«1234»
Uusin testi on julkaistu.
Misukka on jätetty pois kitkarenkaiden osalta koska testihetkellä ei ollut saatavana kuin Venäjällä valmistettuja.
Se hyvä asia siinä sitten tietenkin on että Nokiat ovat kerrankin puhtaalla omallatunnolla kotimaassa valmistetut, ja tietenkin uunituoreet.
Paljon oli mukana myös käytettyjä renkaita sekä pinnoitetut nastat verrokkina, mikä nopealla vilkaisulla onkin testin ehkäpä mielenkiintoisin anti.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Nyt ei ole pääsyä digiin. Mikä oli kitkojen järjestys?
Continental ja Goodyear tasapisteissä 8,3 pistettä ja Nokian jäi kolmanneksi 7,9 pisteellä.
Goodyear oli arvosteluissa parempi märällä asfaltilla ja taloudellisuudesta, Continental puolestaan napsi niukasti parempia pisteitä jäällä ja lumella käsittelyradalta ja ajettavuudesta.
Kiitos. Yllättävän hyvin Continental pärjää vaikka jo muutaman vuoden vanha malli. Tosin pientä evoluutiota taitaa tapahtua vaikka mallinimi pysyy samana.
Näin minullekin rengasliikkeessä viimeviikolla vakuutettiin kun edelliset vk38/2018 paistetut VikingContact 7 vaihtuivat tuoreisiin saman merkkisiin ja päivittelin, että miten Continental on edelleen versiossa 7, kun toisilla valmistajilla vaihtuu numero vuosittain. Toiseen autoon vaihtui tänään Michelin X-iceSnow kitkat, valmistusmaa näytti olevan Kanada.
Miksi et ottanut toiseenkin Viking seiskoja? Minä olen ajanut koko kitkarengashistoriani Viking seiskoilla, mutta luulenpa, että jos joku vaihtaisi autooni tietämättäni jotkut muut hyvät kitkat, niin tuskin huomaisin mitään. Missä määrin mahtaa plasebo-efekti vaikuttaa.....
Olisin ottanut, mutta kyseessä rouvan leasing auto ja olivat lisähintaa (leasing maksun korotusta) vailla jos Misukat olisi vaihtanut Conteihin. Tod.näk. joku leasing yhtiön ja rengasliikkeen välinen sopimus.
Minulla on juurikin tuollaiset muutaman vuoden vanhat Continentalit ja omana epävirallisena mielipiteenä sanoisin että niistä pito katoaa vanhetessa enemmän kuin vastaavista Nokialaisista - vai johtuuko tuntemus siitä että ne ovat tehokkaahkossa takavetoautossa. En tiedä.
Kopioin arvostelun tuolta testin yleisöarvostelujen puolelta:
"Paras sähköautolle. XL-rakenteella loistavan jämäkkä ja sähköauton ylivertaisella luistonestolla ei huomaa ajaako jäällä vai sulalla tiellä. Auto menee kaikilla keleillä eleettömästi haluttuun suuntaan."
Eikö tuo nyt ole kaikista huonoin vaihtoehto jos ei huomaa ajaako jäällä vai sulalla tiellä? Ikinä en haluaisi autoa niin huonolla ohjaustunnolla varustettuna.
Hienoa että TM oli ottanut verrokeiksi kuluneet nastarenkaat ja kitkarenkaat. Eroahan molemmilla näytti olevan uusiin renkaisiin aika reilusti, joten kyllä talvirenkaat kannattaa vaihtaa muutaman vuoden välein. Se mikä kiinnitti noiden osalta huomiota oli että nastarengas oli Nokian paras rengas eli Hakkapeliitta 8 vuodelta 2019. Sen sijaan kitkarengas oli huomattavasti vanhempi eli Contin WinterContact S1 vuodelta 2015. Tuosta herää tietenkin kysymys että mitenköhän olisi Contin paras kitkarengas vuodelta 2019 pärjännyt?
Lienee melko selvää, että käytetyt renkaat eivät ole yhtä hyvät kuin vasta sisäänajetut. Mutta useimmilla vaihtoväli ei ole silti paria vuotta, kun renkaat eivät ole siinä ajassa kuluneet ja varmaan ajaminenkin tuntuu turvalliselta. Jos renkaat eivät pidä riittävästi, kannattaa ne vaihtaa vaikka kuukauden vanhoina, kunhan pinta on puhdistunut tehtaan jäämistä. Jos taas renkaat tuntuvat hyviltä, miksi niitä vaihtamaan uusiin huippurenkaisiin.
Kun vaihdon aika tulee, silloin voi tutkia testejä ja ostaa uudet renkaat. Pari vuotta vanhoja ei yleensä rengasliikkeessä myydä eikä vanhojen pärjäämisellä ole mitään väliä. Jos ostaa käytettyjä, silloin on tuskin mahdollisuutta ostaa 4x hintaisia uusia huippurenkaita.
Minä opin silloin että kitkarenkaat on oikein hyvät renkaat, kun itse ajelin 10 vuotiailla nastarenkailla, jotka olivat silmämääräisesti kaikinpuolin erinomaisessa kunnossa mutta eivät enää pitäneet pätkääkään.
Mikähän niissä oli vikana? Kun rengas kovettuu pinnastaan, sen näkee ja tuntee ihan irtopyörässä ja alle laitettuna rengas tuntuu kovalta ja liukkaalta. Jos nastat katkeavat tai katoavat, sen näkee ja jäällä rengas tuntuu liukkaalta. Kesärenkaissakin kovettumisen näkee, tuntee ja useimmiten ilmestyy myös pientä halkeamaa.
Ehkä TM:kin olisi pitänyt tehdä testi vertailutestinä. Ensin testi vaikka kesärenkaalla ja sitten uudella talvirenkaalla. Kaikki olisi todettu erinomaisiksi.
Vähän olisi voinut olla enemmän pohdintaa uraisista teistä, ohiajomelusta ja katupölystä, nyt kun Suomessakin on, eli Helsingin Lönnrotinkadulla on nastarengaskielto liikennevirhemaksun uhalla. Eli onko nastat valitseva turvallisuushakuinen, kun taas kitkat valitseva on kiinnostunut vain oman autonsa sisämelusta? Ei, kitkat voi asentaa käyttöön jo ennen ensilumia tai mustaa jäätä, ja keväällä voi jatkaa kunnes talvi on meterologisestikin ohi. Kuljettajat puolestaan, osa näyttää olevan kovin riskinottohaluisia, eli liikenneturvallisuus ei osaa voisi vähempää kiinnostaa.
Vaan hienoa että nyt oli video siitä miten mitataan jarrutus jäällä. Se tosiaan on kuin luistelukentällä, eipä silti, maaseudulla tuollaisia olosuhteita voi joskus esiintyä. Ja se on taas vahvistettu että kulunut nastarengas on huonompi pysähtymään kuin uusi kitkarengas.
Käytetty kitkarengas, se oli osoittamassa myös sitä että vuonna 2015 valmistettu rengas on ylittänyt 6 vuoden käyttösuositusiän. Verrokkia "WinterContact S1" ei oltu testattu Suomessa, mutta ulkomaisissa vertailuissa se oli hyvä, olisiko Viking-nimi varattu pohjoismaisille markkinoille?
Ostin itse alkavalle kaudelle taas uudet kitkat, vielä en kiirehdi alle. Edellinen rengassarja olisi täyttänyt 6 vuotta, ja kulutuspintaa oli kulunut ajokilometreihin nähden yllättävän paljon, eli suositeltuun 4-5 mm tasoon.
Eipä auttaneet ehjät ja ulkonemaltaan sopivat nastatkaan tekemään niistä minkäänlaisella jäällä hyviä.
Kaupungin jäättömyys ja maaseudun jäisyys ovat jatkuva ihmetyksen ja kiistojen aihe. Omien havaintojen mukaan kaupungissa on talvella aina jäätä, maalla ei, sitä vähemmän mitä pohjoisemmaksi mennään.
Kunnon maaseudulla on aina tilaa ajella, kääntymiseen ja pysähtymiseen voi alkaa himmailla vaikka kilometrin päässä. Kunnon ennakoinnilla voi ajella vaikka kesärenkailla, kun ei ole toisia autoja törmättävänä ja tiet pysyvät paikoillaan. Kaupungissa sen sijaan on paljon muita autoja, joiden kuljettajajien mielestä äkkinäiset liikkeet ovat elämän tiesuola. Kääntymiseen riittää yksi vilkautus kesken käännöksen, pysähtymiseen ei tarvita edes sitä. Lisäksi on liikennevaloja ja jalankulkijoita, jotka pakottavat suunnittelemattomiin pysähdyksiin, ja kaikista pysähdyksistä pitää vielä päästä liikkeelle kyseisestä kohdasta eikä pidon hakuun ole tilaa.
Summana kaupungissa tarvitsee parempia renkaita, oli ne sitten nastallisia tai nastattomia.
Testien perusteella moni ajaa aika huonoilla renkailla. Eilen näin auton jossa oli Nokian Hakkapeliitta 2:t (markkinoilla vm. 2000-2003) joista oli poistettu nastat. Sitten voisi miettiä myös sitä että olisiko kesällä leveä matalaprofiilirengas sellainen millä saisi lisäturvaa esimerkiksi nopeisiin väistöihin?
Ihan tavallinen arkijärki auttaa usein pidemmälle kuin testivoittajatuote. Oliko se sanonta jotenkin niin että nelivetoisen saa jumiin sellaiseen paikkaan minne kaksivetoisella ei edes pääse lähelle?
Joka tapauksessa, nopeudesta 25% pois tarkoittaa pysähtymismatkasta 50%, plus se että ehtii havainnoida tapahtumat paremmin. Toisten äkkinäisiä tempauksia ei aina voi ennakoida, mutta ennakoivalla asenteella pärjää oikein hyvin. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon että enemmistö liikennevahingoista ajetaan kesällä kesärenkailla.
Aihe on lopulta aika vaikea kun pitäisi oikeastaan istua kyydissä seuraamassa ajotapahtumia. Erilainen aihe kuin se paljonko tehoa tarvitaan turvallisiin ohituksiin, kun lisäksi huomioidaan että ylinopeus on kiellettyä niin tyhjällä tiellä kuin ohituksissakin. Vai onko turvallisinta jättää ohittamatta ja noudattaa turvaväliä? Tosin tämänkin järkeilyn pilaa sitten se joka ilmestyy lähes takapuskuriin roikkumaan.
Liittyen sekä talvi- että kesärenkaisiin: miksi renkaiden paikkaa autossa pitäisi välillä vaihtaa? Tarkoitetaanko vain eturenkaat taakse - takarenkaat eteen vaihtamista vai myös puolen vaihtamista? Minulla Teslassa on takana leveämmät renkaat kuin edessä, joten niitä ei voi ristiin vaihtaa. Renkaat näyttävät kuluvan enemmän sisä- kuin ulkoreunasta. Olisiko ideaa vaihtaa rengas ympäri vanteella eli sisäreuna ulkoreunaksi ja jos pyörimissuunta on määrätty, niin sitten myös vanteineen puolelta toiselle. Pitäisi liikkeessä teettää ja tasapainoituskin pitäisi tehdä uusiksi.
Yleensä aina renkaanvaihdon yhteydessä vaihdetaan niiden paikkaa akselien kesken, mutta ei puolelta toiselle. Etuvetoinen etumoottorinen auto kuluttaa varmasti eturenkaita enemmän, muut tekniikat sitten vaihtelevammin. Jotkut taitavat tehdä niin, että eivät vaihda paikkoja ja ostavat aina kaksi rengasta kerralla ja niin Teslassakin pitänee menetellä. Yleensä ei turhia rengastöitä kannata tehdä, renkaat ja vanteet kärsivät ja tasapainokaan ei ole pomminvarmaa.
Jos renkaat eivät kulu tasaisesti, pyöränkulmat ovat pielessä. Teslan ripustuksista olemmekin saaneet lukea. Voi tosin olla, että sähkiksen jatkuva polkeminen kuluttaa renkaita tuollain, rajuissa kiihdytyksissä pyöränkulmat muuttuvat vaikka ovat perusasetuksiltaan oikeat. Kaarreajo on toinen renkaita epätasaisesti kuluttava juttu ja joskus sitä varten säädetään kulmat sisäreunaa kuluttaviksi.
Matkailuautoni kulutti kesärenkaita enemmän oikealta kuin vasemmalta puolen. Ne vaihdoin myös puolelta toiselle, kun mitään suuntamerkintöjä ei ole. Etuvetoisessa autossa on leveä taka-akseli, joka seikkailee talvella jääuria ylös ja alas, kun molemmat puolet eivät yhtäaikaa sovi koskaan uriin. Niinpä nastat ovat saaneet takana kyytiä toisin kuin edessä, joten nastarenkaita ei kannata siinä vaihtaa akselilta toiselle. Nastarenkaiden pyörimissuuntaa ei saisi muuttaa vaikka rengas sen sallisi, voivat nastat löystyä.
@Karrette kirjoitti:
No mitä sinä pohtisit? Oliko Lönkka urainen edes alunperin? Mitä "ohiajomelusta" kaupungin kaduilla ja nopeuksilla? Pöliseekö tuolla lyhyellä pätkällä hiekoitus enemmän kuin nastat, vai mitä tarkoitit?
Miten nuokin nyt liittyivät toisiinsa?
Tosiaan ja Lönkkahan oli pääkaupungin ytimessä. Vaikea löytää taas asiayhteyttä siltäkin osin.
Entäs jos olisi ollut kulunut nastarengas ja kulunut kitkarengas verstailussa? Eikös se olisi oikeasti kuvaavampi vertailu? Minusta uusi on uusi, vaikka sitten kitkakin. Jotenkin sen nyt luulisi arkijärjen kertovan.
Niin?
Mihin kilsoihin nähden siis? Tarkoitit siis minimitasolle kulumista, mutta mitkä oli lähtömillit, nekin vaihtelee renkaittain tietysti. Entäs rengaittesi kovettuminen jne. Vanha kun on vanhaa, nastarenkaillakin.
Joko joku on summannut eri testit? TM:n, Moottorin ja Tuulilasin siis.
Mitkä koot noissa Moottorin ja Tuulilasin testeissä oli yleensäkin?
Tuulilasin 10/2023 kitkarengasvertailussa oli 225/45 R17 renkaat.
Moottorin 9/2023 talvirengasvertailussa oli 205/55 R16 renkaat.
Jo vain. Mikään ei tosin estä käyttämästä tavallista arkijärkeä vaikka ajaisi nelivetoista testivoittajarenkailla. Eivät nämä valinnat ole toisiaan poissulkevia.
Ja sitten kun ennakointi ei onnistunut, myös törmäysnopeus jää pienemmäksi. Tästä saa jopa palkkaakin alentuneen kulutuksen muodossa.
Ei, vaan kun kerran on päätetty seurata liikennettä, huomataan tilanteen muuttuvan jatkuvasti. Aivan samoin kuin tavoittaessamme edellä ajavan harkittiin itse ohittaako vai ei, myös takana tulevan tavoittaessa tilanne muuttuu ja harkitaan jatkotoimenpiteet. Jälkimmäisessä voi hyödyntää sitä etua, että jos itse ajaa rajoitusnopeutta tai juuri puuttumiskynnyksen alapuolella ja toinen tavoittaa silti, tällöin takanatulevalla on suurella todennäköisyydellä mahdollisuus käyttää ylinopeutta myös ohituksen aikana.
Niin ei tietenkään saa tehdä, mutta hyvin todennäköisesti niin tapahtuu ja siihenkin voi varautua. Toki pitää myös varautua napsauttamaan cruise pois päältä hetkeksi jos ohitus on osumassa takana ajavan valinnan perusteella hankalaan paikkaan. Tässä tilanteessa helpottaa omaa toimintaa, jos Ohituksen Uhrit r.y. jäsenkortti ei ole voimassa.
Mitkä tahansa talvirenkaat voi asentaa silloin kun kokee niitä tarvitsevansa. Perheen autojen ensimmäimen renkaanvaihto ensimmäiselle liukkaalle ja viimeisen renkaanvaihdon kesärengaskelien loppuessa niin on joka aamu on ainakin yksi keliin sopiva auto tulipa taivaalta mitä tahansa.
Täällä on yhdessä autossa talvirenkaat koska emme ole riskinottohaluisia.
On myös Michelin Alpin Keski-Euroopan kitkan tapaan eri tuote kuin pohjoismainen talvirengas.
Onhan sitä, ja etenkin kaupungista maaseudulle siirryessä.
Luistinrata on myös testijärjestelyn kannalta hyvä valinta. Alijäähtynyt vesi märällä polannejäällä on myös liukas ilman kunnon talvirenkaita, mutta sellaisen pinnan ylläpito vakaana läpi koko mittaussarjan olisi toivottoman vaikeaa.
Testin ansiosta tiedämme myös, että jääpinnalla kulunutkin nastarengas voittaa kuluneen kitkarenkaan. KAIKKI renkaat siis heikkenevät kuluessaan, mikä ei isommin yllätä.
Tämä kannattaa muistaa, ettei tule houkutusta yrittää säästää vanhoja talvirenkaita loppuun ajamalla. Ellei niitä halua myydä 6-7 millisinä muiden riesaksi eikä raski luopua niistä sen jälkeenkään, kannattaisi harkita vanhojen renkaiden viimeisten millien käyttöä kesäkelissä, toki kuluneen talvirenkaan vesiliirtoherkkyys ymmärtäen.
Minun kokemuksen mukaan kitkan voi ajaa 2mm pintaan mutta nastat kovettuu sen verran, ettei pinta juuri ohennu. Siksi olin ihmeissäni 4mm nastarenkaista joissa nastat vielä tallella.
Jouduin lehden puolella blokkilistalle, joten täytyy kommentoida tänne sama mitä yritin sinne. Nastarenkaissa tahtoo käydä juuri niin, että nastat katkeavat, kuluvat tai irtoavat tiettyyn pintaan mennessä ja se on ennen 4 mm kulutuspintaa. Ei se kovettumisesta johdu ainakaan itselläni. Taas on nurkassa 6 mm kulutuspinnalliset nastarenkaat, joissa nastat ovat kärsineet, vaikka ajotapani on rauhallista verkkaisempi. Viime talvenakin niillä ajoin ja vain peilijäällä oli ongelmia. Nastat eivät enää pure, mutta rengas toimii muuten.
Vanteita kun olen katsellut, moniin saa tuollaisia hyväkuntoisia mutta vähänastaisia renkaita mukaan. Osa voi olla pilalle ajettuja, osassa ei nastat ole pysyneet kuin tiettyyn millimäärään. Nastat nyppien voisi jatkaa vuosia kesäkäyttöä, jos tyytyy ajotuntumaan.
Mutta millä kelillä kitkat ajaisi kahteen milliin? Sellainen voi olla sateella liponen.
Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!
Ei voi, renkaat on hotellissa, vaihtopäivä 18.10.2023 kelistä riippumatta.
Sama täällä. En tiedä onko kyseessä edes blokkilista kun asiallisia kirjoituksia jätetään julkaisematta, samalla kun osa julkaistuista kirjoituksista näyttäisivät olevan vain se kopio-osuus jonkun toisen kirjoituksesta mihin jonkun piti vastata.
Ensimmäinen versio viittaa siihen että ei siitä sakkoa kirjoiteta jos lähtee syyskuussa lentokentälle nastarenkailla ja tulee takaisin pidemmältä lomalta sitten kun epäilee olevan jo lunta maassa. "Tarvitsevansa" riippuu monesta tekijästä. Joku "tarvitsee" nastoja kun ensimmäisen kerran on nurmikko kuurassa.
Jos taas oikeasti tarvitsee talvirenkaat ajamiseensa, niin kitkaversiot saisi laillisesti alle jo syyskuun lopussa, kun taas nastarenkaista pitäisi hyvin ennakoimalla taas "selittää" konstaapelille, jos valvontaa suoritetaan.
Luin Teknikens Världin talvirengastestin, kun nyt mietin milloin laitan kitkat alle. Vesiliirtoon joutuu pohjoismaisilla talvirenkailla 9 mm vesilammikossa alkaen 55,1 km/h nopeudella, kun keskieurooppatalvirenkaalla raja on 78 km/h. Nämä nopeudet koskevat ihan uusia renkaita. Ajan vielä siis kesärenkailla kun on melko lämmintä ja vettä sataa ajoittain aika paljon.