@HybridRules kirjoitti:
En ole koskaan yrittänyt löytää tarkempaa tietoa Teslan sähköjärjestelmästä, että meneekö kaikki kulutus akun kautta vai ottaako sisätilan lämmitys ja/tai akun lämmitys tehoa suoraan latausliitännästä. Muistelen kuulleeni/lukeneeni, että jos auto on kytkettynä esilämmityksen aikana, niin se energia ei näy auton mittarissa. Mutta en ole ollenkaan varma.
Näin se on.
Kyllä se luultavimmin sen sisätilan lämmityksen silti akun kautta ottaa,
Asiasta mitään tietämättömänä väittäisin toisin. Otetaan esimerkiksi perinteisen polttomoottoriauton sähköjärjestelmä, jonka laturia pyörittää polttomoottori. Ei senkään mikään sähkölaite saa tippaakaan virtaa akusta silloin kun laturi riittää tuottamaan tarvittavan virran. Kun laturi tuottaa enemmän kuin sähkölaitteet kuluttavat niin akku hiljalleen latautuu ja jos taasen vähemmän niin akku purkautuu. (Ts: kun latausjännite tietyllä kuormalla > akkujännite niin akku latautuu ja jos latausjännite < kuin akkujännite niin akku purkautuu)
@HybridRules kirjoitti:
En ole koskaan yrittänyt löytää tarkempaa tietoa Teslan sähköjärjestelmästä, että meneekö kaikki kulutus akun kautta vai ottaako sisätilan lämmitys ja/tai akun lämmitys tehoa suoraan latausliitännästä. Muistelen kuulleeni/lukeneeni, että jos auto on kytkettynä esilämmityksen aikana, niin se energia ei näy auton mittarissa. Mutta en ole ollenkaan varma.
Näin se on.
Kyllä se luultavimmin sen sisätilan lämmityksen silti akun kautta ottaa,
Asiasta mitään tietämättömänä väittäisin toisin. Otetaan esimerkiksi perinteisen polttomoottoriauton sähköjärjestelmä, jonka laturia pyörittää polttomoottori. Ei senkään mikään sähkölaite saa tippaakaan virtaa akusta silloin kun laturi riittää tuottamaan tarvittavan virran. Kun laturi tuottaa enemmän kuin sähkölaitteet kuluttavat niin akku hiljalleen latautuu ja jos taasen vähemmän niin akku purkautuu. (Ts: kun latausjännite tietyllä kuormalla > akkujännite niin akku latautuu ja jos latausjännite < kuin akkujännite niin akku purkautuu)
Onko ylipäätään mahdollista ladata ja purkaa akkua samanaikaisesti? Siis sähkötekniseltä kannalta. Minäkin kallistuisin sille kannalle, jonka Ruuhkamies vaikuttaa tietävänkin, että kun latauskaapeli on kytketty, kaikki virta tulee sieltä ja osa menee akkuun ja osa muuhun kuormaan. Akku ei liene toimivan kuin joku vesisäilö, että toisesta putkesta tulee vettä säiliöön ja toisesta voi mennä ulos. Ja jos tuloputken virtaus on suurempi kuin ulos menevän, niin säiliö vähin erin täyttyy.
Ajoin viime viikolla 550km rupeaman Ruotsissa pohjoisen suunnasta Tukholmaan Värtanin satamaan. Tien varrella on Teslan superchargereita suhteellisen tiheästi. Minun reitillä oli Örnsköldsvik, Sundsvall, Hudiksvall, Gävle, Uppsala ja Sollentuna. Auton navigaattori ehdotti latauspysäkit Hudiksvalliin ja Uppsalaan. Poikkesin kuitenkin ehdotuksesta ja pysähdyin Sundsvallissa, koska siellä tiesin olevan Pizza Hutin buffetpöydän, kun seuraavassa paikassa on vain hampurilaisia tarjolla ihan laturi lähellä. Syntyi tilanne, että jouduin lataamaan Gävlessä päästäkseni varmuudella Uppsalaan. Gävlessä on 14 Teslan supercharger-latauspistettä liikenneaseman vieressä. Siellä oli yksi ainoa piste vapaana, kaikissa muissa oli Tesla lataamassa eli yksikään laturi ei ollut pois pelistä. Minulla oli vähän turhankin tarkkaan aikataulutettu matka laivalle. Olisin hyvin todennäköisesti jäänyt laivasta, jos olisin joutunut jonottamaan lataamista. Onneksi siis oli yksi paikka vapaana, mutta koska jokainen laturi jakaa tehonsa kahteen kaapeliin, autoni lataantui vain puolikkaalla max tehosta, joka olisi ollut 125kW. Tuolloin oli muuten melko kylmää n. -14 astetta. Lataaminen kesti 25min, joka oli vähän ylipitkä sessio, kun nukahdin rattiin hetkeksi.
Mitä minulle tuli tästä mieleen?
älä oleta, että aina pääsee suoraan laturille, vaan varaa ainakin puoli tuntia jonotusta varten aikaa reitille per laturi
Teslan latausasemaverkosto on verraton apu pitkänmatkalaiselle. Henkilökohtaisesti olen vähän harmistunut, että ne avataan kaikille, koska se saattaa aiheuttaa ruuhkaa suosituimmissa sijainneissa. Mutta kokonaisuuden kannalta se on sähköautoilun etu.
selvitä muutkin latausmahdollisuudet lähistöllä
trendi on selvä, sähköautoilu sen kuin yleistyy Teslat etunenässä
polttomoottoriauton ainoa huom! TASAN AINOA, etu sähköautoon nähden on niiden nopeampi ja laajemmin saatavissa oleva tankkausmahdollisuus vielä tänä päivänä. Teslailu on muuten niin palkitsevaa, että tuon pienen miinuksen polttiksiin nähden sietää hyvin.
julkisia latausasemia (Teslan tai jonkun muun) olen tarvinnut ainoastaan pitkillä matkoilla, jolloin lataamiseen tarvittava aika (30min - 45min) ei haittaa yhtään, koska on muutenkin kiva pitää taukoa matkan varrella ja esim. syödä tai kahvitella.
Eilen uutisissa sanottiin, että sähkön hinta on hyvin korkealla tänään ja ei kannata pesukonetta panna päälle tänään klo 8.
Olin reissussa ja latasin aamulla 8.30 alkaen 22kW latausasemalla, 20cnt per kWh. Kotimatkalla pysähdyin Virran pikalaturilla 26cnt per kWh.
En ole vieläkään onnistunut löytämään Tekniikan Maailman mainostamia kalliita latausasemia enkä myöskään ole yrittänyt ladata ilmaiseksi TM:n toimittajien tapaan. Paitsi Teslan supereilla lataan aina ilmaiseksi, mutta se on toinen juttu.
@HybridRules kirjoitti:
Eilen uutisissa sanottiin, että sähkön hinta on hyvin korkealla tänään ja ei kannata pesukonetta panna päälle tänään klo 8.
Olin reissussa ja latasin aamulla 8.30 alkaen 22kW latausasemalla, 20cnt per kWh. Kotimatkalla pysähdyin Virran pikalaturilla 26cnt per kWh.
En ole vieläkään onnistunut löytämään Tekniikan Maailman mainostamia kalliita latausasemia enkä myöskään ole yrittänyt ladata ilmaiseksi TM:n toimittajien tapaan. Paitsi Teslan supereilla lataan aina ilmaiseksi, mutta se on toinen juttu.
Kontrollifriikkejä ajatellen pitää korjata tuo Virran pikalatauksen hinta. Se oli 24cnt per kWh, kun äsken suoritin tarkistuslaskennan. Taisin tehdä algoritmini väärin eilen. Sattumoisin posti oli juuri tuonut ihan perinteisen paperilaskun viimeisellä Ruotsin reissulta lataamisesta hotellin parkkipaikan 22kW latureilta. Peräti 480,- ja 200 kWh. Siis 2,40 per kWh. Se on numeroina suurin hinta, mitä minulle on vastaan tullut. Onneksi se oli Ruotsin kruunuina. Mer-latauksen veloitus on siis aika lailla saman suuruinen kuin Virralla Suomessa eli n. 24cnt per kWh.
Mitenkäs teillä pörinäkuskeilla? Mitä menovesi maksaa?
Tarkoitatko, että ne pörinäkuskit ajaa, joilla on pätäkkää?
Pörinäkuskin titteliä hieman vierastan, koska en kuule moottorin käyntiääntä edes kahden alasvaihdon jälkeenkään, mutta jos sillä tunnistaa polttonestettä tankkaavat, niin sitten nostan käden pystyyn myöntämisen merkiksi.
Tekisi mieli tulkita tracktestin kommentti laajassa merkityksessä siten, että toistaiseksi pörinäauto on edelleen sen verran edullinen ajaa, ettei polttoaineen hinnasta muodostu vaihtotarvetta. Mutta kun pidämme liidut tallessa, sitten jos tulee syystä tai toisesta auton vaihdon tarve tai jos pörinäautoilu muuttuu ulkoisesta syystä jotain muuta etenemistapaa suosivammaksi, niin sitten otetaan liidut taskusta ja piirretään oma nimi sellaiseen tilaussopimukseen, joka mahdollistaa ajamisen jatkossakin.
Just nyt tosin Putler nosti uusien liitujen tuotto-odotusta sen verran vahvasti, että tänä keväänä tilatun auton vaihtoehtoiskustannuksesta tulee väistämättä suurempi kuin pitkään aikaan.
@HybridRules kirjoitti:
Mitenkäs teillä pörinäkuskeilla? Mitä menovesi maksaa?
Meillä jäsentenvälisessä kisassa auton käyttöiällä minä sain tästä selkeän edun. Vaimoni oli jo saavuttamassa minua pienemmän kulutuksensa turvin, mutta selkeä hinnan nousu ja häneltä puuttuva 8 vuoden historia halvemmalla polttoaineella pitää minut vähempine ajoineni entistä pidempään kiinni pienemmässä km-hinnassa auton käyttöiällä vaikka tietenkin tulevat km-kustannukseni häntä korkeammat ovatkin. Ero ei silti ole niin merkittävä, että lähtisin tämän perusteella vaihtamaan omaa autoni samanlaiseen kuin hänellä.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Oma ratkaisuni sähköauton lataukseen oli nostaa kesken tarjouskilpailun vielä invertterin tehoa mahdollistamaan lisäpanelien asennuksen invertteriä vaihtamatta joskus myöhemmin. Kisa ratkennee lähiviikkoina?
Ei autoa tietysti rahallisesti ajatellen kannata vaihtaa käyttövoiman takia ainakaan normaalisti.
Mutta sitä oikeastaan halusin tiedottaa, että akun lataaminen kaupallisistakaan latureista ei ole kallista toisin kuin TM:n toimittajavirtuoosit aina välillä kirjoittavat. TM:n kirjoitukset ovat kyllä muutenkin tarkoitushakuisia ja näyttävät toimivan periaatteella "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt". Muutenkin kuin mitä NHB oli havainnut rengasliikkeiden osalta.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Osaatko kertoa, millaista osuutta kuljetusyrityksen kuluista vaikka yksi euro per kulutettu polttoainelitra edustaa? Luulisin, että kuljetusfirmoilla pääoma- ja palkkakulut ovat huomattavan suuret suhteessa yhden euron litrahinnan lisäykseen. Miksi polttoainekulujen nouseminen ei siirtyisi kuljetushintoihin? Ei tietysti ihan reaaliajassa ja jos kuljetusfirman talous on jo valmiiksi kaatumaisillaan, niin tietysti litrahinnan nousu voi katkaista kamelin selän. Mutta jos firman talous on kunnossa, ei yllättävä kustannusten nousu saman tien firmaa nurin vie. Kuljettaminen ei lopu vaan muuttuu kalliimmaksi firman asiakkaille, kun polttoaineen hinta nousee. Kuljettaminen voi tietysti loppua muista syistä, mutta se on toinen juttu.
Mitä polttoainetta rekkaliikenne muuten käyttää? Onko se samaa dieseliä kuin henkilöautoissa vai jotain muuta polttoöljyä? Raskaalla liikenteellähän on omat tankkauspaikkansa, onko niillä omat hinnatkin?
Tarkoitatko, että ne pörinäkuskit ajaa, joilla on pätäkkää?
Pörinäkuskin titteliä hieman vierastan, koska en kuule moottorin käyntiääntä edes kahden alasvaihdon jälkeenkään, mutta jos sillä tunnistaa polttonestettä tankkaavat, niin sitten nostan käden pystyyn myöntämisen merkiksi.
Tekisi mieli tulkita tracktestin kommentti laajassa merkityksessä siten, että toistaiseksi pörinäauto on edelleen sen verran edullinen ajaa, ettei polttoaineen hinnasta muodostu vaihtotarvetta. Mutta kun pidämme liidut tallessa, sitten jos tulee syystä tai toisesta auton vaihdon tarve tai jos pörinäautoilu muuttuu ulkoisesta syystä jotain muuta etenemistapaa suosivammaksi, niin sitten otetaan liidut taskusta ja piirretään oma nimi sellaiseen tilaussopimukseen, joka mahdollistaa ajamisen jatkossakin.
Just nyt tosin Putler nosti uusien liitujen tuotto-odotusta sen verran vahvasti, että tänä keväänä tilatun auton vaihtoehtoiskustannuksesta tulee väistämättä suurempi kuin pitkään aikaan.
Pörinätitteliä en tarkoita pottuiluna otettavaksi. Mutta onhan se tosiasia, että polttomoottori pitää tietyissä tilanteissä selkeästi kuuluvampaa ja pörisevää ääntä vaikka tasanopeudella ajettaessa moottorin ääni ei kuulukaan muiden ajoäänien yli.
@HybridRules kirjoitti:
Eilen uutisissa sanottiin, että sähkön hinta on hyvin korkealla tänään ja ei kannata pesukonetta panna päälle tänään klo 8.
Olin reissussa ja latasin aamulla 8.30 alkaen 22kW latausasemalla, 20cnt per kWh. Kotimatkalla pysähdyin Virran pikalaturilla 26cnt per kWh.
En ole vieläkään onnistunut löytämään Tekniikan Maailman mainostamia kalliita latausasemia enkä myöskään ole yrittänyt ladata ilmaiseksi TM:n toimittajien tapaan. Paitsi Teslan supereilla lataan aina ilmaiseksi, mutta se on toinen juttu.
@HybridRules kirjoitti:
Eilen uutisissa sanottiin, että sähkön hinta on hyvin korkealla tänään ja ei kannata pesukonetta panna päälle tänään klo 8.
Olin reissussa ja latasin aamulla 8.30 alkaen 22kW latausasemalla, 20cnt per kWh. Kotimatkalla pysähdyin Virran pikalaturilla 26cnt per kWh.
En ole vieläkään onnistunut löytämään Tekniikan Maailman mainostamia kalliita latausasemia enkä myöskään ole yrittänyt ladata ilmaiseksi TM:n toimittajien tapaan. Paitsi Teslan supereilla lataan aina ilmaiseksi, mutta se on toinen juttu.
Mikä on MMCh-kortti? Kuten tiedämme, tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa. Minulle ei ole vielä tullut vastaan aikaperusteista veloitusta. Yllä mainitun virran 150kW laturin veloitus oli kWh-perusteinen ensimmäiset 45min. Siinä on tietysti tarkoitus rajoittaa plugareiden lataamista eli pitämistä pikalaturia varattuna pois sähköautojen käytöstä.
Mikä olisi järkevä syy ladata MMCh-kortilla über-kallista sähköä?
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Osaatko kertoa, millaista osuutta kuljetusyrityksen kuluista vaikka yksi euro per kulutettu polttoainelitra edustaa? Luulisin, että kuljetusfirmoilla pääoma- ja palkkakulut ovat huomattavan suuret suhteessa yhden euron litrahinnan lisäykseen. Miksi polttoainekulujen nouseminen ei siirtyisi kuljetushintoihin? Ei tietysti ihan reaaliajassa ja jos kuljetusfirman talous on jo valmiiksi kaatumaisillaan, niin tietysti litrahinnan nousu voi katkaista kamelin selän. Mutta jos firman talous on kunnossa, ei yllättävä kustannusten nousu saman tien firmaa nurin vie. Kuljettaminen ei lopu vaan muuttuu kalliimmaksi firman asiakkaille, kun polttoaineen hinta nousee. Kuljettaminen voi tietysti loppua muista syistä, mutta se on toinen juttu.
Mitä polttoainetta rekkaliikenne muuten käyttää? Onko se samaa dieseliä kuin henkilöautoissa vai jotain muuta polttoöljyä? Raskaalla liikenteellähän on omat tankkauspaikkansa, onko niillä omat hinnatkin?
Polttoaineen osuus kokonaiskustannuksesta on keskimäärin noin 21%
Suhteellinen osuus nousee tietenkin pienyrittäjillä, joilla ei ole käytännössä toimihenkilöporrasta yrityksessään. Vaikka nyt puhuttaisiin vain 50c/ltr lisää litraan, päivässä palaa 300-400 litraa, niin se on aika iso nousu päivittäiseen kuluun. Rahtihintoihin korotukset tulevat tosi pitkällä viiveellä, ja täysimääräisenä vaikea yksinyrittäjän edes saada niitä kokonaisuudessaan neuvoteltua.
Miettii nyt minkä alan vaan pienyrittäjää, joka on tehnyt työstään sopimushinnaston, ja itsestä riippumattomista syistä päivän kuluihin tulee 150-200 euroa lisää, on aika vaikea jatkaa palkanmaksua. Summahan on monessa työssä työntekijälle maksettava päivän palkka kuluineen.
Rekat käyttävät ihan samaa dieseliä mitä on muillakin pumpuilla. Yrittäjät tietenkin kilpailuttavat hintaa kokoajan. Isoilla tähän kilpailutukseen on enemmän resurssia kuin pienillä. Käytännössä jokaisella firmalla voi olla vähän eri hinta.
Tämänhetken marginaalia en tiedä, mutta markkaikana pumppuhinnoista kuljetusyritykset saivat 40-50 penniä pois. Muistaakseni. Aikaa on kulunut.
Mutta eihän tämä meitä koske? Kaupassa voi joskus huomata että makaronin hinta on taas noussut.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Osaatko kertoa, millaista osuutta kuljetusyrityksen kuluista vaikka yksi euro per kulutettu polttoainelitra edustaa? Luulisin, että kuljetusfirmoilla pääoma- ja palkkakulut ovat huomattavan suuret suhteessa yhden euron litrahinnan lisäykseen. Miksi polttoainekulujen nouseminen ei siirtyisi kuljetushintoihin? Ei tietysti ihan reaaliajassa ja jos kuljetusfirman talous on jo valmiiksi kaatumaisillaan, niin tietysti litrahinnan nousu voi katkaista kamelin selän. Mutta jos firman talous on kunnossa, ei yllättävä kustannusten nousu saman tien firmaa nurin vie. Kuljettaminen ei lopu vaan muuttuu kalliimmaksi firman asiakkaille, kun polttoaineen hinta nousee. Kuljettaminen voi tietysti loppua muista syistä, mutta se on toinen juttu.
Mitä polttoainetta rekkaliikenne muuten käyttää? Onko se samaa dieseliä kuin henkilöautoissa vai jotain muuta polttoöljyä? Raskaalla liikenteellähän on omat tankkauspaikkansa, onko niillä omat hinnatkin?
Riippuu minkä tyyppistä liikennettä ajetaan, mutta nimenomaan rekkaliikenteessä (siis vetoauto ja puoliperävaunu, ja varsinkin vetoauto ja täysperä) jolla ajetaan tyypillisesti pitkää matkaa, on polttoainekulu isossa roolissa. Kuskin palkka on luokkaa 16€/h + sivukulut, ja auto kuluttaa 50-70 litraa satasella. Rekkaveturi maksanee liisarilla saman kuin kuski. Sanoisin että polttoainekulu on puolet kustannuksista. Toisin sanoen, 30% lisäkulu polttoaineisiin on 15% lisää kokonaiskustannuksiin. Ja kun kuljetukset ovat tiukkaan kilpailutettuja, pääsee hyvin harva mihinkään 10% liiketulokseen. Tästä voi sitten laskea miten kannattavaa ajaminen on... Luvut eivät ole tarkkoja, olen sivustaseuraaja, en alalla.
Polttoaine on samaa dieseliä kuin henkilöautoissakin. Tankkauspaikat ovat omia siksi että niihin pääsisi isolla autolla, ja niistä pumpuista saa lorotettua nopeampaan tahtiin kuin henkilöautoon. Tyypillisesti polttoainehankinnat on kilpailutettu, mutta alennukset eivät ole suuren suuria. Miljoonan litran kilpailutuksella sai alennuksen joka vastaa eri asemien välillä olevaa normaalia hintaeroa. Ja ne eivät ole kiinteitä hintoja, vaan elävät tolppahinnan mukaan nekin.
Myyntihintoihin niitä sitten joko saa tai ei saa. Usein saa, mutta silloinkin viiveellä.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Osaatko kertoa, millaista osuutta kuljetusyrityksen kuluista vaikka yksi euro per kulutettu polttoainelitra edustaa? Luulisin, että kuljetusfirmoilla pääoma- ja palkkakulut ovat huomattavan suuret suhteessa yhden euron litrahinnan lisäykseen. Miksi polttoainekulujen nouseminen ei siirtyisi kuljetushintoihin? Ei tietysti ihan reaaliajassa ja jos kuljetusfirman talous on jo valmiiksi kaatumaisillaan, niin tietysti litrahinnan nousu voi katkaista kamelin selän. Mutta jos firman talous on kunnossa, ei yllättävä kustannusten nousu saman tien firmaa nurin vie. Kuljettaminen ei lopu vaan muuttuu kalliimmaksi firman asiakkaille, kun polttoaineen hinta nousee. Kuljettaminen voi tietysti loppua muista syistä, mutta se on toinen juttu.
Mitä polttoainetta rekkaliikenne muuten käyttää? Onko se samaa dieseliä kuin henkilöautoissa vai jotain muuta polttoöljyä? Raskaalla liikenteellähän on omat tankkauspaikkansa, onko niillä omat hinnatkin?
Polttoaineen osuus kokonaiskustannuksesta on keskimäärin noin 21%
Suhteellinen osuus nousee tietenkin pienyrittäjillä, joilla ei ole käytännössä toimihenkilöporrasta yrityksessään. Vaikka nyt puhuttaisiin vain 50c/ltr lisää litraan, päivässä palaa 300-400 litraa, niin se on aika iso nousu päivittäiseen kuluun. Rahtihintoihin korotukset tulevat tosi pitkällä viiveellä, ja täysimääräisenä vaikea yksinyrittäjän edes saada niitä kokonaisuudessaan neuvoteltua.
Miettii nyt minkä alan vaan pienyrittäjää, joka on tehnyt työstään sopimushinnaston, ja itsestä riippumattomista syistä päivän kuluihin tulee 150-200 euroa lisää, on aika vaikea jatkaa palkanmaksua. Summahan on monessa työssä työntekijälle maksettava päivän palkka kuluineen.
Rekat käyttävät ihan samaa dieseliä mitä on muillakin pumpuilla. Yrittäjät tietenkin kilpailuttavat hintaa kokoajan. Isoilla tähän kilpailutukseen on enemmän resurssia kuin pienillä. Käytännössä jokaisella firmalla voi olla vähän eri hinta.
Tämänhetken marginaalia en tiedä, mutta markkaikana pumppuhinnoista kuljetusyritykset saivat 40-50 penniä pois. Muistaakseni. Aikaa on kulunut.
Mutta eihän tämä meitä koske? Kaupassa voi joskus huomata että makaronin hinta on taas noussut.
Pienyrittäjän asema on (lähes) aina altavastaajan asema ja neuvotteluissa hän joutuu usein käymään lähinnä kuuntelemassa, mitkä ehdot jatkossa ovat. Vaihtoehtoina on hyväksyä ehdot tai yrittää löytää asiakas muualta. Neuvotteluvoimaa kun ei oikein ole. Toisaalta kaikkiin vaikuttava olosuhteiden muutos pakottaa kaikkia nostamaan hintojaan, joten se ei olekaan enää yksittäisen pienyrittäjän ongelma. Huonossa taloustilanteessa oleva yritys tietysti saattaa joutua jyrkkenevään syöksyyn, jota on aina vain vaikeampi oikaista.
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Onko löpö ihan ok liikennekäyttöön? Onko se päästöjen, energiatehokkuuden ja dieselmoottoriin sopivuuden kannalta ok käyttää? Entä ilmastovouhotuksen näkökulmasta, onko siinä biopolttoainetta mukana?
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Onko löpö ihan ok liikennekäyttöön? Onko se päästöjen, energiatehokkuuden ja dieselmoottoriin sopivuuden kannalta ok käyttää? Entä ilmastovouhotuksen näkökulmasta, onko siinä biopolttoainetta mukana?
Ihan kunnon tavaraa sen käsittääkseni pitäisi olla. Saahan sitä nytkin käyttää ihan moderneissa moottoreissa. Moottoripolttoöljy on siis eri kuin tupaöljy.
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Onko löpö ihan ok liikennekäyttöön? Onko se päästöjen, energiatehokkuuden ja dieselmoottoriin sopivuuden kannalta ok käyttää? Entä ilmastovouhotuksen näkökulmasta, onko siinä biopolttoainetta mukana?
Ihan kunnon tavaraa sen käsittääkseni pitäisi olla. Saahan sitä nytkin käyttää ihan moderneissa moottoreissa. Moottoripolttoöljy on siis eri kuin tupaöljy.
Missä sitä nyt saa käyttää? Kaivinkoneissa ja sen semmoisissa työkoneissa kaiketi?
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Onko löpö ihan ok liikennekäyttöön? Onko se päästöjen, energiatehokkuuden ja dieselmoottoriin sopivuuden kannalta ok käyttää? Entä ilmastovouhotuksen näkökulmasta, onko siinä biopolttoainetta mukana?
Ihan kunnon tavaraa sen käsittääkseni pitäisi olla. Saahan sitä nytkin käyttää ihan moderneissa moottoreissa. Moottoripolttoöljy on siis eri kuin tupaöljy.
Missä sitä nyt saa käyttää? Kaivinkoneissa ja sen semmoisissa työkoneissa kaiketi?
5 euron päivämaksulla kilpailuetu kuorma-autoihin on selvä. Kuriositeetti tietenkin. Metsätyökoneet kaivureiden lisäksi, pointti on kuitenkin se että ei niissä enää mitään maamoottoreita ole.
Moottoripolttoöljyn jakelunkin laajentaminen rekkaliikenteeseen riittäväksi kävisi varmaan nopeasti. Korvattaisiin vain raskaalle kalustolle tarkoitetuilla asemilla diesel sillä. Eikä iso pistooli sopisi kenenkään henkilöautoon, jos joku yrittäisi...
Moottoripolttoöljy saattaisi siis olla yksi ratkaisu. Eikö kaikkein yksinkertaisinta kuitenkin olisi, että ammattiliikenteen diesel-ostoa tuettaisiin jollain mekanismilla? Ei tarvitsisi tehdä muutoksia polttoaineiden jakeluun tai öljynjalostamon/tuonnin systeemeihin. Korvattaisiin vain hetkellinen yllättävä polttoainekustannusten nousu. Kustannusten nousun kompensoiminen valtion varoilla on kyllä riskialtistakin. Markkinatalouden pitäisi sopeutua markkinaehtoisesti, koska muuten voi syntyä yritystuen muoto, jota voi olla mutkikasta purkaa myöhemmin. Polttoainekustannusten nousu ei koske yksittäisiä yrityksiä vaan koko alaa yhtälailla. Hinnoittelun pitäisi korjata ongelma, koska hintojen nostamisen tarve koskee kaikkia alalla eikä siis kenenkään kilpailukyky suhteessa muihin toimijoihin heikkene hintojen noston takia. Siis kuljetusyritysten joukossa. Huonompi tilanne on tuottajilla eli esim. maa- ja metsätiloilla, jotka joutuvat käyttämään konevoimaa, mutta eivät suoranaisesti myy sitä palveluna vaan sen kustannus on jyvitettynä tuotteisiin, joiden hinnan nostaminen voikin olla vaikeampi juttu.
@M880 kirjoitti:
Myyntihintoihin niitä sitten joko saa tai ei saa. Usein saa, mutta silloinkin viiveellä.
Tämä on inflaation kuva laajemminkin. Kustannusten nousu siirtyy hintoihin jollain ajalla. Viive riippuu yrityksen hinnoitteluvoimasta, joka on hyvin usein muille alihankintaa tekevillä pienyrittäjillä heikoimmillaan.
@M880 kirjoitti:
Myyntihintoihin niitä sitten joko saa tai ei saa. Usein saa, mutta silloinkin viiveellä.
Tämä on inflaation kuva laajemminkin. Kustannusten nousu siirtyy hintoihin jollain ajalla. Viive riippuu yrityksen hinnoitteluvoimasta, joka on hyvin usein muille alihankintaa tekevillä pienyrittäjillä heikoimmillaan.
Jep. Olen itse sitonut sekä omat myynti- että hankintahinnat vuodeksi eteenpäin. Normaalistihan tämä on ollut business as usual, mutta tällä inflaatiotahdilla ei ehkä niinkään hyvä. Suurin paine tietysti alihankkijoilla.
Asiasta mitään tietämättömänä väittäisin toisin. Otetaan esimerkiksi perinteisen polttomoottoriauton sähköjärjestelmä, jonka laturia pyörittää polttomoottori. Ei senkään mikään sähkölaite saa tippaakaan virtaa akusta silloin kun laturi riittää tuottamaan tarvittavan virran. Kun laturi tuottaa enemmän kuin sähkölaitteet kuluttavat niin akku hiljalleen latautuu ja jos taasen vähemmän niin akku purkautuu. (Ts: kun latausjännite tietyllä kuormalla > akkujännite niin akku latautuu ja jos latausjännite < kuin akkujännite niin akku purkautuu)
Onko ylipäätään mahdollista ladata ja purkaa akkua samanaikaisesti? Siis sähkötekniseltä kannalta. Minäkin kallistuisin sille kannalle, jonka Ruuhkamies vaikuttaa tietävänkin, että kun latauskaapeli on kytketty, kaikki virta tulee sieltä ja osa menee akkuun ja osa muuhun kuormaan. Akku ei liene toimivan kuin joku vesisäilö, että toisesta putkesta tulee vettä säiliöön ja toisesta voi mennä ulos. Ja jos tuloputken virtaus on suurempi kuin ulos menevän, niin säiliö vähin erin täyttyy.
Ajoin viime viikolla 550km rupeaman Ruotsissa pohjoisen suunnasta Tukholmaan Värtanin satamaan. Tien varrella on Teslan superchargereita suhteellisen tiheästi. Minun reitillä oli Örnsköldsvik, Sundsvall, Hudiksvall, Gävle, Uppsala ja Sollentuna. Auton navigaattori ehdotti latauspysäkit Hudiksvalliin ja Uppsalaan. Poikkesin kuitenkin ehdotuksesta ja pysähdyin Sundsvallissa, koska siellä tiesin olevan Pizza Hutin buffetpöydän, kun seuraavassa paikassa on vain hampurilaisia tarjolla ihan laturi lähellä. Syntyi tilanne, että jouduin lataamaan Gävlessä päästäkseni varmuudella Uppsalaan. Gävlessä on 14 Teslan supercharger-latauspistettä liikenneaseman vieressä. Siellä oli yksi ainoa piste vapaana, kaikissa muissa oli Tesla lataamassa eli yksikään laturi ei ollut pois pelistä. Minulla oli vähän turhankin tarkkaan aikataulutettu matka laivalle. Olisin hyvin todennäköisesti jäänyt laivasta, jos olisin joutunut jonottamaan lataamista. Onneksi siis oli yksi paikka vapaana, mutta koska jokainen laturi jakaa tehonsa kahteen kaapeliin, autoni lataantui vain puolikkaalla max tehosta, joka olisi ollut 125kW. Tuolloin oli muuten melko kylmää n. -14 astetta. Lataaminen kesti 25min, joka oli vähän ylipitkä sessio, kun nukahdin rattiin hetkeksi.
Mitä minulle tuli tästä mieleen?
Eilen uutisissa sanottiin, että sähkön hinta on hyvin korkealla tänään ja ei kannata pesukonetta panna päälle tänään klo 8.
Olin reissussa ja latasin aamulla 8.30 alkaen 22kW latausasemalla, 20cnt per kWh. Kotimatkalla pysähdyin Virran pikalaturilla 26cnt per kWh.
En ole vieläkään onnistunut löytämään Tekniikan Maailman mainostamia kalliita latausasemia enkä myöskään ole yrittänyt ladata ilmaiseksi TM:n toimittajien tapaan. Paitsi Teslan supereilla lataan aina ilmaiseksi, mutta se on toinen juttu.
Kontrollifriikkejä ajatellen pitää korjata tuo Virran pikalatauksen hinta. Se oli 24cnt per kWh, kun äsken suoritin tarkistuslaskennan. Taisin tehdä algoritmini väärin eilen. Sattumoisin posti oli juuri tuonut ihan perinteisen paperilaskun viimeisellä Ruotsin reissulta lataamisesta hotellin parkkipaikan 22kW latureilta. Peräti 480,- ja 200 kWh. Siis 2,40 per kWh. Se on numeroina suurin hinta, mitä minulle on vastaan tullut. Onneksi se oli Ruotsin kruunuina. Mer-latauksen veloitus on siis aika lailla saman suuruinen kuin Virralla Suomessa eli n. 24cnt per kWh.
Mitenkäs teillä pörinäkuskeilla? Mitä menovesi maksaa?
Vaivanpalkan.
Ne piirtää kellä on liitua!
Tarkoitatko, että ne pörinäkuskit ajaa, joilla on pätäkkää?
Pätäkkä ei lopu, mutta loppuuko bensan saatavuus??????
Pörinäkuskin titteliä hieman vierastan, koska en kuule moottorin käyntiääntä edes kahden alasvaihdon jälkeenkään, mutta jos sillä tunnistaa polttonestettä tankkaavat, niin sitten nostan käden pystyyn myöntämisen merkiksi.
Tekisi mieli tulkita tracktestin kommentti laajassa merkityksessä siten, että toistaiseksi pörinäauto on edelleen sen verran edullinen ajaa, ettei polttoaineen hinnasta muodostu vaihtotarvetta. Mutta kun pidämme liidut tallessa, sitten jos tulee syystä tai toisesta auton vaihdon tarve tai jos pörinäautoilu muuttuu ulkoisesta syystä jotain muuta etenemistapaa suosivammaksi, niin sitten otetaan liidut taskusta ja piirretään oma nimi sellaiseen tilaussopimukseen, joka mahdollistaa ajamisen jatkossakin.
Just nyt tosin Putler nosti uusien liitujen tuotto-odotusta sen verran vahvasti, että tänä keväänä tilatun auton vaihtoehtoiskustannuksesta tulee väistämättä suurempi kuin pitkään aikaan.
Meillä jäsentenvälisessä kisassa auton käyttöiällä minä sain tästä selkeän edun. Vaimoni oli jo saavuttamassa minua pienemmän kulutuksensa turvin, mutta selkeä hinnan nousu ja häneltä puuttuva 8 vuoden historia halvemmalla polttoaineella pitää minut vähempine ajoineni entistä pidempään kiinni pienemmässä km-hinnassa auton käyttöiällä vaikka tietenkin tulevat km-kustannukseni häntä korkeammat ovatkin. Ero ei silti ole niin merkittävä, että lähtisin tämän perusteella vaihtamaan omaa autoni samanlaiseen kuin hänellä.
Jos keskituloisetkin pystyvät ajamaan bensamoottoreilla, niin kyllä minä nelosdieselin polttoaineet jaksan maksaa. Omia ajojani paljon enemmän huolettaa Suomen logistiikan ja talouden kilpailukyvyn kärsimä isku raskaan liikenteen ja laivojen polttoaineen kallistuessa merkittävästi.
Oma ratkaisuni sähköauton lataukseen oli nostaa kesken tarjouskilpailun vielä invertterin tehoa mahdollistamaan lisäpanelien asennuksen invertteriä vaihtamatta joskus myöhemmin. Kisa ratkennee lähiviikkoina?
Ei autoa tietysti rahallisesti ajatellen kannata vaihtaa käyttövoiman takia ainakaan normaalisti.
Mutta sitä oikeastaan halusin tiedottaa, että akun lataaminen kaupallisistakaan latureista ei ole kallista toisin kuin TM:n toimittajavirtuoosit aina välillä kirjoittavat. TM:n kirjoitukset ovat kyllä muutenkin tarkoitushakuisia ja näyttävät toimivan periaatteella "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt". Muutenkin kuin mitä NHB oli havainnut rengasliikkeiden osalta.
Logistiikan kompurointi on hyvin lähellä. Kaikkien pienyrittäjien ei enää kannata pistää yhdistelmiään ajoon vain tehdäkseen lisää velkaa.
Laskupinon kasvaessa ja maksuhäiriöiden lisääntyessä rahoituskin vaikeutuu. Kierre on valmis.
Osaatko kertoa, millaista osuutta kuljetusyrityksen kuluista vaikka yksi euro per kulutettu polttoainelitra edustaa? Luulisin, että kuljetusfirmoilla pääoma- ja palkkakulut ovat huomattavan suuret suhteessa yhden euron litrahinnan lisäykseen. Miksi polttoainekulujen nouseminen ei siirtyisi kuljetushintoihin? Ei tietysti ihan reaaliajassa ja jos kuljetusfirman talous on jo valmiiksi kaatumaisillaan, niin tietysti litrahinnan nousu voi katkaista kamelin selän. Mutta jos firman talous on kunnossa, ei yllättävä kustannusten nousu saman tien firmaa nurin vie. Kuljettaminen ei lopu vaan muuttuu kalliimmaksi firman asiakkaille, kun polttoaineen hinta nousee. Kuljettaminen voi tietysti loppua muista syistä, mutta se on toinen juttu.
Mitä polttoainetta rekkaliikenne muuten käyttää? Onko se samaa dieseliä kuin henkilöautoissa vai jotain muuta polttoöljyä? Raskaalla liikenteellähän on omat tankkauspaikkansa, onko niillä omat hinnatkin?
Pörinätitteliä en tarkoita pottuiluna otettavaksi. Mutta onhan se tosiasia, että polttomoottori pitää tietyissä tilanteissä selkeästi kuuluvampaa ja pörisevää ääntä vaikka tasanopeudella ajettaessa moottorin ääni ei kuulukaan muiden ajoäänien yli.
MMCh-kortilla, K-lataus ja CCS, aikaperusteinen veloitus 34,20 €/h. Keskiteho 38,6 kW. Laskepa siitä.
Mikä on MMCh-kortti? Kuten tiedämme, tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa. Minulle ei ole vielä tullut vastaan aikaperusteista veloitusta. Yllä mainitun virran 150kW laturin veloitus oli kWh-perusteinen ensimmäiset 45min. Siinä on tietysti tarkoitus rajoittaa plugareiden lataamista eli pitämistä pikalaturia varattuna pois sähköautojen käytöstä.
Mikä olisi järkevä syy ladata MMCh-kortilla über-kallista sähköä?
Polttoaineen osuus kokonaiskustannuksesta on keskimäärin noin 21%
https://www.skal.fi/fi/ekuljetusyrittaja/jarkevinta-alentaa-dieselveroa
Mutta voi kohota huomattavasti ylemmäksikin.
https://kuljetuslehti.fi/2021/kymppitonnin-saasto-polttoainelaskuun-scanian-uutuus-auttaa-pitamaan-kustannukset-kurissa/
Suhteellinen osuus nousee tietenkin pienyrittäjillä, joilla ei ole käytännössä toimihenkilöporrasta yrityksessään. Vaikka nyt puhuttaisiin vain 50c/ltr lisää litraan, päivässä palaa 300-400 litraa, niin se on aika iso nousu päivittäiseen kuluun. Rahtihintoihin korotukset tulevat tosi pitkällä viiveellä, ja täysimääräisenä vaikea yksinyrittäjän edes saada niitä kokonaisuudessaan neuvoteltua.
https://www.verkkouutiset.fi/al-dieselin-hinta-kaataa-kuljetusyrityksia-tilanne-kriittinen/#3a7aa6d6
Miettii nyt minkä alan vaan pienyrittäjää, joka on tehnyt työstään sopimushinnaston, ja itsestä riippumattomista syistä päivän kuluihin tulee 150-200 euroa lisää, on aika vaikea jatkaa palkanmaksua. Summahan on monessa työssä työntekijälle maksettava päivän palkka kuluineen.
Rekat käyttävät ihan samaa dieseliä mitä on muillakin pumpuilla. Yrittäjät tietenkin kilpailuttavat hintaa kokoajan. Isoilla tähän kilpailutukseen on enemmän resurssia kuin pienillä. Käytännössä jokaisella firmalla voi olla vähän eri hinta.
Tämänhetken marginaalia en tiedä, mutta markkaikana pumppuhinnoista kuljetusyritykset saivat 40-50 penniä pois. Muistaakseni. Aikaa on kulunut.
Mutta eihän tämä meitä koske? Kaupassa voi joskus huomata että makaronin hinta on taas noussut.
Riippuu minkä tyyppistä liikennettä ajetaan, mutta nimenomaan rekkaliikenteessä (siis vetoauto ja puoliperävaunu, ja varsinkin vetoauto ja täysperä) jolla ajetaan tyypillisesti pitkää matkaa, on polttoainekulu isossa roolissa. Kuskin palkka on luokkaa 16€/h + sivukulut, ja auto kuluttaa 50-70 litraa satasella. Rekkaveturi maksanee liisarilla saman kuin kuski. Sanoisin että polttoainekulu on puolet kustannuksista. Toisin sanoen, 30% lisäkulu polttoaineisiin on 15% lisää kokonaiskustannuksiin. Ja kun kuljetukset ovat tiukkaan kilpailutettuja, pääsee hyvin harva mihinkään 10% liiketulokseen. Tästä voi sitten laskea miten kannattavaa ajaminen on... Luvut eivät ole tarkkoja, olen sivustaseuraaja, en alalla.
Polttoaine on samaa dieseliä kuin henkilöautoissakin. Tankkauspaikat ovat omia siksi että niihin pääsisi isolla autolla, ja niistä pumpuista saa lorotettua nopeampaan tahtiin kuin henkilöautoon. Tyypillisesti polttoainehankinnat on kilpailutettu, mutta alennukset eivät ole suuren suuria. Miljoonan litran kilpailutuksella sai alennuksen joka vastaa eri asemien välillä olevaa normaalia hintaeroa. Ja ne eivät ole kiinteitä hintoja, vaan elävät tolppahinnan mukaan nekin.
Myyntihintoihin niitä sitten joko saa tai ei saa. Usein saa, mutta silloinkin viiveellä.
Pienyrittäjän asema on (lähes) aina altavastaajan asema ja neuvotteluissa hän joutuu usein käymään lähinnä kuuntelemassa, mitkä ehdot jatkossa ovat. Vaihtoehtoina on hyväksyä ehdot tai yrittää löytää asiakas muualta. Neuvotteluvoimaa kun ei oikein ole. Toisaalta kaikkiin vaikuttava olosuhteiden muutos pakottaa kaikkia nostamaan hintojaan, joten se ei olekaan enää yksittäisen pienyrittäjän ongelma. Huonossa taloustilanteessa oleva yritys tietysti saattaa joutua jyrkkenevään syöksyyn, jota on aina vain vaikeampi oikaista.
Hallitushan on luvannut kompensaatioita ammattiliikenteeseen, eikö?
Ammattidiesel on ollut tapetilla, mutta siitäkin on kai tulossa joku hallinnollinen himmeli, kun tarjolla olisi valmiina pumpuilla myytävänä oleva tuote. Moottoripolttoöljy. Lupa käyttää sitä luulisi olevan helppo ja halpa ratkaisu (hallinnollisesti). Voi olla että se olisi liian yksinkertaista.
Se karsisi samalla sen, että rekka-yrittäjän muut diesel-moottorilla varustetut ajoneuvot (autot, veneet) ei aja sillä ammattidieselillä.
Onko löpö ihan ok liikennekäyttöön? Onko se päästöjen, energiatehokkuuden ja dieselmoottoriin sopivuuden kannalta ok käyttää? Entä ilmastovouhotuksen näkökulmasta, onko siinä biopolttoainetta mukana?
Ihan kunnon tavaraa sen käsittääkseni pitäisi olla. Saahan sitä nytkin käyttää ihan moderneissa moottoreissa. Moottoripolttoöljy on siis eri kuin tupaöljy.
Missä sitä nyt saa käyttää? Kaivinkoneissa ja sen semmoisissa työkoneissa kaiketi?
Liikennetraktoreissa. 80km/h nopeus enimmillään.
https://www.skal.fi/sv/node/1527
5 euron päivämaksulla kilpailuetu kuorma-autoihin on selvä. Kuriositeetti tietenkin. Metsätyökoneet kaivureiden lisäksi, pointti on kuitenkin se että ei niissä enää mitään maamoottoreita ole.
Moottoripolttoöljyn jakelunkin laajentaminen rekkaliikenteeseen riittäväksi kävisi varmaan nopeasti. Korvattaisiin vain raskaalle kalustolle tarkoitetuilla asemilla diesel sillä. Eikä iso pistooli sopisi kenenkään henkilöautoon, jos joku yrittäisi...
Moottoripolttoöljy saattaisi siis olla yksi ratkaisu. Eikö kaikkein yksinkertaisinta kuitenkin olisi, että ammattiliikenteen diesel-ostoa tuettaisiin jollain mekanismilla? Ei tarvitsisi tehdä muutoksia polttoaineiden jakeluun tai öljynjalostamon/tuonnin systeemeihin. Korvattaisiin vain hetkellinen yllättävä polttoainekustannusten nousu. Kustannusten nousun kompensoiminen valtion varoilla on kyllä riskialtistakin. Markkinatalouden pitäisi sopeutua markkinaehtoisesti, koska muuten voi syntyä yritystuen muoto, jota voi olla mutkikasta purkaa myöhemmin. Polttoainekustannusten nousu ei koske yksittäisiä yrityksiä vaan koko alaa yhtälailla. Hinnoittelun pitäisi korjata ongelma, koska hintojen nostamisen tarve koskee kaikkia alalla eikä siis kenenkään kilpailukyky suhteessa muihin toimijoihin heikkene hintojen noston takia. Siis kuljetusyritysten joukossa. Huonompi tilanne on tuottajilla eli esim. maa- ja metsätiloilla, jotka joutuvat käyttämään konevoimaa, mutta eivät suoranaisesti myy sitä palveluna vaan sen kustannus on jyvitettynä tuotteisiin, joiden hinnan nostaminen voikin olla vaikeampi juttu.
Tämä on inflaation kuva laajemminkin. Kustannusten nousu siirtyy hintoihin jollain ajalla. Viive riippuu yrityksen hinnoitteluvoimasta, joka on hyvin usein muille alihankintaa tekevillä pienyrittäjillä heikoimmillaan.
Jep. Olen itse sitonut sekä omat myynti- että hankintahinnat vuodeksi eteenpäin. Normaalistihan tämä on ollut business as usual, mutta tällä inflaatiotahdilla ei ehkä niinkään hyvä. Suurin paine tietysti alihankkijoilla.