@M880 kirjoitti:
Ei tässä ollut kyse hankinnan rahoitusmuodosta, vaan kulutuksen ajoituksesta ja hankinnan tarpeesta.
Tässä hankintojen ja rahoituksen vaiheistuksessa lienee monilla se suurin ongelma?
En minä ketään moiti etupainotteisista hankinnoista lainarahoituksella. Muistutan vain, että nuorena säästämisen aloittava saa massiivisen lisäedun ostovoimaansa jo ennen keski-ikää ja että kuvitelma säästämisestä ostovoiman vähentäjänä on väärä.
Auton (tai minkä tahansa kulutushyödykkeen) hankintahetkellä jokainen voi päättää hankkiiko sen vai ei, ja millaisen hankkii (omien reunaehtojensa puitteissa tietenkin). Jos päättää hankkia (tässä esimerkkitapauksessa) auton, ei sitä samaa rahaa voi sijoittaa.
Ennakoivalla ihmisellä on tietenkin mahdollisuus fuskata ja säästää jo ennalta valmiiksi edes tietämättä mitä varten säästää. Sillä ei saa yhtään kirkkaampaa sädekehää eikä valkoisempaa viimeistä paitaa. Mutta halvemmaksi se vuosien varrella tulee.
Minun havainnollistukseni (kalliin) auton hankinnasta nyt vs. joskus myöhemmin on ihan sama esimerkki kuin sinun kelohonkamökkisi vs. miljonääriyys.
Ei kun ihan vaan höylähirsimökki. Mutta nyt en tarkoittanut hankinnan vaihtoehtoiskustannusta saamatta jäävänä pääomatulona vaan hankinnan rahoituksen suoraa vaikutusta palkasta maksettavaan kuukausierään jo ennen sitä, heti ensimmäisestä erästä alkaen.
Koko ostoksensa lainalla rahoittavan kk-erän muodostavat ostoksen hinta + korko. Säästäjän palkasta yhtä kalliiseen ostokseen kuluu ostoksen hinta - aiemmin säästetyn pääoman tuotto, joka on yleensä vähemmän. Mitä kauempaa ennakoi, sitä halvemmalla pääsee.
Kyse oli priorisoinnin havainnollistamisesta. Kommentissani priorisoitiin lasten turvallisuus sijoitustuoton (tai puhtaan säästämisen) edelle.
Priorisoinnista tässä juurikin on kyse. Minä ajoin esikoisen kotiin sairaalasta muutama vuosi aiemmin omalla rahalla uutena ostamallani isolla Volvolla. Ei silloin saanut kaupasta tuon kummempia autoja.
@740 GLE kirjoitti:
Valintamme ovat omiamme eikä niitä tarvitse muille perustella. Mutta niiden valintojen hinta on hyvä ymmärtää, kun yksi maksaa korkoa muille ja toinen tienaa pääomatuloa.
Hankinta lainarahalla vie palkasta enemmän rahaa kuukausierään kuin saman hankinnan rahoittaminen kuukausisäästöllä ja sen tuotolla. Lainaaja joutuu lisäämään pääomakulun omaan kuukausieräänsä, mutta säästäjä voi vähentää pääomatulon omasta kuukausierästään. Siksi säästäjällä on samojen hankintojen jälkeen ENEMMÄN rahaa käytössään samasta palkasta.
No ajatellaan vaikka minun Teslan hankintaa. Tulin viime kesäkuussa siihen tulokseen, että haluaisin Teslan. Miten neuvoisit minua säästämään tarvittavan rahan sanotaan 60.000,-, jotta saisin hankittua ao. auton? En ollut älynnyt 15v sitten alkaa säästämään auton hankintaa varten? Jos alkaisin nyt säästää minulla olisi vuosien päästä ENEMMÄN rahaa käytössä, mutta sillä välin minulla olisi VÄHEMMÄN autoa käytössä.
Ei ole järkevää perustella auton hankintaa vertailemalla erilaisten ja eri hintatasoisten autojen hankintaa säästyvän tai kuluvan rahan määrällä, koska ihminen käyttää rahaa mahdollisuuksiensa mukaan siihen minkä kokee tarpeelliseksi tai minkä kokee edistävän elämänlaatuaan. Siksi on tarpeetonta laskeskella minkä verran kahden auton hintaeron suuruisella rahamäärällä saa ostettua bensaa jne. Tietysti omaksi terapiakseen voi laskeskella. Että jos mieli tekisi ajaa vaikka 200.000,- euron arvoisella autolla, mutta ei raaski/ei pysty käyttämään sitä rahaa autoon, voi olla olevinaan järkevä ja laskea kuinka paljon säästääkään, kun ajaa vain 50.000,- autolla ja mihin kaikkeen muuhun säästyneen rahan voi käyttää. Ei vain pitäisi väittää muille, että se on oikea tapa arvioida hintoja.
Niin kuin M880 aiemmin sanoi, ei samaa rahaa voi käyttää indeksisäästämiseen ja auton ostamiseen samaan aikaan.
Viimeiselle matkalle ei saa mukaan mitään, joten antakaa palaa oli rahaa sitten paljon tai vähän vähemmän. Nykyisin ihmisiä väännetään vähän kuin väkisin tietynlaisiin kaavoihin, tehkää enemmän niin kuin oma minä sanoo. Kerran täällä vaan ollaan, eletään se niin hyvin kuin kukin taitaa ja pystyy.
@740 GLE kirjoitti:
Valintamme ovat omiamme eikä niitä tarvitse muille perustella. Mutta niiden valintojen hinta on hyvä ymmärtää, kun yksi maksaa korkoa muille ja toinen tienaa pääomatuloa.
Hankinta lainarahalla vie palkasta enemmän rahaa kuukausierään kuin saman hankinnan rahoittaminen kuukausisäästöllä ja sen tuotolla. Lainaaja joutuu lisäämään pääomakulun omaan kuukausieräänsä, mutta säästäjä voi vähentää pääomatulon omasta kuukausierästään. Siksi säästäjällä on samojen hankintojen jälkeen ENEMMÄN rahaa käytössään samasta palkasta.
Tietenkin. Mutta minusta on, anteeksi vain, (jälki)viisastelua todeta että olisit säästänyt niin ei tarvitsisi elää velaksi. Se on toki neuvona ihan hyvä, mutta siinä hetkessä kun auto pitää hankkia, ei enää voi palata ajassa taaksepäin säästämään.
Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta säästää etukäteen. Nykyään valmistutaan varsin tyypillisesti 25-28 vuotiaina, ja lapsia hankitaan kolmekymppisinä. Jos tuossa välissä säästää itselleen Volvon, niin on tehnyt jotain poikkeuksellisen hyvin (tai käynyt tuuri, tai perinyt rahaa). Tavanomaista se ei kuitenkaan ole. Siitä kertovat myös tilastot joiden mukaan valtaosa autoista myydään rahoituksella.
Olen edelleen sitä mieltä että auton kannattaa olla turvallisimmillaan silloin kun sen takapenkki on aktiivikäytössä.
Meillä EU:n jäsenmaana jokaisella uutena myytävällä ajoneuvolla vaaditaan olevan tyyppihyväksyntä. Täyssähköautoissa näyttää tyyppihyväksynnän vetopaino olevan lähes kaikissa 0kg.
Kuinka sellaiseen asennetaan laillisesti käytettävissä oleva vetokoukku?
Parissa Teslan mallissa on vetopainoa joskin se edellyttää koukun asennusta jo tehtaalla valmistusprosessin aikana kun runkorakenne muokataan vetokäyttöön. Esim. VW ID3 on tavallisen kansalaisen autoksi tarkoitettu ja sellaisen vetopaino on puhdas 0kg.
Mitäs peräkärryille ja asuntovaunuille jatkossa tehdään? Nyt vedätetään sähköautojen ostajia jotka sittemmin vedättävät kärrynsä muilla? Ei voi olla niin.
@Harri121 kirjoitti:
Meillä EU:n jäsenmaana jokaisella uutena myytävällä ajoneuvolla vaaditaan olevan tyyppihyväksyntä. Täyssähköautoissa näyttää tyyppihyväksynnän vetopaino olevan lähes kaikissa 0kg.
Kuinka sellaiseen asennetaan laillisesti käytettävissä oleva vetokoukku?
Parissa Teslan mallissa on vetopainoa joskin se edellyttää koukun asennusta jo tehtaalla valmistusprosessin aikana kun runkorakenne muokataan vetokäyttöön. Esim. VW ID3 on tavallisen kansalaisen autoksi tarkoitettu ja sellaisen vetopaino on puhdas 0kg.
Mitäs peräkärryille ja asuntovaunuille jatkossa tehdään? Nyt vedätetään sähköautojen ostajia jotka sittemmin vedättävät kärrynsä muilla? Ei voi olla niin.
Polttispuolellakin pitää valita auto sen mukaan, että on järkevää vetää esim. asuntovaunua. Volvo XC40P8 pysyy kiskomaan aika painavaa kärryä, mutta en nyt muista kuinka paljon. Tesla X vetää max 2250kg. Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Peräkärryille ja asuntovaunuille tehdään jatkossa samaa kuin tähänkin asti. Ja se tehdään joko polttiksilla, ladattavilla hybrideillä tai täyssähköautoilla.
Hankinta lainarahalla vie palkasta enemmän rahaa kuukausierään kuin saman hankinnan rahoittaminen kuukausisäästöllä ja sen tuotolla. Lainaaja joutuu lisäämään pääomakulun omaan kuukausieräänsä, mutta säästäjä voi vähentää pääomatulon omasta kuukausierästään. Siksi säästäjällä on samojen hankintojen jälkeen enemmän rahaa käytössään samasta palkasta.
Tuosta puuttuu täysin aikaperspektiivi, jota muutkin täällä vaikuttavat ihmettelevän. Teoriassa tuo pitää paikkansa toki.
Mikäs siinä, jos pystyy laittamaan 3-, tai 4-numeroista sijoituserää kuukausittain. Jos tavoite olisi säästää 10000 euroa auton hankintaan, niin äkkiäkös sitä laskee kauanko se kestää näillä vaihtoehdoilla: 10€/kk, 100€/kk ja 1000€/kk. Noin esimerkinomaisesti.
Tai paljonko vaikuttaa vuositasolla, kuukausittain sijoitettuna, vaikkapa 7%:n nousu osakekurssissa ja montako vuotta tulee sijoittaa tasaisella tahdilla, että sijoitus kasvaisi 10000€:een. Ja mitäs sitten? 10000 on kasassa ja sillä saa sen auton, mutta sitten on taas sijoitustili tyhjä? Kauanko kestää siis saada vaikka 10000€ voittoa, jolla ostaa auton ja sijoitettu summa jää vielä kasvamaan?
Ja arvatkaas mitä: se mihin summaan päätyy saattaa riippua tulotasosta, joka vaikuttaa siihen, paljonko ihan peruselämiskulujen jälkeen jää yli - jos jää.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Mielenkiintoinen aihe, mutta aika off-topicia koko ketju hyvän alun jälkeen.
Millä sähköautoilla ylipäätää kärryä voi vetää ja mikä painoista?
Selvää on, että kulutus lisääntyy reilusti, mutta paljonko loppujen lopuksi, ei oikein selvinnyt. Jos/kun kärryä on hinattava, harvemmin sitä vedetään pelkästään tyhjänä.
@Tiko kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihe, mutta aika off-topicia koko ketju hyvän alun jälkeen.
Millä sähköautoilla ylipäätää kärryä voi vetää ja mikä painoista?
Selvää on, että kulutus lisääntyy reilusti, mutta paljonko loppujen lopuksi, ei oikein selvinnyt. Jos/kun kärryä on hinattava, harvemmin sitä vedetään pelkästään tyhjänä.
Muutama juttu taakse päin tässä ketjussa olen kertonut kokemukseni kärry perässä 300km suuntaansa työreissusta. Minulla on 3,5m lavalla oleva jarrullinen Respo-peräkärry, jossa on kuomu. Minulla ei ollut reissussa kuormaa kuin arviolta 200kg, joka tuli työkaluista ja tarvikkeista.
Kärryssä oli kuitenkin iso ilmanvastus ison kuomun takia. Kärryssä oleva massa ei pitkässä matka-ajossa välttämättä enää paljon lisää kulutusta tasaisen matkanopeuden takia. Kiihdytyksessähän eniten tarvitaan tehoa ja toisaalta massan hitausvoimasta saadaan regeneroitua hidastuksissa vähän takaisin päin.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
Jaguar I-Pace taitaa olla riskein sähköveturi. Jarrullinen vetomassa 2670kg.
I-Pacea harkitsin, kun olin hankkimassa sähköautoa. Se olisi varmasti monessa suhteessa hieno auto. Minulla on ollut Discovery ja brittiläinen auto on noissa hintaluokissa hienostunut ja hieno.
Huonoa oli, että hidas lataus oli muistaakseni mahdollinen vain yhdellä vaiheella vaikkakin 32A virralla. Taloni sulakkeetkaan ei ole kui n 25A. Ja 32A yhdellä vaiheella tarkoitaa 7kW lataustehoa, joka on täyssähköautolle aivan onneton. Ihmettelen, miksi tuollainen ratkaisu. Pikalataus siinä kyllä toimii ok. Sähkösäde olisi riittävä. Hidaslatauksen lisäksi pieni tavaratila oli syynä, että en edes käynyt koeajamassa sitä. Vetomassa olisi hyvä, mutta jo 2000kg on ollut minulla riittävä tähän asti. Dinoa joskus kiskon perässä ja sen kokoista, joka painaa 2000kg.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
Muistat ihan hyvin, että tuolloin ei puhuttu käytetyistä. Ei käytettyä voi verrata uuteen, kun toisen elinkaaresta on esim. 100 000 km ( 1/4...1/3) syöty.
Joku tarjosi uudehkoa 25000 euron käytettyä sähköautoa, mutta noissa pikkuautoissa range on naurettavan ja säälittävän rajoilla.
Teknisesti kilpailukykyisten hinnat alkaen oli kolminkertainen polttikseen verrattuna. Se on ongelma ikääntyvän autokannan maassa, jossa ajetaan keskimäärin muutaman tonnin autoilla.
Muutama juttu taakse päin tässä ketjussa olen kertonut kokemukseni kärry perässä 300km suuntaansa työreissusta. Minulla on 3,5m lavalla oleva jarrullinen Respo-peräkärry, jossa on kuomu. Minulla ei ollut reissussa kuormaa kuin arviolta 200kg, joka tuli työkaluista ja tarvikkeista.
Kärryssä oli kuitenkin iso ilmanvastus ison kuomun takia. Kärryssä oleva massa ei pitkässä matka-ajossa välttämättä enää paljon lisää kulutusta tasaisen matkanopeuden takia. Kiihdytyksessähän eniten tarvitaan tehoa ja toisaalta massan hitausvoimasta saadaan regeneroitua hidastuksissa vähän takaisin päin.
Jees tämän luin kyllä ja ilmanvastus tuli selväksi kyllä,jo tuosta videostakin, mutta kun kärry alkaa painamaan, kyllä se energiaa väkisikin vie. Tyhjänkin trailerin (1tn) kanssa ylämäki tuntuu, vaikka vetoauto ei olekaan hentoisinta sorttia. Saattaapa automaatti jopa vaihtaa pinemmälle pykälälle. Koska isompaa kärriä (jarrullista) saa kiskoa laillisesti 80km/h nopeudella, ei ilmanvastus vielä aivan älytön vastus ole, toki riippuen raahattavan kappaleen muodosta. Jarruttomat kuomu/umpikärryt laillisessa satasen vauhdissa vastustavat jo kunnolla ja vaativat lisäenergiaa merkittävästi (vastus~nopeuden neliö). Jarrullisessa kärrissä selvä hidastaminen menee lämmöksi jarruissa, mutta varmaankin esim alamäessä energiaa tulee mukavasti talteen jos ei aja vakkarilla, joka saataa hidastaa pahimillaana jo niin paljon, että kärrin jarrut aktivoituu.
Jaguar I-Pace taitaa olla riskein sähköveturi. Jarrullinen vetomassa 2670kg.
Taitaa olla tarua, kuten monet noista nettiauton arvoista.
Tämän linkin mukaan https://www.whatcar.com/news/best-electric-cars-for-towing/n19603 ilmoitetaan Jaggelle 750kg ja Tesla X:ssä on suurin vetokyky. Toki kaikissa ko artikkelin autoissa se on, varsinkin koko ja paino huomioiden, aika vaatimaton. Iso henkilöauto (5-sarja, Mersun E) pystyy samaan.
Jaguar I-Pace taitaa olla riskein sähköveturi. Jarrullinen vetomassa 2670kg.
Tuossa ilmoituksessa on virheellistä tietoa. Jaguarin itsensä mukaan suurin vetomassa on 750 kg. Tietääkseni sähköhenkilöautojen suurin massa on Tesla Model X:ssä, 2250 kg vanhemmissa ja juuri julkaistussa päivitetyssä mallissa 2268 kg. MC EQC ja Audi e tron 1800 kg.
Muutama juttu taakse päin tässä ketjussa olen kertonut kokemukseni kärry perässä 300km suuntaansa työreissusta. Minulla on 3,5m lavalla oleva jarrullinen Respo-peräkärry, jossa on kuomu. Minulla ei ollut reissussa kuormaa kuin arviolta 200kg, joka tuli työkaluista ja tarvikkeista.
Kärryssä oli kuitenkin iso ilmanvastus ison kuomun takia. Kärryssä oleva massa ei pitkässä matka-ajossa välttämättä enää paljon lisää kulutusta tasaisen matkanopeuden takia. Kiihdytyksessähän eniten tarvitaan tehoa ja toisaalta massan hitausvoimasta saadaan regeneroitua hidastuksissa vähän takaisin päin.
Jees tämän luin kyllä ja ilmanvastus tuli selväksi kyllä,jo tuosta videostakin, mutta kun kärry alkaa painamaan, kyllä se energiaa väkisikin vie. Tyhjänkin trailerin (1tn) kanssa ylämäki tuntuu, vaikka vetoauto ei olekaan hentoisinta sorttia. Saattaapa automaatti jopa vaihtaa pinemmälle pykälälle. Koska isompaa kärriä (jarrullista) saa kiskoa laillisesti 80km/h nopeudella, ei ilmanvastus vielä aivan älytön vastus ole, toki riippuen raahattavan kappaleen muodosta. Jarruttomat kuomu/umpikärryt laillisessa satasen vauhdissa vastustavat jo kunnolla ja vaativat lisäenergiaa merkittävästi (vastus~nopeuden neliö). Jarrullisessa kärrissä selvä hidastaminen menee lämmöksi jarruissa, mutta varmaankin esim alamäessä energiaa tulee mukavasti talteen jos ei aja vakkarilla, joka saataa hidastaa pahimillaana jo niin paljon, että kärrin jarrut aktivoituu.
Respon omamassa näyttää olevan 430kg rekisteriotteessa, liekö kuomun paino mukana? Kuorman kanssa tuolla reissulla vedettävää massaa on ollut n. 650kg.
Minulle tärkein kokemus tähän asti sähköauton käytössä on se, että olen voinut käyttää sitä ihan samalla tavalla reissuihin kuin aikaisempiakin autojani. En ole matkalla ollessa juurikaan joutunut odottelemaan lataamisia, mutta olen kyllä suunnitellut pysähdykset niin, etten ole pysähtynyt kuin muutaman kerran pelkästään lataamisen takia.
Latausasemia ei tarvitse käyttää kuin harvoin, koska auton saa kotona ladattua yöllä. Samaten olen saanut matkalaturin kanssa ladattua työreissulla asiakkaiden luona (toistaiseksi vain muutaman kerran).
Peräkärryn vetäminen lisää kulutusta, mutta tuo 300km sivu on pisin matka mihin kärryä yleensäkään vedän ja se matka menee ok (yhdellä välilatauksella samalla kun pitää pidennetyn kahvitauon tai ruokapaussin).
Oleellista on se, että autossa on kaikki ominaisuudet, mitä polttiksessakin vain voimalinja on erilainen. Vetokoukku on kyllä vähän hankala verrattuna, mikä Volvossa oli. Teslassa se on kokonaan manuaalisesti irrotettava, kun Volvossa oli puoliautomaattinen.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
Muistat ihan hyvin, että tuolloin ei puhuttu käytetyistä. Ei käytettyä voi verrata uuteen, kun toisen elinkaaresta on esim. 100 000 km ( 1/4...1/3) syöty.
Joku tarjosi uudehkoa 25000 euron käytettyä sähköautoa, mutta noissa pikkuautoissa range on naurettavan ja säälittävän rajoilla.
Teknisesti kilpailukykyisten hinnat alkaen oli kolminkertainen polttikseen verrattuna. Se on ongelma ikääntyvän autokannan maassa, jossa ajetaan keskimäärin muutaman tonnin autoilla.
Äsken puhuit 5000 - 12000 hintahaarukasta vertailuautolle eikä siihen hintaan tietenkään vielä sähköautoa saa.
@Harri121 kirjoitti:
Meillä EU:n jäsenmaana jokaisella uutena myytävällä ajoneuvolla vaaditaan olevan tyyppihyväksyntä. Täyssähköautoissa näyttää tyyppihyväksynnän vetopaino olevan lähes kaikissa 0kg.
Kuinka sellaiseen asennetaan laillisesti käytettävissä oleva vetokoukku?
Parissa Teslan mallissa on vetopainoa joskin se edellyttää koukun asennusta jo tehtaalla valmistusprosessin aikana kun runkorakenne muokataan vetokäyttöön. Esim. VW ID3 on tavallisen kansalaisen autoksi tarkoitettu ja sellaisen vetopaino on puhdas 0kg.
Noiden noissa viesteissä lueteltujen lisäksi esim. VW ID.4, Škoda Enyaq ja Ford Mustang Mach-e omaavat hyväksyttyä vetomassaa. Nolla lähes kaikissa on fakenews.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
Muistat ihan hyvin, että tuolloin ei puhuttu käytetyistä. Ei käytettyä voi verrata uuteen, kun toisen elinkaaresta on esim. 100 000 km ( 1/4...1/3) syöty.
Joku tarjosi uudehkoa 25000 euron käytettyä sähköautoa, mutta noissa pikkuautoissa range on naurettavan ja säälittävän rajoilla.
Teknisesti kilpailukykyisten hinnat alkaen oli kolminkertainen polttikseen verrattuna. Se on ongelma ikääntyvän autokannan maassa, jossa ajetaan keskimäärin muutaman tonnin autoilla.
Äsken puhuit 5000 - 12000 hintahaarukasta vertailuautolle eikä siihen hintaan tietenkään vielä sähköautoa saa.
Ymmärrät kyllä. Suomalaiset ajaa keskimäärin 2000-5000 euron autoilla. Tällä kansalla ei ole häviävän pientä vähemmistöä lukuun ottamatta mitään edellytyksiä hankkia edes sähköautoista puhuttaessa keskihintaista 50000 euron autoa. Ja koska käytettyjä ei ole merkittävää määrää tarjolla muissa kuin polttiksissa, ei sähköauto ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Eikä millään tavalla realistinen isommassa mittakaavassa. Ei vaikka miten elitistit fossiileiksi tätä porukkaa haukkuisi.
Jaguar I-Pace taitaa olla riskein sähköveturi. Jarrullinen vetomassa 2670kg.
Tuossa ilmoituksessa on virheellistä tietoa. Jaguarin itsensä mukaan suurin vetomassa on 750 kg. Tietääkseni sähköhenkilöautojen suurin massa on Tesla Model X:ssä, 2250 kg vanhemmissa ja juuri julkaistussa päivitetyssä mallissa 2268 kg. MC EQC ja Audi e tron 1800 kg.
Oikeassa olet. Trafin tiedoissakaan ei ollut muuta kuin jarruton vetomassa 750kg. Ihme touhua autoliikkeiltä.
@HybridRules kirjoitti:
Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
Muistat ihan hyvin, että tuolloin ei puhuttu käytetyistä. Ei käytettyä voi verrata uuteen, kun toisen elinkaaresta on esim. 100 000 km ( 1/4...1/3) syöty.
Joku tarjosi uudehkoa 25000 euron käytettyä sähköautoa, mutta noissa pikkuautoissa range on naurettavan ja säälittävän rajoilla.
Teknisesti kilpailukykyisten hinnat alkaen oli kolminkertainen polttikseen verrattuna. Se on ongelma ikääntyvän autokannan maassa, jossa ajetaan keskimäärin muutaman tonnin autoilla.
Äsken puhuit 5000 - 12000 hintahaarukasta vertailuautolle eikä siihen hintaan tietenkään vielä sähköautoa saa.
Ymmärrät kyllä. Suomalaiset ajaa keskimäärin 2000-5000 euron autoilla. Tällä kansalla ei ole häviävän pientä vähemmistöä lukuun ottamatta mitään edellytyksiä hankkia edes sähköautoista puhuttaessa keskihintaista 50000 euron autoa. Ja koska käytettyjä ei ole merkittävää määrää tarjolla muissa kuin polttiksissa, ei sähköauto ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Eikä millään tavalla realistinen isommassa mittakaavassa. Ei vaikka miten elitistit fossiileiksi tätä porukkaa haukkuisi.
Onko joku jossain kuvitellut tai väittänyt uuden sähköauton olevan vaihtoehto 5000€ autolle? Kai se relevantti kisa käydään uusien autojen kesken? Tällä hetkellä niitä relevantteja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja on siinäkin kisassa vielä aika vähän, ja suomalaisille tärkeä "farkku-Corolla -luokka" puuttuu tietääkseni kokonaan. Onneksi valikoima kasvaa koko ajan, ja sopivien autojen tulo markkinoille on vain ajan kysymys. Samojen autojen tulo sinne 5000€ markkinaan on vähän pidemmän ajan kysymys, mutta kyllä niiden nykyistenkin autojen päätymistä siihen hintaluokka on odotettu 10-15 vuotta.
Homma lähti HR:n kommentista "Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan." Totesin siihen tämän hintaongelman. Minä ainakaan en vedä sähköautoilla tarpeen mukaan yhtään mitään, enkä nyt poikkeuksellisen heikossa taloudellisessa asemassa yhteiskunnan mittakaavassa ole, vaikkei sadan tonnin autoihin varaa olekaan.
En näköjään onnistunut kommunikoimaan viestiäni vieläkään, joten yritän vielä kerran ja annan sitten olla omasta puolestani.
@HybridRules kirjoitti:
Niin kuin M880 aiemmin sanoi, ei samaa rahaa voi käyttää indeksisäästämiseen ja auton ostamiseen samaan aikaan.
Ei voikaan, mutta jos oma ostovoima riittää 100.000 € hankintaan tavalla tai toisella, silloin eri hintaista valikoimaa on aivan valtavasti, vaikka sinä et vetotehtävääsi kykenevää alle sadan tonnin autoa haluakaan edes harkita. Tämä on henkilökohtainen arvovalinta, jota en edes yritä tehdä puolestasi. Sinun valintasi on sinulle sopivin. Oma sanomani on vain, että sinun tekemäsi valinta ei todista toisenlaisen valinnan seurauksia pelkäksi haaveiluksi. Se, mitä olen tässä aiemmin laskenut esimerkkinä on kenen tahansa saavutettavissa olevaa indeksituottoa tunnin opiskelulla. Oman salkkuni todellisuus on jo vuosia ylittänyt sen noin puolella (50%) rullaavana 10 vuoden keskituottona.
@tracktest kirjoitti:
Viimeiselle matkalle ei saa mukaan mitään, joten antakaa palaa oli rahaa sitten paljon tai vähän vähemmän
Vaikka se saattaa jotkut lukijat yllättääkin. olen täysin samaa mieltä. Siksi vihjaisenkin mielelläni tavasta saada merkittävää lisätuloa pystyäkseen polttamaa rahaa vielä enemmän silloin kun siltä tuntuu.
@M880 kirjoitti:
Nykyään valmistutaan varsin tyypillisesti 25-28 vuotiaina, ja lapsia hankitaan kolmekymppisinä. Jos tuossa välissä säästää itselleen Volvon, niin on tehnyt jotain poikkeuksellisen hyvin
Kiitokset. Myönnän, että ajoituksessa oli tuuria, vaikka muut askelmerkit olivatkin tietoisesti suunniteltuja. Ostin Volvon 27-vuotiaana, jolloin olin ollut töissä jo vuosia. Uuden 740 GLE:n hinta olisi ollut Suomessa 205.000 markkaa, eli reilusti yli puolet ensimmäisen asuntomme hinnasta. Maksoin omastani veroineen 91.000 markan arvosta ihan muuta valuuttaa. Samasta sattuneesta syystä kieltämättä rahallinen urakehitys eteni jo nuorena varsin ripeästi eikä vasta valmistuneen kulutustottumukset ehtineet seurata tulotason mukana.
@Tiko kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihe, mutta aika off-topicia koko ketju hyvän alun jälkeen.
Myönnän ylläpitäneeni off-topicia, mutta en myönnä sitä aloittaneeni. Ammuin vain alas fake newsin, jonka mukaan kyse olisi mukamas kulutuksen lopettamisesta oman rankingin nostamiseksi "Se voittaa, jolla on kuollessaan eniten" kisassa. Tämä on täysin väärä kuvitelma, joka johtuu yleensä siitä, ettei aikaperspektiivin voimaa ei ole ymmärretty.
Kyse ei ole kuluttamisen vähentämisestä, vaan oman maksukyvyn KASVATTAMISESTA.
@Kumppani kirjoitti:
Tuosta puuttuu täysin aikaperspektiivi, jota muutkin täällä vaikuttavat ihmettelevän. Teoriassa tuo pitää paikkansa toki.
Ja käytännössä myös. Kyllä tällä palkansaaja pystyy ostamaan autonsa, talonsa ja kesämökkinsä lainaa kysymättä jos niin haluaa. Ja siinä sivussa matkailemaan ja ostamaan kasan moottoripyöriä ja muita leluja, kas kun viimeisessä paidassa ei ole taskuja, joten YOLO.
Perustelu on edelleen sinun mainitsemasi aikaperspektiivi, jonka myötä korkoa korolle painuu lopulta ruudukon oikeasta ylänurkasta läpi. Aikaperspektiivi tarkoittaa sitä, että 10 vuoden kk-talletusten jälkeen säästetty pääoma maksaa yhtä suurta kk-talletusta joko sijoituspottiin lisää, tai vaihtoehtoisesti 10 vuoden jälkeen voi lopettaa talletukset ja nostaa lopun ikäänsä sen kk-erän suuruista inflaatiokorjattua lisätuloa. 20 vuoden säästöputken jälkeen palautusprosentti on keskimäärin 400%. Ellei arvele enää elävänsä tästä eteenpäin 20 vuotta, sitten voi unohtaa koko jutun, koska alkaa olla jo vähän myöhäistä.
Onneksi valikoima kasvaa koko ajan, ja sopivien autojen tulo markkinoille on vain ajan kysymys.
Tottakai se on "ajan kysymys". Mutta se ei vaikuta estävän viisastelijoita ihmettelemästä juuri tänään "miksei tajuta hankkia sähköautoa" ja vihjaillaan "fossiileista". Ehkä jonkin sortin irtaantumista suomitodellisuudesta?
@HybridRules kirjoitti:
Peräkärryn vetäminen lisää kulutusta, mutta tuo 300km sivu on pisin matka mihin kärryä yleensäkään vedän ja se matka menee ok (yhdellä välilatauksella samalla kun pitää pidennetyn kahvitauon tai ruokapaussin).
Takaisin asiaan. Olisiko tuo lataustauko ison kuomukärryn kanssa tarpeen auton vuoksi, vai lataatko saadaksesi syödä matkalla?
Ja oliko tämä 150 km latausetappi kärryn kanssa nyt talvikelin inhorealistinen tilanne, vai kesärengaskaudelta?
@M880 kirjoitti:
Onko joku jossain kuvitellut tai väittänyt uuden sähköauton olevan vaihtoehto 5000€ autolle? Kai se relevantti kisa käydään uusien autojen kesken?
Model X:n hintaluokassa varmaankin, mutta sen alapuolella löytyy monia hintaluokkia, joissa on hyvin tarjontaa täysin realistiselle vertailulle uuden ja saman hintaisen käytetyn tai uuden sekä uuden ja puolta halvemman saman automallin käytetyn yksilön välillä.
En suinkaan väitä uuden ja käytetyn olevan sama asia, mutta samaan tehtävään sopivia ja samoihin vaatimuksiin vastaavia löytyy aika monelle käyttäjälle sekä uutena että käytettynä.
Tällä hetkellä niitä relevantteja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja on siinäkin kisassa vielä aika vähän, ja suomalaisille tärkeä "farkku-Corolla -luokka" puuttuu tietääkseni kokonaan. Onneksi valikoima kasvaa koko ajan, ja sopivien autojen tulo markkinoille on vain ajan kysymys. Samojen autojen tulo sinne 5000€ markkinaan on vähän pidemmän ajan kysymys, mutta kyllä niiden nykyistenkin autojen päätymistä siihen hintaluokka on odotettu 10-15 vuotta.
Aivan. Tässä on syy minunkin empimiselleni vielä. Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta oletan sähkäreidenkin hintakehityksen lähtevän jossain vaiheessa noudattamaan perinteistä käytetyn auton hintakehitystä, jonka turvin hyvin pidetyn ja ehjän yksilön saa ostaa puolella uuden hinnasta, eikä uusille Suomen kilville rekisteröitynä naapuri erota sitä uudesta.
Toistaiseksi käytettyjen sähköautojen hintakehitys ei ole vajonnut tälle tasolle. Jos olen väärässä ja niiden arvo käytettynä jää selkeästi koholle, sitten käytetyn ostoa on vaikeampi perustella. Sähköautoista tulee sähköautojen Toyotia, jotka on sama ostaa uutena ja vaihtaa muutaman vuoden välein kun aina löytyy joku vapaaehtoinen maksamaan käytetystä lähelle uuden hintaa.
Tässä hankintojen ja rahoituksen vaiheistuksessa lienee monilla se suurin ongelma?
En minä ketään moiti etupainotteisista hankinnoista lainarahoituksella. Muistutan vain, että nuorena säästämisen aloittava saa massiivisen lisäedun ostovoimaansa jo ennen keski-ikää ja että kuvitelma säästämisestä ostovoiman vähentäjänä on väärä.
Ennakoivalla ihmisellä on tietenkin mahdollisuus fuskata ja säästää jo ennalta valmiiksi edes tietämättä mitä varten säästää. Sillä ei saa yhtään kirkkaampaa sädekehää eikä valkoisempaa viimeistä paitaa. Mutta halvemmaksi se vuosien varrella tulee.
Ei kun ihan vaan höylähirsimökki. Mutta nyt en tarkoittanut hankinnan vaihtoehtoiskustannusta saamatta jäävänä pääomatulona vaan hankinnan rahoituksen suoraa vaikutusta palkasta maksettavaan kuukausierään jo ennen sitä, heti ensimmäisestä erästä alkaen.
Koko ostoksensa lainalla rahoittavan kk-erän muodostavat ostoksen hinta + korko. Säästäjän palkasta yhtä kalliiseen ostokseen kuluu ostoksen hinta - aiemmin säästetyn pääoman tuotto, joka on yleensä vähemmän. Mitä kauempaa ennakoi, sitä halvemmalla pääsee.
Priorisoinnista tässä juurikin on kyse. Minä ajoin esikoisen kotiin sairaalasta muutama vuosi aiemmin omalla rahalla uutena ostamallani isolla Volvolla. Ei silloin saanut kaupasta tuon kummempia autoja.
No ajatellaan vaikka minun Teslan hankintaa. Tulin viime kesäkuussa siihen tulokseen, että haluaisin Teslan. Miten neuvoisit minua säästämään tarvittavan rahan sanotaan 60.000,-, jotta saisin hankittua ao. auton? En ollut älynnyt 15v sitten alkaa säästämään auton hankintaa varten? Jos alkaisin nyt säästää minulla olisi vuosien päästä ENEMMÄN rahaa käytössä, mutta sillä välin minulla olisi VÄHEMMÄN autoa käytössä.
Ei ole järkevää perustella auton hankintaa vertailemalla erilaisten ja eri hintatasoisten autojen hankintaa säästyvän tai kuluvan rahan määrällä, koska ihminen käyttää rahaa mahdollisuuksiensa mukaan siihen minkä kokee tarpeelliseksi tai minkä kokee edistävän elämänlaatuaan. Siksi on tarpeetonta laskeskella minkä verran kahden auton hintaeron suuruisella rahamäärällä saa ostettua bensaa jne. Tietysti omaksi terapiakseen voi laskeskella. Että jos mieli tekisi ajaa vaikka 200.000,- euron arvoisella autolla, mutta ei raaski/ei pysty käyttämään sitä rahaa autoon, voi olla olevinaan järkevä ja laskea kuinka paljon säästääkään, kun ajaa vain 50.000,- autolla ja mihin kaikkeen muuhun säästyneen rahan voi käyttää. Ei vain pitäisi väittää muille, että se on oikea tapa arvioida hintoja.
Niin kuin M880 aiemmin sanoi, ei samaa rahaa voi käyttää indeksisäästämiseen ja auton ostamiseen samaan aikaan.
Viimeiselle matkalle ei saa mukaan mitään, joten antakaa palaa oli rahaa sitten paljon tai vähän vähemmän. Nykyisin ihmisiä väännetään vähän kuin väkisin tietynlaisiin kaavoihin, tehkää enemmän niin kuin oma minä sanoo. Kerran täällä vaan ollaan, eletään se niin hyvin kuin kukin taitaa ja pystyy.
Arvostuskysymyksiähän nämä ovat. "Jokainen taaplaa tyylillään" sanottiin ennen.
Ferrari Roma maksaisi 332 teur, mutta Tuomaria lainaten: "En osaa elämää syyttää, en kiittää. Se jääköön, en piittaa".
Tietenkin. Mutta minusta on, anteeksi vain, (jälki)viisastelua todeta että olisit säästänyt niin ei tarvitsisi elää velaksi. Se on toki neuvona ihan hyvä, mutta siinä hetkessä kun auto pitää hankkia, ei enää voi palata ajassa taaksepäin säästämään.
Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta säästää etukäteen. Nykyään valmistutaan varsin tyypillisesti 25-28 vuotiaina, ja lapsia hankitaan kolmekymppisinä. Jos tuossa välissä säästää itselleen Volvon, niin on tehnyt jotain poikkeuksellisen hyvin (tai käynyt tuuri, tai perinyt rahaa). Tavanomaista se ei kuitenkaan ole. Siitä kertovat myös tilastot joiden mukaan valtaosa autoista myydään rahoituksella.
Olen edelleen sitä mieltä että auton kannattaa olla turvallisimmillaan silloin kun sen takapenkki on aktiivikäytössä.
Täysin samaa mieltä.
Meillä EU:n jäsenmaana jokaisella uutena myytävällä ajoneuvolla vaaditaan olevan tyyppihyväksyntä. Täyssähköautoissa näyttää tyyppihyväksynnän vetopaino olevan lähes kaikissa 0kg.
Kuinka sellaiseen asennetaan laillisesti käytettävissä oleva vetokoukku?
Parissa Teslan mallissa on vetopainoa joskin se edellyttää koukun asennusta jo tehtaalla valmistusprosessin aikana kun runkorakenne muokataan vetokäyttöön. Esim. VW ID3 on tavallisen kansalaisen autoksi tarkoitettu ja sellaisen vetopaino on puhdas 0kg.
Mitäs peräkärryille ja asuntovaunuille jatkossa tehdään? Nyt vedätetään sähköautojen ostajia jotka sittemmin vedättävät kärrynsä muilla? Ei voi olla niin.
Polttispuolellakin pitää valita auto sen mukaan, että on järkevää vetää esim. asuntovaunua. Volvo XC40P8 pysyy kiskomaan aika painavaa kärryä, mutta en nyt muista kuinka paljon. Tesla X vetää max 2250kg. Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan.
Peräkärryille ja asuntovaunuille tehdään jatkossa samaa kuin tähänkin asti. Ja se tehdään joko polttiksilla, ladattavilla hybrideillä tai täyssähköautoilla.
@740GLE
Tuosta puuttuu täysin aikaperspektiivi, jota muutkin täällä vaikuttavat ihmettelevän. Teoriassa tuo pitää paikkansa toki.
Mikäs siinä, jos pystyy laittamaan 3-, tai 4-numeroista sijoituserää kuukausittain. Jos tavoite olisi säästää 10000 euroa auton hankintaan, niin äkkiäkös sitä laskee kauanko se kestää näillä vaihtoehdoilla: 10€/kk, 100€/kk ja 1000€/kk. Noin esimerkinomaisesti.
Tai paljonko vaikuttaa vuositasolla, kuukausittain sijoitettuna, vaikkapa 7%:n nousu osakekurssissa ja montako vuotta tulee sijoittaa tasaisella tahdilla, että sijoitus kasvaisi 10000€:een. Ja mitäs sitten? 10000 on kasassa ja sillä saa sen auton, mutta sitten on taas sijoitustili tyhjä? Kauanko kestää siis saada vaikka 10000€ voittoa, jolla ostaa auton ja sijoitettu summa jää vielä kasvamaan?
Ja arvatkaas mitä: se mihin summaan päätyy saattaa riippua tulotasosta, joka vaikuttaa siihen, paljonko ihan peruselämiskulujen jälkeen jää yli - jos jää.
Suomalaiset ajaa keskimäärin 12 vuotiailla autoilla. Tuollaisen hinta on suunnilleen 2000 - 5000 €. Ylivoimaisesti suurin osa autoista myydään käytettynä.
Kun olen laittanut ehdolle myydyimpiin kuuluvan auton ominaisuudet ja kysellyt sille sähköistä vaihtoehtoa, minulle tarjottiin ratkaisuna ostaa tavallinen sähköauto ja vuokrata kyvykkäämpi aina tarpeen vaatiessa. Näin siksi, ettei markkinoilta löytynyt kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
Jos haluaa ostaa kalliin sähköauton ja alkaa autoharrastajaksi, mikään ei tuota estä. 90% suomalaisista ei tällaiseen ole kuitenkaan mahdollisuutta ja halua. Reaaliteetit niin hinnan kuin käytettävyyden suhteen kannattaa pitää omissa valinnoissa mielessä. Näkemykset, jotka kuulostaa lähinnä vihreiden kansanedustajan ajatuksilta, sopii hyvin harvojen arkeen.
Mielenkiintoinen aihe, mutta aika off-topicia koko ketju hyvän alun jälkeen.
Millä sähköautoilla ylipäätää kärryä voi vetää ja mikä painoista?
Selvää on, että kulutus lisääntyy reilusti, mutta paljonko loppujen lopuksi, ei oikein selvinnyt. Jos/kun kärryä on hinattava, harvemmin sitä vedetään pelkästään tyhjänä.
https://m.nettiauto.com/jaguar/i-pace/11940192?vifAdCount=0
Jaguar I-Pace taitaa olla riskein sähköveturi. Jarrullinen vetomassa 2670kg.
Muutama juttu taakse päin tässä ketjussa olen kertonut kokemukseni kärry perässä 300km suuntaansa työreissusta. Minulla on 3,5m lavalla oleva jarrullinen Respo-peräkärry, jossa on kuomu. Minulla ei ollut reissussa kuormaa kuin arviolta 200kg, joka tuli työkaluista ja tarvikkeista.
Kärryssä oli kuitenkin iso ilmanvastus ison kuomun takia. Kärryssä oleva massa ei pitkässä matka-ajossa välttämättä enää paljon lisää kulutusta tasaisen matkanopeuden takia. Kiihdytyksessähän eniten tarvitaan tehoa ja toisaalta massan hitausvoimasta saadaan regeneroitua hidastuksissa vähän takaisin päin.
Tarkoittanet, että markkinoilta ei löytynyt halpaa vaihtoehtoa? Teknisesti kilpailukykyisiä luulisi löytyvän, mutta ei varmaan yhtä halpaa kuin käytetty polttisauto varsinkin, jos sellaisen haluaa 5000 - 12000 hintaluokasssa. Ei voi mitään sille, että sähköautoja on alettu valmistaa vasta äskettäin eikä niitä vielä ole kaikkiin hintaluokkiin käytettynä.
I-Pacea harkitsin, kun olin hankkimassa sähköautoa. Se olisi varmasti monessa suhteessa hieno auto. Minulla on ollut Discovery ja brittiläinen auto on noissa hintaluokissa hienostunut ja hieno.
Huonoa oli, että hidas lataus oli muistaakseni mahdollinen vain yhdellä vaiheella vaikkakin 32A virralla. Taloni sulakkeetkaan ei ole kui n 25A. Ja 32A yhdellä vaiheella tarkoitaa 7kW lataustehoa, joka on täyssähköautolle aivan onneton. Ihmettelen, miksi tuollainen ratkaisu. Pikalataus siinä kyllä toimii ok. Sähkösäde olisi riittävä. Hidaslatauksen lisäksi pieni tavaratila oli syynä, että en edes käynyt koeajamassa sitä. Vetomassa olisi hyvä, mutta jo 2000kg on ollut minulla riittävä tähän asti. Dinoa joskus kiskon perässä ja sen kokoista, joka painaa 2000kg.
Muistat ihan hyvin, että tuolloin ei puhuttu käytetyistä. Ei käytettyä voi verrata uuteen, kun toisen elinkaaresta on esim. 100 000 km ( 1/4...1/3) syöty.
Joku tarjosi uudehkoa 25000 euron käytettyä sähköautoa, mutta noissa pikkuautoissa range on naurettavan ja säälittävän rajoilla.
Teknisesti kilpailukykyisten hinnat alkaen oli kolminkertainen polttikseen verrattuna. Se on ongelma ikääntyvän autokannan maassa, jossa ajetaan keskimäärin muutaman tonnin autoilla.
Jees tämän luin kyllä ja ilmanvastus tuli selväksi kyllä,jo tuosta videostakin, mutta kun kärry alkaa painamaan, kyllä se energiaa väkisikin vie. Tyhjänkin trailerin (1tn) kanssa ylämäki tuntuu, vaikka vetoauto ei olekaan hentoisinta sorttia. Saattaapa automaatti jopa vaihtaa pinemmälle pykälälle. Koska isompaa kärriä (jarrullista) saa kiskoa laillisesti 80km/h nopeudella, ei ilmanvastus vielä aivan älytön vastus ole, toki riippuen raahattavan kappaleen muodosta. Jarruttomat kuomu/umpikärryt laillisessa satasen vauhdissa vastustavat jo kunnolla ja vaativat lisäenergiaa merkittävästi (vastus~nopeuden neliö). Jarrullisessa kärrissä selvä hidastaminen menee lämmöksi jarruissa, mutta varmaankin esim alamäessä energiaa tulee mukavasti talteen jos ei aja vakkarilla, joka saataa hidastaa pahimillaana jo niin paljon, että kärrin jarrut aktivoituu.
Taitaa olla tarua, kuten monet noista nettiauton arvoista.
Tämän linkin mukaan https://www.whatcar.com/news/best-electric-cars-for-towing/n19603 ilmoitetaan Jaggelle 750kg ja Tesla X:ssä on suurin vetokyky. Toki kaikissa ko artikkelin autoissa se on, varsinkin koko ja paino huomioiden, aika vaatimaton. Iso henkilöauto (5-sarja, Mersun E) pystyy samaan.
Tuossa ilmoituksessa on virheellistä tietoa. Jaguarin itsensä mukaan suurin vetomassa on 750 kg. Tietääkseni sähköhenkilöautojen suurin massa on Tesla Model X:ssä, 2250 kg vanhemmissa ja juuri julkaistussa päivitetyssä mallissa 2268 kg. MC EQC ja Audi e tron 1800 kg.
Respon omamassa näyttää olevan 430kg rekisteriotteessa, liekö kuomun paino mukana? Kuorman kanssa tuolla reissulla vedettävää massaa on ollut n. 650kg.
Minulle tärkein kokemus tähän asti sähköauton käytössä on se, että olen voinut käyttää sitä ihan samalla tavalla reissuihin kuin aikaisempiakin autojani. En ole matkalla ollessa juurikaan joutunut odottelemaan lataamisia, mutta olen kyllä suunnitellut pysähdykset niin, etten ole pysähtynyt kuin muutaman kerran pelkästään lataamisen takia.
Latausasemia ei tarvitse käyttää kuin harvoin, koska auton saa kotona ladattua yöllä. Samaten olen saanut matkalaturin kanssa ladattua työreissulla asiakkaiden luona (toistaiseksi vain muutaman kerran).
Peräkärryn vetäminen lisää kulutusta, mutta tuo 300km sivu on pisin matka mihin kärryä yleensäkään vedän ja se matka menee ok (yhdellä välilatauksella samalla kun pitää pidennetyn kahvitauon tai ruokapaussin).
Oleellista on se, että autossa on kaikki ominaisuudet, mitä polttiksessakin vain voimalinja on erilainen. Vetokoukku on kyllä vähän hankala verrattuna, mikä Volvossa oli. Teslassa se on kokonaan manuaalisesti irrotettava, kun Volvossa oli puoliautomaattinen.
Äsken puhuit 5000 - 12000 hintahaarukasta vertailuautolle eikä siihen hintaan tietenkään vielä sähköautoa saa.
Noiden noissa viesteissä lueteltujen lisäksi esim. VW ID.4, Škoda Enyaq ja Ford Mustang Mach-e omaavat hyväksyttyä vetomassaa. Nolla lähes kaikissa on fakenews.
Ymmärrät kyllä. Suomalaiset ajaa keskimäärin 2000-5000 euron autoilla. Tällä kansalla ei ole häviävän pientä vähemmistöä lukuun ottamatta mitään edellytyksiä hankkia edes sähköautoista puhuttaessa keskihintaista 50000 euron autoa. Ja koska käytettyjä ei ole merkittävää määrää tarjolla muissa kuin polttiksissa, ei sähköauto ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Eikä millään tavalla realistinen isommassa mittakaavassa. Ei vaikka miten elitistit fossiileiksi tätä porukkaa haukkuisi.
Oikeassa olet. Trafin tiedoissakaan ei ollut muuta kuin jarruton vetomassa 750kg. Ihme touhua autoliikkeiltä.
Onko joku jossain kuvitellut tai väittänyt uuden sähköauton olevan vaihtoehto 5000€ autolle? Kai se relevantti kisa käydään uusien autojen kesken? Tällä hetkellä niitä relevantteja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja on siinäkin kisassa vielä aika vähän, ja suomalaisille tärkeä "farkku-Corolla -luokka" puuttuu tietääkseni kokonaan. Onneksi valikoima kasvaa koko ajan, ja sopivien autojen tulo markkinoille on vain ajan kysymys. Samojen autojen tulo sinne 5000€ markkinaan on vähän pidemmän ajan kysymys, mutta kyllä niiden nykyistenkin autojen päätymistä siihen hintaluokka on odotettu 10-15 vuotta.
Homma lähti HR:n kommentista "Täyssähköauton ostajia ei vedätetä vaan autoilla vedätetään perävaunuja tarpeen mukaan." Totesin siihen tämän hintaongelman. Minä ainakaan en vedä sähköautoilla tarpeen mukaan yhtään mitään, enkä nyt poikkeuksellisen heikossa taloudellisessa asemassa yhteiskunnan mittakaavassa ole, vaikkei sadan tonnin autoihin varaa olekaan.
En näköjään onnistunut kommunikoimaan viestiäni vieläkään, joten yritän vielä kerran ja annan sitten olla omasta puolestani.
Ei voikaan, mutta jos oma ostovoima riittää 100.000 € hankintaan tavalla tai toisella, silloin eri hintaista valikoimaa on aivan valtavasti, vaikka sinä et vetotehtävääsi kykenevää alle sadan tonnin autoa haluakaan edes harkita. Tämä on henkilökohtainen arvovalinta, jota en edes yritä tehdä puolestasi. Sinun valintasi on sinulle sopivin. Oma sanomani on vain, että sinun tekemäsi valinta ei todista toisenlaisen valinnan seurauksia pelkäksi haaveiluksi. Se, mitä olen tässä aiemmin laskenut esimerkkinä on kenen tahansa saavutettavissa olevaa indeksituottoa tunnin opiskelulla. Oman salkkuni todellisuus on jo vuosia ylittänyt sen noin puolella (50%) rullaavana 10 vuoden keskituottona.
Vaikka se saattaa jotkut lukijat yllättääkin. olen täysin samaa mieltä. Siksi vihjaisenkin mielelläni tavasta saada merkittävää lisätuloa pystyäkseen polttamaa rahaa vielä enemmän silloin kun siltä tuntuu.
Kiitokset. Myönnän, että ajoituksessa oli tuuria, vaikka muut askelmerkit olivatkin tietoisesti suunniteltuja. Ostin Volvon 27-vuotiaana, jolloin olin ollut töissä jo vuosia. Uuden 740 GLE:n hinta olisi ollut Suomessa 205.000 markkaa, eli reilusti yli puolet ensimmäisen asuntomme hinnasta. Maksoin omastani veroineen 91.000 markan arvosta ihan muuta valuuttaa. Samasta sattuneesta syystä kieltämättä rahallinen urakehitys eteni jo nuorena varsin ripeästi eikä vasta valmistuneen kulutustottumukset ehtineet seurata tulotason mukana.
Myönnän ylläpitäneeni off-topicia, mutta en myönnä sitä aloittaneeni. Ammuin vain alas fake newsin, jonka mukaan kyse olisi mukamas kulutuksen lopettamisesta oman rankingin nostamiseksi "Se voittaa, jolla on kuollessaan eniten" kisassa. Tämä on täysin väärä kuvitelma, joka johtuu yleensä siitä, ettei aikaperspektiivin voimaa ei ole ymmärretty.
Kyse ei ole kuluttamisen vähentämisestä, vaan oman maksukyvyn KASVATTAMISESTA.
Ja käytännössä myös. Kyllä tällä palkansaaja pystyy ostamaan autonsa, talonsa ja kesämökkinsä lainaa kysymättä jos niin haluaa. Ja siinä sivussa matkailemaan ja ostamaan kasan moottoripyöriä ja muita leluja, kas kun viimeisessä paidassa ei ole taskuja, joten YOLO.
Perustelu on edelleen sinun mainitsemasi aikaperspektiivi, jonka myötä korkoa korolle painuu lopulta ruudukon oikeasta ylänurkasta läpi. Aikaperspektiivi tarkoittaa sitä, että 10 vuoden kk-talletusten jälkeen säästetty pääoma maksaa yhtä suurta kk-talletusta joko sijoituspottiin lisää, tai vaihtoehtoisesti 10 vuoden jälkeen voi lopettaa talletukset ja nostaa lopun ikäänsä sen kk-erän suuruista inflaatiokorjattua lisätuloa. 20 vuoden säästöputken jälkeen palautusprosentti on keskimäärin 400%. Ellei arvele enää elävänsä tästä eteenpäin 20 vuotta, sitten voi unohtaa koko jutun, koska alkaa olla jo vähän myöhäistä.
@M880 kirjoitti:
Tottakai se on "ajan kysymys". Mutta se ei vaikuta estävän viisastelijoita ihmettelemästä juuri tänään "miksei tajuta hankkia sähköautoa" ja vihjaillaan "fossiileista". Ehkä jonkin sortin irtaantumista suomitodellisuudesta?
Takaisin asiaan. Olisiko tuo lataustauko ison kuomukärryn kanssa tarpeen auton vuoksi, vai lataatko saadaksesi syödä matkalla?
Ja oliko tämä 150 km latausetappi kärryn kanssa nyt talvikelin inhorealistinen tilanne, vai kesärengaskaudelta?
Model X:n hintaluokassa varmaankin, mutta sen alapuolella löytyy monia hintaluokkia, joissa on hyvin tarjontaa täysin realistiselle vertailulle uuden ja saman hintaisen käytetyn tai uuden sekä uuden ja puolta halvemman saman automallin käytetyn yksilön välillä.
En suinkaan väitä uuden ja käytetyn olevan sama asia, mutta samaan tehtävään sopivia ja samoihin vaatimuksiin vastaavia löytyy aika monelle käyttäjälle sekä uutena että käytettynä.
Aivan. Tässä on syy minunkin empimiselleni vielä. Saatan hyvinkin olla väärässä, mutta oletan sähkäreidenkin hintakehityksen lähtevän jossain vaiheessa noudattamaan perinteistä käytetyn auton hintakehitystä, jonka turvin hyvin pidetyn ja ehjän yksilön saa ostaa puolella uuden hinnasta, eikä uusille Suomen kilville rekisteröitynä naapuri erota sitä uudesta.
Toistaiseksi käytettyjen sähköautojen hintakehitys ei ole vajonnut tälle tasolle. Jos olen väärässä ja niiden arvo käytettynä jää selkeästi koholle, sitten käytetyn ostoa on vaikeampi perustella. Sähköautoista tulee sähköautojen Toyotia, jotka on sama ostaa uutena ja vaihtaa muutaman vuoden välein kun aina löytyy joku vapaaehtoinen maksamaan käytetystä lähelle uuden hintaa.