhteiskuntaa. Toki leikkimistäkin esiintyy, mutta harva etukäteen päättää että nyt on se hetki kun romutetaan jonkun omaisuutta.
Kitkasta sen verran että jossakin menee aina pidon raja. Ja vanheneminen tekee kumille haittaa, siksihän esimerkiksi auton jakohihnoja vaihdetaan 5-6 vuoden välein, ja auton renkaiden käyttöikäsuositus on samaa luokkaa.
Harvoin niitä todella liukkaita kelejä on. Viitisen vuotta sitten aamulla toiseen suuntaan ajaessa oli 18 astetta pakkasta ja iltapäivällä takaisin tullessa satoi kaatamalla vettä, jolloin asfaltti oli nastarenkailla niin liukas ettei pitoa suurimmallakaan vaihteella ollut edes vakkarin palauttamiseen. Joskus viitisentoista vuotta sitten yllätti syyskuussa kesärenkailla niin hyvä keli että autolla piti ajaa vinottain koko ajan sivuluisussa että pysyi kaistalla normaalisti kallistetulla asfalttitiellä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Taidettiin jo aiemmin todeta, että tietyin reunaehdoin kyllä ”pärjää”, renkailla kuin renkailla. Olen ajanut myöhään keväällä sataneen 5 cm lumen päällä kesärenkailla. Ottaisin kuitenkin esille ”aja mahdollisimman normaalisti ilman yllätyksiä” - mitkä renkaat alle?
Määrittele "normaalisti". Lähinnä siis, että onko vain yksi normaali vai kenties "kesänormaali", "talvinormaali", "sadekelinormaali" jne. Minä ajan kesällä normaalisti kesärenkailla ja talvisin normaalisti talvirenkailla. Muutama vuosi sitten minulla oli autossa normaalisti nastarenkaat talvirengaskaudella ja nykyään on normaalisti kitkarenkaat talvikautena.
Oma normaali on, että ajan rajoitusten mukaan, auto ei jää tasaiselle parkkipaikalle kiinni ilman 4-vetoa, meno sujuu kokemuksen suomalla varmuudella ilman mitään ”kieli keskellä” ajoa.
Kertomaasi pätkää ei ole tullut vastaan muuten kuin kesärenkailla aamuna jolloin oli pakko lähteä ja tiellä oli 5cm lunta.
” Tuo 33km:n pätkä oli suolaamaton ja alijäähtynyt vesi jäisellä tienpinnalla teki sen erittäin liukkaaksi. Minusta ei ollut vaikeaa huomata, että se oli liukas. Ja ajoin lähes koko pätkän alle 70km/h.”
Joo, sinun tapaisia kuskeja varten tarvitaan nopeusrajoitukset, jotka sitten ovat muille harmillisia monesti. Jos haluaa ajaa aina rajoitusten mukaan, ei mahda mitään sille, että ajaa silloin tällöin liian suurella tilannenopeudella.
Jäinen tie ei muutu kesäkeliksi nastoillakaan, vaikka nastoilla voi paremmin taiteilla pidon rajalla ja urheilullisesti sivuluisussa välillä.
Rajoitusten mukaan ajavilla nastat luovat väärää turvallisuuden tunnetta. Eikö tässä joku äskettäin kirjoittanut, että nastarenkailla ajetaan enemmän kolareita kuin kitkarenkailla?
Edit: Sitähän ei käy kiistäminen, etteikö hyvä nastarengas pidä jääalustalla paremmin kuin hyvä kitkarengas. Mutta onkin jo kyseenalaista, pitääkö huono (tai kulunut hyvä) nastarengas paremmin kuin hyvä kitkarengas. Kun ajattelee kokonaisuutta talviajossa, niin kitkat on miellyttävämpi vaihtoehto, koska arvatenkin reilusti yli 90% talvikelistä on muuta kuin jäällä ajamista.
Suomen autokannan keski-ikä on noussut uusiin ennätyslukemiin. Samalla myös autojen keskimääräinen romutusikä on korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Kuinka mahtaa olla renkaiden tuoreuden kanssa, epäilen ettei niitäkään kovin usein uusita.
25-30 tkm kun ajaa vuodessa, niin pikkupakko ne on uusia ennen kuin ikä tulee vastaan.
Uusilla autoilla ajetaan selvästi enemmän kuin vanhemmilla autokannassa olevilla autoilla. Uuden autolla ajetaan vuosittain keskimäärin lähes 20 000 kilometriä. Vanhemmilla yli 10-vuotiailla autoilla ajokilometrien määrä jää tyypillisimmin hieman yli 10 000:een.
Jonossa menevät auto kulkee samaa nopeutta, jos ensimmäinen auto pysähtyy voi olla kymmenien autojen ketjukolari, mistä selvitään peltivaurioilla.
Mutta kun se viimeinen auto tulee pitkältä takamatkalta ja huomaa jonopään liianmyöhään, lopputuloksen olenkin kertonut jo usein.
Ne vastaan tulevat kun lipsuu vastaantulevan kaistalle, niin tulokset on usein lehdessä ristin kera.
Suomen autokannan keski-ikä on noussut uusiin ennätyslukemiin. Samalla myös autojen keskimääräinen romutusikä on korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Kuinka mahtaa olla renkaiden tuoreuden kanssa, epäilen ettei niitäkään kovin usein uusita.
25-30 tkm kun ajaa vuodessa, niin pikkupakko ne on uusia ennen kuin ikä tulee vastaan.
Talvirenkailla monilla tulee tuollaisesta määrästä reilusti alle puolet, 5-10 tkm talvessa. Silloin talvirenkaat vanhenee hyllyyn ja alle, mutta kumi kestää kuitenkin 10-20 vuotta ja vanhenemisen huomaa päällepäin. Useamman auton loukussa olevilla on sitten vielä kivempaa saada renkaat kulumaan ja uudet alle.
@HybridRules kirjoitti:
Jos joku sanoo, että kitkarenkailla ei pärjää siinä kuin nastoillakin, niin hänellä on asenteessa vikaa.
+1. Samaa mieltä.
Nopeus on vain sovitettava kelin mukaan eikä yrittää mennä kuin joku carlos sainz.
+1. Samaa mieltä.
Tätä helpottaa se, että selkeästi tuntuvalle luiston rajalle päädyttyään on amatöörinkin helppo hidastaa ja palata osaamisalueelleen. Ensimmäisestä varoituksesta on amatöörilläkin vielä pitkä matka todellisiin vaikeuksiin ja hallinnan menetyksiin.
Jos tuo selkeä varoitus luiston rajasta otetaan pois ja jos rengas luistaa helposti leveästi (ainakin märällä jäällä), silloin ensimmäisen ja viimeisen varoituksen välinen alue katoaa häviävän pieneksi ja jo ensimmäinen lipsahdus leviää helposti vaikeuksiin ellei ratin takana ole Carlos Sainz, joka tuntee sormissaan pienemmätkin oireet ja jonka käsissä on amatööriä enemmän vapausasteita ilman hartialukkoa.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kiitos tästä!
Ihailen, kuinka osaat kiteyttää pariin lauseeseen kaiken sen, jota en osannut kuvata näin selvästi.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Minulla on mennyt parhaimmillaan yhtenätalvena kaksi tuulilasia vaihtoon.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Ehditkö näkemään että oli nasta? Maanteillä on talvisin ja keväällä paljon nastoja enemmän nastarenkaiden vuoksi asfaltista irronneita kiviä.
@HybridRules kirjoitti:
Jos joku sanoo, että kitkarenkailla ei pärjää siinä kuin nastoillakin, niin hänellä on asenteessa vikaa.
+1. Samaa mieltä.
Nopeus on vain sovitettava kelin mukaan eikä yrittää mennä kuin joku carlos sainz.
+1. Samaa mieltä.
Tätä helpottaa se, että selkeästi tuntuvalle luiston rajalle päädyttyään on amatöörinkin helppo hidastaa ja palata osaamisalueelleen. Ensimmäisestä varoituksesta on amatöörilläkin vielä pitkä matka todellisiin vaikeuksiin ja hallinnan menetyksiin.
Jos tuo selkeä varoitus luiston rajasta otetaan pois ja jos rengas luistaa helposti leveästi (ainakin märällä jäällä), silloin ensimmäisen ja viimeisen varoituksen välinen alue katoaa häviävän pieneksi ja jo ensimmäinen lipsahdus leviää helposti vaikeuksiin ellei ratin takana ole Carlos Sainz, joka tuntee sormissaan pienemmätkin oireet ja jonka käsissä on amatööriä enemmän vapausasteita ilman hartialukkoa.
Sinä siis olet sitä mieltä, että liukas keli on vaikea tunnistaa. Minun täytyy vielä makustella tätä tuolla tien päällä, koska itse en koe liukkaan kelin yllättävän. Keliolosuhde näkyy ikään kuin päälle päin kokonaisuutena. Joskus tulee väärä hälytys, kun ajaessaan tunnustelee liukkautta, mutta sanoisin, sen olevan niin päin, että huomaa, ettei olekaan liukasta vaikka näytti.
Oleellisinta on kaarrenopeus, ettei aja ulos. Suoralla tiellä taas etäisyydet edellä oleviin potentiaalisiin törmäyskohteisiin voi hallita säätämällä etäisyyttä ja nopeutta.
Kun pelkäät kitkojen luistavan alta, niin onko kyse lopulta siitä, että koet joutuvasi ajamaan liian pienellä nopeudella, jos autossasi on kitkarenkaat?
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Ehditkö näkemään että oli nasta? Maanteillä on talvisin ja keväällä paljon nastoja enemmän nastarenkaiden vuoksi asfaltista irronneita kiviä.
Toki ne kivet voivat olla peräisin myös karkearakeisesta hiekoitussorasta. Kaikkea ei voi laittaa nastarenkaiden piikkiin.
@HybridRules kirjoitti:
Jos joku sanoo, että kitkarenkailla ei pärjää siinä kuin nastoillakin, niin hänellä on asenteessa vikaa.
+1. Samaa mieltä.
Nopeus on vain sovitettava kelin mukaan eikä yrittää mennä kuin joku carlos sainz.
+1. Samaa mieltä.
Tätä helpottaa se, että selkeästi tuntuvalle luiston rajalle päädyttyään on amatöörinkin helppo hidastaa ja palata osaamisalueelleen. Ensimmäisestä varoituksesta on amatöörilläkin vielä pitkä matka todellisiin vaikeuksiin ja hallinnan menetyksiin.
Jos tuo selkeä varoitus luiston rajasta otetaan pois ja jos rengas luistaa helposti leveästi (ainakin märällä jäällä), silloin ensimmäisen ja viimeisen varoituksen välinen alue katoaa häviävän pieneksi ja jo ensimmäinen lipsahdus leviää helposti vaikeuksiin ellei ratin takana ole Carlos Sainz, joka tuntee sormissaan pienemmätkin oireet ja jonka käsissä on amatööriä enemmän vapausasteita ilman hartialukkoa.
Sinä siis olet sitä mieltä, että liukas keli on vaikea tunnistaa. Minun täytyy vielä makustella tätä tuolla tien päällä, koska itse en koe liukkaan kelin yllättävän. Keliolosuhde näkyy ikään kuin päälle päin kokonaisuutena. Joskus tulee väärä hälytys, kun ajaessaan tunnustelee liukkautta, mutta sanoisin, sen olevan niin päin, että huomaa, ettei olekaan liukasta vaikka näytti.
Oleellisinta on kaarrenopeus, ettei aja ulos. Suoralla tiellä taas etäisyydet edellä oleviin potentiaalisiin törmäyskohteisiin voi hallita säätämällä etäisyyttä ja nopeutta.
Kun pelkäät kitkojen luistavan alta, niin onko kyse lopulta siitä, että koet joutuvasi ajamaan liian pienellä nopeudella, jos autossasi on kitkarenkaat?
Ajoin eilen illalla 3-tietä Tampereelta Helsinkiin päin. Minulla oli taas kärry perässä joten 100 km/h rajoitusten mukaan oli ihan sopiva vauhti. Noin 100 autoa ajoi ohi motarilla reilun 100 km matkalla, monet vähintään 120 km/h. Suoraa moottoritietä voisi ajaa huonoillakin renkailla liukkaalla mutta pitää olla tarkkana jos jono jostain syystä hidastaa.
Mites kitkarenkailla ajetaan taajamassa muun liikenteen mukana? Siellä risteysalueet yms voi olla hyvinkin liukkaaksi kiilloitettuja ja suojatiet aiheuttaa jonoon arvaamattomia hidastuksia? Testien mukaan uusien nastojen ja kitkojen pysäytys 50 km/h vauhdista voi erota yli 15 metriä ja koska harvoilla on koko ajan uudet renkaat alla, joku voi olla liikkeellä vuoden ajetuilla kitkoilla vs edessä on viikon vanhat nastat.
Muutenkin muistutan taas, (en ole aina näin ilkeä ) että ostaako porukat kesägummitkin mukavuuspainotteisesti, vesiliirto-ominaisuudet surkeat mutta äänettömät ja mukavat, eihän kukaan niin usein kohtaa syvää vettä ajourissa - huonommillakin pärjää.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Ehditkö näkemään että oli nasta? Maanteillä on talvisin ja keväällä paljon nastoja enemmän nastarenkaiden vuoksi asfaltista irronneita kiviä.
Toki ne kivet voivat olla peräisin myös karkearakeisesta hiekoitussorasta. Kaikkea ei voi laittaa nastarenkaiden piikkiin.
@Late1969 kirjoitti:
Itse sanoisin, että nastarenkaiden luisto on lineaarinen sanaa laajasti tulkiten. Luisto alkaa jossain nopeudessa ja lisääntyy ymmärrettävästi nopeuden ollessa suurempi. Nastat eivät lähde alta tuosta vain, kuten nastaton vaihtoehto.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Ehditkö näkemään että oli nasta? Maanteillä on talvisin ja keväällä paljon nastoja enemmän nastarenkaiden vuoksi asfaltista irronneita kiviä.
Toki ne kivet voivat olla peräisin myös karkearakeisesta hiekoitussorasta. Kaikkea ei voi laittaa nastarenkaiden piikkiin.
Ei varmasti missään hiekoiteta niin karkearakeisella soralla, että kivien massa riittäisi tuulilasin rikkomaan. Yleensäkään nykyään hiekoitetaan vain lähinnä risteysalueilla taajamissa. Kivet rikkovat yleensä laseja pääteillä, missä ei hiekoiteta koskaan. Tien penkoilla on keväisin asfaltista irronnutta noin 10-15 mm kiveä. Kun tien uraa pyöräillessä katsoo lähemmin, niin siinähän on vieri vieressä kiven mentävä kuoppa, josta on piki rouhittu ympäriltä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Mites kitkarenkailla ajetaan taajamassa muun liikenteen mukana? Siellä risteysalueet yms voi olla hyvinkin liukkaaksi kiilloitettuja ja suojatiet aiheuttaa jonoon arvaamattomia hidastuksia? Testien mukaan uusien nastojen ja kitkojen pysäytys 50 km/h vauhdista voi erota yli 15 metriä ja koska harvoilla on koko ajan uudet renkaat alla, joku voi olla liikkeellä vuoden ajetuilla kitkoilla vs edessä on viikon vanhat nastat.
Muutenkin muistutan taas, (en ole aina näin ilkeä ) että ostaako porukat kesägummitkin mukavuuspainotteisesti, vesiliirto-ominaisuudet surkeat mutta äänettömät ja mukavat, eihän kukaan niin usein kohtaa syvää vettä ajourissa - huonommillakin pärjää.
Taajamassa(kin) kannattaa yrittää ajaa siinä normikohtien vieressä. Peiliksi kiillotetun jään vierestä voi löytyä ihan kunnon lunta ja rengas pitää paremmin.
Kesärenkaat voinee ostaa yleistuntuman mukaan, kun kesällä on pitoa tarjolla rutkasti. Vesiliirroltakin välttyy lähes aina, kun ei aja uriin. Poikittaiset vesikeräymät taas ovat niin lyhkäsisiä, että auto pitänee suuntaansa vesiliirrossa. Talvirenkaissa täytyy toimia päinvastoin, onnettomuuksien välttäminen menee mukavuuden edelle. Millä sen saavuttaa, on sitten jokaisen ongelma renkaita valittaessa.
Muistaa, kuka muistaa Ford fiesta ja Renaut 5 TL molemmissa tasan samankokoiset ja merkkiset renkaat, Fordilla voi ajaa sateella niin kovaa kuin autosta lähti (sytytystä säätämällä 140 km/h) Renault alkoi nyppiä jo 100 km/h nopeudessa.
Taitaa olla niin ettei täällä olijat olleet vielä syntyneetkään silloin.
@Quu kirjoitti:
Muistaa, kuka muistaa Ford fiesta ja Renaut 5 TL molemmissa tasan samankokoiset ja merkkiset renkaat, Fordilla voi ajaa sateella niin kovaa kuin autosta lähti (sytytystä säätämällä 140 km/h) Renault alkoi nyppiä jo 100 km/h nopeudessa.
Taitaa olla niin ettei täällä olijat olleet vielä syntyneetkään silloin.
Ulkonäön perusteella muistellen, Fiestassa oli sama raideleveys edessä ja takana, Rellussa takana kapeampi. Jos niin, lisäsikö se vastusta vai miten renkaat asiaan liittyvät?
@HybridRules kirjoitti:
Sinä siis olet sitä mieltä, että liukas keli on vaikea tunnistaa. Minun täytyy vielä makustella tätä tuolla tien päällä, koska itse en koe liukkaan kelin yllättävän. Keliolosuhde näkyy ikään kuin päälle päin kokonaisuutena. Joskus tulee väärä hälytys, kun ajaessaan tunnustelee liukkautta, mutta sanoisin, sen olevan niin päin, että huomaa, ettei olekaan liukasta vaikka näytti.
Toisinaan yllättää. Esimerkiksi kitkarengastalvenani osuin useampaan sellaiseen tilanteeseen, jossa nastarenkaisiin tottuneen kannalta aivan turha lipsahdus yllätti. Minä olen niin tohelo, etten esimerkiksi tajua aina laskelmoida mitä korkea lumivalli vaikuttaa aurinkoisessa kevätsäässä kaartavalla moottoritien kaarevalla rampilla. Liikennevaloista kiihdyttämään lähtiessä vesipisaroita lentää konepelliltä tuulilasille, aurinkolasit ovat tarpeen, kevät on komeimmillaan ja pito on hyvä. Sitten ramppi kaartaa siten, että tien pinta jää konepellin korkuisen aurausvallin varjoon. Ja siitä se sitten lähti.
Toisinaan jäätymisriski on selvästi näkyvissä, mutta en vaan jaksa vaania sitä tuntitolkulla pidemmällä matkalla. Näen kyllä mittarin näyttävän suunnilleen nollaa ja näen tien olevan ilmeisesti märkä ja mahdollisesti jäätön tai sitten ei. Tiedän myös ajoreittini nousevan selvästi ylemmäs meren pinnan tasolta, joten jossain vaiheessa tie tulee jäätymään noissa olosuhteissa. Nastarenkailla se on aika merkityksetön asia, koska jäinen tie on helppo ajaa. Tässä ei ole kyse yllätyksestä vaan tunteja kestävän matkan rauhallisuudesta ja hartiaseudun rentoudesta.
Oleellisinta on kaarrenopeus, ettei aja ulos. Suoralla tiellä taas etäisyydet edellä oleviin potentiaalisiin törmäyskohteisiin voi hallita säätämällä etäisyyttä ja nopeutta.
Aivan. Ja koska en ole Carlos Sainz, pidänkin omien taitojeni kannalta ajoissa tulevaa varoitusta pidon rajoista hyvänä asiana.
Kun pelkäät kitkojen luistavan alta, niin onko kyse lopulta siitä, että koet joutuvasi ajamaan liian pienellä nopeudella, jos autossasi on kitkarenkaat?
Varmaankin niin. Hyväksyn hidastamisen huonon kelin vuoksi, mutta en pidä hidastelusta huonojen vehkeiden vuoski.
@Jorma L2 kirjoitti:
Mites kitkarenkailla ajetaan taajamassa muun liikenteen mukana? Siellä risteysalueet yms voi olla hyvinkin liukkaaksi kiilloitettuja ja suojatiet aiheuttaa jonoon arvaamattomia hidastuksia? Testien mukaan uusien nastojen ja kitkojen pysäytys 50 km/h vauhdista voi erota yli 15 metriä ja koska harvoilla on koko ajan uudet renkaat alla, joku voi olla liikkeellä vuoden ajetuilla kitkoilla vs edessä on viikon vanhat nastat.
Muutenkin muistutan taas, (en ole aina näin ilkeä ) että ostaako porukat kesägummitkin mukavuuspainotteisesti, vesiliirto-ominaisuudet surkeat mutta äänettömät ja mukavat, eihän kukaan niin usein kohtaa syvää vettä ajourissa - huonommillakin pärjää.
Taajamassa(kin) kannattaa yrittää ajaa siinä normikohtien vieressä. Peiliksi kiillotetun jään vierestä voi löytyä ihan kunnon lunta ja rengas pitää paremmin.
Tämä korostuu erityisesti liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä. Valtaosa pysäyttää autonsa juuri niihin kaikkein liukkaimmiksi kiilloittuneisiin ajouriin, vaikka pyörien ollessa urien viereisillä lumikaistaleilla liikkeellelähtö on huomattavasti helpompaa. Sama pätee myös pysähtymisiin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Mites kitkarenkailla ajetaan taajamassa muun liikenteen mukana? Siellä risteysalueet yms voi olla hyvinkin liukkaaksi kiilloitettuja ja suojatiet aiheuttaa jonoon arvaamattomia hidastuksia? Testien mukaan uusien nastojen ja kitkojen pysäytys 50 km/h vauhdista voi erota yli 15 metriä ja koska harvoilla on koko ajan uudet renkaat alla, joku voi olla liikkeellä vuoden ajetuilla kitkoilla vs edessä on viikon vanhat nastat.
Muutenkin muistutan taas, (en ole aina näin ilkeä ) että ostaako porukat kesägummitkin mukavuuspainotteisesti, vesiliirto-ominaisuudet surkeat mutta äänettömät ja mukavat, eihän kukaan niin usein kohtaa syvää vettä ajourissa - huonommillakin pärjää.
Taajamassa ajetaan ja kiihdytetään AINA niin hitaasti, että edes takavetoautolla, vanhoilla kitkoilla ei ole ikinä ollut mitään ongelmia pysyä mukana. Jäisellä maantiellä olen joskus päästänyt suosiolla perääni ohituspaikkaa kyttäämään tulleen nastarengasnelivetoaudin ohittamaan ennen kuin itse olen kitkarengastakavetoautollani ohittanut sen hitaammin ajavan.
@Quu kirjoitti:
Muistaa, kuka muistaa Ford fiesta ja Renaut 5 TL molemmissa tasan samankokoiset ja merkkiset renkaat, Fordilla voi ajaa sateella niin kovaa kuin autosta lähti (sytytystä säätämällä 140 km/h) Renault alkoi nyppiä jo 100 km/h nopeudessa.
Taitaa olla niin ettei täällä olijat olleet vielä syntyneetkään silloin.
Ulkonäön perusteella muistellen, Fiestassa oli sama raideleveys edessä ja takana, Rellussa takana kapeampi. Jos niin, lisäsikö se vastusta vai miten renkaat asiaan liittyvät?
Etuveto molemmissa, vesiliirto aiheuttaa nykimistä vetoon.
Suomen autokannan keski-ikä on noussut uusiin ennätyslukemiin. Samalla myös autojen keskimääräinen romutusikä on korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Kuinka mahtaa olla renkaiden tuoreuden kanssa, epäilen ettei niitäkään kovin usein uusita.
25-30 tkm kun ajaa vuodessa, niin pikkupakko ne on uusia ennen kuin ikä tulee vastaan.
Talvirenkailla monilla tulee tuollaisesta määrästä reilusti alle puolet, 5-10 tkm talvessa. Silloin talvirenkaat vanhenee hyllyyn ja alle, mutta kumi kestää kuitenkin 10-20 vuotta ja vanhenemisen huomaa päällepäin. Useamman auton loukussa olevilla on sitten vielä kivempaa saada renkaat kulumaan ja uudet alle.
Melko lyhyt on sitten talvirengaskausi, koska itsellä kilometrit kertyy kuitenkin tasaisen vauhdin taulukon mukaan.
Talvirenkaan mennessä vaihtoonkin muutamaa milliä aikaisemmin kuin kesärengas, pysyn kannassani.
Malliksi voidaan ottaa ihan tavallinen talviseen ulkokäyttöön tarkoitettu Sievin tai Jalaksen turvakenkä. Niitähän saa myös nastoitettuina. Mikä tahansa muukin nastaton kelpaa. Kengissä ei taida olla vielä virallista talvimerkkiä, oli nastat tai ei.
Hämmentävä video, voiko kesämalli tai no-season olla tosiaan huonompi pidoltaan kuin talvea varten tehty?
Taidettiin jo aiemmin todeta, että tietyin reunaehdoin kyllä ”pärjää”, renkailla kuin renkailla. Olen ajanut myöhään keväällä sataneen 5 cm lumen päällä kesärenkailla. Ottaisin kuitenkin esille ”aja mahdollisimman normaalisti ilman yllätyksiä” - mitkä renkaat alle?
Määrittele "normaalisti". Lähinnä siis, että onko vain yksi normaali vai kenties "kesänormaali", "talvinormaali", "sadekelinormaali" jne. Minä ajan kesällä normaalisti kesärenkailla ja talvisin normaalisti talvirenkailla. Muutama vuosi sitten minulla oli autossa normaalisti nastarenkaat talvirengaskaudella ja nykyään on normaalisti kitkarenkaat talvikautena.
Oma normaali on, että ajan rajoitusten mukaan, auto ei jää tasaiselle parkkipaikalle kiinni ilman 4-vetoa, meno sujuu kokemuksen suomalla varmuudella ilman mitään ”kieli keskellä” ajoa.
Kertomaasi pätkää ei ole tullut vastaan muuten kuin kesärenkailla aamuna jolloin oli pakko lähteä ja tiellä oli 5cm lunta.
” Tuo 33km:n pätkä oli suolaamaton ja alijäähtynyt vesi jäisellä tienpinnalla teki sen erittäin liukkaaksi. Minusta ei ollut vaikeaa huomata, että se oli liukas. Ja ajoin lähes koko pätkän alle 70km/h.”
Minä kyllä pärjään kitkarenkailla, luotto ei vain riitä kanssa autoilijoihin, sellaisia koheltajia riittää, joille nastat on todella tarpeeseen.
Kitkapohjakengillä olen kaatunut.
Koheltajia on paljon, varmastikin enemmistö kun seuraa turvaetäisyyksien soveltamista käytäntöön. Onneksi nastarengaskelejä missä tarvitaan uuden renkaan testivoittajapitoa ei ole lopulta kovin usein. Sitten on niitä huonompiakin renkaita, ja niiden lisäksi on kuluneita ja vanhojakin renkaita.
Katsoin hieman tarkoitushakuisesti että TM-numeron 17/2018 testivoittaja Nokian Hakkapeliitta 9 hävisi jääjarrutuksessa vuoden 2005 testivoittajalle Continentalille ½ metriä. Itse ajoin tuolloin Nokian Hakkapeliitta 4:silla jotka hävisivät ko. voittajalle 6,5 metriä jääjarrutuksessa. Erot jarrutuksessa märällä asfaltilla mitattiin tuolloin hitaammassa 60 km/h nopeudesta, ja siinä näkee tuloksissa vähemmän eroja kuin mitä nykyrenkaissa - se oli huono mittaustapa, 20 km/h lisää nopeutta lähes kaksinkertaisti jarrutusmatkan 2006 testissä.
Kohteltajiin voi itse varautua ainoastaan ennakoimalla mitä liikenteessä on tapahtumassa seuraavien 3-5 sekunnin aikana. Turvaetäisyys 4§, ja arvio siitä onko tulossa TLL 22§, 24§, 25§, 28§, 48§ tai muun vastaavan vastainen ajosuoritus. Jos mietityttää mitä nuo pykälät ovat, niin eihän autoilija kaikkea voi tietää tai muistaa. Ja onhan nuo pykälät muuttuneet tai ne ovat vaihtaneet numeroa vuonna 2018 lakiuudistuksessa! Ei pidä syyllistää tavallisia ihmisiä jotka tekevät parhaansa, tai ainakin hyvän suorituksen osana turvallista yhteiskuntaa. Toki leikkimistäkin esiintyy, mutta harva etukäteen päättää että nyt on se hetki kun romutetaan jonkun omaisuutta.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Kitkasta sen verran että jossakin menee aina pidon raja. Ja vanheneminen tekee kumille haittaa, siksihän esimerkiksi auton jakohihnoja vaihdetaan 5-6 vuoden välein, ja auton renkaiden käyttöikäsuositus on samaa luokkaa.
Harvoin niitä todella liukkaita kelejä on. Viitisen vuotta sitten aamulla toiseen suuntaan ajaessa oli 18 astetta pakkasta ja iltapäivällä takaisin tullessa satoi kaatamalla vettä, jolloin asfaltti oli nastarenkailla niin liukas ettei pitoa suurimmallakaan vaihteella ollut edes vakkarin palauttamiseen. Joskus viitisentoista vuotta sitten yllätti syyskuussa kesärenkailla niin hyvä keli että autolla piti ajaa vinottain koko ajan sivuluisussa että pysyi kaistalla normaalisti kallistetulla asfalttitiellä.
Joo, sinun tapaisia kuskeja varten tarvitaan nopeusrajoitukset, jotka sitten ovat muille harmillisia monesti. Jos haluaa ajaa aina rajoitusten mukaan, ei mahda mitään sille, että ajaa silloin tällöin liian suurella tilannenopeudella.
Jäinen tie ei muutu kesäkeliksi nastoillakaan, vaikka nastoilla voi paremmin taiteilla pidon rajalla ja urheilullisesti sivuluisussa välillä.
Rajoitusten mukaan ajavilla nastat luovat väärää turvallisuuden tunnetta. Eikö tässä joku äskettäin kirjoittanut, että nastarenkailla ajetaan enemmän kolareita kuin kitkarenkailla?
Edit: Sitähän ei käy kiistäminen, etteikö hyvä nastarengas pidä jääalustalla paremmin kuin hyvä kitkarengas. Mutta onkin jo kyseenalaista, pitääkö huono (tai kulunut hyvä) nastarengas paremmin kuin hyvä kitkarengas. Kun ajattelee kokonaisuutta talviajossa, niin kitkat on miellyttävämpi vaihtoehto, koska arvatenkin reilusti yli 90% talvikelistä on muuta kuin jäällä ajamista.
JULKAISTU 01.02.2022 16:02
Kuinka mahtaa olla renkaiden tuoreuden kanssa, epäilen ettei niitäkään kovin usein uusita.
25-30 tkm kun ajaa vuodessa, niin pikkupakko ne on uusia ennen kuin ikä tulee vastaan.
Uusilla autoilla ajetaan selvästi enemmän kuin vanhemmilla autokannassa olevilla autoilla. Uuden autolla ajetaan vuosittain keskimäärin lähes 20 000 kilometriä. Vanhemmilla yli 10-vuotiailla autoilla ajokilometrien määrä jää tyypillisimmin hieman yli 10 000:een.
Jonossa menevät auto kulkee samaa nopeutta, jos ensimmäinen auto pysähtyy voi olla kymmenien autojen ketjukolari, mistä selvitään peltivaurioilla.
Mutta kun se viimeinen auto tulee pitkältä takamatkalta ja huomaa jonopään liianmyöhään, lopputuloksen olenkin kertonut jo usein.
Ne vastaan tulevat kun lipsuu vastaantulevan kaistalle, niin tulokset on usein lehdessä ristin kera.
Talvirenkailla monilla tulee tuollaisesta määrästä reilusti alle puolet, 5-10 tkm talvessa. Silloin talvirenkaat vanhenee hyllyyn ja alle, mutta kumi kestää kuitenkin 10-20 vuotta ja vanhenemisen huomaa päällepäin. Useamman auton loukussa olevilla on sitten vielä kivempaa saada renkaat kulumaan ja uudet alle.
+1. Samaa mieltä.
+1. Samaa mieltä.
Tätä helpottaa se, että selkeästi tuntuvalle luiston rajalle päädyttyään on amatöörinkin helppo hidastaa ja palata osaamisalueelleen. Ensimmäisestä varoituksesta on amatöörilläkin vielä pitkä matka todellisiin vaikeuksiin ja hallinnan menetyksiin.
Jos tuo selkeä varoitus luiston rajasta otetaan pois ja jos rengas luistaa helposti leveästi (ainakin märällä jäällä), silloin ensimmäisen ja viimeisen varoituksen välinen alue katoaa häviävän pieneksi ja jo ensimmäinen lipsahdus leviää helposti vaikeuksiin ellei ratin takana ole Carlos Sainz, joka tuntee sormissaan pienemmätkin oireet ja jonka käsissä on amatööriä enemmän vapausasteita ilman hartialukkoa.
Kiitos tästä!
Ihailen, kuinka osaat kiteyttää pariin lauseeseen kaiken sen, jota en osannut kuvata näin selvästi.
Kyllä ne joskus lähtee - ainakin minä olen saanut tuulilasiin useammankin nastan.
Minulla on mennyt parhaimmillaan yhtenätalvena kaksi tuulilasia vaihtoon.
Ehditkö näkemään että oli nasta? Maanteillä on talvisin ja keväällä paljon nastoja enemmän nastarenkaiden vuoksi asfaltista irronneita kiviä.
Sinä siis olet sitä mieltä, että liukas keli on vaikea tunnistaa. Minun täytyy vielä makustella tätä tuolla tien päällä, koska itse en koe liukkaan kelin yllättävän. Keliolosuhde näkyy ikään kuin päälle päin kokonaisuutena. Joskus tulee väärä hälytys, kun ajaessaan tunnustelee liukkautta, mutta sanoisin, sen olevan niin päin, että huomaa, ettei olekaan liukasta vaikka näytti.
Oleellisinta on kaarrenopeus, ettei aja ulos. Suoralla tiellä taas etäisyydet edellä oleviin potentiaalisiin törmäyskohteisiin voi hallita säätämällä etäisyyttä ja nopeutta.
Kun pelkäät kitkojen luistavan alta, niin onko kyse lopulta siitä, että koet joutuvasi ajamaan liian pienellä nopeudella, jos autossasi on kitkarenkaat?
Toki ne kivet voivat olla peräisin myös karkearakeisesta hiekoitussorasta. Kaikkea ei voi laittaa nastarenkaiden piikkiin.
Ajoin eilen illalla 3-tietä Tampereelta Helsinkiin päin. Minulla oli taas kärry perässä joten 100 km/h rajoitusten mukaan oli ihan sopiva vauhti. Noin 100 autoa ajoi ohi motarilla reilun 100 km matkalla, monet vähintään 120 km/h. Suoraa moottoritietä voisi ajaa huonoillakin renkailla liukkaalla mutta pitää olla tarkkana jos jono jostain syystä hidastaa.
) että ostaako porukat kesägummitkin mukavuuspainotteisesti, vesiliirto-ominaisuudet surkeat mutta äänettömät ja mukavat, eihän kukaan niin usein kohtaa syvää vettä ajourissa - huonommillakin pärjää.
Mites kitkarenkailla ajetaan taajamassa muun liikenteen mukana? Siellä risteysalueet yms voi olla hyvinkin liukkaaksi kiilloitettuja ja suojatiet aiheuttaa jonoon arvaamattomia hidastuksia? Testien mukaan uusien nastojen ja kitkojen pysäytys 50 km/h vauhdista voi erota yli 15 metriä ja koska harvoilla on koko ajan uudet renkaat alla, joku voi olla liikkeellä vuoden ajetuilla kitkoilla vs edessä on viikon vanhat nastat.
Muutenkin muistutan taas, (en ole aina näin ilkeä
Ei varmasti missään hiekoiteta niin karkearakeisella soralla, että kivien massa riittäisi tuulilasin rikkomaan. Yleensäkään nykyään hiekoitetaan vain lähinnä risteysalueilla taajamissa. Kivet rikkovat yleensä laseja pääteillä, missä ei hiekoiteta koskaan. Tien penkoilla on keväisin asfaltista irronnutta noin 10-15 mm kiveä. Kun tien uraa pyöräillessä katsoo lähemmin, niin siinähän on vieri vieressä kiven mentävä kuoppa, josta on piki rouhittu ympäriltä.
Taajamassa(kin) kannattaa yrittää ajaa siinä normikohtien vieressä. Peiliksi kiillotetun jään vierestä voi löytyä ihan kunnon lunta ja rengas pitää paremmin.
Kesärenkaat voinee ostaa yleistuntuman mukaan, kun kesällä on pitoa tarjolla rutkasti. Vesiliirroltakin välttyy lähes aina, kun ei aja uriin. Poikittaiset vesikeräymät taas ovat niin lyhkäsisiä, että auto pitänee suuntaansa vesiliirrossa. Talvirenkaissa täytyy toimia päinvastoin, onnettomuuksien välttäminen menee mukavuuden edelle. Millä sen saavuttaa, on sitten jokaisen ongelma renkaita valittaessa.
Muistaa, kuka muistaa Ford fiesta ja Renaut 5 TL molemmissa tasan samankokoiset ja merkkiset renkaat, Fordilla voi ajaa sateella niin kovaa kuin autosta lähti (sytytystä säätämällä 140 km/h) Renault alkoi nyppiä jo 100 km/h nopeudessa.
Taitaa olla niin ettei täällä olijat olleet vielä syntyneetkään silloin.
Ulkonäön perusteella muistellen, Fiestassa oli sama raideleveys edessä ja takana, Rellussa takana kapeampi. Jos niin, lisäsikö se vastusta vai miten renkaat asiaan liittyvät?
Toisinaan yllättää. Esimerkiksi kitkarengastalvenani osuin useampaan sellaiseen tilanteeseen, jossa nastarenkaisiin tottuneen kannalta aivan turha lipsahdus yllätti. Minä olen niin tohelo, etten esimerkiksi tajua aina laskelmoida mitä korkea lumivalli vaikuttaa aurinkoisessa kevätsäässä kaartavalla moottoritien kaarevalla rampilla. Liikennevaloista kiihdyttämään lähtiessä vesipisaroita lentää konepelliltä tuulilasille, aurinkolasit ovat tarpeen, kevät on komeimmillaan ja pito on hyvä. Sitten ramppi kaartaa siten, että tien pinta jää konepellin korkuisen aurausvallin varjoon. Ja siitä se sitten lähti.
Toisinaan jäätymisriski on selvästi näkyvissä, mutta en vaan jaksa vaania sitä tuntitolkulla pidemmällä matkalla. Näen kyllä mittarin näyttävän suunnilleen nollaa ja näen tien olevan ilmeisesti märkä ja mahdollisesti jäätön tai sitten ei. Tiedän myös ajoreittini nousevan selvästi ylemmäs meren pinnan tasolta, joten jossain vaiheessa tie tulee jäätymään noissa olosuhteissa. Nastarenkailla se on aika merkityksetön asia, koska jäinen tie on helppo ajaa. Tässä ei ole kyse yllätyksestä vaan tunteja kestävän matkan rauhallisuudesta ja hartiaseudun rentoudesta.
Aivan. Ja koska en ole Carlos Sainz, pidänkin omien taitojeni kannalta ajoissa tulevaa varoitusta pidon rajoista hyvänä asiana.
Varmaankin niin. Hyväksyn hidastamisen huonon kelin vuoksi, mutta en pidä hidastelusta huonojen vehkeiden vuoski.
Tämä korostuu erityisesti liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä. Valtaosa pysäyttää autonsa juuri niihin kaikkein liukkaimmiksi kiilloittuneisiin ajouriin, vaikka pyörien ollessa urien viereisillä lumikaistaleilla liikkeellelähtö on huomattavasti helpompaa. Sama pätee myös pysähtymisiin.
Taajamassa ajetaan ja kiihdytetään AINA niin hitaasti, että edes takavetoautolla, vanhoilla kitkoilla ei ole ikinä ollut mitään ongelmia pysyä mukana. Jäisellä maantiellä olen joskus päästänyt suosiolla perääni ohituspaikkaa kyttäämään tulleen nastarengasnelivetoaudin ohittamaan ennen kuin itse olen kitkarengastakavetoautollani ohittanut sen hitaammin ajavan.
Etuveto molemmissa, vesiliirto aiheuttaa nykimistä vetoon.
Melko lyhyt on sitten talvirengaskausi, koska itsellä kilometrit kertyy kuitenkin tasaisen vauhdin taulukon mukaan.
Talvirenkaan mennessä vaihtoonkin muutamaa milliä aikaisemmin kuin kesärengas, pysyn kannassani.