@tracktest kirjoitti:
Autoja en ole koskaan rakastanut, mutta elämäni nainen sai kaiken rakkauden. Nauttikaa yhteisestä elämästänne niin pitkään kuin voitte. Noin vuosi sitten menetin elämäni naisen äkilliseen sairauskohtaukseen. 36 vuotta kestänyt yhteinen taival päättyi, kuin veitsellä leikaten. Elän edelleen surun keskiössä tietäen, että jonain päivänä näemme taas. Surun ymmärtää vain saman surun kokenut ja kaikilla on surun käsittelyyn oma aikansa.
Ikävä kuulla. Myöhäinen osanottoni koska sain tietää asiasta vasta nyt.
Noin pitkään saman ihmisen rinnalla kuljettuaan ei edes ehjä mieli terveessä ruumiissa estä yksinäistä paritonta kaipaamasta pariaan.
Siitä huolimatta, tee surutyösi kuten se sinulle sopii. Ja muista että
Meidän jokaisen täytyy kuolla yhtenä päivänä.
Mutta jokaisen päivän sitä ennen me saamme elää.
@FARwd kirjoitti:
Täällä on menty kahden avaimen varikkotaktiikalla jo vuosia: teleskooppiavaimella pultit löysälle, muuten pulttien pyörittely ja kiristys hoituu ristikkoavaimella kätevimmin, ainakin jollei omista akkupulttikonetta tai akku hyytyy kesken.
Molemmat ovat hyllyssä, mutta nykyisin verkkokäyttöinen myös pysyy hyllyssä renkaanvaihdon ajan. Akkukoneella täydellä momentilla pultit auki ja pienimmällä rajoitusmomentilla takaisin kiinni. Näyttää menevän lähelle 100 Nm, eli kiristysvaraa momenttiavaimelle jää juuri sopivasti varttikierros. Muovisuojahylsy suojaa vanteiden maalipinnan pultinreikien tienoilla.
Meillä pyritään ostamaan käytännöllisiä lahjoja. Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi momenttiavaimen väännettyäni vanhan appiukolta ennakkoperintönä saamani syksyn renkaanvaihdossa hajalle.
Olen samaa mieltä aiemman kommentin kanssa, ettei renkaanvaihto ole miehekkyyden mitta. Minä vaan olen sen verran hätäinen että teen mieluummin itse kun homma käy kotona nopeammin ja samalla tulee tehdyksi muutama rutiinitarkistus.
Täällä myös suojattu ohutseinämäinen vannehylsy kiinnitettynä ristikkoavaimen 1/2" karaan. Vähentää pulttien pyöristymisriskin ohella myös turhaa arvontaa, että "mikäs näistä hylsypäistä olikaan se oikea koko?"
Muutaman kerran tien päällä raskaan kaluston pyörää vaihtaneena voin myös vakuuttaa, että metrin jatkovarrella "maastavedolla" kehittää paljon suuremman vääntömomentin tiukkaan pulttiin, kuin varren päällä hyppimisellä - ainakaan meikäläisen massalla. Ja nilkat säilyy paremmin ehjinä.
TM laittaa taas oikein kunnolla mutua liikkeelle. Jo testin renkaan kokovalinta on hauska. Valitaan golfkokoiset, kun niitä menee niin paljon. Mutta toisaalta sanotaan, ettei koolla ole väliä. Koollahan on väliä, sen näkee liikenteessäkin kun isoissa ei ole edes nastoja talvella. Ja profiili ja leveys vaikuttavat pienemmissä. Vaikka voihan olla, että testirenkaita saa vain tietyn kokoisina ja suurempi koon muutos vaihtaa myös mallin.
@Late1969 kirjoitti:
TM laittaa taas oikein kunnolla mutua liikkeelle. Jo testin renkaan kokovalinta on hauska. Valitaan golfkokoiset, kun niitä menee niin paljon. Mutta toisaalta sanotaan, ettei koolla ole väliä. Koollahan on väliä, sen näkee liikenteessäkin kun isoissa ei ole edes nastoja talvella. Ja profiili ja leveys vaikuttavat pienemmissä. Vaikka voihan olla, että testirenkaita saa vain tietyn kokoisina ja suurempi koon muutos vaihtaa myös mallin.
TM sanoo näin: ”Jos rengas on hyvä jossain koossa, se on hyvä toisessakin koossa. Huonot renkaat eivät muutu hyviksi autoa tai kokoa vaihtamalla.”
Kun nyt vaihdoin talvirenkaat alle, niin nautinnollisen hiljaiset ne ovat. Melkein voisi sanoa että tuntuu kuin ajaisi premium-autoa. Rengasmerkin vaihtaminen toiseen jossa on testatusti erilaiset ominaisuuksien painotukset oli tietoinen valinta, mutta rengastyyppi pysyi samana, nastattomana.
Eivät ne hiljaiset renkaat teiden kulumisuria sentään kohota eli korjaa, mutta hiljaisuus tarkoittaa että ne ajoneuvojen yksilötasolla vähentävät kulumista.
@Quu kirjoitti:
Hiljaiset ovat nämä testivoittaja renkaat, se vaan ei ole tae pidosta tiukanpaikantullen.
Testeissä on joskus ollut melko isojakin eroja jarrutuksessa suolatulla eli märällä asfaltilla, 7 metriä parhaan (kitkarengas) ja huonoimman (kitkarengas) välillä viime vuoden testissä.
Sitten tietty vielä sitä sileän jään jarrutusta pidetään kriittisenä. Siinä osiossa viime vuoden vertailussa Nordman 8 nasta jarrutti jäällä metrin pidempään kuin Michelinin kitka.
Onhan noissa eroja, mutta testien huonoja puolia on kaksi. Miten isot erot on verrattuna ihan uusien renkaiden tuloksiin kahden talven jälkeen, ja paljonko on eroa kun kantatie 66:lla iskee tavanomaisissa talviolosuhteissa jarrut pohjaan maantienopeudella kun rekka tulee vastaan ja huomaa että mummo potkukelkalla meinaa jäädä liian ahtaaseen rakoon? Eli käytännössä, eikä siis siellä hoidetulla jääradalla missä haetaan suorituskyvyn eroja 10 cm tarkkuudella.
Selkeästi kuulee pääkaupunkiseudulla että nastarenkaat valinneet eivät ole malttaneet odottaa marraskuuta, tai sitä että Tieliikennelain 106 § mukaisesti tarvitaan renkaissa liukuesteitä (muutoin kuin mielikuvatasolla).
Mitä oikeastaan tarkoitetaan sillä "sää tai keli sitä edellyttää." Jos jalankulkijan kengälle ei ole liukasta (mutta pipoa käyttää mieluusti), niin onko ok ajaa autolla lumiketjuilla tai nastoilla?
@Late1969 kirjoitti:
TM laittaa taas oikein kunnolla mutua liikkeelle. Jo testin renkaan kokovalinta on hauska. Valitaan golfkokoiset, kun niitä menee niin paljon. Mutta toisaalta sanotaan, ettei koolla ole väliä. Koollahan on väliä, sen näkee liikenteessäkin kun isoissa ei ole edes nastoja talvella. Ja profiili ja leveys vaikuttavat pienemmissä. Vaikka voihan olla, että testirenkaita saa vain tietyn kokoisina ja suurempi koon muutos vaihtaa myös mallin.
Testattu 205-55-16 koko on käytössä todella laajalla skaalalla eri kokoisissa autoissa. Esim MB C- sarjan S/W 204:n tuo koko on varsin hyvä talvikäyttöön.
Katsotaan sitten kun testikalustokin pystytään vaihtamaan esim.ID3 tai ID4 mikä järjestys renkailla sitten on.
@tracktest kirjoitti:
Autoja en ole koskaan rakastanut, mutta elämäni nainen sai kaiken rakkauden. Nauttikaa yhteisestä elämästänne niin pitkään kuin voitte. Noin vuosi sitten menetin elämäni naisen äkilliseen sairauskohtaukseen. 36 vuotta kestänyt yhteinen taival päättyi, kuin veitsellä leikaten. Elän edelleen surun keskiössä tietäen, että jonain päivänä näemme taas. Surun ymmärtää vain saman surun kokenut ja kaikilla on surun käsittelyyn oma aikansa.
Ikävä kuulla. Myöhäinen osanottoni koska sain tietää asiasta vasta nyt.
Noin pitkään saman ihmisen rinnalla kuljettuaan ei edes ehjä mieli terveessä ruumiissa estä yksinäistä paritonta kaipaamasta pariaan.
Siitä huolimatta, tee surutyösi kuten se sinulle sopii. Ja muista että
Meidän jokaisen täytyy kuolla yhtenä päivänä.
Mutta jokaisen päivän sitä ennen me saamme elää.
Kiitos noista sanoista! Toinen joutuu kokemaan rakkaimman lähdön, se on pitkässä suhteessa väistämätön. Kävin lähellä henkistä romahduspistettä, mutta selvisin ajan kanssa. Tämän kokemuksen myötä on helpompi ymmärtää toisen saman kokeneen tuska, joka tästä kaikille aiheutuu. Toipumiseen menee meillä kaikilla oma aikansa. Yhteinen aikamme oli antoisa ja rakkauden täyteinen, näissä muistoissa on helpompi jatkaa taivalta eteenpäin.
En tiennyt olisiko tämä aihe kuulunut sähköautoihin, vai tämän otsikon alle. Mutta kun luin aiemmin 740GLE:n kommentteja - tässä osiossa - kuinka varustautua renkaiden vaihtoon kotona, niin päättelin nopeasti, että tännehän se!
Olitko 740GLE tietoinen, että sähköauton joskus sitten ostaessasi saattaa tuo kotona vaihtaminen olla riskihommaa? Tai ei se ole silloin, jos tunkkinosturin lisäksi hankit hallinosturin sähkäriä varten. Pulttipyssy ei happane sentään.
Asiantuntevilta tahoilta olen kuullut, että tunkilla yhdestä nurkasta nostettaessa saattaa auton pohjassa olevat akut vääntyä rikki! Sen jälkeen ei edes vakuutus korvaisi niiden rikkoutuneiden tilalle uusia, eli suht. kallis paukku olisi. Kun autokantamme siis sähköistyy, sen enempi pizneztä on tiedossa rengasfirmoille ja aikataulut senkuin kasaantuu....
Tähän saa sitten kaikkein asiantuntevimmat tahot, eli TM:n keskustelupalstalaiset, kertoa sen totuuren. Tai käsityksensä nyt ainakin.
@Kumppani kirjoitti:
Asiantuntevilta tahoilta olen kuullut, että tunkilla yhdestä nurkasta nostettaessa saattaa auton pohjassa olevat akut vääntyä rikki!
Juupa juu. Eipä vielä ole tullut vastaan autoa, jota ei voisi oikeasta nostopaikasta nostaa asiaankuuluvalla tunkilla. Enkä kyllä usko sähköautojen muuttavan tätä asiaa mihinkään. Toki vastoin ohjeita toimimalla saa vaikka mitä vahinkoa aikaan. Tuskinpa polttomoottoriautokaan tykkää jos sen tunkkaa ylös keskeltä bensatankkia.
Minä olen kuullut Kumppanin huhusta version, jonka mukaan ongelmana olisi sähköautojen paino. Kotimekaanikkojen bilteman alennuskorista haetut tunkit on alimitoitettu painaville autoille.
Sitä en vielä ole hoksannut, miksi renkaiden vaihdossa pitäisi käyttää kelvottomia työkaluja.
Jos sähkiksissä on niin veltto kori, ettei se kestä nostamista, saako rotvallille ajaa pyörän kerrallaan?
Nostohuhussa taisi olla kyse siitä, ettei tunkkia saa lykätä auton alle tuosta vain, vaan pitää nostaa oikeasta kohdasta. Onnistuuko se varmemmin kotitallissa vai rengasliikkeessä, voi olla toinen juttu.
Teknisissä tiedoissa luvataan 542Nm avattaessa. Onkohan minun koneessa jokin vika, mutta kuulosuojat päässä pyöränpultit ei aukea 10-15sec päristyksellä täydellä akulla?
Koska asun omakotitalossa, minulla on erikseen lukittu rengasvarasto pyörävaraston takana, noin 1,5 x 3m tilaan mahtui kolmen auton pyörät mutta nykyään on vain kaksi autoa ja pidän tilassa kesäisin lumikolia yms.
Bemarin pyöränvaihto on melkoista kikkailua, nostopaikat on merkitty muovisilla 3x5cm laatikoilla joiden keskelle pitää osua siihen tehdyllä palalla jota nostetaan hallitunkin kupissa. Taitavat rengasliikkeissä nostaa koko helmasta, muovikuppi jää puristuksiin sinne väliin.
Volvon pyöränvaihto on tähän verrattuna helppoa, kaksi nostokohtaa, joista etummaisesta tunkkaamalla nousee koko kylki. Aika sähäkkää hommaa yhdellä nostolla. Löysään pultteja puoli kierrosta kun pyörät on vielä maassa, olen käyttänyt löysäämiseen pitkää momenttiavainta koska 60cm vääntövarsi. (Momenttiavainta ei saisi käyttää ainakaan kiinnijuuttuneiden pulttien avaamiseen). En ole mikään kukkakeppi mutta tavallisella räikällä pultit on tiukassa. Noston jälkeen avaan ja kiinnitän pultit akkukoneella ja kiristän lopuksi momenttiavaimella 140Nm kun pyörät on taas maassa.
@tracktest kirjoitti:
Autoja en ole koskaan rakastanut, mutta elämäni nainen sai kaiken rakkauden. Nauttikaa yhteisestä elämästänne niin pitkään kuin voitte. Noin vuosi sitten menetin elämäni naisen äkilliseen sairauskohtaukseen. 36 vuotta kestänyt yhteinen taival päättyi, kuin veitsellä leikaten. Elän edelleen surun keskiössä tietäen, että jonain päivänä näemme taas. Surun ymmärtää vain saman surun kokenut ja kaikilla on surun käsittelyyn oma aikansa.
Ikävä kuulla. Myöhäinen osanottoni koska sain tietää asiasta vasta nyt.
Noin pitkään saman ihmisen rinnalla kuljettuaan ei edes ehjä mieli terveessä ruumiissa estä yksinäistä paritonta kaipaamasta pariaan.
Siitä huolimatta, tee surutyösi kuten se sinulle sopii. Ja muista että
Meidän jokaisen täytyy kuolla yhtenä päivänä.
Mutta jokaisen päivän sitä ennen me saamme elää.
Kiitos noista sanoista! Toinen joutuu kokemaan rakkaimman lähdön, se on pitkässä suhteessa väistämätön. Kävin lähellä henkistä romahduspistettä, mutta selvisin ajan kanssa. Tämän kokemuksen myötä on helpompi ymmärtää toisen saman kokeneen tuska, joka tästä kaikille aiheutuu. Toipumiseen menee meillä kaikilla oma aikansa. Yhteinen aikamme oli antoisa ja rakkauden täyteinen, näissä muistoissa on helpompi jatkaa taivalta eteenpäin.
Otan osaa. Ikävä kuulla että olet joutunut kohtaamaan suuren surun. Voimia ja jaksamista.
Juupa juu. Eipä vielä ole tullut vastaan autoa, jota ei voisi oikeasta nostopaikasta nostaa asiaankuuluvalla tunkilla. Enkä kyllä usko sähköautojen muuttavan tätä asiaa mihinkään.
Vaan kun kyse ei ollutkaan polttisautoista ja "niin kuin aina ennen". Sähkikset kuulostaisivat tuovan selvästi lisää vaikeusastetta omatoimivaihtajalle. Tai pähkittävää, tai riskiä tms.
Tuskinpa polttomoottoriautokaan tykkää jos sen tunkkaa ylös keskeltä bensatankkia
Olen samaa mieltä ehdottomasti. Mutta jos keskittyisit aiheeseen "renkaanvaihto sähköautojen kannalta", kiitos. Niissäkin lienee perinteiset "tunkki tähän" -koloset pohjassa (paremmat, huonommat, selvät tai epäselvät jne)? Tai hallinosturin. Onko sinulla parempaa tietoa vaikkapa?
Tarkentakaa ihmeessä, mutta VW suosittelee vaihtamaan ID:n renkaat liikeessä mielummin kuin kotona. Voisin kuvitella että liittyy auton rakenteeseen eikä siihen, että aiemmin polttikseensa itse vaihtaneiden taidot yhtäkkiä vain katoaisivat, kun vaihtoivat sähkikseen.
Tai no, teoriassa joku on saattannut onnistua pohja-akkunsa vääntämään vain siksi, ettei ole tarkistanut tunkin oikeaa paikkaa ja nostanut silti. Ihan siinä missä polttiksien renkaanvaihtajille on aikojen saatossa jollekulle sattunut mitä lie pellin vääntymistä.
"Sähköauton pohjassa oleva ajoakku voi rikkoutua, mikäli sähköauto nostetaan renkaanvaihdon yhteydessä ilmaan väärästä nostokohdasta tai muuten väärällä tavalla, varoittaa Tekniikan Maailma."
Joku voisi tulkita, ettei homma ole "idiootin" juttu muutenkaan? Ja "rikkihän voi mennä polttiskin" jne. Onko kyse vain ja ainoastaan siitä, että sähkiksellä moka tulee todella kalliiksi?
Mutta jos oikea nostopaikka löytyy ja jopa selvästi pohjasta, niin mikä on "vääränlainen tunkki" sitten? Niinpä "TM kertoo pohtineensa sähköauton tunkkaamisen aiheuttamaa ajoakun rikkoutumisriskiä perusteellisesti ja tulleensa toistaiseksi siihen tulokseen, ettei varmaa vastausta riskeistä vielä tiedetä".
"Sen lisäksi, että rengasliikkeessä tiedetään, mistä painavan sähköauton voi nostaa ilmaan, he myös tietävät oikeat kiristysmomentit."
Ehkä tietävät ehkä ei. Minulla on yksi rengasliike ollut jo reilu 10 v. pannassa kun siellä kiristettiin 20 kpl pyöränpultteja pilalle.
Juupa juu. Eipä vielä ole tullut vastaan autoa, jota ei voisi oikeasta nostopaikasta nostaa asiaankuuluvalla tunkilla. Enkä kyllä usko sähköautojen muuttavan tätä asiaa mihinkään.
Vaan kun kyse ei ollutkaan polttisautoista ja "niin kuin aina ennen". Sähkikset kuulostaisivat tuovan selvästi lisää vaikeusastetta omatoimivaihtajalle. Tai pähkittävää, tai riskiä tms.
Tuskinpa polttomoottoriautokaan tykkää jos sen tunkkaa ylös keskeltä bensatankkia
Olen samaa mieltä ehdottomasti. Mutta jos keskittyisit aiheeseen "renkaanvaihto sähköautojen kannalta", kiitos. Niissäkin lienee perinteiset "tunkki tähän" -koloset pohjassa (paremmat, huonommat, selvät tai epäselvät jne)? Tai hallinosturin. Onko sinulla parempaa tietoa vaikkapa?
Tarkentakaa ihmeessä, mutta VW suosittelee vaihtamaan ID:n renkaat liikeessä mielummin kuin kotona. Voisin kuvitella että liittyy auton rakenteeseen eikä siihen, että aiemmin polttikseensa itse vaihtaneiden taidot yhtäkkiä vain katoaisivat, kun vaihtoivat sähkikseen.
Tai no, teoriassa joku on saattannut onnistua pohja-akkunsa vääntämään vain siksi, ettei ole tarkistanut tunkin oikeaa paikkaa ja nostanut silti. Ihan siinä missä polttiksien renkaanvaihtajille on aikojen saatossa jollekulle sattunut mitä lie pellin vääntymistä.
"Sähköauton pohjassa oleva ajoakku voi rikkoutua, mikäli sähköauto nostetaan renkaanvaihdon yhteydessä ilmaan väärästä nostokohdasta tai muuten väärällä tavalla, varoittaa Tekniikan Maailma."
Joku voisi tulkita, ettei homma ole "idiootin" juttu muutenkaan? Ja "rikkihän voi mennä polttiskin" jne. Onko kyse vain ja ainoastaan siitä, että sähkiksellä moka tulee todella kalliiksi?
Mutta jos oikea nostopaikka löytyy ja jopa selvästi pohjasta, niin mikä on "vääränlainen tunkki" sitten? Niinpä "TM kertoo pohtineensa sähköauton tunkkaamisen aiheuttamaa ajoakun rikkoutumisriskiä perusteellisesti ja tulleensa toistaiseksi siihen tulokseen, ettei varmaa vastausta riskeistä vielä tiedetä".
Minä olen vaihtanut pyörät Teslaan eikä mitään eroa polttisautoon. Nostokohdat on merkitty selvästi.
Minäkin olen niin nössö, että fuskaan lukemalla käyttöohjeen ensin. Kyllä pyörän vaihto käsityökaluilla ohjeistetaan ihan selkeästi myös 2.5-tonnisen patteriauton käyttöohjeessa
Lisää työkaluja saatetaan tarvita kun ainakin tässä yhdessä tapauksessa kynnykset on koteloitu ulkopinnaltaan virtaviivaisiksi ja nostokorvakkeet ovat jälleen kerran irrotettavien luukkujen takana piilossa vanhan W124 faceliftin tapaan. Parikin eri korkuista pehmikekäpälää on tallissa valmiina hallinosturia varten, ettei tarvitse rouhia maalia pois edes näkyvillä olevasta nostokorvakkeesta, mutta manuaalin kuvien perusteella sivulta 334 eteenpäin ei ole mitään takeita että reilu kämmenen kokoinen tunkin nostokouran kumisuoja mahtuisi kynnyksessä olevasta kolosta nostokorvakkeeseen saakka jäämättä kynnysmuovin varaan kantamaan. Jos ei mahdu, sitten pitää hankkia tuohonkin jokin sopiva adapteripalikka. Vaihtamaanhan niitä joutuu jo nytkin kun isompi suojapalikka ei mahdu kaikkien autojen kynnyksen alle ja pienempi ei taas suojaa korkeampien autojen eri muotoista nostokorvaketta.
Eiköhän tästäkin selvitä tehtaan ohjeita noudattaen. Jos ei muu auta, niin automallikohtaisesta alkuperäistunkista rälläköidään auton nostokorvakkoon sopiva osa irti ja hitsataan siitä adapteri hallitunkkia varten. Autonvalmistajien tajoamat kierrettävät saksitunkit ovat joka tapauksessa kapasiteettinsa ylärajoilla näiden tonnikeijujen kanssa, joten parempi silti nostaa tukevilla vehkeillä, mutta tietenkin oikeasta paikasta.
@740 GLE kirjoitti:
Minäkin olen niin nössö, että fuskaan lukemalla käyttöohjeen ensin. Kyllä pyörän vaihto käsityökaluilla ohjeistetaan ihan selkeästi myös 2.5-tonnisen patteriauton käyttöohjeessa
Lisää työkaluja saatetaan tarvita kun ainakin tässä yhdessä tapauksessa kynnykset on koteloitu ulkopinnaltaan virtaviivaisiksi ja nostokorvakkeet ovat jälleen kerran irrotettavien luukkujen takana piilossa vanhan W124 faceliftin tapaan. Parikin eri korkuista pehmikekäpälää on tallissa valmiina hallinosturia varten, ettei tarvitse rouhia maalia pois edes näkyvillä olevasta nostokorvakkeesta, mutta manuaalin kuvien perusteella sivulta 334 eteenpäin ei ole mitään takeita että reilu kämmenen kokoinen tunkin nostokouran kumisuoja mahtuisi kynnyksessä olevasta kolosta nostokorvakkeeseen saakka jäämättä kynnysmuovin varaan kantamaan. Jos ei mahdu, sitten pitää hankkia tuohonkin jokin sopiva adapteripalikka. Vaihtamaanhan niitä joutuu jo nytkin kun isompi suojapalikka ei mahdu kaikkien autojen kynnyksen alle ja pienempi ei taas suojaa korkeampien autojen eri muotoista nostokorvaketta.
Eiköhän tästäkin selvitä tehtaan ohjeita noudattaen. Jos ei muu auta, niin automallikohtaisesta alkuperäistunkista rälläköidään auton nostokorvakkoon sopiva osa irti ja hitsataan siitä adapteri hallitunkkia varten. Autonvalmistajien tajoamat kierrettävät saksitunkit ovat joka tapauksessa kapasiteettinsa ylärajoilla näiden tonnikeijujen kanssa, joten parempi silti nostaa tukevilla vehkeillä, mutta tietenkin oikeasta paikasta.
Vaihdoinpa tässä syksyllä talvirenkaat vielä tuotakin painavampaan mersuun. Siihen on laitettu hienosti kiinteästi noin 5 senttiä halkaisijaltaan olevat kumitutit jo tehtaalla jokaiseen nostopaikkaan, jotka käyvät suoraan sekä auton omalle- että hallitunkille ilman mitään välikappaleita.
Minäkin olen niin nössö, että fuskaan lukemalla käyttöohjeen ensin
No tottakai!
Mutta ei se ollut pointtini sekään. Huoltofirmassa käydyn keskustelun perusteella sähkärin ohjekirjassa saatetaan kuulemma sanoa, että vaihda vain, mutta älä vaan nosta nurkka kerrallaan ylös, vaan koko auto ilmaan, ettei akku väänny.
Tuohon minä haluaisin keskittää aihetta, ei siihen onko keskustelijoilla kivat työkalut, tai ei.
Tiedämme, tai oletamme HR:n selvittäneen Teslansa kanssa tilanteen. Mutta entäpäs, jos ne auton pohjaan merkatut nostokohdat tarkoittavatkin sitä, että ko. kohtaan - joka kulmassa samaan aikaan - tulee laittaa hallinosturin tuki ja sitten nostaa auto kerralla ylös?
@tracktest kirjoitti:
Autoja en ole koskaan rakastanut, mutta elämäni nainen sai kaiken rakkauden. Nauttikaa yhteisestä elämästänne niin pitkään kuin voitte. Noin vuosi sitten menetin elämäni naisen äkilliseen sairauskohtaukseen. 36 vuotta kestänyt yhteinen taival päättyi, kuin veitsellä leikaten. Elän edelleen surun keskiössä tietäen, että jonain päivänä näemme taas. Surun ymmärtää vain saman surun kokenut ja kaikilla on surun käsittelyyn oma aikansa.
Ikävä kuulla. Myöhäinen osanottoni koska sain tietää asiasta vasta nyt.
Noin pitkään saman ihmisen rinnalla kuljettuaan ei edes ehjä mieli terveessä ruumiissa estä yksinäistä paritonta kaipaamasta pariaan.
Siitä huolimatta, tee surutyösi kuten se sinulle sopii. Ja muista että
Meidän jokaisen täytyy kuolla yhtenä päivänä.
Mutta jokaisen päivän sitä ennen me saamme elää.
Kiitos noista sanoista! Toinen joutuu kokemaan rakkaimman lähdön, se on pitkässä suhteessa väistämätön. Kävin lähellä henkistä romahduspistettä, mutta selvisin ajan kanssa. Tämän kokemuksen myötä on helpompi ymmärtää toisen saman kokeneen tuska, joka tästä kaikille aiheutuu. Toipumiseen menee meillä kaikilla oma aikansa. Yhteinen aikamme oli antoisa ja rakkauden täyteinen, näissä muistoissa on helpompi jatkaa taivalta eteenpäin.
Otan osaa. Ikävä kuulla että olet joutunut kohtaamaan suuren surun. Voimia ja jaksamista.
@Kumppani kirjoitti:
Mutta entäpäs, jos ne auton pohjaan merkatut nostokohdat tarkoittavatkin sitä, että ko. kohtaan - joka kulmassa samaan aikaan - tulee laittaa hallinosturin tuki ja sitten nostaa auto kerralla ylös?
Onko jotain syytä olettaa, että auto pitäisi nostaa neljästä pisteestä yhtäaikaa?
Keskustelupalstalta luettu kommentti tuntemattomaksi jääneen huoltoliikkeen tuntemattomaksi jääneen kaverin mielipiteestä ei vielä ihan riitä vakuuttamaan asiasta.
Minäkin olen niin nössö, että fuskaan lukemalla käyttöohjeen ensin
No tottakai!
Mutta ei se ollut pointtini sekään. Huoltofirmassa käydyn keskustelun perusteella sähkärin ohjekirjassa saatetaan kuulemma sanoa, että vaihda vain, mutta älä vaan nosta nurkka kerrallaan ylös, vaan koko auto ilmaan, ettei akku väänny.
Teslan ja yhden näytteeksi kaivamani Mersun osalta asia selvisi, mutta myönnän etten tunne volkkarin ja sitä kautta myöskään Skodan tilannetta ollenkaan.
Muistan VÄÄRÄSTÄ KOHDASTA nostetun auton vauriosta kertoneen jutun, mutta sehän ei takaa etteikö muitakin vauriomahdollisuuksia olisi? Minuakin kiinnostaisi nähdä lähdeviite auton ohjekirjaan joka suosittelee vain neljän pisteen nostoa tai suorastaan kieltää yhdestä nurkasta nostamisen? Oli tämäkin ennen helppoa, kun sai nostaa etuakseliston keskellä olevasta nostopisteestä etupyörät ylös ja sitten takapyörät yhdellä nostolla tunkin nostokäpälän taka-akselin alle huolella sijoittaen ettei nosta öljyntyhjennyspropusta vaan koko banjon valurungosta. Käyttöautossanikin on vastaavat nostopisteet, mutta myönnän etten jaksa niitä yleensä käyttää koska matalan auton alle ei hallinosturia saa kuin maassa ryömien ja oikeaan nostokohtaan pitää osua tarkasti koska hutinostoilla on jo tässäkin tapauksessa hintansa.
Saako vaikka M880 helposti selville käyttöohjekirjasta, miten Skoda Enyaqin renkaavaihto suositellaan tehtäväksi? Onko sielläkin tuo sama suositus nostaa neljästä pisteestä kerralla ja onko yhden nurkan nostoa neuvottu ollenkaan?
Jos auto pitää kuskata jonnekin renkaanvaihdon mittaisen ajomatkan päähän odottamaan että joku muu vaihtaa renkaat, sitten odottaa renkaanvaihdon ajan että oma auto pääsee työn alle ja sitten odottaa renkaan vaihtoa renkaanvaihdon ajan ja lopulta ajaa takaisin kotiin renkaanvaihdon mittainen aika ja kotona vielä tarkistaa momentit ja rengaspaineet kuitenkin itse ja vielä maksaa tästä kaikesta, niin onhan sen melkoinen rasite vaikka en renkaanvaihtoa erityisen miehekkääksi koekaan. Tallissakin soi taustalla Ylesuomi eikä Rammsstein.
Saako vaikka M880 helposti selville käyttöohjekirjasta, miten Skoda Enyaqin renkaavaihto suositellaan tehtäväksi? Onko sielläkin tuo sama suositus nostaa neljästä pisteestä kerralla ja onko yhden nurkan nostoa neuvottu ollenkaan?
Saa toki, ohjekirja kun löytyy netistä
Ei lue mitään siitä että pitäisi nostaa neljästä nurkasta, eikä eksplisiittisesti niinkään että saisi nostaa vain yhdestä. Ohjeessa puhutaan pyörästä kuitenkin yksikkömuodossa, joten olettaisin että perinteinen tapa nostaa yhtä kulmaa kerrallaan on ihan ok.
*Ruuvaa pultit irti ja aseta ne puhtaalle pinnalle.
Saako vaikka M880 helposti selville käyttöohjekirjasta, miten Skoda Enyaqin renkaavaihto suositellaan tehtäväksi? Onko sielläkin tuo sama suositus nostaa neljästä pisteestä kerralla ja onko yhden nurkan nostoa neuvottu ollenkaan?
Saa toki, ohjekirja kun löytyy netistä
Ei lue mitään siitä että pitäisi nostaa neljästä nurkasta, eikä eksplisiittisesti niinkään että saisi nostaa vain yhdestä. Ohjeessa puhutaan pyörästä kuitenkin yksikkömuodossa, joten olettaisin että perinteinen tapa nostaa yhtä kulmaa kerrallaan on ihan ok.
*Ruuvaa pultit irti ja aseta ne puhtaalle pinnalle.
*Irrota pyörä varovasti.
*Kiinnitä pyörä.
*Ruuvaa pulttia hieman kiinni.
*Laske ajoneuvo alas.
Tuohan on kivaa, että ohjekirja löytyy kaikille. Siellä on myös teksti "Sijoita tunkki nostokohtaan, joka on vaihdettavan pyörän vieressä." Tuo taitaa kertoa, että pyörä kerrallaan saa nostaa.
Nyt kun istun tässä autoliikkeen aulassa juomassa kaakaota, niin olen ihan tyytyväinen ettei tarvitse itse vaihtaa. Siitäkin huolimatta että operaatio kestää matkoineen arviolta 1h 15min.
Kriittistä tälle tyytyväisyydelle on se, että renkaatkin ovat täällä säilössä. Tyytyväisyys menisi miinukselle jos ne pitäisi kelkkoa kyytiin.
Tämän keskustelun nojalla Enyaq pysyy valintaseulassa mukana, mutta EQB:n kohdalle tuli pieni komplikaatio. Ainakin amerikkalaisten iloksi netissä jaettava käyttöohjekirja kehottaa käyttämään auton nostamiseen ainoastaan merkkikohtaista valmistajan hyväksymää tunkkia.
Hempuli saksitunkki tähtilogolla siis kelpaa, mutta Bahcon järeä hallitunkki kunnollisella nostopalikalla näköjään ei
Korin vääntöjäykkyyden säilyttämistä kuvastanee vaatimus pitää ovet ja luukut kiinni operaation aikana.
Ikävä kuulla. Myöhäinen osanottoni koska sain tietää asiasta vasta nyt.
Noin pitkään saman ihmisen rinnalla kuljettuaan ei edes ehjä mieli terveessä ruumiissa estä yksinäistä paritonta kaipaamasta pariaan.
Siitä huolimatta, tee surutyösi kuten se sinulle sopii. Ja muista että
Meidän jokaisen täytyy kuolla yhtenä päivänä.
Mutta jokaisen päivän sitä ennen me saamme elää.
Molemmat ovat hyllyssä, mutta nykyisin verkkokäyttöinen myös pysyy hyllyssä renkaanvaihdon ajan. Akkukoneella täydellä momentilla pultit auki ja pienimmällä rajoitusmomentilla takaisin kiinni. Näyttää menevän lähelle 100 Nm, eli kiristysvaraa momenttiavaimelle jää juuri sopivasti varttikierros. Muovisuojahylsy suojaa vanteiden maalipinnan pultinreikien tienoilla.
Meillä pyritään ostamaan käytännöllisiä lahjoja. Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi momenttiavaimen väännettyäni vanhan appiukolta ennakkoperintönä saamani syksyn renkaanvaihdossa hajalle.
Olen samaa mieltä aiemman kommentin kanssa, ettei renkaanvaihto ole miehekkyyden mitta. Minä vaan olen sen verran hätäinen että teen mieluummin itse kun homma käy kotona nopeammin ja samalla tulee tehdyksi muutama rutiinitarkistus.
Täällä myös suojattu ohutseinämäinen vannehylsy kiinnitettynä ristikkoavaimen 1/2" karaan. Vähentää pulttien pyöristymisriskin ohella myös turhaa arvontaa, että "mikäs näistä hylsypäistä olikaan se oikea koko?"
Muutaman kerran tien päällä raskaan kaluston pyörää vaihtaneena voin myös vakuuttaa, että metrin jatkovarrella "maastavedolla" kehittää paljon suuremman vääntömomentin tiukkaan pulttiin, kuin varren päällä hyppimisellä - ainakaan meikäläisen massalla. Ja nilkat säilyy paremmin ehjinä.
TM laittaa taas oikein kunnolla mutua liikkeelle. Jo testin renkaan kokovalinta on hauska. Valitaan golfkokoiset, kun niitä menee niin paljon. Mutta toisaalta sanotaan, ettei koolla ole väliä. Koollahan on väliä, sen näkee liikenteessäkin kun isoissa ei ole edes nastoja talvella. Ja profiili ja leveys vaikuttavat pienemmissä. Vaikka voihan olla, että testirenkaita saa vain tietyn kokoisina ja suurempi koon muutos vaihtaa myös mallin.
https://tekniikanmaailma.fi/patevatko-tmn-talvirengasvertailun-tulokset-myos-toisessa-rengaskoossa-enta-kuinka-vaikuttaa-auton-paino/
TM sanoo näin: ”Jos rengas on hyvä jossain koossa, se on hyvä toisessakin koossa. Huonot renkaat eivät muutu hyviksi autoa tai kokoa vaihtamalla.”
Kun nyt vaihdoin talvirenkaat alle, niin nautinnollisen hiljaiset ne ovat. Melkein voisi sanoa että tuntuu kuin ajaisi premium-autoa. Rengasmerkin vaihtaminen toiseen jossa on testatusti erilaiset ominaisuuksien painotukset oli tietoinen valinta, mutta rengastyyppi pysyi samana, nastattomana.
Eivät ne hiljaiset renkaat teiden kulumisuria sentään kohota eli korjaa, mutta hiljaisuus tarkoittaa että ne ajoneuvojen yksilötasolla vähentävät kulumista.
Hiljaiset ovat nämä testivoittaja renkaat, se vaan ei ole tae pidosta tiukanpaikantullen.
Testeissä on joskus ollut melko isojakin eroja jarrutuksessa suolatulla eli märällä asfaltilla, 7 metriä parhaan (kitkarengas) ja huonoimman (kitkarengas) välillä viime vuoden testissä.
Sitten tietty vielä sitä sileän jään jarrutusta pidetään kriittisenä. Siinä osiossa viime vuoden vertailussa Nordman 8 nasta jarrutti jäällä metrin pidempään kuin Michelinin kitka.
Onhan noissa eroja, mutta testien huonoja puolia on kaksi. Miten isot erot on verrattuna ihan uusien renkaiden tuloksiin kahden talven jälkeen, ja paljonko on eroa kun kantatie 66:lla iskee tavanomaisissa talviolosuhteissa jarrut pohjaan maantienopeudella kun rekka tulee vastaan ja huomaa että mummo potkukelkalla meinaa jäädä liian ahtaaseen rakoon? Eli käytännössä, eikä siis siellä hoidetulla jääradalla missä haetaan suorituskyvyn eroja 10 cm tarkkuudella.
Selkeästi kuulee pääkaupunkiseudulla että nastarenkaat valinneet eivät ole malttaneet odottaa marraskuuta, tai sitä että Tieliikennelain 106 § mukaisesti tarvitaan renkaissa liukuesteitä (muutoin kuin mielikuvatasolla).
Mitä oikeastaan tarkoitetaan sillä "sää tai keli sitä edellyttää." Jos jalankulkijan kengälle ei ole liukasta (mutta pipoa käyttää mieluusti), niin onko ok ajaa autolla lumiketjuilla tai nastoilla?
Testattu 205-55-16 koko on käytössä todella laajalla skaalalla eri kokoisissa autoissa. Esim MB C- sarjan S/W 204:n tuo koko on varsin hyvä talvikäyttöön.
Katsotaan sitten kun testikalustokin pystytään vaihtamaan esim.ID3 tai ID4 mikä järjestys renkailla sitten on.
Kiitos noista sanoista! Toinen joutuu kokemaan rakkaimman lähdön, se on pitkässä suhteessa väistämätön. Kävin lähellä henkistä romahduspistettä, mutta selvisin ajan kanssa. Tämän kokemuksen myötä on helpompi ymmärtää toisen saman kokeneen tuska, joka tästä kaikille aiheutuu. Toipumiseen menee meillä kaikilla oma aikansa. Yhteinen aikamme oli antoisa ja rakkauden täyteinen, näissä muistoissa on helpompi jatkaa taivalta eteenpäin.
Voimia tracktest sinulle ja osanottoni...
En tiennyt olisiko tämä aihe kuulunut sähköautoihin, vai tämän otsikon alle. Mutta kun luin aiemmin 740GLE:n kommentteja - tässä osiossa - kuinka varustautua renkaiden vaihtoon kotona, niin päättelin nopeasti, että tännehän se!
Olitko 740GLE tietoinen, että sähköauton joskus sitten ostaessasi saattaa tuo kotona vaihtaminen olla riskihommaa? Tai ei se ole silloin, jos tunkkinosturin lisäksi hankit hallinosturin sähkäriä varten. Pulttipyssy ei happane sentään.
Asiantuntevilta tahoilta olen kuullut, että tunkilla yhdestä nurkasta nostettaessa saattaa auton pohjassa olevat akut vääntyä rikki! Sen jälkeen ei edes vakuutus korvaisi niiden rikkoutuneiden tilalle uusia, eli suht. kallis paukku olisi. Kun autokantamme siis sähköistyy, sen enempi pizneztä on tiedossa rengasfirmoille ja aikataulut senkuin kasaantuu....
Tähän saa sitten kaikkein asiantuntevimmat tahot, eli TM:n keskustelupalstalaiset, kertoa sen totuuren. Tai käsityksensä nyt ainakin.
Juupa juu. Eipä vielä ole tullut vastaan autoa, jota ei voisi oikeasta nostopaikasta nostaa asiaankuuluvalla tunkilla. Enkä kyllä usko sähköautojen muuttavan tätä asiaa mihinkään. Toki vastoin ohjeita toimimalla saa vaikka mitä vahinkoa aikaan. Tuskinpa polttomoottoriautokaan tykkää jos sen tunkkaa ylös keskeltä bensatankkia.
Kiitos osanotostasi!
Minä olen kuullut Kumppanin huhusta version, jonka mukaan ongelmana olisi sähköautojen paino. Kotimekaanikkojen bilteman alennuskorista haetut tunkit on alimitoitettu painaville autoille.
Sitä en vielä ole hoksannut, miksi renkaiden vaihdossa pitäisi käyttää kelvottomia työkaluja.
Jos sähkiksissä on niin veltto kori, ettei se kestä nostamista, saako rotvallille ajaa pyörän kerrallaan?
Nostohuhussa taisi olla kyse siitä, ettei tunkkia saa lykätä auton alle tuosta vain, vaan pitää nostaa oikeasta kohdasta. Onnistuuko se varmemmin kotitallissa vai rengasliikkeessä, voi olla toinen juttu.
Ostin kesällä akkuvääntimen Motonetista,
https://www.motonet.fi/tuote/mag-pro-akkukayttoinen-mutterinvaannin-12-li-ion-18v?product=70-00522
Teknisissä tiedoissa luvataan 542Nm avattaessa. Onkohan minun koneessa jokin vika, mutta kuulosuojat päässä pyöränpultit ei aukea 10-15sec päristyksellä täydellä akulla?
Koska asun omakotitalossa, minulla on erikseen lukittu rengasvarasto pyörävaraston takana, noin 1,5 x 3m tilaan mahtui kolmen auton pyörät mutta nykyään on vain kaksi autoa ja pidän tilassa kesäisin lumikolia yms.
Bemarin pyöränvaihto on melkoista kikkailua, nostopaikat on merkitty muovisilla 3x5cm laatikoilla joiden keskelle pitää osua siihen tehdyllä palalla jota nostetaan hallitunkin kupissa. Taitavat rengasliikkeissä nostaa koko helmasta, muovikuppi jää puristuksiin sinne väliin.
Volvon pyöränvaihto on tähän verrattuna helppoa, kaksi nostokohtaa, joista etummaisesta tunkkaamalla nousee koko kylki. Aika sähäkkää hommaa yhdellä nostolla. Löysään pultteja puoli kierrosta kun pyörät on vielä maassa, olen käyttänyt löysäämiseen pitkää momenttiavainta koska 60cm vääntövarsi. (Momenttiavainta ei saisi käyttää ainakaan kiinnijuuttuneiden pulttien avaamiseen). En ole mikään kukkakeppi mutta tavallisella räikällä pultit on tiukassa. Noston jälkeen avaan ja kiinnitän pultit akkukoneella ja kiristän lopuksi momenttiavaimella 140Nm kun pyörät on taas maassa.
Otan osaa. Ikävä kuulla että olet joutunut kohtaamaan suuren surun. Voimia ja jaksamista.
@Lukija31722 kirjoitti:
Vaan kun kyse ei ollutkaan polttisautoista ja "niin kuin aina ennen". Sähkikset kuulostaisivat tuovan selvästi lisää vaikeusastetta omatoimivaihtajalle. Tai pähkittävää, tai riskiä tms.
Olen samaa mieltä ehdottomasti. Mutta jos keskittyisit aiheeseen "renkaanvaihto sähköautojen kannalta", kiitos. Niissäkin lienee perinteiset "tunkki tähän" -koloset pohjassa (paremmat, huonommat, selvät tai epäselvät jne)? Tai hallinosturin. Onko sinulla parempaa tietoa vaikkapa?
Tarkentakaa ihmeessä, mutta VW suosittelee vaihtamaan ID:n renkaat liikeessä mielummin kuin kotona. Voisin kuvitella että liittyy auton rakenteeseen eikä siihen, että aiemmin polttikseensa itse vaihtaneiden taidot yhtäkkiä vain katoaisivat, kun vaihtoivat sähkikseen.
Tai no, teoriassa joku on saattannut onnistua pohja-akkunsa vääntämään vain siksi, ettei ole tarkistanut tunkin oikeaa paikkaa ja nostanut silti. Ihan siinä missä polttiksien renkaanvaihtajille on aikojen saatossa jollekulle sattunut mitä lie pellin vääntymistä.
Mutta alkuperäisen lähteen (huoltoliike) mukaan asia on hieman monisyisempi ymmärtääkseni. Jotakin on TM:ssa jo ollutkin aiheesta:
https://www.is.fi/autot/art-2000009154413.html
"Sähköauton pohjassa oleva ajoakku voi rikkoutua, mikäli sähköauto nostetaan renkaanvaihdon yhteydessä ilmaan väärästä nostokohdasta tai muuten väärällä tavalla, varoittaa Tekniikan Maailma."
Joku voisi tulkita, ettei homma ole "idiootin" juttu muutenkaan? Ja "rikkihän voi mennä polttiskin" jne. Onko kyse vain ja ainoastaan siitä, että sähkiksellä moka tulee todella kalliiksi?
Mutta jos oikea nostopaikka löytyy ja jopa selvästi pohjasta, niin mikä on "vääränlainen tunkki" sitten? Niinpä "TM kertoo pohtineensa sähköauton tunkkaamisen aiheuttamaa ajoakun rikkoutumisriskiä perusteellisesti ja tulleensa toistaiseksi siihen tulokseen, ettei varmaa vastausta riskeistä vielä tiedetä".
"Sen lisäksi, että rengasliikkeessä tiedetään, mistä painavan sähköauton voi nostaa ilmaan, he myös tietävät oikeat kiristysmomentit."
Ehkä tietävät ehkä ei. Minulla on yksi rengasliike ollut jo reilu 10 v. pannassa kun siellä kiristettiin 20 kpl pyöränpultteja pilalle.
Minä olen vaihtanut pyörät Teslaan eikä mitään eroa polttisautoon. Nostokohdat on merkitty selvästi.
Minäkin olen niin nössö, että fuskaan lukemalla käyttöohjeen ensin. Kyllä pyörän vaihto käsityökaluilla ohjeistetaan ihan selkeästi myös 2.5-tonnisen patteriauton käyttöohjeessa
https://www.manua.ls/mercedes/eqc-2021/manual
Lisää työkaluja saatetaan tarvita kun ainakin tässä yhdessä tapauksessa kynnykset on koteloitu ulkopinnaltaan virtaviivaisiksi ja nostokorvakkeet ovat jälleen kerran irrotettavien luukkujen takana piilossa vanhan W124 faceliftin tapaan. Parikin eri korkuista pehmikekäpälää on tallissa valmiina hallinosturia varten, ettei tarvitse rouhia maalia pois edes näkyvillä olevasta nostokorvakkeesta, mutta manuaalin kuvien perusteella sivulta 334 eteenpäin ei ole mitään takeita että reilu kämmenen kokoinen tunkin nostokouran kumisuoja mahtuisi kynnyksessä olevasta kolosta nostokorvakkeeseen saakka jäämättä kynnysmuovin varaan kantamaan. Jos ei mahdu, sitten pitää hankkia tuohonkin jokin sopiva adapteripalikka. Vaihtamaanhan niitä joutuu jo nytkin kun isompi suojapalikka ei mahdu kaikkien autojen kynnyksen alle ja pienempi ei taas suojaa korkeampien autojen eri muotoista nostokorvaketta.
Eiköhän tästäkin selvitä tehtaan ohjeita noudattaen. Jos ei muu auta, niin automallikohtaisesta alkuperäistunkista rälläköidään auton nostokorvakkoon sopiva osa irti ja hitsataan siitä adapteri hallitunkkia varten. Autonvalmistajien tajoamat kierrettävät saksitunkit ovat joka tapauksessa kapasiteettinsa ylärajoilla näiden tonnikeijujen kanssa, joten parempi silti nostaa tukevilla vehkeillä, mutta tietenkin oikeasta paikasta.
Vaihdoinpa tässä syksyllä talvirenkaat vielä tuotakin painavampaan mersuun. Siihen on laitettu hienosti kiinteästi noin 5 senttiä halkaisijaltaan olevat kumitutit jo tehtaalla jokaiseen nostopaikkaan, jotka käyvät suoraan sekä auton omalle- että hallitunkille ilman mitään välikappaleita.
@740 GLE kirjoitti:
No tottakai!
Mutta ei se ollut pointtini sekään. Huoltofirmassa käydyn keskustelun perusteella sähkärin ohjekirjassa saatetaan kuulemma sanoa, että vaihda vain, mutta älä vaan nosta nurkka kerrallaan ylös, vaan koko auto ilmaan, ettei akku väänny.
Tuohon minä haluaisin keskittää aihetta, ei siihen onko keskustelijoilla kivat työkalut, tai ei.
Tiedämme, tai oletamme HR:n selvittäneen Teslansa kanssa tilanteen. Mutta entäpäs, jos ne auton pohjaan merkatut nostokohdat tarkoittavatkin sitä, että ko. kohtaan - joka kulmassa samaan aikaan - tulee laittaa hallinosturin tuki ja sitten nostaa auto kerralla ylös?
Kiitos osanotostasi!
Onko jotain syytä olettaa, että auto pitäisi nostaa neljästä pisteestä yhtäaikaa?
Keskustelupalstalta luettu kommentti tuntemattomaksi jääneen huoltoliikkeen tuntemattomaksi jääneen kaverin mielipiteestä ei vielä ihan riitä vakuuttamaan asiasta.
Teslan ja yhden näytteeksi kaivamani Mersun osalta asia selvisi, mutta myönnän etten tunne volkkarin ja sitä kautta myöskään Skodan tilannetta ollenkaan.
Muistan VÄÄRÄSTÄ KOHDASTA nostetun auton vauriosta kertoneen jutun, mutta sehän ei takaa etteikö muitakin vauriomahdollisuuksia olisi? Minuakin kiinnostaisi nähdä lähdeviite auton ohjekirjaan joka suosittelee vain neljän pisteen nostoa tai suorastaan kieltää yhdestä nurkasta nostamisen? Oli tämäkin ennen helppoa, kun sai nostaa etuakseliston keskellä olevasta nostopisteestä etupyörät ylös ja sitten takapyörät yhdellä nostolla tunkin nostokäpälän taka-akselin alle huolella sijoittaen ettei nosta öljyntyhjennyspropusta vaan koko banjon valurungosta. Käyttöautossanikin on vastaavat nostopisteet, mutta myönnän etten jaksa niitä yleensä käyttää koska matalan auton alle ei hallinosturia saa kuin maassa ryömien ja oikeaan nostokohtaan pitää osua tarkasti koska hutinostoilla on jo tässäkin tapauksessa hintansa.
Saako vaikka M880 helposti selville käyttöohjekirjasta, miten Skoda Enyaqin renkaavaihto suositellaan tehtäväksi? Onko sielläkin tuo sama suositus nostaa neljästä pisteestä kerralla ja onko yhden nurkan nostoa neuvottu ollenkaan?
Jos auto pitää kuskata jonnekin renkaanvaihdon mittaisen ajomatkan päähän odottamaan että joku muu vaihtaa renkaat, sitten odottaa renkaanvaihdon ajan että oma auto pääsee työn alle ja sitten odottaa renkaan vaihtoa renkaanvaihdon ajan ja lopulta ajaa takaisin kotiin renkaanvaihdon mittainen aika ja kotona vielä tarkistaa momentit ja rengaspaineet kuitenkin itse ja vielä maksaa tästä kaikesta, niin onhan sen melkoinen rasite vaikka en renkaanvaihtoa erityisen miehekkääksi koekaan. Tallissakin soi taustalla Ylesuomi eikä Rammsstein.
Saa toki, ohjekirja kun löytyy netistä
Ei lue mitään siitä että pitäisi nostaa neljästä nurkasta, eikä eksplisiittisesti niinkään että saisi nostaa vain yhdestä. Ohjeessa puhutaan pyörästä kuitenkin yksikkömuodossa, joten olettaisin että perinteinen tapa nostaa yhtä kulmaa kerrallaan on ihan ok.
*Ruuvaa pultit irti ja aseta ne puhtaalle pinnalle.
*Irrota pyörä varovasti.
*Kiinnitä pyörä.
*Ruuvaa pulttia hieman kiinni.
*Laske ajoneuvo alas.
Tuohan on kivaa, että ohjekirja löytyy kaikille. Siellä on myös teksti "Sijoita tunkki nostokohtaan, joka on vaihdettavan pyörän vieressä." Tuo taitaa kertoa, että pyörä kerrallaan saa nostaa.
Nyt kun istun tässä autoliikkeen aulassa juomassa kaakaota, niin olen ihan tyytyväinen ettei tarvitse itse vaihtaa. Siitäkin huolimatta että operaatio kestää matkoineen arviolta 1h 15min.
Kriittistä tälle tyytyväisyydelle on se, että renkaatkin ovat täällä säilössä. Tyytyväisyys menisi miinukselle jos ne pitäisi kelkkoa kyytiin.
Tämän keskustelun nojalla Enyaq pysyy valintaseulassa mukana, mutta EQB:n kohdalle tuli pieni komplikaatio. Ainakin amerikkalaisten iloksi netissä jaettava käyttöohjekirja kehottaa käyttämään auton nostamiseen ainoastaan merkkikohtaista valmistajan hyväksymää tunkkia.
Hempuli saksitunkki tähtilogolla siis kelpaa, mutta Bahcon järeä hallitunkki kunnollisella nostopalikalla näköjään ei
Korin vääntöjäykkyyden säilyttämistä kuvastanee vaatimus pitää ovet ja luukut kiinni operaation aikana.