Kyllä minäkin ajan päivittäin ylinopeuksia, mutta turvaetäisyyksistä ja / tai tilannenopeuksista en luovu. Vaikka sitten menisi usein kelvollisia, mutta tiukkoja ohituspaikkoja sivu sivuun.
Olet jatkuvasti korostanut turvaetäisyyksiä. Hyvä! Tekee kuitenkin mieli kysyä mikä sinusta on riittävä turvaetäisyys. Onko se yleisesti suosteltava taajamissa puolet mittarinopeudesta metreinä (esim. 40 km/h > 20m) ja maantienopeuksissa mittarinopeus (80 km/h > 80 m) ? Näin hyvissä olosuhteissa. Pyritkö tällaisiin turvaväleihin?
Entä tilannenopeudet? Ethän tarkoita tällä sitä, että hyvissä olosuhteissa voit hyvinkin ajaa jopa selvää ylinopeutta? Tilannenopeus tarkoittaa mielestäni ( ja tieliikennelain mukaan) ihan oikeasti sitä, että on huomioitava tilanteet ja olosuhteet ja ajettava tarvittaessa nopeusrajoitusta hitaammin .
Ajotietokoneen ilmoittama keskinopeus sisältää varmastikin mittarivirheen, jolloin siitä tulee todellista korkeampi.
Turvavälini on sellainen että näen mitä edelläajavan edessä tapahtuu, sellainen että minun ei tarvitse jarrutella, ja se voi olla puolikin kilometriä, eli en pyri ajamaan muita kiinni. Se ei välttämättä ole 100 metriä kun ajonopeus on 100, mutta pidempi joka tapauksessa kuin muilla. Voin kuitenkin toimia jousena joka edes vähän vaimentaa haitari-ilmiötä jonka aiheuttaja on nopeat hidastukset edessä.
Ylinopeudet joita käytän on pääasiassa vähäisiä, mutta niitä esiintyy päivittäin. En viitsisi jarruttaa turhaan kun tasakymmenluku nopeusmerkissä vaihtuu (koska se olisi ihan turhaa), toisaalta hieman ripeämpi ajonopeus vähentää toisten tekemiä koukkauksia.
Ajonopeus pidentää reagointiaikana jarruttamatta ajettua matkaa sekä varsinaisesta jarrutus matkaa - ja nyt on vielä talvirenkaatkin sitä pidentämässä, joten asiallista tilannenopeutta ei pidä unohtaa - koska siitä voi seurata esimerkiksi suomalaisten suosima peräänajo.
@Eki. kirjoitti:
Teen niinkuin varmasti useimmat eli nostan nopeuttani. Pyrin hyvissä olosuhteissa ajamaan likimain rajoitusnopeutta, koska katson, että se on liikennevirran sujumisen kannalta parempi kuin alempi tai korkeampi nopeus.
En edes lähde arvailemaan, kuinka monta meitä täällä on, mutta näköjään ainakin kaksi. Menemme kumpikin sitä vauhtia, minkä kohtuudella näkee ja mahtuu ajamaan.
Ylärajamme todennäköisesti eroavat toisistaan sen verran, että sinä noudatat rajoitusta tiukasti, minä en ota hyvissäkään olosuhteissa edes rikesakkoa.
Mitä mieltä olet ajatuksesta huomaamatta ajetusta ylinopeudesta lieventävänä asianhaarana, kun käry käy? Minun korvaani tuo ajatus kuulostaa yhtä pahalta kuin yritys löytää kotikaupungista katsastusasema, joka on valmis hyväksymään viallisen auton. Näen molemmissa piittaamattomuuden tunnusmerkistön ja siten raskauttavan eikä lieventävän tekijän.
@HybridRules kirjoitti:
kun olet siinä suoriutunut keskimäärin 12km/h hitaammin kuin rajoitusten mukaan olisit voinut, niin tientukko mikä tientukko. Jos et omasta syystäsi niin joka tapauksessa.
Toivottavasti myös muut tajuavat, että sopiva nopeus eri vehkeillä ja kuskeilla on samassakin kelissä ja samalla tieosuudella eri numero.
Tähän ei liity mitään demokratiaa, ei huutoäänestystä eikä kilpailua, vaan eri syistä on järkevää tai suorastaan pakkokin ajaa muita hitaammin.
Jos Karrette sattuu lukemaan tämän, niin tiedoksi, että minä en liitä tientukko-nimitykseen mitään psykologisia merkityksiä. Se on vain tarttunut siitä karavaanareita kehuvasta laulusta.
Hyvä juttu tämäkin, ja yksi esimerkki alle tiekohtaisen rajoituksen ajamisesta, vaikkei kaikkein helpoin olekaan.
Mutta tässä ilmiössä on kaksi näkökulmaa, se että syystä tai toisesta ajetaan muita hitaammin ja siitä seurauksena valitettavasti useimmilta hitailta puuttuva sopeutuminen omaan hitauteensa.
Hitaus on toisinaan suorastaan pakollista. Tien tukkiminen jonoa vetäen sen sijaan on aina hitaan oma valinta, päätös jättää oman ajotapansa vaikutus muille täysin huomiotta. Pahimmillaan mukana saattaa olla jopa kotipoliisimainen koulutusnäkökulma, jonka nojalla jononvetäjä sikailee pakottaen muutkin omaan poikkeavaan nopeusvalintaansa. Ajattelevat, että kun minulla ei ole kiire, ei muillakaan KAAHAREILLA saa olla. Ikäänkuin etanan ohittaminen olisi jotain kaahaamista.
Kokemuksesta tiedän, että hyvin motivoitu 17-vuotias kevaripoika pystyy ajamaan aamusta iltaan kesäisiä Keski- ja Etelä-Suomen yksinumeroisia valtateitä keräämättä jonoa koko päivänä. Heti nopeamman tavoittaessa kevarin tahtiin 200 metrin välein etenevän pyöräjonon, takaoven vartija heittää nopeamman ohitse HETI kun mahdollista, ettei jonoa ehdi muodostua hitaan letkan taakse. Ensimmäisen ohituksen jälkeen nopeampi ohittaa koko jonon YKSI KERRALLAAN ja ripeästi, koska hitaan jonon tavoitteena ei ole kerätä maksimaalista huomiota ja jonoa peräänsä.
Sama temppu on jo helpompi tehdä vaikkapa 50 vuotta vanhoilla harrasteautoilla. Volvo Amazon tai PV kulkee sen mitä tarvii ja paljon lisääkin, vaikkei tiheällä perällä lähes 4000 kierrosta satasen vauhdissa karjuva työntötankokone teekään siitä kovin mukavaa. B18 tai B20 kestää tuota ikuisesti, mutta kuskin korvat eivät. Mutta eurotehoista kevaria parempi suorituskyky helpottaa ohituspaikan siirtoa turvalliseen kohtaan. Tasamaalla kevarikin tarvittaessa karkaa yhdistelmältä, juuri ja juuri. Mutta isoin vaihde ei jaksa vetää edes täyskaasulla ylämäkeen ja alas vaihto tuo 80 km/h vauhdissa kierroslukumittarin punarajalle yli 10.000 kierroksella. Yhtään reservejä ei ole, ja AINACS teksti kasvaa taustapeileissä. Riittääkö rahtarin vekselissä varaa odottaa mäen harjalle, vai meneekö se isomman oikeudella ohi? Amaa se rahtari ei luottotilanteestaan riippumatta tavoita ennen sopivaa ohituspaikkaa.
Kolmion takaa nopeampien eteen kääntävän harrastevehkeen tai hevoskärryn vetäjän on turha selittää, ettei heppaa saa kiskoa kovin äkäisillä kiihdytyksillä. Tuon ymmärtää hevosetonkin helposti ja sen ymmärtää jopa siellä kopissa keikkuva hevonenkin. Kunpa vielä sen heppakärryn vetäjäkin ymmärtäisi, että hänellä on oikeus ja suorastaan velvollisuuskin ajaa korostetun pehmeästi, mutta hänellä ei ole oikeutta vaatia muiden odottelevan hänen harrastustaan palvomassa kesäisellä valtatiellä.
Hitaus on joskus suorastaan pakko, tien tukkiminen muilta on oma valinta. Isompia autoja on vaikea pitää pois nopeampien tieltä, mutta pakettiauton kokoisilla ja sitä pienemmillä ei selityksiä ole.
Mitä mieltä olet ajatuksesta huomaamatta ajetusta ylinopeudesta lieventävänä asianhaarana, kun käry käy? Minun korvaani tuo ajatus kuulostaa yhtä pahalta kuin yritys löytää kotikaupungista katsastusasema, joka on valmis hyväksymään viallisen auton. Näen molemmissa piittaamattomuuden tunnusmerkistön ja siten raskauttavan eikä lieventävän tekijän.
Aiheuttiko tuo esimerkin ylinopeus vaaratilanteita jolloin 140 euron sakko on lievä rangaistus? Vai oliko kyseessä pelkästään pistokoe, jolloin rangaistus on ankara? Miksi vain nopeus on kiinnostava vaikka se on usein ns. uhriton rikos? Helppo numeroluku?
Itse onnistuin löytämään katsastusaseman joka hylkäsi ehjän auton. Merkkiliike oli tarkistanut auton ennen katsastusta, eikä nimetty asentaja pitänyt hylkäämistä tarpeellisena, mutta ehjä osa vaihdettiin ilman työveloitusta. Vaihdoin katsastusasemaa, en merkkihuoltoa.
Mitä mieltä olet ajatuksesta huomaamatta ajetusta ylinopeudesta lieventävänä asianhaarana, kun käry käy? Minun korvaani tuo ajatus kuulostaa yhtä pahalta kuin yritys löytää kotikaupungista katsastusasema, joka on valmis hyväksymään viallisen auton. Näen molemmissa piittaamattomuuden tunnusmerkistön ja siten raskauttavan eikä lieventävän tekijän.
Aiheuttiko tuo esimerkin ylinopeus vaaratilanteita jolloin 140 euron sakko on lievä rangaistus?
En tunne tapausten kaikkia yksityiskohtia, mutta olen kuullut vedottavan vahinkoon, ikään kuin vahingossa ajettu ylinopeus olisi tahallista pienempi rikos.
Minustakin tapaukset pitää käsitellä sen mukaan mitä kuljettaja teki, missä olosuhteissa ja mitä siitä seurasi.
Minulle ajaminen liikennemerkeistä piittaamatta on sama rikos, kohdistuipa piittaamattomuus merkin olemassaolon havaitsemiseen tai sen sisällön noudattamiseen.
Huomaan joskus että olin unohtanut mikä nopeusrajoitus oli voimassa, ja huomaan että jopa navigaattori näyttää joskus väärin rajoituksen. En siis ole ensimmäisenä tuomitsemassa, varsinkin jos kyseessä on sellainen nopeusrike jonka havaitsemiseen tarvitaan tutka jotta siihen kiinnittäisi huomiota.
Kuten aiemmin on todettu voi ylinopeuksia ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Tai sitten ylinopeus on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla onko mitattu isompi vaiko pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty. Ja ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa (RL 23 luku).
Kuten aiemmin on todettu voi ylinopeuksia ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Tai sitten ylinopeus on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla onko mitattu isompi vaiko pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Voidaan myös todeta että rajoitusnopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Rajoitusnopeuskin on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ja aivan samoin on todettu että alinopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Alinopeus on - kas kummaa- sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla minkä verran pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ylinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Rajoitusnopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Alinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Kuten aiemmin on todettu voi ylinopeuksia ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Tai sitten ylinopeus on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla onko mitattu isompi vaiko pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Voidaan myös todeta että rajoitusnopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Rajoitusnopeuskin on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ja aivan samoin on todettu että alinopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Alinopeus on - kas kummaa- sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla minkä verran pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ylinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Rajoitusnopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Alinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Alat päästä jyvälle, Kumppani. Yli-, tasa- tai alinopeus ovat kaikki vaarallisia tai turvallisia. Kun on tilanteeseen ja olosuhteisiin sovitettu nopeus, eli ns. tilannenopeus, silloin mennään turvallisesti. Ehkä ei rajoituksen mukaan, mutta turvallisesti. Sinähän kehität ajatteluasi, jatka samaa rataa, Kumppani!
Jotta keskustelu ei jauhaisi itsestäänselvyyksien parissa listasin eri optiot kerralla. Ei tarvitse keksiä / kehittää / vääntää niistä itselle sopivaa kivaa pikkuvariaatiota. Ikään kuin ydinasia siitä joksikin muuttuisi.
Yli-, tasa- tai alinopeus ovat kaikki vaarallisia tai turvallisia.
Ei tuon pitäisi tosiaan olla kenelläkään täällä tuollaisella tasolla epäselvää. Toivottavasti ainakaan.
Mutta tuosta se turvallisuusajattelu vasta lähtee. Sen takia on kehitetty sinuakin - meitä kaikkia - koskevat liikennesäännöt. Ne on tarkoitus ottaa haltuun, ei soveltaa mutulla, tai fiiliksellä.
Kun on tilanteeseen ja olosuhteisiin sovitettu nopeus, eli ns. tilannenopeus, silloin mennään turvallisesti. Ehkä ei rajoituksen mukaan, mutta turvallisesti.
Sinulla se ei ajattelu kehitys mihinkään suuntaan, se on huomattu, pitäiskö vaihtaa rataa, HybridRules?
Välähtääkö "tyhjä" tolppa? Tuumiskelin, että ainakin neljä kertaa olen onnistunut härnäämään peltipoliisia sen verran, että salama on välähtänyt, mutta postia ei ole kuitenkaan tullut.
Viimeksi yli puoli vuotta sitten ja se oli niistä supertolpista nelostiellä.
Puuttuuko kamerat, mutta salama on, vai olenko onnistunut nopeuden optimoinnissa viimeisen päälle nappiin?
@Kumppani kirjoitti:
Säkällä, elikäs tuurilla menet. Eikö sinulla pitäisi olla muutakin tekemistä liikenteessä kuin vahtia nopeusmittaria?
kyllä, kyllä, siksihän noita välähdyksiä tulee, vaikka Tompan Tomppakin on varoittelemassa.
Mutta sitä olen ihmetellyt, että onko nopeusvalinta optimaalisesti kohdallaan, eikö kameraa ollutkaan, oliko kamerasta filmi loppunut vai eikö kukaan ehtinyt kehittää kuvia?
Onko puuttumiskynnystä alennettu minun huomaamattani? Kamera välähti tutussa paikassa vakioasetuksilla, ja katsoin vielä välähdyksen jälkeen, että asetukseni oli varmasti todellinen 64 - 65 km/h, eli varmuusvähennyksen jälkeen 61 - 62 km/h.
Saattaa toki olla, että ehdin nähdä hidastaessani huomattavan lähelle vetokuulasta lisävauhtia työntämään ilmaantuneelle Audille tarkoitetun salamavalon?
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko minä saan muistutuksen kotiini, tai Audikuski pelastuu piilotettuaan rekisteritunnuksensa autoni takaluukun varjoon?
@740 GLE kirjoitti:
Onko puuttumiskynnystä alennettu minun huomaamattani? Kamera välähti tutussa paikassa vakioasetuksilla, ja katsoin vielä välähdyksen jälkeen, että asetukseni oli varmasti todellinen 64 - 65 km/h, eli varmuusvähennyksen jälkeen 61 - 62 km/h.
Saattaa toki olla, että ehdin nähdä hidastaessani huomattavan lähelle vetokuulasta lisävauhtia työntämään ilmaantuneelle Audille tarkoitetun salamavalon?
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko minä saan muistutuksen kotiini, tai Audikuski pelastuu piilotettuaan rekisteritunnuksensa autoni takaluukun varjoon?
Joskus poliisi tarkoituksella laittaa kameran välähtämään jo yhden kilometrin ylityksestä - on kokemusta. Ei niin pienestä ylityksestä kyllä sakkoa tule.
Selittäkää mulle, että miksi osa autoilijoista ei työmaan kohdalla hidasta mitenkään. Ajan melkein päivittäin Turun motaria, jossa nopeus laskee pitkän työmaan kohdalla 120-100-80-60. Jopa tuolla 60-alueella joka kerta tulee vastaan tai menee siis ohitse jengiä, jotka painavat törkeätä ylinopeutta alueella.
Ensinnäkin se on työukkoja kohtaan melko epäkunnioittavaa ellei jopa vaarallista, mutta ennen kaikkea eikö näitä pelota kortin lähtö ja isot sakot, sillä työmaat ovat tunnetusti ratsioiden ja kamera-autojen suosikkipaikkoja? Eikö tämän pitäisi pelottaa jonkin verran?
En siis ole mikään ylinopeusjeesustelija, mutta en vain ymmärrä tätä. On vain paikkoja missä ei ajeta tai ei ainakaan kannata itsensä takia ajaa ylinopeutta. Sinällään mulle on ihan sama jos joku painaa kesäisellä motarilla vaikka sataaneljääkymppiä.
varmaan sen taki että erittäin moni "työmaa" on tyhjänä suuren osan ajasta, rajoitukset pitäisi poistaa silloin kun siellä ei ole kukaan töissä.- Nopeusrajoitusten mielekkyys kärsii kun niistä ei ole kenellekään iloa.
@GTamv kirjoitti:
varmaan sen taki että erittäin moni "työmaa" on tyhjänä suuren osan ajasta, rajoitukset pitäisi poistaa silloin kun siellä ei ole kukaan töissä.- Nopeusrajoitusten mielekkyys kärsii kun niistä ei ole kenellekään iloa.
Työmaan työt on keskeneräisiä, vaikka sillä ei jatkuvaa päivystystä olekaan
@GTamv kirjoitti:
varmaan sen taki että erittäin moni "työmaa" on tyhjänä suuren osan ajasta, rajoitukset pitäisi poistaa silloin kun siellä ei ole kukaan töissä.- Nopeusrajoitusten mielekkyys kärsii kun niistä ei ole kenellekään iloa.
Työmaan työt on keskeneräisiä, vaikka sillä ei jatkuvaa päivystystä olekaan
Kyllä minäkin luulen, että perusteettomat nopeusrajoitukset murentavat rajoitusten uskottavuutta.
Työmaiden kohdalla on minimaalisia rajoituksia monesti viikonloppuisinkin, vaikka ketään ei ole mailla halmeilla. Sama juttu ns. talvinopeusrajoituksissa. Syksyllä ja keväällä turvallinen nopeus muuttuu yhdessä yössä. Jos taas kyse ei olekaan turvallisuudesta, niin miksi rajoituksia yleensä on?
Tänä talvena varsinkin ei eteläisessä Suomessa tainnut olla yhtä ainoaa kertaa talvikeliä.
Talvinopeusrajoitusten olemassa olo vaikuttaa minun mielessäni niin, etten osaa pitää tarkoituksen mukaisena montaa muutakaan rajoitusta. Talvinopeudet todistavat niin kiistattomasti kuinka mielivaltaisesti rajoituksia määritellään. Liekö bensan kulutuksen pienentäminen varsinainen tarkoitus. Rajoitusten noudattamisen pointti on lähinnä sakkojen välttäminen.
Työmaiden kohdalla kyse on tietenkin turvallisuudesta paitsi autioiden työmaiden 30km/h rajoitustan tapauksissa.
@_Quu kirjoitti:
Kuten sanottu nopeusrajoitusten noudattaminen on asennekysymys, eikä jokaiseen tolppaan voi laittaa listaa miksi kukin nopeus asetettu.
Asennekysymys, mikä asennekysymys, mutta turvallisuudesta pitäisi olle kyse eikä jostain norminopeudesta.
Mikäpä kuvaisi oikeaa suomalaista asennetta paremmin kuin mikä Rokan Antilla oli, joka sanoi muistaakseni jotenkin tähän tapaa: "kuuleha sie konsta, liikentees mie teen mitä pittää, mut älä sie luule, et siihen siun tievarteen tökkimiä tikkareita tarvittais". En nyt ole varma, menikö ihan sanatarkasti noin, mutta ajatus varmaan selviää.
@GTamv kirjoitti:
varmaan sen taki että erittäin moni "työmaa" on tyhjänä suuren osan ajasta, rajoitukset pitäisi poistaa silloin kun siellä ei ole kukaan töissä.- Nopeusrajoitusten mielekkyys kärsii kun niistä ei ole kenellekään iloa.
Työmaan työt on keskeneräisiä, vaikka sillä ei jatkuvaa päivystystä olekaan
juu varmaan on , mutta silloin ei pitäisi olla tarvetta ajaa 3 kymppiä. Eli rajoitukset vain silloin voimaan kun tarvetta on , ei kellon ympäri-
Esimerkkejähän on vaikka kuinka. Jokunen vuosi sitten Hämeenlinnanväylällä oli muistaakseni päällystetöitä todella pitkällä matkalla. No niitä laskettuja rajoituksia ei kuitenkaan jaksettu siirrellä sitä mukaa kun työt etenivät, vaan siellä oli kilometrikaupalla joku 40-60 km/h rajoitus, vaikka töitä tehtiin jo ihan toisaalla.
Se on ihan selvää, että jos on vaikka joku siltaremontti, jonka vuoksi on jouduttu esimerkiksi kaventamaan kaistoja, on alennettujen rajoitusten perusteltua olla 24/7 voimassa, vaikkei juuri sillä hetkellä töitä tehtäisikään. Mutta varsin usein näkee noita edellä kuvattuja tilanteita, joissa tie on normaalissa kunnossa, koneita tai miehiä ei ole missään ja silti jurnutetaan.
Okei, Lahdentiellä oli kilometrikaupalla toinen kaista jyrsitty ja sitä ei olisi saanut ajaa irtomurskaa oli paljon, rajoitus 80 ajoivat ohi jyrsittyä kaistaa kuvasin kaikki ohittajat, jos oli mennyt lasi olisin tehnyt rikosilmoituksen.
Ajotietokoneen ilmoittama keskinopeus sisältää varmastikin mittarivirheen, jolloin siitä tulee todellista korkeampi.
Turvavälini on sellainen että näen mitä edelläajavan edessä tapahtuu, sellainen että minun ei tarvitse jarrutella, ja se voi olla puolikin kilometriä, eli en pyri ajamaan muita kiinni. Se ei välttämättä ole 100 metriä kun ajonopeus on 100, mutta pidempi joka tapauksessa kuin muilla. Voin kuitenkin toimia jousena joka edes vähän vaimentaa haitari-ilmiötä jonka aiheuttaja on nopeat hidastukset edessä.
Ylinopeudet joita käytän on pääasiassa vähäisiä, mutta niitä esiintyy päivittäin. En viitsisi jarruttaa turhaan kun tasakymmenluku nopeusmerkissä vaihtuu (koska se olisi ihan turhaa), toisaalta hieman ripeämpi ajonopeus vähentää toisten tekemiä koukkauksia.
Ajonopeus pidentää reagointiaikana jarruttamatta ajettua matkaa sekä varsinaisesta jarrutus matkaa - ja nyt on vielä talvirenkaatkin sitä pidentämässä, joten asiallista tilannenopeutta ei pidä unohtaa - koska siitä voi seurata esimerkiksi suomalaisten suosima peräänajo.
En edes lähde arvailemaan, kuinka monta meitä täällä on, mutta näköjään ainakin kaksi. Menemme kumpikin sitä vauhtia, minkä kohtuudella näkee ja mahtuu ajamaan.
Ylärajamme todennäköisesti eroavat toisistaan sen verran, että sinä noudatat rajoitusta tiukasti, minä en ota hyvissäkään olosuhteissa edes rikesakkoa.
Mitä mieltä olet ajatuksesta huomaamatta ajetusta ylinopeudesta lieventävänä asianhaarana, kun käry käy? Minun korvaani tuo ajatus kuulostaa yhtä pahalta kuin yritys löytää kotikaupungista katsastusasema, joka on valmis hyväksymään viallisen auton. Näen molemmissa piittaamattomuuden tunnusmerkistön ja siten raskauttavan eikä lieventävän tekijän.
Toivottavasti myös muut tajuavat, että sopiva nopeus eri vehkeillä ja kuskeilla on samassakin kelissä ja samalla tieosuudella eri numero.
Tähän ei liity mitään demokratiaa, ei huutoäänestystä eikä kilpailua, vaan eri syistä on järkevää tai suorastaan pakkokin ajaa muita hitaammin.
Hyvä juttu tämäkin, ja yksi esimerkki alle tiekohtaisen rajoituksen ajamisesta, vaikkei kaikkein helpoin olekaan.
Mutta tässä ilmiössä on kaksi näkökulmaa, se että syystä tai toisesta ajetaan muita hitaammin ja siitä seurauksena valitettavasti useimmilta hitailta puuttuva sopeutuminen omaan hitauteensa.
Hitaus on toisinaan suorastaan pakollista. Tien tukkiminen jonoa vetäen sen sijaan on aina hitaan oma valinta, päätös jättää oman ajotapansa vaikutus muille täysin huomiotta. Pahimmillaan mukana saattaa olla jopa kotipoliisimainen koulutusnäkökulma, jonka nojalla jononvetäjä sikailee pakottaen muutkin omaan poikkeavaan nopeusvalintaansa. Ajattelevat, että kun minulla ei ole kiire, ei muillakaan KAAHAREILLA saa olla. Ikäänkuin etanan ohittaminen olisi jotain kaahaamista.
Kokemuksesta tiedän, että hyvin motivoitu 17-vuotias kevaripoika pystyy ajamaan aamusta iltaan kesäisiä Keski- ja Etelä-Suomen yksinumeroisia valtateitä keräämättä jonoa koko päivänä. Heti nopeamman tavoittaessa kevarin tahtiin 200 metrin välein etenevän pyöräjonon, takaoven vartija heittää nopeamman ohitse HETI kun mahdollista, ettei jonoa ehdi muodostua hitaan letkan taakse. Ensimmäisen ohituksen jälkeen nopeampi ohittaa koko jonon YKSI KERRALLAAN ja ripeästi, koska hitaan jonon tavoitteena ei ole kerätä maksimaalista huomiota ja jonoa peräänsä.
Sama temppu on jo helpompi tehdä vaikkapa 50 vuotta vanhoilla harrasteautoilla. Volvo Amazon tai PV kulkee sen mitä tarvii ja paljon lisääkin, vaikkei tiheällä perällä lähes 4000 kierrosta satasen vauhdissa karjuva työntötankokone teekään siitä kovin mukavaa. B18 tai B20 kestää tuota ikuisesti, mutta kuskin korvat eivät. Mutta eurotehoista kevaria parempi suorituskyky helpottaa ohituspaikan siirtoa turvalliseen kohtaan. Tasamaalla kevarikin tarvittaessa karkaa yhdistelmältä, juuri ja juuri. Mutta isoin vaihde ei jaksa vetää edes täyskaasulla ylämäkeen ja alas vaihto tuo 80 km/h vauhdissa kierroslukumittarin punarajalle yli 10.000 kierroksella. Yhtään reservejä ei ole, ja AINACS teksti kasvaa taustapeileissä. Riittääkö rahtarin vekselissä varaa odottaa mäen harjalle, vai meneekö se isomman oikeudella ohi? Amaa se rahtari ei luottotilanteestaan riippumatta tavoita ennen sopivaa ohituspaikkaa.
Kolmion takaa nopeampien eteen kääntävän harrastevehkeen tai hevoskärryn vetäjän on turha selittää, ettei heppaa saa kiskoa kovin äkäisillä kiihdytyksillä. Tuon ymmärtää hevosetonkin helposti ja sen ymmärtää jopa siellä kopissa keikkuva hevonenkin. Kunpa vielä sen heppakärryn vetäjäkin ymmärtäisi, että hänellä on oikeus ja suorastaan velvollisuuskin ajaa korostetun pehmeästi, mutta hänellä ei ole oikeutta vaatia muiden odottelevan hänen harrastustaan palvomassa kesäisellä valtatiellä.
Hitaus on joskus suorastaan pakko, tien tukkiminen muilta on oma valinta. Isompia autoja on vaikea pitää pois nopeampien tieltä, mutta pakettiauton kokoisilla ja sitä pienemmillä ei selityksiä ole.
Aiheuttiko tuo esimerkin ylinopeus vaaratilanteita jolloin 140 euron sakko on lievä rangaistus? Vai oliko kyseessä pelkästään pistokoe, jolloin rangaistus on ankara? Miksi vain nopeus on kiinnostava vaikka se on usein ns. uhriton rikos? Helppo numeroluku?
Itse onnistuin löytämään katsastusaseman joka hylkäsi ehjän auton. Merkkiliike oli tarkistanut auton ennen katsastusta, eikä nimetty asentaja pitänyt hylkäämistä tarpeellisena, mutta ehjä osa vaihdettiin ilman työveloitusta. Vaihdoin katsastusasemaa, en merkkihuoltoa.
En tunne tapausten kaikkia yksityiskohtia, mutta olen kuullut vedottavan vahinkoon, ikään kuin vahingossa ajettu ylinopeus olisi tahallista pienempi rikos.
Minustakin tapaukset pitää käsitellä sen mukaan mitä kuljettaja teki, missä olosuhteissa ja mitä siitä seurasi.
Minulle ajaminen liikennemerkeistä piittaamatta on sama rikos, kohdistuipa piittaamattomuus merkin olemassaolon havaitsemiseen tai sen sisällön noudattamiseen.
Huomaan joskus että olin unohtanut mikä nopeusrajoitus oli voimassa, ja huomaan että jopa navigaattori näyttää joskus väärin rajoituksen. En siis ole ensimmäisenä tuomitsemassa, varsinkin jos kyseessä on sellainen nopeusrike jonka havaitsemiseen tarvitaan tutka jotta siihen kiinnittäisi huomiota.
Kuten aiemmin on todettu voi ylinopeuksia ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Tai sitten ylinopeus on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla onko mitattu isompi vaiko pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty. Ja ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa (RL 23 luku).
@Karrette:
Voidaan myös todeta että rajoitusnopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Rajoitusnopeuskin on sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ja aivan samoin on todettu että alinopeuksia voi ajaa siten että siitä seuraa toisille haittaa tai jopa vaaraa. Alinopeus on - kas kummaa- sitä että se vain mitataan pelkkänä numerolukuna ja päätellään ala-asteen laskutaidoilla minkä verran pienempi numero kuin mitä tasakymmenlukua näyttävässä nopeusrajoituskilvessä on kelistä riippumatta merkitty.
Ylinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Rajoitusnopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Alinopeuksia voi ajaa ilman että voidaan osoittaa ketään toista jolle olisi saattanut aiheutua vaaraa.
Alat päästä jyvälle, Kumppani. Yli-, tasa- tai alinopeus ovat kaikki vaarallisia tai turvallisia. Kun on tilanteeseen ja olosuhteisiin sovitettu nopeus, eli ns. tilannenopeus, silloin mennään turvallisesti. Ehkä ei rajoituksen mukaan, mutta turvallisesti. Sinähän kehität ajatteluasi, jatka samaa rataa, Kumppani!
@HybridRules kirjoitti:
Mitä höpäjät?
Jotta keskustelu ei jauhaisi itsestäänselvyyksien parissa listasin eri optiot kerralla. Ei tarvitse keksiä / kehittää / vääntää niistä itselle sopivaa kivaa pikkuvariaatiota. Ikään kuin ydinasia siitä joksikin muuttuisi.
Ei tuon pitäisi tosiaan olla kenelläkään täällä tuollaisella tasolla epäselvää. Toivottavasti ainakaan.
Mutta tuosta se turvallisuusajattelu vasta lähtee. Sen takia on kehitetty sinuakin - meitä kaikkia - koskevat liikennesäännöt. Ne on tarkoitus ottaa haltuun, ei soveltaa mutulla, tai fiiliksellä.
Sinulla se ei ajattelu kehitys mihinkään suuntaan, se on huomattu, pitäiskö vaihtaa rataa, HybridRules?
Välähtääkö "tyhjä" tolppa? Tuumiskelin, että ainakin neljä kertaa olen onnistunut härnäämään peltipoliisia sen verran, että salama on välähtänyt, mutta postia ei ole kuitenkaan tullut.
Viimeksi yli puoli vuotta sitten ja se oli niistä supertolpista nelostiellä.
Puuttuuko kamerat, mutta salama on, vai olenko onnistunut nopeuden optimoinnissa viimeisen päälle nappiin?
Säkällä, elikäs tuurilla menet. Eikö sinulla pitäisi olla muutakin tekemistä liikenteessä kuin vahtia nopeusmittaria?
kyllä, kyllä, siksihän noita välähdyksiä tulee, vaikka Tompan Tomppakin on varoittelemassa.
Mutta sitä olen ihmetellyt, että onko nopeusvalinta optimaalisesti kohdallaan, eikö kameraa ollutkaan, oliko kamerasta filmi loppunut vai eikö kukaan ehtinyt kehittää kuvia?
Vaikka olisi mikä kriisi niin ylinopeussakotuksesta ei luovuta. Ehkä vielä laitetaan lisää poliiseja valvontaan.
Onko puuttumiskynnystä alennettu minun huomaamattani? Kamera välähti tutussa paikassa vakioasetuksilla, ja katsoin vielä välähdyksen jälkeen, että asetukseni oli varmasti todellinen 64 - 65 km/h, eli varmuusvähennyksen jälkeen 61 - 62 km/h.
Saattaa toki olla, että ehdin nähdä hidastaessani huomattavan lähelle vetokuulasta lisävauhtia työntämään ilmaantuneelle Audille tarkoitetun salamavalon?
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, joko minä saan muistutuksen kotiini, tai Audikuski pelastuu piilotettuaan rekisteritunnuksensa autoni takaluukun varjoon?
Joskus poliisi tarkoituksella laittaa kameran välähtämään jo yhden kilometrin ylityksestä - on kokemusta. Ei niin pienestä ylityksestä kyllä sakkoa tule.
Selittäkää mulle, että miksi osa autoilijoista ei työmaan kohdalla hidasta mitenkään. Ajan melkein päivittäin Turun motaria, jossa nopeus laskee pitkän työmaan kohdalla 120-100-80-60. Jopa tuolla 60-alueella joka kerta tulee vastaan tai menee siis ohitse jengiä, jotka painavat törkeätä ylinopeutta alueella.
Ensinnäkin se on työukkoja kohtaan melko epäkunnioittavaa ellei jopa vaarallista, mutta ennen kaikkea eikö näitä pelota kortin lähtö ja isot sakot, sillä työmaat ovat tunnetusti ratsioiden ja kamera-autojen suosikkipaikkoja? Eikö tämän pitäisi pelottaa jonkin verran?
En siis ole mikään ylinopeusjeesustelija, mutta en vain ymmärrä tätä. On vain paikkoja missä ei ajeta tai ei ainakaan kannata itsensä takia ajaa ylinopeutta. Sinällään mulle on ihan sama jos joku painaa kesäisellä motarilla vaikka sataaneljääkymppiä.
varmaan sen taki että erittäin moni "työmaa" on tyhjänä suuren osan ajasta, rajoitukset pitäisi poistaa silloin kun siellä ei ole kukaan töissä.- Nopeusrajoitusten mielekkyys kärsii kun niistä ei ole kenellekään iloa.
Työmaan työt on keskeneräisiä, vaikka sillä ei jatkuvaa päivystystä olekaan
Kyllä minäkin luulen, että perusteettomat nopeusrajoitukset murentavat rajoitusten uskottavuutta.
Työmaiden kohdalla on minimaalisia rajoituksia monesti viikonloppuisinkin, vaikka ketään ei ole mailla halmeilla. Sama juttu ns. talvinopeusrajoituksissa. Syksyllä ja keväällä turvallinen nopeus muuttuu yhdessä yössä. Jos taas kyse ei olekaan turvallisuudesta, niin miksi rajoituksia yleensä on?
Tänä talvena varsinkin ei eteläisessä Suomessa tainnut olla yhtä ainoaa kertaa talvikeliä.
Talvinopeusrajoitusten olemassa olo vaikuttaa minun mielessäni niin, etten osaa pitää tarkoituksen mukaisena montaa muutakaan rajoitusta. Talvinopeudet todistavat niin kiistattomasti kuinka mielivaltaisesti rajoituksia määritellään. Liekö bensan kulutuksen pienentäminen varsinainen tarkoitus. Rajoitusten noudattamisen pointti on lähinnä sakkojen välttäminen.
Työmaiden kohdalla kyse on tietenkin turvallisuudesta paitsi autioiden työmaiden 30km/h rajoitustan tapauksissa.
Kuten sanottu nopeusrajoitusten noudattaminen on asennekysymys, eikä jokaiseen tolppaan voi laittaa listaa miksi kukin nopeus asetettu.
Asennekysymys, mikä asennekysymys, mutta turvallisuudesta pitäisi olle kyse eikä jostain norminopeudesta.
Mikäpä kuvaisi oikeaa suomalaista asennetta paremmin kuin mikä Rokan Antilla oli, joka sanoi muistaakseni jotenkin tähän tapaa: "kuuleha sie konsta, liikentees mie teen mitä pittää, mut älä sie luule, et siihen siun tievarteen tökkimiä tikkareita tarvittais". En nyt ole varma, menikö ihan sanatarkasti noin, mutta ajatus varmaan selviää.
juu varmaan on , mutta silloin ei pitäisi olla tarvetta ajaa 3 kymppiä. Eli rajoitukset vain silloin voimaan kun tarvetta on , ei kellon ympäri-
Kerro esimerkki missä on nopeusrajoitus turha, työn keskeneräisyydestä johtuen.
Esimerkkejähän on vaikka kuinka. Jokunen vuosi sitten Hämeenlinnanväylällä oli muistaakseni päällystetöitä todella pitkällä matkalla. No niitä laskettuja rajoituksia ei kuitenkaan jaksettu siirrellä sitä mukaa kun työt etenivät, vaan siellä oli kilometrikaupalla joku 40-60 km/h rajoitus, vaikka töitä tehtiin jo ihan toisaalla.
Se on ihan selvää, että jos on vaikka joku siltaremontti, jonka vuoksi on jouduttu esimerkiksi kaventamaan kaistoja, on alennettujen rajoitusten perusteltua olla 24/7 voimassa, vaikkei juuri sillä hetkellä töitä tehtäisikään. Mutta varsin usein näkee noita edellä kuvattuja tilanteita, joissa tie on normaalissa kunnossa, koneita tai miehiä ei ole missään ja silti jurnutetaan.
Okei, Lahdentiellä oli kilometrikaupalla toinen kaista jyrsitty ja sitä ei olisi saanut ajaa irtomurskaa oli paljon, rajoitus 80 ajoivat ohi jyrsittyä kaistaa kuvasin kaikki ohittajat, jos oli mennyt lasi olisin tehnyt rikosilmoituksen.
Tämä olikin ennustettavissa kun LP ajettiin alas.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/21a-2020/kurittomuus-tien-paalla-lisaantyy/