@Josef kirjoitti:
Miusta olisi tosi kiva, jos ajaessa tuli informaatiota kaikille näytöille ja tuulilasille.
Eihän sitä tarvitsisi enää ulos katsella ollenkaan...
Navigaattoriin on tullut jo pitkään ilmoituksia ruuhkista tai häiriöistä. Se että kaikilla ei ko. varusteita ole on jonkinlainen haitta, toisaalta varmaan moni jatkaa täyttä matkavauhtia sinne pullonkaulaan sen sijaan että hieman keventäisi painetta eli ahtautta.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Itse asiassa siitä tulikin mieleen, että vois sen navigaattorin ottaa tuolta yläkaapista ja kokeilla sen päivittämistä.
Onhan sitä viimeksi käytetty viime vuonna...
Meidän kylällä on yksi rantakatu muutettu yksisuuntaiseksi vuosi sitten, mutta aika paljon siinä tulee autoja vastaan väärään suuntaan.
Yleensä huudan, että peruuta, koska ajat yksisuuntaista vastaan.
Kerran tuli sumppu, kun mie ajoin oikeaan suuntaan ja kolme autoa tuli väärään suuntaan.
Pidettiin hetken palaveri, kun heidän mielestä yhden on helpompi peruuttaa kuin kolmen.
Kaksi ekaa sano, että navigaattori neuvoi ajamaan tänne ja kolmas sanoi vaan seuranneen edellä ajavia.
Kysyin, että eikö enää tarvitse huomata niitä kahta kielletyn ajosuunnan merkkiä, jotka on molemmin puolin tietä...
Mutta kun navigaattori...
Niin ja en peruuttanut, koska minun taakse tuli vihainen setä kyselemään, että mikä satanan sirkus täällä on, helettiin siitä tientukot ja hommatkaa ajokortti.
Niin, pitää varmaan päivittää se oma navigaattori, jos siihen on enää mitään päivitystä tarjolla, kun sillä on ikää reilu kymmenen vuotta.
@Josef kirjoitti:
Miusta olisi tosi kiva, jos ajaessa tuli informaatiota kaikille näytöille ja tuulilasille.
Eihän sitä tarvitsisi enää ulos katsella ollenkaan...
Navigaattoriin on tullut jo pitkään ilmoituksia ruuhkista tai häiriöistä. Se että kaikilla ei ko. varusteita ole on jonkinlainen haitta, toisaalta varmaan moni jatkaa täyttä matkavauhtia sinne pullonkaulaan sen sijaan että hieman keventäisi painetta eli ahtautta.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Itse asiassa siitä tulikin mieleen, että vois sen navigaattorin ottaa tuolta yläkaapista ja kokeilla sen päivittämistä.
Onhan sitä viimeksi käytetty viime vuonna...
Meidän kylällä on yksi rantakatu muutettu yksisuuntaiseksi vuosi sitten, mutta aika paljon siinä tulee autoja vastaan väärään suuntaan.
Yleensä huudan, että peruuta, koska ajat yksisuuntaista vastaan.
Kerran tuli sumppu, kun mie ajoin oikeaan suuntaan ja kolme autoa tuli väärään suuntaan.
Pidettiin hetken palaveri, kun heidän mielestä yhden on helpompi peruuttaa kuin kolmen.
Kaksi ekaa sano, että navigaattori neuvoi ajamaan tänne ja kolmas sanoi vaan seuranneen edellä ajavia.
Kysyin, että eikö enää tarvitse huomata niitä kahta kielletyn ajosuunnan merkkiä, jotka on molemmin puolin tietä...
Mutta kun navigaattori...
Niin ja en peruuttanut, koska minun taakse tuli vihainen setä kyselemään, että mikä satanan sirkus täällä on, helettiin siitä tientukot ja hommatkaa ajokortti.
Niin, pitää varmaan päivittää se oma navigaattori, jos siihen on enää mitään päivitystä tarjolla, kun sillä on ikää reilu kymmenen vuotta.
Navigaattori vaatii nettiyhteyden jotta siitä saa maksimihyödyn. TomTomissa se on nimeltään Live.
Niissä autoissa missä navi on sisäänrakennettu pitää palvelu tilata, suunnilleen 5 euroa kuukaudessa niin pysyy sim-kortti aktiivisena.
Kartoissa on sama juttu, ne eivät päivity itsestään, vaan joko muistikortti/ usb-tikku tai itse navigaattori pitää kytkeä tietokoneeseen, ja yleensä maksaa siitä että saa päivitetyn tai koko Euroopan kattavan kartan.
Siinä mielessä navi on kätevä että se voi vähentää ohittelutarvetta kun näkee milloin seuraava risteys on, tai muutoin turhaa hermoilua kun näkee montako kilometriä tai minuuttia arvoitua matka-aikaa on jäljellä. Varsinkin jos on sovittu aikataulu jonnekin, että ei kiirehdi vain paniikin vuoksi jos navi näyttää että jää vielä vartti pelivaraa.
Ja sitten vielä se voi ehdottaa että ajaa jotain muuta reittiä kuin sitä minkä jonkun peräänajo on tukkinut seisovaksi ruuhkaksi.
@Josef kirjoitti:
Miusta olisi tosi kiva, jos ajaessa tuli informaatiota kaikille näytöille ja tuulilasille.
Eihän sitä tarvitsisi enää ulos katsella ollenkaan...
Navigaattoriin on tullut jo pitkään ilmoituksia ruuhkista tai häiriöistä. Se että kaikilla ei ko. varusteita ole on jonkinlainen haitta, toisaalta varmaan moni jatkaa täyttä matkavauhtia sinne pullonkaulaan sen sijaan että hieman keventäisi painetta eli ahtautta.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Itse asiassa siitä tulikin mieleen, että vois sen navigaattorin ottaa tuolta yläkaapista ja kokeilla sen päivittämistä.
Onhan sitä viimeksi käytetty viime vuonna...
Meidän kylällä on yksi rantakatu muutettu yksisuuntaiseksi vuosi sitten, mutta aika paljon siinä tulee autoja vastaan väärään suuntaan.
Yleensä huudan, että peruuta, koska ajat yksisuuntaista vastaan.
Kerran tuli sumppu, kun mie ajoin oikeaan suuntaan ja kolme autoa tuli väärään suuntaan.
Pidettiin hetken palaveri, kun heidän mielestä yhden on helpompi peruuttaa kuin kolmen.
Kaksi ekaa sano, että navigaattori neuvoi ajamaan tänne ja kolmas sanoi vaan seuranneen edellä ajavia.
Kysyin, että eikö enää tarvitse huomata niitä kahta kielletyn ajosuunnan merkkiä, jotka on molemmin puolin tietä...
Mutta kun navigaattori...
Niin ja en peruuttanut, koska minun taakse tuli vihainen setä kyselemään, että mikä satanan sirkus täällä on, helettiin siitä tientukot ja hommatkaa ajokortti.
Niin, pitää varmaan päivittää se oma navigaattori, jos siihen on enää mitään päivitystä tarjolla, kun sillä on ikää reilu kymmenen vuotta.
Navigaattori vaatii nettiyhteyden jotta siitä saa maksimihyödyn. TomTomissa se on nimeltään Live.
Niissä autoissa missä navi on sisäänrakennettu pitää palvelu tilata, suunnilleen 5 euroa kuukaudessa niin pysyy sim-kortti aktiivisena.
Kartoissa on sama juttu, ne eivät päivity itsestään, vaan joko muistikortti/ usb-tikku tai itse navigaattori pitää kytkeä tietokoneeseen, ja yleensä maksaa siitä että saa päivitetyn tai koko Euroopan kattavan kartan.
Siinä mielessä navi on kätevä että se voi vähentää ohittelutarvetta kun näkee milloin seuraava risteys on, tai muutoin turhaa hermoilua kun näkee montako kilometriä tai minuuttia arvoitua matka-aikaa on jäljellä. Varsinkin jos on sovittu aikataulu jonnekin, että ei kiirehdi vain paniikin vuoksi jos navi näyttää että jää vielä vartti pelivaraa.
Ja sitten vielä se voi ehdottaa että ajaa jotain muuta reittiä kuin sitä minkä jonkun peräänajo on tukkinut seisovaksi ruuhkaksi.
Eipä paljoa tule käytettyä autojen navigaattoreita sillä Google-maps on autossakin oikein hyvä ja ajantasalla pysyvä karttaohjelma. Siihen voi kohteenkin laittaa jo ennen autoon menoa ja käyttö onnistuu keskinäytöltä siina missä auton omankin.
@Jokeri kirjoitti:
Yariksen hinnalla olisi varmaan saanut Volvon tai kaksikin loppuunajettua. Olisiko niistä ollut avuksi vastaavassa tilanteessa? Siis oletetaan kuljettajan olevan pyrkimässä pois autosta vaikkapa oikean oven kautta törmäyksen sattuessa.
Onko Yaris SINUN mielestäsi oikeasti niin huono, että tasapuolista vertailua Volvon kanssa ei voi edes tehdä muuten kuin valitsemalla verrokiksi loppuun ajetun Volvon? Minä en sellaista väittänyt, koska en usko tuohon SINUN teoriaasi, jonka joudut perustelemaan ihan itse.
Alle neljällä tonnilla ei saa turvallista Yarista, mutta sillä rahalla saa ehjän ja koriltaan terveen ja ruosteettoman Volvon. Tiedän tämän koska möin yhden sellaisen viime kesänä. Se Volvo ei ole enää turva- eikä muultakaan tekniikaltaan uusien kaltainen, mutta jos Yaris vaihtuu kalliimpaan, silloin pitää myös verrokin hintaa nostaa tasapuolisesti.
Pidän perusteltuna odottaa, että todellisen elämän peräänajokolareiden ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen pohjalta suunniteltu Volvo suojaa kuljettajaansa paremmin vaikka sekin olisi pysäköity varomattomasti muun liikenteen haitaksi moottoritielle. Perustelen kantani viittaamalla alle linkittämääni OTIn ja Trafin tilastoon, jonka mukaan Volvo S80:n loukkaantuneiden määrä 100 onnettomuutta kohden ja loukkaantumissuhde ovat selvästi edullisemmat kuin Toyota Yariksen kokoisilla pikkuautoilla. Tämä pikkuautojen heikko suoriutuminen pätee vaikka verrataan samassa hintaluokassa, eli vanhemman generaation Volvoa vuodelta 1998 - 2006 sitä uudemman generaation Yarikseen (2005 - 2013), Corsaan (2006 - 2014) tai Micraan (2002 - 2010).
Jos turvallisuus on valintakriteerien mukana ja budjetti on tiukalla, Saabilta näyttäisi löytyvän varsin turvallisia autoja edullisin hinnoin.
Kuljettajan valintoja voidaan pohtia hänen tekemisessään auton vikaannuttua niin että se jäi kaistalle, tai juuri ennen ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Autonvalinnan osalta se on turhaa. Muutenhan meille kaikille tulisi suositella Pasia yms.
Jos turvallisuus on turhaa, sitten siitä ei tosiaankaan kannata välittää omassa auton valinnassaan. Jos turvallisuudella on mikään osuus omassa valinnassa, silloin on hyvä ymmärtää että automalleilla on merkittäviä eroja. Iän ja koon vaikutus auton turvallisuuteen ovat selkeitä isoja trendejä. Siksi on kohtuullista verrata pikkuautoa saman hintaiseen vanhempaan isompaan:
Todellisen elämän kolaritilastojen nojalla pienissä autoissa vammautuu ihmisiä sataa törmäystä kohden enemmän kuin turvallisemmilla periaatteilla rakennetuissa automalleissa. Loukkaantuneet 100 yhteenajoa kohden kertoo matkustajien mahdollisuuksista selvitä jos onnettomuus tapahtuu. Jos loukkaantumisriskillä ei ole merkitystä, silloin olet tietenkin oikeassa sanoessasi että tällaisten asioiden miettiminen on turhaa.
Elämä yleensäkin ei ole lottoa vaan asiantuntijapeli. Ei täällä kukaan salettiin pääse, mutta omiin todennäköisyyksiinsä voi kyllä vaikuttaa omilla valinnoillaan varsin merkittävästikin.
@Karrette kirjoitti:
Navigaattoriin on tullut jo pitkään ilmoituksia ruuhkista tai häiriöistä. Se että kaikilla ei ko. varusteita ole on jonkinlainen haitta, toisaalta varmaan moni jatkaa täyttä matkavauhtia sinne pullonkaulaan sen sijaan että hieman keventäisi painetta eli ahtautta.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Kyllä minullekin tulee autooni tehtaalla syksyllä 2011 asennettuun navigaattoriin ilmoituksia sellaisten applikaatioiden kautta joita ei ollut vielä keksittykään autoni valmistumishetkellä.
@Karrette kirjoitti:
Navigaattoriin on tullut jo pitkään ilmoituksia ruuhkista tai häiriöistä. Se että kaikilla ei ko. varusteita ole on jonkinlainen haitta, toisaalta varmaan moni jatkaa täyttä matkavauhtia sinne pullonkaulaan sen sijaan että hieman keventäisi painetta eli ahtautta.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Kyllä minullekin tulee autooni tehtaalla syksyllä 2011 asennettuun navigaattoriin ilmoituksia sellaisten applikaatioiden kautta joita ei ollut vielä keksittykään autoni valmistumishetkellä.
@Jokeri kirjoitti:
Yariksen hinnalla olisi varmaan saanut Volvon tai kaksikin loppuunajettua. Olisiko niistä ollut avuksi vastaavassa tilanteessa? Siis oletetaan kuljettajan olevan pyrkimässä pois autosta vaikkapa oikean oven kautta törmäyksen sattuessa.
Onko Yaris SINUN mielestäsi oikeasti niin huono, että tasapuolista vertailua Volvon kanssa ei voi edes tehdä muuten kuin valitsemalla verrokiksi loppuun ajetun Volvon? Minä en sellaista väittänyt, koska en usko tuohon SINUN teoriaasi, jonka joudut perustelemaan ihan itse.
Alle neljällä tonnilla ei saa turvallista Yarista, mutta sillä rahalla saa ehjän ja koriltaan terveen ja ruosteettoman Volvon. Tiedän tämän koska möin yhden sellaisen viime kesänä. Se Volvo ei ole enää turva- eikä muultakaan tekniikaltaan uusien kaltainen, mutta jos Yaris vaihtuu kalliimpaan, silloin pitää myös verrokin hintaa nostaa tasapuolisesti.
Pidän perusteltuna odottaa, että todellisen elämän peräänajokolareiden ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen pohjalta suunniteltu Volvo suojaa kuljettajaansa paremmin vaikka sekin olisi pysäköity varomattomasti muun liikenteen haitaksi moottoritielle. Perustelen kantani viittaamalla alle linkittämääni OTIn ja Trafin tilastoon, jonka mukaan Volvo S80:n loukkaantuneiden määrä 100 onnettomuutta kohden ja loukkaantumissuhde ovat selvästi edullisemmat kuin Toyota Yariksen kokoisilla pikkuautoilla. Tämä pikkuautojen heikko suoriutuminen pätee vaikka verrataan samassa hintaluokassa, eli vanhemman generaation Volvoa vuodelta 1998 - 2006 sitä uudemman generaation Yarikseen (2005 - 2013), Corsaan (2006 - 2014) tai Micraan (2002 - 2010).
Jos turvallisuus on valintakriteerien mukana ja budjetti on tiukalla, Saabilta näyttäisi löytyvän varsin turvallisia autoja edullisin hinnoin.
Kuljettajan valintoja voidaan pohtia hänen tekemisessään auton vikaannuttua niin että se jäi kaistalle, tai juuri ennen ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Autonvalinnan osalta se on turhaa. Muutenhan meille kaikille tulisi suositella Pasia yms.
Jos turvallisuus on turhaa, sitten siitä ei tosiaankaan kannata välittää omassa auton valinnassaan. Jos turvallisuudella on mikään osuus omassa valinnassa, silloin on hyvä ymmärtää että automalleilla on merkittäviä eroja. Iän ja koon vaikutus auton turvallisuuteen ovat selkeitä isoja trendejä. Siksi on kohtuullista verrata pikkuautoa saman hintaiseen vanhempaan isompaan:
Todellisen elämän kolaritilastojen nojalla pienissä autoissa vammautuu ihmisiä sataa törmäystä kohden enemmän kuin turvallisemmilla periaatteilla rakennetuissa automalleissa. Loukkaantuneet 100 yhteenajoa kohden kertoo matkustajien mahdollisuuksista selvitä jos onnettomuus tapahtuu. Jos loukkaantumisriskillä ei ole merkitystä, silloin olet tietenkin oikeassa sanoessasi että tällaisten asioiden miettiminen on turhaa.
Elämä yleensäkin ei ole lottoa vaan asiantuntijapeli. Ei täällä kukaan salettiin pääse, mutta omiin todennäköisyyksiinsä voi kyllä vaikuttaa omilla valinnoillaan varsin merkittävästikin.
Tuosta kun ostaa tosimiehen citymaasturin, niin saa parannettua merkittävästi omia selviytymismahdollisuuksia yhteenajoissa. Nelipistevyöt on vakiona ja konekivääri lisävarusteena. Eikä ryppyile Yaris- tai Hummerikuskit maantiellä.
@Kumppani kirjoitti:
Onko aina kyse säästämisestä?
Hyvä kommentti, tämän osalta seison korjattuna. Ei tässä ole kyse edes rahasta. WHIPS on ollut "jokaisen Volvon vakiovaruste vuodesta 2000 lähtien", joten niitä saa kaikissa hintaluokissa. Erona turvatestin tähtiin on se, että kun Volvo ajetaan romuksi muutaman sadan kilometrin säteellä Göteborgista, Volvon haverikomission menee poliisin ja tutkijalautakunnan mukaan selvittämään mitä tapahtui, mitä siitä seurasi autojen kuljettajille ja matkustajille ja voiko tapahtumasta oppia jotain.
Itse omaksuin saman "voiko tästä oppia jotain" asenteen liikenneonnettomuuksiin ostettuani ensimmäisen moottoripyöräni vuonna 2022.
Eikö sen hankinta voi perustua tarvekartoitukseen: en tarvitse isoa kun yksin liikun, pieni vie vähemmän polttoainetta ja maksaahan se loogisesti vähemmänkin kuin "iso auto".
Täysin realistinen ajatusmalli, joten jätetään arvailut valinnan syistä kun emme niitä oikeasti tunne. Tässäkin puheena olevassa tapauksessa siis kolariauton hinnalla olisi saanut WHIPS-järjestelmällä varustetun auton, jossa on kuljettajan takana metrin verran enemmän kolaritestien lisäksi myös todellista elämää ajatellen suunniteltua hallitusti kokoon painuvaa törmäysvyöhykettä.
Aika monen mielestä Yariksen kuljettajan olisi kannattanut tämän päivän tiedon valossa valita autonsa eri kriteerein. Tämä tietoisuus ei tuo onnettomuudessa kuollutta takaisin, mutta se antaa meille muille mahdollisuuden oppia tapahtuneesta ja muuttaa omaa toimintaamme jos haluamme. Olen kuulevinani keskustelusta, että kovin moni ei ilmeisesti halua, eikä halua asiasta edes muistutettavan?
Kuinka hyvin ne suojaavat isompia autoja?
Kolaritilastojen mukaan autoilla on eroja. Ellet usko, anna näytöt siitä, miksi todellisen elämän kolaritilastot ovat väärässä?
Ne NCAP-tähtitestit ei taida sisältää peräänajoja, lähinnä suoraa keula- tai sivu törmäystä paremminkin. Jos ajattelet että isojen autojen takaosan pituus olisi pelastanut kyseessä olevassa tapauksessa, niin voisihan niissäkin istua joku takapenkillä.
Joku taisi jo mainitakin havainnosta, että jotkut autot suunnitellaan pelkästään kolaritestejä varten ja toisten suunnittelussa otetaan huomioon myös todellisen liikenteen onnettomuuksista opittu tieto. Valinta on jokaisen oma, joten se valinnan mahdollisuus kannattaa käyttää omalta kannalta viisaasti.
Huhuh! Vain pikkuautolle voi tulla tarve pysähtyä tuolla tavalla ilmeisesti, sinun mielestäsi...
Ei, vaan sinun mielestäsi, joten vastaat tästä väitteestä peilikuvallesi. Minä puhuin kuljettajan valinnoista sekä auton että ajotavan osalta. Kyse on monivaiheisesta valintojen sarjasta, jonka seurauksena näemme sekä eri automallien törmäysalttiuden että niiden matkustajien kärsimät vammat törmäyksen tapahduttua. Kummassakin on selkeitä eroja automallien välillä.
Mitkä olivat hänen valintansa?
Pienen ja hauraan auton pysäyttäminen vaarallisella tavalla moottoritielle jäivät viimeisiksi valinnoiksi. Voit perustella näitä toimia hyväksyttävinä, laillisina, inhimillisinä erehdyksinä, käytettävyyden ja kääntösäteen priorisointina tai aivan miten haluat. Siitä huolimatta niiden valintojen lopputulos oli huonoin mahdollinen.
Ellet sinä halua oppia tästä mitään, ei ole pakko.
Eihän insinöörit tarkoituksella suunnittele pikkuautoista huonompia vaan kokemukseni mukaan niihin yritetään satsata turvallisuuteen jopa enemmän.
Olen ollut mukana rakentamassa autoteollisuuteen testilaitteita ja rakentanut eri autojen prototyyppeihin osia mm. Volvon 760:seen olikohan vuosi 1977-1978 ja kyllä näiden eri eurooppalaisten autotehtaiden insinöörit tekevät kokemukseni mukaan todellakin parhaansa aina vaaan pudjetti on se rajoittava tekiä suunnittelussa.
Siksi on aika hyökkäävän rumaa moittia auton ostajaa jonka rahat riittävät juuri ja juuri heikosti siihen pikkuautoonkin.
Automyyjänä tuli useampaan kertaan autettua pienillä resusseilla toimivia ihmisiä. Joskus se apu oli esittely auton lainaamista 11 vuotiaan vammautuneen pojan vanhemmille kuusen hakua varten, josta poika iloitsi joulu perinteenä silmät kirkkaina. Kerran autoin juuri armeijasta päässyttä minulta vanhan corollan ostanutta uuden takalasin saamisessa rikkoutuneen tilalle kun murehti miten nyt pääsee Holmingin telakalle töihin ja palkkaa ei vielä vähään aikaan tilille tule. Yksi kahden lapsen nuori perhe kävi liikkeessämme säännöllisesti viikonloppuisin pullakahveilla( jonkin laisena perheen ajanviettomuotona) ja pyyteli anteeksi, etteivät pysty ostamaan edes lähivuosina haaveilemaansa uutta farmari corollaa tai edes käytettyä ja heitä oli muista liikkeistä hätistelty pois. Sanoin käykää vaan ihan vapaasti ja koe ajakaa autoja ei mitään ongelmaa. Siinä sitten n. vuoden päästä kun oltiin jo tutut ja keskusteltu milloin lastenrattaitten rikkoutuneista pyöristä tuli juttuun etteivät pääse lasten kanssa mummolaan annoin heille täyteen tankatun esittelyautoni viikonlopuksi reissua varten ja sain tästä n. vuoden päästä puhelun lauantaina kun olin 250 km päässä, että kyseiset henkilöt istuvat liikkeessä ja odottavat minua haluten ostaa uuden farmari corollan. Kyseinen mummo oli jättänyt isomman perinnön ja eivät suostuneet tekemään kauppoja kenenkään muun kanssa.
Vastaavia apuja jotka ei oikeastaan olleet keneltäkään pois järkkäilin suht useinkin milloin avustin halvemman vuokrakämpän saamisessa, ruohonleikkurilla ym., joita olin Korpivaaralta myyntipalkkioina saanut. Joskus ilahdutti pelkkä kahvin keitin nuorta juuri uuteen asuntoon muuttanutta.
Tarkoitan tällä vaan tiivistetysti kaikilla ei rahaa ole siihen turvallisuuteen laittaa.
Se jos vertaat jotain uudempaa pikkuautoa vanhempaa isompaan saman hintaiseen ostoarvoltaan ei riitä mihinkään.
Näissä isoissa autoissa huolto ja korjauskulut on aina reilusti suurempia eikä niitten kanssa rahat riitä kun valta osa ei tee itse korjauksia ja huoltoja autoihinsa ja isompien autojen korjaamokulut on selvästi suuremmat kuin jonkun pienen Toyotan.
@Jokeri kirjoitti:
Yariksen hinnalla olisi varmaan saanut Volvon tai kaksikin loppuunajettua. Olisiko niistä ollut avuksi vastaavassa tilanteessa? Siis oletetaan kuljettajan olevan pyrkimässä pois autosta vaikkapa oikean oven kautta törmäyksen sattuessa.
Onko Yaris SINUN mielestäsi oikeasti niin huono, että tasapuolista vertailua Volvon kanssa ei voi edes tehdä muuten kuin valitsemalla verrokiksi loppuun ajetun Volvon? Minä en sellaista väittänyt, koska en usko tuohon SINUN teoriaasi, jonka joudut perustelemaan ihan itse.
Itse toit ensin esille 2-sarjan ylivertaisuuden pikkuautoa vastaan. Seuraavaksi tarjolle tuli videota 940 suoriutumisesta nokkakolarissa. Kummatkin mallit lienevät jo nähneet parhaat päivänsä?
Mutta sitten juttu menikin jo 2000-luvun Volvoihin. Ihan hyvä että kaikille löytyy mieluisa Volvo.
Alle neljällä tonnilla ei saa turvallista Yarista, mutta sillä rahalla saa ehjän ja koriltaan terveen ja ruosteettoman Volvon. Tiedän tämän koska möin yhden sellaisen viime kesänä. Se Volvo ei ole enää turva- eikä muultakaan tekniikaltaan uusien kaltainen, mutta jos Yaris vaihtuu kalliimpaan, silloin pitää myös verrokin hintaa nostaa tasapuolisesti.
Minun asiantuntemukseni ei riitä sanomaan kuinka monen tonnin Yaris onnettomuudessa romuttui. Mutta käsittääkseni Volvossa olisi ollut turvallista, mallista ja iästä riippumatta.
Pidän perusteltuna odottaa, että todellisen elämän peräänajokolareiden ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen pohjalta suunniteltu Volvo suojaa kuljettajaansa paremmin vaikka sekin olisi pysäköity varomattomasti muun liikenteen haitaksi moottoritielle. Perustelen kantani viittaamalla alle linkittämääni OTIn ja Trafin tilastoon, jonka mukaan Volvo S80:n loukkaantuneiden määrä 100 onnettomuutta kohden ja loukkaantumissuhde ovat selvästi edullisemmat kuin Toyota Yariksen kokoisilla pikkuautoilla. Tämä pikkuautojen heikko suoriutuminen pätee vaikka verrataan samassa hintaluokassa, eli vanhemman generaation Volvoa vuodelta 1998 - 2006 sitä uudemman generaation Yarikseen (2005 - 2013), Corsaan (2006 - 2014) tai Micraan (2002 - 2010).
Joskus kun joku tuonkin Yariksen uutena osti, taatusti valintaa ei tehty S80 ja Toyotan välillä. Mukana tuskin oli edes S40.
Jos turvallisuus on valintakriteerien mukana ja budjetti on tiukalla, Saabilta näyttäisi löytyvän varsin turvallisia autoja edullisin hinnoin.
Kuljettajan valintoja voidaan pohtia hänen tekemisessään auton vikaannuttua niin että se jäi kaistalle, tai juuri ennen ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Autonvalinnan osalta se on turhaa. Muutenhan meille kaikille tulisi suositella Pasia yms.
Jos turvallisuus on turhaa, sitten siitä ei tosiaankaan kannata välittää omassa auton valinnassaan. Jos turvallisuudella on mikään osuus omassa valinnassa, silloin on hyvä ymmärtää että automalleilla on merkittäviä eroja. Iän ja koon vaikutus auton turvallisuuteen ovat selkeitä isoja trendejä. Siksi on kohtuullista verrata pikkuautoa saman hintaiseen vanhempaan isompaan:
181 sivua tilastopornoa, kiitos tästä. Ihan kaikkiin sivuihin ei mielenkiinto riittänyt. Ei minulle ole uutinen isomman auton eduista (useimmiten) turvallisuuden suhteen. Samaten mallien uudistuessa turvallisuus useimmiten on parantunut.
Noista taulukoista nyt ainakin käy selville, että kaikilla merkeillä ja malleilla kolaroidaan, ja vahinkoja tulee.
Sitä noista en pystyt tulkitsemaan, miten on käynyt Volvossa moottoritienopeudella peräänajetulle ihmiselle joka on ilman turvavöitä ohjaamossa.
Tämä data on nyt jo vanhaa, mutta se osoittaa automallien erojen olevan todellisia:
Todellisen elämän kolaritilastojen nojalla pienissä autoissa vammautuu ihmisiä sataa törmäystä kohden enemmän kuin turvallisemmilla periaatteilla rakennetuissa automalleissa. Loukkaantuneet 100 yhteenajoa kohden kertoo matkustajien mahdollisuuksista selvitä jos onnettomuus tapahtuu. Jos loukkaantumisriskillä ei ole merkitystä, silloin olet tietenkin oikeassa sanoessasi että tällaisten asioiden miettiminen on turhaa.
Kyllä uuden auton ja käytetynkin ostaja niitä tähtiä (ja nyt saat pitää ne omat tähtesi siellä tallissa) varmaan miettii, mutta se tapahtuu luokan sisällä.
Elämä yleensäkin ei ole lottoa vaan asiantuntijapeli. Ei täällä kukaan salettiin pääse, mutta omiin todennäköisyyksiinsä voi kyllä vaikuttaa omilla valinnoillaan varsin merkittävästikin.
Jos nyt vielä itse onnettomuuteen ja sen syihin, muutenkin kuin että auto oli väärä, 17 minuutin aikana onnettomuuspaikan ohittaneillakin olisi ollut mahdollista muuttaa tilanteen kulkua. Esim pysähtymällä muutaman kymmenen metrin päähän taakse pientareelle hätävilkuin.
Kolariturvallisuuden kannalta painavammat autot ovat kuljettajilleen edelleen turvallisempia. Erot ovat kuitenkin tasoittuneet. Tutkimuksissa on havaittu, että auton massalla on suurempi yhteys auton turvallisuuteen kuin auton valmistusvuodella. Fysiikan laithan tuon jo määrittää. Uudet automallit ovat vastaavia vanhempia malleja turvallisempia miten tahansa mitattuna. Keskimäärin uudessa autossa loukkaantumisriski voi olla jopa viidenneksen pienempi kuin 10 vuotta vanhassa autossa.
@Jokeri kirjoitti:
Itse toit ensin esille 2-sarjan ylivertaisuuden pikkuautoa vastaan. Seuraavaksi tarjolle tuli videota 940 suoriutumisesta nokkakolarissa. Kummatkin mallit lienevät jo nähneet parhaat päivänsä?
Tuon sinä luit itse väärin. Kerroin jo syynkin, miksi 700/900-sarjan passivinen turvallisuus on selkeästi vanhentunut. Toivottavasti ymmärrät sen tarkoittavan myös sitä, että niitä vanhempi Kakkosnelonen on vielä pahemmin vanhentunut ja aivan samalla tavoin pehmeä törmääjä, jonka törmäysvyöhykkeet on syöty jo hitaalla nopeudella tapahtuvassa törmäyksessä.
Ja SIITÄ HUOLIMATTA Micra luhistuu kuin pärekori, vaikka vastapuolena on kevyt, ikivanha ja pehmeä rakenne. Se ei kerro siitä 245:sta oikein mitään, mutta Micrasta se kertoo pelottavan paljon.
Mutta sitten juttu menikin jo 2000-luvun Volvoihin. Ihan hyvä että kaikille löytyy mieluisa Volvo.
Tämäkin on luonnollinen asia. Koska puheena on peräänajokolari, vedin tämän tapauksen osalta rajan korimalleihin, joissa WHIPS on vakiovarusteena, koska törmäysvyöhykkeiden ohella se on ominaisuus, jolla on merkitystä juuri peräänajossa.
Siksi toisekseen, tuolla rajauksella hintaraja putoaa käytännössä tonniluokkaan. Halvimmissa yksilöissä tosin alkaa olla jo ruostevaurioitakin korissa, joten kannatta varautua käyttämään vähintään 3 - 4 tonnia, jos mahdollista.
Minun asiantuntemukseni ei riitä sanomaan kuinka monen tonnin Yaris onnettomuudessa romuttui. Mutta käsittääkseni Volvossa olisi ollut turvallista, mallista ja iästä riippumatta.
Tämä oli minunkin pointtini. En ole erityisesti myymässä Volvoja kenellekään, vaan luulin autojen erojen olevan kaikille niin itsestään selvää asiaa, että heitin vain yhden esimerkin, jonka tiesin jo ennalta sijoittuvan varmasti keskimääräistä paremmin todellisen elämän kolaritilastoissa.
Vasta sen jälkeen yllätyin, ettei asia ollutkaan kaikille selvä, jolloin annoin linkin lähdemateriaaliin, josta jokainen asiasta kiinnostunut voi käydä itse bongaamassa vaikkapa Toyota Yarista turvallisempia automalleja. Sen odotan olevan jo niin helppo tehtävä, etten anna enää yhtään esimerkkiä.
Joskus kun joku tuonkin Yariksen uutena osti, taatusti valintaa ei tehty S80 ja Toyotan välillä. Mukana tuskin oli edes S40.
Pidän arviotasi realistisena, vaikka en voikaan sitä todistaa.
Se on sitten eri asia, ovatko Yariksella kolariin joutuneet omaan autovalintaansa yhtä tyytyväisiä kuin <lisää tähän joku turvallisempi auto> ostaneet?
Kyllä uuden auton ja käytetynkin ostaja niitä tähtiä (ja nyt saat pitää ne omat tähtesi siellä tallissa) varmaan miettii, mutta se tapahtuu luokan sisällä.
Aivan. Ja se "luokan" valintakin on oma valinta. Aika usein samalla rahalla saisi paremmankin, jos valinnassa vaikuttaisivat muutkin kriteerit kuin katsastustilasto ajomäärää huomioimatta.
Jos nyt vielä itse onnettomuuteen ja sen syihin, muutenkin kuin että auto oli väärä, 17 minuutin aikana onnettomuuspaikan ohittaneillakin olisi ollut mahdollista muuttaa tilanteen kulkua. Esim pysähtymällä muutaman kymmenen metrin päähän taakse pientareelle hätävilkuin.
Aivan. Toyota Yariksen onnettomuuteen joutumisen odotusarvo on toki hyviä autoja selvästi suurempi, mutta se on vain tilastosuure, joka kuvaa kaikkia Yaris-kuljettajien otantaa. Se ei sido yhtään Yariksen kuljettajaa vaan omilla valinnoillaan voi myös pikkuauton valittuaan sijoittua "luokkansa parhaiden" joukkoon.
@Topi27 kirjoitti:
Siksi on aika hyökkäävän rumaa moittia auton ostajaa jonka rahat riittävät juuri ja juuri heikosti siihen pikkuautoonkin.
Kuten aiemmista posteista näet, kerroin jo seisovani korjattuna, koska kyse ei ole rahasta.
Koska kyse ei selvästikään ole rahasta kun jo muutamalla tonnillakin saa varsin turvallisia autoja, saattaako se huonon valinnan tehneen outoon valoon, kun rahaa olisi ollut selvästikin turvallisempaan valintaan ja silti valinnassa painotettiin muita asioita?
sain tästä n. vuoden päästä puhelun lauantaina kun olin 250 km päässä, että kyseiset henkilöt istuvat liikkeessä ja odottavat minua haluten ostaa uuden farmari corollan. Kyseinen mummo oli jättänyt isomman perinnön ja eivät suostuneet tekemään kauppoja kenenkään muun kanssa.
Tämä on myyjän ammattitaitoa. On amatöörimäistä hyljeksiä mahdollisia nykyisiä tai tulevia asiakkaita heidän ulkoasunsa vuoksi.
Tarkoitan tällä vaan tiivistetysti kaikilla ei rahaa ole siihen turvallisuuteen laittaa.
Rahan säästäminen oli minun väärä päätelmäni. Yritin päätellä valinnan lopputuloksesta valinnan motiiveja vaikka olen usein toistanut sen olevan mahdotonta.
En silti täysin osta argumenttiasi ettei ole varaa turvallisuuteen. Hyväksyn argumentin, jos mennään budjetissa aivan pohjalle tonniluokkaan tai alle. Silloin ei ole varaa nirsoilla, vaan joutuu tyytymään johonkin suunnilleen toimivaan härveliin.
Mutta jos on varaa nokittaa muutamalla tonnilla 10 - 15-vuotiaaseen pikkuautoon (Polo, Yaris, Micra, Ka, Clio), silloin on varaa myös sitä turvallisempaan. Syy on siinä, että tuon hintaluokan pikkuautot ovat tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden perusteella tuhoisimpia törmääjiä, joten suunnilleen mikä tahansa muu valinta on niitä turvallisempi. En ole erityisesti Yarista vastaan, vaan pidän genrenä koko tätä kaikkein pienintä autoluokkaa vaikeasti perusteltavana valintana.
Yhteenveto: Automallien laskennallinen loukkaantumisriski koostuu onnettomuustiheydestä ja loukkaantuneiden määrästä toteutuneissa onnettomuuksissa.
Näistä onnettomuustiheys on kyseisen automallin kuljettajia yhtenä ryhmänä kuvaava keskiarvo, josta kuljettaja voi omalla toiminnallaan parantaa.
Sen sijaan auton loukkaantumisriski sataa onnettomuutta kohden on auton ominaisuus, joka seuraa autoa sen koko käyttöiän. Kuljettaja voi ainoastaan huonontaa omaa tilannettaan vaikkapa jättämällä turvavyön käyttämättä tai säätämällä turvavyön, istuimen tai päätuen väärin. Automalli on parhaimmillaankin enintään niin hyvä kuin se on suunniteltu. Autoissa on merkittäviä eroja, kun parhaat pystyvät puolittamaan loukkaantuneiden määrän sataa onnettomuutta kohti kaikkein heikoimpiin verrattuna.
Tässä tapauksessa kuljettajan ratkaisuillakin olisi ollut merkittävä vaikutus lopputulokseen autosta riippumatta. Minkä riskianalyysin pohjalta päädytään seisottamaan autoa varttitunti motarin kaistalla.
Koska kyse ei selvästikään ole rahasta kun jo muutamalla tonnillakin saa varsin turvallisia autoja, saattaako se huonon valinnan tehneen outoon valoon, kun rahaa olisi ollut selvästikin turvallisempaan valintaan ja silti valinnassa painotettiin muita asioita?
Miten niin laittaa huonoon valoon? Kuka muu kuin sinä kuvittelee että kaikki autojen ostajat ovat oman elämänsä seitennelikymppisiä ensinnäkään. Tai heidän pitäisi olla edes.
Rahan säästäminen oli minun väärä päätelmäni. Yritin päätellä valinnan lopputuloksesta valinnan motiiveja vaikka olen usein toistanut sen olevan mahdotonta.
Niinpä.
Mutta mitä kummallista siinä olisi, jos päätyy pikkuautosegmenttiin (josta nostit Yariksen pelkästään tikunnokkaan) siksi, että ovat jo uusina suht. edullisia hankkia, saati käytettyinä. Lisäksi niiden voi olettaa kuluttavan vähän, olevan vakuutusmaksuiltaan kohtuullisia (bonareistakin riippuu). Niinkin simppelit asiat kuin tilantarve ja paikoitusmahdollisuudet ja oletuskäyttö ratkaisevat asioita, kuten Quu tuossa edellä kertoi. Huolto- ja varaosahinnat eivät taida niinkään koosta kiinni saman merkin sisällä ainakaan.
Luulisi, että noin rationaalinen kuin sinäkin ymmärtäisit tällaisia näkökulmia.
En silti täysin osta argumenttiasi ettei ole varaa turvallisuuteen.
Rakennat nyt jotakin merkillistä päätelmää sille, ettei pikkuauto voisi olla turvallinen ja Volvo on aina. Minulle on ainakin syntynyt käsitys, että EuroNCAP-testit osoittavat tähdillään (täydet tai vajaat) sen, että kaikki kokoluokat ovat tänään parempia kuin 10 vuotta sitten ja varmasti turvallisempia kuin mikään auto 20-30 vuotta sitten.
Toki onnettomuustilastot voivat näyttää siltä, että pikkuautoissa sattuu pahemmin. Sehän riippuu siitä kuinka paljon isompi se "vastustaja" on ollut ja jopa Volvoillekin löytyy "riittävän isoja" vastustajia, joiden kanssa kolaroidessa syntyy rumaa jälkeä.
Miten mainitsemasi tilastot erittelevät maantienopeuden peräänajot pysähtyneeseen autoon ("kuin seinään")? Onnettomuuslautakunta kertoo asiasta ensi vuoden Moottori-lehteen referoituna varmaankin. En usko että siellä kehitystoimena kerrotaan, että Volvo olisi pelastanut, mutta voisiko siellä olla mitenkään sekään mainittuna, että pikkuautoja ei kannata ostaa?
Hyväksyn argumentin, jos mennään budjetissa aivan pohjalle tonniluokkaan tai alle. Silloin ei ole varaa nirsoilla, vaan joutuu tyytymään johonkin suunnilleen toimivaan härveliin.
Näiden hintojen kanssa piehtaroidessa on niin usein vaarana, että mukayleistyksessä mennään ojasta allikkoon. Tonnin härveli ei voisi olla sitten Volvo, jossa on kuitenkin se turvallisuus sisäänrakennettuna koska on sen verran uusi? Voihan se olla että kaikki muu sen ympärillä olisikin vain suunnilleen toimivaa?
Mutta jos on varaa nokittaa muutamalla tonnilla 10 - 15-vuotiaaseen pikkuautoon (Polo, Yaris, Micra, Ka, Clio), silloin on varaa myös sitä turvallisempaan. Syy on siinä, että tuon hintaluokan pikkuautot ovat tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden perusteella tuhoisimpia törmääjiä, joten suunnilleen mikä tahansa muu valinta on niitä turvallisempi.
Edelleenkin spekuloit sillä, että tässä keskustelun kuolonkolarissa menehtyminen olisi johtunut autosta. Tiedämmekö edelleenkään syitä? Auki ovat tieto siitä, miten menehtynyt istui autossaan, vai oliko esim. poimimassa puhelintaan pelkääjän puolelta. Minkälaisen, asennosta riippuvan, retkahduksen peräänajo aiheutti. Olisiko esim. tiukka selkänojanojaaminen estänyt menehtymisen, jos hän nyt vaikka nojasi rattiin?
Tämä on myös ihan hyvä raportti aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-9628078
Siinä mainitaan muuten, että jo miehenä oleminen on riski liikenteessä!
Ja myös tämä loppukaneettina:
"Trafin ja OTI:n tiistaina julkaistussa kuudennessa automallitutkimuksessa kolariturvallisuus näkyy mallien tarkkuudella. -En lähtisi näiden tulosten perusteella vertailemaan eri automalleja. Yksittäisten automallien välisistä turvallisuuseroista ei siis voi vetää johtopäätöksiä."
Jokainen ostaa kulkuneuvonsa omien käyttötarpeidensa mukaan. Näkökulmia auton valintaan voi olla sitten useita. Turvallisuutta painottavia, tilaa, kulutusta tai sitten kaikkia näitä. Samassa paketissa ei saa kaikkia, tämäkin on kompromissien tekemistä kuten on moni muukin asia elämässä. Turha näistä on kinata, kukin tavallaan ja näin on hyvä.
Minun pointtini, se minkä varsin kärjekkäin sanavalinnoin ilmaisin, on oikeastaan kysymys siitä mitä tavalliselta autonostajalta on lupa odottaa. Minusta on täysin kohtuutonta lähteä siitä olettamuksesta että autonostaja jota eivät autot erityisemmin kiinnosta, ja joka hankkii autonsa siirtyäkseen paikasta toiseen, olisi samalla tietotasolla kuin asiaan varsin intohimoisesti suhtautuva harrastaja tai muu tietäjä. Toki voi argumentoida että asia on niin tärkeä että olisi syytä tietää, mutta olen siitä edelleen sitä mieltä että sellainen suhtautuminen on omaan tietotaitoon perustuvaa ylimielisyyttä, ja/tai sitten ollaan siellä D&K käyrän yläpäässä/oikeassa reunassa eikä ymmärretä että oma osaaminen on poikkeuksellista.
Edelleen jatkan mielipiteenäni että "tiesi tai olisi pitänyt tietää" ei tässä auton valintaan liittyvässä peräänajoturvallisuuden arvioinnissa täyty. Jos ajatellaan minkä tahansa tuotteen, tai miksei palvelunkin hankintaa, niin hyväksi perehtymiseksi lasketaan käsitykseni mukaan yleensä se, että lukee myyjän tarjoaman materiaalin ja sopimusehdot, muutaman lehtiin kirjoitetun testiartikkelin sekä selvittää muiden käyttäjien kokemuksia (siis googlaamalla "kokemuksia Toyota Yaris", "kokemuksia Nokia 3110" tai "kokemuksia kattoremontti").
Tällä tavalla löytyvä materiaali antaa vastaukseksi "Euro NCAP täydet 5 tähteä". Jos "täydet 5 tähteä" ei tarkoitakaan turvallista autoa, niin silloin vika on testiorganisaatiossa, sen pisteytystjärjestelmässä sekä siitä johdetussa markkinnoinnissa, ei kuluttajassa. Itse autoa katsellessa ei voi tietää mitään sen passiivisesta turvallisuudesta, suurulujuusteräksen määrää ei käsittääkseni voi aistinvaraisesti päätellä. Toki voi lähteä yksinkertaisesta isompi = turvallisempi -olettamasta, mikä sekään ei pidä suoraviiviaisesti paikkaansa. Innokas googlaaja tai jostain muistikuvista tuleva "Folksamhan julkaisee jotain tilastoja" ei sekään nopealla googlauksella anna tähän vastausta, muutoin kuin että turvallisten autojen listoilla on paljon Volvoja, mutta myös yksi Toyota ja Mersu, vaarallisimpien listoilla ei Toyotaa. https://www.tn.se/article/har-ar-de-sakraste-och-farligaste-bilarna/ Lisäksi esimerkiksi tämän(kin) artikkelin perusteella ihan luonteva johtopäätös on uudempi = turvallisempi, vaikka siellä toki sanotaankin että jo 5000 eurolla voi (ruotsissa) ostaa kolariturvallisen auton.
Tietenkin tämän perusteellakin voisi jo sanoa että "osta Volvo", mutta kuten tässä ovat muutkin sanoneet, on autonvalinnassa muitakin kriteerejä, sopivasta koosta kulutukseen ja ties mihin. Jos haluaa uuden (koska takuu, yksityisleasing, autoedun maksimi tai mitä tahansa) niin halvinkin Volvo (taitaa tällä hetkellä olla XC40) on varsin kallis. Lisäksi ihminen saattaa joutua ajamaan pikkuautolla ihan työnsäkin puolesta, esimerkiksi kaupunkien kotihoitojen autot ovat minun nähdäkseni yleensä Microja tms.
Kuvittelisin että olen itse keskimääräistä kiinnostuneempi autoista, luen lehtiä, tilaan alan uutiskirjeitä, katson videoita, saatan joskus lukea jonkun tilastonkin, ja olen tehnyt niiden parissa töitä yli 20 vuotta. Ainoa syy miksi tiedän mitään joidenkin autojen passiivisesta peräänajoturvallisuudesta on se, että olen viettänyt aikaani myös peltikorjaamoilla, ja eräs kokenut autopeltiseppä kertoi.
@Herbert kirjoitti:
Tässä tapauksessa kuljettajan ratkaisuillakin olisi ollut merkittävä vaikutus lopputulokseen autosta riippumatta. Minkä riskianalyysin pohjalta päädytään seisottamaan autoa varttitunti motarin kaistalla.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että omaa ajamistaan KANNATTAISI pohtia vaikka ihan asiantuntijan avullakin. Siitäkin ehdotuksesta tulee tosin aina vastaväitteitä, joten jätin tällä kertaa sen ehdotukseni yleiselle tasolle mahdollisuudeksi poiketa valitsemansa automallin kuljettajien demografiasta parempaan suuntaan.
Jostain syystä aika useita törmäyksen sattuessa matkustajia heikosti suojaavilla autoilla myös ajetaan tavalla, joka altistaa törmäykselle keskimääräistä suuremmalla todennäköisyydellä. Sekään ei ole minun mielestäni kovin rationaalista.
Saattaa toki olla, että pikkuautoilla ajetaan pääosin kaupunkiajoa, jolloin pienempiä kolhuja sattuu vilkkaassa liikenteessä enemmän? Jos näin on, se saa pikkuautoissa loukkaantuneiden määrän sataa onnettomuutta kohden näyttämään entistäkin raaemmalta.
@Herbert kirjoitti:
Tässä tapauksessa kuljettajan ratkaisuillakin olisi ollut merkittävä vaikutus lopputulokseen autosta riippumatta. Minkä riskianalyysin pohjalta päädytään seisottamaan autoa varttitunti motarin kaistalla.
Tässä nyt varmaan sopii olettaa että se auto jämähti siihen kaistalle eikä enää liiku omin voimin?
Äkkiseltään tulee mieleen että autossa istuminen on turvallisempaa kuin moottoritien kaistoilla jalkaisin puikkelehtiminen. Jos auto jää kolmikaistaisen (per ajosuunta, eli kuusikaistaisen) tien keskimmäiselle kaistalle, niin joudut avaamaan kuskin oven kohti vasenta kaistaa, poistumaan siitä, ja siirtymään oman kaistasi lisäksi myös oikeanpuolimmaisen kaistan yli. Neljän ruuhkassa sekään ei ole kovin hyvä idea. Vaihtoehtoisesti voit toki kiivetä keskikonsolin yli matkustajan puolelle, ja poistua oikeanpuolimmaisesta ovesta, mutta ainakin kesken kiipeämisoperaation olet ilman vöitä hankalassa asennossa jos osuma tulee juuri silloin.
Jos oletetaan että liikennettä on paljon, niin minä olisin em. syistä todennäköisesti jäänyt itsekin sinne autoon istumaan.
@Kumppani kirjoitti:
Ja vaakakupista ei toisella puolella sitten löydy kuin Volvo....
Kuten hyvin tiedät, minulla on tapana perustella kantani. Heitin Volvon yhtenä esimerkkinä siksi, että tiesin jo viimeisimpiä tilastotietoja lukemattakin, että halpojen autojen kategoriassa löytyy aivan varmasti kohtuullisen turvallisia Volvo-merkkisiä autoja. Se merkki ei tosin takaa mitään, kuten vanhan S40 mallin sangen karuista kolaritilastoistakin näkee.
Ellei Volvo täytä sinun vaatimuksiasi muilta osin, voit aivan itse yrittää löytää tuolta listalta jonkin muun Yarista paremmin matkustajiaan suojaavan auton:
Sen ei pitäisi olla vaikeaa. Sellainen voi olla vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat, Toyota ja moni muu. En edes liioittele, kun sanon että lähes mikä tahansa muu kuin Yaris tai muu vastaavan kokoinen pikkuauto on näitä pikkuautoja turvallisempi törmäyksen sattuessa.
Valinta on jokaisen oma ja sen voi priorisoida kuten parhaaksi näkee. Jos oma auto tai oma ajotapa sattuu olemaan riskialtis, se on omien valintojen seuraus eikä kenenkään muun vika. Tietämätöntä on turha teeskennellä koska kaikki tieto on saatavissa, joten sen puuttuminenkin on oma valinta.
Ehkä EuroNCAP:in tuloksiin, jossa uusin Yaris sai 5 tähteä? Aygo X:kin sai muuten 4. Vaan eihän noihin ole luottamista vissiin, väärin testattuja... Voi olla tietysti muitakin kriteereitä ostaa autonsa...
Heitin Volvon yhtenä esimerkkinä siksi, että tiesin jo viimeisimpiä tilastotietoja lukemattakin, että halpojen autojen kategoriassa löytyy aivan varmasti kohtuullisen turvallisia Volvo-merkkisiä autoja. Se merkki ei tosin takaa mitään, kuten vanhan S40 mallin sangen karuista kolaritilastoistakin näkee.
M880 kirjoitti tuossa edellä hyvin, lukaisitko?
Jotenkin nyt kuitenkin päädyit asettamaan vastakkain Yariksen ja kaikki Volvot, ainakin kirjoituksiesi perusteella. Et kirjoittanut tyyliin "esim. Volvo ja muut isommat autot". Ainoa häivähdys yleisemmälle tasolle oli vain pikkuautopuolella, jossa lopulta luettelit muitakin merkkejä, kunhan olivat pieniä - sekin tuli vähän "yleisön pyynnöstä" vissiin...
Tuollaisesta sitten pitää lukijasi yrittää tehdä johtopäätöksiään.
Ellei Volvo täytä sinun vaatimuksiasi muilta osin, voit aivan itse yrittää löytää tuolta listalta jonkin muun Yarista paremmin matkustajiaan suojaavan auton
Kyllä monikin Volvo on täyttämässä turvallisuuden osalta minunkin vaatimustasoni, riippuu vuosikymmennestä jolla valmistettu - uusimmat aivan kaikki ovat huipulla. Ja muutenkin, olen aina pitänyt Volvoja laadukkaina ja hienoina.
Tulkkasin taulukosta, että pienempi luku tarkoittaa turvallista autoa. Alle 1:n menevät ovat jo parempaa luokkaa ja Yariksesta puheenollen, sillä on parikin lukua Toyota Yaris 1999-05 0,91 ja Toyota Yaris 2005-13 1,11. Tarkoittaako se sitten turvallisuusastetta, vai sitä että uudemmilla sattuu ja tapahtuu enemmän
Sen ei pitäisi olla vaikeaa. Sellainen voi olla vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat, Toyota ja moni muu. En edes liioittele, kun sanon että lähes mikä tahansa muu kuin Yaris tai muu vastaavan kokoinen pikkuauto on näitä pikkuautoja turvallisempi törmäyksen sattuessa.
Tarkastellaan nyt tätä vm. 2017 tilaston pikkuautoja kuitenkin, minun makuni mukaan ainakin sellaisia:
BMW 1-sarja: 1,11
Citroen C3: 1,17
-Ford Fiesta 1995-99 1,73 Ford Fiesta 2002-08 1,07 Ford Fiesta 2008-16 0,91 (mikä kehityskaari!)
Renault Clio 1990-98 1,39 Renault Clio 1998-06 1,52
Seat Ibiza 1993-02 1,19
Volkswagen Polo 1994-01 1,15 Volkswagen Polo 2002-08 1,22 Volkswagen Polo 2009-14 1,03
Pari poimintaa "isoista" autoista:
Skoda Suberb 2008-15 0,63
Saab 9-3 2003-12 0,66
Opel Insignia 2008-16 0,71
Mercedes-Benz E-sarja 2009-16 0,70
Ford Mondeo 2007-14 0,72
BMW 5-sarja 2010-16 0,73
Audi A6 1997-04 0,84
Listatut Volvot välillä 0,47 (XC60)- 0,95 (S80!!)
Valinta on jokaisen oma ja sen voi priorisoida kuten parhaaksi näkee.
Näinhän se menee. Ja lähes kaikki päättyvät kompromissiin.
Jos oma auto tai oma ajotapa sattuu olemaan riskialtis, se on omien valintojen seuraus eikä kenenkään muun vika. Tietämätöntä on turha teeskennellä koska kaikki tieto on saatavissa, joten sen puuttuminenkin on oma valinta.
Aika paljon oletat peruskuluttajalta, kuten muutkin ovat todenneet. Kaikki eivät ole oman elämänsä seitennelikymppisiä. Volvo XC60 2008-16:llä on pienin lukema: 0,47. Meinaatko että ihan vaan turvallisuus edellä kannattaa maksimoida se, maksoi mitä maksoi.
Ja kuten huomaat, Yariksen 0,91 on jo parempi kuin S80:n 0,95. Saab 9-3:kin pääsisi jo 0,5:een! Jos siis tuota taulukkoa tuijottaa pelkästään.
Omalla ajotavan muutoksella on mahdollisuus pienentää riskejä jo paljon. Silloin voit aivan hyvin jo tiputtaa omalta osaltasi desimaaleja.
Edelleenkään emme tiedä johtuiko tämä nyt pitkään keskustelussa ollut menehtyminen autosta, vai jostakin muusta johon mikään auto ei olisi auttanut.
Ja voisihan se olla paikallaan kirjoittaa "Autonhankinta for Dummies (sinustakin 740GLE-tason asiantuntija)" -kirjan, jossa opastetaan miten optimoit autonhankinnan kun kriteereinä on hinta, turvallisuus, vakuutusmaksut, ylläpitokulut ja kulutus. Mitä muuta pitäisi tietää? Siinä samalla voi sitten neuvoa sitten, miten jo 15 vuoden päästä sinulla on varaa ostaa mikä auto tahansa.
Kevyen ja raskaan auton yhteentörmäyksessä on huomattava aina se seikka että nopeudenmuutos on kevyessä suurempi kuin raskaassa. Jos kaksi samanpainoista autoa ajaa nokat yhteen samaa vauhtia, niin molemmat pysähtyvät suunnilleen paikalleen ja ihmisten nopeuden muutos kolarin aikana on se 80 km/h. Jos taasen toinen autoista on rekka, monemmat jatkavat henkilöauton tulosuuntaan noin 75 kilsan tuntinopeudella. Toisin sanoen rekkakuskin nopeus muuttui 5 km/h ja henkilöautoilijan nopeus muuttui 155 km/h. (Ennen kolaria 80 km/h eteenpäin ja kolarin jälkeen 75 km/h taaksepäin) Henkilöautoilijalle kolari siis vastaa tässä tapauksessa samaa, kuin olisi ajanut 155 kilsaa tunnissa seinään ja rekkakuskille samaa kuin olisi ajanut kävelyvauhtia seinään. (Jokainen voi ottaa fysiikankirjan eteen ja laskea noita nopeudenmuutoksia.) Tuosta syystä heitinkin aiemmin tuon tosimiehen citymaasturin https://m.nettiauto.com/sisu/gtp/12971733 esimerkiksi yhteentörmäyksessä turvallisesta autosta. Kuitenkin, jos kaikki ostavat painavan auton, niin tuo painon tuoma etu nollautuu yhteenajoissa eikä siinä mielessä tuota painokilpajuoksua kannata aloittaa. Liikenteen kokonaisturvallisuutta tuollaisten sisujen mukanaolo ei parantaisi yhtään, se vain murskaisi törmäyksessä niin Volvot kuin Yariksetkin tappavaksi romukasaksi - mutta sen itsensä sisällä olisi turvallista.
PS. Tuossa oli vain painon vaikutus asiaan. Tietenkin isommassa autossa on myös tilaa muodonmuutoksille enemmän, jolloin matkustajien törmäyskiihtyvyydet ovat senkin vuoksi pienempiä. Sekin on syytä ottaa huomioon, että vaikka pikkuauto menestyisi kolaritestissä yhtä hyvin kuin isompikin, niin se on silti niiden välisessä yhteentörmäyksessä altavastaaja. Mitä kevyempiä autoja muut siis ostavat, sitä paremmassa turvassa 740GLE on omassa autossaan.
PS. Tuossa oli vain painon vaikutus asiaan. Tietenkin isommassa autossa on myös tilaa muodonmuutoksille enemmän, jolloin matkustajien törmäyskiihtyvyydet ovat senkin vuoksi pienempiä. Sekin on syytä ottaa huomioon, että vaikka pikkuauto menestyisi kolaritestissä yhtä hyvin kuin isompikin, niin se on silti niiden välisessä yhteentörmäyksessä altavastaaja. Mitä kevyempiä autoja muut siis ostavat, sitä paremmassa turvassa 740GLE on omassa autossaan.
Mielenkiinnolla olen katsellut hybridi-ja sähköautojen painoja, jotka kyllä selkeästi ovat olleet nostamassa ja jatkossa nostavat uusien autojen keskimääräisiä painoja. Mitä tästä sitten seuraa, jää nähtäväksi.
JA välillä näitä "Sisujen" ja henkilöautojenkin törmäyksiä sattuu- onneksi nuo maailmalla tehtävät erityyppiset törmäystestit ovat pakottaneet kaikki valmistajat suunnittelemaan ainakin etupuolelta tulevissa osittaistörmäyksissä voimien suuntaamisen oikein.
Asun henkilön kanssa, jonka autotietämys ja kiinnostus on seuraavanlainen:
A: Naapuri on näköjään vaihtanut autoa.
B: Millaisen auto?
A: Punainen.
Joten se "punainen" on auton merkki ja malli.
Kun ko. henkilö menee autoa ostamaan, niin luulen, että kolariturvallisuus ja Euro NCAP on täysin tuntemattomia asioita.
Tärkeintä on se, että mihin saa puhelimen, käsilaukun, onko sisällä "kiva fiilis" ja ulkoväri.
Jos automyyjä kysyy, että millä moottorilla, niin vastaus on: kyllä.
@Kumppani kirjoitti:
Ja vaakakupista ei toisella puolella sitten löydy kuin Volvo....
Kuten hyvin tiedät, minulla on tapana perustella kantani. Heitin Volvon yhtenä esimerkkinä siksi, että tiesin jo viimeisimpiä tilastotietoja lukemattakin, että halpojen autojen kategoriassa löytyy aivan varmasti kohtuullisen turvallisia Volvo-merkkisiä autoja. Se merkki ei tosin takaa mitään, kuten vanhan S40 mallin sangen karuista kolaritilastoistakin näkee.
Ellei Volvo täytä sinun vaatimuksiasi muilta osin, voit aivan itse yrittää löytää tuolta listalta jonkin muun Yarista paremmin matkustajiaan suojaavan auton:
Sen ei pitäisi olla vaikeaa. Sellainen voi olla vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat, Toyota ja moni muu. En edes liioittele, kun sanon että lähes mikä tahansa muu kuin Yaris tai muu vastaavan kokoinen pikkuauto on näitä pikkuautoja turvallisempi törmäyksen sattuessa.
Valinta on jokaisen oma ja sen voi priorisoida kuten parhaaksi näkee. Jos oma auto tai oma ajotapa sattuu olemaan riskialtis, se on omien valintojen seuraus eikä kenenkään muun vika. Tietämätöntä on turha teeskennellä koska kaikki tieto on saatavissa, joten sen puuttuminenkin on oma valinta.
Sadat tuhannet ihmiset ostavat rahan puutteen takia asiallisekseen kuvittelemansa auton 5000-6000 euroa ja tuostakin otetaan autoliikkeestä rahoitusta 3000-4000 euroa tai koko summa ja kuvitellaan seuraavat kolme vuotta pärjäävänsä vajailla perushuolloilla ja kuluneilla renkailla kuluva aika saadakseen osamaksut suoritettua. Jopa 1000-1500 euron autoihin otetaan rahoitusta.
Pelkästään mainitsemasi Volvon kolminkertaiset polttoaine kulut työmatkoilla suistaisivat talouden katastrofiin.
Yaris 3,5-4,0 L/100km Volvo 10-12,5 L/100km.
Anna mun nauraa. Mainitsemsi muut turvallisemmat vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat
Vähävaraisen pienipalkkaisen työntekijän ei kannata kyseisiin autoihin koskea pitkällä kepilläänkään 5000-6000 euron hintaluokassa autot ovat suorastaan romuja ja korkeintaan harrasteautoja tai suuria kuvittelavan teinipojan ensikokemus jatkuvaan remontointiin.
Sähköautot voivat tulevaisuudessa tuoda pienemmät käyttökulut suhteessa auton kokoon, mutteivat vielä.
@Kumppani kirjoitti:
Ja vaakakupista ei toisella puolella sitten löydy kuin Volvo....
Kuten hyvin tiedät, minulla on tapana perustella kantani. Heitin Volvon yhtenä esimerkkinä siksi, että tiesin jo viimeisimpiä tilastotietoja lukemattakin, että halpojen autojen kategoriassa löytyy aivan varmasti kohtuullisen turvallisia Volvo-merkkisiä autoja. Se merkki ei tosin takaa mitään, kuten vanhan S40 mallin sangen karuista kolaritilastoistakin näkee.
Ellei Volvo täytä sinun vaatimuksiasi muilta osin, voit aivan itse yrittää löytää tuolta listalta jonkin muun Yarista paremmin matkustajiaan suojaavan auton:
Sen ei pitäisi olla vaikeaa. Sellainen voi olla vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat, Toyota ja moni muu. En edes liioittele, kun sanon että lähes mikä tahansa muu kuin Yaris tai muu vastaavan kokoinen pikkuauto on näitä pikkuautoja turvallisempi törmäyksen sattuessa.
Valinta on jokaisen oma ja sen voi priorisoida kuten parhaaksi näkee. Jos oma auto tai oma ajotapa sattuu olemaan riskialtis, se on omien valintojen seuraus eikä kenenkään muun vika. Tietämätöntä on turha teeskennellä koska kaikki tieto on saatavissa, joten sen puuttuminenkin on oma valinta.
Sadat tuhannet ihmiset ostavat rahan puutteen takia asiallisekseen kuvittelemansa auton 5000-6000 euroa ja tuostakin otetaan autoliikkeestä rahoitusta 3000-4000 euroa tai koko summa ja kuvitellaan seuraavat kolme vuotta pärjäävänsä vajailla perushuolloilla ja kuluneilla renkailla kuluva aika saadakseen osamaksut suoritettua. Jopa 1000-1500 euron autoihin otetaan rahoitusta.
Pelkästään mainitsemasi Volvon kolminkertaiset polttoaine kulut työmatkoilla suistaisivat talouden katastrofiin.
Yaris 3,5-4,0 L/100km Volvo 10-12,5 L/100km.
Anna mun nauraa. Mainitsemsi muut turvallisemmat vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat
Vähävaraisen pienipalkkaisen työntekijän ei kannata kyseisiin autoihin koskea pitkällä kepilläänkään 5000-6000 euron hintaluokassa autot ovat suorastaan romuja ja korkeintaan harrasteautoja tai suuria kuvittelavan teinipojan ensikokemus jatkuvaan remontointiin.
Sähköautot voivat tulevaisuudessa tuoda pienemmät käyttökulut suhteessa auton kokoon, mutteivat vielä.
5000-6000 eurolla voi saada hyvän tai huonon auton, se on aika paljon tuurista kiinni ja ennenkaikkea ostajan taidosta arvioida auton kuntoa. Normitilannehan on se, että hyvät vanhat autot useinkin mielummin pidetään itsellä ja romuista yritetään päästä eroon, joten huonompi puolisko on myynnissä. Automerkkien välisiä eroja voi vähän arvioida sillätavoin, että jos jotain merkkiä ostetaan paljon uutena ja vähemmän vanhana, kun omistajat eivät halua luopia siitä, niin auto on aika hyvä. Jos taas jotain merkkiä myydään paljon käytettynä verrattuna siihen mitä sitä on myyty uutena, niin omistajat haluavat siitä eroon nopeasti jolloin autoja on paljon tarjolla eikä sen laatu ole todennäköisesti ollut omistajan mielestä kovin hyvä. Tietysti tuollainen arvio on vain hyvin suuntaa antava mutta silti "suosituin käytetty auto" -arvonimi on minusta hyvinkin arveluttava, varsinkin jos auto ei ole ollut myös uutena suosituin.
Eipä ole miun navigaattoriin tullut yhtään ilmoitusta.
Itse asiassa siitä tulikin mieleen, että vois sen navigaattorin ottaa tuolta yläkaapista ja kokeilla sen päivittämistä.
Onhan sitä viimeksi käytetty viime vuonna...
Meidän kylällä on yksi rantakatu muutettu yksisuuntaiseksi vuosi sitten, mutta aika paljon siinä tulee autoja vastaan väärään suuntaan.
Yleensä huudan, että peruuta, koska ajat yksisuuntaista vastaan.
Kerran tuli sumppu, kun mie ajoin oikeaan suuntaan ja kolme autoa tuli väärään suuntaan.
Pidettiin hetken palaveri, kun heidän mielestä yhden on helpompi peruuttaa kuin kolmen.
Kaksi ekaa sano, että navigaattori neuvoi ajamaan tänne ja kolmas sanoi vaan seuranneen edellä ajavia.
Kysyin, että eikö enää tarvitse huomata niitä kahta kielletyn ajosuunnan merkkiä, jotka on molemmin puolin tietä...
Mutta kun navigaattori...
Niin ja en peruuttanut, koska minun taakse tuli vihainen setä kyselemään, että mikä satanan sirkus täällä on, helettiin siitä tientukot ja hommatkaa ajokortti.
Niin, pitää varmaan päivittää se oma navigaattori, jos siihen on enää mitään päivitystä tarjolla, kun sillä on ikää reilu kymmenen vuotta.
Navigaattori vaatii nettiyhteyden jotta siitä saa maksimihyödyn. TomTomissa se on nimeltään Live.
Niissä autoissa missä navi on sisäänrakennettu pitää palvelu tilata, suunnilleen 5 euroa kuukaudessa niin pysyy sim-kortti aktiivisena.
Kartoissa on sama juttu, ne eivät päivity itsestään, vaan joko muistikortti/ usb-tikku tai itse navigaattori pitää kytkeä tietokoneeseen, ja yleensä maksaa siitä että saa päivitetyn tai koko Euroopan kattavan kartan.
Siinä mielessä navi on kätevä että se voi vähentää ohittelutarvetta kun näkee milloin seuraava risteys on, tai muutoin turhaa hermoilua kun näkee montako kilometriä tai minuuttia arvoitua matka-aikaa on jäljellä. Varsinkin jos on sovittu aikataulu jonnekin, että ei kiirehdi vain paniikin vuoksi jos navi näyttää että jää vielä vartti pelivaraa.
Ja sitten vielä se voi ehdottaa että ajaa jotain muuta reittiä kuin sitä minkä jonkun peräänajo on tukkinut seisovaksi ruuhkaksi.
Eipä paljoa tule käytettyä autojen navigaattoreita sillä Google-maps on autossakin oikein hyvä ja ajantasalla pysyvä karttaohjelma. Siihen voi kohteenkin laittaa jo ennen autoon menoa ja käyttö onnistuu keskinäytöltä siina missä auton omankin.
Onko Yaris SINUN mielestäsi oikeasti niin huono, että tasapuolista vertailua Volvon kanssa ei voi edes tehdä muuten kuin valitsemalla verrokiksi loppuun ajetun Volvon? Minä en sellaista väittänyt, koska en usko tuohon SINUN teoriaasi, jonka joudut perustelemaan ihan itse.
Alle neljällä tonnilla ei saa turvallista Yarista, mutta sillä rahalla saa ehjän ja koriltaan terveen ja ruosteettoman Volvon. Tiedän tämän koska möin yhden sellaisen viime kesänä. Se Volvo ei ole enää turva- eikä muultakaan tekniikaltaan uusien kaltainen, mutta jos Yaris vaihtuu kalliimpaan, silloin pitää myös verrokin hintaa nostaa tasapuolisesti.
Pidän perusteltuna odottaa, että todellisen elämän peräänajokolareiden ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen pohjalta suunniteltu Volvo suojaa kuljettajaansa paremmin vaikka sekin olisi pysäköity varomattomasti muun liikenteen haitaksi moottoritielle. Perustelen kantani viittaamalla alle linkittämääni OTIn ja Trafin tilastoon, jonka mukaan Volvo S80:n loukkaantuneiden määrä 100 onnettomuutta kohden ja loukkaantumissuhde ovat selvästi edullisemmat kuin Toyota Yariksen kokoisilla pikkuautoilla. Tämä pikkuautojen heikko suoriutuminen pätee vaikka verrataan samassa hintaluokassa, eli vanhemman generaation Volvoa vuodelta 1998 - 2006 sitä uudemman generaation Yarikseen (2005 - 2013), Corsaan (2006 - 2014) tai Micraan (2002 - 2010).
Jos turvallisuus on valintakriteerien mukana ja budjetti on tiukalla, Saabilta näyttäisi löytyvän varsin turvallisia autoja edullisin hinnoin.
Jos turvallisuus on turhaa, sitten siitä ei tosiaankaan kannata välittää omassa auton valinnassaan. Jos turvallisuudella on mikään osuus omassa valinnassa, silloin on hyvä ymmärtää että automalleilla on merkittäviä eroja. Iän ja koon vaikutus auton turvallisuuteen ovat selkeitä isoja trendejä. Siksi on kohtuullista verrata pikkuautoa saman hintaiseen vanhempaan isompaan:
https://www.lvk.fi/document/87205/BBC8597BC8C207F5BB67BE6D1037A787B1FAD358F69764E18E88033C0CA21C29
Tämä data on nyt jo vanhaa, mutta se osoittaa automallien erojen olevan todellisia:
https://www.lvk.fi/document/87198/F4F55FBF3507CB5DF0D90F047E6BD90C86F83393F29986AAD3F21026BA6C2B17
Todellisen elämän kolaritilastojen nojalla pienissä autoissa vammautuu ihmisiä sataa törmäystä kohden enemmän kuin turvallisemmilla periaatteilla rakennetuissa automalleissa. Loukkaantuneet 100 yhteenajoa kohden kertoo matkustajien mahdollisuuksista selvitä jos onnettomuus tapahtuu. Jos loukkaantumisriskillä ei ole merkitystä, silloin olet tietenkin oikeassa sanoessasi että tällaisten asioiden miettiminen on turhaa.
Elämä yleensäkin ei ole lottoa vaan asiantuntijapeli. Ei täällä kukaan salettiin pääse, mutta omiin todennäköisyyksiinsä voi kyllä vaikuttaa omilla valinnoillaan varsin merkittävästikin.
Kyllä minullekin tulee autooni tehtaalla syksyllä 2011 asennettuun navigaattoriin ilmoituksia sellaisten applikaatioiden kautta joita ei ollut vielä keksittykään autoni valmistumishetkellä.
Ei mene taaskaan nallekarkit tasan.
Onko siinä autossa netti?
Tuosta kun ostaa tosimiehen citymaasturin, niin saa parannettua merkittävästi omia selviytymismahdollisuuksia yhteenajoissa. Nelipistevyöt on vakiona ja konekivääri lisävarusteena. Eikä ryppyile Yaris- tai Hummerikuskit maantiellä.
https://m.nettiauto.com/sisu/gtp/12971733
Eihän insinöörit tarkoituksella suunnittele pikkuautoista huonompia vaan kokemukseni mukaan niihin yritetään satsata turvallisuuteen jopa enemmän.
Olen ollut mukana rakentamassa autoteollisuuteen testilaitteita ja rakentanut eri autojen prototyyppeihin osia mm. Volvon 760:seen olikohan vuosi 1977-1978 ja kyllä näiden eri eurooppalaisten autotehtaiden insinöörit tekevät kokemukseni mukaan todellakin parhaansa aina vaaan pudjetti on se rajoittava tekiä suunnittelussa.
Siksi on aika hyökkäävän rumaa moittia auton ostajaa jonka rahat riittävät juuri ja juuri heikosti siihen pikkuautoonkin.
Automyyjänä tuli useampaan kertaan autettua pienillä resusseilla toimivia ihmisiä. Joskus se apu oli esittely auton lainaamista 11 vuotiaan vammautuneen pojan vanhemmille kuusen hakua varten, josta poika iloitsi joulu perinteenä silmät kirkkaina. Kerran autoin juuri armeijasta päässyttä minulta vanhan corollan ostanutta uuden takalasin saamisessa rikkoutuneen tilalle kun murehti miten nyt pääsee Holmingin telakalle töihin ja palkkaa ei vielä vähään aikaan tilille tule. Yksi kahden lapsen nuori perhe kävi liikkeessämme säännöllisesti viikonloppuisin pullakahveilla( jonkin laisena perheen ajanviettomuotona) ja pyyteli anteeksi, etteivät pysty ostamaan edes lähivuosina haaveilemaansa uutta farmari corollaa tai edes käytettyä ja heitä oli muista liikkeistä hätistelty pois. Sanoin käykää vaan ihan vapaasti ja koe ajakaa autoja ei mitään ongelmaa. Siinä sitten n. vuoden päästä kun oltiin jo tutut ja keskusteltu milloin lastenrattaitten rikkoutuneista pyöristä tuli juttuun etteivät pääse lasten kanssa mummolaan annoin heille täyteen tankatun esittelyautoni viikonlopuksi reissua varten ja sain tästä n. vuoden päästä puhelun lauantaina kun olin 250 km päässä, että kyseiset henkilöt istuvat liikkeessä ja odottavat minua haluten ostaa uuden farmari corollan. Kyseinen mummo oli jättänyt isomman perinnön ja eivät suostuneet tekemään kauppoja kenenkään muun kanssa.
Vastaavia apuja jotka ei oikeastaan olleet keneltäkään pois järkkäilin suht useinkin milloin avustin halvemman vuokrakämpän saamisessa, ruohonleikkurilla ym., joita olin Korpivaaralta myyntipalkkioina saanut. Joskus ilahdutti pelkkä kahvin keitin nuorta juuri uuteen asuntoon muuttanutta.
Tarkoitan tällä vaan tiivistetysti kaikilla ei rahaa ole siihen turvallisuuteen laittaa.
Se jos vertaat jotain uudempaa pikkuautoa vanhempaa isompaan saman hintaiseen ostoarvoltaan ei riitä mihinkään.
Näissä isoissa autoissa huolto ja korjauskulut on aina reilusti suurempia eikä niitten kanssa rahat riitä kun valta osa ei tee itse korjauksia ja huoltoja autoihinsa ja isompien autojen korjaamokulut on selvästi suuremmat kuin jonkun pienen Toyotan.
Trolli-Topille myönnetty vuoden sädekehä ja kaupan päälle vielä kiillotusliina!
Itse toit ensin esille 2-sarjan ylivertaisuuden pikkuautoa vastaan. Seuraavaksi tarjolle tuli videota 940 suoriutumisesta nokkakolarissa. Kummatkin mallit lienevät jo nähneet parhaat päivänsä?
Mutta sitten juttu menikin jo 2000-luvun Volvoihin. Ihan hyvä että kaikille löytyy mieluisa Volvo.
Minun asiantuntemukseni ei riitä sanomaan kuinka monen tonnin Yaris onnettomuudessa romuttui. Mutta käsittääkseni Volvossa olisi ollut turvallista, mallista ja iästä riippumatta.
Joskus kun joku tuonkin Yariksen uutena osti, taatusti valintaa ei tehty S80 ja Toyotan välillä. Mukana tuskin oli edes S40.
181 sivua tilastopornoa, kiitos tästä. Ihan kaikkiin sivuihin ei mielenkiinto riittänyt. Ei minulle ole uutinen isomman auton eduista (useimmiten) turvallisuuden suhteen. Samaten mallien uudistuessa turvallisuus useimmiten on parantunut.
Noista taulukoista nyt ainakin käy selville, että kaikilla merkeillä ja malleilla kolaroidaan, ja vahinkoja tulee.
Sitä noista en pystyt tulkitsemaan, miten on käynyt Volvossa moottoritienopeudella peräänajetulle ihmiselle joka on ilman turvavöitä ohjaamossa.
Kyllä uuden auton ja käytetynkin ostaja niitä tähtiä (ja nyt saat pitää ne omat tähtesi siellä tallissa) varmaan miettii, mutta se tapahtuu luokan sisällä.
Jos nyt vielä itse onnettomuuteen ja sen syihin, muutenkin kuin että auto oli väärä, 17 minuutin aikana onnettomuuspaikan ohittaneillakin olisi ollut mahdollista muuttaa tilanteen kulkua. Esim pysähtymällä muutaman kymmenen metrin päähän taakse pientareelle hätävilkuin.
Kolariturvallisuuden kannalta painavammat autot ovat kuljettajilleen edelleen turvallisempia. Erot ovat kuitenkin tasoittuneet. Tutkimuksissa on havaittu, että auton massalla on suurempi yhteys auton turvallisuuteen kuin auton valmistusvuodella. Fysiikan laithan tuon jo määrittää. Uudet automallit ovat vastaavia vanhempia malleja turvallisempia miten tahansa mitattuna. Keskimäärin uudessa autossa loukkaantumisriski voi olla jopa viidenneksen pienempi kuin 10 vuotta vanhassa autossa.
Tuon sinä luit itse väärin. Kerroin jo syynkin, miksi 700/900-sarjan passivinen turvallisuus on selkeästi vanhentunut. Toivottavasti ymmärrät sen tarkoittavan myös sitä, että niitä vanhempi Kakkosnelonen on vielä pahemmin vanhentunut ja aivan samalla tavoin pehmeä törmääjä, jonka törmäysvyöhykkeet on syöty jo hitaalla nopeudella tapahtuvassa törmäyksessä.
Ja SIITÄ HUOLIMATTA Micra luhistuu kuin pärekori, vaikka vastapuolena on kevyt, ikivanha ja pehmeä rakenne. Se ei kerro siitä 245:sta oikein mitään, mutta Micrasta se kertoo pelottavan paljon.
Tämäkin on luonnollinen asia. Koska puheena on peräänajokolari, vedin tämän tapauksen osalta rajan korimalleihin, joissa WHIPS on vakiovarusteena, koska törmäysvyöhykkeiden ohella se on ominaisuus, jolla on merkitystä juuri peräänajossa.
Siksi toisekseen, tuolla rajauksella hintaraja putoaa käytännössä tonniluokkaan. Halvimmissa yksilöissä tosin alkaa olla jo ruostevaurioitakin korissa, joten kannatta varautua käyttämään vähintään 3 - 4 tonnia, jos mahdollista.
Tämä oli minunkin pointtini. En ole erityisesti myymässä Volvoja kenellekään, vaan luulin autojen erojen olevan kaikille niin itsestään selvää asiaa, että heitin vain yhden esimerkin, jonka tiesin jo ennalta sijoittuvan varmasti keskimääräistä paremmin todellisen elämän kolaritilastoissa.
Vasta sen jälkeen yllätyin, ettei asia ollutkaan kaikille selvä, jolloin annoin linkin lähdemateriaaliin, josta jokainen asiasta kiinnostunut voi käydä itse bongaamassa vaikkapa Toyota Yarista turvallisempia automalleja. Sen odotan olevan jo niin helppo tehtävä, etten anna enää yhtään esimerkkiä.
Pidän arviotasi realistisena, vaikka en voikaan sitä todistaa.
Se on sitten eri asia, ovatko Yariksella kolariin joutuneet omaan autovalintaansa yhtä tyytyväisiä kuin <lisää tähän joku turvallisempi auto> ostaneet?
Aivan. Ja se "luokan" valintakin on oma valinta. Aika usein samalla rahalla saisi paremmankin, jos valinnassa vaikuttaisivat muutkin kriteerit kuin katsastustilasto ajomäärää huomioimatta.
Aivan. Toyota Yariksen onnettomuuteen joutumisen odotusarvo on toki hyviä autoja selvästi suurempi, mutta se on vain tilastosuure, joka kuvaa kaikkia Yaris-kuljettajien otantaa. Se ei sido yhtään Yariksen kuljettajaa vaan omilla valinnoillaan voi myös pikkuauton valittuaan sijoittua "luokkansa parhaiden" joukkoon.
Kuten aiemmista posteista näet, kerroin jo seisovani korjattuna, koska kyse ei ole rahasta.
Koska kyse ei selvästikään ole rahasta kun jo muutamalla tonnillakin saa varsin turvallisia autoja, saattaako se huonon valinnan tehneen outoon valoon, kun rahaa olisi ollut selvästikin turvallisempaan valintaan ja silti valinnassa painotettiin muita asioita?
Tämä on myyjän ammattitaitoa. On amatöörimäistä hyljeksiä mahdollisia nykyisiä tai tulevia asiakkaita heidän ulkoasunsa vuoksi.
Rahan säästäminen oli minun väärä päätelmäni. Yritin päätellä valinnan lopputuloksesta valinnan motiiveja vaikka olen usein toistanut sen olevan mahdotonta.
En silti täysin osta argumenttiasi ettei ole varaa turvallisuuteen. Hyväksyn argumentin, jos mennään budjetissa aivan pohjalle tonniluokkaan tai alle. Silloin ei ole varaa nirsoilla, vaan joutuu tyytymään johonkin suunnilleen toimivaan härveliin.
Mutta jos on varaa nokittaa muutamalla tonnilla 10 - 15-vuotiaaseen pikkuautoon (Polo, Yaris, Micra, Ka, Clio), silloin on varaa myös sitä turvallisempaan. Syy on siinä, että tuon hintaluokan pikkuautot ovat tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden perusteella tuhoisimpia törmääjiä, joten suunnilleen mikä tahansa muu valinta on niitä turvallisempi. En ole erityisesti Yarista vastaan, vaan pidän genrenä koko tätä kaikkein pienintä autoluokkaa vaikeasti perusteltavana valintana.
Yhteenveto: Automallien laskennallinen loukkaantumisriski koostuu onnettomuustiheydestä ja loukkaantuneiden määrästä toteutuneissa onnettomuuksissa.
Näistä onnettomuustiheys on kyseisen automallin kuljettajia yhtenä ryhmänä kuvaava keskiarvo, josta kuljettaja voi omalla toiminnallaan parantaa.
Sen sijaan auton loukkaantumisriski sataa onnettomuutta kohden on auton ominaisuus, joka seuraa autoa sen koko käyttöiän. Kuljettaja voi ainoastaan huonontaa omaa tilannettaan vaikkapa jättämällä turvavyön käyttämättä tai säätämällä turvavyön, istuimen tai päätuen väärin. Automalli on parhaimmillaankin enintään niin hyvä kuin se on suunniteltu. Autoissa on merkittäviä eroja, kun parhaat pystyvät puolittamaan loukkaantuneiden määrän sataa onnettomuutta kohti kaikkein heikoimpiin verrattuna.
@740 GLE kirjoitti:
Ja vaakakupista ei toisella puolella sitten löydy kuin Volvo....
Yaris kokoluokka on järkevä valinta kaupunki ja yleensä taajamakäyttöön, ja siinä ei tasan tarkkaan ole vaihtoehtona kymmenvuotias Volvo
Tässä tapauksessa kuljettajan ratkaisuillakin olisi ollut merkittävä vaikutus lopputulokseen autosta riippumatta. Minkä riskianalyysin pohjalta päädytään seisottamaan autoa varttitunti motarin kaistalla.
Tuo Herbertin toistama näkökulma on hyvä.
@740 GLE kirjoitti:
Miten niin laittaa huonoon valoon? Kuka muu kuin sinä kuvittelee että kaikki autojen ostajat ovat oman elämänsä seitennelikymppisiä ensinnäkään. Tai heidän pitäisi olla edes.
Niinpä.
Mutta mitä kummallista siinä olisi, jos päätyy pikkuautosegmenttiin (josta nostit Yariksen pelkästään tikunnokkaan) siksi, että ovat jo uusina suht. edullisia hankkia, saati käytettyinä. Lisäksi niiden voi olettaa kuluttavan vähän, olevan vakuutusmaksuiltaan kohtuullisia (bonareistakin riippuu). Niinkin simppelit asiat kuin tilantarve ja paikoitusmahdollisuudet ja oletuskäyttö ratkaisevat asioita, kuten Quu tuossa edellä kertoi. Huolto- ja varaosahinnat eivät taida niinkään koosta kiinni saman merkin sisällä ainakaan.
Luulisi, että noin rationaalinen kuin sinäkin ymmärtäisit tällaisia näkökulmia.
Rakennat nyt jotakin merkillistä päätelmää sille, ettei pikkuauto voisi olla turvallinen ja Volvo on aina. Minulle on ainakin syntynyt käsitys, että EuroNCAP-testit osoittavat tähdillään (täydet tai vajaat) sen, että kaikki kokoluokat ovat tänään parempia kuin 10 vuotta sitten ja varmasti turvallisempia kuin mikään auto 20-30 vuotta sitten.
Toki onnettomuustilastot voivat näyttää siltä, että pikkuautoissa sattuu pahemmin. Sehän riippuu siitä kuinka paljon isompi se "vastustaja" on ollut ja jopa Volvoillekin löytyy "riittävän isoja" vastustajia, joiden kanssa kolaroidessa syntyy rumaa jälkeä.
Miten mainitsemasi tilastot erittelevät maantienopeuden peräänajot pysähtyneeseen autoon ("kuin seinään")? Onnettomuuslautakunta kertoo asiasta ensi vuoden Moottori-lehteen referoituna varmaankin. En usko että siellä kehitystoimena kerrotaan, että Volvo olisi pelastanut, mutta voisiko siellä olla mitenkään sekään mainittuna, että pikkuautoja ei kannata ostaa?
Näiden hintojen kanssa piehtaroidessa on niin usein vaarana, että mukayleistyksessä mennään ojasta allikkoon. Tonnin härveli ei voisi olla sitten Volvo, jossa on kuitenkin se turvallisuus sisäänrakennettuna koska on sen verran uusi? Voihan se olla että kaikki muu sen ympärillä olisikin vain suunnilleen toimivaa?
Edelleenkin spekuloit sillä, että tässä keskustelun kuolonkolarissa menehtyminen olisi johtunut autosta. Tiedämmekö edelleenkään syitä? Auki ovat tieto siitä, miten menehtynyt istui autossaan, vai oliko esim. poimimassa puhelintaan pelkääjän puolelta. Minkälaisen, asennosta riippuvan, retkahduksen peräänajo aiheutti. Olisiko esim. tiukka selkänojanojaaminen estänyt menehtymisen, jos hän nyt vaikka nojasi rattiin?
Tämä on myös ihan hyvä raportti aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-9628078
Siinä mainitaan muuten, että jo miehenä oleminen on riski liikenteessä!
Ja myös tämä loppukaneettina:
"Trafin ja OTI:n tiistaina julkaistussa kuudennessa automallitutkimuksessa kolariturvallisuus näkyy mallien tarkkuudella. -En lähtisi näiden tulosten perusteella vertailemaan eri automalleja. Yksittäisten automallien välisistä turvallisuuseroista ei siis voi vetää johtopäätöksiä."
Jokainen ostaa kulkuneuvonsa omien käyttötarpeidensa mukaan. Näkökulmia auton valintaan voi olla sitten useita. Turvallisuutta painottavia, tilaa, kulutusta tai sitten kaikkia näitä. Samassa paketissa ei saa kaikkia, tämäkin on kompromissien tekemistä kuten on moni muukin asia elämässä. Turha näistä on kinata, kukin tavallaan ja näin on hyvä.
Minun pointtini, se minkä varsin kärjekkäin sanavalinnoin ilmaisin, on oikeastaan kysymys siitä mitä tavalliselta autonostajalta on lupa odottaa. Minusta on täysin kohtuutonta lähteä siitä olettamuksesta että autonostaja jota eivät autot erityisemmin kiinnosta, ja joka hankkii autonsa siirtyäkseen paikasta toiseen, olisi samalla tietotasolla kuin asiaan varsin intohimoisesti suhtautuva harrastaja tai muu tietäjä. Toki voi argumentoida että asia on niin tärkeä että olisi syytä tietää, mutta olen siitä edelleen sitä mieltä että sellainen suhtautuminen on omaan tietotaitoon perustuvaa ylimielisyyttä, ja/tai sitten ollaan siellä D&K käyrän yläpäässä/oikeassa reunassa eikä ymmärretä että oma osaaminen on poikkeuksellista.
Edelleen jatkan mielipiteenäni että "tiesi tai olisi pitänyt tietää" ei tässä auton valintaan liittyvässä peräänajoturvallisuuden arvioinnissa täyty. Jos ajatellaan minkä tahansa tuotteen, tai miksei palvelunkin hankintaa, niin hyväksi perehtymiseksi lasketaan käsitykseni mukaan yleensä se, että lukee myyjän tarjoaman materiaalin ja sopimusehdot, muutaman lehtiin kirjoitetun testiartikkelin sekä selvittää muiden käyttäjien kokemuksia (siis googlaamalla "kokemuksia Toyota Yaris", "kokemuksia Nokia 3110" tai "kokemuksia kattoremontti").
Tällä tavalla löytyvä materiaali antaa vastaukseksi "Euro NCAP täydet 5 tähteä". Jos "täydet 5 tähteä" ei tarkoitakaan turvallista autoa, niin silloin vika on testiorganisaatiossa, sen pisteytystjärjestelmässä sekä siitä johdetussa markkinnoinnissa, ei kuluttajassa. Itse autoa katsellessa ei voi tietää mitään sen passiivisesta turvallisuudesta, suurulujuusteräksen määrää ei käsittääkseni voi aistinvaraisesti päätellä. Toki voi lähteä yksinkertaisesta isompi = turvallisempi -olettamasta, mikä sekään ei pidä suoraviiviaisesti paikkaansa. Innokas googlaaja tai jostain muistikuvista tuleva "Folksamhan julkaisee jotain tilastoja" ei sekään nopealla googlauksella anna tähän vastausta, muutoin kuin että turvallisten autojen listoilla on paljon Volvoja, mutta myös yksi Toyota ja Mersu, vaarallisimpien listoilla ei Toyotaa. https://www.tn.se/article/har-ar-de-sakraste-och-farligaste-bilarna/ Lisäksi esimerkiksi tämän(kin) artikkelin perusteella ihan luonteva johtopäätös on uudempi = turvallisempi, vaikka siellä toki sanotaankin että jo 5000 eurolla voi (ruotsissa) ostaa kolariturvallisen auton.
Tietenkin tämän perusteellakin voisi jo sanoa että "osta Volvo", mutta kuten tässä ovat muutkin sanoneet, on autonvalinnassa muitakin kriteerejä, sopivasta koosta kulutukseen ja ties mihin. Jos haluaa uuden (koska takuu, yksityisleasing, autoedun maksimi tai mitä tahansa) niin halvinkin Volvo (taitaa tällä hetkellä olla XC40) on varsin kallis. Lisäksi ihminen saattaa joutua ajamaan pikkuautolla ihan työnsäkin puolesta, esimerkiksi kaupunkien kotihoitojen autot ovat minun nähdäkseni yleensä Microja tms.
Kuvittelisin että olen itse keskimääräistä kiinnostuneempi autoista, luen lehtiä, tilaan alan uutiskirjeitä, katson videoita, saatan joskus lukea jonkun tilastonkin, ja olen tehnyt niiden parissa töitä yli 20 vuotta. Ainoa syy miksi tiedän mitään joidenkin autojen passiivisesta peräänajoturvallisuudesta on se, että olen viettänyt aikaani myös peltikorjaamoilla, ja eräs kokenut autopeltiseppä kertoi.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että omaa ajamistaan KANNATTAISI pohtia vaikka ihan asiantuntijan avullakin. Siitäkin ehdotuksesta tulee tosin aina vastaväitteitä, joten jätin tällä kertaa sen ehdotukseni yleiselle tasolle mahdollisuudeksi poiketa valitsemansa automallin kuljettajien demografiasta parempaan suuntaan.
Jostain syystä aika useita törmäyksen sattuessa matkustajia heikosti suojaavilla autoilla myös ajetaan tavalla, joka altistaa törmäykselle keskimääräistä suuremmalla todennäköisyydellä. Sekään ei ole minun mielestäni kovin rationaalista.
Saattaa toki olla, että pikkuautoilla ajetaan pääosin kaupunkiajoa, jolloin pienempiä kolhuja sattuu vilkkaassa liikenteessä enemmän? Jos näin on, se saa pikkuautoissa loukkaantuneiden määrän sataa onnettomuutta kohden näyttämään entistäkin raaemmalta.
Tässä nyt varmaan sopii olettaa että se auto jämähti siihen kaistalle eikä enää liiku omin voimin?
Äkkiseltään tulee mieleen että autossa istuminen on turvallisempaa kuin moottoritien kaistoilla jalkaisin puikkelehtiminen. Jos auto jää kolmikaistaisen (per ajosuunta, eli kuusikaistaisen) tien keskimmäiselle kaistalle, niin joudut avaamaan kuskin oven kohti vasenta kaistaa, poistumaan siitä, ja siirtymään oman kaistasi lisäksi myös oikeanpuolimmaisen kaistan yli. Neljän ruuhkassa sekään ei ole kovin hyvä idea. Vaihtoehtoisesti voit toki kiivetä keskikonsolin yli matkustajan puolelle, ja poistua oikeanpuolimmaisesta ovesta, mutta ainakin kesken kiipeämisoperaation olet ilman vöitä hankalassa asennossa jos osuma tulee juuri silloin.
Jos oletetaan että liikennettä on paljon, niin minä olisin em. syistä todennäköisesti jäänyt itsekin sinne autoon istumaan.
Millaisen riskiarvion sinä olisit tehnyt?
Kuten hyvin tiedät, minulla on tapana perustella kantani. Heitin Volvon yhtenä esimerkkinä siksi, että tiesin jo viimeisimpiä tilastotietoja lukemattakin, että halpojen autojen kategoriassa löytyy aivan varmasti kohtuullisen turvallisia Volvo-merkkisiä autoja. Se merkki ei tosin takaa mitään, kuten vanhan S40 mallin sangen karuista kolaritilastoistakin näkee.
Ellei Volvo täytä sinun vaatimuksiasi muilta osin, voit aivan itse yrittää löytää tuolta listalta jonkin muun Yarista paremmin matkustajiaan suojaavan auton:
https://www.lvk.fi/document/87198/F4F55FBF3507CB5DF0D90F047E6BD90C86F83393F29986AAD3F21026BA6C2B17
Sen ei pitäisi olla vaikeaa. Sellainen voi olla vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat, Toyota ja moni muu. En edes liioittele, kun sanon että lähes mikä tahansa muu kuin Yaris tai muu vastaavan kokoinen pikkuauto on näitä pikkuautoja turvallisempi törmäyksen sattuessa.
Valinta on jokaisen oma ja sen voi priorisoida kuten parhaaksi näkee. Jos oma auto tai oma ajotapa sattuu olemaan riskialtis, se on omien valintojen seuraus eikä kenenkään muun vika. Tietämätöntä on turha teeskennellä koska kaikki tieto on saatavissa, joten sen puuttuminenkin on oma valinta.
Mihinköhän tietoon se perustuu kun Yaris on uutenakin toiseksi eniten valittu auto.
Ehkä EuroNCAP:in tuloksiin, jossa uusin Yaris sai 5 tähteä? Aygo X:kin sai muuten 4. Vaan eihän noihin ole luottamista vissiin, väärin testattuja... Voi olla tietysti muitakin kriteereitä ostaa autonsa...
@740 GLE kirjoitti:
M880 kirjoitti tuossa edellä hyvin, lukaisitko?
Jotenkin nyt kuitenkin päädyit asettamaan vastakkain Yariksen ja kaikki Volvot, ainakin kirjoituksiesi perusteella. Et kirjoittanut tyyliin "esim. Volvo ja muut isommat autot". Ainoa häivähdys yleisemmälle tasolle oli vain pikkuautopuolella, jossa lopulta luettelit muitakin merkkejä, kunhan olivat pieniä - sekin tuli vähän "yleisön pyynnöstä" vissiin...
Tuollaisesta sitten pitää lukijasi yrittää tehdä johtopäätöksiään.
Kyllä monikin Volvo on täyttämässä turvallisuuden osalta minunkin vaatimustasoni, riippuu vuosikymmennestä jolla valmistettu - uusimmat aivan kaikki ovat huipulla. Ja muutenkin, olen aina pitänyt Volvoja laadukkaina ja hienoina.
Tulkkasin taulukosta, että pienempi luku tarkoittaa turvallista autoa. Alle 1:n menevät ovat jo parempaa luokkaa ja Yariksesta puheenollen, sillä on parikin lukua Toyota Yaris 1999-05 0,91 ja Toyota Yaris 2005-13 1,11. Tarkoittaako se sitten turvallisuusastetta, vai sitä että uudemmilla sattuu ja tapahtuu enemmän
Tarkastellaan nyt tätä vm. 2017 tilaston pikkuautoja kuitenkin, minun makuni mukaan ainakin sellaisia:
Citroen C3: 1,17
-Ford Fiesta 1995-99 1,73 Ford Fiesta 2002-08 1,07 Ford Fiesta 2008-16 0,91 (mikä kehityskaari!)
Ford Ka 1996-08 2,08
Pari poimintaa "isoista" autoista:
Listatut Volvot välillä 0,47 (XC60)- 0,95 (S80!!)
Näinhän se menee. Ja lähes kaikki päättyvät kompromissiin.
Aika paljon oletat peruskuluttajalta, kuten muutkin ovat todenneet. Kaikki eivät ole oman elämänsä seitennelikymppisiä. Volvo XC60 2008-16:llä on pienin lukema: 0,47. Meinaatko että ihan vaan turvallisuus edellä kannattaa maksimoida se, maksoi mitä maksoi.
Ja kuten huomaat, Yariksen 0,91 on jo parempi kuin S80:n 0,95. Saab 9-3:kin pääsisi jo 0,5:een! Jos siis tuota taulukkoa tuijottaa pelkästään.
Omalla ajotavan muutoksella on mahdollisuus pienentää riskejä jo paljon. Silloin voit aivan hyvin jo tiputtaa omalta osaltasi desimaaleja.
Edelleenkään emme tiedä johtuiko tämä nyt pitkään keskustelussa ollut menehtyminen autosta, vai jostakin muusta johon mikään auto ei olisi auttanut.
Ja voisihan se olla paikallaan kirjoittaa "Autonhankinta for Dummies (sinustakin 740GLE-tason asiantuntija)" -kirjan, jossa opastetaan miten optimoit autonhankinnan kun kriteereinä on hinta, turvallisuus, vakuutusmaksut, ylläpitokulut ja kulutus. Mitä muuta pitäisi tietää? Siinä samalla voi sitten neuvoa sitten, miten jo 15 vuoden päästä sinulla on varaa ostaa mikä auto tahansa.
Kevyen ja raskaan auton yhteentörmäyksessä on huomattava aina se seikka että nopeudenmuutos on kevyessä suurempi kuin raskaassa. Jos kaksi samanpainoista autoa ajaa nokat yhteen samaa vauhtia, niin molemmat pysähtyvät suunnilleen paikalleen ja ihmisten nopeuden muutos kolarin aikana on se 80 km/h. Jos taasen toinen autoista on rekka, monemmat jatkavat henkilöauton tulosuuntaan noin 75 kilsan tuntinopeudella. Toisin sanoen rekkakuskin nopeus muuttui 5 km/h ja henkilöautoilijan nopeus muuttui 155 km/h. (Ennen kolaria 80 km/h eteenpäin ja kolarin jälkeen 75 km/h taaksepäin) Henkilöautoilijalle kolari siis vastaa tässä tapauksessa samaa, kuin olisi ajanut 155 kilsaa tunnissa seinään ja rekkakuskille samaa kuin olisi ajanut kävelyvauhtia seinään. (Jokainen voi ottaa fysiikankirjan eteen ja laskea noita nopeudenmuutoksia.) Tuosta syystä heitinkin aiemmin tuon tosimiehen citymaasturin https://m.nettiauto.com/sisu/gtp/12971733 esimerkiksi yhteentörmäyksessä turvallisesta autosta. Kuitenkin, jos kaikki ostavat painavan auton, niin tuo painon tuoma etu nollautuu yhteenajoissa eikä siinä mielessä tuota painokilpajuoksua kannata aloittaa. Liikenteen kokonaisturvallisuutta tuollaisten sisujen mukanaolo ei parantaisi yhtään, se vain murskaisi törmäyksessä niin Volvot kuin Yariksetkin tappavaksi romukasaksi - mutta sen itsensä sisällä olisi turvallista.
PS. Tuossa oli vain painon vaikutus asiaan. Tietenkin isommassa autossa on myös tilaa muodonmuutoksille enemmän, jolloin matkustajien törmäyskiihtyvyydet ovat senkin vuoksi pienempiä. Sekin on syytä ottaa huomioon, että vaikka pikkuauto menestyisi kolaritestissä yhtä hyvin kuin isompikin, niin se on silti niiden välisessä yhteentörmäyksessä altavastaaja. Mitä kevyempiä autoja muut siis ostavat, sitä paremmassa turvassa 740GLE on omassa autossaan.
Mielenkiinnolla olen katsellut hybridi-ja sähköautojen painoja, jotka kyllä selkeästi ovat olleet nostamassa ja jatkossa nostavat uusien autojen keskimääräisiä painoja. Mitä tästä sitten seuraa, jää nähtäväksi.
JA välillä näitä "Sisujen" ja henkilöautojenkin törmäyksiä sattuu- onneksi nuo maailmalla tehtävät erityyppiset törmäystestit ovat pakottaneet kaikki valmistajat suunnittelemaan ainakin etupuolelta tulevissa osittaistörmäyksissä voimien suuntaamisen oikein.
Asun henkilön kanssa, jonka autotietämys ja kiinnostus on seuraavanlainen:
A: Naapuri on näköjään vaihtanut autoa.
B: Millaisen auto?
A: Punainen.
Joten se "punainen" on auton merkki ja malli.
Kun ko. henkilö menee autoa ostamaan, niin luulen, että kolariturvallisuus ja Euro NCAP on täysin tuntemattomia asioita.
Tärkeintä on se, että mihin saa puhelimen, käsilaukun, onko sisällä "kiva fiilis" ja ulkoväri.
Jos automyyjä kysyy, että millä moottorilla, niin vastaus on: kyllä.
Sadat tuhannet ihmiset ostavat rahan puutteen takia asiallisekseen kuvittelemansa auton 5000-6000 euroa ja tuostakin otetaan autoliikkeestä rahoitusta 3000-4000 euroa tai koko summa ja kuvitellaan seuraavat kolme vuotta pärjäävänsä vajailla perushuolloilla ja kuluneilla renkailla kuluva aika saadakseen osamaksut suoritettua. Jopa 1000-1500 euron autoihin otetaan rahoitusta.
Pelkästään mainitsemasi Volvon kolminkertaiset polttoaine kulut työmatkoilla suistaisivat talouden katastrofiin.
Yaris 3,5-4,0 L/100km Volvo 10-12,5 L/100km.
Anna mun nauraa. Mainitsemsi muut turvallisemmat vaikkapa Alfa-Romeo, Audi, BMW, Chrysler, Citroen, Fiat
Vähävaraisen pienipalkkaisen työntekijän ei kannata kyseisiin autoihin koskea pitkällä kepilläänkään 5000-6000 euron hintaluokassa autot ovat suorastaan romuja ja korkeintaan harrasteautoja tai suuria kuvittelavan teinipojan ensikokemus jatkuvaan remontointiin.
Sähköautot voivat tulevaisuudessa tuoda pienemmät käyttökulut suhteessa auton kokoon, mutteivat vielä.
5000-6000 eurolla voi saada hyvän tai huonon auton, se on aika paljon tuurista kiinni ja ennenkaikkea ostajan taidosta arvioida auton kuntoa. Normitilannehan on se, että hyvät vanhat autot useinkin mielummin pidetään itsellä ja romuista yritetään päästä eroon, joten huonompi puolisko on myynnissä. Automerkkien välisiä eroja voi vähän arvioida sillätavoin, että jos jotain merkkiä ostetaan paljon uutena ja vähemmän vanhana, kun omistajat eivät halua luopia siitä, niin auto on aika hyvä. Jos taas jotain merkkiä myydään paljon käytettynä verrattuna siihen mitä sitä on myyty uutena, niin omistajat haluavat siitä eroon nopeasti jolloin autoja on paljon tarjolla eikä sen laatu ole todennäköisesti ollut omistajan mielestä kovin hyvä. Tietysti tuollainen arvio on vain hyvin suuntaa antava mutta silti "suosituin käytetty auto" -arvonimi on minusta hyvinkin arveluttava, varsinkin jos auto ei ole ollut myös uutena suosituin.