BMW 3-sarjan alku E21 1975-1983. Nyt on menossa seitsemäs sukupolvi G20 2018-
BMW 3-sarjan ensimmäinen versio oli seuraaja BMW 2002:lle ja se esiteltiin vuonna 1975. Sitä luotaessa oli pyritty eroon 2002-mallin kritiikkiä herättäneistä epäkohdista. Ulkomittoja kasvatettiin ja E21:n itsekantava korirakenne oli jäykkyydeltään 18 prosenttia suurempi kuin edeltäjässään. 1970-luvulla myös turvallisuusseikat alkoivat yhä enemmän olla ajankohtaisia, joten kolariturvallisuus oli BMW:llä vahvasti mielessä autoa suunniteltaessa. E21:ssä otettiin myös käyttöön uusi ergonomiataso, jossa kojetaulu hallintalaitteineen sijoiteltiin parhaalla tavalla kuljettajaa ajatellen, ja tätä käytäntöä sovelletaan edelleen nykyisissä BMW-malleissa. E21-malleja myytiin yli 150 000 kappaletta vuodessa.
Mallivaihtoehtoja olivat 315, 316, 318, 320, 320i, ja huippumallina 323i, jossa oli 2,3-litrainen kuusisylinterinen polttoaineen suihkutuksella varustettu M20B23-moottori. Mallia 320 on valmistettu nelisylinterisellä M43/1-kaasutinmoottorilla vuosina 1975–1979 ja 320i-mallia nelisylinterisellä M64-ruiskumoottorilla vuosina 1975–1978. Vuosina 1977–1982 moottorina tarjottiin kuusisylinteristä M20B20:aa. Kaikissa E21-mallisarjan polttoaineen suihkutuksella varustetuissa malleissa on käytetty Bosch K-Jetronic -mekaanista polttoaineen suihkutusta. Yli puolet valmistuneista E21-malleista meni vientiin, ja erityisen suosituksi auto osoittautui Yhdysvalloissa. Malleista edullisinta vuonna 1981 esiteltyä 315:ttä pidettiin tuotannossa vielä jonkin aikaa myös sen jälkeen kun uusi E30-malli oli jo astunut markkinoille. Vaihteistona kaikissa autoissa vakiona oli nelivaihteinen manuaalivaihteisto, mutta lisävarusteena oli kuitenkin saatavissa viisivaihteinen Getrag-manuaalivaihteisto. Muihin kuin 316-malleihin sai lisäksi myös kolmivaihteisen ZF-automaattivaihteiston. Vuoteen 1982 mennessä viisivaihteinen vaihteisto oli jo kaikkien kuusisylinteristen mallien vakiovarusteena.
E21:stä valmistettiin myös 3 000 kappaletta Baurin valmistamia avoautoja, joista ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1977.
Listaltani varmaan puuttuu jotain ja siksi pyysinkin sinua kertomaan mikä japanilais- tai korealaisfarkku otetaan mukaan tiloista tinkimättä? Jos olen asenteellisuudessani unohtanut jotain, sinulle pitäisi olla helppo tehtävä lisätä puuttuvat mallit, jotka täyttävät saman kuljetustarpeen?..............Anna sinä jotain tasapuolisia vaihtoehtoja, kun minä en näköjään keksi tähänkään kysymykseen muuta kuin Land Cruiserin, jonka tavaratilan VDA litrat 5-paikkaisena varsin tarkasti Skoda Octavian kokoa.
Miksi oletat sitten, että minä olisin jotenkin erityisesti perehtynyt sinun tarvevaihtoehtoihin. Eikä sellainen ole ollut pointtini mitenkään.
Etkö siis asenteellisuuttasi olekaan tutkinut kovin laajasti vaihtoehtoja tarjonnasta? Annat ymmärtää olevasi perehtynyt ja varmasti monessa mielessä niin, mutta merkeittäin (ja valmistusmaittain) varsin suppeasti poimit keskusteluun. Hondalla on CRV, Kialla on Sorento, Hyundailla Santa Fe, Skodalla Kodiaq (Superbin mitattu), VW:llä on vaikka Caravelle tai Passat-farkku, Peugeotilla 5008 ja Rifter jne.
Jos olet tuollaistenkin merkkien vaihtoehtoja tutkinut, eli jotakin "isoa autoa" poimittuna nyt vaan esimerkiksi - aiemmin mainituista maista - ja päätynyt vesiperään, niin ei sinun tarvitse kuin kertoa, kyllä minä uskon. Senkin uskon, jos et ole perehtynyt. Kyllähän se osaltaan ehkä selittää keskittymisesi vanhojen, harvojen mallien niin erinomaisiin tiloihin ja vetokykyyn, joita ei sitten vissiin oikein nykyautoista vaikuta löytyvän. Ja sitten vähän uusiin Toyota/Lexus ja Volvo/BMW/MB-osastoihin.
Et vain ole tehnyt niin, koska olet keskittynyt sanomaan ettei Toyotalla ole mitään (no, LC) ja sitten vanhassa Mersussa on ainoana verrokkina.
Sivuhuomautksena: oikeastihan täyssähkiksillä tilanne vain pahenee ainakin vetokyvyn osalta, tilaa toki saattaa litroissa löytyä. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt tulkita tarjontaa.
@Kumppani kirjoitti:
Miksi oletat sitten, että minä olisin jotenkin erityisesti perehtynyt sinun tarvevaihtoehtoihin.
Siksi, että vastaat postiini, jossa kerron yksinkertaisen tilavaatimuksen tavaratilan mitoissa, sekä litroina että automalleina selvennettynä. Minusta on kohtuullista odottaa vastaajan lukeneen postin, jolle väittää vastaan.
Etkö siis asenteellisuuttasi olekaan tutkinut kovin laajasti vaihtoehtoja tarjonnasta?
Olen toki. Siksi olenkin varovasti johdatellut sinua suuntaan, jonka näytät olevan löytämäisilläsi.
Annat ymmärtää olevasi perehtynyt ja varmasti monessa mielessä niin, mutta merkeittäin (ja valmistusmaittain) varsin suppeasti poimit keskusteluun. Hondalla on CRV
Ei ole. Eikä CR-V:nkään tavaratila ei riitä vertailussa Skoda Octavialle.
Sorento, Hyundailla Santa Fe
Sorentoa en tunne, mutta datalehden mukaan tavaratila on vakuuttava. En epäile sitä lainkaan. En hämmästyisi vaikka kokisin Sorenton myös varsin mukavaksi, koska pidin sen sukulaismallia Hyundai Santa Fe'tä varsin mukavana autona. Olen tehnyt sellaisella vähän pidemmän maantiematkan Seoulista PyeongChangin olympiakylään ja takaisin. Sisätilojen, tavaratilojen ja mukavuuden suhteen minulla ei ole mitään valittamista. En näe mitään syytä miksi en voisi ajaa itsekin tällaisella.
Huomaatko sinä mitään syytä, miksi Skoda Octavia farkun ostaja ei valitsekaan Hyundai Santa Fe'tä?
Skodalla Kodiaq (Superbin mitattu), VW:llä on vaikka Caravelle tai Passat-farkku,
Superbin mainitsin itsekin. Vaikka en etuvedosta erityisemmin pidäkään, mainitsin myös Enyaqin, joka hieman pienemmistä tiloistaan olisi minulle helpommin lähestyttävä kokonaisuus upean ajettavuutensa ja sähköisen voimalinjansa vuoksi.
Et vain ole tehnyt niin, koska olet keskittynyt sanomaan ettei Toyotalla ole mitään (no, LC) ja sitten vanhassa Mersussa on ainoana verrokkina.
Kuten keskustelun historiasta näet, Quu toi Toyotan mukaan keskusteluun. Minä vain lisäsin jo hänenkin varaumaansa käyttötarkoituksesta sen rajoituksen, että jos käyttötarkoitus sisältää kuljetuskykyä, silloin Toyotan mallistossa on rajoituksia, useimmissa malleissa jopa isoja sellaisia.
Täsmensin jatkossa tilavaatimusta sinun pyynnöstäni kuvaamasi keskiluokan Skoda Octavian tasolle. Minun mielestäni kertoo enemmän Toyotan asenteesta kuin minun asenteestani, että pienin Toyota joka ei tingi Skoda Octavian tavaratilan koosta on Land Cruiser.
Siksi olenkin varovasti johdatellut sinua suuntaan, jonka näytät olevan löytämäisilläsi.
Toistan vielä, etten ollut missään vaiheessa etsimässä sinulle sopivaa autoa.
Eikä CR-V:nkään tavaratila ei riitä vertailussa Skoda Octavialle.
Joku toinen japski: check.
Sorentoa en tunne, mutta datalehden mukaan tavaratila on vakuuttava. En epäile sitä lainkaan. En hämmästyisi vaikka kokisin Sorenton myös varsin mukavaksi, koska pidin sen sukulaismallia Hyundai Santa Fe'tä varsin mukavana autona. Olen tehnyt sellaisella vähän pidemmän maantiematkan Seoulista PyeongChangin olympiakylään ja takaisin. Sisätilojen, tavaratilojen ja mukavuuden suhteen minulla ei ole mitään valittamista. En näe mitään syytä miksi en voisi ajaa itsekin tällaisella.
Korealaisia, check
Huomaatko sinä mitään syytä, miksi Skoda Octavia farkun ostaja ei valitsekaan Hyundai Santa Fe'tä?
Koska haluaa farkun, eikä suvia. Muitakin syitä ostajilla on kuin sinun tarpeesi määrittelevät. Ja toisinkin päin voi moni ostaja tehdä hankinnan, tottakai.
Vaikka en etuvedosta erityisemmin pidäkään, mainitsin myös Enyaqin, joka hieman pienemmistä tiloistaan olisi minulle helpommin lähestyttävä kokonaisuus upean ajettavuutensa ja sähköisen voimalinjansa vuoksi.
Toinen tsekki, check
Kuten keskustelun historiasta näet, Quu toi Toyotan mukaan keskusteluun. Minä vain lisäsin jo hänenkin varaumaansa käyttötarkoituksesta sen rajoituksen, että jos käyttötarkoitus sisältää kuljetuskykyä, silloin Toyotan mallistossa on rajoituksia, useimmissa malleissa jopa isoja sellaisia.
Tuohon voinee yhtyä, mutta ihan samaa voi sanoa lähes merkistä kuin merkistä, jonkun/useamman mallin kohdalla.
Minun mielestäni kertoo enemmän Toyotan asenteesta kuin minun asenteestani, että pienin Toyota joka ei tingi Skoda Octavian tavaratilan koosta on Land Cruiser
Tuo kuulostaa melkein siltä jo, että vain Toyota "epäonnistuu" asiassa. Sitäkö tarkoitit? Pitääkö juuri Toyotan tehdä octaviasuperbivastineita ylipäätään, sinun vaatimuksiesi mukaan jotakuinkin "riittävästi"?
Koskee autovalmistajia ylipäätään oikeastaan. Esim. ranskalaiset, espanjalaiset, britit, jenkit, muut saksalaiset, italialaiset? Onko niiden asenne pielessä kun eivät tee sinulle sopivia autoja - jos siis vertailussasi olet siihen päätynyt?
Kumppani voisiko tämän tilantarpeen ymmärtää vain jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, olla valitsematta sitä Toyotan mallistosta. Jos myyntilukuja katsotaan niin onhan Toyota onnistunut hyvin omassa valikoimassa, täyttämään useimpien tarpeet. Toyota sopii sinulle ja on varmasti omat tarpeesi täyttävä tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan. Valitkoon kukin oman merkkinsä ilman sen suurempaa draamaa.
voisiko tämän tilantarpeen ymmärtää vain jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, olla valitsematta sitä Toyotan mallistosta
Voi. Mutta missaat pointtini silti.
Jos myyntilukuja katsotaan niin onhan Toyota onnistunut hyvin omassa valikoimassa, täyttämään useimpien tarpeet.
Varmaan näin. Siinä missä nämä muutkin sarjatuotantoautot kuten BMW, MB, Volvo jne. Mitä näitä merkkejä onkaan ja maita josta ovat ns. kotoisin.
Toyota sopii sinulle ja on varmasti omat tarpeesi täyttävä tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan.
Huomaatko, yrität taas ujuttaa minulle Toyotaa. Käypäs kuitenkin lukemassa mitä aiemmin sinulta kyselin ja mieti vastauksissasi sitä ennen miksi tuollaista ns. harrastat.
Valitkoon kukin oman merkkinsä ilman sen suurempaa draamaa
Noinhan sen oikeasti tulee mennäkin. Draaman kaarta syntyy muista asioista näissä keskusteluissa. Tiedät aivan varmasti mistä on kyse.
Minulla oli 80-luvun alussa 320 ’80. 2L - 6-cyl, 122 hp. Sen aikaisiin autoihin verrattuna melko kovakulkuinen peli, osaltaan auttoi tietysti pieni omamassa. Parilitrainen kutoskone on äänimaailmaltaan hyvä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minulla oli 80-luvun alussa 320 ’80. 2L - 6-cyl, 122 hp. Sen aikaisiin autoihin verrattuna melko kovakulkuinen peli, osaltaan auttoi tietysti pieni omamassa. Parilitrainen kutoskone on äänimaailmaltaan hyvä.
Ajelin satunnaisesti 80-luvun alkupuolella silloisella huippumallilla (323i). Muistelen sitä edelleen hyvillä mielin, kiihtyvyys, äänimaailma ja ominaisuudet aivan huippua.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minulla oli 80-luvun alussa 320 ’80. 2L - 6-cyl, 122 hp. Sen aikaisiin autoihin verrattuna melko kovakulkuinen peli, osaltaan auttoi tietysti pieni omamassa. Parilitrainen kutoskone on äänimaailmaltaan hyvä.
Ajelin satunnaisesti 80-luvun alkupuolella silloisella huippumallilla (323i). Muistelen sitä edelleen hyvillä mielin, kiihtyvyys, äänimaailma ja ominaisuudet aivan huippua.
105 kW kiidätti auton 0-100 juuri alle 10 sekuntiin. Nykysekunteina tuo on 6 sekuntia.
Ihailtu auto oli ja päät kääntyivät äänen suuntaan. Kierrosherkkyyttä piti esitellä, vaikkei auto olisi liikkunutkaan.
@Jorma L2 kirjoitti:
Minulla oli 80-luvun alussa 320 ’80. 2L - 6-cyl, 122 hp. Sen aikaisiin autoihin verrattuna melko kovakulkuinen peli, osaltaan auttoi tietysti pieni omamassa. Parilitrainen kutoskone on äänimaailmaltaan hyvä.
Ajelin satunnaisesti 80-luvun alkupuolella silloisella huippumallilla (323i). Muistelen sitä edelleen hyvillä mielin, kiihtyvyys, äänimaailma ja ominaisuudet aivan huippua.
105 kW kiidätti auton 0-100 juuri alle 10 sekuntiin. Nykysekunteina tuo on 6 sekuntia.
Ihailtu auto oli ja päät kääntyivät äänen suuntaan. Kierrosherkkyyttä piti esitellä, vaikkei auto olisi liikkunutkaan.
Tekniikan Maailma 13/1978 mittasi BMW 323i:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 2,8 sekuntia, 0–80 km/h 6,1 sekuntia, 0–100 km/h 9,1 sekuntia ja 0–120 km/h 12,5 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 190 km/h. Kulutus vaihtelee välillä noin 9-12 litraa bensiiniä /100 km, mutta enemmänkin saa kulumaan hyvin nopeassa ajossa. Muistelisin ajaneeni 323i 1982 mallisella, saattoi olla jopa sukupolven viimeisin malli 1983.
Eipä paljoa uudesta 5-sarjasta ole keskuteltu kuin muutama posti alkuun. Aloituksen jälkeen on päädytty aasialaisten kiikottimien kautta takaisin jo keskustelun aiheen merkkiseen kehonsiirtimeen. Toki korimalli on hakusessa ja aikajanalla ollaan myös vielä 40 vuoden päässä historiassa eli aika syvällä metsässä aiheesta. Ainoa joka yllättää, (jopa huolestuttaa ), että maailman parasta sähköautomerkkiä ei ole vielä mainittu lainkaan.
@Tiko kirjoitti:
Eipä paljoa uudesta 5-sarjasta ole keskuteltu kuin muutama posti alkuun. Aloituksen jälkeen on päädytty aasialaisten kiikottimien kautta takaisin jo keskustelun aiheen merkkiseen kehonsiirtimeen. Toki korimalli on hakusessa ja aikajanalla ollaan myös vielä 40 vuoden päässä historiassa eli aika syvällä metsässä aiheesta. Ainoa joka yllättää, (jopa huolestuttaa ), että maailman parasta sähköautomerkkiä ei ole vielä mainittu lainkaan.
Johtuisiko se siitä että Polestarin mallivalikoima on vielä aika suppea? 😉
Näin minäkin asian näen, kunnes patterivetoinen V90 ilmaantuu koeajettavaksi joko Ruotsalaisen Raudan tai Pohjantähden logoilla?
Tilanne on tosin muuttumassa varsin nopeasti. Minä ainakin olen sen verran pihi, etten halua maksaa 50.000 eurosta ylöspäin kakkosautosta. Jos hintaa on noin paljon, silloin vertailupariksi tulee E-sarjan farkun kuljetuskyky.
Kakkosauton virkaa ajaisi muuten joku Nissan Leaf, Renapult Zoe tai BMW i3, mutta omassa hakuseulassa myös kakkosauton pitää selvitä viikon viimeisen työvuoron jälkeen mökille talvellakin. Mökkinaapurilla oli aiemminn Leaf, joka aiheutti jännittäviä mökkimatkoja ja vaihtui melko pikaisesti sähköautoon, joka tulee perille asti vaikka perävaunu vetokuulassa kelissä kuin kelissä (MB EQA 4Matic).
Nyt kun kymppitonnin hintaluokan sijaan jo vähän reilut parikymppiä riittää vähän ajetun VW ID3 ostoon, aletaan olla lukemilla joissa huoleton ja kesän ajan omalta katolta tankattava auto alkaa kiinnostaa ainakin minua. Näillä uudemmilla pieniakkuisillakin versioilla ajaa puolitoistasataa kilometriä lataamatta myös pakkasella. Olin pettynyt Volvon EX30 liisarihintoihin. Polestar 2 on ollut tarjolla vähillä kilometreillä 500 - 600 € välillä, joten odotin 37.000 € myyntihinnalla parempaa tarjousta kuin hinnat-alkaen 550 €
Vanha Eemeli menee nyt toista lisävuottaan, mutta ensi keväänä voi tilanne olla jo toinen? Voisihan sitä ostaa jonkun harjoittelupirssin sitä unelmafarkkua odotellessa?
Täällä joku aina hehkuttaa niitä 300€/kk yksityisliisaushintoja mutta itse en ole niihin törmännyt. Alimmissa hintaluokissa on normaalisti 10tkm/a kilometrejä joka on melkein sopiva 2-autolle, mutta ei ihan riitä.
@Jorma L2 kirjoitti:
Täällä joku aina hehkuttaa niitä 300€/kk yksityisliisaushintoja mutta itse en ole niihin törmännyt. Alimmissa hintaluokissa on normaalisti 10tkm/a kilometrejä joka on melkein sopiva 2-autolle, mutta ei ihan riitä.
Minulla sellainen todistettavasti on, mutta korot ovat sittemmin nousseet joten eipä taida löytyä enää.
@tracktest kirjoitti:
BMW i5 M60 on niin järjettömän hyvä auto, että ylisanat loppuvat kesken. Baijerissa on tuotettu jälleen jotain aivan fantastisen hienoa.
En jaksa ymmärtää ruskeaa sisustusta varsinkaan tuon värisessä autossa. Ledinauhat näyttävät kovasti japsi-kasarilta. Kaikki pinnat ovat jo töhryisiä, autossa saisi olla vain hanskat kädessä. Mustat vanteet ovat käsittämättömät autossa kuin autossa. Pituutta on metri liikaa noin pieneksi autoksi. Mutta auton väri on nätti, muuntuukohan se vielä valaistuksen mukaan kuten omassa autossani.
@Kumppani kirjoitti:
Takapenkin jalkatila ei ole ihan paras mahdollinen ja lattian keskellä on kunnon möykky. Mitä ihmettä?
Se on kardaanitunneli. Useissa BMW-malleissa myös pakoputki menee siitä. Yhtä perinteikästä kuin munuaiset moottorin jäähdytystä varten. Ja konepellin alle sopii suora kutonen pitkittäin.
@Quu kirjoitti:
BMW i5 M60 on niin järjettömän kallis auto, silla rahalla saa kaksi Teslaa.
Kallis on, jos vertaa pelkkään takapotkuun, vaikka köyhälle on kaikki kallista.
Toisesta julkaisusta luin äskettäin BMW toimarin haastattelua, jossa kyseltiin myös tuosta sähköautojen hintakilpailuun lähtemisestä. Ei kuulemma mitään syytä lähteä pudottamaan hintoja, kun tilauskirjat täynnä eikä valmistuskapasiteettia saada tarvittavan nopeasti kasvatettua kysyntään nähden. Täytyy takoa silloin kun rauta on kuumaa.
BMW 3-sarjan alku E21 1975-1983. Nyt on menossa seitsemäs sukupolvi G20 2018-
BMW 3-sarjan ensimmäinen versio oli seuraaja BMW 2002:lle ja se esiteltiin vuonna 1975. Sitä luotaessa oli pyritty eroon 2002-mallin kritiikkiä herättäneistä epäkohdista. Ulkomittoja kasvatettiin ja E21:n itsekantava korirakenne oli jäykkyydeltään 18 prosenttia suurempi kuin edeltäjässään. 1970-luvulla myös turvallisuusseikat alkoivat yhä enemmän olla ajankohtaisia, joten kolariturvallisuus oli BMW:llä vahvasti mielessä autoa suunniteltaessa. E21:ssä otettiin myös käyttöön uusi ergonomiataso, jossa kojetaulu hallintalaitteineen sijoiteltiin parhaalla tavalla kuljettajaa ajatellen, ja tätä käytäntöä sovelletaan edelleen nykyisissä BMW-malleissa. E21-malleja myytiin yli 150 000 kappaletta vuodessa.
Mallivaihtoehtoja olivat 315, 316, 318, 320, 320i, ja huippumallina 323i, jossa oli 2,3-litrainen kuusisylinterinen polttoaineen suihkutuksella varustettu M20B23-moottori. Mallia 320 on valmistettu nelisylinterisellä M43/1-kaasutinmoottorilla vuosina 1975–1979 ja 320i-mallia nelisylinterisellä M64-ruiskumoottorilla vuosina 1975–1978. Vuosina 1977–1982 moottorina tarjottiin kuusisylinteristä M20B20:aa. Kaikissa E21-mallisarjan polttoaineen suihkutuksella varustetuissa malleissa on käytetty Bosch K-Jetronic -mekaanista polttoaineen suihkutusta. Yli puolet valmistuneista E21-malleista meni vientiin, ja erityisen suosituksi auto osoittautui Yhdysvalloissa. Malleista edullisinta vuonna 1981 esiteltyä 315:ttä pidettiin tuotannossa vielä jonkin aikaa myös sen jälkeen kun uusi E30-malli oli jo astunut markkinoille. Vaihteistona kaikissa autoissa vakiona oli nelivaihteinen manuaalivaihteisto, mutta lisävarusteena oli kuitenkin saatavissa viisivaihteinen Getrag-manuaalivaihteisto. Muihin kuin 316-malleihin sai lisäksi myös kolmivaihteisen ZF-automaattivaihteiston. Vuoteen 1982 mennessä viisivaihteinen vaihteisto oli jo kaikkien kuusisylinteristen mallien vakiovarusteena.
E21:stä valmistettiin myös 3 000 kappaletta Baurin valmistamia avoautoja, joista ensimmäinen yksilö valmistui vuonna 1977.
BMW E21 mallista kokemusta on vain satunnaisesti. BMW E30 mallista sitten jo enemmän, on muuten hieno peli edelleen ja ajettavuus pelkkää nautintoa.
@tracktest kirjoitti:
Ja tuohon vastauksesi kaikkiin kysymyksiin näköjään sitten jäikin...
Avaa ketju Toyotalle, eiköhän sinne ala tulla tarinaa.
@tracktest kirjoitti:
Miksi?
@740 GLE kirjoitti:
Miksi oletat sitten, että minä olisin jotenkin erityisesti perehtynyt sinun tarvevaihtoehtoihin. Eikä sellainen ole ollut pointtini mitenkään.
Etkö siis asenteellisuuttasi olekaan tutkinut kovin laajasti vaihtoehtoja tarjonnasta? Annat ymmärtää olevasi perehtynyt ja varmasti monessa mielessä niin, mutta merkeittäin (ja valmistusmaittain) varsin suppeasti poimit keskusteluun. Hondalla on CRV, Kialla on Sorento, Hyundailla Santa Fe, Skodalla Kodiaq (Superbin mitattu), VW:llä on vaikka Caravelle tai Passat-farkku, Peugeotilla 5008 ja Rifter jne.
Jos olet tuollaistenkin merkkien vaihtoehtoja tutkinut, eli jotakin "isoa autoa" poimittuna nyt vaan esimerkiksi - aiemmin mainituista maista - ja päätynyt vesiperään, niin ei sinun tarvitse kuin kertoa, kyllä minä uskon. Senkin uskon, jos et ole perehtynyt. Kyllähän se osaltaan ehkä selittää keskittymisesi vanhojen, harvojen mallien niin erinomaisiin tiloihin ja vetokykyyn, joita ei sitten vissiin oikein nykyautoista vaikuta löytyvän. Ja sitten vähän uusiin Toyota/Lexus ja Volvo/BMW/MB-osastoihin.
Et vain ole tehnyt niin, koska olet keskittynyt sanomaan ettei Toyotalla ole mitään (no, LC) ja sitten vanhassa Mersussa on ainoana verrokkina.
Sivuhuomautksena: oikeastihan täyssähkiksillä tilanne vain pahenee ainakin vetokyvyn osalta, tilaa toki saattaa litroissa löytyä. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt tulkita tarjontaa.
Siksi, että vastaat postiini, jossa kerron yksinkertaisen tilavaatimuksen tavaratilan mitoissa, sekä litroina että automalleina selvennettynä. Minusta on kohtuullista odottaa vastaajan lukeneen postin, jolle väittää vastaan.
Olen toki. Siksi olenkin varovasti johdatellut sinua suuntaan, jonka näytät olevan löytämäisilläsi.
Ei ole. Eikä CR-V:nkään tavaratila ei riitä vertailussa Skoda Octavialle.
Sorentoa en tunne, mutta datalehden mukaan tavaratila on vakuuttava. En epäile sitä lainkaan. En hämmästyisi vaikka kokisin Sorenton myös varsin mukavaksi, koska pidin sen sukulaismallia Hyundai Santa Fe'tä varsin mukavana autona. Olen tehnyt sellaisella vähän pidemmän maantiematkan Seoulista PyeongChangin olympiakylään ja takaisin. Sisätilojen, tavaratilojen ja mukavuuden suhteen minulla ei ole mitään valittamista. En näe mitään syytä miksi en voisi ajaa itsekin tällaisella.
Huomaatko sinä mitään syytä, miksi Skoda Octavia farkun ostaja ei valitsekaan Hyundai Santa Fe'tä?
Superbin mainitsin itsekin. Vaikka en etuvedosta erityisemmin pidäkään, mainitsin myös Enyaqin, joka hieman pienemmistä tiloistaan olisi minulle helpommin lähestyttävä kokonaisuus upean ajettavuutensa ja sähköisen voimalinjansa vuoksi.
Kuten keskustelun historiasta näet, Quu toi Toyotan mukaan keskusteluun. Minä vain lisäsin jo hänenkin varaumaansa käyttötarkoituksesta sen rajoituksen, että jos käyttötarkoitus sisältää kuljetuskykyä, silloin Toyotan mallistossa on rajoituksia, useimmissa malleissa jopa isoja sellaisia.
Täsmensin jatkossa tilavaatimusta sinun pyynnöstäni kuvaamasi keskiluokan Skoda Octavian tasolle. Minun mielestäni kertoo enemmän Toyotan asenteesta kuin minun asenteestani, että pienin Toyota joka ei tingi Skoda Octavian tavaratilan koosta on Land Cruiser.
@740 GLE kirjoitti:
Toistan vielä, etten ollut missään vaiheessa etsimässä sinulle sopivaa autoa.
Joku toinen japski: check.
Korealaisia, check
Koska haluaa farkun, eikä suvia. Muitakin syitä ostajilla on kuin sinun tarpeesi määrittelevät. Ja toisinkin päin voi moni ostaja tehdä hankinnan, tottakai.
Toinen tsekki, check
Tuohon voinee yhtyä, mutta ihan samaa voi sanoa lähes merkistä kuin merkistä, jonkun/useamman mallin kohdalla.
Tuo kuulostaa melkein siltä jo, että vain Toyota "epäonnistuu" asiassa. Sitäkö tarkoitit? Pitääkö juuri Toyotan tehdä octaviasuperbivastineita ylipäätään, sinun vaatimuksiesi mukaan jotakuinkin "riittävästi"?
Koskee autovalmistajia ylipäätään oikeastaan. Esim. ranskalaiset, espanjalaiset, britit, jenkit, muut saksalaiset, italialaiset? Onko niiden asenne pielessä kun eivät tee sinulle sopivia autoja - jos siis vertailussasi olet siihen päätynyt?
Kumppani voisiko tämän tilantarpeen ymmärtää vain jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, olla valitsematta sitä Toyotan mallistosta. Jos myyntilukuja katsotaan niin onhan Toyota onnistunut hyvin omassa valikoimassa, täyttämään useimpien tarpeet. Toyota sopii sinulle ja on varmasti omat tarpeesi täyttävä tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan. Valitkoon kukin oman merkkinsä ilman sen suurempaa draamaa.
Tarkoitin mitä sanoin.
@tracktest kirjoitti:
Voi. Mutta missaat pointtini silti.
Varmaan näin. Siinä missä nämä muutkin sarjatuotantoautot kuten BMW, MB, Volvo jne. Mitä näitä merkkejä onkaan ja maita josta ovat ns. kotoisin.
Huomaatko, yrität taas ujuttaa minulle Toyotaa. Käypäs kuitenkin lukemassa mitä aiemmin sinulta kyselin ja mieti vastauksissasi sitä ennen miksi tuollaista ns. harrastat.
Noinhan sen oikeasti tulee mennäkin. Draaman kaarta syntyy muista asioista näissä keskusteluissa. Tiedät aivan varmasti mistä on kyse.
@740 GLE kirjoitti:
Sama täällä.
Minulla oli 80-luvun alussa 320 ’80. 2L - 6-cyl, 122 hp. Sen aikaisiin autoihin verrattuna melko kovakulkuinen peli, osaltaan auttoi tietysti pieni omamassa. Parilitrainen kutoskone on äänimaailmaltaan hyvä.
Ajelin satunnaisesti 80-luvun alkupuolella silloisella huippumallilla (323i). Muistelen sitä edelleen hyvillä mielin, kiihtyvyys, äänimaailma ja ominaisuudet aivan huippua.
105 kW kiidätti auton 0-100 juuri alle 10 sekuntiin. Nykysekunteina tuo on 6 sekuntia.
Ihailtu auto oli ja päät kääntyivät äänen suuntaan. Kierrosherkkyyttä piti esitellä, vaikkei auto olisi liikkunutkaan.
Tekniikan Maailma 13/1978 mittasi BMW 323i:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 2,8 sekuntia, 0–80 km/h 6,1 sekuntia, 0–100 km/h 9,1 sekuntia ja 0–120 km/h 12,5 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 190 km/h. Kulutus vaihtelee välillä noin 9-12 litraa bensiiniä /100 km, mutta enemmänkin saa kulumaan hyvin nopeassa ajossa. Muistelisin ajaneeni 323i 1982 mallisella, saattoi olla jopa sukupolven viimeisin malli 1983.
Eipä paljoa uudesta 5-sarjasta ole keskuteltu kuin muutama posti alkuun. Aloituksen jälkeen on päädytty aasialaisten kiikottimien kautta takaisin jo keskustelun aiheen merkkiseen kehonsiirtimeen. Toki korimalli on hakusessa ja aikajanalla ollaan myös vielä 40 vuoden päässä historiassa eli aika syvällä metsässä aiheesta. Ainoa joka yllättää, (jopa huolestuttaa
), että maailman parasta sähköautomerkkiä ei ole vielä mainittu lainkaan.
Johtuisiko se siitä että Polestarin mallivalikoima on vielä aika suppea? 😉
Näin minäkin asian näen, kunnes patterivetoinen V90 ilmaantuu koeajettavaksi joko Ruotsalaisen Raudan tai Pohjantähden logoilla?
Tilanne on tosin muuttumassa varsin nopeasti. Minä ainakin olen sen verran pihi, etten halua maksaa 50.000 eurosta ylöspäin kakkosautosta. Jos hintaa on noin paljon, silloin vertailupariksi tulee E-sarjan farkun kuljetuskyky.
Kakkosauton virkaa ajaisi muuten joku Nissan Leaf, Renapult Zoe tai BMW i3, mutta omassa hakuseulassa myös kakkosauton pitää selvitä viikon viimeisen työvuoron jälkeen mökille talvellakin. Mökkinaapurilla oli aiemminn Leaf, joka aiheutti jännittäviä mökkimatkoja ja vaihtui melko pikaisesti sähköautoon, joka tulee perille asti vaikka perävaunu vetokuulassa kelissä kuin kelissä (MB EQA 4Matic).
Nyt kun kymppitonnin hintaluokan sijaan jo vähän reilut parikymppiä riittää vähän ajetun VW ID3 ostoon, aletaan olla lukemilla joissa huoleton ja kesän ajan omalta katolta tankattava auto alkaa kiinnostaa ainakin minua. Näillä uudemmilla pieniakkuisillakin versioilla ajaa puolitoistasataa kilometriä lataamatta myös pakkasella. Olin pettynyt Volvon EX30 liisarihintoihin. Polestar 2 on ollut tarjolla vähillä kilometreillä 500 - 600 € välillä, joten odotin 37.000 € myyntihinnalla parempaa tarjousta kuin hinnat-alkaen 550 €
Vanha Eemeli menee nyt toista lisävuottaan, mutta ensi keväänä voi tilanne olla jo toinen? Voisihan sitä ostaa jonkun harjoittelupirssin sitä unelmafarkkua odotellessa?
Täällä joku aina hehkuttaa niitä 300€/kk yksityisliisaushintoja mutta itse en ole niihin törmännyt. Alimmissa hintaluokissa on normaalisti 10tkm/a kilometrejä joka on melkein sopiva 2-autolle, mutta ei ihan riitä.
Minulla sellainen todistettavasti on, mutta korot ovat sittemmin nousseet joten eipä taida löytyä enää.
10tkm on meidän kakkosautolle juuri sopiva.
BMW i5 M60 on niin järjettömän hyvä auto, että ylisanat loppuvat kesken. Baijerissa on tuotettu jälleen jotain aivan fantastisen hienoa.
https://www.iltalehti.fi/autotestit/a/0e2dbfda-c13a-41e9-9f6b-1b565fc0057e
@tracktest kirjoitti:
Missäs kohtaa ylisanalista loppuu? Monesko sana on se viimeinen? Mistäs lista löytyy?
BMW i5 M60 on niin järjettömän kallis auto, silla rahalla saa kaksi Teslaa.
En jaksa ymmärtää ruskeaa sisustusta varsinkaan tuon värisessä autossa. Ledinauhat näyttävät kovasti japsi-kasarilta. Kaikki pinnat ovat jo töhryisiä, autossa saisi olla vain hanskat kädessä. Mustat vanteet ovat käsittämättömät autossa kuin autossa. Pituutta on metri liikaa noin pieneksi autoksi. Mutta auton väri on nätti, muuntuukohan se vielä valaistuksen mukaan kuten omassa autossani.
Takapenkin jalkatila ei ole ihan paras mahdollinen ja lattian keskellä on kunnon möykky. Mitä ihmettä?
BMW:n 5-sarjan voimalinjat tehdään kaikki samalle pohjalevylle.
Se on kardaanitunneli. Useissa BMW-malleissa myös pakoputki menee siitä. Yhtä perinteikästä kuin munuaiset moottorin jäähdytystä varten. Ja konepellin alle sopii suora kutonen pitkittäin.
@Late1969 kirjoitti:
Näinkö meinaat!
Ymmärsiköhän toimittajakin tuon?
Kallis on, jos vertaa pelkkään takapotkuun, vaikka köyhälle on kaikki kallista.
Toisesta julkaisusta luin äskettäin BMW toimarin haastattelua, jossa kyseltiin myös tuosta sähköautojen hintakilpailuun lähtemisestä. Ei kuulemma mitään syytä lähteä pudottamaan hintoja, kun tilauskirjat täynnä eikä valmistuskapasiteettia saada tarvittavan nopeasti kasvatettua kysyntään nähden. Täytyy takoa silloin kun rauta on kuumaa.